LO I S TE
HAMINAKOTKAN SATAMAN UUTISIA 2/2024
Väylämaksujen myötä kasvavat logistiikkakustannukset uhka kilpailukyvylle
HaminaKotka satamaan suunnitteilla latausasemia raskaalle liikenteelle s. 2
Itäinen Itämeri kasvattamassa suosiotaan risteilykohteena s. 7
Kuva: Timo Kauppila
HaminaKotka satamaan suunnitteilla latausasemia raskaalle liikenteelle
HaminaKotka satama on ottamassa uusia askelia kohti ympäristöystävällisempää logistiikkaa edistämällä raskaan liikenteen latausinfrastruktuuria Mussalon satamanosaan.
Satama-alueelle on varattu tilaa kahdelle toimijalle, jotka aikovat rakentaa raskaan liikenteen käyttöön soveltuvia latausasemia. Myös Haminaan kaavaillaan samantyyppistä latausasemaa. Latausinfrahanke tukee Suomen tavoitetta vähentää liikenteen päästöjä sekä edistää sataman kestävää kehitystä ja kilpailukykyä.
Plugit Finland Oy:n Charging as a Service -liiketoiminnan johtaja Lauri Keskinen kertoo yhtiön suunnittelevan latausasemaa, joka koostuu neljästä rinnakkaisesta ja läpiajettavasta latauspisteestä. Latausteho jokaisessa pisteessä on 360 kW. Lataus aloitetaan Plugitin mobiilisovelluksella, RFID-tunnisteella tai korttimaksulla. Latausaika riippuu latauslaitteiden lisäksi laturia käyttävästä kalustosta, mutta latausajan on suunniteltu olevan noin 20–45 minuuttia. Asiakaskysyntään perustuen yhtiöllä
on valmius ottaa kohteessa käyttöön megawattilatauksen mahdollistavaa teknologiaa, joka lyhentää latausaikaa merkittävästi.
Maanvuokrasopimus Plugit Finland Oy:n latausasemaa varten on Kotkan kaupungin kanssa allekirjoitettu ja tämän hetken suunnitelman mukaan hanke on tarkoitus toteuttaa vuonna 2025.
- Aikataulu tulee tarkentumaan, mutta jo tässä vaiheessa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden yhteydenotot ovat tervetulleita, Keskinen sanoo.
Pragmacharge Oy on toinen latausasemaa suunnittelevista toimijoista. Yhtiön operatiivisen johtajan Mika Lehmuston mukaan tämänhetkisissä suunnitelmissa on rakentaa ensivaiheessa latausasemalle neljä ajolinjaa, mikä mahdollistaisi maksimissaan kahdeksan täys-
perävaunurekan yhtäaikaisen latauksen. Myöhemmässä vaiheessa on mahdollista rakentaa kaksi ajolinjaa lisää. Yksittäisen latauspisteen teho on 400 kW, jolloin raskaan ajoneuvon latausaika olisi tyypillisesti noin 30–45 minuuttia. Tulevaisuudessa tehoa on mahdollisuus kasvattaa ja rakentaa asiakaskysynnän mukaan 1,2 MW:n megalatauspisteitä. Kaapeloinnit tätä varten tehdään jo valmiiksi.
Maanvuokrasopimus Kotkan kaupungin kanssa on solmittu ja hankkeen suunnittelu on ollut aktiivisesti käynnissä jo viime keväästä lähtien.
- Tavoitteenamme on aloittaa rakentaminen vuoden 2025 puolivälin tienoilla ja avata latausasema käyttöön kesän aikana, Lehmusto kertoo yhtiön suunnitelmista.
