PRO KUUSAMON UUTISET 1/2018 Pro Kuusamo ry:n julkaisu maaliskuussa 2018. Suomalainen Lehtipaino, Kajaani 2018.
Kitkajoen varteen Kuusamoon ei kaavoiteta kaivostoimintaa Valtuuston puheenjohtaja Mika Määttä: seisomme 100-prosenttisesti kaavapäätöksemme takana KUUSAMON kaupunginvaltuusto linjasi lopullisessa yleiskaavapäätöksessään tammikuussa 2017, että Käylän Juomasuolle Kitkajoen varrella ja muille matkailun ydinalueille ei kaavoiteta kaivostoimintaa. Niin sanottu Ankka-malli hyväksyttiin lähes yksimielisesti. – Seisomme päätöksemme taustalla 100-prosenttisesti. En näe mahdollisuutta kaavan avaamiseksi ja asian uudelleen käsittelemiseksi ellei aivan ihmeitä tapahdu, sanoo valtuuston puheenjohtaja Mika Määttä (kesk). Hän toivoo nyt ryhtiä kaikilta valtuutetuilta: kaavassa määrättiin selkeästi, minne kaivostoimintaa ei haluta. Määtän mukaan Latitude 66 Cobalt Oy:n ilmoitus selvittää kaivostoiminnan aloittaminen alueella tuli päättäjille suurena yllätyksenä. – En olisi uskonut, että tämä asia nousee enää uudestaan esiin. Päätös oli demokraattisesti tehty kompromissi ja siitä pidetään kiinni. Saapungin Pauli teki valtavan työn saattaakseen kaavan lähes yksimielisesti maaliin, korostaa Määttä. MYÖS VALTUUSTON ensimmäinen varapuheenjohtaja, Kokoomuksen Martti Turunen vakuuttaa valtuuston seisovan tehdyn kaavapäätöksen takana. – Miksi näitä päätöksiä tehtäisiin, jos niiden kanssa pitää rumbata koko ajan. Me teimme päätöksen pitkän ja perusteellisen työn tuloksena ja sillä siisti,
Juomasuo sijaitsee Käylässä Kitkajoen kupeessa. Oheinen kartta esittelee Latitude 66 Cobalt Oy:n tällä hetkellä voimassa olevat malminetsintälupahakemukset ja -luvat sekä kaivospiirit. hän sanoo. Turusen mukaan kaivosyhtiöllä on lähes toivoton tilanne lähteä suunnittelemaan kaivosta alueelle, minne sellaista ei kaavoiteta. – Tietysti he miettivät nyt kaikki mahdolliset keinot ja pyrkivät vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, Turunen arvelee. Taloustutkimus Oy haastattelee parhaillaan kaivosyhtiön toimeksiannosta tuhat kuusamolaista ja 500 posiolaista.
Yleiskaavaa valmisteltiin valtuustokausi Kuusamon yleiskaavan eteen tehtiin töitä reilut neljä vuotta ennen kuin hyväksyttiin lopullisesti tammikuussa 2017 kaupunginvaltuustossa äänin 37–4. Kaupunginjohtaja Jouko Mannisen mukaan kaavan valmistelutyöhön osallistettiin satoja kuusamolaisia. Pohjana olivat jo vuonna 2012 tehdyt luonnonvarasuunnitelmat. Työ jaksottui usealle vuodel-
le ja sen hinnaksi on arvioitu noin 500.000 euroa. Osa työstä tehtiin virkatyönä ja sen lisäksi kustannuksia tuli muun muassa konsulttipalkkioista. – Lähtökohtana on, että yleiskaavaa päivitetään harvoin ja jos siihen pitää palata, se tapahtuu vasta vuosien päästä. Tällä hetkellä sen avaaminen ei ole ajankohtaista, sillä olemme saaneet juuri sovittua siitä, sanoo
Manninen. Hän myöntää yllättyneensä Latitude Cobalt 66 Oy:n suunnitelmista kaivostoiminnan käynnistämiseksi kaavassa kaivostoiminnalta rajatulle alueelle. – Minulle heidän mielenkiintonsa oli täysin uusi asia. Olen tavannut yhtiön edustajat kaksi kertaa. Uusia tapaamisia ei sovittu.
