Page 1

Ajassa

Taitava talous

Kesä kukkii kaupungissa

Näkyykö ikkunoista läpi?

Hekan huudit

Hekasta asiaa

Takaisin kotiin

HEKAN LEHTI ASUKKAILLE  2/2017

Ulkona syödessä roskat pitää kantaa mukanaan. s. 10

Keittiö missä vaan

Jakomäen talot valmistuivat


2 

HIMA  2 | 2017

4 Ajassa

Puutarhaelämä on kesän parhaita juttuja. Istutuspuuhiin ei aina tarvita edes omaa pihaa.

Päätoimittajalta

6 Himassa

Grilli kuumaksi – mutta missä? Padat ja kattilat soimaavat, jos niistä ei pidä huolta.

8 Homma hanskassa

On kesätyöntekijöiden vuoro ottaa homma hanskaan.

Mirka Saarholma päätoimittaja

9 Taitava talous

Kerran vuodessa se olisi tehtävä, nimittäin ikkunanpesu.

Onni asuu Hekalla uoreen mielikuvia käsitelleen tutkimuksen mukaan Heka on pääkaupunkiseudun vuokranantajista ehdottomasti se, jota vastaajat suosittelisivat ystävilleen. Heka sai joukon korkeimman nettosuositteluindeksiarvon: Hekan nykyiset ja tulevat asiakkaat ovat tyytyväisiä, kertovat myönteisistä kokemuksistaan muille ja jatkavat mielellään asumistaan meillä. Lisäksi Heka erottuu edukseen muista pääkaupunkiseudun vuokranantajista erityisesti asumisen kohtuuhintaisuudessa. Huonoimmat arviot saamme asunnon saannin helppoudesta. On totta, ettemme pysty tarjoamaan asuntoja kuin pienelle osalle halukkaista. Vaikka Hekalla on asuntoja nyt noin 48 000, niistä vain pieni osa vapautuu vuosittain. Vuoden 2016 aikana Hekan asuntoihin vastaanotettiin yhteensä yli 55 000 vuokra-asuntohakemusta ja asunnon sai 2 660 ta­­­ loutta. Viime vuonna valmistui myös harmillisen vähän uusia asuntoja Hekalle, vain 130 uutta kotia. Se on merkittävästi vähemmän kuin tavoitteemme, joka on 750 uutta asuntoa vuosittain. Onneksi vauhti on nyt parantumassa. Tänä vuonna valmistuu yli 500 uutta Heka-asuntoa ja vuonna 2018 uusia asuntoja saadaan näillä näkymin Hekalle jopa yli 800. Yhdeksi lääkkeeksi pääkaupunkiseudun asunto-ongelman helpottamiseksi on vuoden 2017 alusta otettu käyttöön tulorajat. Aravuokra-asuntoa ei nykyään saa, jos aikuisen tulot ylittävät 3 000 euroa tai pariskunnan 5 100 euroa kuukaudessa. Tulorajat eivät tosin muuta aiempaa tilannetta monellakaan tapaa: Helsingissä vain alle kymmenen prosenttia hakijoista on ansainnut tulorajoja enemmän. Rajojen käyttöönotto on hidastuttanut asunnonvälitystä. Asunnonvaihdossa tulorajat näkyvät muun muassa siinä, että jotkut vaihtoa tarvitsevat taloudet joutuvat jäämään väärän kokoiseen asuntoon. Hallitusohjelmassa on edelleen suunnitelma ARA-vuokra-asukkaiden tulojen määräaikaisista tarkistuksista pääkaupunkiseudulla. Suunnitelman mukaan asukkaiden tulot tarkistettaisiin viiden vuoden välein vuodesta 2019 alkaen, kun reaaliaikainen tulorekisteri tulee käyttöön. Heka vastustaa näitä kaavailuja. Myös Hekan asukasaktiivit ovat ilmaisseet vakavan huolensa aiheesta. Hekassa teemme töitä sen eteen, että meillä on jatkossakin Helsingin parhaat vuokrakodit – ne kohtuuhintaisimmat, turvallisimmat ja hinta-laatusuhteeltaan erinomaiset. Kokonaiskuvan strategiastamme saat sivuilta 16–17.

10 Mun piknik

Kesäroskat ovat rumia ja luovat kaupunkiin turvattomuutta.

13 Uutta & vanhaa

Suvea ei tarvitse lähteä pakoon maalle.

14 Hekan huudit

Peruskorjauksen jälkeen koitti muutto takaisin kotiin.

16 Hekasta asiaa

Hekan tehtävä ja tarkoitus kiteytettiiin yhteen kuvaan.

19 Teema

Asukaskummeilta saa apua omalla kielellä, jos asumisessa tulee pulmia.

20 Home | Hem

Briefly in English. Kort på svenska.

Heka kokosi strategiansa yhteen kuvaan.

22 Aktiivinen asukas

Vedensäästökilpailun ylivoimainen voittaja löytyi Vallilasta.

HIMA

TOIMITUS JA TAITTO

KANSIKUVA

Helsingin kaupungin

Otavamedia OMA

Sampo Korhonen

asunnot Oy:n

Maistraatinportti 1

PAINO

lehti asukkaille

00015 Otavamedia

Sanomapaino PAINOS

JULKAISIJA

oma.otavamedia.fi

Helsingin kaupungin

ULKOASU

50 000 kpl

asunnot Oy

Suunnittelutoimisto

SEURAAVA LEHTI

PÄÄTOIMITTAJA

BOTH Oy

ilmestyy syyskuussa

Mirka Saarholma mirka.saarholma @hekaoy.fi

2017


HIMA  2 | 2017

Vastaa lukijakyselyyn

Vuoden 2016 alussa Helsingissä oli 103 530 lasta iältään 0–17-vuotta.

ja voit voittaa Pauligin kahvikoneen!

LÄHDE HELSINGIN

s. 18

  3 

KAUPUNGIN TIETOKESKUS

KUVA SAMI HEISKANEN

TEHDÄÄN YHDESSÄ

Täällä määräämme me NELJÄS HELMIKUUTA ALPPIKYLÄNKATU 1 -osoitteessa oli alkamassa talotoimikunnan kokous. Mutta ei mikä tahansa kokous, vaan kaikkien aikojen ensimmäinen lasten talotoimikunnan kokous, jonka puheenjohtajaksi valittiin neljäsluokkalainen Eetu ja sihteerin vastuullisen tehtävän otti hoitaakseen Olivia, 9. – Voidaanko tulla joka viikko pitämään kokousta, Aada, 4, totesi innoissaan äidilleen Anette Pietilälle ensimmäisen kokouksen jälkeen. Innoitus lasten talotoimikunnan perustamiseen tuli juuri Pietilän lapsilta, jotka olisivat haluta seurata äitiään kokouksiin. Aikuisten talotoimikunta päätti siis perustaa lapsille oman. Aikuisten vastuulle jäi kokouksesta ilmoittaminen rappukäytävissä ja sokeripitoisten palaveritarjoilujen hommaaminen. – Lapsetkin haluavat keskustella talon asioista. Ensimmäisessä kokouksessa käytiin läpi talon yhteisiä sääntöjä ja sen jälkeen päätettiin järjestää talkoiden yhteyteen potkulautailufestivaalit, talotoimikunnan ohjaajana toimiva Pietilä kertoo. – Oli suoranainen ihme, että kaikki osallistujat pihan pienimmistä päiväkoti-ikäisistä lähtien jaksoivat istua paikallaan koko tunnin ajan.

Lasten talotoimikunnan toinen kokous pidettiin toukokuussa Alppikylänkatu 1:n kerhohuoneessa.


4 

HIMA  2 | 2017

Ajassa

420

ha

Ei mitään tekemistä? KUN KOULUT OVAT lomalla, saattaa iskeä

HELSINGIN KAUPUNKI ON yksi suurimmista

Uudenmaan suurtilallisista maanviljelijöistä. Kaupungilla on viljelyksessään yhteensä 420 hehtaaria peltoja kaupungin rajojen sisäpuolella. Sadonkorjuun aikaan kaupunkilaiset pääsevät poimimaan pelloilta muun muassa herneitä ja hunajakukkia.

tylsyys Harrastushaku.fi on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen ylläpitämä palvelu, jossa esitellään pääkaupunkiseudun harrastustarjontaa nuorille. Palvelussa pääsee esimerkiksi ilmoittautumaan viljelykursseille, viulutunneille tai valokuvaamaan. harrastushaku.fi.

KUVA ISTOCKPHOTO

”Omalla parvekkeella voi kasvattaa vaikkapa perunoita.”

Perunat kasvavat vaikka parvekkeella viljelysäkissä.

KAUPUNKIVILJELY

Kasvata kesä kaupunkiin Onko sinun pihassasi alue, jota kukaan ei oikein käytä? Seisooko hiekkalaatikko tyhjän panttina vuodesta toiseen? Mitä jos tänä kesänä pantaisiin tyhjät tilat kukkimaan! KUKKIEN JA HYÖTYKASVIEN kasvattaminen on helppoa ja istutuksia voi tehdä melkein mihin tahansa. – Hyötykasvit kasvavat ja antavat satoa parhaiten valoisassa paikassa, mutta varjossakin voi kasvattaa esimerkiksi yrttejä. Sopivia koristekasveja löytyy kaikenlaisiin kasvupaikkoihin, hortonomi ja puutarhakirjailija Kirsi Tuominen kertoo. Viljelyä voi harrastaa ruukuissa,

pusseissa, laatikoissa tai vaikkapa saappaan varressa. Pystysuora tila kannattaa hyödyntää ja viljellä kasveja alhaalta ylös vaikka hyllyköissä. Myös maan tasalla voi viljellä, jos maa on viljelykelpoista. Hoidon kannalta istutukset kannattaa kuitenkin sijoittaa mahdollisimman helppokulkuiseen paikkaan. Jos yhteiselle piha-alueelle on istutettu kukkia tai kasveja, niiden hoidosta on hyvä sopia etukäteen, ettei homma

jää yhden asukkaan harteille. Yhdessä tekeminen on hauskaa ja samalla oppii tuntemaan naapuruston asukkaat. Ja kun kukinta ja sadonkorjuuaika koittaa, voi porukalla nauttia pihan antimista ja kukkaloistosta. KASTELUN HELPPOUS ON hyvä huomioida, kun perustaa viljelmiä. Tuulisessa paikassa kasvit tarvitsevat vettä runsaammin. Maaperän eli kasvualustan voi

aina vaihtaa ja sitä voi lisätä. Tarpeeksi paksu ja kunnollinen kasvualusta on hyvän kasvun edellytys. – Kannattaa myös huomioida kasvien tilan tarve. Oikea kasvi oikeaan paikkaan on hyvä nyrkkisääntö, kun halutaan kestäviä lajeja. Vaihtoehtoja kasveissa on todella paljon, Tuominen sanoo. PIENILLE PIHOILLE JA parvekkeille ei kovin paljoa mahdu, joten hankintakustannukset eivät välttämättä nouse korkeiksi. Pensaat maksavat 10–15 euroa/kpl, havut vähän enemmän. Muutaman euron kesäkukilla saa nopeasti näyttävyyttä. Perennojen jakotaimia voi saada ystävien ja tuttavien pihoilta, yhdistysten taimenvaihtopäiviltä tai taimitoreilta. Kirsi Tuominen suosittelee myös yksinkertaisia mutta näyttäviä yhdistelmäistutuksia. Jos hoivaat viljelylaatikoita, muista että kaikki kasvit eivät kaipaa syvää multaa. Tilli, salaatti, pinaatti, persilja ja retiisi kasvaa hyvin noin 20 cm syvässä mullassa, kun taas esimerkiksi peruna ja monet juurekset kaipaavat syvempää astiaa. – Isoon ruukkuun voi kylvää pari ruusupavun siementä ja rakentaa niille köynnöstuen. Ruukun reunoille voi sitten istuttaa kesäkukkia maun mukaan tai kylvää siemenestä vaikkapa ruiskaunokkia tai kehäkukkia. Siemenet eivät maksa paljoa ja ylimääräisiä voi säilyttää kuivassa ja pimeässä paikassa seuraavaan vuoteen. Monivuotisen ilon saa yhdistämällä pitkään kukkivan kärhön (Clematis),


