Page 1

PRO KUUSAMON UUTISET 2/2018 Pro Kuusamo ry:n julkaisu nro 2 maaliskuussa 2018. Suomalainen Lehtipaino, Kajaani 2018.

PAAVO HAMUNEN

Tästä on nyt kysymys

E

linkeinojen yhteensovittamisesta sovittiin Kuusamon strategisessa yleiskaavassa. Kaava hyväksyttiin lopullisesti tammikuussa 2017 Kuusamon kaupunginvaltuustossa äänin 39-4. Suurin haaste oli kaivostoiminnan ja matkailun suhde maankäytössä. Yli viiden vuoden työn jälkeen löytyi kompromissina niin sanottu Ankka-malli, jolla rajataan kaivostoiminta matkailun ydinalueelta. Yleiskaavan pohjana oli laaja Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma, jonka valtuusto hyväksyi yksimielisesti vuonna 2014. Alueet yrityskaupalla haltuunsa saanut Latitude 66 Cobalt Oy on ilmoittanut selvittävänsä uudelleen kaivostoiminnan aloittamisen Kuusamossa ja Posiolla. Lähimmät voimassa olevat kaivospiirit sijaitsevat kaksi kilometriä Rukalta, kilometri Kitkajoelta ja kuusi kilometriä Oulangan kansallispuistosta. Hyväksytystä yleiskaavasta tehtiin yksi valitus. Dragon Mining Oy:n ja Kuusamo Goldin tekemän valitus on parhaillaan hallinto-oikeuden käsittelyssä ja ratkaisua odotetaan tulevana kesänä. Lähes yksimielisesti vahvistettu yleiskaava tarkoittaa sitä, että kaivoshankkeelle ei ole alueella sosiaalista toimilupaa. Matkailun lisäksi Kuusamon luontomaineeseen ja brändiin nojautuu moni elinkeino: elintarviketuotanto, maitotalous ja meijeri, kalatalous, porotalous, puunjalostus. Erittäin merkittävä osa yksityisen sektorin työpaikoista on näillä Kuusamon luontomaineeseen perustuvilla toimialoilla.

Kuusamon mineralisaatiot pieniä ja hajanaisia: Juomasuo Kuusamo n. 1.500.000 tonnia / Kittilä n. 29.000.000 tonnia. Juomasuon kaivospiirin malmin arvosta kultaa on 80 prosenttia, kobolttia 20 prosenttia, uraania 8-kertainen pitoisuus suhteessa Talvivaaraan. Asiantuntijoiden mukaan alue olisi tyhjennetty 3-5 vuodessa.


2

Kuusamo elää puhtaasta luonnosta

Aalto-yliopiston rikastustekniikan emeritusprofessori Kari Heiskanen:

Ei kannattavaa talou­del­li­sesti

K

uusamon alueella olevat mineralisaatiot eivät yhdessäkään muodosta taloudellista kokonaisuutta, sanoo rikastustekniikan emeritusprofessori Kari Heiskanen. Kuusamon alueen merkittävimmät mineraalit ovat kulta, kupari, koboltti ja uraani. Havaitut kobolttimineraalit ovat kobolttipentlandiitti ja kobaltiitti. Kobaltiitti esiintyy isompina omina rakeinaan, mutta edellyttää hyväksikäytettäessä arseenin poiston. – Yksikään alueen tutkituista esiintymistä ei ole taloudellinen ainakaan nykyisin tunnetuin varoin ja esitetyin pitoisuuksin, Heiskanen sanoo.

Käylä ja Kouervaaran antikliinit kontrolloivat Kuusamon alueen malmipotentiaalia kontrolloivat kaksi antikliiniä eli poimun korkeinta kohtaa. Toinen niistä on Käylän-Konttiahon antikliini ja toinen Kouvervaarasta kaarevana Kitkajärvien koillisrannan suuntaa myötäillen Maaninkavaaran ulottuva ”Kitkan antikliini. Käylän Konttiahon antikliinissä on useita pieniä esiintymiä, joista suurin on Juomasuo. Samoin Kouvervaaran antikliinistä tunnetaan suuri joukko pieniä esiintymiä. Alueen geologisen historian vuoksi esiintymät ovat pitoisuudeltaan paikoittain korkeita, mutta Heiskasen mukaan kooltaan hyvin pieniä. – Kaikkien esiintymien rakenne näyttäisi olevan hajanainen, juonimainen ja linssiytynyt.

