HUS vuosikertomus 2011

vuosikertomus

2011 1

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

Sisältö

Ydinluvut

92 027

Ydinluvut 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Hallituksen puheenjohtajan katsaus 5 Ennätysmäärä potilaita sai hoitoa vuonna 2011 6 Elinsiirtojen ennätysvuosi 12

1 567 593

leikkaustoimenpidettä vuonna 2011.

avohoitokäyntiä vuonna 2011.

21 322

1 584,7

työntekijällään HUS on Suomen 2. suurin työnantaja.

miljoonan euron toimintakulut koko sairaanhoitopiirissä vuonna 2011.

466 665

1 545 034

eri erikoissairaanhoidon potilasta vuonna 2011.

asukasta HUS:n alueella 31.12.2011.

Uusi sydämen apupumppu parantaa potilaiden elämänlaatua 15 Runo sai isältä munuaisen 17 18 606 vauvaa 18 Uusi helikopterikenttä auki 19 Korkeatasoinen tutkimus on hyvän hoidon edellytys 20 Sydäntaudit uhkaavat keskosina syntyneitä aikuisiässä 23 Stereo-EEG helpottaa vaikean epilepsian paikantamista 24 HUS:n lapsettomuushoidot keskittyvät Naistenklinikalle 24 Aina on parantamisen varaa 25 Syöpää hoidetaan maailman huipputuloksin 27 Heikki Joensuu teki historiaa 29 Psykiatria sähköistyy 30 Painava huoli lihavuudesta 33 Kardiologipäivystys hoitaa infarktipotilaita 34 Sydämen läppävikoja voi korjata ilman kirurginveistä 34 Sydänkirurgian uutuuksien vuosi 35 Vaikeaan verenpainetautiin uusi hoitomuoto 35 Meilahden tornisairaala tyhjeni 36 Ortopedian lähetteet yhteen osoitteeseen 39 HUS:n työnantajamielikuva parani 40 Hyvinkään Akuuttisairaalan ensimmäinen osa valmistui 43 Organisaatio ja luottamuselimet 44 Valtuuston jäsenet 46 Hallituksen jäsenet ja lautakunnat 47 Tuloslaskelma: konserni ja kuntayhtymä 48 Rahoituslaskelma: konserni ja kuntayhtymä 49 Tase: konserni ja kuntayhtymä 50

Kansi: Topi Konttas pelasti poikansa Runon hengen luovuttamalla tälle munuaisen maaliskuussa 2011. Molemmat voivat leikkauksen jälkeen hyvin. Kliininen valokuvaaja Mikko Hinkkanen kuvasi isän ja pojan vuosikertomuksen kanteen Meilahden kallioilla.

Tämän aukeaman kuva: Meilahden tornisairaalaa alettiin peruskorjata syksyllä 2011.

Tekstit: Laura Grönqvist, Niina Kauppinen, Johanna Kojola, Markku Kupari, Katri Laukkanen, Riitta Lehtonen, Janne Rapola, Johanna Saukkomaa, Jenita Sillanpää, Outi Sonkeri, Ilkka Tikkanen, Lasse Viinikka Kuvat: Tero Hanski, Mikko Hinkkanen, Ville Kärpijoki, Ari Laine, Timo Löfgren, Jarmo Nummenpää, Liia Pienimäki

861 eurolla hoitoa (keskimäärin) per asukas vuonna 2011.

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

Vilkas vuosi, uusi strategia

HUS haluaa olla luotettava kumppani

V

L

uosi 2011 oli toiminnallisesti HUS:n historian vilkkain vuosi. Potilaita hoidettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin: hoidettuja eri potilaita oli 466 665. Lisäksi tuotettiin uutena toimintana terveyskeskuspäivystyskäyntejä yli 50 000 eri henkilölle.

Kaikki hoidon määrää kuvaavat mittarit osoittivat kasvua. Avohoitokäyntejä tuotettiin 1 567 593 ja DRG-hoitojaksoja 593 301. Toiminnan vaativuutta kuvaava DRG-pisteiden lukumäärä kasvoi 5,6 % edellisestä vuodesta.

Yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneiden lukumäärä pysyi lähellä nollaa ja kaikkien hoitoa jonottavien lukumäärä aleni 23% vuonna 2011.

Myös polikliiniselle tutkimuskäynnille yli kolme kuukautta odottaneiden lukumäärä väheni merkittävästi.

Magneetti- ja ultraäänitutkimuksien lukumäärät kasvoivat voimakkaasti, mikä samalla lyhensi niiden jonotusaikoja.

Vertailukelpoinen toimintakulujen kasvu edellisestä vuodesta oli 4,8 %.

Jäsenkuntien laskutus kasvoi 4,7 % ylittäen talousarvion 2,6 %:lla. Muiden kuin omien jäsenkuntien laskutus kasvoi 8 prosenttia, mikä on myönteistä.

Tilikauden alijäämä kasvoi ennakoidusta 6 miljoonasta eurosta 16 miljoonaan euroon tammikuun lopussa 2012 saadun lomapalkkoja koskevan uuden kirjausvelvoitteen seurauksena.

Merkittävä asia vuonna 2011 oli sairaanhoitopiirin strategian uudistaminen. Uusi strategia korostaa toukokuun alussa 2011 voimaan tulleen uuden terveydenhuoltolain periaatteita: potilaskeskeisyyttä, hoidon laatua ja saatavuutta, korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja opetusta, kumppanuutta perusterveydenhuollon kanssa sekä tehokkuutta ja kilpailukykyisyyttä.

Keskeisinä edellytyksinä strategisten päämäärien saavuttamiseksi nähdään osaava ja motivoitunut henkilöstö, tasapainoinen talous, toimivat tilat ja laitteet sekä uutta luova johtaminen ja omistajayhteisöjen luottamus. Strategia sisältää 97 erillistä tavoitetta, jotka toteutetaan vuosien 2012–2016 aikana erikseen kullekin vuodelle ja organisaatiotasolle kohdistettujen toimenpiteiden avulla.

uottamushenkilöiden tehtävä on päättää valmistelluista esityksistä ja valvoa potilaiden hoidon sujumista. Pitää puuttua asioiden kulkuun myös silloin, jos hoitoketjut ja talous eivät toteudu. Nyt pitää lisäksi valvoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä.

Sairaalasta ajoissa kotiutuminen on hoidon kriittinen vaihe. Sen tueksi on järjestettävä tehostettua kuntakohtaista jatkohoitoa. Tehokas kotiutuminen lyhentää siirtoviivettä joka suuntaan.

HUS:n toiminta on viranomaisten ja median suurennuslasin alla. Vuonna 2010 saatu uhkasakko turvasi hoidon saatavuuden lain edellyttämälle tasolle vuosi sitten, mutta keväällä Sosiaali- ja terveysalan valvonta- ja lupavirasto Valvira ilmoitti harkitsevansa uuden sakon määräämistä tutkimuksen ja hoidon viiveistä. HUS piti sakkoa epäoikeudenmukaisena ja selvisi sakoitta. THL julkaisi keväällä 2011 sairaanhoitopiirien potilaiden jonotiedot: HUS oli maan 20 sairaanhoitopiiristä paras.

HUS haluaa olla kunnille tehokas ja luotettava kumppani myös taloudellisesti. Taloudenpidossa onnistuttiin kohtuullisesti vuonna 2011. Kuntaliiton tilastojen mukaan yliopistosairaaloiden hoidon asukaskohtainen

Aki Lindén toimitusjohtaja

2011

kustannus on ollut ja on alhaisin HUS:n alueella. HUS:n hoitotyön tuottavuus on parantunut edelleen.

Meilahden sairaala-alue on ollut erityisen haastava työpaikka, koska Tornisairaalan peruskorjaus alkoi kesällä.

Henkilökunta on varmasti ollut vaikeuksissa, mutta hoito on turvattu.

Verkostoituva sairaalamaailma toimii uusilla konsepteilla ja vaihtoehtoisia palveluntuottajia tulee lisää. Vuonna 2011 perustettiin Hyksin kliiniset palvelut Oy ja päätettiin Sydänkeskuksen toiminnan aloittamisesta. Potilaiden vapaa valintaoikeus vuonna 2014 muuttaa myös sairaalapalvelujen käyttöä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on hyvin toimivan ja suuren väkimäärän palveluorganisaation hallintomalli. Himmeli ei siihen pysty.

Suomalaisesta terveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta ei ole puristettavissa miljardisäästöjä kuntauudistukselle.

Tiedotusvälineet ovat jatkuvasti kiinnostuneita niin potilasjonojen uhkasakoista kuin potilaiden parantamisestakin. Myös HUS:n taloudenpidosta on uutisoitu paljon ja myönteisesti. On ollut hyvä tehdä yhteistyötä sekä virkamiesten että median kanssa.

Ulla-Marja Urho hallituksen puheenjohtaja

HUS lyhyesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on Suomen suurin sairaanhoitopiiri ja Suomen toiseksi suurin työnantaja. HUS tuottaa erikoissairaanhoitoa 26 jäsenkuntansa yli 1,5 miljoonalle asukkaalle. Lisäksi HUS vastaa eräistä koko Suomen erityistason erikoissairaanhoitopalveluista, kuten elinsiirroista. HUS:n 21 sairaalassa hoidetaan vuosittain lähes puolta miljoonaa potilasta. Kuntayhtymän toimintatuotot ovat yli 1,6 miljardia euroa. HUS:ssa työskentelee yli 21 000 terveydenhuollon ammattilaista.

HUS-konserniin kuuluu HUS-kuntayhtymän lisäksi itsenäisiä osakeyhtiöitä.

5

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

Ennätysmäärä potilaita sai hoitoa vuonna 2011 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä hoidettiin vuonna 2011 enemmän potilaita kuin koskaan aikaisemmin. HUS:n palveluja käytti vuoden aikana lähes puoli miljoonaa suomalaista.

V

466 665 potilasta käytti HUS:n palveluja vuonna 2011.

6

uonna 2011 HUS:ssa hoidettiin enemmän potilaita kuin koskaan aikaisemmin. HUS:n palveluja käytti 466 665 henkilöä, kun luku edellisenä vuonna oli 456 591. Kun lisätään HUS:lle kuuluvat päivystyskäynnit terveyskeskuksissa, luku nousee jo lähes puoleen miljoonaan. Siis noin joka kolmas HUS-alueen asukkaista käytti vuonna 2011 HUS:n tuottamia tai järjestämiä palveluja. Edelliseen vuoteen verrattuna hoidettujen potilaiden määrä kasvoi 5,9 prosenttia.

Erikoissairaanhoidossa on siirrytty yhä enemmän vuodeosastohoidosta avohoitoon. Vuonna 2011 avohoitokäyntejä oli 1 567 593, mikä on 2,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vastaavasti hoitopäivien määrä väheni 10 prosenttia vuodesta 2010.

Myös HUS:iin tulleiden lähetteiden määrä lisääntyi: vuonna 2011 HUS:iin tuli 256 089 lähetettä, mikä on 2,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. 60 prosenttia lähetteistä tuli terveyskeskuksista. Lähetteiden käsittelyajat lyhenivät edellisestä vuodesta.

Jo vuoden 2010 lopussa HUS sai hoitoon pääsyä odottavien potilaiden jonot kuriin. Hyvä kehitys jatkui vuonna 2011. Yli puoli vuotta hoitoa odottavien potilaiden määrä oli vuoden lopussa 128. Myös polikliiniselle tutkimuskäynnille yli kolme kuukautta odottaneiden potilaiden määrä vähe-

ni. Vuoden lopussa jonossa oli 1 132 potilasta, edellisen vuoden luku oli 2 803.

Kulut kasvoivat Vilkas vuosi lisäsi kuluja. Kulut kasvoivat suunniteltua enemmän, edelliseen vuoteen verrattuna 4,8 prosenttia. Tilinpäätös osoittaa 16,1 miljoonaa euroa alijäämää. Suurin osa alijäämästä, 10,2 miljoonaa euroa, johtuu muuttuneiden lomapalkkojen kirjaamisesta jälkikäteen vuoden 2011 tilinpäätökseen.

Kuluja lisäsi kasvaneiden potilasmäärien lisäksi se, että vaativien ja kalliiden hoitojen osuus kasvoi voimakkaasti. Esimerkiksi elinsiirtoja tehtiin ennätyksellisesti 275 potilaalle. Varsinkin maksansiirtoja tehtiin paljon. Myös aiemmin harvinaisia keuhkonsiirtoja tehtiin 23 potilaalle.

7

2011 H US vuosiker tom us

Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala (Hyks) hoitaa koko Suomen elinsiirrot, joten muut sairaanhoitopiirit lähettävät potilaansa Helsinkiin elinsiirtoleikkauksiin. Erikoissairaanhoidon kustannukset lasketaan asukasta kohden: HUS-alueen luku oli 861 euroa per asukas. Tämä on 0,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Uusi strategia valmistui Keväällä 2011 HUS:ssa aloitettiin uuden strategian valmistelu. Strategian tekoon osallistui laaja joukko HUS:n työntekijöitä ja luottamusmiehiä.

Strategia oli uusittava, koska terveydenhuollon ympäristö oli muuttunut ja tuonut HUS:lle uusia vastuualueita. Lisäksi kuntarakenteen tulevat muutokset muuttavat myös HUS:n toimintaa.

HUS VUOSIk er tomus 2011

Uusi strategia hyväksyttiin HUS:n valtuustossa lokakuussa 2011. Strategia viitoittaa tietä seuraavien viiden vuoden aikana, vuosina 2012–2016.

Strategia korostaa potilaskeskeisyyttä. Siihen on kirjattu 97 tavoitetta, joista 16 on valittu vuoden 2012 avaintavoitteiksi. HUS:n arvoiksi valittiin ihmisten yhdenvertaisuus, potilaslähtöisyys, luovuus ja innovatiivisuus, korkea laatu ja tehokkuus sekä avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus.

Hyksin Oy perustettiin HUS:n valtuusto päätti lokakuussa 2011 perustaa Hyksin kliiniset palvelut Oy:n. Yhtiön on tarkoitus hoitaa potilaita, jotka maksavat hoidosta itse tai joiden puolesta laskun maksaa työnantaja tai vakuutusyhtiö. Osakeyhtiö voi hoitaa myös ulkomaisia potilaita.

Yhtiön omistusosuudet on sovittu jaettavaksi niin, että HUS omistaa 70 prosenttia Hyksin Oy:n osakkeista, Invalidisäätiö 20 prosenttia ja eläkevakuutusyhtiö Varma 10 prosenttia.

Osakeyhtiöllä on hallitus, jossa on HUS:n työntekijöiden ja luottamusmiehen lisäksi muiden osakkaiden ja Helsingin kaupungin edustus. Yhtiön hallitus päätti ensimmäisessä kokouksessaan ryhtyä hakemaan osakeyhtiölle toimitusjohtajaa.

HUS HYKS

NordDRG-tuotteita Hoitopäivätuotteita Käyntityyppituotteita Laskutettavia potilastapahtumia Leikkauksia Synnytyksiä Palveluja käyttäneitä eri henkilöitä (oma toiminta) Sairaansijoja

Henkilöstön määrä Toimintatuotot, milj. euroa Toimintakulut, milj. euroa Väestömäärä HUS-piirissä 31.12.2011 Jäsenkuntien maksuosuudet euroa/asukas keskimäärin

Tornisairaalan remontti pääsi käyntiin HUS:n investointiohjelman strategiseksi ykköshankkeeksi on nostettu Meilahden tornisairaalan peruskorjaus.

Meilahden tornisairaalaa ryhdyttiin peruskorjaamaan lokakuussa 2011. Sitä ennen valtava sairaala piti tyhjentää.

Sairaalan huikeasta väistöohjelmasta tuli lopulta kansainvälisestikin vertailtuna erittäin mittava operaatio.