HIMA  2 | 2017

KUVA ISTOCKPHOTO

Lenkille vehreille poluille tai portaisiin ASFALTILLA LENKKEILY KÄY nopeasti

puuduttavaksi sekä mielelle että polville. Vaihtelevuutta juoksuun saa, kun siirtää lenkkinsä metsäpoluille. Polkujuoksussa vauhti, rasitus ja maisemat vaihtelevat ja siinä tarvitaan niin kestävyyttä, ketteryyttä kuin tasapainoakin.Sen sijaan urheilupaikaksi riittävän hyvin lähimetsien polut, joten lenkille on helppo lähteä. Lihaskuntoa pääsee treenaamaan

hyvin porrasjuoksussa. Helsingin pisimmät portaat löytyvät Malminkartanon täyttömäestä, jossa niitä on peräkkäin 426. Keskustassa Tuomiokirkon portaat ovat oivaa vastusta treenaamiseen. Itä-Helsingissä taas Herttoniemen Majavatien portaat tuovat peruslenkkiin mukavaa vaihtelua. suomenlatu.fi/ulkoile/lajit/polkujuoksu

  5 

”Vuoden vihannesta, salaattia, kannattaa viljellä useaa eri lajiketta sekä värin että maun takia. Salaattia voi kylvää siemenestä useaan otteeseen kesän aikana.” HORTONOMI KIRSI TUOMINEN KUVA PEKKA NIEMINEN/OTAVAMEDIA

kuten viinikärhön sekä pitkään kukkivia perennoja, esimerkiksi loistosalviaa. – Tästä yhdistelmästä saa aurinkoiseen paikkaan hienon kokonaisuuden, eikä välttämättä maksa paljoa, Tuominen sanoo. – Ikivihreät kasvit ovat vähälumisena talvena mukavia, ne tuovat väriä ja silmäniloa myös talviseen pihaan.

Puistokummi Anneli EgelandJensen on istuttanut jo monena vuonna kukkasipuleita Keuruuntien puistoon. Tämän kevään säät ovat tosin olleet tuhoisia viime syksyn Suomi 100 -sekoitukselle.

MONET SYÖTÄVÄT KASVIT ovat todella koristeellisia ja niitä voi käyttää koristekasvien tapaan ulko-oven vieressä. Mansikoita voi istuttaa pensasryhmien yhteyteen, vadelmasta tai herukoista saa näyttävän aidan. Tuominen neuvoo kuitenkin suojaamaan syötävät kasvit koirien tai kissojen pissalta. – Omalla parvekkeella voi kasvattaa vaikkapa perunoita tai porkkanoita tai istuttaa ruukkuun viinimarjapensaan tai pensasmustikan. Kaikkea kannattaa kokeilla rohkeasti, Kirsi Tuominen kannustaa.

Marina Ahlberg LUPA ISTUTTAA

SYÖTÄVÄ KAUPUNKI YLEN JA TUOTANTOYHTIÖ DocArtin toteuttama Syötävä kaupunki -haastekampanja kannustaa asukkaita kasvattamaan omaa ruokaa lähellä – samalla kaupunki muuttuu vehreäksi. • Perusta kaupunkiviljelmä ja ota kuvia viljelytouhuista kasvukauden eri vaiheissa. • Postaa kuvat Instagramiin tai muuhun sosiaaliseen mediaan hashtagilla #syötäväkaupunki. • Innosta tuttuja ja tuntemattomia kasvattamaan omaa sapuskaa!

Lisätietoa: yle.fi/ syotavakaupunki

Tuhansien sipulien istuttaja ANNELI EGELAND-JENSENILTÄ EI puutu tar-

moa eikä oma-aloitteisuutta, kun kyseessä on yhteinen asuinympäristö. Puutarhuri-floristi Egeland-Jensen toimii Puu-Vallilassa vapaaehtoisena puutarhakummina ja hän on myös aktiivinen talotoimikunnan jäsen. – Olen asunut Vallilassa 20 vuotta. Vapaaehtoistyön kautta olen voinut olla mukana huolehtimassa asuinympäristöstäni. Yhteisöllisyyttä Egeland-Jensen haluaa edistää talkoohengellä ja viihtyisillä piha-alueilla. Yksi monivuotinen tempaus on ollut tuhansien kukkasipuleiden istuttaminen. – Alun perin ehdotus istuttamisesta tuli kaupungilta, omalta puistokummien koordinaattoriltani. Keuruuntielle rajoittuva puisto oli luonnollinen valinta istutuksille. Asun puiston lähellä ja koirieni kautta

olen tutustunut alueeseen. Kaupungin rakennusvirastolta sain tarkat ohjeet siitä, mihin kohtaan ja kuinka laajasti sipuleita oli lupa istuttaa, Egeland-Jensen kertoo. SUUNNITTELUUN PUISTOKUMMI SAI vapaat kädet. – Alue on sirpaleinen, joten jokaisesta istutuskohteesta piti laatia istutuspiirros, laskea sipuleiden määrät ja valita lajikkeet. Ensimmäisissä istutustalkoissa lokakuussa 2012 meitä oli kolme ohjaajaa opastamassa talkoolaisia. Kaupunki kustansi sipulit ja lainasi työvälineet. Seuraavina vuosina on jatkettu korjausistutuksilla ja istutusten siistimisillä. Talkoista on kerrottu julisteilla ja Facebook-ryhmän kautta. – Viime syksynä istutimme talkoovoimin yhteensä 1 400 kukkasipulia.

Tälle vuodelle suunnittelimme myös niin sanotun Suomi 100 -sekoituksen, johon valikoitui valkoisia narsisseja ja sinistä helmililjaa. Anneli Egeland-Jensen haluaa muuttaa ihmisten suhtautumista lähiympäristöönsä kannustamalla ja myönteisellä toiminnalla, ei kielloilla. – Uskon, että voimme parantaa maailmaa pienillä teoilla. Jo yksi ihminen voi tehdä paljon asuinympäristönsä hyväksi. Vapaaehtoistyöllä on tässä tärkeä merkitys. Luotan niin sanottuun riisiryyniteoriaan: jyväkasan siirtäminen uuteen paikkaan onnistuu parhaiten jyvä kerrallaan. Jos kauhot liian paljon yhdellä kertaa, leviää kasa ympäri lattiaa. Marina Ahlberg


6 

HIMA  2 | 2017

Himassa

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Helsinkiä juhlitaan kahtena päivänä. Sadat maksuttomat tapahtumat valtaavat koko kaupungin 11.–12.6. HELSINKIPAIVA.FI KUVA ISTOCKPHOTO

sään ja ottaa mukaan termospulloon juomaa. Ei sen tarvitse olla sen ihmeel­ lisempää. Valtarin perhe käy lumoutumassa puun ritinästä ja tulen loimusta eten­ kin Uutelan ulkoilualueella. Niemen­ apajassa ja Nuottaniemessä on kaksi keittokatosta, joissa voi haukata retkie­ västä. Metrolla pääsee helposti Vuo­ saareen ja polulla voi liikkua rattaiden kanssa. – Meillä grillataan soijanakkeja ja nii­ den kylkeen milloin mitäkin. Leivätkin voi grillata ritilässä.

KUVA SEPPO SAARENTOLA/OM-ARKISTO

Grilli kannattaa sijoittaa tuulelta suojaan. Helsingistä löytyy myös valmiita grillikatoksia.

RETKEILYN JA GRILLAAMISEN yhdistäminen

TEE ITSE

Grillatut quesadillat valmiista tortilloista AINEKSET (6 ANNOSTA)

6 suurta tortillaa 150 g mozzarellaa viipaleina 2 tomaattia viipaleina kourallinen rucolaa tai tuoreita yrttejä oliivi- tai rypsiöljyä

KESÄKOTI HELSINGISSÄ

Grilliherkkuja hallitusti karkeloi ilmassa ja päätyy nenän imaisemaksi. Grillin tuoksu, toisille ehkä haju, on varma kesän merkki. Mutta missä grillata, jos oma piha tai kunnon grilli uupuu? Ahkeran retkeilijän ja Lähiömutsiblogin kirjoittaja Hanne Valtarin par­ vekkeella ei ole grilliä, eikä sen puoleen ole talon pihallakaan, ainakaan vielä. Valtari perheineen asuu Herttonie­ messä kerrostalossa, jonka pihalla sei­ sova grilli olisi todennäköisesti yleisön suosikki. Yhteisöllisessä kerrostalossa pidetään pihakirppiksiä, juhlia ja mie­ titään tulevaksi kesäksi viljelylaatikoita. – Olen asunut monenlaisissa taloissa. Vallillassa meillä oli pihalla grilli, joka kokosi ihmiset yhteen. Pidin grillillä ren­ not valmistujaisjuhlatkin, Valtari kertoo.

NUUH. VIENO SAVUVANA TEE NÄIN: PANE TORTILLOJEN TOISELLE laidalle

tasaiseksi kerrokseksi mozzarella- ja tomaattiviipaleita sekä rucolaa. Taita toinen puoli päälle. Voitele tortillat öljyllä ja grillaa pari minuuttia molemmilta puolilta, kunnes pinta on saanut kauniin raidoituksen ja juusto alkaa sulaa. Tarjoa grillatut quesadillat raikkaan salaatin kanssa. Täytteitä voi vaihdella pulled porkista nyhtökauraan tai vaikkapa kesäkurpitsaan. Jos ulkona sataa, quesadillat voi valmistaa myös kotona paistamalla niitä molemmilta puolilta paistin­ pannulla muutaman minuutin ajan.

Hekan taloissa terassilla ja asuntopi­ halla voi grillata kaasu- ja sähkö­grillillä. Päivitetyt järjestyssäännöt sallivat säh­ kögrillillä grillauksen myös omalla par­ vekkeella, mutta avotulta kuten hiili- tai kaasugrilliä sinne luonnollisestikaan ei saa viritellä ja palo­turvallisuus on pi­ dettävä mielessä. Jos ei ole parveketta, Helsingissä voi grillata puistossa siihen tarkoitetulla laitteella. Klapeista tehtyä nuotiota puistoon ei saa sytyttää. MAASEUDULTA KOTOISIN OLEVA Valtari pu­ huu blogissaan kaupunkiretkeilyn puolesta, koska Helsingistä löytyy mo­ nipuolista luontoa, jota hän arvostaa. – Maalla en nähnyt metsää puilta. Täällä luonto on enemmän läsnä. Las­ ten kanssa voi mennä takapihan met­

käy Uutelan lisäksi esimerkiksi Seura­ saaressa, jossa on puugrilli juhlakentän vieressä. Pihlajasaaressa on kolme keit­ tokatosta ja Espoossa Luukin ulkoilu­ alueella peräti seitsemän, lisäksi siellä on yksi tulentekopaikka. Pirttimäen ulkoilualueella Espoossa on neljä keit­ tokatosta. Mutta jännittääkö hiiligrillin kanssa toimiminen? Välillä näkee grillimesta­ reita, jotka roiskuttavat suurpiirteisesti sytytysnestettä ja sen jälkeen ihmettele­ vät, kun lieskat hipovat taivaita. Riskejä vähentää, kun sijoittaa grillin suojaan tuulelta. Sytytysnesteen kannattaa an­ taa imeytyä hiiliin ja sytyttää sitten tuu­ len yläpuolelta. Erityisen tarkkana pitää olla hehku­ van hiilloksen kanssa. Tuhkan päälle voi kaataa vettä tai sen voi lapioida kannel­ liseen metalliastiaan. Hiilloksen jääh­ tyminen voi viedä vuorokausia, joten älä kaada aamulla edellisillan tuhkaa luontoon. Kertakäyttögrillin käyttäjien tulisi miettiä, mikä olisi sopiva palamaton alusta. Kuumaa kertakäyttögrilliä ei saa laittaa roskikseen. Anitra Rönkkö

Katso Helsingin grillauspaikkojen tarkemmat tiedot hel.fi > Kulttuuri ja vapaa-aika > Ulkoilu


KUVA SEPPO SAARENTOLA/OM-ARKISTO

HIMA  2 | 2017

  7 

HYÖDYNNÄ UUNIN JÄLKILÄMPÖ:

200 asteeseen lämmitetyssä uunissa on vielä puolen tunnin kuluttua virran sulkemisesta lämpöä 120 astetta. Jokainen aukaisukerta laskee uunin lämpötilaa noin 25 astetta. Katso jälkilämpöä hyödyntävän juustokakun resepti osoitteessa hekaoy.fi.