2
Kuusamo elää puhtaasta luonnosta
PÄÄKIRJOITUS
Kaivostoimijoiden on kunnioitettava tehtyjä päätöksiä LATITUDE 66 COBALT OY ON OSTANUT Kuusamossa ja Posiolla sijaitsevat kaivoskehityshankkeet, jotka ovat aiemmin olleet Dragon Miningin ja Belvederen ja sitä ennen Outokummun hallussa. Yhtiö on ilmoittanut tavoitteekseen käynnistää kaivostoiminta alueella, kertovansa suunnitelmistaan tarkemmin huhtikuussa ja kuulevansa ennen sitä eri tahoja. Pro Kuusamo ry muistuttaa, että Kuusamon kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa 2017 lähes yksimielisesti (äänin 37-4) uuden strategisen yleiskaavan, joka mahdollistaa ja turvaa erityisesti olemassa olevien elinkeinojen tulevaisuutta ja kehittämistä luontokaupungissa. Yleiskaavassa todetaan myös, että matkailun ydinalueelle (kaavamerkintä rm1) ei kaavoiteta kaivostoimintaa. Nyt suunnitteilla oleva kaivoshanke sijoittuu tämän hetkisten tietojen mukaan matkailun ydinalueeksi merkityn alueen sisälle ja muun muassa Juomasuolle. Kaupunginvaltuuston kaavapäätöksestä valitti vain kaivosyhtiö. Valitus on parhaillaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden käsittelyssä.
Pro Kuusamo voitti KHO:ssa Nyt uudelleen vireille tullut kaivoshanke – kuten aikaisemmatkin – on jo aiemmin tehtyjen selvitysten ja tutkimusten mukaan haitallinen Kuusamon luontoon pohjautuville elinkeinoille, työpaikoille ja niiden kasvulle eikä se kunnioita demokraattisesti tehtyä päätöstä. Myös Korkein hallinto-oikeus otti marraskuussa 2017 antamassaan päätöksessä kantaa yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseen kaivostoiminnassa. Pro Kuusamo, Kitkan Viisaat ry sekä Kiinteistö Oy Kitkanmutka valittivat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kaivosviranomaisena tekemistä erillisistä päätöksistä, joilla otettiin kantaa Dragon Mining Oy:n Juomasuon, Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon kaivospiirien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseen. KHO kumosi Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin päätökset ja palautti asian uudelleen Tukesin käsiteltäväksi. – Yleisiä etuja ovat erilaiset yhteiskunnallisesti merkittävät toiminnat sekä arvot, päämäärät ja tavoitteet. Yleisiin etuihin voi liittyä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia että niiden torjumista. Yleinen etu voi koskea esimerkiksi teollista toimintaa, raaka-ainehuoltoa, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden edistämistä, terveyshaittojen ehkäisyä, yleistä turvallisuutta sekä luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvoja, toteaa KHO päätöksessään. Päätös on merkittävä, sillä sen mukaan kaivostoiminnassa on otettava huomioon muut elinkeinot tasavertaisina toimijoina. Yksityisten ja yleisten etujen turvaamiseksi annettavien määräysten on oltava konkreettisia ja perustuttava asiallisiin ja kattaviin selvityksiin. KHO korosti myös, että kaivostoiminnan harjoittajan oikeuksien ja velvollisuuksien sisältö ei poikkea olennaisesti sen mukaan, onko toiminnan perustana kaivoslain nojalla myönnetty kaivoslupa vai kumotun kaivoslain nojalla saatu kaivosoikeus.
Kaivoslain henkeä kunnioitettava Pro Kuusamo edellyttää, että Latitude 66 Cobalt Oy kunnioittaa Kuusamon valtuuston päätöksiä ja uuden kaivoslain henkeä ja jättää rauhaan haltuunsa saamat kaivospiirit ja malminetsintäalueet.