Tuloslaskelma (1 000 euroa)

593 301 249 173 1 640 790 2 483 264 92 027 18 328

474 544 116 753 1 200 303 1 791 600 73 466 14 873

451 038 3 106

359 449 2 129

21 322 1 674,9 1 584,7

11 514 1 217,8 1 209,5

1 545 034

1 131 372

861,0

663,2

TP 2007

TP 2008

TP 2009

TP 2010

TA 2011

TP 2011

Muutos-% TP2011/ TA2011

Muutos-% TP2011/ TP2010

Toimintatuotot 1 404 447 yhteensä Myyntituotot 1 334 307 Maksutuotot 50 240 Tuet ja avustukset 7 671 Muut toimintatuotot 12 229 Toimintakulut 1 320 542 yhteensä Henkilöstökulut 849 036 Palvelujen ostot 174 607 Aineet tarvikkeet ja 256 950 tavarat Avustukset 540 Muut toimintakulut 39 409 Toimintakate 83 905 Rahoitustuotot ja 10 152 -kulut Vuosikate 73 753 Poistot ja arvonalentumiset 65 894 Tilikauden tulos 7 859

1 490 522

1 547 869

1 584 430

1 617 306

1 674 917

3,6 %

5,7 %

1 425 532 49 328 7 028 8 634 1 405 882

1 479 476 52 874 6 256 9 263 1 451 925

1 512 931 56 916 5 873 8 710 1 485 920

1 546 450 56 281 5 599 8 976 1 520 974

1 598 822 57 052 9 822 9 221 1 584 651

3,4 % 1,4 % 75,4 % 2,7 % 4,2 %

5,7 % 0,2 % 67,3 % 5,9 % 6,6 %

893 934 195 499 274 248

922 647 201 406 285 544

953 389 202 978 287 606

980 651 207 894 287 854

1 009 998 219 299 310 422

3,0 % 5,5 % 7,8 %

5,9 % 8,0 % 7,9 %

546 41 655 84 640 11 831

553 41 775 95 944 13 759

443 41 504 98 510 13 599

475 44 102 96 332 15 273

875 44 057 90 266 12 793

84,4 % 0,1 % -6,3 % -16,2 %

97,5 % 6,2 % -8,4 % -5,9 %

72 809

82 186

84 911

81 060

77 473

-4,4 %

-8,8 %

75 521 -2 712

82 181 5

85 711 -800

97 667 -16 606

93 573 -16 100

-4,2 %

9,2 %

1 481 403

1 534 106

1 571 631

1 618 641

1 678 224

3,7 %

6,8 %

Toimintakulut ja poistot yhteensä

8

Tunnuslukuja 2011

Hyksin Oy vuokraa tilat ja laitteet HUS:lta. Henkilökunta muodostuu HUS:n lääkäreistä ja hoitajista, jotka työskentelevät yhtiölle vapaa-ajallaan.

Tarkoitus onkin, että Hyksin Oy:ssa työskennellään iltaisin ja viikonloppuisin, kun HUS:n tilat ja laitteet ovat vapaana.

Yhtiössä aletaan hoitaa potilaita syksyllä 2012.

1 386 436

9

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

Jäsenkuntien palvelutulot tulosalueittain 4,0 % 1,4 %

Jäsenkuntien Jäsenkuntien palvelutulot palvelutulot Muut palveluMuut palveluja myyntituotot ja myyntituotot Erityisvaltionosuus Erityisvaltionosuus Maksutuotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot ja avustukset ja avustukset

HUS-kuntayhtymän toimintatuottojen jakauma vuonna 2011

10

Psykiatriassa painotetaan avohoitoa HUS:n psykiatriassa tehtiin vuonna 2011 suuria rakenteellisia muutoksia.

Laitoshoitoa purettiin ja resursseja siirrettiin avohoitoon. Kun avohoito

Investoinnit ja poistot 2007 - 2011

160 140 120 100

TP2007

TP2008

50 45 40

TP2009

Lainakanta

Lainakanta ja omavaraisuusaste 2011

TP2010

TP2011

Omavaraisuusaste

35

95 94

80 80

113

120

55

86

180

Investoinnit ja poistot 2007 - 2011

120

95 94

60

109 113

200

86 82

78,6 %78,6 %

109

14,8 %14,8 %

Jorvissa alkoi yhteispäivystys Hyksin Jorvin sairaalan yhteispäivystyksen terveyskeskuspäivystys siirtyi vuoden 2011 alusta HUS:n vastuulle.

Hoitohenkilökunta tuli HUS:sta ja yleislääkärit kilpailutettiin yksityiseltä palveluntuottajalta.

Yhteispäivystykseen päädyttiin siksi, että tällä tavalla potilaiden hoidon tarve ja kiireellisyys voidaan suunnitella

82

3,4 % 3,4 1,1 % % 1,1 % 2,1 % 2,1 %

Uusi laki lisäsi vastuuta Toukokuun 2011 alussa voimaan astunut uusi terveydenhuoltolaki lisäsi HUS:n velvoitteita. Laki määrää muun muassa siitä, että sairaanhoitopiirien on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu vuoden 2013 alusta. Se voidaan järjestää itse, yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen kanssa tai hankkia ulkopuolinen palveluntuottaja.

Uudistus parantaa potilaiden yhdenvertaisuutta ja mahdollisuutta saada hoitoa entistä nopeammin. Nyt avun saaminen ei riipu enää siitä, missä kunnassa potilas asuu.

HUS valmistautui ensihoidon järjestämiseen ja osittain aloittaa uudella järjestelmällä jo ennen kuin laki sitä vaatii. HUS:n hallitus päätti tammi-

Apuvälinekeskusta käynnistettiin HUS:n hallitus päätti joulukuussa 2010 perustaa koko HUS-alueen yhteisen Apuvälinekeskuksen. Sen tehtävänä on tuottaa HUS:n alueen ja sen jäsenkuntien tarvitsemat apuvälinepalvelut sekä hoitaa keskitetysti kaikki alueen apuvälinehankinnat ja huoltopalvelut.

Apuvälinekeskusta valmisteltiin koko vuosi 2011: Hyksin Apuvälineyksikkö sekä Lasten ja nuorten apuvälinekeskus siirrettiin osaksi uutta keskusta. Apuvälinekeskus aloittaa toimintansa vuoden 2012 alussa ja laajenee asteittain.

kuntoutusta on ollut sekä Kellokoskella että Tammiharjussa.

83 76

HUS-kuntayhtymän HUS-kuntayhtymän toimintatuottojen toimintatuottojen jakauma jakauma vuonnavuonna 2011 2011

kehittyy ja siihen satsataan, sairaalojen osastoja voidaan sulkea.

Suurin muutos koettiin LänsiUudenmaan sairaanhoitoalueella sijaitsevassa Tammiharjun sairaalassa, jossa sairaansijoja vähennettiin rajusti. Muutoksen jälkeen Tammiharju palvelee enää oman alueensa potilaita ja HUS:n ruotsinkielisiä potilaita.

HUS:n vaativa psykiatrinen kuntoutus keskitettiin kokonaan Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen kuuluvaan Kellokosken sairaalaan. Aikaisemmin

83 76

HUS-kuntayhtymän toimintakulujen jakauma vuonna 2011

kuussa 2011, että alueen ensihoito jakautuu seitsemään eri kokonaisuuteen. Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueet hoitavat oman alueensa ensihoidon.

Hyks-sairaanhoitoalue jaettiin kolmeen ensihoitoalueeseen: Helsingin alueeseen sekä Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueeseen ja Vantaan ja Keravan alueeseen.

Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueet ryhtyivät järjestämään ensihoitoaan niin, että ne pystyivät aloittamaan uudella järjestelmällä jo vuoden 2012 alusta. Hyvinkäällä päädyttiin siihen, että ensihoidon järjestävät yhteistyössä Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja Hyvinkään sairaalan henkilökunta. Porvoossa ensihoidosta vastaa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos.

90

Henkilöstökulut Henkilöstökulut Sairaanhoidollisten Sairaanhoidollisten palvelujen palvelujen ostot ostot MuidenMuiden palvelujen palvelujen ostot ostot Lääkkeet Lääkkeet ja hoitotarvikkeet ja hoitotarvikkeet Muut aineet, Muut aineet, tarvikkeet tarvikkeet ja tavarat ja tavarat Muut toimintakulut Muut toimintakulut ja avustukset ja avustukset

66

3,4 % 3,4 %

90

10,4 %10,4 %

Jarmo Patja ja muut lääkintälaitemekaanikot korjaavat apuvälineitä HUS:n uudessa Apuvälinekeskuksessa Ruskeasuolla.

66

63,7 %63,7 %

Milj. euroa

16,3 %16,3 %

Milj. euroa

2,8% % 2,8 % 3,3 % 3,3

194,7

Jäsenkuntien palvelutulot tulosalueittain

HUS-kuntayhtymän HUS-kuntayhtymän toimintakulujen toimintakulujen jakauma jakauma vuonnavuonna 2011 2011

Palveluseteleitä jaettiin yli 3000 HUS alkoi jakaa palveluseteleitä kaihikirurgian potilaille maaliskuusta 2011 lähtien. Palveluseteli on arvoltaan 660 euroa, ja yksityisen palveluntuottajan hintakatto kaihileikkaukselle on 750 euroa. Potilaan omavastuu on siis enintään 90 euroa.

Potilas voi valita leikkauspaikkansa HUS:n yhteistyökumppaneiksi ilmoittautuneiden palveluntuottajien joukosta. Yhteistyökumppaneiksi on ilmoittautunut seitsemän yksityistä yritystä.

Vuoden 2011 loppuun mennessä palveluseteleitä oli jaettu 3 407 kappaletta. Asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan potilaat olivat erittäin tyytyväisiä tähän ratkaisuun. HUS puolestaan sai palveluseteleistä apua leikkausjonojen purkuun.

177,1

Hyks-sha Länsi-Uudenmaan sha Lohjan sha Hyvinkään sha Porvoon sha Konsernihallinto

paremmin. Yhteispäivystys siirtyi käyttämään yhtä yhteistä tietojärjestelmää.

Tämä on parantanut seurantaa, muttei ole ollut täysin ongelmatonta.

189,6

2,8 %

Remontin väistömuuttoaalto lähti liikkeelle jo vuoden 2010 lopussa, kun Hyksin medisiininen tulosyksikkö muutti vastavalmistuneeseen Meilahden kolmiosairaalaan. Myös elinsiirtoyksikkö muutti sinne Kirurgisesta sairaalasta. Samaan aikaan urologian klinikka lähti remonttia pakoon Peijaksen sairaalaan Vantaalle.

Huhtikuussa 2011 rintarauhaskirurgian yksikkö muutti Jorvin sairaalasta Naistenklinikalle. Jorviin vapautuneeseen tilaan muutti puolestaan endokriininen kirurgia tornisairaalasta.

Kesäkuussa tornisairaalan viereen valmistui kokonaan uusi, 120-paikkainen vuodeosastosairaala. Vuoden mittaan kävi selväksi, että vuodeosastosairaalan tilat eivät riitä kaikille tornisairaalan entisille yksiköille, vaan lisätilaa oli saatava muualta.

Vanhaan tornisairaalan siipeen muuttivat ne kirurgian alat, joita ei voitu siirtää Meilahden alueen ulkopuolelle. Muut kirurgian alat muuttivat Kirurgiseen sairaalaan, Jorvin sairaalaan ja Silmä-korvasairaalaan.

Tornisairaalan remontin on määrä valmistua vuonna 2015. Remontin kustannusarvio on 90 miljoonaa euroa.

HUS:n investointiohjelman muut tärkeät hankkeet ovat muun muassa potilastietojärjestelmien kehittäminen ja riittävän sädehoitokapasiteetin turvaaminen.

138,7

77,8 %

4,8 %

118,7

9,2 %

40

40 0

0

TP2007

TP2007

TP2008

TP2009

Investoinnit

TP2008

TP2010 Poistot

TP2009

Investoinnit

TP2011

TP2010

TP2011

Poistot

Investoinnit ja poistot 2007–2011

11

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

Elinsiirtojen ennätysvuosi Vuonna 2011 tehtiin ennätysmäärä maksan- ja keuhkonsiirtoja. Suomessa elinsiirtoja tehdään vain Hyksissä, ja hoitotulokset ovat maailman huippua. Yli 80 prosenttia siirteen saaneista on elossa viiden vuoden kuluttua siirrosta.

H

yksissä tehtiin vuonna 2011 yhteensä 275 elinsiirtoa.

Maksan- ja keuhkonsiirtoja tehtiin ennätysmäärä. Uuden maksan sai 56 potilasta ja uudet keuhkot siirrettiin 23 potilaalle. Lisäksi tehtiin 177 munuaisensiirtoa, 18 sydämensiirtoa ja yksi haimansiirto.

Elinsiirtoja ei tehdä Suomessa muualla kuin Hyksissä. Suomen elinsiirtojen tulokset ovat kansainvälistä huippuluokkaa. Yli 80 prosenttia elinsiirtopotilaista on elossa viiden vuoden kuluttua siirrosta.

Erityisesti keuhkonsiirtoja on tehty vuosi vuodelta enemmän. Vielä 1990-luvulla keuhkonsiirroilla oli huonohko maine erilaisten komplikaatioiden ja tulehdusten vuoksi. 2000-luvulla hoitotulokset ovat kehittyneet nopeasti, ja suomalainen keuhkonsiirtotoiminta on kivunnut maailman kirkkaimpaan kärkeen. Nyt Suomen yliopisto- ja keskussairaalat lähettävätkin potilaitaan siirtoarvioon aiempaa aktiivisemmin.

– Prosessi on kovasti hioutunut siitä, mistä alkuvaiheessa lähdettiin, sanoo erikoislääkäri Pekka Hämmäinen Hyksin sydän- ja thoraxkirurgian klinikalta.

Prosessiin osallistuu kirurgien lisäksi laaja joukko eri alojen osaajia: keuhkolääkäreitä, elinsiirtokoordinaattoreita, radiologeja, kardiologeja, anestesiologeja, infektiolääkäreitä sekä monia hoitotyön ja kuntoutuksen ammattilaisia.

12

Siirrännäisistä on pulaa Hyksin elinsiirtojonoissa on jatkuvasti 350–370 potilasta. Vuonna 2010 uudistuneen elinluovutuksia koskevan lain oletettiin lisäävän luovutuksia 10– 15 prosentilla. Elinluovuttajien määrä nousikin Suomen muissa sairaanhoitopiireissä yhteensä 22 prosentilla, mutta HUS:ssa luovuttajien määrä laski ja näin koko Suomen luovuttajamäärä pysyi aiempien vuosien tasolla.

Vuonna 2011 Suomessa oli 92 aivokuollutta elinluovuttajaa. Eniten elinluovutuksia saatiin Turun yliopistollisesta keskussairaalasta, yhteensä 20 luovuttajalta. Heiltä saatiin siirrännäisiä 57 eri potilaalle.

13

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

Uusi sydämen apupumppu parantaa potilaiden elämänlaatua  Hyksissä tehdään vuosittain parikymmentä sydämensiirtoa, ja jonossa on koko ajan parisenkymmentä potilasta. Osalla siirtoa odottavista potilaista sydämen vajaatoiminta pahenee henkeä uhkaavaksi, jolloin joudutaan turvautumaan apupumppuhoitoon.

Apupumppu tukee sydämen toimintaa ja verenkiertoa mekaanisesti.

Joulukuussa 2011 Hyksissä asennettiin ensimmäinen niin sanottu kolmannen sukupolven apupumppu. Se eroaa aiemmin käytössä olleesta apupumpusta sekä mekanisminsa että kokonsa puolesta.

Uusi apupumppu on vain sydämentahdistimen kokoinen, ja se asennetaan kokonaan sydänpussin sisälle.

Pumppu tuottaa jatkuvan verenvirtauksen, joten pulssia ei tunnu.

Pienen kokonsa vuoksi se voidaan asentaa myös 6 vuotta täyttäneelle, vähintään 15-kiloiselle lapsipotilaalle.

Sydämen apupumppua voidaan käyttää kolmella tavalla: – Apupumppuhoito voi toimia siltana sydämensiirtoon, siltana toipumiseen tai lopullisena hoitona sydämensiirron sijasta, sanoo osastonylilääkäri Karl Lemström Hyksin sydän- ja thoraxkirurgian klinikalta.

Apupumppu parantaa sydämensiirtoa odottavien potilaiden ennustetta ja elämänlaatua. Potilaan elämänlaatu, liikkumiskyky ja kuntoutuminen kohenevat merkittävästi, koska potilas voi liikkua kevyiden kantolaukussa kuljetettavien akkujen avulla. Uusimpien tutkimustulosten perusteella uuden pumpun komplikaatioiden riski on vähäisempi kuin vanhemmissa apupumpuissa.

Uusi apupumppu soveltuu kuitenkin vain sydämen vasemman puolen tukemiseen. Vanhempaa apupumppua käytetään silloin, kun tarvitaan sydämen molempien puolien tukea.

275

elinsiirtoa vuonna 2011.

14

Sairaanhoitopiirien väestöpohjiin suhteutettuna eniten luovutuksia tuli Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, yhteensä 14 luovuttajaa. HUS:n alueella luovuttajia oli 16.