KUVA ISTOCKPHOTO

SIIVOUS

Pitkää ikää, pannut ja pellit Pannut ja uuninpellit kannattaa pestä heti käytön jälkeen. Mitä pidempään ruokatahrat pääsevät pinttymään, sitä järeämpiä keinoja tarvitaan. 1940-luvulla ja vieläkin teflonpannu löytyy lähes joka kodista. Pinta estää ruokaa tarttumasta kiinni – ainakin uutena. Teflonpinta ei kuitenkaan kestä käytössä loputtomas­ ti, ja moni ostaa uusia pannuja vuosit­ tain. Pannun käyttöikää voi pidentää käyttämällä puisia ja muovisia lastoja, ja pesemällä pannun aina käsin pian käytön jälkeen. Laiskan tiskaajan pan­ nuun pinttynyt edellisen päivän ruoka lähtee parhaiten liottamalla pannua lämpimässä vedessä. Todella korkeat lämpötilat tai voi­ makkaat lämpötilanvaihtelut voivat pilata teflonpannun, vältä siis kylmän veden laskemista kuumalle pannulle. Jos säilytät pannuja päällekkäin, laita niiden väliin talouspaperia tai kangasta naarmujen välttämiseksi.

TEFLON PATENTOITIIN JO

HYVIN HOIDETUT VALURAUTAPANNUT kestä­

vät isältä pojalle. Jotta pannu pysyy kun­ nossa, puhdista se heti käytön jälkeen talouspaperilla. Pese vain tarvittaessa juoksevan veden alla kuumalla vedel­ lä ilman pesuaineita. Valurautapan­ nua ei saa missään tapauksessa pestä astiapesu­koneessa. Valurautapannun pintaa voi suojata rasvaamalla se silloin tällöin suolattomalla rasvalla. Ennen ensimmäistä käyttökertaa käsittele pannu valmistajan ohjeen mukaisesti. Monen ammattilaisen valinta on hiiliteräspannu. Se muistuttaa valu­ rautapannua, mutta on kevyempi ja lämpenee nopeammin. Hiiliteräspan­ nut ovat pinnoittamattomia, ja niiden

tarttumattomuusominaisuudet vain paranevat iän myötä. UUNI KANNATTAA PYYHKIÄ kostealla liinal­

la säännöllisesti, koska ruuista tarttuu rasvaa ja roiskeita uunin seinämiin. Mieto käsiastianpesuliuos voi tulla tar­ peeseen. Jos jotakin valuu uuniin vaik­ ka irtopohjavuoan raoista, pitää uuni puhdistaa mahdollisimman pian. Mitä pidempään lika palaa ja pinttyy uunissa, sitä mahdottomampi se on saada pois. Pahimpiin pinttymiin tar­ vitaan uuninpuhdistusainetta. Ne ovat vahvasti emäksisiä, joten käyttöohjeet kannattaa lukea huolellisesti ja suojata kädet sekä uunin edessä oleva lattia. MYÖS UUNIPELLIT PITÄÄ muista pestä. Leivin­ paperin käyttämisestä huoli­ matta, rasvaa saattaa tarttua niihin. Uunipellit pestään astianpesuaineella ja liottamalla. Uusia peltejä voi kokeilla pestä myös astianpesukoneessa, mutta liottamalla ja käsin esimerkiksi kar­ hunkielellä harjaamalla voidaan saada parempi tulos. Pellit voi tiskata esimer­ kiksi kylpyhuoneen lattialla, jos ne eivät mahdu tiskialtaaseen. Uuni pysyy paremmin puhtaana, kun käytät paistopusseja. Leivinpape­ ri sopii myös uuniritilän suojaksi sekä tarvittaessa uunin pohjalle. Kaupoissa myytävä kestoleivinpaperi on teflonilla päällystetty kangasmainen alusta, jota voi käyttää yhä uudestaan.

Kati Särkelä


8 

HIMA  2 | 2017

Homma hanskassa KUVA ISTOCKPHOTO

77

Tänä kesänä Hekalla tekee hommia 77 kesätyöntekijää.

KUVA ISTOCKPHOTO

Hekan kesätyöntekijät hoitavat muun muassa viheralueita.

SIIVOUSPUOLELLA TYÖSKENTELEVÄ PAJULA

huoltaa ja siivoaa pesutupia, saunoja ja rappuja. Lehtiranta taas työskentelee huoltopuolella. – Teen tavallisia pihanhuoltotöitä. Huolehdin, että pihat näyttävät hyvältä, Lehtiranta kertoo. Molemmille nuorille kyseessä on ensimmäinen kesätyökokemus. Haastavinta ovat olleet aamuheräämiset. – Yllättävän hyvin niihinkin kuitenkin tottuu, Lehtiranta kertoo. VANHEMMAT TYÖNTEKIJÄT NEUVOVAT ja aut-

Kesätöistä oppia uran varrelle KESÄTYÖT OVAT KOULULAISELLE ja nuo-

relle opiskelijalle tärkeä askel matkalla kohti tulevaisuuden työuraa. Kesätyöpaikka on monella tapaa loistosijoitus. Hyvät kokemukset kesätöistä kannustavat eteenpäin työuralla. Ikävistäkin kokemuksista voi oppia. Kesäansioilla voi rahoittaa opiskelut pitkälle syksyyn. Monet ovat myös jatkaneet tutussa kesätyöpaikassa opintojen ohella osa-aikaisesti ja edenneet siellä vähitellen eteenpäin. Varsinkaan ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena kesätyön ei tarvitse olla niin sanottua oman alan työtä. Sen sijaan kaikenlainen tarjolla oleva työkokemus kannattaa hyödyntää ja merkitä ansioluetteloon. Työsopimus on aina syytä tehdä kirjallisesti, vaikka suullinenkin on pätevä. 15-vuotias voi itse tehdä ja päättää työsopimuksensa. Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen allekirjoittaa huoltaja tai nuori itse huoltajan suostumuksesta. Nuorille sopivista kevyistä töistä on laadittu esimerkkiluettelo sosiaali-­ja terveysministeriön asetuksessa. Jotkut työt on katsottu niin vaarallisiksi tai haitallisiksi, että näiden teettämistä nuorilla on rajoitettu. Tietyt työt on nuorilta kokonaan kielletty.

ASUMISPALVELUT

Kesälläkin hommat hoituvat Vuosittain Heka palkkaa nuoria kesätyöntekijöitä, jotka mahdollistavat kantahenkilökunnan vuosilomat. JOKA KESÄ HEKALLE saapuu hommiin nuoria kesätyöntekijöitä, jotka aloittelevat työelämässä ja samalla ansaitsevat omia tienestejä. Tänä keväänä 77 avointa paikkaa haki 160 halukasta. Yleisimmin kesätyöntekijät tekevät kiinteistönhoitoon liittyviä tehtäviä, hoitavat viheralueita ja ulkoalueita, siivoavat ja hoitavat asiakaspalvelua. Hekan kesätyöntekijät ovat iältään 16–25-vuotiaita. Viime kesänä Ainoliina Pajula, 19, ja

Lenni Lehtiranta,16, olivat kesätöissä Heka-Vallilassa. Molemmat kehuvat Heka-Vallilan ilmapiiriä ja kiittelevät, että työt tehdään oikealla asenteella ja hyvä henkilökunta huolehtii, että kaikki toimii. – Täällä on ollut todella rento ilmapiiri ja tänne on kiva tulla. Tuntuu, että kuulumme tähän porukkaan täydellisesti, vaikka olemmekin olleet töissä vain pari kuukautta, Pajula kertoo.

tavat nuorempiaan, mutta eivät luo turhia paineita. – Ovat nuo konkarit sanoneet, että tehkää työt kunnolla, mutta älkää ottako suurempaa stressiä, Pajula kertoo. Pajulan ja Lehtirannan kanssa samaan kahvipöytään on tullut myös juuri eläkkeelle jäävä Reijo Kela. Nyt, 63-vuotiaana, työvuodet ovat takanapäin ja on aika siirtyä ansaitulle eläkkeelle. Viimeiset työvuotensa hän on viettänyt konemiehenä Heka-Vallilassa. Kelan mieleenpainuvimpia muistoja Heka-Vallilasta ovat syksyt ja lumen odottaminen. Jos maa muuttuu valkoiseksi, pitää olla heti valmis lähtemään töihin. TYÖPÄIVÄT KULUVAT MOLEMMILLA nuorilla kesätyöntekijöillä töitä tehden ja musiikkia kuunnellen. Välillä talon asukkaat tulevat juttelemaan ja kyselemään kuulumisia. – Asukkaat ovat todella puheliaita ja ystävällisiä. He kyllä huomaavat, jos rapussa on uusi työntekijä ja kyselevät, että mistä päin olen, Pajula kertoo. Tulevasta nuoret eivät osaa vielä sanoa. Kumpikaan ei sulje pois sitä vaihtoehtoa, että olisi Heka-Vallilassa jatkossakin kesätöissä. Tänä kesänäkin Hekalle palaa 46 viime vuoden kesätyöntekijää. Mutta kun Reijo Kelalta taas kysytään eläkepäivien suunnitelmista, vastaus on selkeä. – Lähden tästä suoraan mökille. Ja olen siellä niin pitkään kuin haluan.

Saara Selkämaa


HIMA  2 | 2017

Taitava talous

  9 

Tehokasta tuuletusta

Vain 5–10 minuuttia tuuletusta ristivedolla riittää.

ERITYISESTI LÄMMITYSKAUDELLA ON tär-

keää tuulettaa tehokkaasti ristivedolla. Ikkunan tai parvekeoven jättäminen raolleen päiväksi kaksinkertaistaa asunnon lämmönkulutuksen. Siitepölykauden alkaessa alkuvuodesta kannattaa allergisten rajoittaa tuulettamista. Siitepölyt kulkeutuvat helposti avoimista ikkunoista ja ovista sisätiloihin.

KUVA ISTOCKPHOTO

IKKUNANPESU KANNATTAA ALOITTAA uloim-

mista laseista, jolloin mahdollisesti huomaamatta jääneet tahrat näkyvät selvemmin sisempiä laseja pestessä. Uloimman lasin jälkeen on tosin syytä vaihtaa puhdas vesi sankoon, muuten ulkolasin pöly ja lika siirtyvät seuraaviin laseihin. Muissa laseissa riittää yleensä pyyhkiminen kerran kauttaaltaan, mutta uloin lasi on usein likaisin ja se kannattaa pyyhkiä muutamaan otteeseen. Kun ikkuna on pyyhitty kostealla liinalla, se kuivataan veto kerrallaan lastalla. Lasta kuivataan joka vedon jälkeen esimerkiksi pyyhkeeseen tai imukykyiseen kankaaseen.

Tiesitkö, että likaiset ikkunat voivat vähentää sisään tulevan valon määrää jopa puolella?

VUOSISIIVOUS

Ikkunasta akkunasta ystävän mä nään tapana pestä ikkunat viidesti vuodessa säännöllisen aikataulun mukaan. Vähän mukavuudenhaluisemmille ihmisille kerran vuodessa koko pesu-urakka on aivan riittävän suuri ponnistus. Siitä ei kannata kuitenkaan lintsata, sillä ikkunat säilyvät hyväkuntoisina, kun ne jaksaa käydä läpi kerran vuodessa. Likaiset ikkunat saattavat vähentää sisään tulevan valon määrää jopa puolella. Keväällä auringon paistaessa viistosti sisään näkyy lasien likaisuus selvästi, mutta ikkunat kannattaa pestä vasta männyn siitepölyajan jälkeen eli kesäkuun alun jälkeen.