Pellervon taloustutkimus:
Kaivoshanke riski yrityksille ja työpaikoille Kuusamossa PELLERVON taloustustkimus PTT:n tutkimuksen mukaan yli puolet vastanneista yrityksistä pitää kaivoshanketta riskinä investoinneille ja toiminnan laajentamiselle. Nettovaikutuksena kaivoshankkeesta arvioitiin Kuusamossa olevan kokonaisuutena kielteisiä vaikutuksia sekä yritysten liikevaihtoon että työpaikkojen määrään. Tarkastellut toimialat olivat vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemuspalvelut, liikenne ja virkistys- ja muut palvelut.
veluiden yrityksiä. Vesistöpäästöt ja vaikutukset imagoon PTT:N TUTKIMUKSEN mukaan ympäristöonnettomuusriski koetaan suurimpana uhkana. Lisäksi erilaisilla ympäristöpäästöillä kuten vesistöpäästöillä nähdään olevan kielteisiä vaikutuksia yritystoimintaan. Kuusamossa vaikutuksina pidetään kiinteistöjen arvon laskua, erämaisuuden vähenemistä, maisemavaikutuksia,
uraanin vapautumista maasta ja kalastovaikutuksia. Tutkimuksen mukaan kielteiseksi koettujen vaikutusten voimakkuudet ovat suurempia kuin myönteisten vaikutusten. Lähteet:Kaivostoimininan taloudellisten hyötyjen ja ympäristöhaittojen rahamääräinen arvottaminen, PTT 247, 2014, Kaivostoiminnan vaikutukset matkailualan talouteen ja työllisyteen Kuusamossa PTT, 2014. ja Kaivostoiminnan hyödyt ja haitat vaihtelevat alueittan, artikkeli 12.9.2014.
Vaarassa 10 vuodessa 1.800 henkilötyövuotta TUTKIMUKSEN perusteella vuosittain vaarassa olisi yli 180 henkilötyövuotta ja kymmenen vuoden ajalla lähes 1800 henkilötyövuotta olisi vaarassa matkailutoimialalla, mikäli kaivoshanke toteutettaisiin. Tutkimuksessa todetaan, että pelkästään matkailutoimialan investointeihin arvioidaan olevan yli 20 miljoonan euron kielteinen vaikutus. Tutkimuksessa ei ole analysoitu kaivoshankkeen mahdollisia vaikutuksia muihin Kuusamon luontoon ja maineeseen pohjautuvia toimialoja esimerkiksi metsätalouteen, puunjalostukseen, maatalouteen ja elintarviketuotantoon. Kyselyyn osallistui vähittäiskaupan, majoitus- ja ravitsemuspalveluiden, liikenne sekä korjaamo- ja huoltamotoiminnan ja virkistys ja muiden pal-
Asukaskysely: Hankkeen haitat ovat suuremmat kuin mahdolliset hyödyt Ramboll Oy:n tekemässä sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa (2014) on tutkittu asukkaiden kokonaisnäkemystä kaivoshankkeesta Kuusa-
mossa. Yli 70 prosenttia vastaajista näki hankkeessa enemmän kielteisiä kuin myönteisiä puolia. Hanketta pidetään pidetään asukkaiden kokonaisnäkemyksen mukaan haitallisena lähialueelle ja monen mielestä riskialttiina jopa koko Pohjois-Suomelle.
Kuusamo elää puhtaasta luonnosta
3
Paikalliset elinkeinot kasvussa Kuusamossa Paikalliset elinkeinot ovat Kuusamossa hyvässä kasvussa. Tulosta tehdään niin matkailussa, vähittäiskaupassa, maa- ja metsätaloudessa kuin teollisuudessakin. KUUSAMON JUUSTON toimitusjohtaja Jyrki Vaittinen uskoo voimakkaasti Kuusamoon. Maailman pohjoisimmassa juustolassa on valmistettu juustoa jo yli 50 vuoden ajan. Kuusamon Juustolle viime vuosi oli merkittävä. Sen liikevaihto kasvoi peräti 40 prosenttia ensimmäisellä puolivuotiskaudella ja toiminta kääntyi kannattavaksi vaikeuden vuosien jälkeen. Liikevaihto kasvoi viime vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 12,1 miljoonaan euroon ja myös toiminnallinen tulos kipusi positiiviseksi, liikevoittoa kirjattiin 0,2 miljoonaa euroa. Odotukset ovat suuret myös kuluvalle vuodelle. Kuusamon Juusto työllistää noin 80 henkeä. – On hienoa, että olemme saaneet toiminnan