– Keskeistä on luovuttajasairaaloiden aktiivisuus elinluovuttajan tunnistamisessa. Elinluovuttajien tunnistamisen edistämiseksi tarvitaan jatkuvaa koulutusta kaikissa sairaan-

hoitopiireissä, muistuttaa ylilääkäri Helena Isoniemi Hyksin elinsiirto- ja maksakirurgian klinikalta.

Elinsiirrot ovat kalliita, mutta nykyisillä hoitotuloksilla ne mahdollistavat monia laadukkaita elinvuosia useimmille siirrännäisen saaneille potilaille. Munuaissiirrot ovat kaikkein kustannusvaikuttavimpia hoitoja, kun verrataan siirtojen kustannuksia pitkäaikaiseen dialyysihoitoon.

Keuhkoahtaumataudista kärsinyt Kari Koljonen sai uudet keuhkot syksyllä 2011. – Oli uskomaton tunne huomata, kuinka henki kulkee, Koljonen iloitsi siirron jälkeen.

Kangasalalaisen Koljosen lisäksi 22 muuta potilasta sai uudet keuhkot Hyksissä vuonna 2011.  Nexhat Ahmeti (vas.) ja Timo Nieminen lähtivät kotiin Meilahden sydänkirurgiselta vuodeosastolta uudet sydämen apupumput vyöllään.

15

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

Runo sai isältä munuaisen Topi Konttas luovutti Runopojalleen munuaisen maaliskuussa 2011. Lasten elinsiirtoja on tehty Lastenklinikalla jo 25 vuotta ja niiden tulokset ovat erinomaisia.

Runon lisäksi 20 muuta lasta sai uuden elimen vuonna 2011.

21

lasta sai elinsiirrännäisen vuonna 2011.

16

Kaksivuotias Runo Konttas sairastui vain muutaman viikon ikäisenä Ehecbakteerin aiheuttamaan hemolyyttisureemiseen syndroomaan (HUS). Sairaus toi Runon jo muutaman viikon ikäisenä Vaasan keskussairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan kautta Hyksin Lastenklinikalle, missä häntä hoidettiin kuukausia.

Sairaus aiheutti pojalle munuaisvaurioita, joita jouduttiin hoitamaan dialyysilla. Perhe saikin koulutuksen kotona tapahtuvaan peritoneaalidialyysiin.

Välillä jouduttiin turvautumaan myös sairaalassa tehtyyn hemodialyysiin.

– Lensimme tuolloin kolmesti viikossa Vaasasta Helsinkiin dialyysiin, Topi Konttas kertoo.

Kuukausien hoitojakson jälkeen alettiin puhua munuaisensiirrosta ja Konttakset valitsivat omaisluovutuksen.

Luovuttajaksi valikoitui isä. Luovuttajaksi ryhtyminen ei riskeistä huolimatta arveluttanut Topia, sillä elinsiirtoleikkaukset ovat hänelle tuttuja työstään Meilahden sairaalan leikkaus- ja anestesiaosaston sairaanhoitajana.

Luovutusleikkaus ja Runo-pojan munuaisensiirto maaliskuussa 2011 sujuivat hyvin. Poika toipui sairaalassa neljä viikkoa.

Eniten munuaisensiirtoja Kuten Runonkin siirto, ensimmäinen Suomessa lapselle tehty elinsiirto oli munuaisensiirto. Suurin osa lasten elin-

siirroista on edelleen munuaisensiirtoja, kuten on ollut Lastenklinikan koko 25-vuotisen elinsiirtotoiminnan aikana.

Vuonna 2011 tehtiin 21 lasten elinsiirtoa ja niistä yli puolet oli munuaisensiirtoja.

– Nykyään 80–95 prosenttia lapsipotilaista selviytyy, ja elinsiirron jälkeen kasvu ja kehitys on valtaosin normaalia, sanoo klinikkaylilääkäri Hannu Jalanko lasten elinsiirtoklinikalta.

Vuonna 2011 jo 400. suomalaislapsi sai elinsiirron. Lapsille tehdään elinsiirtoja yleensä eri syistä kuin aikuisille. Usein lapsen elinsiirron syy on synnynnäinen vika tai sairaus, jolloin siirron tarve käy ilmi jo ensimmäisten elinkuukausien aikana.

Hyksissä lasten elinsiirrot on keskitetty yhdelle osastolle ja pienelle joukolle kirurgeja, anestesiologeja ja lastenlääkäreitä.

– Olemme olleet tyytyväisiä tähän järjestelyyn. Keskittäminen on lisännyt kokemusta ja osaamista, Jalanko toteaa.

Arvot menivät uusiksi Runon sairaus on vaikuttanut kolmilapsisen Konttaksen perheen arvomaailmaan. Pienistä korvatulehduksista ei enää hätkähdetä, ja arjen hyvistä hetkistä osataan nauttia joka päivä.

Touhukkaasta Runo-pojasta ei juuri huomaa, mitä hän on käynyt läpi elämänsä alkumetreillä. Hyljintälääkitys ja kontrollit ovat osa perheen elämää, muutoin eletään varsin normaalia lapsiperheen arkea.

– Kun asiat kääntyvät yhtäkkiä päälaelleen, elämää katselee hieman eri silmin. Matkan varrella toki oli monenlaisia tunteita ja pelkojakin, mutta pyrimme tukemaan toisiamme vaikeina hetkinä, Topi Konttas kuvailee ja jatkaa: – Sairaalasta kotiin lähtiessämme olimme hyvin onnellisia siitä, että kaikki oli mennyt niin hyvin ja lapsemme toipui.

17

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

Katolta leikkaussaliin

18 606 vauvaa HUS-alueella syntyi vuonna 2011 vähemmän vauvoja kuin edellisvuonna.

Aiempia vuosia enemmän vauvoja syntyi vain Lohjan sairaalassa. Tammisaaren synnytysosaston sulkemisen jälkeen moni länsiuusmaalainen on halunnut saada vauvan Lohjalla.

L

änsi-Uudenmaan sairaalan synnytysosastolla Tammisaaressa kuultiin viimeinen vauvanparkaisu toukokuun lopussa 2010.

Lopettamissuunnitelmia laadittaessa ajateltiin Tammisaaren alueen synnyttäjien hakeutuvan synnyttämään sekä Lohjalle että Hyksin synnytyssairaaloihin. Lohjan sairaalan synnytysosaston suosio yllätti kuitenkin positiivisesti, sillä Länsi-Uudenmaan synnyttäjistä lähes kaksi kolmasosaa valitsi Lohjan sairaalan. Loput synnyttivät Hyksin synnytyssairaaloissa.

– Lohjan sairaala on niin sanottu matalan riskin synnytyssairaala, joten

osa Länsi-Uudenmaan synnyttäjistä olikin ohjattu synnyttämään Hyksiin, kertoo tulosyksikönjohtaja Anna-Paula Sariola Lohjan sairaalasta.

Vuonna 2011 Lohjan sairaalassa hoidettiin 989 synnytystä. Vuosi oli myös Lohjan sairaalan Vaavan eli vastasyntyneiden valvontaosaston ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Vuoden aikana osastolla oli 111 hoitojaksoa.

– Vaava on selkeästi vähentänyt tarvetta siirtää vauvoja hoitoon Hyksiin. Aiemmin ehkä 50–60 vauvaa olisi jouduttu siirtämään, Sariola arvioi.

Vauvat syntyvät väistötiloissa Lohjan sairaalassa alkoi loppuvuonna 2011 synnytys- ja lapsivuodeosaston peruskorjaus. Valmista pitäisi tulla runsaassa vuodessa.

Lohjalla synnytetään remontin ajan väistötiloissa, jotka on saatu mahdutettua nykyisten tilojen lähelle.

Gynekologian poliklinikka- ja toimenpidehuoneiksi tulevat tilat ovat jo valmiina ja ne toimivat väistön aikana synnytyssaleina.

– Synnytys- ja lapsivuodeosastot remontoidaan ajanmukaisiksi. Toisessa

vaiheessa remontoidaan tilat gynekologian ja lastentautien poliklinikoille.

Silloin remontti tuo mukanaan toiminnallisia muutoksiakin, Anna-Paula Sariola toteaa.

– Meilahti kuulee, tervetuloa! Kenttä on vapaa.

Pelastushelikopterit toivotettiin tervetulleeksi Meilahden sairaala-alueen uudelle helikopterikentälle ensimmäistä kertaa syyskuun lopussa 2011. Kolmiosairaalan katolle avatulta helikopterikentältä pääsee hissillä suoraan leikkaussaliin.

Meilahden sairaala-alueelle tehdään vuosittain pari sataa helikopterilentoa.

Kätilöopistolla aiempaa vähemmän vauvoja HUS:ssa syntyi vuonna 2011 yhteensä 18 606 vauvaa.

Synnytyksiä oli HUS:n kuudessa synnytyssairaalassa 18 328.

Vuodesta 2010 synnytysten määrä väheni 333:lla ja vauvojen määrä 369:llä. Synnytysten määrä lisääntyi Lohjalla 59:llä ja väheni Kätilöopistolla 113:lla. Muissa HUS:n synnytyssairaaloissa synnytysten määrä pysyi lähes ennallaan.

Synnytykset sairaaloittain 2011 Kätilöopiston sairaala 5768 Naistenklinikka 5641 Jorvin sairaala 3464 Hyvinkään sairaala 1656 Lohjan sairaala 989 Porvoon sairaala 810

369 syntynyttä vauvaa vähemmän kuin vuonna 2010 koko HUS-alueella.

18

Nummelalaisten Katri Alénin ja Ismo Loskinin poikavauva syntyi Lohjan sairaalassa.

19

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS V UOSIk er tomus 2011

Korkeatasoinen tutkimus on hyvän hoidon edellytys Suomalainen kliinisen lääketieteen tutkimus on maailman huippua. HUS alkaa rahoittaa tutkimusta turvatakseen potilaiden hoidon ja diagnosoinnin uusimpien hoitomuotojen avulla.

S

uomessa kliinisen lääketieteen tutkimus on korkeatasosta.

Muutama vuosi sitten julkaistussa vertailussa suomalaisiin kliinisen lääketieteen julkaisuihin viitattiin keskimäärin useammin kuin mistään muusta maasta tulleisiin kliinisiin tutkimuksiin.

Helsinki Academic Medical Center, jonka muodostavat yhdessä HUS ja Helsingin yliopisto, tuottaa suomalaisista lääketieteen tutkimuksista suuren osan: lähes saman verran kuin muut yliopistosairaalat yhteensä.

Meilahden tutkimusyhteisö on kansainvälisestikin vertailtuna huippuluokkaa. Viittausmäärien perusteella tehdyssä arvioissa Helsinki Academic Medical Center sijoittuu viidenneksi Euroopassa – edellä ovat muun muassa Oxford ja Cambridge. Korkeatasoinen tieteellinen työ on luonut edellytykset korkealuokkaiselle potilashoidolle, sillä kliinisen tutkimuksen ja erikoissairaanhoidon palvelutoiminnan tasojen välinen yhteys on kiistaton.

Vuonna 2011 hyväksytyssä strategiassaan HUS määrittelee yhdeksi tavoitteekseen tutkimuksen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja parantuneeseen diagnostiikkaan ja potilaiden hoitoon.

Kliinisen lääketieteen tutkimuksen edellytykset ovat kuitenkin huonontuneet, muun muassa siksi, että valtion rahoitus kliinisen lääketieteen tutkimukselle on pienentynyt voimakkaasti.

Tilanteen parantamiseksi HUS sisällytti uuteen strategiaansa sairaanhoitopiirin oman tutkimusrahoituksen, jota on varattu jo vuoden 2012 talousarvioon. Päätös oli historiallinen, sillä koskaan aiemmin sairaanhoitopiirin talousarviossa ei ole ollut mukana erillistä tutkimusrahoitusta. Käytännössä päätös merkitsee paranevaa diagnostiikkaa ja hoitoa potilaiden hyväksi.

Biopankkitoiminta mahdollistaa tutkijoille pääsyn korkealuokkaisiin kudosnäytteisiin.

Näytteitä tutkimalla asiantuntijat pääsevät kehittämään nykyistä purevampia lääketieteellisiä hoitoja entistä nopeammin.

Laboratoriomestari Siv Knaappila nostaa biopankin pakastimesta kudosnäyteräkkiä.

20

21

2 011 HUS vuosiker tom us

119

huslaista väitteli tohtoriksi. Vuoden 2011 väittelijöistä 67 oli lääkäreitä.

HUS VUOSIk er tomus 2011

HUS:n tutkijoille palkintoja Huslaisten tutkijoiden tutkimustoiminta on laaja-alaista: tieteellisissä lehdissä ilmestyviä julkaisuja kertyy vuosittain liki pari tuhatta. Nykyään niiden joukossa on yhä useammin myös lääketieteen tutkimuksen kapeimpaan eliittiin kiipeäviä huipputöitä.

Yksi esimerkki vuodelta 2011 on professori Timo Otonkosken työryhmän Nature-lehdessä julkaisema täyspitkä kantasoluja koskenut artikkeli.

HUS:n tutkijat saivat viime vuonna myös laajaa kansainvälistä tunnustusta.

Esimerkiksi kliinisen kemian professori Ulf-Håkan Stenman sai ensimmäisenä suomalaisena IFCC Distinguished Clinical Chemist -palkinnon. Lastentautien professori Mikael Knip taas sai diabetestutkimukseen noin kahdeksan miljoonan euron apurahan Yhdysvaltain kansalliselta terveysinstituutilta.

HUS sai myös vuonna 2011 myös ensimmäisen hoitotieteen dosentin, kun kehittämispäällikkö Riitta Meretoja vastaanotti hoitotieteen dosentin arvonimen.

Koulutusmäärät ennallaan HUS:n piirissä koulutettavien lääkärien, hammaslääkärien ja hoitajien määrät ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan.

Vuonna 2011 Helsingin yliopistosta valmistui 119 lääketieteen lisensiaattia, 27 hammaslääketieteen lisensiaattia, 162 HUS:ssa edustettuina olevien

erikoisalojen erikoislääkäriä ja 10 erikoishammaslääkäriä.

Tohtoriksi väitteli kaikkiaan 119 huslaista. Vuoden 2011 väittelijöistä 67 oli lääkäreitä, seitsemän hammaslääkäriä, yksi terveystieteilijä ja 44 luonnontieteilijää. HUS:n sairaaloissa harjoitteli kaikkiaan 4000 hoitajaopiskelijaa yhteensä noin 19 000 viikkoa.

Erikoislääkäreistä alkaa olla pulaa Väestön vanheneminen ja nyt työssä olevien erikoislääkärien melko nopea eläköityminen ovat nostaneet huolen erikoislääkäripulasta myös Hyksin erityisvastuualueella. Vuonna 2011 tehty erikoislääkärien koulutustarveselvitys vuoteen 2025 saakka osoitti, että erikoislääkäritilanne on melko hyvä.

Useimpien erikoisalojen koulutusmäärät osoittautuivat suurin piirtein ainakin lähiaikojen palvelukysyntää vastaaviksi.

Eniten erikoislääkäripula koskettaa psykiatriaa, fysiatriaa ja jossain määrin myös geriatriaa, jossa erikoislääkäripula on ovella melko pian. Muilla aloilla ongelmat ovat kehittymässä vasta 2020-luvulla, joten asiaan ehditään vielä vaikuttaa.

Erikoislääkärien kokonaismäärä ei kuitenkaan ratkaise kaikkea, sillä Hyksin erityisvastuualueen pienemmät sairaanhoitopiirit, Carea Kymenlaaksossa ja Eksote Etelä-Karjalassa kärsivät jo nyt merkittävästä erikoislääkäreiden saatavuusongelmasta.

Sydäntaudit uhkaavat keskosina syntyneitä aikuisiässä Pienten keskosten elämää on seurattu keskoskaapista aikuisuuteen yli 30 vuotta kestäneessä tutkimuksessa.

Vuonna 2011 selvisi, että osa ennenaikaisesti syntyneistä saattaa aikuisena kärsiä neuropsykiatrisista oireista sekä sydän- ja verisuonitaudeista ja osteoporoosista.

Suomalaisista noin kuusi prosenttia syntyy keskosena eli alle 2,5-kiloisena.

Keskosista kuudennes syntyy vieläkin pienempänä, alle 1,5-kiloisena pienenä keskosena. Ensimmäiset nykyaikaisen tehohoidon ansiosta selvinneet pienten keskosten sukupolvet ovat nyt aikuisiässä.