Louhinta olisi hankalaa ja kallista Mineralisaatioiden hajanaisuus sekä se, että ne kaatuvat jyrkästi syvyyteen, juonien kapeus ja linssiytyminen tekee louhinnasta hankalaa ja kallista. – Kapeiden juonien louhinta on pääomaintensiivistä ja kallista, koska valmistavia töitä

Uuden kaivosyhtiön esittämä tarina on tällä hetkellä vailla mitään teknisiä perusteita.

tarvitaan suhteessa enemmän kuin leveissä esiintymissä. Samalla irroitetun ja räjäytetyn sivukiven määrä kasvaa. Kustannuksiltaan halvalla ja ympäristön kannalta suurivaikutteisella avolouhosmenetelmällä ei Heiskasen mukaan voida louhia juuri muuta kuin pieni osa Juomasuon mineralisaatiosta. – Ainoa ajatustasolla mahdollinen toimintamalli olisi louhia ja käsitellä monen pienen esiintymän materiaalia. – Jokaiselle louhintapaikalle olisi perustettava ”minikaivos”. Ensin on rakennettava tieyhteys, jonka kantavuus riittää raskaiden kuorma-autojen liikennöintiin. Tunnelin suun ympärille on saatava pieni kaluston huoltopaikka, taukotupa ja sivukivelle läjityspaikka. Heiskasen mukaan on myös mahdoton ajatus, että tallaisessa monesta pienestä maanalaisesta louhinnasta ei syntyisi ulkona läjitettävää jätekiveä.

Rikastamon vaikutukset leviäisivät laajelle Keskitetyn prosessilaitoksen eli rikastamon ja monien pienten esiintymien louhiminen levittäisi ympäristövaikutukset Heiskasen mukaan erittäin laajalle. – Vaikka rikastamo tehtäisiin Posiolle tai Sallaan, vaikutukset keskittyisivät Rukan ja Ylikitkan välille ja edelleen Ala-Kitkan järven koillisrantaan sekä Rukan ja Käylän välille. Prosessilaitoksen jätealue tulisi olemaan hyvin samanlainen kuin missä tahansa. Lupaus täydellisestä vesikierrosta on Heiskasen mukaan malmeja tutkimatta mahdoton. – Uuden kaivosyhtiön esittämä tarina on tällä hetkellä vailla mitään teknisiä perusteita, Heiskanen sanoo.

Esiintymät (perustuvat GTK:n tietopankin raportteihin) 1. Juomasuo: 1,9 Mt, jyrkkäkaateinen, useita linssejä, mineraaleina pyriitti, magneettikiisu, Co pentlandiitti, kobaltiitti (CoAsS), 6 pientä satelliittia Au 4,8 g/t, Co 0,37/0,1% (eri linssit) 2. Hangaslampi, 0,4 Mt, jyrkkäkaateinen, 5,1 g/t Au 0,06% Co, 0,1% Cu, 11 g/t U 3. Pohjasvaara: 0,1Mt, jyrkkäkaateinen 4,8 g/t Au, 2,8% Cu , 4. Iso-Rehvi 0,05 Mt, 1,2 g/t Au; ei taloudellista arvoa 5. Meurastuksenaho, 0,9 Mt, pystykaade, 2,3 g/t Au, Co rikas osa 0,15Mt, 0,3% Co, 6. Sivakkaharju, erittäin pieni 40000 t, 8g/t Au, 1,1% Cu, 180 g/t U 7. Konttiaho, <0,01Mt, hajanainen, kaksi pystypiippua, Au, U, Co alle 0,02, ei tal. arvoa 8. Apajalahti,0,1 Mt Au 5g/t 0,02%Co, ei taloudellista arvoa 9. Riihilampi, Riihisuo, kaksi pientä mineralisaatiota, ei arvoa 10. Kouvervaara 1,6Mt, erilliset Au ja Co linssit, 0,1%Co, 0,28g/t Au, (yli 0,2% Co vain 0,13Mt) 11. Lemmonlampi, 0,14Mt, 0,25% Co, Cu 0,4% Cu 12. Ollinsuo, pystykaade 0,1% Cu ja Co, hajanainen, ei taloudellista merkitystä 13. Säynäjävaara, 0,4 Mt, 0,06 Co, 1g/t Au, ei taloudellista merkitystä 14. Kantolahti, pieni, 0,15% Cu, 0,05-0,2 Co neljä rinnakkaista juonta, ei taloudellista arvoa 15. Lavasuo, 0,7Mt, jyrkkä kaade, max 5 m paks 0,1-0,2% Co, 0,1-0,25% Cu, 0,3-4 ppm Au; ei vars malmiarviota. 16. Maaninkavaara, ei arvoa 17. Vilkaslampi , yli 500 m, matalapitoinen ei tal. arvoa 18. Likalampi, <0,1 g/t Au, 0,4-0,7% Cu, ei arvoa 19. Pattasoja 20. Honkilehto, vain joitakin satoja tonneja, korkea Co (paras 0,55%) 21. Murronmaa, paras 2 m 6ppm Au, ei tutkittu eikä lupaava. Au, U 22. Maitokoski, ei tutkittu 23. Haarakumpu (Posio), 0,4 Mt 0,29% Co, 0,6%Cu, mahd. potentiaali 2,2Mt, 0,23%Co, 0,4%Cu