kannattavaksi ja kassavirtapositiiviseksi. Näyttää siltä, että olemme päässeet pahimman kuilun yli ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, iloitsee Kuusamon Juuston toimitusjohtaja Jyrki Vaittinen. Hän kertoo yhtiön kasvavan kovaa vauhtia. – Jotta voimme tehdä tarvittavia investointeja ja selviämme saneerausohjelman velvoitteista, pitää meidän vielä pystyä kasvattamaan liiketoimintaa ja löytää keinoja kannattavuuden vahvistamiseksi edelleen. MYÖS KUUSAMOLAISEN keramiikkayritys Bjarmian yrittäjä ja toimitusjohtaja Kaisa Valkama-Kettunen näkee tulevat vuodet valoisina. – Kaikki ruokaan liittyvä myy nyt hyvin ja varsinkin Kuusamossa voimissaan oleva villiruoka-buumi kiinnostaa kuluttajia, kertoo yrittäjä. Ruokabuumin tiimoilta Bjarmia on kehittänyt kokonaan uuden villiruoka-tuoteperheen, johon kuuluu käyttökeramiikan lisäksi luonnontuotteita kuten
kuusenkerkkäsiirappia, lakkaja mustikkahilloja sekä talon oma kuohujuoma. – Tuotteet tulevat lähialueilta ja vastaanotto on ollut todella hyvä, hän iloitsee. MATKAILIJAMÄÄRIEN kasvu on elintärkeä Kuusamon luonto- ja matkailuelinkeinoille. Rukalla suunnitellut mittavat, satojen miljoonien eurojen investoinnit perustuvat ennen kaikkea kansainvälisten matkailijoiden määrään kasvuun. Viime talvena ulkomaalaisten Rukan matkailijoiden määrä kasvoi noin 30 prosenttia. Kuusamon lentoliikenteen kehittyminen on sekin ylittänyt odotukset. Matkustajamäärä ylittää 100.000 matkustajan rajapyykin jo tänä vuonna, kun strategisena tavoitteena oli rajan ylitys vasta vuonna 2020. KASVU KERTAUTUU voimakkaasti myös eri palvelusektoreiden sekä vähittäismyynnin lisääntymisenä. Rukakeskus aloitti kesällä historiansa suurimmat hankkeet, kaikkiaan 15 miljoonaa euroa muun muassa rinne- ja hissitoimintoihin, kuten ensi kesänä rakennettavaan gondolihissiin. Se yhdistää Rukan nykyisen kylän uuteen laaksoalueeseen, johon nousee muun muassa kaksi uutta hotellia. Pro Kuusamon Tarja Leinonen-Viinikka näkee työssään Kuusamon lentokentällä lisääntyvän asiakasvirran. – Matkailijat hakevat samoja asioita, joiden vuoksi itsekin asun Kuusamossa; puhdasta ilmaa ja luontoa. LÄHIRUOKAMATKAILUN suosio on sekin lisääntynyt. Studioravintola Tundran Jarmo Pitkänen on ruokailumatkailun edelläkävijä. Tundran ruokatuote perustuu alueen villiruokaan ja -yrtteihin. – On tärkeää elää puhtailla luonnontuotteilla ja kunnioittaa sitä, mitä luonto kulloinkin suo. Puhdas luonto ja sen uusiutumien ilman uhkia on Kuusamon elinehto, painottaa Pitkänen. KALASTAJA JUHA Korhonen vannoo ”työvesistönsä” Kitkan nimeen. Kitkajoki saa al-
Maanviljelijä ja valtuutettu Heikki Maaninka: Jyrki Vaittinen.
Kaisa Valkama-Kettunen.
Ei meidän maillemme – ENSIMMÄISEN KERRAN tuli Lapin Malmi vuonna 1984 ja sen jälkeen täällä on kairattu aika monta kertaa. Jokaiselle olen sanonut, että meidän kotirauhaa ja meidän elinkeinojamme ei kannata tulla häiritsemään. Yhtä tuskan tuottamista tämä malminetsintä on ollut, sanoo Posion Maaninkavaarassa maataloutta harjoittava Heikki Maaninka. Mies on myös kunnanvaltuutettu ja vakuuttaa tekevän kaikkensa, jotta Posion kunta estää Maaninkavaaraan suunnitellun kaivoksen avaamisen. Valtaosa valtuutetuista on kaivosta vastaan. – Myös kyläläiset ovat yksimielisiä asiasta: yhtään maaninkavaaralaista en ole tavannut, joka taputtaisi käsiään kaivoshankkeelle. Lakia ei tietenkään ryhdytä rikkomaan, mutta kaikki muu mahdollinen tehdään, jotta kaivoshanke saadaan lopullisesti torpattua. Meidän tilamme on keskellä valtausta.