Viime vuonna valmistui kaksi väitöskirjaa, joissa seurattiin pienten keskosten elämää. Lastenlääkäriksi erikoistuva Sonja Strang-Karlsson tutki pienten keskosten kognitiivisia taitoja ja ominaisuuksia. Lastenlääkäri Petteri Hovi taas keskittyi sydän- ja verisuonitautien sekä osteoporoosin eli luukadon vaaratekijöihin.

Molempien tutkijoiden tutkittavat ovat mukana pienistä keskosista tehdyssä seurantatutkimuksessa, joka alkoi vuonna 1978. Seurantatutkimuksen aloitti lastenlääkäri Anna-Liisa Järvenpää Lastenklinikalla. Tutkimuksessa mukana olevat keskoset ovat syntyneet raskausviikoilla 24−36.

Korkea verenpaine uhkaa keskosia Petteri Hovin tutkimuksessa kävi ilmi, että pikkukeskosina syntyneillä on aikuisiässä ikätovereitaan korkeampi ve-

22

renpaine ja alhaisempi insuliiniherkkyys sekä alhaisempi luun mineraalitiheys.

Sen sijaan eroa ei ollut kolesteroleissa, triglyserideissä ja valtimoiden toimintakykyä osoittavassa endoteelifunktiossa eikä kaulavaltimon seinämäpaksuudessa. − Tutkimustulokset voivat merkitä sitä, että pikkukeskosilla on täysiaikaisena syntyneitä suurempi tyypin 2 diabeteksen, verenpainetaudin ja sydän- ja verisuonitautien riski. Lisäksi heillä on suurempi osteoporoosin ja luunmurtumien vaara myöhemmin aikuisiässä, Petteri Hovi arvioi. Hovi sai tutkimuksestaan Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinnon.

Keskosista kasvoi aamuvirkkuja aikuisia Keskosista lapsuusiässä tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että pikkukeskosena syntyneiden menestys kognitiivisissa testeissä on keskivertoa heikompi. Lisäksi heillä on lapsuudessa ADHD-oireita ja muita neuropsykiatrisia häiriöitä enemmän kuin täysaikaisena syntyneillä. Erot kuitenkin osin tasoittuvat iän karttuessa: − Aikuisiällä pikkukeskosina syntyneitä tutkittaessa kävi ilmi, että kognitiivisissa testeissä tulokset jäävät myöhemminkin jonkin verran heikommiksi kuin samanikäisillä verrokeilla, mutta ADHD-oireiden esiintyvyys tasaantuu, Sonja Strang-Karlsson kertoo. − Sikiön hidastunut kasvu näyttää pikkukeskosilla olevan suurempi ADHD-riskitekijä kuin keskosuus sinänsä.

Tutkimuksessa ADHD-oireita havaittiin enemmän niillä lapsilla, joiden syntymäpaino oli matalampi kuin mitä olisi odottanut kyseisellä raskausviikolla.

Pieninä keskosina syntyneistä löytyi myös muita kiinnostavia ja hyvin positiivisiakin erityispiirteitä. He tupakoivat

Pikkukeskosena syntyneet saattavat kärsiä aikuisiässä muun muassa sydän- ja verisuonitaudeista. Keskosia hoidetaan HUS:ssa Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolla.

ja käyttävät päihteitä verrokkeja vähemmän, ja heillä näyttää olevan verrokkejaan aikaisempi vuorokausirytmi.

Pienten keskosten seurantatutkimuksesta on tekeillä useita väitöskirjoja ja julkaisuja lähivuosina eli tutkimushanke jatkuu. − Osittain teemme lisätutkimuksia tähänastisten löydöstemme perusteella, mutta tutkimuksen alla on myös kokonaan uusia kysymyksenasetteluja, Sonja Strang-Karlsson kertoo.

23

2011 H US vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

Stereo-EEG helpottaa vaikean epilepsian paikantamista

 HUS aloitti vuonna 2011 ensimmäisenä Pohjoismaissa epilepsian paikantamista helpottavat stereo-EEG-tutkimukset, jotka tehdään Hyksin neurokirurgian klinikan ja Lastenlinnan epilepsiayksikön yhteistyönä.

Menetelmä antaa erinomaisen mahdollisuuden tutkia aivojen syvien alueiden toimintaa epilepsiakohtausten aikana. Tutkimuksella saadaan aiempaa parempi käsitys aivojen sähköisistä verkostoista ja kohtausten leviämisreiteistä. Varsinainen epilepsialeikkaus voidaan suunnitella stereo-EEG:n avulla aiempaa tarkemmin. Menetelmä hyödyttää varsinkin niitä vaikeaa epilepsiaa sairastavia potilaita, jotka eivät saa riittävää apua lääkehoidosta.

Stereo-EEG on aikaisempiin kallonsisäisiin tutkimusmenetelmiin verrattuna potilaalle huomattavasti miellyttävämpi: Isoa kallon avausta ei tarvita, vaan rekisteröintiä varten aivoihin laitetaan pienistä rei’istä ohuet elektrodit. Myös rekisteröintiaikaa voidaan uudella menetelmällä pidentää viikosta jopa neljään viikkoon.

HUS:n lapsettomuushoidot keskittyvät Naistenklinikalle  Lapsettomuushoitojen kysyntä on kasvanut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä on näkynyt pidentyneinä poliklinikkajonoina myös HUS:ssa. Viimeisten parin vuoden aikana lapsettomuustutkimusten ja -hoitojen järjestäminen HUS:ssa on organisoitu uudelleen, kun esimerkiksi ostopalveluina hankituista hedelmöityshoidoista päätettiin luopua kokonaan. Nyt kaikki HUS:n hedelmöityshoidot tehdään Naistenklinikalla.

– Nykyisin Kätilöopiston sairaalassa ei enää tehdä lapsettomuuspotilaiden perustutkimuksia tai -hoitoja lainkaan.

Jorvin sairaalaan nämä perustutkimukset ja -hoidot jäivät, mutta ovu-

24

laatioinduktiohoidot ja vaativamman lapsettomuushoidon suunnittelu siirtyi sieltäkin Naistenklinikalle, osastonylilääkäri Aila Tiitinen kertoo uudesta työnjaosta.

Toimintaluvut ovatkin kasvaneet hurjasti: Vuonna 2009 tehtiin 376 munasolukeräystä ja pari vuotta myöhemmin jo 560 munasolukeräystä.

Samana ajanjaksona pakastetun alkion sulatussiirtojen määrä nousi 363 siirrosta 506 siirtoon. Naistenklinikka on yksi suurimpia lapsettomuushoitoyksiköitä Suomessa. Koko poliklinikan käyntimäärät lisääntyivät vuoden 2010 runsaasta 11 000 käynnistä vuoden 2011 yli 14 000 käyntiin.

– Muutokset toiminnassa ovat tapahtuneet nopeasti ja tämä on vaatinut henkilökunnalta paljon suunnittelua ja työtä. Näyttää siltä, että vuonna 2012 toiminta lisääntyy vielä nykyisestään, Tiitinen toteaa.

560

munasolukeräystä vuonna 2011.

Aina on parantamisen varaa Jonotusajat HUS-Röntgenin magneettitutkimuksiin lyhenivät, vaikka tutkimusmäärät lisääntyivät. Huslabissa siivottiin prosessit ja työympäristö sujuviksi. Molemmat liikelaitokset ovat käyttäneet Lean-johtamisjärjestelmää, jonka filosofian mukaan vähemmällä saa enemmän.

Julkisen terveydenhuollon tulevaisuus näyttää vaikealta.

– Lähivuosina potilaita on yhä enemmän, hoitajia ei. Toimintaa on tehostettava, kuvaa Huslabin kehittämispäällikkö Tommi Jokiniemi.

Tehostamisella on ikävä kaiku, mutta Jokiniemen mukaan ratkaisu ei ole kovempi tahti, vaan lyhyempi matka.

– Lean tarkoittaa suomeksi hoikkaa.

Hoikassa toimintatavassa ei ole turhia toimintoja, vaan tehdään oikea määrä oikeita asioita oikeaan aikaan.

Lean-johtamisfilosofia perustuu jatkuvaan toiminnan kehittämiseen ja arvon tuottamiseen asiakkaalle. Huslabissa ja HUS-Röntgenissä on jo jonkin aikaa ”liinattu”. Hyvin tuloksin, arvioivat Jokiniemi ja projektipäällikkö Esko Korhonen HUS-Röntgenistä.

Potilaat pääsivät magneettitutkimukseen ja kuvat lausuttiin keskimäärin viidessä päivässä, kun vuotta aikaisemmin prosessi kesti kaksi ja puoli viikkoa.

– Leanissa toiminnan tehostaminen suunnitellaan ja toteutetaan paikan päällä yhdessä osaston työntekijöiden kanssa, Korhonen kertoo.

Toiminnan kehittämisen tavoitteena on korjata ensimmäisenä ne asiat, joiden muuttaminen on mahdollista heti ja joilla on eniten vaikutusta. Kaikki ideat ovat tervetulleita.

Yksi selkeä uudistus magneettitutkimusten osalta on pyytää potilaita ilmoittautumaan jo 15 minuuttia ennen kuvausaikaa. Tällöin ilmoittautumiseen ja kuvaukseen valmistautumiseen jää aikaa, ja potilas selviää vähemmällä odottelulla ja kalliit laitteet saadaan tehokkaampaan käyttöön.

– Ajatuksena on parantaa asiakastyytyväisyyttä ja helpottaa työn tekemistä. Mitään ei muuteta muuttamisen

vuoksi vaan siksi, että asiat hoituisivat helpommin, Korhonen tähdentää.

Jatkuvan parantamisen filosofia Tommi Jokiniemen mukaan erikoissairaanhoitoa ei ole katsottu kokonaispalveluketjuna potilaan näkökulmasta.

Lääketieteelliset toimenpiteet on viilattu kuntoon, mutta eri toimenpiteiden väliin jää turhia odotuksia.

– Olemme kehittäneet toimintaamme noin 20 vuotta, mutta se on keskittynyt mittaustapahtuman hallintaan.

Tämän jälkeen olisi tärkeää saada koko toimintaketju ketterämmäksi, Jokiniemi kuvaa.

Meilahden laboratorioiden näytteiden vastaanotossa Lean-kehittämisen myötä turhat tavarat poistettiin ja usein käytetyt siirrettiin helposti saataville.

Työympäristö muuttui selkeämmäksi.

Jokiniemi ja Korhonen uskovat, että koko sairaanhoitopiirille olisi hyötyä Leanista.

Magneettitutkimusjonot lyhenivät Vuonna 2011 HUS-Röntgenin magneettitutkimusten määrä kasvoi 17 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Lean-kehitystyön ansiosta potilaiden jonotusajat magneettitutkimukseen kuitenkin lyhenivät samaan aikaan viidestä ja puolesta viikosta neljään viikkoon.

Leanin ansiosta HUS-Röntgenin potilaat ilmoittautuvat nyt tutkimukseen 15 minuuttia ennen kuvausaikaa. Tällöin ilmoittautumiseen ja kuvaukseen valmistautumiseen jää aikaa, potilas selviää vähemmällä odottelulla ja kalliit laitteet saadaan tehokkaampaan käyttöön.

25

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS V UOSIk er tomus 2011

Syöpää hoidetaan maailman huipputuloksin Syövän hoidossa ja tutkimuksessa edettiin harppauksin vuonna 2011. Hyksiin perustettiin hematologian biopankki, syöpätaudeille saatiin uusi, entistä monipuolisempi sädehoitolaite, ja akatemiaprofessori Heikki Joensuun syöpätutkimus noteerattiin laajasti maailmalla.

H

yksin syöpätautien klinikan uusimmalla sädehoitolaitteella voidaan toteuttaa entistä tarkempaa syövän hoitoa tervettä kudosta säästäen. Laitteen vakiovarusteena on korkeatasoinen tomografiakuvausmahdollisuus.

– Potilaan kolmiulotteisen anatomiakuvan avulla sädehoito voidaan kohdistaa tarkasti oikeaan paikkaan riippumatta siitä, missä kohtaa kehoa ollaan, ylifyysikko Mikko Tenhunen kertoo.

Uuden sädehoitolaitteen ominaisuuksia hyödynnetään erityisesti aivokasvainten, pienten keuhkokasvainten ja muiden pienten kasvainten hoidossa.

– Ensimmäisenä Suomessa meillä kuuluu lineaarikiihdyttimen varusteisiin robottipöytä, jonka avulla voidaan korjata potilaan rotaatiovirheitä, sanoo Tenhunen.

Magneettisimulaattori puolestaan mahdollistaa syöpäpotilaan kuvantamisen tarkasti sädehoitoasennossa. Laitetta käytetään erityisesti pään, kaulan ja lantion alueiden sekä eturauhassyöpäpotilaiden hoidossa.

– Meidän magneettisimulaattorimme on ensimmäinen uuden sukupolven tunnelimagneettikuvauslaitteen pohjalle rakennettu laiteratkaisu Euroopassa, Tenhunen kehuu.

26

Sädehoitoa lääkehoidon konstein Isotooppihoidossa potilaalle annetaan syöpäsolun tunnistavaa yhdistettä, johon on liitetty isotooppi. Se vaurioittaa säteilyllään syöpäsoluja. Näin saadaan voimakas paikallinen sädeannos.

Syöpätautien klinikalla aloitettiin vuonna 2011 kaksi uutta isotooppihoitoa: Lutetium oktreotaatti -hoito neuroendokriinisiin kasvaimiin ja maksan sisäinen sädehoito maksan etäpesäkkeisiin.

Oktreotaatti on somatostatiinihormonin kaltainen yhdiste, joka hakeutuu neuroendokriinisten kasvainten pinnalle.

– Tätä hoitoa tarvitsevat potilaat lähetettiin aikaisemmin Uppsalaan, mutta nyt meidän klinikkamme hoitaa potilaita eri puolilta Suomea, osastonylilääkäri Hanna Mäenpää kertoo.

Toinen uusi hoitomuoto on SIRT (Selective Internal Radiation Therapy), jota käytetään silloin, kun potilaan syöpä on lähettänyt lukuisia pesäkkeitä vain maksaan, eikä potilasta voi leikata.

SIRT:ssä kasvaimia syöttäviin verisuoniin ruiskutetaan rakeita, joiden pinnalla on yttriumia. Rakeet tukkivat kasvaimen verisuonet ja yttrium sädettää syöpäsoluja paikallisesti. Maksan etäpesäkkeitä voi olla esimerkiksi paksusuolen syöpää, silmänpohjan melanoomaa ja maksasolusyöpää sairastavilla potilailla.

27

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

HUS-Röntgenissä otettiin vuonna 2011 ensimmäisenä Suomessa käyttöön laite, jolla voidaan poistaa rinnasta pieniä kasvaimia neulanäytteenoton tapaan. Tavanomaista leikkausta kevyempi toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa ja operaatio on ohi puolessa tunnissa. Potilas pääsee kotiin vielä samana päivänä.

– Myös uusia syöpälääkkeitä otettiin käyttöön, mikä mahdollistaa jatkossakin hoitotulostemme säilymisen maailman huipulla, toteaa syöpäklinikkaryhmän johtaja Petri Bono.

Klinikan uusimpien tulosten mukaan myös korkean riskin rintasyöpäpotilaista 90% on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

90

Biopankki parantaa veritautien hoitotuloksia Hyksin hematologian klinikka aloitti vuonna 2011 veritauteja sairastavien potilaiden kudosnäytteiden keräämisen kansalliseen veritautien biopankkiin (Finnish Hematology Register and Biobank, FHRB) yhdessä Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n

prosenttia korkean riskin rintasyöpäpotilaista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

28

ja SPR:n Veripalvelun kanssa. Ensivaiheessa biopankkiin kerätään veri- ja luuydinnäytteitä erityisen huonoennusteista veritautia sairastavilta potilailta.

Verisyöpien onnistunut hoito perustuu yhä enemmän potilaalle sopivan yksilöllisen lääkehoidon löytämiseen.

Tämä edellyttää tietoa syöpätyypin aiheuttaneista geenivirheistä tai muus-

ta oleellisesta syöpäsolun erottavasta tekijästä jo diagnoosivaiheessa.

– Tavoitteena on kaksin–kolminkertaistaa uusiutuneen akuutin leukemian elossa olevien potilaiden määrä lähitulevaisuudessa, kertoo ylilääkäri Kimmo Porkka.

Kudosnäytteet pakastetaan -180 asteeseen nestetyppiviilennettyihin säiliöihin. Säilytystilaa on aluksi 400 000 näytteelle, mutta tilat ovat laajennettavissa 1,2 miljoonan näytteen biopankiksi.