Kuusamo elää puhtaasta luonnosta

Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua:

Kuusamossa eletään puhtaasta luonnosta

K

uusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpuan mukaan Kuusamo ja miehen luotsaama yritys elävät puhtaasta luonnosta. – Onhan se selvää, että jos vedet pilaantuvat, niin meiltä loppuu bisnes. Kuusamoon tarvitaan elinkeinoja, mutta kaivostoiminta ei riskiensä ja imagohaittansa vuoksi välttämättä ole sitä mitä nyt kaipaamme. Korpua sanoo, että keskustelua aiheesta pitää käydä mutta korostaa sitä, että keskustelun on perustuttava faktoihin, ei fiktioon. YRITTÄJÄNÄ KORPUA sanoo katsovansa asioita 30–50 vuoden periodilla. – Leipää tarvitaan ja elinkeinoja, jotka kehittävät aluetta pitkällä jänteellä. Yhdelläkään elinkeinolla ei kuitenkaan ole oikeutta pila-

Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua. ta toisten mainetta. Vuonna 1967 perustettu Kuusamon Uistin työllistää noin 30 työntekijää Kuusamossa. KUUSAMON YRITTÄJIEN lausunto Juomasuon kaivoshankkeesta on Korpuan näke-

myksen kaltainen. – Kaivoshankkeella on jo useamman vuoden ajan ollut vaikutuksia alueelle. Asian käsittelyn pitkäkestoisuus heijastuu elinkeinotoimintaan epävarmuutena, todetaan lausunnossa.

Marko Mustosen luotsaamat Stella Polariksen lautat ovat tuttu näky Kitkajoella.

Tontinostajat varovaisia Marko Mustonen on kaupannut tonttejaan Kitkajokivarressa turhaan jo kolme vuotta

M

ökki- ja kiinteistökauppa elää hiljaiseloa Pohjois-Kuusamossa, sanovat kiinteistöalan toimijat. – Uhka mahdollisen kaivostoiminnan aloittamisesta on saanut ostajat erittäin varovaisiksi, sanoo kuusamolainen alan toimija Eero Henttu. Mökki- ja safariyrittäjä Marko Mustonen allekirjoittaa näkemyksen. Mustosella on Kitkajokivarressa oma mökki ja kuusi tonttia, joista kahta on kaupattu aktiivisesti kolmen vuoden ajan.

– En ole saanut yhtään kyselyä, reilun kilometrin päässä Juomasuosta sijaitsevien tonttien omistaja kertoo. Hän pitää itsestäänselvänä sitä, että alueelle suunniteltu kaivostoiminta vaikuttaa kiintistökauppaan. – Mahdollinen kaivos on paitsi ympäristö-, myös meluriski. Kun alueella tehtiin viimeksi koekaivauksia, jopa mönkijällä ajamisen ääni kantoi tontillemme. Voi vain kuvitella, mikä meluhaitta syntyy suuremmista koneista, Mustonen sanoo.