ISOÄIDEILLÄ ON OLLUT

IKKUNANPESUA EI KANNATA tehdä silloin, kun aurinko paistaa suoraan laseja kohti. Tällöin vesi kuivuu liian nopeasti ja ikkunat jäävät raitaisiksi. Pilvisen mutta tyynen kesäpäivän voikin hyvillä mielin

käyttää ikkunanpesuun. Liian kovalla tuulella ulkolaseja ei kannata pestä. Ikkunanpesuun ei tarvita monia välineitä, mutta laadukas, ikkunanpesuun suunniteltu mikrokuituliina on onnistuneen urakan avainpelaaja. Laadukkaat liinat saa myös keittopestä, jolloin ne säilyvät hyvänä odottamassa seuraavaa vuotta. Lisäksi ikkunanpesijä tarvitsee sangon, lastan, pyyhkeitä tai kankaita, ­ikkunanavaajan sekä pesuainetta. Lorauksella väkiviinaetikkaa saa hohtavan puhtaan lopputuloksen, eikä vahvempia aineita tarvitakaan. Jos uloimmissa ikkunoissa on tukevampia tahroja kuten linnunkakkoja, voi veteen tiputtaa muutaman pisaran astianpesuainetta. Imuri on kätevä apuväline ikkunoiden pesuun. Harjasuuttimella voi käydä läpi paitsi sälekaihtimet myös karmit ja puitteet ennen kuin vesipesu aloitetaan.

ÄRSYTTÄVÄT RAIDAT SYNTYVÄT usein lastan huonosta kuivaamisesta, joten tässä kohtaa on syytä olla tarkkana. Taitavat voivat myös kuivata ikkunat pyöräytystekniikalla, jolloin kuivaamiskertoja tulee vähemmän. Tällöin täytyy tosin pitää silmällä, ettei yläreunasta valu raitoja. Lastattuasi ikkunaruudun kuivaa ikkunan reunat ja karmi imukykyisellä harsolla tai kankaalla. Jos kodista löytyy vauvojen vaippa- tai ­pukluharsoja, ne ovat oivia apuvälineitä lastan ja ­karmien kuivaamisessa. Mikäli harsoja on monia, voi ikkunoiden karmit pyyhkiä puhtaaksi pesuvedessä kastellulla harsolla ja sitten nakata likaiset pyykkiin ilman että karmien ja räystäiden liat sotkevat pesuvettä turhaan. PARVEKELASIT PESTÄÄN KUTEN muutkin ik-

kunat, mutta jos kyseessä ovat vanhanaikaiset, sivulle liukuvat lasit, niiden pesemistä varten tarvitsee varrellisen pesimen ja kuivaimen – muuten ulkolaseja on hyvin hankala pestä. Jos ikkunoista vuotaa kylmää ilmaa, niitä voi tiivistää pesun yhteydessä. Hyvin tiivistetyt ikkunat pitävät likaisen ja kostean ulkoilman asunnon ulkopuolella ja vähentävät näin lämmityskuluja. Hannele Tavi

KESÄSIIVOUS

Parveke puhtaaksi KESÄLLÄ ELÄMÄ SIIRTYY ulos, ja par-

vekekin on aika siivota keskuntoon. Puhdistaminen aloitetaan nostamalla nostamalla mahdolliset laatat tai puurallit ylös. Lakaise isoimmat roskat ja imuroi kuiva parveke pölynimurilla. Pese lattia esimerkiksi harjalla tai rätillä. Pesuveteen voi lorauttaa hiukan mäntysuopaa. Älä kuitenkaan hoida siivousta juoksevalla vedellä, sillä pesuvedet voivat valua naapurien parvekkeille tai jäädä vaurioittamaan rakenteita. Siivouksen yhteydessä kannattaa tarkastaa, että vesien poistoputki ei ole tukkeutunut lehdistä tai neulasista.

Keinoja kaihtelematta SÄLEKAIHTIMET ANSAITSEVAT tulla pes-

tyksi joka vuosi. Erityisesti tuuletus­ ikkunoissa olevat kaihtimet keräävät itseensä pölyä ja likaa. Jos kotona olevasta imurista löytyy harjasuutin, voi sälekaihtimet imuroida pientä tehoa käyttäen säle kerrallaan. Vain vähän likaiset sälekaihtimet voi myös käydä hellästi läpi pölyhuiskalla niin, että ne ovat avattuna viistosti pesijään päin. Jos sälekaihtimet taas ovat pinttyneen pölyn peitossa, kannattaa ne pyyhkiä suosiolla kostealla liinalla. Ensiksi ne käännetään viistosti alaspäin, sen jälkeen pyyhitään hellästi ja huolellisesti. Tämän jälkeen sälekaihtimet pitää kuivata – muuten vesipisarat kuivuvat länteiksi. Kaihtimia ei saa vetää kosteana ylös, koska tällöin niiden pinnat voivat tarttua toisiinsa ja vaurioitua.


Mun piknik

Ulkoruokintaa vailla roskia


HIMA  2 | 2017

  11 

Leena Kaistisen lapset Lilli, 5, ja Salli, 3, rakastavat kylmiä hot dogeja.

TEKSTI ROBERT SUNDMAN KUVAT SAMPO KORHONEN

Hyvän piknikin resepti on yksinkertainen. Jos teet valmistelut huolella, panostat pakkaamiseen ja viet tuomasi myös mennessäsi, pysyvät luonto ja piknikseura tyytyväisinä. aunis kesäinen päivä saa kurkkimaan ulos ikkunasta ja pohtimaan, mitä jos tänään söisikin ulkona. Tai hei, entä jos lähtisi piknikille? Nopeasti saatu idea on helppo toteuttaa. Lähikaupasta tart­ tuu mukaan kolmioleipiä, jugurttipurk­ keja ja pillimehuja – vilttinä toimikoon jokaisen oma takki. Mutta kun piknik on ohi, eväiden ti­ lalla on iso kasa erilaista roskaa. Kukaan ei muistanut tuoda muovipussia, eikä roskistakaan tunnu löytyvän läheltä. Mitä nyt tehdään? Heka Pikku Huopalahden alu­ eella perheensä kanssa asuva koti­ talousopettaja Leena Kaistinen tun­ nistaa ongelman: jos ajatus piknikistä syntyy yllättäen, on roskien määrä usein melko suuri. Helpoin ja paras piknik syntyykin usein silloin, kun se suunni­ tellaan huolellisesti etukäteen. Rahan lisäksi säästyy vaivaa, kun ruoat valmistetaan kotona mahdolli­ simman pitkälle ja pakataan erilaisiin pakasterasioihin. Piknikin päätteeksi

Leena Kaistinen kantaa piknikille yleensä mukaan omat astiat, joilla syntyy kauniimpi kattaus.

ne voi sulkea kannella, pakata mukaan ja tiskata kotona. Mukaan kannattaa ot­ taa myös muovilautasia ja -ruokailuväli­ neitä, jotka voi niin ikään pestä ja käyttää uudelleen. – Silloin roskaa ei synny lainkaan, Kaistinen sanoo.

Sopivia kompromisseja Jos roskaa kuitenkin syntyy, ei siivoami­ sen pitäisi olla mikään ongelma – ros­ kiksia nimittäin sijaitsee Helsingissä yli 5 000 kappaletta. Lisäksi kaupunkia pidetään ahkerasti puhtaana, ja kesäl­ lä kaikista kovimmassa käytössä olevat puistot siivotaan jopa päivittäin, kertoo Helsingin kaupungin läntisen alueen puistovastaava Pekka Engblom. – Joitain kohteita, kuten Kaivopuistoa ja Tokoinrantaa siivotaan myös viikon­ loppuisin. Se tasaa työmäärää arkena. Roskisten tyhjentäminen sopivan usein on tärkeää, jotta ihmisillä on oikeasti mahdollisuus viedä roskat roskiin. Kaupungin puolesta siisteydestä vas­ taavat sopimusurakoitsijat. Siivouksen määrä vaihtelee puistoittain, eikä tahti ole kaikkialla sama.


Pakasterasiat ovat kevyt ja kätevä tapa kuljettaa piknikille eväitä. Piknikin jälkeen ne on helppo kuljettaa takaisin kotiin pestäväksi. Leena Kaistisen perheen vappupiknikkiin kuului paljon vihanneksia ja hedelmiä sekä lasten suosikkeja eli nakkeja.

– Urakoitsija yleensä oppii kohtee­ seen sopivan tahdin. Sillä varmistetaan se, ettei siivota silloin kun sille ei ole tar­ vetta, Engblom kertoo.

Ei kukaan jätä roskia esimerkiksi Lontoon Hyde Parkiin. Toisaalta kaupungin siistimisessä on kyse myös sopivasta kompromissista: liika palvelutuotanto ei ole järkevää, eikä jokaisen käden ulottuvilla kannata pitää roskista. Jos mukaansa jaksaa raa­ hata piknik-eväitä, jaksaa viedä myös roskat mennessään.

– Muualla on totuttu kuljettamaan roskia pitkiäkin matkoja. Ei kukaan jätä roskia esimerkiksi Lontoon Hyde Parkiin. Siivoamisessa tärkeintä on kau­ punkilaisten turvallisuus, sen jälkeen viihtyvyys. Lasinsirut ja esimerkiksi huumeneulat ovat ikävimpiä roskia, ja ne pyritään aina saamaan pois ym­ päristöstä mahdollisimman nopeasti. Harmia aiheuttavat myös nurmikkoon poljetut pullonkorkit. Ruokajätteiden siivoaminen on niin ikään tärkeää: piknikiltä jäävät tähteet tuovat nopeasti perässään toisten ret­ keilijöiden rauhaa häiritseviä eläimiä, kuten lokkeja ja hiiriä.

Perhe ulkoruokinnassa Leena Kaistisen perhe siirtyy heti ke­ säkuussa melkeinpä ”ulkoruokintaan”. Lapset viettävät aikaa leikkipuistoissa, joissa kaupunki tarjoaa heille aterian. – Pakkaan usein mukaan myös lisä­ evästä, jotta ateriasta tulisi mahdolli­ simman täysipainoinen. Lisäksi otan tietysti eväät itselleni. Arkipiknikeille mukaan pakataan usein karjalanpiirakoita, salaattia ja esi­

merkiksi nakkeja. Mutta jos suunnitte­ luun on enemmänkin aikaa, Kaistinen myöntää taipuvansa piknik-hifistelyyn. – Saatan leipoa mukaan piirakkaa, tehdä useampaa erilaista salaattia ja ehkä jopa jotain jälkiruokaa. Erilaiset marjapiirakat ja rahkat toimivat hyvin, hän kertoo. Lapset sen sijaan tyytyvät usein yk­ sinkertaiseen: heidän lempipiknikruokaansa kun ovat hodarit. – Eikä niitä tarvitse edes lämmittää, Kaistinen naurahtaa.

Kuka on vastuussa vapaamuotoisista tapahtumista? Ihmisille on tärkeää osallistua erilaisiin yhteisöllisiin tapahtumiin. Sen sijaan, että piknikille lähdettäisiin kaksin tai perheen kesken, osallistuvat monet kaupunginosien vapaamuotoisiin ta­ pahtumiin, jonne jokainen voi tuoda itsensä ja eväänsä. Tapahtumat ovat usein spontaaneja ja niiden vastuunjako saattaa olla epä­ selvä. Engblomin mukaan tällaiset juh­ lat aiheuttavat kaupungille toisinaan päänvaivaa.