HUS rahoittaa hematologian klinikan kudosnäytteiden käsittelyn ja arkistoinnin biopankkiin. FIMM hoitaa hematologian biopankin kudosnäytteiden säilytyksen ja hallinnan. Veripalvelu vastaa näytteiden kuljetuksesta ja käsittelystä koko maassa.

Hematologian kansallinen biopankki yhdistettynä hematologian rekisteriin on ensimmäinen vireillä olevan biopankkilain mukainen kudospankki Suomessa ja myös ensimmäisiä kansallisia biopankkihankkeita koko Euroopassa.

Vanhuspotilaiden syöpähoitoa kehitettiin Syöpätautien klinikalle perustettiin vuonna 2011 geriatrisonkologinen poliklinikka, joka on erikoistunut hoitamaan iäkkäitä syöpäpotilaita. Väestön vanhetessa ja syövän yleistyessä ikäihmisten osuus syöpäpotilaista kasvaa.

Vuonna 2011 joka neljäs syöpätautien klinikan potilas oli 75-vuotias tai vanhempi ja joka kymmenes oli täyttänyt 80 vuotta. Erityisesti yleisimmät syövät, kuten eturauhassyöpä, rintasyöpä ja suolistosyövät, lisääntyvät tässä ikäryhmässä.

Geriatrisonkologisella poliklinikalla lääkehoitoarviossa käyneitä 80 vuotta täyttäneitä potilaita ohjattiin onkologin vastaanotolle ja geriatrin arvioon. Joka toiselle poliklinikalla arvioiduista potilaista aloitettiin solunsalpaajahoito.

– Alustavat kokemukset poliklinikasta ovat positiiviset. Tarvitsemme tällaista toimintaa, sillä merkittävä osa vanhuspotilaista on selkeästi hoitokuntoisia ja he hyötyvät geriatrisesta arviosta, ylilääkäri Tiina Saarto arvioi.

Heikki Joensuu teki historiaa Yksi kliinisen syöpätutkimuksen kansainvälisistä ykkösnimistä on jo pitkään ollut akatemiaprofessori Heikki Joensuu. Mahasuolikanavan sarkooman- (GIST) ja rintasyöpätutkimuksillaan hän on noussut maailman syöpätutkijoiden eliittiin. Joensuu on keskittynyt erityisesti syöpien syntymekanismien ja ennusteellisten tekijöiden selvittämiseen.

Heikki Joensuu teki onkologian historiaa hoitamalla ensimmäisenä maailmassa GIST-potilaan imatinibi-täsmälääkkeellä.

Heikki Joensuu käynnisti myös tutkimuksen imatinibin käytöstä mahasuolikanavan sarkooman liitännäishoitona leikkauksen jälkeen. Tutkimus osoitti, että kolmivuotinen liitännäishoito imatinibilla vähensi huomattavasti mahasuolikanavan sarkoomien uusiutumista potilailla, joilla arvioitiin olevan suuri uusiutumisvaara.

Nämä tutkimustulokset hän pääsi esittelemään maailman suurimman syöpäkongressin ykkösluentona. Yhdysvallat on jo hyväksynyt Joensuun tutkiman hoidon uudeksi standardihoidoksi.

Myös Joensuun johtamat Suomen rintasyöpäryhmän tutkimukset ovat edustaneet alan huippua. Hän on tutkinut ensimmäisenä maailmassa mahdollisuutta antaa trastutsumabi-liitännäishoitoa lyhyenä yhdeksän viikon jaksona solunsalpaajahoidon kanssa. Solunsalpaajiin yhdistettynä trastutsumabi estää noin kolmanneksen uusiutuvista rintasyövistä.

Tästä täsmälääkehoidosta saattaa tulla uusi HER2-positiivisen rintasyövän standardihoitomuoto maailmassa. Parhaillaan trastutsumabi-hoitoja tutkitaan Joensuun johtamassa tutkimuksessa 70 eri sairaalassa.

Syöpätautien klinikan johdossa vuodesta 1994 työskennellyt Joensuu toimii paraikaa Suomen Akatemian tutkijaprofessorina. Hän on tehnyt syöpätutkimusta 25 vuotta.

29

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

Psykiatria sähköistyy HUS jatkoi vuonna 2011 hyväksi koettua linjaansa psykiatriassa. Koko HUS:n alueella lisättiin avohoitoa ja sairaalat varattiin vaikeimmille potilaille. Tämä merkitsee sitä, että entistä useampi potilas saa psykiatrista hoitoa avohoidossa. Hoitoa saa samalla myös aiempaa nopeammin.

K

iireelliset tapaukset pääsevät poliklinikan vastaanotolle heti.

Kiireettömässä tapauksessa hoitoon joutui ennen jonottamaan pari kuukautta, nyt esimerkiksi Jorvin ja Peijaksen poliklinikoille aikuiset potilaat pääsevät jo kahdessa viikossa, Hyksin psykiatrisen tulosyksikön johtaja Grigori Joffe sanoo.

Kolmessa vuodessa noin 130 työntekijää on siirtynyt avohoidon puolelle.

Hajallaan pienissä yksiköissä olleet Hyksin poliklinikat yhdistettiin neljään paikkaan.

Muutos ei Joffen mukaan ole vaikuttanut kustannuksiin.

– Kun avohoito on ollut ohutta ja odotusajat pitkiä, monen potilaan tilanne on vaikeutunut. Potilas on päätynyt liian usein sairaalaan, vaikka olisi alun perin pärjännyt avohoidossa.

Se on väärin sekä inhimillisesti että taloudellisesti.

Osa työntekijöistä on lähtenyt työpaikoiltaan potilaiden luokse kotiin tai kouluun. Mielenterveysongelmiin pyritään tarttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa menemällä avun tarvitsijan luo.

Espooseen, Kauniaisiin, Kirkkonummelle ja osaan Helsinkiä. Alun perin portaalista pystyi hakemaan psykiatrian hoitopaikkoja vain Keski-Uudenmaalta sekä Keravalta ja Vantaalta.

Taloon astutaan kertomalla asuinpaikka. Sen jälkeen talo kysyy, mikä on hätänä, ja ohjaa eteenpäin.

Oireen vakavuusasteita on kuusi: kolmosella lähdetään terveyskeskukseen ja kuutosella sairaalan päivystykseen.

Jos taas syy on runsas päihteiden käyttö, oikea osoite onkin A-klinikka.

Apua verkosta Nettiportaali Mielenterveystalo tarjoaa tietoa ja kertoo, mistä saa apua. Pian sieltä saa myös hoitoa.

Vuonna 2011 Mielenterveystalo laajeni koko pääkaupunkiseudulle:

30

31

2 011 HUS vuosiker tom us

Talo kertoo mielenterveyden häiriöiden pääluokat: päihteiden käyttöön liittyvät häiriöt, psykoottiset ja mielialan häiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, persoonallisuushäiriöt.

– Ajatus oli luoda neuvontapaikka, joka ohjaa oikealle luukulle, Joffe kuvaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL myönsi Mielenterveystalolle vuoden 2011 TERVE-SOS-palkinnon. Palkintoraadin mukaan ”palvelu on juuri sitä, mitä käyttäjät tarvitsevat. Asiakas voi itse löytää helposti laadukasta tietoa ja neuvontaa palveluista, mikä vähentää turhaa epätietoisuutta, jonotusta sekä eksymisiä palveluviidakossa”.

Vastaanotolle videon avulla Videokonsultaatiot lyhentävät välimatkoja ja tuovat psykiatrin avun lähelle, esimerkiksi terveyskeskukseen. Potilas keskustelee videovälitteisesti lääkärin kanssa. Paikan päällä potilaan luona on hoitaja.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että potilas istuu hoitajan kanssa huoneessa, jossa on videopuheluyhteys.

Lääkäri istuu samantapaisessa huoneessa välimatkan päässä.

– Juttelu aloitetaan yleensä puhumalla videolaitteesta ja siitä, miltä potilaasta tuntuu istua ruudun toisella puolella. Siitä keskustelu lähtee rullaamaan, kuvailee apulaisylilääkäri Pekka Jylhä.

Leppävaaran avohoitoklinikalla toimiva Jylhä on hoitanut videovälitteisesti kuutta Kirkkonummen terveyskeskuksen potilasta. Hänen mukaansa videokonsultaatio on monelle potilaalle helpompi kuin perinteinen vastaanotto, koska potilaan ei tarvitse matkustaa Kirkkonummelta Leppävaaraan.

130

HUS VUOSIk er tomus 2011

Mobiilipsykiatriaa Tammisaaressa  Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle on perustettu Mobiilipsykiatrian yksikkö. Siinä alueen akuutti-, kuntoutus-, vanhus- ja nuorisopsykiatrian työntekijät toimivat yhteistyössä alueen muiden palveluntuottajien kanssa.

Tavoitteena on vähentää psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta. Potilaita hoidetaan sairaalan sijaan kotona ja muissa hoitoyksiköissä. Hoitoon kuuluu perinteisten menetelmien lisäksi verkoston rakentaminen.

Tässä työssä erittäin tärkeää on yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa.

lastenpsykiatria jalkautuu Porvoossa  Porvoon sairaanhoitoalueella valmistauduttiin vuonna 2012 alkavaan lastenpsykiatrian jalkautumiseen. Tätä varten perustettiin työryhmä, jonka tarkoituksena on auttaa esimerkiksi lapsia, jotka ovat niin ahdistuneita, ettei heidän koulunkäyntinsä onnistu.

Työryhmässä on toimintaterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja. Apua viedään perheisiin, kouluihin ja päiväkoteihin. Porvoon alueella on paljon pääkaupunkiseudulta lähtöisin olevia sijaisperheisiin sijoitettuja lapsia. Työryhmä tuo apua myös sijaisperheen jäsenille.

Vuonna 2011 aloitti vauvaperhetyöryhmä, joka tekee kotikäyntejä.

Espoon lisäksi videokonsultaatioita on tehty Vantaalla.

Syksyllä 2011 videokonsultaatiot ulotettiin myös Hyksin nuorisopsykiatriaan.

– Opettaja, nuori ja vanhemmat osallistuvat videoneuvotteluihin koulusta ja työntekijät poliklinikalta, sanoo

Psykiatrisen tulosyksikön työntekijää on siirtynyt avohoitoon töihin kolmen vuoden aikana.

32

niin kutsutun Valo-hankkeen projektikoordinaattori Anne Rissanen.

Hyksin Psykiatrisen tulosyksikön Valo-hanke on osa Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen Mielen avain -kehittämishanketta.

HUS:n Mielenterveystalo verkossa: mielenterveystalo.hus.fi

Painava huoli lihavuudesta

Lihavuudesta on tullut merkittävä kansanterveysongelma ja rasite kansantaloudelle. Lihavuus lisää riskiä sairastua kroonisiin tauteihin, jotka vaativat usein mittavaa sairaala- ja lääkehoitoa.

P

elkästään HUS-alueella on 34 000 diabetesta sairastavaa, lihavaa työikäistä. Suurentunut diabetesriski on 63 000 lihavalla. Vuoden kuluttua heistä 4 400 on sairastunut diabetekseen, jos he eivät pudota painoaan. Jo viiden prosentin laihdutus vähentäisi sairastuvien määrän kolmannekseen.

Lihavuuden hoidon resurssit pitäisi kohdistaa aiempaa enemmän ennaltaehkäisevään ja konservatiiviseen hoitoon, mikä on tuntuvasti lihavuusleikkauksia halvempaa. Kun painonhallintaryhmissä käyneiden 630 potilaan hoitokulut olivat 126 000 euroa vuodessa, liikalihavuuden leikkaushoidossa vuonna 2011 käyneet 260 potilasta aiheuttivat 3,3 miljoonan euron kulut.

Liikalihavuuden hoitona käytettäviä mahasuolikanavan leikkauksia tehtiin HUS:ssa 65 kappaletta enemmän kuin edellisvuonna: vuonna 2011 tehtiin

260 mahasuolikanavaleikkausta ja vuonna 2010 taas 195.

HUS selvitti alueensa perusterveydenhuollon lihavuuden hoitokäytännöt ja resurssit vuoden 2010 lopulla. Kävi ilmi, että terveysasemien tarjoama lihavien ryhmähoito on korkeatasoista, mutta hoitoa oli tarjolla vain seitsemässä kunnassa 26:sta. Ryhmiin päässeillä oli metabolisen oireyhtymän osatekijöitä, sokerinsiedon heikkoutta, verenpainetta tai rasva-aineenvaihdunnan häiriö. − Terveiden lihavien on vaikea päästä ryhmiin, vaikka juuri he hyötyisivät laihduttamisesta eniten. Lihavien riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on 10−30-kertainen normaalipainoisiin verrattuna, toteaa Kirsi Pietiläinen HUS:n lihavuustutkimusyksiköstä. Ajoissa aloitettu, suunnitelmallinen ja usealla

tapaamiskerralla toteutettu elintapaohjaus, mieluiten ryhmässä, estäisi lihavien edelleen lihomisen ja vähentäisi osaltaan leikkaushoitoon joutuvien potilaiden määrää. Avainasemassa ovat työterveyshuolto ja terveyskeskukset, joiden kanssa HUS toimii kiinteässä yhteistyössä.

HUS:iin on perusteilla myös lihavuuden hoidon osaamiskeskus, joka vastaa vaikean lihavuuden ja liitännäissairauksien hoidosta sekä koordinoi kunnallista hoitoa ja koulutusta.

Vuonna 2011 HUS järjesti painonhallintaryhmän ohjaajakoulutuksen 14 kunnan terveyden edistämisen ammattilaiselle. Terveyden edistämisen yksikkö on ollut suunnittelemassa myös lihavuuden hoidon palveluketjuja Tehokas-suunnitteluryhmässä, jonka kärkihankkeena selvitettiin Helsingin kaupungin lihavuuden hoitoketjut.

Lihavuuteen liittyvät sairaudet

Depressio, dementia

Aivoinfarkti Uniapnea

Astma Keuhkoembolia

Sepelvaltimotauti, eteisvärinä

Rasvamaksa

Terveyden edistämisen painopisteinä ovat keskeiset kansantautiryhmät:  valtimoterveys, kärkihankkeina lihavuus ja diabetes  mielenterveys ja päihteet  tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja tapaturmat  tulehdus, kärkihankkeina keuhkoahtaumatauti, astma ja hygienia

Sappi- ja

Diabetes Verenpainetauti

haimasairaudet, munuaissairaudet

Hedelmättömyys Syövät: eturauhas-, haima-, kohtu-, munasarja-, munuais-, Nivelrikko Laskimotukokset Kihti

rinta-, paksusuolen-, ruokatorven- ja sappirakon syöpä sekä leukemia

33

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

Kardiologipäivystys hoitaa infarktipotilaita  Sydämen sepelvaltimon täydellisestä tukkeutumisesta johtuvia, henkeä uhkaavia, sydäninfarkteja hoidettiin HUS:ssa vuonna 2011 kaikkiaan 613.

Potilaista 71 % oli HUS-piiristä, 26 % muista sairaanhoitopiireistä ja 3 % ulkomaalaisia. HUS:ssa hoidetaan päivystysaikana myös Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirien infarktipotilaita.

Meilahden sairaalassa toimenpidekardiologi ja hoitajaryhmä päivystävät ympäri vuorokauden. Kardiologipäivystys on toiminut Meilahden sairaalassa jo 10 vuotta.

Vuonna 2011 Hyksin kardiologian klinikalla tehtiin yhteensä 4560 sepelvaltimoiden varjoainekuvausta ja 1830 pallolaajennusta. Meilahden sairaalan sydäntutkimusosastolla tehdyistä varjoainekuvauksista ja pallolaajennuksista kaikkiaan 64 % tehtiin kiireellisinä toimenpiteinä akuuttien sepelvaltimotautikohtausten vuoksi.

Peijaksen ja Jorvin sairaaloissa kiireellisten toimenpiteiden osuus oli 35 %. Peijaksessa ja Jorvissa ei ole kardiologipäivystystä.

Sydäninfarktipotilaiden hoito HUS:ssa on hyvin vaikuttavaa. Vaikuttavuutta mitataan potilaiden kuolleisuudella vuoden kuluessa sairaalahoidosta. Yhden vuoden kuolleisuus vuonna 2009 oli HUS:ssa 17,2 % ja koko maassa keskimäärin 20 %.

613 hoidettua sydäninfarktia vuonna 2011.

34

Sydänkirurgian uutuuksien vuosi

Sydämen läppävikoja voi korjata ilman kirurginveistä  HUS:ssa tehtiin huhtikuussa 2011 Suomen ensimmäinen sydämen mitraaliläpän vuodon korjaus katetritekniikalla. Aiemmin läppävikojen ainoa hoitomuoto on ollut avosydänleikkaus, joka ei ole soveltunut kaikille.

