(1964) on juoneltaan sadunomainen, mutta Vadim Jusovin kuvaus metropolista suojasään kaudella on urbaanin realistista. Michelangelo Antonioni peilasi modernin ihmisen vierautta rakentamassaan maailmassa varhaisista lyhytelokuvistaan alkaen. Ammatti: reportterin (1974) Barcelona-jaksossa Antonio Gaudín art nouveau -arkkitehtuuri sai syvällisen painoarvon. Lamberto Bavan kauhuelokuva Demons (1985) sijoittuu berliiniläiseen elokuvateatteriin. Cheryl erehtyy ottamaan vastaan naamiomiehen tarjoaman vapaalipun voimatta aavistaa, että hiljattain remontoitu kulmakino saattaakin muuttua kauhun tyyssijaksi. Peter Greenawayn Arkkitehdin vatsassa (1987) heijastuvat 1700-luvun uusklassisen tyylin kaiut. Tutkiessaan Roomassa tuon kauden mestaria ÉtienneLouis Boulléeta arkkitehti Kracklite eläytyy kohteeseensa aina kohtalokkaita vatsavaivoja myöten. Los Angeles Plays Itself -teoksessaan (2003) kalifornialainen elokuvatutkija Thom Andersen tarkastelee unelmakaupungin omakuvia realismin näkökulmasta. Mahtavaa videoesseetä on verrattu Jean-Luc Godardin Histoire(s) du cinéma -sarjaan. Postmodernin arkkitehtuurin mestari Frank Gehry tunnetaan Walt Disney Concert Hallista ja Bilbaon Guggenheim-museosta. Sydney Pollack ohjasi vanhasta ystävästään ainoan dokumenttielokuvansa Sketches of Frank Gehry (2005).
romanssi moskovassa
Elokuva ja arkkitehtuuri
E
lokuva ja arkkitehtuuri ovat sukulaistaiteita. Molemmat ovat taideteollisuutta, molemmissa luodaan tiloja ja maailmoja miljoonille. Elokuvissa on dokumentoitu rakennettua tilaa kaikkialla ja loihdittu lavasteilla tai virtuaalisesti uusia visionäärisiä näkyjä. Saksalainen elokuva tuli maailmankuuluksi studiolavasteisen ekspressionisminsa ansiosta. Prahan juutalaisgheton rakennelmat Paul Wegenerin fantasiaklassikkoon Golem: miten hän tuli maailmaan (1920) loi huomattava arkkitehti Hans Poelzig. Japanilaisessa kulttuurissa hienostunut, pelkistetty muotoilu on yleispätevää, niin myös Yasujiro Ozun elokuvissa. Tokyo Storyssa (1953) urbaani aihe saa pakahduttavan tulkinnan iäkkään pariskunnan matkustaessa tapaamaan aina liian kiireisiä lapsiaan. Japanilainen muotoilu on vaikuttanut koko maailmaan. Wim Wendersin tyylikirja (1989), Pompidoukeskukselle valmistunut videoessee, laveni tutkielmaksi Tokion kaupungista ja nopeasti muuttuvan urbaanisuuden haasteista liikkuvalle kuvalle. palvelija Elokuvan helsinkiläistä arkkitehtuuria tutkailee Minna Santakari omassa sarjassaan. 1960-luvun arkkitehtuurin ongelmat kohdattiin keskeisissä elokuvissa kuten Maunu Kurkvaaran Yksityisalueessa (1962), jossa muusa saapuu paikalle liian myöhään. Mise-en-scène eli näyttämöllepano on elokuvaohjauksen keskeistä osaamista. Joseph Losey hallitsi sen elokuvassa Palvelija (1963), joka peilaa brittiläistä luokammatti: kayhteiskuntaa ja psykologisia valta-asetelmia myös arkkireportteri tehtuurin dramaturgian keinoin. Ennen elokuvauraansa itänaapurin rakastetuimpiin kuuluva ohjaaja Georgi Danelija valmistui arkkitehdiksi. Romanssi Moskovassa 34
Ohjelmisto tammikuu-huhtikuu
AA
ELOKUVA JA ARKKITEHTUURI -LUENTOSARJA HYY:n Elokuvaryhmä ja Suomen Akatemia järjestävät World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden luentosarjan KAVA:n kanssa elokuvateatteri Orionissa perjantaisin klo 14.30. Luennoille on vapaa pääsy. Luentojen jälkeisiin elokuvanäytäntöihin ovat voimassa normaalihintaiset liput (5,50 / 4,50 E). 16.3. Helsingin kaupunginmuseossa (Sofiankatu 4) järjestettävään tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen. ➤
3.2. Henry Bacon: Arkkitehtuuri dramaturgisena elementtinä elokuvassa. • Ammatti: reportteri (1974)
➤
10.2. Eija Niskanen: Zen-estetiikkaa vai modernia taidetta? Tilan käsite japanilaisessa elokuvassa • Tokyo Story (1953)
➤
17.2. Juhani Pallasmaa: Lived Space in Architecture and Cinema. Luento on englanninkielinen. • Palvelija (1963)
➤
24.2. Jussi Kantonen: Elokuvateattereiden design ja katsomiskokemus • Demons (1985)
➤
2.3. Lauri Piispa: Kaupunki neuvostoelokuvassa • Romanssi Moskovassa (1964)
➤
16.3. Huom! Helsingin kaupunginmuseo (Sofiankatu 4), näyttely Enemmän funkista, Reino! – Minna Santakari: Design ja kaupunkikulttuuri 1930–1960 -lukujen suomalaisessa elokuvassa. – Ennakkoilmoittautuminen: janne.mk.mikkonen@ helsinki.fi. Yksityisalue (1962) ja Enemmän funkista -sarja keskiviikkoisin klo 17
➤
23.3. Antti Alanen: Elokuva ja arkkitehtuurin tyylihistoria art nouveausta postmodernismiin • Sketches of Frank Gehry (2005)
➤
30.3. Helmi Kajaste: Elottoman elollistuminen – arkkitehtuuri hahmona • Golem: miten hän tuli maailmaan (1920)
➤
13.4. Sirpa Tani: Ihmisen ja kaupungin suhde elokuvissa • Wim Wendersin tyylikirja (1989)
➤
20.4. Marjo Pipinen: Los Angeles elokuvan näyttämönä • Los Angeles Plays Itself (2003)
➤
Bonuselokuva 9.3. Arkkitehdin vatsa (1987) tammikuu-huhtikuu Ohjelmisto
35