Kuva: PragmaCharge/AFRY Ark Studio
Väylämaksujen myötä kasvavat logistiikkakustannukset uhka kilpailukyvylle
Kauppamerenkulussa on vuodesta 2015 lähtien peritty väylämaksut puolitettuna väliaikaisen lainsäädännön nojalla. Suomen hallitus antoi syksyllä vastoin omaa hallitusohjelmaansa esityksen väylämaksulain muuttamisesta sekä väliaikaisen väylämaksulainsäädännön kumoamisesta, mikä tarkoittaa väylämaksujen palauttamista täysimääräisiksi vuodesta 2025 alkaen.
Elinkeinoelämä ja suurin työntekijäjärjestö SAK sekä suuri joukko toimijoita, mukaan lukien HaminaKotka Satama Oy, ovat lujasti vastustaneet maksujen palauttamista täysimääräisiksi. Väylämaksumuutos nostaa merkittävästi vientiteollisuuden logistiikkakustannuksia ja heikentää kilpailukykyä. Viennin merkitys Suomelle on ratkaisevan tärkeä ja HaminaKotka satama on ylivoimaisesti
Suomen suurin vientisatama. Väylämaksujen palauttaminen täysimääräisiksi heikentää olennaisesti Suomen tuotannon ja viennin kilpailukykyä, kun Suomen jo muutenkin Euroopan korkeimmat logistiset kustannukset edelleen nousevat merkittävästi.
Väylämaksumuutos heikentää erityisesti Itä-Suomen asemaa, jossa teollisuus on ikääntynyttä. Se luo epävarmuutta myös investointeihin, sillä merkittävä osa viimeaikaisista investoinneista vaikkapa HaminaKotkan satamaan perustuu hallitusohjelmassa määriteltyyn lainsäädäntöhankkeeseen LVM033:00/2023, jonka mukaan väylämaksujen puolitusta jatketaan vuoden 2027 loppuun. Ennen uusinta päätöstä hallitus suunnitteli väylämaksujen säätämistä pysyvästi puolitetulle tasolle.
Väylämaksupäätöksen taustalla on julkisen talouden tasapainottaminen, ja hallitus on laskenut saavansa valtionkassaan päätöksen myötä 34 miljoonaa euroa.
- Tässä asiassa hallitus astuu pahasti harhaan. Väylämaksujen korotus vähentää vientituloja enemmän kuin hallitus ajattelee saavansa lisäverotuloja. Lisäksi logistiikkayrityksissä menetetään työpaikkoja, joiden takaisin saanti tulee olemaan kovan työn takana, jos se edes on enää mahdollista. Sitä taustaa vasten, että Suomen jo ennestäänkin yskivästä ulkomaankaupasta 96 % kulkee meriteitse, merenkulun kustannusten lisääminen tuntuu järjettömältä, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja, satamaneuvos Kimmo Naski
Kuva: Vesa Hovi
Meriliikenteen kasvavat kustannukset varjostavat kilpailukykyä
Metsäteollisuusyhtiö MM Kotkamillsin juuret ulottuvat yli 150 vuoden päähän, jolloin Norjan saha perustettiin Kotkaan. Saha sijaitsi ulkomaankaupan kannalta keskeisellä paikalla Kymijoen suulla ja meren rannalla. Yhteistyö sataman kanssa oli keskeistä toiminnan alusta alkaen, sillä sahatavaraa alettiin viedä ulkomaille heti toiminnan käynnistyttyä. Myöhemmin yhtiö laajensi toimintaansa muiden metsäteollisuustuotteiden kuten sellun, paperin ja kartongin valmistukseen. Eurooppa on MM Kotkamillsin tärkein markkina-alue, mutta yhtiön tuotteita viedään ympäri maailmaa.
Sijainti luo kilpailuetua
MM Kotkamillsin tuotannosta noin 97 % menee vientiin. Yhtiön pääasiallisia tuotteita ovat elintarvike- sekä lääkepakkauksiin käytettävä kartonki sekä laminaattipaperi, jota toimitetaan korkeapainelaminaattien valmistajille. Tavallisille kuluttajille tuttuja laminaattipaperista valmistettavia lopputuotteita ovat esimerkiksi lattia- ja pöytälaminaatit.