Kaivosvaltaus koski alun perin myös Mustosen maita, mutta vedottuaan voimassa olevaan kaavaan ja tehtyään asiasta valituksen, tontit poistettiin valtauksesta. Paitsi mökkiyrittäjänä, Mustonen kritisoi kaivoshanketta myös matkailuyrittäjänä. – Reilut 90 prosenttia tuloistamme liittyy koskenlaskuun ja Kitkajokeen. Jos se pilataan, niin onhan sillä vaikutusta meidän liiketoimintaamme. Samassa veneessä ovat myös muut alan toimijat.

3

TÄTÄ MIELTÄ

Ikävä edellistä kaivosinsinööriä

M

inulla on yllätyksekseni tullut ikävä erästä paikkakunnallamme toiminutta kaivosinsinööriä. En ollut hänen kanssaan kaikesta samaa mieltä, mutta pidin hänestä. Edellinen insinööri nimittäin kertoi, siitä miten asiat ovat, eikä ensisijaisesti yrittänyt vaikuttaa ihmisten mieliin. KUUSAMON KAUPUNGINVALTUUSTO teki vastikään lähes yksimielisen päätöksen olla kaavoittamatta kaivostoimintaa Kitkajoen läheisyyteen ja Kitka-Ruka-Oulanka -alueelle. Päätöksellä turvataan erityisesti olemassa olevia työpaikkoja ja paikallisten elinkeinojen kehitystä sekä luontoarvoja. Kuusamolaisten päätöksestä piittaamatta nuori kaivosalan australialaistaustainen junioriyhtiö Latitude66 on nostanut hankkeen uudelleen esille. Yhtiö sanoo toimivansa vastuullisesti, mutta samaan aikaan toimii vastoin demokraattisesti ja laajasti paikallisia ihmisiä kuullen tehtyä päätöstä. Mielestäni tässä on ristiriita. Kaivosalan pienillä junioriyhtiöillä on tarve saada hankkeelle nopeasti rahoitus ja tällöin hyvän tarinan kertomisella voi olla kiire, varsinkin jos paikallisten tuki hankkeelle vielä puuttuu. Vakavasti otettavat ja vastuulliset kaivosyhtiöt eivät markkinoi kaivoshankkeita esimerkiksi vähemmän haitalliselta kuulostavalla maanalaisella ratkaisulla, jos tekniset ja taloudelliset suunnitelmat eivät ole kestävällä pohjalla. TALVIVAARAN YMPÄRISTÖONNETTOMUUDEN myötä kaivosalan toimijat Suomessa ovat joutuneet kovan paineen alle ja kehittämään toimintaa aikaisempaa vastuullisempaan ja yhteiskunnallisesti kestävämpään suuntaan. Kaivoshankkeiden yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden perustelut ovat niiden mahdollisesti tuomat työpaikat ja hyvinvoinnin kasvu kaivospaikkakunnalle. Kaivoshankkeiden vaikutukset kuitenkin vaihtelevat riippuen olosuhteista joihin ne sijoittuvat. Kaivostoiminnan vaikutukset paikkakunnan talouteen ja työpaikkoihin voivat olla nettovaikutuksiltaan myös kielteisiä. Kuusamon tapauksessa vaikutukset on arvioitu eri tutkimusten ja selvitysten perusteella kielteisiksi alueen työpaikkojen, yritysten ja luonnon kannalta. VOIDAAN MYÖS KYSYÄ, onko eettisesti ongelmatonta, että yhtiö liittää hankkeen hyväksyttävyyden rakentamiseen kaivosalan ongelmat Kongossa. Lapsityövoimaan ja epäinhimillisiin työoloihin on puututtava siellä missä ongelmia on. Avainasemassa ovat kaivosalan yritykset, jotka siellä toimivat ja raaka-aineita ostavat tahot sekä tietysti kyseisen maan hallitus ja kansainvälinen yhteisö. Suomella on oma vastuunsa raaka-aineiden tuottamisessa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki kaivoshankkeet täälläkään olisivat taloudellisesti, teknisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti toteuttamiskelpoisia. HANKKEEN SUUNNITTELUVAIHEESSA, ennen juridisesti toimijaa sitovia vaiheita, on helpompi kertoa myyvä tarina kaivostoiminnasta, joka on erilaista ja parempaa kuin aiemmin suunniteltu. Liian hyvä tarina soittaa jo monen kuusamolaisen ja posiolaisen hälytyskelloja.