– Esimerkiksi Facebookin kautta le­ viävät tapahtumat aiheuttavat joskus ongelmia, koska niillä ei ole vastuullista tapahtumanjärjestäjää. Se hankaloittaa esimerkiksi jätehuoltoa, sillä lopulta kaupunki kuitenkin vastaa yhteisillä rahoilla tapahtuman siisteydestä. On­ neksi viime aikoina on tajuttu, että sillä, joka tapahtuman kutsuu koolle, on vas­ tuu siisteyden huolehtimisesta. Poikkeuksiakin tosin on: esimerkiksi elokuussa järjestettävälle Kaljakellun­ nalle ei ole löytynyt vastuullista järjes­ täjää. Jäteongelmien lisäksi kyseessä on Engblomin mukaan silloin turvallisuus­ riski. Kaupunki pyrkii nykyään luomaan erilaisia kannustimia roskien siistimi­ seen erilaisina isoina juhlapäivinä. Vii­ me vappuina on järjestetty esimerkiksi pullokampanja, joka kannustaa juhli­ joita keräämään pois tyhjiä kuohuviini­ pulloja. – Kahdestakymmenestä pullosta saa yhden leffalipun, joita jaamme yhteen­ sä 1 500. Tällä tavalla saamme jo 30 000 kuohuviinipulloa pois ympäristöstä pelkästään kaupunkilaisten voimin.


HIMA  2 | 2017

Uutta& vanhaa

Ah, armasta suvea

1900-luvun alussa Helsingin kantakaupunki tyhjeni kesäisin, kun varakkaat matkustivat maaseutukoteihinsa. Nykyisin erilaiset kesätapahtumat vetävät kansaa stadiin kaikkialta Suomesta. OLAVI AHONEN, HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

CAMILLA HANHIROVA, HELSINKI PRIDE

ENNEN

NYT

Kesän juhlinnan aloittaa vappu, jota on vietetty Helsingissä jo vuosi­ satoja. 1800-luvun Helsingissä vappu merkitsi kesän huvikauden alkua: kesäravintolat avautuivat ja tivoli saapui kaupunkiin. Kaupunki­ karnevaalimaiset piirteet kehittyivät jo 1800–1900-lukujen vaihtees­ sa. Aluksi juhlinta keskittyi vapunpäivään, tosin ylioppilaat alkoivat hivuttaa juhlimista vappuaaton puolelle jo 1910-luvulla. Juhannuksen ja kesäkauden muiden juhlien vieton kaupunkilaiset perinteet ovat melko ohuet, koska herrasväki pakkasi kimpsunsa ja vietti kesäkuukaudet maalla. Seurasaaren näyttävää juhannusta on vietetty vasta vuodesta 1954. Seurasaaren juhannusperinne syntyi, kun sotien jälkeen nopeasti kaupungistuvassa ja modernisoituvassa Suomessa alettiin romantisoida maaseutumenneisyyttä.

Nykyisin Helsingistä ei tarvitse lähteä kesällä minnekään. Erilaisia festareita, konsertteja ja muita kaupunkitapahtumia järjestetään kymmeniä. Ja jos tapahtumia ei ole tarpeeksi, kaupunkilaiset järjestävät itse monenlaisia yhteisöllisiä pop-up-tempauksia. Vah­ vasti tätä päivää on myös Helsinki Pride -viikko, jota ­juhlistetaan Helsingissä vuosittain. Kesän suosituimpiin tapauksiin kuuluu musiikki- ja kulttuuritapahtuma Flow Festival elokuussa. Suo­ sion salaisuutena ovat korkeatasoinen musiikki, rento tunnelma ja hyvä ruoka. Ruoka ja juoma ovatkin 2000-luvulla nousseet yhä merkittävämpään rooliin. Enää ei riitä grillimakkara sina­ pilla ja ­keskiolut muovituopista, vaan tunnelmaa nostattavat ­gourmet-ruoka ja pienpanimon artesaanioluet.

  13 


14 

HIMA  2 | 2017

Kirsi Maarela on asunut Pukinmäessä jo 23 vuotta. Huhtikuussa hän pääsi muuttamaan takaisin kotiin peruskorjauksen jälkeen.


HIMA  2 | 2017

Hekan huudit

  15 

©KAUPUNKIMITTAUSOSASTO, HELSINKI 2017

HELSINKI

TEKSTI ANITRA RÖNKKÖ KUVAT TOMMI TUOMI JA EEVA MYNTTINEN

Takaisin kotiin Pukinmäessä asuva Kirsi Maarela muutti yhdeksäksi kuukaudeksi pois peruskorjauksen alta. Kotona paluumuuttajaa odottivat valkoiset seinät ja puhtaat ovenkarmit. rauhallista lukuun ottamatta pihalla rullaavaa kaivinkonetta. Perjantaisena aamuna kerrostalon porraskäytävässäkään ei näy ketään. Vapaapäivää viettävä Kirsi Maarela avaa oven kerrostalon ylimmässä kerroksessa sijaitsevaan kulmahuoneistoonsa, joka kylpee auringonvalossa. Kaikki tavarat eivät ole vielä paikoillaan, sillä Maarela on muuttanut takaisin vasta muutamia viikkoja sitten. Ensimmäistä kertaa Säterintielle Maarela muutti eron tultua 23 vuotta sitten. Mukana oli kaksi pientä poikaa ja vähän tavaraa. – Aluksi olo oli vähän orpo, koska minulla ei ollut edes jääkaappia. Sitten elämä alkoi asettua uomiinsa. Maarelan poikien serkku ja hänen äitinsä Nina tulivat usein käymään ja syömään. Eräänä uutena vuotena kaveripoppoo lähetti raketteja taivaalle ensimmäistä kertaa. Silloin mentiin kinoksen taakse turvaan, vaikka raketti oli pieni ja vaatimaton, Maarela muistelee hymyillen. ÄTERINTIELLÄ PUKINMÄESSÄ ON

VUODET KULUIVAT JA pojat kasvoivat. Maarela antoi kol-

mion makuuhuoneet pojille ja nukkui itse olohuoneessa, johon hän teki tilanjakajalla ja kaapilla oman nurkkauksensa. Nyt aikuiset pojat asuvat jo omissa kodeissaan. Maarela itse muutti Säterintieltä pois – mutta vain väliaikaisesti – kesäkuussa 2016, koska silloin talossa alkoi iso peruskorjaus. – Mietin pitkään, pitääkö väistöasunto ottaa vastaan. Punnitsin asunnon ottamista siltä kannalta, että sukulaisella asuessani voisin säästää rahaa vuokrasta. Kun selvisi, ettei väistöasuntoa ole pakko ottaa vastaan, asuin siskoni luona remontin ajan. Säterintien talossa oli aikanaan vaihdettu keittiökalusteita ja remontoitu pintoja, mutta eletyn elämän kerrostumat näkyivät jo monin paikoin. Joku oli esimerkiksi merkinnyt lastensa pituudet ovenkarmiin, mutta Maarela antoi merkintöjen olla.

Odoteltuaan remontin valmistumista yhdeksän kuukautta Maarela kuitenkin kaipasi takaisin valoisaan huoneistoon, jossa on oma rauha. PERUSKORJAUS PÄIVITTI KULMAHUONEISTON uuteen alkuun.

Ovenkarmi on nyt puhdas. Pois lähti muovimatto ja tilalle tuli vaaleaa puuta jäljittelevä laminaattilattia. Seinät hohtavat valkoisina. Kylpyhuoneen ovi on entistä leveämpi ja laatat kiiltelevät uutuuttaan. Maarela kiittelee keittiöön tullutta ikkunaa, jonka saa helposti auki. Uusi liesituuletin puolestaan vie pahimmat rasvankäryt pois. Elämää helpottavat myös katossa sijaitsevat valaisinpistorasiat, joihin on vaivatonta liittää kattolamppu sokeripalan kanssa ähertämisen sijaan. Enää porraskäytävän perusteellakaan ei pysty sanomaan, että Säterintien talo on rakennettu jo 1967. Kaikkien asuntojen porrashuoneiden ovet ovat uusia, samoin hissi, jota ei ollut aikaisemmin ollenkaan. – Naapuritkin ovat vaihtuneet, Maarela toteaa. Maarela ei luokittele itseään sokeria lainaavaksi asukkaaksi, mutta rupattelee silloin tällöin vastaantulijoiden kanssa. Hän kuuluu myös Säterintien omaan Facebook-ryhmään, josta saa tarvittaessa tietoa talon asioista. PARASTA PUKINMÄESSÄ ON Maarelan mielestä alueen rau-

hallisuus ja lenkkeilymaastot. Se, että luonto on läsnä kivenheiton päässä. Maarela innostui viime kesänä hyötykasvien viljelystä ensimmäistä kertaa elämässään ja nyt olohuoneen ikkunan edusta peittyy pienistä purkeista, jotka kurottelevat kohti valoa. Kohta kurkut, chilit ja basilikat pitäisi viedä kasvamaan Vantaanjoen varrella sijaitsevalle kaupungin viljelypalstalle. Palstalle voi viedä myös pojanpojan, joka kaivaa mullasta matoja kolmevuotiaan loppumattomalla tarmolla.

Peruskorjauksessa aiemmin hissitön kohde sai asumismukavuutta lisäävät hissit kylkeensä.

SUNILANTIE 9/ SÄTERINTIE 30 • Sijaitsee Heka-Pihlajiston alueella

• Käsittää kuusi 1967 raken­nettua kerrostaloa

• L aaja peruskorjaus toi esteettömän hissin kolmeen taloon. Samalla uusittiin muun muassa putkistot ja koneellinen poistoilmanvaihto • Peruskorjauksessa energiatehokkuus parani luokasta E luokkaan D


16 

HIMA  2 | 2017

Hekasta asiaa

Testaatha varoittim n joka kuus en sa!

Monikielinen palovaroitinohje jaetaan kaikille HEKAN KAIKKIIN ASUNTOIHIN jaetaan toukokuun aikana

­ alovaroittimiin liittyvä ohje viidellä kielellä: suomeksi, p ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja arabiaksi. Lyhyessä ohjeessa asukkaita kehotetaan pitämään asuntojen palo­ varoittimet toimintakykyisinä testaamassa ne säännöl­ lisesti. Jos palovaroitin ei toimi, siitä kannattaa tehdä pikaisesti vikailmoitus Heka-alueyhtiöön.

Viisi Heka-alue­ yhtiötä muuttaa elokuussa NELJÄSOSA HEKAN TALOJEN isännöin­

tiä ja huoltoa hoitavista alueyhtiöistä muuttaa toisiin toimitiloihin elokuussa. Ajalla 11.–16.8.2017 Heka-Pihlajiston, Heka-Vallilan, Heka-Maunulan, HekaJakomäen ja Heka-Suutarilan toimis­ tojen aukioloissa on muutaman päivän mittaisia katkoksia. Syksyn aikana myös osa alueyhtiöi­ den asiakaspalvelunumeroista muuttuu. Alueyhtiöt tiedottavat alueidensa asuk­ kaita muutoksista tarkemmin. Muutot liittyvät Hekan hallinnolli­ siin uudelleenjärjestelyihin. 21 Hekan alueyhtiötä fuusioidaan vuodenvaih­ teessa 2017–2018 viideksi alueyhtiöksi, jonka jälkeen myös toimistoja on viisi. Asukkaiden asioinnin kannalta muu­ tokset ovat pääosin pieniä, sillä moni uusi toimipiste sijaitsee varsin lähellä nykyisiä toimistoja. Heka-Jakomäen, Heka-Suutarilan ja Heka-Pihlajiston asiointipaikka on elokuun puolivälistä lähtien Malmin kauppatie 18, eli sama paikka jossa nykyisin sijaitsee HekaMalmin ja Heka-Maunulan toimisto. Heka-Maunulan alueen palvelut siirtyvät Lassilassa sijaitsevaan Hekaalueyhtiötoimistoon osoitteeseen Sentnerikuja 2. Heka-Vallilan alueen palvelut ovat jatkossa Hekan eteläisten alueyhtiöiden nykyisessä toimistossa Pasilanraitio 5:ssä. Myös Heka-Kontulan, Heka-Vesalan, Heka-Puotilan ja Heka-Vuosaaren toimitiloissa tehdään pieniä muutok­ sia, mutta toimipiste sijaitsee jatkos­ sakin Itäkeskuksessa osoitteessa ­Tallinnanaukio 1. Muiden kuin tässä mainittujen alueyhtiöiden toimipisteet säilyvät nykyisissä paikoissaan.