#VÄLIKEVENNYS
Jarmo Pitkänen.
Australiassa kadonnut jättimäinen ankka löytyi!
Juha Korhonen. kunsa Euroopan suurimmaksi lähteeksi kutsutusta, maamme suurimmasta säännöstelemättömästä järvestä, Kitkajärvestä. – Se on meidän juoksevaa kultaamme. Kitkaa ja sen ympäristöä ei tule riskeerata millään tavalla, korostaa Korhonen, joka on Pitkäsen tavoin aktiivisesti mukana Pro Kuusamon toiminnassa.
TOISSAVIIKOLLA AUSTRALIASTA KARANNUT jättimäinen kumiankka Daphne on löytynyt, kertoo maskottiaan kaivannut uimaseura. Keltainen kumiankka karkasi tuulen mukana Länsi-Australiassa Perthissä kesken uimaseuran kilpailun 11. maaliskuuta. Uimaseura julkaisi tapahtuman facebook-sivulla ilmoituksen, jossa se pyysi ihmisiltä apua ankan löytämiseksi. Nyt uimaseura Cockburn Masters Swimming Club -kertoo Facebookissa iloisen uutisen, että Dabhneksi nimetty maskotti on löytynyt. ANKKA ON TÄRKEÄ MYÖS KUUSAMOSSA: Kuusamo kaupunginvaltuuston lopullisesti tammikuussa 2017 hyväksymä yleiskaavan niin kutsuttu Ankka-malli suojaa Kuusamon luontoaja elinkeinoja ja puhtaita juoma- ja mikä jottei myös uintivesiä! Viimeisimpien havaintojen mukaan Ankka on edelleen Kuusamossa eikä ole lähtenyt tuulenpuuskan mukaan.
4
Kuusamo elää puhtaasta luonnosta
Pro Kuusamo ry Vuonna 2013 perustetun yhdistyksen tarkoituksena on Kuusamon ja sen naapurikuntien luonto-, ympäristö- ja kulttuuriarvojen suojelu sekä vapaiden näkymien vastuullinen vaaliminen. Pro Kuusamo ry haluaa säilyttää Kuusamo luonto- ja matkailukuntana ja ylläpitää sekä edistää Kuusamon ainutlaatuiseen luontoon perustuvien elinkeinojen yleisiä toimintaedellytyksiä ja työllistävää vaikutusta tuleville sukupolville.
Kuva: Hannu Hautala
Hallitus 2018: Hallituksen puheenjohtaja Hannu Hautala Kuusamo (varajäsen Vesa Kilpivaara Kuusamo) ja varapuheenjohtaja Jokke Kämäräinen Kuusamo, puh. 0400 175 548 jokke. kamarainen@rukapalvelu. fi, (varajäsen Miia Porkkala Espoo). Hallituksen muut jäsenet: Pekka Paalanne Helsinki (Sirpa Luojumäki Lahti), Henrik Riipinen Kuusamo (Jarmo Pitkänen Kuusamo), Olavi Aikkila Kuusamo (Ari-Pekka Kilpivaara Kuusamo), Anna Kantola Kuusamo (Tarja Leinonen-Viinikka Kuusamo), Eero Henttu Oulu (Marja Salokangas, Helsinki) ja Juha Korhonen Kuusamo (Elina Kolppanen Kuusamo).
Pidetään Kuusamo yhdessä luontokaupunkina! www.prokuusamo.
Onnittele 150-vuotiasta Luontokaupunki Kuusamo täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Onnittele osallistumalla kuvahaasteeseen somessa. #prokuusamo #luontokaupunki #kuusamo150 Facebook: Pro Kuusamo Instagram: prokuusamo Twitter: @prokuusamo www.prokuusamo.fi prokuusamo@prokuusamo.fi
ILMOITUS
Yhdistys harjoittaa muun muassa tiedotus- ja valistustoimintaa sekä osallistuu aluettaan koskevaan suunnitteluun ja toimii yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa. Pro Kuusamo ry kerää jäsenmaksuja ja ottaa vastaan lahjoituksia toimintansa tarkoituksen tukemiseksi.