ANNA KANTOLA Kirjoittaja on kuusamolainen yhteiskuntatieteiden maisteri, joka työskentelee kaivostoimialalla kehittäen toimintamalleja yhteiskunnallisesti kestävämpään kaivostoimintaan. Tällä hetkellä työnantajana on Sodankylän kunta. Kirjoittajan näkemykset eivät edusta työnantajaa, vaan ovat hänen henkilökohtaisia näkemyksiä. Kantola on Pro Kuusamo ry:n hallituksen jäsen.


4

Kuusamo elää puhtaasta luonnosta

#PÄÄSIÄISEN MAKUPALA

Kaupunginjohtaja Timo Halonen väitöstutkimuksessaan:

Maine muuttaa kunnan elinvoiman vetovoimaksi

K

Muikkutartar n. 500 g Kitkan viisas -savumuikkua 1 prk hovijuustoa/ 1 dl majoneesia 1 sipuli n. 2 rkl sinappia valkopippuri, mustapippuri 1 rkl Sweet&Hot chilikastiketta timjamia Valuta öljy kaloista, valitse koristeluun muikku/annos. Laita loput kalat kulhoon, lisää muut mausteet ja sekoita haarukalla, mausta loppuun. (Resepti: Jarmo Pitkänen).

uusamon entinen ja Mikkelin nykyinen kaupunginjohtaja Timo Halosen väitöstutkimuksen mukaan mainetyön tulee olla osa kaupunkiseutujen strategista johtamista. Menestyksen kannalta ratkaisevinta on kuitenkin seudun sisäinen maine eli paikan henki, joka synnytetään yhdessä tekemisellä. Maineella menestykseen -tutkimuksen mukaan seudun maine muodostuu maineen kolmen päätyypin – talousmaineen, tarinamaineen ja toimintamaineen – tasapainosta. Niiden yhteisvaikutuksesta syntyvät menestyksen edellytykset. – Talousmaine edellyttää seudulta selkeää strategiaa ja hyviä tekoja. Tarinamaine syntyy merkityksellisyydestä ja hyvästä viestinnästä. Toimintamaine puolestaan muodostaa paikan

hengen: se kumpuaa vastuusta ja yhteisöllisyydestä,. Seudun sisäinen maine, paikan henki, on siis keskeisin menestystekijä. Paikan henki syntyy yhdessä tekemisestä ja siitä, että asukkaat saavat positiivisia vaikuttamis- ja osallistumiskokemuksia. – Kuntalaiset ovat maineen tekijöitä, he muuttuvat objekteista subjekteiksi. Tarinat syntyvät yhteisestä puheesta. Yhteinen tekeminen sitouttaa, Halonen toteaa. Maine ei ratkaise alueen menestystä, mutta hyvä maine on edellytys, joka mahdollistaa kehittymisen ja menestymisen. Vaikka kaupunkiseudun maine syntyy kohteensa ulkopuolella, sen perusta tehdään sisällä. – Mielikuva on totuus: asiat ovat sellaisia, miltä ne näyttävät, Halonen sanoo. ESKO RÄTY

Onnittele 150-vuotiasta luontokaupunki Kuusamoa Luontokaupunki Kuusamo täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Onnittele osallistumalla kuvahaasteeseen somessa. #prokuusamo #luontokaupunki #kuusamo150 Facebook: Pro Kuusamo, Instagram: prokuusamo Twitter: @prokuusamo, www.prokuusamo.fi sähköposti: prokuusamo@prokuusamo.fi

Tule mukaan Pro Kuusamon toimintaan pääsee mukaan ja tukemaan tekemistä liittymällä jäseneksi! Tiedotamme jäsenistöämme jäsenpostilla ja järjestämme toimintaa luontokaupungin hyväksi. Yhdistyksen nettisivulla osoitteessa www. prokuusamo.fi on kaavake, jolla voi ilmoittautua jäseneksi. Henkilöjäsenmaksu 5 euroa.

Iloisia kohtaamisia jo kolmannessa sukupolvessa Rukalla, pääsiäiskurssin muistoja vuodelta 2014. Kuvassa vasemmalta: Asko Kujanpää, Kaj Åström, Marja Salokangas, Tutu Sohlberg, Ökö Heikkala, Kerttu Lecklin, Niklas Savander, Aatos Aho ja Kukkis Pieviläinen.