Mitraaliläppä sijaitsee sydämen vasemman kammion ja vasemman eteisen välissä. Jos läppä ei sulkeudu kunnolla, verta pääsee virtaamaan väärään suuntaan. Tämä aiheuttaa hengenahdistusta ja voi hoitamattomana johtaa sydämen vajaatoimintaan.

Hyksin kardiologian klinikalla tehtävässä katetrioperaatiossa sydämeen

kuljetetaan verisuonen kautta noin sentin mittainen klipsi, johon pyydystetään mitraaliläpän kaksi purjetta kiinnitettäväksi toisiinsa. Toimenpiteen tekemistä helpottaa kolmiulotteinen ultraäänitekniikka. Potilas nukutetaan hoidon ajaksi, ja hänelle jää merkiksi toimenpiteestä vain noin sentin pituinen viilto nivuseen. Potilas pääsee kotiin Meilahden sairaalan kardiologiselta vuodeosastolta parin päivän kuluttua operaatiosta.

Mitraaliläpän katetrihoitoja arvioidaan jatkossa tehtävän 15−20 vuodessa.

 Vuosi 2011 oli uutuuksien vuosi Hyksin sydän- ja thoraxkirurgian klinikalla: sydänkirurgisten potilaiden leiko- eli leikkaukseen kotoa -toiminta käynnistyi, ja sydänkirurgiassa alettiin tehdä robottiavusteisia leikkauksia.

Ensimmäisen toimintavuoden aikana sydänleikkaukseen suoraan kotoa tuli liki 350 potilasta. Hyks on sydänkirurgisten potilaiden leiko-toiminnassa suomalainen edelläkävijä, muissa yliopistosairaaloissa vastaavaa toimintaa ei toistaiseksi ole.

– Kun sairaalaan tullaan vasta leikkauspäivän aamuna, säästyy aina yksi

sairaalavuorokausi. Sydänkirurgiassa leikosta on ollut suurta hyötyä Meilahden sairaalan peruskorjauksen aikana, sillä vuodepaikoista vuodeosastosiiven väistötiloissa on jatkuva pula, ylilääkäri Kalervo Werkkala toteaa.

Periaatteessa suurin osa sydänleikkaukseen tulevista potilasta voi tulla leikkaukseen suoraan kotoa, poikkeuksena kiireelliset ja päivystyksenä tulevat potilaat, joita on potilaista 20–30 %.

Potilashotellitoiminnan käynnistyttyä myös kauempaa tulevat potilaat voivat tulla vasta leikkauspäivän aamuna

sairaalaan. Leikkausta edeltävänä päivänä potilas käy preoperatiivisella vastaanotolla ja tapaa sairaanhoitajan, fysioterapeutin, anestesiologin sekä leikkaavan kirurgin.

Robottiavusteiset leikkaukset alkoivat sydänkirurgiassa keväällä 2011 hiippaläpän leikkauksilla ja sepelvaltimoiden ohitusleikkauksilla.

– Potilaat hyötyvät, sillä avosydänleikkaukseen verrattuna robottiavusteinen tähystysleikkaus lyhentää toipumisaikaa merkittävästi, Werkkala kertoo.

Vaikeaan verenpainetautiin uusi hoitomuoto  Suomen ensimmäiset erittäin vaikeaa verenpainetautia sairastavat potilaat hoidettiin uudella katetrihoidolla Hyksissä vuonna 2011. Suonensisäisessä toimenpiteessä munuaisvaltimoiden ympäriltä vaimennetaan yliaktiivinen sympaattinen hermosto. Maailmalla katetrimenetelmällä on hoidettu noin 3000 potilasta, ja hoitotulokset ovat olleet hyviä.

Munuaiset näyttävät pitävän yllä sympaattisen hermoston yliaktiivisuutta, mikä lisää korkeaa verenpainetta. Toimenpiteessä viedään nivusvaltimon kautta suonensisäisesti hoitokatetri kumpaankin munuaisvaltimoon, missä matalalla radiotaajuusenergialla vaimennetaan niiden ympärillä kulkevat hermoradat.

Munuaisten hermoratojen katetrihoito laskee verenpainetta, minkä jälkeen verenpaine saadaan helpommin lääkkeillä hallintaan. Käsittely parantaa myös potilaan sokeriarvoja ja insuliiniherkkyyttä. Liian korkeasta verenpaineesta kärsii 1,5 miljoonaa suomalaista. Uudella katetrihoidolla voidaan hoitaa potilaita, joiden verenpaine on erittäin vaikeasti hallittavissa.

35

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

Meilahden tornisairaala tyhjeni Vuonna 1965 Suomen moderneimpana sairaalana valmistunut Meilahden sairaala tyhjeni kesällä 2011 peruskorjauksen alta. Potilaat muuttivat ”lennossa” osastojen kanssa Tornisairaalasta väistötiloihin. Takaisin uudistettuun Torniin muutetaan vuonna 2015.

T

ornisairaalan remonttivalmistelut alkoivat oikeastaan jo vuoden 2010 lopulla, kun Kolmiosairaala valmistui Meilahden mäelle. Kolmiosairaalaan muuttivat tuolloin sisätautiyksiköt eli Medisiininen tulosyksikkö.

Samalla aikuisten elinsiirrot keskitettiin Meilahteen: Kirurgisessa sairaalassa toimineet elinsiirto- ja maksakirurgian ja munuaissiirtojen yksiköt muuttivat Kolmiosairaalaan ja Silmä-korvasairaalaan. Urologiset leikkaukset siirrettiin Meilahdesta Peijaksen sairaalaan jo aiemmin syksyllä 2010.

Siiven suojissa vuodepaikkoja Kokonaan Tornisairaala tyhjeni kesällä 2011, ja peruskorjaus alkoi lokakuussa 2011. Kesän muuttorumba koski erityisesti Hyksin operatiivista tulosyksikköä, jonka toiminnasta suuri osa on Tornisairaalassa lähellä leikkaussaleja ja vaativan hoidon tukitoimintoja. Remontin ajaksi Meilahden tornin juurelle jäivät ympärivuorokautinen päivystys, leikkaussalit, heräämötiloja ja kaksi teho-osastoa.

Suuren sairaalan muuttaminen oli varsinaista palapeliä moneen suuntaan: Jotta verisuonikirurgialle saatiin tilaa Jorvin sairaalassa, piti rintarauhaskirurgian siirtyä Jorvista Naistenklinikalle. Rintarauhaskirurgia väistää vuonna 2013 edelleen Kirurgiseen sairaalaan,

36

kun Naistenklinikan leikkausosaston peruskorjaus ja laajennus käynnistyy.

Leikkaustoiminnan tueksi Tornisairaalan viereen rakennettiin väliaikaiseksi tarkoitettu vuodeosastosiipi. Sen 120 sairaansijasta sata on leikkauspotilaita varten ja 20 sairaansijalla hoidetaan neurologisia potilaita.

Muuttoja suunniteltiin vuosi Tornisairaalan muuttojen käytännön toteutusta suunniteltiin runsas vuosi.

Kun uudet sijoituspaikat oli suunniteltu pehmytkudoskirurgian klinikkaryhmän johtajan Caj Haglundin johdolla, alkoi muuttoihin liittyvien isojen ja pienten asioiden käytännön suunnittelu.

Muuttojen avainhenkilöitä olivat osastonhoitajat. Yksi heistä, Margit Pesonen, irrotettiin muista tehtävistä hoitamaan muuttamiseen liittyneitä juoksevia asioita.

– Mietimme muuttojen käytännön toteutuksen potilaiden turvallisen hoidon, henkilöstön ja toimivan sairaalan kautta. Toimivalla sairaalalla tarkoitan kaikkia tukipalveluja ja lukuisia pieniä yksityiskohtia, joita potilaan hoidon tueksi tarvitaan, Pesonen kertoo.

Oma urakkansa oli myös uusista hoitopaikoista tiedottaminen potilaille, sidosryhmille ja HUS:n henkilökunnalle.

Potilaat saivat tiedon remontista kutsukirjeissään. Erikseen tiedotettiin myös

37

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

Ortopedian lähetteet yhteen osoitteeseen

O

Sairaanhoitaja Auli Määttänen hoiti Ann Karkulahtea vastavalmistuneessa vuodeosastosiivessä.

potilaita HUS:iin lähettäville lääkäreille, ensihoidolle, takseille ja muille yhteistyökumppaneille. Henkilökunta on suhtautunut muuttoihin ja väistötiloihin kylmähermoisesti.

– Potilaiden hoitamisen ammattitaitoinen henkilökuntamme osaa, olipa paikka mikä tahansa, sanoo muuttojen käytännön toteutusta johtanut osastoryhmän päällikkö Anna-Maija Kaira toteaa ja jatkaa: – Muutot toteutettiin suomalaisten naisten sisulla ja organisointikyvyllä.

Potilaat muuttivat osastojen mukana Potilaiden hoitoa ei lopetettu muuttojen vuoksi, vaan muuttopäivänä hoidossa olleet potilaat siirtyivät Tornisairaalasta vuodeosastosiipeen osastonsa mukana.

Muihin sairaaloihin potilaita ei juurikaan kuljetettu, vaan hoito järjestettiin joustavasti naapuriosastoilla, ja muut-

38

topäivän jälkeen uudet potilaat tulivat hoitoon suoraan uuteen paikkaan.

Valtaosa Tornisairaalasta remonttia pakoon muuttaneista toiminnoista muuttaa takaisin Torniin peruskorjauksen valmistuttua 2015. Osastot eivät kuitenkaan välttämättä muuta samoihin paikkoihin kuin mistä ne lähtivät.

2015 maan ykkössairaalassa on 18 leikkaussalia, noin 22 heräämöpaikkaa, 10-paikkainen raskas teho-osasto sekä 16-paikkainen teho-osasto ja 10-paikkainen kirurginen valvontayksikkö. Jo remonttisuunnitelmia tehtäessä tiedettiin, että sairaansijoja on remontin aikana liian vähän verrattuna Meilahdessa tehtävien leikkausten määriin.

Vuonna 2012 leikkausosaston arkea ovatkin alati muuttuvat leikkaussuunnitelmat vuodeosastopaikkojen täyttymisen vuoksi sekä vilkas ambulanssiliikenne Meilahden leikkaussalien ja Kirurgisen sairaalan sekä Jorvin välillä.

TORNISAIRAALAN MUUTTORUMBA Vuodeosastosiipeen: sydänkirurgia, thoraxkirurgia, verisuonikirurgia, päivystysaikainen gastroenterologinen kirurgia ja neurologia Kolmiosairaalaan: Medisiininen tulosyksikkö sekä elinsiirto- ja maksakirurgia Silmä-korvasairaalaan: munuaissiirrot ja keuhkosairaudet Kirurgiseen sairaalaan: elektiivinen gastroenterologinen kirurgia Jorvin sairaalaan: osa verisuonikirurgiasta, endokriininen kirurgia ja osa päivystystoiminnasta Peijaksen sairaalaan: elektiivinen urologia ja päivystysurologia

rtopedian ja traumatologian sekä käsikirurgian klinikka perusti Töölön sairaalaan lähetekeskuksen, johon on keskitetty Hyksin alueen elektiivisten eli ei-päivystyksellisten lähetteiden vastaanotto. Keskukseen tulee vuodessa yli 20 000 lähetettä terveyskeskuksista, työterveysasemilta ja yksityisiltä lääkäriasemilta.

Keskitetyllä mallilla on selkiytetty lähetteiden käsittelyä ja varmistettu, että lähetteet ohjautuvat mahdollisimman tarkasti ja nopeasti oikeaan toimipisteeseen. Klinikalla on toimintaa Töölön sairaalan lisäksi Jorvin, Peijaksen ja Herttoniemen sairaaloissa.

Tekonivelkirurgisia potilaita ohjataan lähetekeskuksen kautta myös Porvoon, Tammisaaren ja Lohjan sairaaloihin.

Uudella toimintamallilla on pystytty lyhentämään lähetteen saapumisen ja sen asiantuntijakäsittelyn välistä aikaa ja poistamaan valtaosa lähetteiden virheellisten osoitusten aiheuttamista uudelleenohjauksista sekä edestakaisesta läheteliikenteestä yksiköiden välillä. Nyt lääkäriasiantuntija voi tarkistaa oman alueensa lähetteet mahdollisimman nopeasti ja tarvittaessa määrätä täydentäviä tutkimuksia tai palauttaa lähetteen ohjeiden kera.

– Olemme saaneet myönteistä palautetta lähettäviltä lääkäreiltä. Nyt ortopediassa täytyy tietää vain yksi osoite Hyksin alueella, johon lähete ohjataan, ylilääkäri Jarkko Pajarinen sanoo.

Lähetekeskus tukee myös klinikan sisäistä leikkaustoiminnan ohjausta.

– Kun lähetekertymää seurataan yhdestä osoitteesta, voidaan sisäistä ohjailua tilapäisesti muuttaa, jos jonkin yksikön tuotannollisessa kapasiteetissa tapahtuu muutoksia.

20 000

lähetettä käsiteltiin Ortopedian lähetekeskuksessa vuonna 2011.

Kokeneiden hoitajien hommaa Lähetekeskusta pyörittää viiden kokeneen sairaanhoitajan ryhmä. Kukin purkaa vuorollaan päivittäisen lähetekertymän ja ohjaa jokaisen lähetteen oikeaan yksikköön syyn ja potilaan kotipaikan perusteella. Päivittäin he käyvät läpi noin sata lähetettä.

– Lähetteiden arviointi ja sen mukaan tapahtuva ohjaus oikeaan yksikköön edellyttävät hoitajilta korkeaa ammattiosaamista, perehtymistä ja varmuutta, sillä lähettämisen aihe ei aina ole ilmiselvä. Lähetekeskuksen vastuulääkäri ohjeistaa ne lähetteet, jotka ensikäsittelyn jälkeen jäävät vielä epäselviksi, Pajarinen kuvailee.

39

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

HUS:n työnantajamielikuva parani HUS on yli 21 000 työntekijän naisvaltainen työpaikka.

Suomen suurin kuntayhtymä on myös vetovoimainen työnantaja: vuonna 2011 avoimiin työpaikkoihin haki lähes saman verran hakijoita kuin HUS:ssa on työntekijöitä.

H

US:n palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 21 322 henkilöä, joista vakinaisessa palvelussuhteessa 78,6 %.

Hoitohenkilökuntaa huslaisista on hieman yli puolet, 55 %, ja lääkäreitä 13 %. HUS:n väestä muuta henkilökuntaa ja erityistyöntekijöitä on yhteensä 32 %. Henkilöstön keski-ikä oli viime vuonna 43,4 vuotta.

HUS:ssa oli vuonna 2011 avoinna 2 380 työpaikkaa, joihin haki yhteensä 20 579 hakijaa. HUS otti lokakuussa käyttöön uuden sähköisen työnhakusivuston, Kuntarekryn. Sitä käyttää noin

Avainlukuja Henkilöstön lukumäärä vakinaiset määräaikaiset, joista sijaisia avoimen hoitajia lyhytaikaisia (1–12 pvä) Henkilöstö henkilöstöryhmittäin hoitohenkilökunta lääkärit muu henkilökunta erityistyöntekijät

40

500 huslaista, jotka rekrytoivat uusia työntekijöitä.

Vakinaisen henkilöstön osuutta pyrittiin kasvattamaan sisäisten sijaisten järjestelmällä. Sisäisten sijaisten tarvetta kartoitettiin, mitoitusta tarkistettiin ja hallitus hyväksyi esityksen vakanssien lisäämisestä tähän tarkoitukseen.

Vuokratyövoimaa käytettiin 14,6 miljoonalla eurolla. Eniten vuokratyövoimaa käytettiin Hyksin nuorisopsykiatriassa, HUS-Röntgenin radiologipalveluissa ja sairaanhoitoalueiden päivystystoiminnassa.

Rekrytoinnin kehittäminen, hyvä ja tiivis oppilaitosyhteistyö ja HUS:n myönteinen näkyvyys mediassa loivat pohjaa hyvälle työnantajakuvalle. HUS olikin lääkäreiden mieluisin työnantaja spontaanisti mainittuna Mediuutisten keväällä teettämässä mielikuvatutkimuksessa.

HUS:sta lähti 6,7 prosenttia enemmän vakituisia työntekijöitä kuin edellisenä vuonna. Lähteminen ei selity pelkästään eläköitymisellä, sillä eläkkeelle jäi 419 henkilöä, mikä on vain

neljä henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Tärkein HUS:sta lähdön syy olikin irtisanoutuminen.