STRATEGIA

Hekan tehtävä ja tarkoitus yhdessä kuvassa Heka on monelle tuttu vuokranantaja, mutta voi silti olla hankala hahmottaa mitä Heka tekee ja miksi. Heka kokosi strategiansa yhteen kuvaan tehdäkseen se näkyväksi. HEKA ON SUOMEN suurin asuntojen omistaja, jonka kodeissa asuu joka kuudes helsinkiläinen – asuntoja on noin 48 000 ja asukkaita suunnilleen 90 000. Tavoitteenamme on tarjota turvallista, kohtuuhintaista ja laadukasta asumista. Siinä Hekan strategian kulmakivet ja muutama olennainen luku, mutta tekemisemme ja tarkoituksemme on paljon muutakin. Voisimme helposti kertoa Hekasta kiinnostuneille sivu- tai tuntikaupalla meistä ja toiminnastamme, mutta siihen harvoin on mahdollisuutta. Onneksi kokonaisuuteen pääsee yhdellä vilkaisulla kiinni strategiakuvastamme. On mahdollista ja tarkoituskin, että kukin strategiakuvaa katsova tulkitsee sitä omalla tavallaan. Kuva johdattaa Hekan missiosta yläkulman visioon Helsingin parhaista vuokrakodeista. Perustana ovat Hekan arvot, jotka ovat yhtenevät Helsingin kaupungin arvojen kanssa. Ympäristö on tunnistettava: kuvan monenlaiset asukkaat ja työntekijät puuhailevat tunnistettavasti hel-

sinkiläisessä urbaanissa maisemassa, kaikenlaisten talojen ympäröimänä. KUVAAN ON SISÄLLYTETTY myös monenlais-

ta muutosta, kuten Hekalle nousevia uusia taloja ja kaikkiin asuntoihimme tulevina vuosina tuleva vuokraan sisältyvä verkkoyhteys. Hekan palvelut on mainittu siinä muodossa, jossa niitä aletaan vuoden 2017 alusta tarjota: viidestä isännöinnin, huollon sekä muun asiakaspalvelun kattavasta yhtiöstä palvelupisteineen. Kuvaa käytetään muutosten keskellä Hekassa myös henkilökunnan sitouttamiseen konsernin perustehtäviin ja tavoitteisiin. Hekassa kehittämistyötä tehdään myös yhdessä aktiivisten asukkaiden kanssa. Asukaslähtöisyys näkyy kuvassa monella tavalla. Yläkulmassa näkyvät esimerkiksi kehityksemme selvästi asukaslähtöiset tavoitteet: haluamme olla alan vaikuttavin, palvelevin ja kilpailukykyisin. Tehtävänämme on varmistaa, että on onni asua Hekalla jatkossakin.


HIMA  2 | 2017

  17 

KUVA ISTOCKPHOTO

Vedenkulutus yhä laskusuunnassa HEKAN VIIME VUOTISEN vedensäästön teemavuoden aikana vedenkulutus laski Hekassa. Teemavuoden jälkeen vedensäästöä näyttää yhä syntyvän, sillä vuoden 2017 kolmen ensimmäisen keskimääräinen vedenkulutus Hekassa oli 148 litraa vuorokaudessa per asukas, mikä on kolmisen prosenttia pienempi kuin vastaavan ajankohdan kulutus viime vuonna.

KUVA HANNA LEPPÄNEN/UNFAIR


18 

HIMA  2 | 2017

KUVA ISTOCKPHOTO

Hekasta asiaa

Heka on Suomen suurin rakennuttaja RAKENNUSLEHDEN YLLÄPITÄMÄN TILASTON mukaan

Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) on edel­ leen Suomen suurin asuntorakennuttaja. Kakkos­ tilaa pitää Kojamo (entinen VVO) ja kolmossijalla on Sato. Erityisesti lehti kiinnittää huomiota He­ kan kasvavaan vuokra-asuntotuotantomäärään: vuonna 2017 on suunnitelmissa aloittaa yli 1 200 asunnon rakentaminen Hekalle.

KUVA SANNA LIIMATAINEN

KUVA PERTTI NISONEN

Uudiskohteiden asuntoja haettavana

Jäkomäentien talojen parvekkeet ovat aurinkoisia väripilkkuja.

HEKALLE VALMISTUU LOPPUVUODEN

Muraaleja Heka-taloihin HEKAN OMISTAMA PALVELUTALO Kannel­

mäessä osoitteessa Urkupillintie 4 saa kesäkuussa kylkeään koristamaan suuri­ kokoisen seinämaalauksen eli muraalin. Teoksen tuottaa kaupunkitaideyhdistys Helsinki Urban Art, ja sen maalaa argen­ tiinalainen taiteilija Milu Correch. Maalauksessa tulevat näkymään jollain tavalla talon luonne ja käyttäjät. Muraali tehdään Suomen Kulttuurirahas­ ton Uudenmaan rahaston rahoittamana osana Lisää katutaidetta Helsinkiin -projektia. Syksyllä on luvassa lisää muraali­ taidetta ainakin yhteen Hekan taloon. Tästä voi lukea lisää Himan syyskuussa ilmestyvästä numerosta. Muraaleja odotellessa voi käydä tutustumassa Arabianrannassa sijaitsevaan, ehkä Helsingin kuuluisimpaan muraaliin, joka on maalattu Hekan talon päätyyn Hämeentie 122:ssa, vanhan raitiovaunun kääntöpaikan vieressä.

aikana uusia asuntoja Itä-Helsinkiin: tiilipintainen kaareva kohde Vuokki­ niemenkadulle ja kaupunkipientalo­ kokonaisuus Virtarannankadulle. Vuokkiniemenkadun asuntoja voi hakea 23.5.–5.6. Virtarannankadun asuntojen haku on heinä–elokuussa. Vuokkiniemenkatu 11 valmistuu lokakuun lopulla Myllypuron metroase­ man ja Kehä I:n läheisyyteen. Iso osa kaikkiaan 91 asunnosta on yksiöitä tai kaksioita, mutta myös perheasuntoja löytyy. Vuokkiniemenkadun asunnot sijaitsevat viisikerroksisessa kerros­ talossa ja samalla tontilla olevassa kaksikerroksisessa rivitalossa. Virtarannankadulle marraskuun lopussa valmistuvan 76-asuntoisen kaupunkipientalokohteen asunnoista suurin osa on 80–115-neliöisiä kaksiker­ roksisia perheasuntoja. Kaikkiin asuntoi­ hin on oma maantasosisäänkäynti. KUVA EEVA MYNTTINEN

Jakomäen purkutalojen tilalle valmistui viisi upeaa Heka-taloa Vanhojen kaksioiden tilalla on nyt uusia asuntoja yksiöistä neliöihin. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloihin maalis–huhtikuussa. PARI VUOTTA ON kulunut

HIMA-LEHDEN UUSI LUKIJAKYSELY Mitä pidät Hima-lehdestä? Mitä voisimme tehdä paremmin? Vastaa uudistuneeseen lukijakyselyyn osoitteessa www.lukijakysely.fi/hima Vastanneiden kesken arvotaan Paulig Cupsolo ByME -laite ja juomakapseleita. Onnea arvontaan!

TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OMAn tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2017. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.6.2017. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

siitä, kun Jakomäen kallion päältä purettiin 1960-luvulla rakennetut peruskorjauskelvottomat talot. Nyt kukkulan päällä komeilee viisi uutta Heka-taloa, joissa on yhteensä 268 asuntoa. Kooltaan uudet asunnot vaihtelevat yksiöistä neljän huoneen perheasuntoihin. Paikalta purettujen talojen lähes kaikki asunnot olivat kaksioita. Asumisviihtyvyyttä asuntoihin tuovat muun muassa kaikissa asunnoissa oleva ­laminaattilattia sekä lasitettu parveke tai huoneistopiha.

Jakomäentien talot sijaitsevat Helsingin korkeimmalla paikalla, joten asukkaat pääsevät nauttimaan myös hienoista maisemista esimerkiksi värikkääseen Alppikylään ja kauniille pihamaalle. Paikalla on säilynyt polveilevia luonnonkallioita ja vanhoja mäntyjä, joita voi ihastella pihalle sijoitetuilta penkeiltä. Talojen keskelle on myös jätetty tilaa lasten leikkipaikalle. Asukkaat asuntoihin on valittu ja asunnot saivat ensimmäiset asukkaansa maalis–huhtikuussa.


KUVA JENNI UUSILEHTO

HIMA  2 | 2017

  19 

Asumiskummit Seinab Omar Mohamed (vas.) ja Khadijo Warsame (oik.) sekä asumisneuvoja Maarit Lehtinen edesauttavat hyvää naapuruutta.

Asumiskummit auttavat maahanmuuttajia Asumiskummit hälytetään apuun, kun kielimuuri ja kulttuurierot tuottavat taloissa ongelmia. Lähes aina asiat saadaan selvitettyä puhumalla ja opastamalla. MITEN PESTÄ PYYKKIÄ pesutuvassa, jos ei tunne kelloa, osaa suomea eikä pesukoneen käyttökään ole ihan tuttua? Pesutuvan käyttö on yksi niistä ihmeellisistä asioista, joita maahanmuuttajat joutuvat opettelemaan muuttaessaan Suomeen. – Jos pesukone on vapaana, maahanmuuttaja laittaa sinne pyykit ja ihmettelee, kun kantasuomalainen suuttuu, että hänen pyykkivuoronsa on viety, Seinab Omar Mohamed sanoo. – Asukas voi myös luulla, että kello on neljä ja on hänen pyykkivuoronsa, vaikka ei ole. Jotkut vanhat ihmiset, jotka muuttavat Afrikasta Suomeen, eivät ole käyneet koulua eivätkä tunne kelloa, Khadijo Warsame lisää. Mohamed ja Warsame toimivat Hekan asumiskummeina Pasilassa. He auttavat maahanmuuttajataustaisia asukkaita arjen pulmissa. Usein kysymyksiä tulee vuokran maksuun sekä

asukkaan oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvissä asioissa. – Monesti taustalla on asumisen perusasioiden tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä, mikä johtuu usein kielitaidon puutteesta ja kulttuurieroista. Jos ei tiedetä, mitkä ovat pelisäännöt, on vaikea toimia niiden mukaan, sanoo asumisneuvoja Maarit Lehtinen. suoraan maahanmuuttajataustaisilta asukkailta sekä Hekan isännöitsijöiltä tai Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston asumisneuvojilta. Joskus yhteydenoton taustalla on väärinymmärrys naapurin kanssa tai valitus ­häiriökäyttäytymisestä. – Tällaisessa tilanteessa menemme asukkaan luo ja keskustelemme hänen kanssaan asiasta. On tärkeää saada myös toinen näkökulma tapaukseen.

ASUMISKUMMI SAA YHTEYDENOTTOJA

Usein ongelmaan löytyy luonnollinen selitys ja se saadaan ratkaistua keskustelemalla, Warsame sanoo. Tapausten ratkaisussa avainasemassa ovat yhteinen kieli ja ymmärrys kulttuurisista eroista. Warsame ja Mohamed puhuvat somaliaa ja arabiaa, ja ovat myös itse maahanmuuttajia. – Asukkaan ja kummin välinen luottamus on ihan eri tasoa, kun kummi on itsekin maahanmuuttaja. Jos kyseessä on jokin epäkohta, asukkaasta voi tuntua, että häntä syytetään henkilönä, vaikka kyse on käyttäytymisestä. Silloin yhteinen kieli ja tausta auttavat, Lehtinen sanoo. ASUMISKUMMITOIMINTA STARTTASI PASILAN

toimistossa eli Heka-Kumpulassa, Heka-Kantakaupungissa, Heka-Kansan­ asunnoissa ja Heka Pikku Huopalahdessa viime syksynä. Tarkoituksena on, että toiminta laajenee entisestään.