Yhtiön keskeinen sijainti sataman läheisyydessä mahdollistaa tuotteiden nopean ja tehokkaan kuljetuksen. Lyhyt matka tehtaalta satamaan vähentää sekä kuljetuskustannuksia että ympäristövaikutuksia.
- MM Kotkamillsin emoyhtiö, Mayr-Melnhof Group (MM Group), on sitoutunut merkittäviin päästövähennystavoitteisiin. Yhtiön tavoitteena on vähentää suoria ja epäsuoria hiilidioksidipäästöjä 50,4 % vuoden 2019 tasosta vuoteen 2031 mennessä, ja pitkän aikavälin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, kertoo MM Kotkamills -yhtiön toimitusjohtaja Päivi Suutari
Liiketoiminnan kehitys
Euroopan taloustilanteen kehitys vaikuttaa merkittävästi yhtiön liiketoimintaan. Erityisesti laminaattipaperin kysyntä riippuu suurelta osin
MM Kotkamillsin tehtaalla valmistetaan muun muassa Absorbex® -laminaattipaperia. Kuva: MM Kotkamills.
rakennusteollisuuden tilanteesta, joka on ollut Euroopassa laskusuhdanteessa. Koronapandemia aiheutti tilapäisen kysyntäpiikin sekä laminaattipaperi- että kartonkituotteille, koska kuluttajat remontoivat ahkerasti sekä ostivat kaupoista aiempaa enemmän pakattuja elintarvikkeita.
- Nykyisen taloustaantuman vuoksi on kuitenkin siirrytty takaisin edullisempiin pakkausmateriaaleihin eli muovipakkauksiin, mikä on vähentänyt pakkauskartongin kysyntää, Suutari sanoo.
Kuppikartongin valmistus on MM Kotkamillsillä lopetettu Euroopan Unionin SUP eli single use plastics -direktiivin vaikutuksesta. Direktiivi ohjaa markkinoita toisenlaisiin tuotteisiin, mikä aiheutti kuppikartongin kysynnän hiipumisen, eikä liiketoiminta tuotteen osalta ollut enää taloudellisesti kannattavaa. Yhtiö jatkaa kuitenkin elintarviketeollisuuden käyttöön tarkoitettujen tuotteiden kehittämistä ja panostaa muun muassa pakkauskartongin rasvankestoon. Huolimatta siitä, että kuluttajapakkauskartongin tuotantoon on tulossa ensi vuonna lisäkapasiteettia kilpailijoiden investointien myötä, MM Kotkamills on vahvasti kilpailussa mukana laadukkailla erikoistuotteillaan. Uusiutuvista ja helposti kierrätettävistä materiaaleista valmistettavien tuotteiden uskotaan loppujen lopuksi olevan menestyjiä tässä markkinassa.
Meriliikenteen nousevat kustannukset haasteena Suomen hallituksen budjettiriihessä tekemä päätös palauttaa merenkulkua koskevat väylämaksut täysimääräiseksi on MM Kotkamillsille
kenteen kustannuksia, joten kustannusten karsiminen on yhtiölle välttämätöntä.
MM Group -konsernilla on toimintaa eri puolilla Eurooppaa ja Suomen osalta kilpailukykyyn vaikuttaa olennaisesti luotettavuus ja toimintavarmuus. Suutarin mukaan pitkät toimitushäiriöt syövät uskottavuutta niin eurooppalaisten kuin globaaleiden asiakkaiden silmissä, joten sujuva logistiikka on elinehto sille, että teollista tuotantoa tulee olemaan Suomessa tulevaisuudessakin.
Haastavasta taloustilanteesta ja epävakaasta maailmantilanteesta huolimatta yhtiö katsoo tulevaisuuteen toiveikkaana.