Ruka ja pääsiäinen kuuluvat yhteen

L

askettelurinteiden lisäksi Ruka-Kuusamon monipuolisuus houkuttelee eri talvilajien harrastajia. Ainutlaatuinen luonto on se suurin elämys. Vuodesta toiseen Rukalle tullaan yhdessä nauttimaan perhepyhistä ystävien kanssa. Toiminnallisten aktiviteettien vastapainoksi haetaan myös elämyksiä sekä luonnon hiljaisuutta. Ruka-Kuusamo on ollut edelläkävijä myös ympärivuotisessa matkailussa. Talvinen Ruka-Kuusamo on nähtävä myös kesällä. Pelkästään Oulangan kansallispuiston alueella käy vuosittain noin 200.000 retkei-

lijää. Luonto on vanha ja viisas – kun se saa häiriöttä sulattaa roudan ja valmistua uuteen kasvukauteen – yllättää se meidät rikkauksillaan vuodesta toiseen. ”Kuusamon alueen luonto on jotain aivan ainutlaatuista. Se on paljon koskemattomampi ja jotenkin erityinen. Minusta on paikkakuntalaisten ja matkailijoiden vastuu huolehtia siitä, että luonto säilyy tällaisena jatkossakin.” -Enni Rukajärvi (EDGE 4/2015) MARJA SALOKANGAS Kirjoittaja on Edge-lehdentoimittaja, hiihdonopettaja ja Pro Kuusamo -aktiivi

Matkailuyrittäjät: kaivosvaikutukset kielteisiä

R

uka-Kuusamo Matkailuyhdistyksen jäsenkyselyn (2014) mukaan enemmistö yrityksistä ei usko matkailutoiminnan ja kaivostoiminnan rinnakkaiselon olevan mahdollista Ruka-Kuusamon alueella. Kyselyn mukaan 74 prosenttia yrityksistä arvioi, että suunnitellulla kaivostoiminnalla on kielteisiä vaikutuksia yrityksen toimintaan. Dragon Mining Oy:n ympäristöselvitysten arviointiraporttiaan (2013) varten tekemään asukaskyselyyn vastanneiden mukaan hankkeesta aiheutuisi matkailutoiminnalle yksinomaan kielteisiä vaikutuksia. Suurin pelko on vesien pilaantuminen.

Oulanka-Paanajärvi puistoparia ehdolla Unescon listalle

P

ohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus esittää kolmea kohdetta Unescon maailmanperintökohteiden Suomen aieluetteloon. Hankkeiden joukossa on myös Oulanka-Paa najärvi -kansallispuistopari. Kuusamossa ja Venäjän puolella sijaitsevasta puistoparista tehtiin esiselvitys alueen soveltuvuudesta maailmanperintökohteeksi jo vuonna 2016 ja se luovutettiin silloiselle maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaiselle. Esiselvityksen mukaan puistoparin potentiaalisimmat luonnonarvot liittyvät geologisiin, ekologisiin ja biologisiin prosesseihin sekä luonnon monimuotoisuuteen. Lupaavimmat kulttuuriarvot liittyvät puolestaan perinteisiin, kirjallisuuteen ja taiteeseen perustuviin arvoihin sekä kulttuurin ja luonnon vuorovaikutukseen. Seuraavaksi asiaan ottavat kantaa ministeriöt. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on työn alla toimenpideohjelma vuoteen 2025 ulottuvan kansallisen maailmanperintöstrategian tueksi. Uusien kohteiden nimeämisestä maailmanperintöluetteloon päättää vuosittain kokoontuva Maailmanperintökomitea. Tällä hetkellä listalla on noin reilut 1.050 kohdetta, joista Suomessa kuusi. Listan kohteet ovat parhaista parhaita.

Profile for wazama

Pro Kuusamon Uutiset 2 2018  

Kuusamo elää puhtaasta luonnosta. www.prokuusamo.fi #luontokaupunki

Pro Kuusamon Uutiset 2 2018  

Kuusamo elää puhtaasta luonnosta. www.prokuusamo.fi #luontokaupunki

Profile for hiski