– Asumiskummeille on tarvetta tällä hetkellä. Teemme yhteistyötä eri alueiden kanssa, mutta tavoitteena on, että asumiskummeja olisi joka puolella, Lehtinen sanoo. Vapaaehtoiseksi asumiskummiksi voi hakea maahanmuuttajataustainen Hekan asukas. Vaatimuksena on suomen taito, ammatti sekä tietämystä asumiseen liittyvistä asioista. Vapaaehtoisiksi sitoutuville järjestetään valmennus, jossa käydään läpi muun muassa asukkaan oikeudet ja velvollisuudet. Pasilan toimisto tekee asumiskummitoiminnan puitteissa yhteistyötä Pasilan asukastalon kanssa, jonka toimintaa ylläpitää Kalliolan Setlementti. Asukastalo tarjoaa maahanmuuttajataustaisille asukkaille muun muassa suomenkielen opetusta sekä opastusta asumiseen liittyvissä asioissa. 

Jenni Uusilehto


20 

HIMA  2 1 || 2012 2017

Home

5–10 cros minutes is en s ventila of ough tion .

Efficient ventilation AIRING YOUR HOME efficiently with cross ven-

tilation is particularly important during the heating season. Leaving a window or balcony door ajar for an entire day doubles the heating energy consumption of your home. Those allergic to pollen should limit ventilation at the start of the pollen season in spring, as pollen can be easily transmitted indoors through open windows and doors. PHOTO SAMPO KORHONEN

GOOD NEIGHBOURHOOD

Tenant mentors help immigrants HOW CAN YOU do your laundry in the communal laundry room if you can’t read the clock, don’t know any Finnish and are not familiar with using a washing machine? Using the laundry room is just one of the strange things that immigrants have to learn when moving to Finland. ”If the washing machine is free, an immigrant will put their laundry in and then wonder why their native Finnish neighbour gets mad, not realising that they just stole their neighbour’s reserved time slot,” says Seinab Omar Mohamed. ”An immigrant may also think that it’s four o’clock and their time to do the laundry, even though it isn’t. Some older people who move to Finland from Africa have never gone to school and can’t read the clock,” adds Khadijo Warsame. Mohamed and Warsame serve as Heka’s tenant mentors in Pasila, helping immigrant tenants with everyday problems. Many of the questions they deal with have to do with paying rent, as well as matters related to the rights and obligations of tenants. ”These questions are often the result of an immigrant not being aware or understanding the basics of living and housing in Finland, due to poor language skills or cultural differences. If you don’t know the rules, it’s difficult to follow them,” says Housing Consultant Maarit Lehtinen. TENANT MENTORS RECEIVE contact requests

directly from immigrant tenants, as well as from Heka property managers and the housing consultants of the Departments of Social Services and Health Care. Sometimes the contact requests

are the result of a misunderstanding with neighbours or a complaint about disruptive behaviour. ”In these situations, we visit the tenant and discuss the matter with them. It is important to examine the issue from another perspective. Often, we find that there is a natural explanation to the problem and are able to resolve it by talking things out,” says Warsame. The key to resolving issues is a shared language and an understanding of cultural differences. Warsame and Mohamed speak Somali and Arabic, and are also immigrants themselves. ”The trust between a tenant and a tenant mentor is much stronger if the mentor is also an immigrant. If the issue involves a complaint, the tenant may feel that they are being accused because of who they are, even though the issue only concerns their behaviour. In these types of situations, a shared language and background are a big help,” says Lehtinen. THE TENANT MENTOR initiative was launched at the Pasila office last autumn, and the aim is to also expand operations to other offices. ”There is a clear need for tenant mentors at the moment. We are working together with different areas, but the aim is to eventually have tenant mentors all around the city,” says Lehtinen. Applications to become tenant mentors are accepted from Heka tenants with an immigrant background. The requirements are Finnish language skills, a job and knowledge of issues related to living and housing. Those who commit to becoming volunteers are provided with training, covering tenants’ rights and obligations, among other things.

Leena Kaistinen’s children Lilli, 5, and Salli, 3, are often happy with just a simple picnic lunch: after all, their favourite picnic food is hot dogs.

MY PICNIC

Summer of outdoor dining THE FAMILY OF home economics teacher Leena Kaistinen, who live in Heka Pikku Huopalahti, switch almost exclusively to ”outdoor dining” at the start of June. That is to say, the children spend a lot of time at Helsinki’s public playgrounds, where the City provides them with a free lunch. ”I often pack some additional food as well, in order to make the meals as balanced as possible. And, of course, I pack lunch for myself as well.” Kaistinen’s everyday picnic typically includes Karelian pasties, salad and frankfurters, for example. However, when there’s more time for planning, she tends to go for something a bit fancier. The best picnic is often the one that’s thoroughly planned in advance. Preparing the food to make it as ready to eat as possible at home and packing it in appropriate plastic containers saves both time and effort. Once the picnic is over, any leftovers can be sealed in the same containers and taken back home, and empty containers are easy to wash.

It’s also a good idea to reserve some plastic plates and utensils, which can also be washed afterwards and re-used. IF YOUR PICNIC does

result in some litter, however, cleaning it up should not be a problem – after all, there are over 5,000 public waste bins in Helsinki. The city’s streets and public areas are also regularly cleaned; in the summer, the most popular parks are cleaned daily, says Pekka Engblom, who is the park manager in charge of the City of Helsinki’s western area. If you decide to enjoy a picnic at a park, it’s only proper that you also take the time to clean up after yourself. ”In other places, people are accustomed to even transporting their waste over long distances. Nobody leaves litter laying around in London’s Hyde Park, for example,” says Engblom. The most important thing when it comes to cleaning public areas is the safety of the citizens, with pleasantness being a close second.


HIMA  2 | 2017

Demolished buildings in Jakomäki replaced with five new Heka buildings IT’S BEEN ONLY a couple of years since

the buildings on top of the Jakomäki cliff, originally built in the 60s, were demolished as a result of being deemed unsuitable for renovation. Now there are five new buildings on top of the hill, consisting of a total of 268 apartments. The sizes of the new homes range from studios to three-be-

droom family apartments, whereas the apartments of the demolished buildings consisted almost entirely of one-bedroom apartments. Each of the new apartments includes a number of features that contribute to comfortable living, including laminate floors and a glazed balcony or fenced garden.

SHORTLY

Five Heka regional companies moving in August A QUARTER OF the regional companies that oversee the building management and maintenance of Heka’s buildings are moving to new facilities in August. Because of this, there will be some days between 11 and 16 August 2017 on which the Heka-Pihlajisto, Heka-Vallila, Heka-Maunula, Heka-Jakomäki and Heka-Suutarila offices will stay closed. In the autumn, some of the regional companies’ customer service numbers will also change. The regional companies will inform the tenants of their respective areas of the changes in more detail later. The moves are part of the administrative restructuring of Heka. As part of the restructuring, Heka’s current 21 regional companies will be merged to form five companies in 2017–2018, as a result of which the number of Heka offices will also be reduced to five. Currently, Heka has eight offices. For customers, the restructuring will not result in any major changes, as many of the new customer service points will be located in the vicinity of the current offices.

Getting the job done, even in the summer EVERY SUMMER, HEKA hires a number

of young summer employees, who get to learn about building maintenance, while also earning some money of their own. This year, Heka received a total of 160 applications for 77 open positions. Summer employees typically carry out tasks related to building maintenance, the maintenance of parks and outdoor areas, cleaning and customer service. Heka’s summer employees are all aged 16 to 25.

Hem

Last year, Heka-Vallila hired two summer employees, Ainoliina Pajula, 19, and Lenni Lehtiranta, 16. Both of them praised the working atmosphere of Heka-Vallila, the attitude of the other employees and the staff’s willingness to always make sure that everything works as intended. ”The atmosphere here is very relaxed and I always enjoy coming to work here. It feels as if we fit in here perfectly, even though we’re only working for a few months,” says Pajula.

PHOTO ISTOCKPHOTO

Clean those windows at least once a year CLEANING ALL THE windows of your home

once a year is a huge undertaking. Even so, it’s not something you should neglect, as cleaning your windows annually is the best way to maintain them in good condition. Dirty windows may reduce the amount of light in your home by up to half. While dirty windows are at their most noticeable in the spring, when the sun is shining from an angle, the best time to actually clean them is after early June, once the pine pollen season is over. However, you shouldn’t clean your windows in direct sunlight, as this will cause them to dry too quickly, leaving streaks. A cloudy summer day with no wind, on the other hand, is the perfect opportunity to devote some time to window cleaning.

  21 

11–12.6. FINLANDS 100-ÅRSJUBILEUM TILL ära firas Helsingfors

under två dagar i juni, då hundratals avgiftsfria evenemang erövrar hela staden. helsinkipaiva.fi

KORT PÅ SVENSKA

Fem av Hekas regionbolag flyttar sina kontor i augusti EN FJÄRDEDEL AV regionbolagen som har

hand om fastighetsförvaltningen och servicen i Heka-husen flyttar till nya lokaler i augusti. Därför har kontoren för Heka-Rönninge, Heka-Vallgård, Heka-Månsas, Heka-Jakobacka och Heka-Skomakarböle stängt några dagar mellan den 11 och den 16 augusti 2017. Under hösten ändras även vissa regionbolags servicenummer. Regionbolagen informerar invånarna i respektive region närmare om ändringarna. Flytten och nummerändringarna är en följd av administrativa omorganiseringar inom Heka. De nuvarande 21 regionbolagen fusioneras till fem vid årsskiftet 2017– 2018, och därför finns det också bara fem kontor i fortsättningen. I dagsläget finns det åtta kontor. För invånarna är ändringarna huvudsakligen små eftersom många av de nya lokalerna ligger i närheten av de nuvarande.

Ta tag i fönstertrasan minst en gång om året FÖNSTERTVÄTT EN GÅNG om året är en rik-

tig kraftansträngning. Det lönar sig dock att kämpa på, eftersom fönstren förblir i gott skick om man bara orkar tvätta dem en gång om året. Smutsiga fönster kan till och med halvera mängden ljus som kommer in. När solen skiner in snett på våren kan man tydligt se hur smutsiga fönstren är, men det lönar sig att vänta med tvättandet till början av juni då tallens pollensäsong är över. Fönstren ska inte tvättas när solen skiner rakt mot dem. Då torkar vattnet för fort och fönstren blir randiga. Därför kan man

med gott samvete vänta till en molnig men lugn sommardag innan man tar itu med tvättprojektet.

Allt fixar sig även på sommaren VARJE SOMMAR FÅR Heka unga sommar-

jobbare som lär sig fastighetsskötsel och samtidigt tjänar egna pengar. I vår hade de 77 lediga platserna 160 sökande. Oftast sysslar sommarjobbarna med fastighetsskötsel, sköter grönområden och uteområden, städar eller betjänar kunder. Sommarjobbarna vid Heka är 16–25 år gamla. Förra sommaren sommarjobbade Ainoliina Pajula, 19, och Lenni Lehtiranta, 16, vid Heka-Vallgård. Båda berömmer enhetens atmosfär och arbetsmoral och hur hela personalen ser till att allt fungerar. – Stämningen här är väldigt avslappnad och det är alltid trevligt att komma hit. Det känns som om vi helt och hållet är med i gänget trots att vi bara jobbar här ett par månader, säger Pajula.

FOTO ISTOCKPHOTO


22 

HIMA  2 | 2017

KUVA ISTOCKPHOTO

Aktiivinen asukas

Salainen golfpuutarha ulkosaaristossa YLI SATA VUOTTA sotilassaarena toiminut Isosaari aukeaa yleisölle kesäkuun alussa. Reilun puolen tunnin venematkan päässä Kauppatorilta sijaitseva saari tarjoaa näkymät Suomenlinnaan ja mantereelle. Kesäkuusta lähtien Kauppatorilta pääsee Isosaareen tunnin välein. Isosaarelta löytyvät yleisölle avoimet saunat, kerhotila ja ainutlaa-

tuista luontoa. Saaressa on myös kaksi hiekkauimarantaa ja yhdeksänreikäinen Suomen vaativin par-3-golfkenttä, jonka lajille vihkiytynyt saarelainen rakensi jo 1980-luvulla. Lisää tietoa osoitteessa visitisosaari.fi.

KUVA HEKA OY

YHTEISÖLLISYYS

Asuuko naapurissasi Vuoden asukas 2017?

talolla pidettävässä, Vuokralaisneuvottelukunnan järjestämässä Hyyryläispäivässä lokakuussa.