Kannustepalkkiot käyttöön Vuonna 2011 koko HUS:ssa maksetut palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat yhteensä 1010 miljoonaa euroa, mikä ylitti talousarvion kolmella prosentilla. Ylityksestä 10,2 miljoonaa euroa aiheutui uusista virka- ja työehtosopimusten muuttuneista lomaoikeusmääräyksistä.

Vuonna 2011 otettiin käyttöön Nopsa-palkkio, suoritepalkkio ja kliinisen palvelutuotannon tuloksellisuuspalkkio, jotka ovat kannustavia palkkioita. Työhyvinvoinnin ja positiivisen työympäristön kehittämiseksi maksettiin Työilmapiirikyselyn kannustepalkkioita ja työhyvinvointirahaa työhyvinvoinnin huippuyksikölle.

 Sairaanhoitaja Maija Rintamäki (vas.) kirjaa potilaan tietoja koneelle, ja osastonhoitaja Tuulikki Sarilahti neuvoo sairaanhoitaja Shariar Mahmudia Päivystysosaston kansliassa Meilahden sairaalassa.

2007 2008 2009 2010 2011 21 202 16 917 4 285 2 652 1 404 229

20 956 16 749 4 207 2 675 1 465 67

20 909 16 757 4 152 2 641 1 439 72

21 171 16 742 4 429 2 792 1 481 156

21 322 16 763 4 559 2 826 1 627 106

21 202 11 999 2 519 5 734 950

20 956 11 658 2 551 5 768 979

20 909 11 725 2 571 5 603 1 010

21 171 11 854 2 649 5 678 990

21 322 11 878 2 683 5 737 1 024

Avainlukuja

2007

2008

2009

2010

2011

Keski-ikä 42,9 43,1 43,3 43,4 43,4 naiset 43,0 43,3 43,5 43,5 43,6 miehet 42,1 42,3 42,3 42,4 42,5 vakinaiset 44,9 45,1 45,3 45,5 45,6 määräaikaiset 35,0 35,2 35,2 35,5 35,5 Sukupuolijakauma naisia / miehiä, % 85,7 / 14,3 85,7 / 14,3 85,8 / 14,2 85,9 / 14,1 85,7 / 14,3 Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus, % 6 7 6 6 7 Koulutuspäiviä / henkilö 3,4 3,5 3,4 3,7 3,7 Palkat ja palkkiot toimintakuluista ilman sosiaalikuluja, % 52,3 52,0 51,5 52,4 51,7 Vuokratyövoiman käyttö euroina 11 695 000 16 024 000 16 700 000 13 500 000 14 620 000 henkilötyövuosina 210 288 278 225 225

41

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

20 579 työnhakijaa haki HUS:iin töihin vuonna 2011.

Lääkärit eniten täydennyskoulutuksissa HUS:ssa on tavoitteena, että ammatillisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja seuranta perustuvat valtakunnallisiin suosituksiin. Koulutukseen käytettiin koko HUS:ssa 64 582 työpäivää.

Koulutuksen painopiste oli aikaisempien vuosien tapaan ammatillisessa täydennyskoulutuksessa.

Vuonna 2011 jokainen työssä oleva huslainen oli koulutuksessa keskimäärin 3,7 päivää. Lääkärit kouluttautuivat 8,8 päivää, hoitohenkilökunta 3,4, muu henkilökunta 1,8 ja erityistyöntekijät 5,7 koulutuspäivää.

Uusien esimiesten perehdyttävää valmennusta järjestettiin kolmelle ryhmälle. Kokeneille esimiehille suunniteltiin uusi kolmen päivän mittainen koulutus, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2011. Näihin koulutuksiin osallistui yhteensä 160 esimiestä.

Lisäksi kaikille esimiehille tarjottiin yhden päivän koulutusta terveysekonomiasta, palvelussuhdeasioiden perusteista, kehityskeskusteluista ja työhyvinvoinnin johtamisesta. ”Työnilo, iloa työstä” Vuoden 2011 työhyvinvoinnin teemana oli ”Työnilo, iloa työstä”. Työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä kehitettiin HUS:n työhyvinvointiohjelman mukaisesti. Työhyvinvointia tukevista toimintatavoista kerrottiin esimiesten ajankohtaispäivissä ja työhyvinvoinnin johtamiskoulutuksissa.

HUS sai kunniamaininnan Suomen aktiivisin työpaikka -kisassa erinomaises-

42

ti toteutetusta, henkilöstön hyvinvoinnin eteen tehdystä liikuntatoiminnasta.

Sairauspoissaolot henkilöä kohden olivat edellisvuoden tasolla. Eniten työkyvyttömyyspäiviä aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joita oli neljännes kaikista sairauspoissaolopäivistä.

Työterveyshuolto käynnisti laajan työpaikkaselvitystoiminnan sekä organisoi kausi-influenssarokotukset ja biologisten altistumistilanteiden seurannan. Vuoden aikana sattui yhteensä 523 työpaikkatapaturmaa. Korvattuja työmatkatapaturmia oli 443. Työmatkatapaturmat lisääntyivät huomattavasti alkuvuodesta 2011, yhtenä syynä saattoi olla hyvin luminen ja liukas talvi.

Työolobarometrin tulokset paranivat Työolobarometrin vastausprosentti oli 69 % vuonna 2011. Vastaajien määrä on lisääntyi edellisestä vuodesta.

Henkilöstö henkilöstöryhmittäin 2010 4,7%

26,8% 56%

12,5% Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät

Henkilöstö henkilöstöryhmittäin 2010

Kyselyn tulokset ovat parantuneet joka vuosi, niin myös viime vuonna.

Barometrin mukaan lähiesimiehet koetaan tavoitteellisiksi johtajiksi, jotka ovat oikeudenmukaisia ja kannustavia.

Parannettavaa on vielä palautteen antamisessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Eri yksiköiden vastauksissa oli vaihtelua, mutta vähemmän kuin aiempina vuosina.

Lähijohtamisen parantamisessa on keskitytty erityisesti esimiesten koulutukseen, viestintään ja tiedonkulun parantamiseen. Myös yhteisistä pelisäännöistä on keskusteltu. Esimiesten koulutuksen lisäksi yksiköissä on järjestetty tiimikoulutusta ja käynnistetty erilaisia työhyvinvointihankkeita.

Naisvaltainen ja kaksikielinen työpaikka Vuosia 2010–2013 koskevan tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on nostaa esiin jo toteutettuja tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä toimenpiteitä.

HUS on naisvaltainen työpaikka.

Naisten osuus henkilökunnasta on 85,7 %. HUS:n ylimmän johtotason tehtävistä noin 40 % on naisten hoidossa. Eri tehtävissä toimivien miesten ja naisten palkkaerot ovat kohtuullisen pieniä, eikä välitöntä tarvetta niiden lisäselvittämiseen ole.

Huslaisia kannustetaan käyttämään molempia kotimaisia kieliä. Tätä varten tarjotaan kielikoulutusta ja maksetaan kielenkäyttölisää. Kielilähettiläiden tehtävänä on levittää tietoa HUS:n kieliohjelmasta ja edistää myönteistä suhtautumista kaksikieliseen toimintaan.

Akuuttisairaala valmistuu Hyvinkäällä Hyvinkään sairaalassa avattiin joulukuussa 2011 Akuuttisairaalan ensimmäinen osa, tehovalvontaosaston laajennus. Alun perin vuonna 1977 valmistuneella tehovalvontaosastolla ja sen uudessa laajennusosassa hoitoa saa vuosittain runsaat 700 potilasta. Tehovalvontaosastolla hoidetaan muun muassa suurten leikkausten jälkitiloja, infektiopotilaita, keuhkokuumetta tai muita vakavia tulehdustauteja sairastavia potilaita sekä vakavia myrkytystiloja.

43

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

Organisaatio ja luottamuselimet

HUS:n luottamuselimet 2012 HUS:n luottamuselimiin tuli muutoksia vuoden 2012 alusta, kun kaksi liikelaitosta, HUS-Tietotekniikka ja HUS-Lääkintätekniikka, lakkautettiin.

Valtuusto tarkastuslautakunta Hallitus Konsernijaosto

HUS-konserniin kuuluvat kuntayhtymä sekä tytäryhtiöitä ja osakkuusyhteisöjä.

Kuntayhtymän ylin päätösvalta on valtuustolla. Hallitus vastaa hallinnosta ja taloudesta.

H

US-konserniin kuuluvat HUS-sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, tytäryhtiöitä sekä osakkuusyhteisöjä. Kuntayhtymä muodostuu viidestä sairaanhoitoalueesta: Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan (Hyks), Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Länsi-Uusimaan sairaanhoitoalueista. Näiden lisäksi kuntayhtymään kuuluu seitsemän tukipalveluita tuottavaa liikelaitosta sekä konsernihallinto ja HUS-Tilakeskus, jotka ovat tulosalueita.

Valtuusto ja hallitus Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto. Hallitus vastaa

HUS:n hallinnosta ja taloudesta. Hallitus ja hallituksen alainen liiketoimintajaosto ohjaavat HUS:n liikelaitosten johtokuntia ja tytäryhtiöitä.

HUS:ia johtaa valtuuston alaisena 17-jäseninen hallitus, jonka valtuusto valitsee toimikaudekseen ja johon Helsingin yliopisto nimeää kaksi jäsentä. Hallitus keskittyy erityisesti sairaanhoitopiirin strategisten tavoitteiden toteuttamiseen ja talouden tasapainon ylläpitämiseen.

Hallitus kokoontui vuonna 2011 yhteensä 21 kertaa. Valtuusto puolestaan kokoontui kolme kertaa tavanomaisen kahden kerran sijaan. Valtuusto piti ylimääräisen istunnon lokakuussa: silloin päätettiin HUS:n uudesta strategiasta ja yksityissairaala Hyksin Oy:n perustamisesta.

Lautakunnat Jokaisella HUS:n viidestä sairaanhoitoalueesta on valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat.

Sairaanhoitoalueiden lautakunnat johtavat oman alueensa toimintaa hallituksen ohjauksessa. Sairaanhoitoalueen

lautakunnan tehtävänä on omalta osaltaan toteuttaa konsernin strategiaa ja talouden hallintaa. Lautakunnat valmistelevat myös omaa aluettaan koskevia asioita, jotka tulevat hallituksen tai valtuuston päätettäviksi. Ne huolehtivat myös näiden asioiden toimeenpanosta.

HUS:ssa on erikoissairaanhoitolain 18. pykälässä säädetty vähemmistökielinen lautakunta, jonka valtuusto asettaa toimikauttaan vastaavaksi ajaksi.

Lautakunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että potilas saa sairaanhoitopiirissä palveluja omalla äidinkielellään, suomeksi ja ruotsiksi.

Valtuusto asettaa myös psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan, joka huolehtii perussopimuksen mukaisesti psykiatrisen sairaanhoidon kehittämisestä ja yhteensovittamisesta.

Valtuuston alaisuudessa toimiva tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi hallinnon ja talouden tarkastusta koskevia asioita. Lautakunta arvioi myös, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta

Vähemmistökielinen lautakunta

sairaanhoitoalueiden lautakunnat

Liikelaitosten johtokunnat

HYKS-sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue

HUS-Apteekki HUSLAB HUS-Röntgen HUS-Desiko HUS-Logistiikka Ravioli HUS-Servis

HUS-konserni 2012 HUS:n organisaatio muuttui vuoden 2012 alusta, kun kaksi liikelaitosta lakkautettiin. HUS-Tietotekniikka-liikelaitoksesta tuli osa yhtymähallintoa ja HUS-Lääkintätekniikka yhdistettiin HUS-Röntgeniin. Liikelaitoksia jaoteltiin sekä johtajaylilääkärin, talousjohtajan että hallintojohtajan alaisuuteen.

Konsernihallinnon nimi muuttui yhtymähallinnoksi.

Valtuusto (59 jäs.) tarkastuslautakunta Hallitus (17 jäs.)

YHTYMÄHALLINTO

Toimitusjohtaja

21

HUS:n hallituksen kokousta vuonna 2011. Valtuusto kokoontui kolmesti.

44

Hallintoylilääkäri

johtajaylilääkäri

Sairaanhoitoalueet Sairaanhoidolliset tukipalvelut

HYKS

Hyvinkää

Porvoo

Lohja

HUSLAB

HUS-Apteekki

Apuvälinekeskus

Naisten- ja lastentautien toimiala Operatiivinen toimiala Psykiatrinen toimiala

Tarkastusjohtaja

Viestintäjohtaja

Talousjohtaja

Hallintojohtaja

Henkilöstöjohtaja

Tukipalvelut

Tytäryhtiöt

Työterveys

HUS-Desiko

HUSKiinteistöt Oy

HUS-Servis

Uudenmaan sairaalapesula Oy

Ravioli

Asunto- ja kiinteistö Oy:t

LU

Medisiininen toimiala HUS-Röntgen

Hallintoylihoitaja

Tietohallinto

HUSLogistiikka HUSTilakeskus

45

2011 H US vuosiker tom us

HUS VUOSIk er tomus 2011

Valtuuston jäsenet vaalikaudella 2009–2012

Hallituksen jäsenet vuonna 2011

Jäsenkuntien valtuustot valitsevat HUS:n valtuustoon kahdesta viiteen jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Kunta, jonka peruspääomaosuus on vähintään 8 % peruspääomasta, on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään kolme jäsentä. Mikäli kunnan peruspääomaosuus on vähintään 25 %, on kunta oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään viisi jäsentä. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. (HUS:n perussopimus 1.1.2010 alkaen).

Jäsenet Äänimäärä Perus- Varajäsenet pääoman

osuus %

Jäsenet Äänimäärä Perus- Varajäsenet pääoman

osuus %

Helsingin yliopisto

Lapinjärvi

96 Kari Suokko –12.10 Esa Hämäläinen 12.10.– Erkki Vuori –12.10.

Olli Ritvos 12.10.–

Anna-Maija Lukkari

Karl-Erik Stenvall 2 0,224 Marjatta Smeds Aino Villikka Mika Sistola

Harri Sintonen

Lohja

Askola

Tuula Jämsén 33 3,336 Kristiina Lundell Paul Packalén Petteri Åström

Juhani Korkatti 3 0,308 Jarno Lundberg Maritta Helin Eeva Oksanen

Loviisa

Espoo

Olof Gren Anja Järvinen

Mäntsälä

Hanko

Nummi-Pusula

Jouko Veikanmaa 7 0,767 Ulf Lindström Sture Söderholm Anja Roos

Aulis Mattila 6 0,628 Mirka Järvinen Jyri Mela Kari Kyttälä

Helsinki

Nurmijärvi

362 36,200 Anita Vihervaara

Maija Anttila Aatos Hallipelto Katja Ivanitskiy –28.9.

Lea-Riitta Mattila 28.9.– Seija Muurinen Ville Väärälä Kalle Könkkölä Aki Hyödynmaa Sirkku Ingervo Tiina Turkia

23 2,373 Irma Kulmala Minna Aittakallio Petri Kalmia Timo Ojamäki

Antti Rantalainen 34 3,484 Karel McLeod Smith Irma Pahlman Sari Tani Inkoo Barbro Viljanen 4 0,409 Heimo Hakala Marie Bergman-Auvinen Erik Holmberg Järvenpää 27 2,703 Pekka Luuk Ulla-Mari Karhu

Christer Brännkärr Kaarina Wilskman Karjalohja Kari Lehtola 2 0,161 Jorma Roine Rolf Oinonen Tero Eskola Karkkila Maritta Salo 8 0,878 Sirkku Hopeavirta- Hanhinen Raino Velin Hannele Stenberg

Kaisa Laine 12 1,234 Kalevi Heinonen Anna Helin Harri Krakau

Pornainen Risto Kuisma 2 0,270 Liljan-Kukka Runolinna Ulla Rainio Matti Kalsola Porvoo Berndt Långvik 33 3,377 Susanne Ahlqvist Tapani Eskola Christer Björkstrand Raasepori Ulla Dönsberg 24 2,407 Ritva Uhlbäck Bertel Sundman Jaana Tasanko Sipoo Hans Blomberg 13 1,321 Monika Zakowski Ari Oksanen Anna Hyrske Siuntio Rabbe Dahlqvist 4 0,409 Börje Grotell –27.6.

Marcus Nordström 27.6.–7.12.