- Rakennusalan piristymistä odotetaan kovasti. Rakentamisen jälleen käynnistyessä erityisesti rakennus- ja sisustusmateriaalien raaka-aineena käytettävän laminaattipaperin kysynnän odotetaan kasvavan voimakkaasti. Uskomme myös, että uusiutuvasta materiaalista valmistamamme kartongit ja niistä tehdyt pakkaukset vastaavat kuluttajien toiveisiin löytää vastuullisia vaihtoehtoja, Suutari toteaa.
merkittävä haaste. Se heikentää yhtiön kilpailukykyä eurooppalaisiin toimijoihin verrattuna, sillä asiakkaista suurin osa on Keski-Euroopassa ja väylämaksumuutoksen myötä kuljetuskustannukset nousevat entistä korkeammiksi. Väylämaksumuutosten voimaan astuessa yhtiö pyrkii sopeutumaan tilanteeseen tehostamalla omaa logistiikkaansa muun muassa täyttöasteiden optimoinnilla. Myös EU:n päästökauppajärjestelmä (ETS) tulee lisäämään merilii -
Kimmo Naski jatkaa Baltic Ports Organizationin puheenjohtajana
Baltic Ports Organizationin uusi hallitus valittiin Baltic Ports Conference 2024 -tapahtumassa Klaipedassa.
Baltic Ports Organizationin (BPO, Itämeren satamaliitto) yleiskokous pidettiin 5.9.2024 Liettuan Klaipedassa vuotuisen Baltic Ports Conference -tapahtuman yhteydessä. Kokouksessa äänestettiin hallituksen jäsenten valinnasta jatkokaudelle 2024-26, ja äänestyksen tuloksena satamaneuvos Kimmo Naski (HaminaKotka Satama Oy) jatkaa puheenjohta-
jana, Gernot Tesch (Rostockin satama) varapuheenjohtajana ja Martynas Armonaitis (Klaipedan satama) toisena varapuheenjohtajana. BPO:n hallitukseen valittiin myös uudeksi jäseneksi Alan Aleksandrowicz Gdanskin satamasta.
Seuraava Baltic Ports Conference järjestetään Puolan Gdanskissa 7.-8.10.2025.
BPO:n tehtävänä on edistää Itämeren satamien välistä yhteistyötä sekä parantaa merenkulun edellytyksiä Itämerellä. BPO:lla on 5 työryhmää: ympäristötyöryhmä, digitalisaatiotyöryhmä, pienten ja keskisuurten satamien työryhmä, risteilyliikennetyöryhmä sekä puhtaan energiasiirtymän työryhmä.
Päivi Suutari on toiminut MM Kotkamillsin toimitusjohtajana vuodesta 2021 lähtien.
Kuva: MM Kotkamills.
Mussalossa harjoiteltiin suuronnettomuuden varalta
Kymenlaakson pelastuslaitos ja HaminaKotka satama sekä muut alueen yhteistyöviranomaiset ja toiminnanharjoittajat järjestivät yhteistyössä suuronnettomuusharjoituksen Kotkan Mussalon teollisuus- ja satama-alueella 17.10.2024.
Harjoituksessa testattiin Mussalon teollisuus- ja satama-alueen turvallisuusselvitysvelvollisten sekä suuronnettomuusvaarallisten kohteiden sisäisen ja ulkoisen pelastussuunnitelman toimivuutta sekä käytiin läpi ensitoimenpiteet, yhteystoiminta, johtaminen sekä viestintä suuronnettomuustilanteessa. Samalla muut teollisuus- ja satama-alueen toimijat harjoittelivat toimimaan laajassa onnettomuustilanteessa pelastussuunnitelmiensa mukaisesti.