AVAAKO NAAPURISI AINA oven, kun olet menossa lastenvaunujen kanssa ulos? Järjestikö alakerran asukas koko talolle kesäjuhlat ja tarjoilut sinne? Voiko seinänaapuria kysyä kissavahdiksi tai auttaako yläkerran asukas hankalien laitteiden kanssa? Mikäli vastasit kyllä, talossasi saattaa asua Hekan Vuoden asukas 2017. Heka valitsee tänä vuonna ensi kertaa Vuoden asukkaan. Kuka tahansa Hekalla asuva voi ehdottaa naapuriaan palkinnon saajaksi. – Palkinnon tarkoituksena on löytää vuosittain sellaisia asukkaita, jotka lisäävät aitoa yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä talossaan vaikka ihan pienilläkin teoilla, sanoo Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö. – Haluamme Hekalla huomioida, muistaa ja kannustaa ihmisiä hyvään naapuruuteen. Vuoden asukkaan valitsemista on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne. Palkinnon saaja julkistetaan Finlandia-

IDEA VUODEN ASUKKAAN

KUVA ISTOCKPHOTO

valitsemiseksi lähti Närön mukaan versomaan keskusteluissa asukasdemokratia-­ aktiivien kanssa. Samalla on tarkoitus valita Vuoden asukasaktiivi. – Vuoden asukkaan valitseminen lähti ihan arkisesta tarpeesta kannustaa asukkaita hyvään asukasyhteistyöhön. Vaikkei yksi palkinto vielä kesää tee, niin tämä on meidän tapamme osoittaa arvostuksemme yhteisöllisyydelle, Närö sanoo. Vuoden asukasta voi ehdottaa 11.8. asti osoitteessa www.h­ekaoy.fi/ vuodenasukas. Palkittavaa asukasta VEDENSÄÄSTÖKILPAILU ehdottaneiden kesken järjestetään arvonta, jonka palkintona on elokuvalippuja. Arvonimen saaja palkitaan kahden hengen ravintolaillallisella alku-, pää- ja jälkiruokineen. – Hyvää henkeä ja yhteisöllisyyttä ei voi koskaan olla liikaa, Närö sanoo ja kannustaa asukkaita kehumaan HSY:N MUKAAN KERROSTALOSSA asuva pää­toisiaan. kaupunkiseutulainen käyttää keskimäärin 170 litraa vettä vuorokaudessa. Tämä ei kuitenkaan pidä alkuunkaan paikkansa viime vuoden Hekan Vedensäästökilpailun voittajatalossa. Vallilassa sijaitsevassa Muurikuja 1 -talossa nimittäin keskimääräinen vedenkulutus oli vuonna 2016 vain

Asuuko naapurissasi Vuoden asukas 2017? Ehdota sopivaa arvonimen ansaitsijaa maanantaihin 11.9. mennessä osoitteessa www.hekaoy.fi/ vuodenasukas. Vuoden asukasta ehdottaneiden, yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan leffalippuja.

Ylivoimaiset voittajat Vallilasta

Vesipostia

83,1 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Muurikuja 1 pääsi tuloksella ainoana VMY:nä alle 90 litran vuorokausi­kulutuksen alle. Vuonna 2009 rakennettu Muurikuja 1 voitti myös Heka-alueiden suurimmat säästäjät -kilpailun. Muurikuja 1 säästi 24 prosenttia vuoden 2015 verrattuna. Tämä kilpailu oli kuitenkin ta-

HEKA-KANSANASUNNOT OY

HEKA-KONTULA OY

HEKA-MALMINKARTANO OY

puh. 09 756 2180

puh. 09 7705 5000

puh. 09 7250 0400

Mäkelänkatu 91, 4. krs,

Tallinnanaukio 1 B, 4. krs,

Sentnerikuja 2, 2. krs,

00610 HKI

00930 HKI

00440 HKI

HEKA-JAKOMÄKI OY

HEKA-KUMPULA OY

HEKA-MAUNULA OY

puh. 09 350 8060

puh. 09 756 2180

puh. 09 272 7190

Malminkaari 9 B, 2. krs,

Pasilanraitio 5,

Malmin kauppatie 18, 4. krs,

00700 HKI

00240 HKI

00700 HKI

HEKA-KANNELMÄKI OY

HEKA-LAAJASALO OY

HEKA-MYLLYPURO OY

puh. 09 7250 0400

puh. 09 231 43500

puh. 09 7705 5000

Sentnerikuja 2, 2. krs,

Hitsaajankatu 20, Opus 3,

Tallinnanaukio 1 B, 4. krs,

00440 HKI

5. krs, 00810 HKI

00930 HKI

HEKA-KANTAKAUPUNKI OY

HEKA-MALMI OY

HEKA-PIHLAJISTO OY

puh. 09 756 2180

puh. 09 272 7190

puh. 09 350 5620

Pasilanraitio 5,

Malmin kauppatie 18, 4. krs,

Mäkelänkatu 2 A, 3. krs,

00240 HKI

00700 HKI

00500 HKI


HIMA  2 | 2017

Kolumni Miten meillä meni? KUVA ISTOCKPHOTO

VIIME VUODEN vedensäästö­ kilpailun talokohtaiset tulokset on julkaistu osoitteessa hekaoy.fi/ tosikuinvesi. Tämän vuoden kulutustietoja pääsee taas katsomaan talojen omilla sivuilla osoitteessa hekaoy.fi.

saisempi, sillä moni muukin talo pääsi yli 20 prosentin säästölukemiin. MUURIKUJA 1 -VMY:N puheenjohtaja Noora Kauhanen arvelee, että hyvään tulokseen siivitti talon suuri koko. – Talossa on 113 asuntoa. Asukkaat käyttävät ahkerasti talosaunaa ja pyykkitupaa, jossa on uudet, vähän kuluttavat koneet. Taloissa on vain kymmenen asuntosaunaa, Kauhanen kertoo. Kilpailun aikana Hekalla huomattiin se, että vedenkulutusta pienentää tehokkaasti veden kulutusperusteinen laskutus ja tekniset vedensäästöön tähtäävät toimet kuten hanojen tai wcistuimen vaihto uudempiin ja vähemmän kuluttaviin. Kauhanen kertoo itse säästävänsä vettä yksinkertaisilla keinoilla. – Pyrin täyttämään astianpesukoneen täydeksi ja pesemään pyykit talo­pesulassa täysinä koneina. Naapurinkin ohjeisti eilen, ettei lasketa vettä tarpeettomasti. Kauhanen ei kuitenkaan usko, että Muurikujan asukkaat ovat tietoisesti osallistuneet kilpailuun. Taloon ennen vuodenvaihdetta muuttanut Antti ­Lippo on samaa mieltä. – Kuulimme kilpailusta vasta, kun tulokset tulivat.

heillä kulu yleensä paljon vettä? – Talossa asuu kyllä paljon lapsiperheitä, mutta me emme esimerkiksi tarvitse lapselle montaa vaatekertaa viikossa. Vaikka paidassa joku pieni likatahra olisikin, voi sitä aivan hyvin käyttää seuraavanakin päivänä. Antti Lipon oma työ liittyy kestävään kehitykseen ja hän vinkkaakin miettimään erityisesti suihkujen pituuksia. – Monet saattavat olla suihkussa 10– 20 minuuttia, mikä aiheuttaa isommassa perheessä jo haasteita aamujen toimivuudelle. Itse olen huomannut sen, että kolmen minuutin suihku riittää, näin säästetään sekä vettä että muiden kanssa-asujien hermoja. Palkinnoksi Muurikujan kaikki asukkaat saavat pihajuhlat toukokuun lopussa sekä liput uimahalliin. Juhlissa on tarjolla ruokaa ja juomaa sekä musiikkia ja taikuri. Aikaisemmin Muurikujalla on järjestetty pihatalkoita muutaman kerran vuodessa ja joulujuhla. – Odotan, että juhlaan osallistuu paljon asukkaita ja olisi hyvä sää, puheenjohtaja Kauhanen toteaa lähettäen toiveen sään haltijoille. Hannele Tavi

LIPON KOLMIHENKISEEN PERHEESEEN kuuluu

alle vuoden ikäinen lapsi. Eikö lapsiper-

HEKA PIKKU HUOPALAHTI OY

HEKA-SIILITIE OY

HEKA-VUOSAARI OY

puh. 09 756 2180

puh. 09 231 43500

puh. 09 341 7300

Pasilanraitio 5, 5. krs,

Hitsaajankatu 20, Opus 3,

Tallinnanaukio 1 A, 4. krs,

00240 HKI

5. krs, 00810 HKI

00930 HKI

HEKA-HAAGA OY

HEKA-SUUTARILA OY

puh. 09 7250 0400

puh. 09 3507 000

Sentnerikuja 2, 2. krs,

Malminkaari 9 B, 2. krs,

00440 HKI

00700 HKI

HEKA-PUOTILA OY

HEKA-VALLILA OY

puh. 09 343 4030

puh. 09 350 5620

Tallinnanaukio 1 A, 4. krs,

Mäkelänkatu 2 A, 3. krs,

00930 HKI

00500 HKI

HEKA

HEKA-ROIHUVUORI OY

HEKA-VESALA OY

Helsingin kaupungin

puh. 09 231 43500

puh. 09 7705 5000

asunnot Oy

Hitsaajankatu 20, Opus 3,

Tallinnanaukio 1 B, 4. krs,

Viipurinkatu 2,

5. krs, 00810 HKI

00930 HKI

00510 HKI

Vuokralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja Markku Saarinen

Hyvät hyyryläiset äin toukokuussa sekä kuntavaalit että vappukin on jo juhlittu ja takanapäin. Helsingissä ei valitettavasti kukaan vuokralaisten ehdokas päässyt valtuustoon. Meidän täytyy nyt vaikuttaa valtuuston asukkaita koskeviin päätöksiin niin sanotusti ulkoparlamentaarisin toimin eli kirjelmillä, valtuustoryhmien tapaamisilla ja kutsumalla vaikka yksittäisiä valtuutettuja kokouksiimme kuuntelemaan, mitä mieltä kaupungin vuokraasukkaat ovat asioista, joista valtuustossa päätetään. Kesä ei tarkoita sitä, että me asukkaat löisimme niin sanotusti lössiksi ja unohtaisimme kaiken. Ei ollenkaan, vaan nyt alkaa se asukkaiden yhteistyön aika, jolloin ihmiset ovat helpommin tavattavissa pihoilla. Menkäämme siis keskustelemaan heidän kanssaan ja tutustumaan uusiin talon asukkaisiin. Näin ehkä tulevaisuudessa vältämme monienkin erimielisyyksien syntymisen ja siten parannamme yhteiseloamme kotipiirissä. Jos talotoimikunta on hankkinut vaikka taloon yhteisen grillin, niin sen ääressä kuka mitäkin grillaten voimme hyvin löytää vaikka uusia ystäviä. Kesä tuo aina mukanaan myös lisää elämisen ääniä ympäristöömme. Toivon kaikkien asukkaiden ymmärrystä näihin kesä­ilmiöihin. Jos naapurien äänet häiritsevät, niin aina voi mennä ystävällisesti huomauttamaan asiasta suoraan eikä puhumaan selän takana, koska se vasta aiheuttaa eripuraa. Toivon kaikille asukkaille oikein riemullista ja rentouttavaa kesää 2017.

  23 


Skidit

LINSSI KOHTI LUONTOA. Kesän myötä pihalla tapahtuu joka päivä uutta. Näillä yksinkertaisilla vinkeillä voit opetella ottamaan vuoden luontokuvia omalla puhelimellasi.

MENE LÄHELLE KUVATTAVAA

kohdetta ja laskeudu vaikkapa kuvattavan kohteen kanssa samalle tasolle.

KOKEILE ROHKEASTI

erilaisia kuvakulmia.

SUOSI ILTA- JA AAMUVALOA

kuvauksessa. Valo maalaa maisemaa mielenkiintoisemmin, kun se ei tule suoraan ylhäältä.

SUORA AURINGONPAISTE piirtää

värejä voimakkaasti.

Hima 2/2017  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you