Kaj Dahlström 7.12.– Janne Laakkonen Tuula Elo Tuusula

Kauniainen

Arto Lindberg 23 2,302 Merja Kuusisto Salla Heinänen Harto Palén

Gunnel Carlberg 6 0,655 Boris Kock Heikki Kurkela Marianne Kivelä

Vantaa

Kerava Markku Pyykkölä 19 1,961 Tuula Lind

Jüri Linros Auli Lehikoinen

Kirkkonummi 2,192 Kielo Leimi Marjatta Savilahti 21 Johan Karlsson Ari Harinen

Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Ulla-Marja Urho (kok.), Helsinki, pj Tuomas Nurmela (kok.), HeIsinki Seppo K.J. Helminen (kok.), Helsinki Sirpa Asko-Seljavaara (kok.), Helsinki Ilkka Taipale (sd.), Helsinki Reijo Vuorento (sd.), Helsinki Suzan Ikävalko (vihr.), Helsinki Johanna Nuorteva (vihr.), Helsinki –15.12 Riitta Wahlström (vihr.), Helsinki 15.12– Henrika Zilliacus-Tikkanen (r.), Helsinki Hans Blomberg (r.), Sipoo Sanna Lauslahti (kok.), Espoo Anja Roos (kok.), Hanko Veikko Simpanen (sd.), Espoo, vpj Rolf Paqvalin (sd.), Kerava Kirsi Siren (kok.), Espoo Tony Hagerlund (vihr.), Espoo Johanna Larkio (kok.), Vantaa Ari Oksanen (kok.), Sipoo Säde Tahvanainen (sd.), Vantaa Eija Grönfors (sd.), Vantaa Pietari Jääskeläinen (ps.), Vantaa Timo Auvinen (ps., sit.), Vantaa Irene Äyräväinen (kok.), Lohja Karel McLeod Smith (kok.), Hyvinkää Jari Oksanen (vihr.), Porvoo Anna Cantell-Forsbom (vihr.), Vantaa Harry Yltävä (vas.), Raasepori Satu Manner (vas., sit.), Lohja Jukka Pihko (kesk.), Nurmijärvi Marja-Leena Laine (kesk.), Hyvinkää Mikko Salaspuro, yliopiston edustaja Elina Ikonen, yliopiston edustaja Jaakko Karvonen, yliopiston edustaja Pekka Karma, yliopiston edustaja

9 0,963 Pia Hydén Sinikka Heikkinen

175 17,550 Leena Rehn Kari T. Nukala Jarkko Korpi Tarja Tallqvist Katja Koivumäki –28.3. Matti Metsäranta Ritva Snabb 28.3.–

Hyvinkää

Raimo Huvila 119 11,930 Teemu Räty Mari Niemi-Saari Tarja Pesonen Varpu-Leena Aalto Marjo Varsa Vihti Tiina Noro 19 1,956 Raimo Pilvi –2.9.

Matti Waara 3.10.–

Pekka Viljanen Anu Rajajärvi

Hyks-sairaanhoitoalueen lautakunta 2011

Vähemmistökielinen lautakunta 2010

Varsinainen jäsen Varajäsen Reijo Vuorento (sd.), Helsinki Jouni Parkkonen (sd.), Helsinki Helena Sistonen (sd.), Espoo Helena Rytkönen (sd.), Espoo Pirkko Letto (sd.), Vantaa, vpj Tiina-Maaria Päivinen (sd.), Vantaa Anni-Helena Erolahti (sd.), Lohja Jouko Veikanmaa (sd.), Hanko Antti-Jussi Räihä (kok.), Helsinki Hanna Lähteenmäki (kok.) Helsinki Risto Ranki (kok.), Helsinki Marjatta Laitila (kok.), Helsinki Paula Viljakainen (kok.), Espoo, pj Pertti Airikainen (kok.), Espoo Raimo Huvila (kok.), Vantaa Paula Lehmuskallio (kok.), Vantaa Riku Honkasalo (kok.), Askola Virpi Vilkki (kok.), Askola Thorolf Sjölund (kok.), Kirkkonummi Silja Lappalainen (kok.), Kirkkonummi Essi Kuikka (vihr.), Helsinki Tuomo Jantunen (vihr), Helsinki Sirpa Pajunen (vihr.), Vantaa Janne Kylli (vihr.), Espoo Anita Antskog-Karstinen (vihr.), Anna Pesonen (vihr.), Kauniainen Kauniainen Bengt Lindqvist (r.), Espoo Johan Karlsson (r.), Kirkkonummi Kyösti Haukipuro (kesk.), Kerava Eeva Kuuskoski (kesk.), Helsinki Sari Laiho (vas.), Helsinki Heli Karhu (vas.), Kerava Marjo Pihlman (ps.), Espoo Toni Paussu (ps.), Helsinki Pekka Karma, yliopiston edustaja Riitta Korpela, yliopiston edustaja Harry Yltävä, hallituksen edustaja Timo Auvinen, hallituksen edustaja

Varsinainen jäsen Varajäsen Inger Östergård (sd.), Helsinki, vpj Hildur Boldt (sd.), Helsinki Viveca Lahti (sd.), Kirkkonummi Kjell Grönqvist (sd.), Sipoo Sunniva Strömnes (kok.), Helsinki Philip Relander (kok.), Helsinki Roger Weintraub (kok.), Lohja Marianne Rosvall (kok.), Porvoo Jan-Erik Eklöf (r.), Vantaa, pj Monica Avellan (r.), Tuusula Bodil Lund (r.), Porvoo Werner Orre (r.), Raasepori Klaus Kojo (vihr.), Vantaa Anniina Kostilainen (vihr.), Vantaa Marjatta Donner (vihr.), Helsinki Jon Lindström (vihr.), Helsinki Christer Holmberg, Carl Gustaf Nilsson, yliopiston edustaja yliopiston edustaja Hans Blomberg, Henrika Zilliacus-Tikkanen, hallituksen edustaja hallituksen edustaja

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta 2011

Tarkastuslautakunta 2011

Varsinainen jäsen Varajäsen Kaarina Pärssinen (sd.), Tuusula, vpj Hilkka Pokki (sd.), Vantaa Antti Karila (sd.), Helsinki Heidi Hertell (sd.), Helsinki Aira Suvio-Samulin (kok.), Helsinki Jaakko Ojala (kok.), Helsinki Sirpa Peura (kok.), Vantaa, pj Pertti Airikainen (kok.), Espoo Jouni Vilkki (kok.), Askola Eeva Huikko (kok.), Järvenpää –15.12.

Hanna Kiljunen 15.12.– Kai Järvisalo (vihr.), Espoo Eero Untamala (vihr.), Vantaa Pirkko Telaranta (vihr.), Helsinki Eija Lönnroth (vihr.), Helsinki Tuula Sjölund (r.), Kirkkonummi Lisbeth Konttinen (r.), Espoo Jouko Lönnqvist, yliopiston edustaja Kristian Wahlbeck, yliopiston edustaja Kirsi Siren, hallituksen edustaja Jari Oksanen, hallituksen edustaja

Varsinainen jäsen Varajäsen Maija Anttila (sd.) Helsinki, vpj Kari Lehtola (sd.), Karjalohja Tuula Lind (sd.), Kerava Auli Lehikoinen (sd.), Kerava Markku Pyykkölä (kok.), Kerava, pj Raimo Huvila (kok.), Vantaa Aatos Hallipelto (kok.), Helsinki Seija Muurinen (kok.), Helsinki Kari T. Nukala (kok., Espoo

Anna Helin (kok.), Mäntsälä Varpu-Leena Aalto (vihr.), Vantaa Marjo Varsa (vihr.), Vantaa Ulla Dönsberg (r.), Raasepori Olof Gren (r.), Loviisa

46

47

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSI k er tomus 2011

Tuloslaskelma

Rahoituslaskelma

HUS-konserni HUS-kuntayhtymä

(1 000 euroa) 2011 2010 2011 2010

Toimintatuotot 1 605 250 1 523 689 1 598 822 1 512 931 Myyntituotot Maksutuotot 57 052 56 916 57 052 56 916 Tuet ja avustukset 9 826 5 905 9 822 5 873 Muut toimintatuotot 13 776 8 954 9 221 8 710

1 685 904 1 595 464 1 674 917 1 584 430 Toimintakulut Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -836 259 -794 878 -819 346 -777 845 Henkilöstösivukulut Eläkekulut -142 933 -134 362 -139 849 -131 315 Muut henkilösivukulut -51 762 -45 186 -50 804 -44 229 Palvelujen ostot -194 796 -177 076 -219 299 -202 978 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -319 305 -298 618 -310 422 -287 606

Avustukset -875 -443 -875 -443 Muut toimintakulut -46 425 -42 718 -44 057 -41 504

-1 592 354 -1 493 281 -1 584 651 -1 485 920 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 299 114 0 0

Toimintakate 93 849 102 297 90 266 98 510 Rahoitustuotot ja -kulut 2 385 1 637 2 821 1 762 Korkotuotot Muut rahoitustuotot 169 326 166 321 Korkokulut -4 289 -4 083 -4 014 -3 919 Muut rahoituskulut -11 960 -11 934 -11 766 -11 764

-13 694 -14 054 -12 793 -13 599 80 154 88 243 77 474 84 911 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset -96 096 -88 284 93 573 85 711 Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät 128 140 Tilikauden tulos -15 813 99 -501 -647 Tilinpäätössiirrot 13 -1 Vähemmistöosuus Tilikauden alijäämä -16 301 -549 -16 100 -800

HUS-konserni HUS-kuntayhtymä

(1 000 euroa) 2011 2010 2011 2010

Toiminnan rahavirta 80 154 88 243 77 474 84 911 Vuosikate Satunnaiset erät 128 140 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 838 -2 071 1 284 -1 782 Investointien rahavirta -105 737 -121 914 -94 738 -113 104 Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 116 1 409 116 1 411 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 591 1 732 2 300 1 388 Toiminnan ja investointien rahavirta -21 909 -32 461 -13 564 -27 177

Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -11 0 -11 411 -6 500

Antolainasaamisten vähennys 99 3 572 504 Lainakannan muutokset 30 030 273 30 000 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -13 561 -13 454 -12 425 -12 434

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 Muutokset vähemmistön osuudessa 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -633 -3 617 -645 -3 634 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos -6 139 24 636 -6 543 24 600 Korottomien velkojen muutos muilta 20 367 18 529 22 001 17 929 30 153 26 369 21 549 20 465 Rahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutos 8 244 -6 092 7 985 -6 712

Rahavarat 31.12.

123 645 115 401 121 546 113 561 Rahavarat 1.1.

115 401 121 493 113 561 120 273 Rahavarojen muutos 8 244 -6 092 7 985 -6 712

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2011 2010

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

2011 2010 2011 2010

Toimintatuotot/toimintakulut, % 105,9 106,8 105,7 106,6 = 100*Toimintatuotot/Toimintakulut Vuosikate/Poistot, % 83,4 100,0 82,8 99,1 = 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset

HUS-konserni 2011 2010 2009 2008 2007 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 105,9 106,8 106,8 106,2 106,6 Vuosikate / Poistot, % 83,4 100,0 101,1 96,0 111,4

HUS-kuntayhtymä 2011 2010 2009 2008 2007 Toimintatuotot / Toimintakulut, % Vuosikate / Poistot, %

48

105,7 82,8

106,6 99,1

106,6 100,0

106,0 96,4

106,4 111,9

75,9 73,2 81,9 76,0 Investointien tulorahoitus, % = 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % 90,0 66,0 65,7 65,3 = 100*Vuosikate/(Investointien omahankintameno+ Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 4,7 5,3 5,0 5,4 = (Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassasta maksut, milj. euroa 1 728 1 645 1 719 1 634 26,1 25,6 25,8 25,4 Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella

HUS-konserni 2011 2010 2009 2008 2007 Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassasta maksut, milj. euroa Kassan riittävyys (pv)

HUS-kuntayhtymä

75,9 73,2 75,6 89,3 83,4 90,0 66,0 68,8 77,1 71,9 4,7 5,3 5,6 4,2 4,2 1 728 1 645 1 603 1 531 1 447 26,1 25,6 27,7 25,6 21,8 2011 2010 2009 2008 2007

Investointien tulorahoitus, % 81,9 76,0 75,4 88,3 82,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 65,7 65,3 68,2 75,6 73,2 Lainanhoitokate 5,0 5,4 6,4 5,0 4,8 Kassasta maksut, milj. euroa 1 719 1 634 1 589 1 521 1 438 Kassan riittävyys (pv) 25,8 25,4 27,6 25,4 21,6

49

2 011 HUS vuosiker tom us

HUS VUOSI k er tomus 2011

Tase HUS-konserni HUS-kuntayhtymä

(1 000 euroa) 2011 2010 2011 2010

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 173 173 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot 42 295 37 152 41 913 37 002 Aineettomat hyödykkeet 42 468 37 325 41 913 37 002

Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 12 375 12 516 10 866 11 003 Rakennukset 497 569 508 921 473 437 488 868 Kiinteät rakenteet ja laitteet 13 521 13 711 13 521 13 711 Koneet ja kalusto 89 118 88 290 84 363 85 809 Muut aineelliset hyödykkeet 813 913 138 138 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 64 621 49 584 53 033 40 631 Aineelliset hyödykkeet 678 017 673 936 635 358 640 160

Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet 14 927 14 661 14 766 14 799 Muut osakkeet ja osuudet sekä osakkeiden arvonkorotukset 3 054 3 278 6 344 5 733 Muut lainasaamiset 524 623 24 376 13 547 Muut saamiset 254 243 254 243 Sijoitukset 18 759 18 805 45 739 34 322

PYSYVÄT VASTAAVAT 739 243 730 066 723 010 711 484

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 4 094 3 833 4 094 3 833

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 20 244 19 611 20 077 19 432

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset 586 11 586 11 Lyhytaikaiset saamiset 69 905 64 341 69 496 63 528 Saamiset 70 491 64 352 70 082 63 539

Rahoitusomaisuusarvopaperit 56 792 26 935 56 783 26 926

Rahat ja pankkisaamiset 66 853 88 466 64 763 86 635

VAIHTUVAT VASTAAVAT 214 380 199 364 211 705 196 532

VASTAAVAA YHTEENSÄ 957 717 933 263 938 809 911 849

50

HUS-konserni HUS-kuntayhtymä

(1 000 euroa) 2011 2010 2011 2010

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA Peruspääoma 391 253 391 253 391 253 391 253 Muut omat rahastot 1 031 1 031 0 0 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 43 326 43 875 41 847 42 648 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -16 301 -549 -16 100 -800 OMA PÄÄOMA 419 309 435 610 417 001 433 100

VÄHEMMISTÖOSUUDET 2 600 2 613 0 0

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

Poistoero 789 950 0 0 Vapaaehtoiset varaukset 2 661 2 034 0 0 3 450 2 984 0 0 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 2 737 3 264 2 737 3 264 Muut pakolliset varaukset 36 692 32 961 36 692 32 942 PAKOLLISET VARAUKSET 39 429 36 225 39 429 36 206

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 4 094 3 833 4 094 3 833

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 197 518 180 052 184 156 164 696 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 2 1 0 0 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 12 482 13 480 10 540 12 425 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 278 831 258 465 283 590 261 588 VIERAS PÄÄOMA 488 835 451 998 478 286 438 710

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 957 717 933 263 938 809 911 849

TASEEN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2011 2010 Omavaraisuusaste, % 44,7 47,6 44,7 47,8 = 100*Oma pääoma/(Koko pääoma-Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % 28,6 27,9 28,2 27,3 = 100*(Vieras pääoma - Saadut ennakot)/Käyttötulot Lainakanta 31.12. (1 000 euroa) 210 001 193 532 194 696 177 122 = Vieras pääoma-(Saadut ennakot+Ostovelat +Siirtovelat+Muut velat) Lainasaamiset 31.12. (1 000 euroa) 524 623 24 376 13 547 = Sijoituksiin merkityt muut lainasaamiset

HUS-konserni 2011 2010 2009 2008 2007 Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Lainakanta 31.12. (1 000 euroa) Lainasaamiset 31.12. (1 000 euroa)

HUS-kuntayhtymä

44,7 47,6 47,8 50,4 52,8 28,6 27,9 28,2 26,1 25,3 210 001 193 532 206 713 157 505 140 300 524 623 626 629 633

Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Lainakanta 31.12. (1 000 euroa) Lainasaamiset 31.12. (1 000 euroa)

44,7 47,8 48,1 51,2 54,0 28,2 27,3 27,6 25,1 23,8 194 696 177 122 189 556 138 746 118 724 24 376 13 547 7 551 5 190 1 344

2011 2010 2009 2008 2007

51

HUS-Kuntayhtym채 Stenb채ckinkatu 9 PL 100, 00029 HUS puh. (09) 4711 www.hus.fi