Yhtenä osana suuronnettomuusharjoitusta Mussalon nestesataman laituriin kiinnittyneellä koululaiva Merikarhulla harjoiteltiin tilannetta, jossa aluksen kannella tapahtui merenkäynnissä vaurioituneen asetyleenipullon räjähdys pullon odottaessa siirtoa. Räjähdyksen seurauksena lensi heite metanolin varastosäiliöön ja aluksella tapahtui räjähdyksen voimasta ammoniakin nestevuoto laivan kannella olevassa säiliössä sekä hydrauliikkaöljyvuoto kannen hydrauliikkalaitteistossa. Ammoniakin nestevuodosta aiheutui kaasupilvi, joka levisi viereisten toiminnanharjoittajien alueelle sekä läheiselle asuinalueelle.
Valmiudet onnettomuustilanteita varten paranevat Suuronnettomuusharjoituksen valmistelu vaatii
paljon työtä ja sen suunnittelu aloitetaan kuukausia ennen harjoituspäivää. Valmistelun aikana harjoitukseen osallistuvat viranomaiset ja toiminnanharjoittajat oppivat toistensa toiminnasta, ja mukana olevat henkilöt tulevat keskenään tutuiksi, mikä sujuvoittaa toimintaa niin harjoitus- kuin tositilanteessa.
HaminaKotka Satama Oy:n turvallisuuspäällikkö Maria Kämäräisen mukaan harjoituksen paras anti on harjoituksesta koottu palaute, jota
tapahtumapaikkana. Kuva: Petra Kuitunen. pohditaan niin osallistuneiden tahojen toimesta itsekseen, kuin yhdessä isommalla joukolla.
- Harjoittelusta on todellista hyötyä toiminnan kehittämisessä, koska sen myötä löytyy aina kehityskohteita niin omaan, kuin alueen yhteistoimintaan liittyen. On ollut hienoa kuulla, että suuronnettomuusharjoitukseen osallistuneiden mielestä harjoittelu paransi valmiuksia oikeita onnettomuustilanteita varten, Kämäräinen sanoo.
Koululaiva Merikarhu toimi harjoituksessa räjähdysonnettomuuden
Sammutustöitä koululaiva Merikarhun kannella. Kuva: Petra Kuitunen.
Suojavarustein varustautuneet pelastajat auttavat onnettomuudessa loukkaantunutta. Kuva: Petra Kuitunen.
Itäinen Itämeri kasvattamassa suosiotaan risteilykohteena
HaminaKotka sataman kansainvälinen risteilijäkausi ajoittui tänä vuonna kesäkuusta syyskuuhun ja kaikkiaan HaminaKotka satamassa kävi 6 risteilyalusta tuoden mukanaan noin 6000 vierailijaa. Koronapandemia sekä epävakaa geopoliittinen tilanne ja sen myötä Pietarin poisjääminen satama- ja matkustuskohteena, ovat vaikuttaneet kansainväliseen risteilyliikenteeseen itäisellä Itämerellä vuodesta 2020 lähtien. Asiantuntija-arvioiden mukaan risteilymarkkinan piristyminen näkyy vuodesta 2026 eteenpäin.
Kuluttajien kiinnostus itäisen Itämeren risteilysatamia kohtaan on kasvanut ja Itämeren risteilyjen reiteille sopivat vaihtoehtosatamat, kuten HaminaKotka, kasvattavat kiinnostustaan koko ajan. Risteilyreittien suhteen HaminaKotka sataman sijainti Tallinnan ja Helsingin
lähellä on hyvä, ja Helsinki-Vantaan lentokenttä mahdollistaa tarvittaessa vaihtosatamana toimimisen. Ilmaston lämmetessä pohjolan miellyttävä sää houkuttelee matkustajia ja luo kysyntää erityisesti kuumimpaan kesäaikaan.
Kotkan-Haminan seudulla tarjolla monipuolista ohjelmaa
Risteilymatkustajille on Kotkan-Haminan seudulla tarjolla monipuolista ohjelmaa. Erityisesti luontokohteet ovat risteilymatkustajien suosiossa museoita, kirkkoja ja muita kulttuurikohteita unohtamatta. Uusia retkituotteita kehitetään jatkuvasti varustamoilta saadun palautteen perusteella.
- Kansainvälisten risteilyjen asiakaskunta nuorenee ja varttuneemmatkin matkaajat ovat entistä hyväkuntoisempia. Eritoten luonnossa toteutettavat aktiviteetit, kuten koskenlasku ja
kävelykierrokset kaupunkipuistoissa ja luonnonsuojelualueilla, ovat todella suosittuja ja ne ovatkin alueemme parasta antia, risteilyvarustamomarkkinoinnin projektipäällikkö Petra Cranston kertoo.
Vuodesta 2025 odotetaan muodostuvan kansainvälisten risteilijäkäyntien suhteen samansuuntainen kuin vuodesta 2024.
- Vuonna 2025 saamme jälleen vieraaksemme myös ensikäynnin tekeviä aluksia, mikä on tulosta pitkäjänteisestä myynti- ja markkinointityöstä, Cranston toteaa.
Oceania Cruisesin alus Sirena ensikäynnillään Kotkan Kantasatamassa 11.9.2024. Kuva: Emilia Piispanen.
Azamara Cruises -varustamon alus Azamara Onward. Kuva: Jarno Koivula.
HaminaKotka sataman kansainvälisen risteilijäkauden avasi 10.6.2024
Phoenix Reisen -varustamon alus Deutschland. Kuva: Jarno Koivula.
HaminaKotka Satama Oy:n joululahjoitus
Pyhtään
Lintuhoitola ry:lle
HaminaKotka Satama Oy lahjoittaa tänä vuonna joulumuistamisiin tarkoitetut varat Pyhtään Lintuhoitola ry:lle. Pyhtään Lintuhoitola on luonnonvaraisten lintujen hoitola, jonka pääsääntöinen tehtävä on kuntouttaa loukkaantuneet linnut ja vapauttaa ne takaisin luontoon. Lintuja saapuu hoitolaan ympäri Suomea, mutta kuitenkin pääasiassa Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Suomesta. Toiminta tapahtuu yhteistyössä eläinlääkärien sekä eri pelastusviranomaisten kanssa.
Yli 20 vuotta työtä lintujen puolesta
Pyhtään Lintuhoitola on perustettu vuonna 1998 ja se on toinen Suomen virallisista luonnonvaraisten lintujen hoitoloista. Loukkaantuneiden lintujen kuntouttamisen ja luontoon vapautta-
misen lisäksi lintuhoitolan tehtävänä on ylläpitää luonnonvaraisten lintujen kantoja Suomen luonnossa ja näin tukea luonnon monimuotoisuutta. Lintuja autetaan myös neuvontatyön sekä luonnonsuojelua korostavan ympäristökasvatuksen keinoin. Hoitolan toiminta mahdollistaa myös ihmisten osallistumisen auttamistyöhön, mikä parhaimmillaan johtaa uteliaisuuteen ja kunnioitukseen elämää kannattelevaa luontoa ja sen eliölajeja kohtaan.
Vesilintujen osuus suuri
Pyhtään Lintuhoitolassa hoidetaan paljon vesilintuja, ja myös satamista niitä noudetaan hoidettavaksi aika ajoin. Esimerkiksi Kotkan Mussalon satamanosaan saapui kerran rahtilaivan mukana alli, jota hoidettiin Pyhtään lintuhoitolassa usean
kuukauden ajan ennen vapauttamista. Hietasen satamanosasta puolestaan on noudettu varastohalleihin eksyneitä pääskyjä ja kehrääjiä. Satamista on käyty pelastamassa myös aluksessa salamatkustajana ollut luhtakana sekä rahtilaivaan törmännyt suula, joita tavataan Suomen vesialueilla harvemmin.
Vesilintujen lisäksi lintuhoitolassa hoidetaan jonkin verran kesykyyhkyjä sekä talvisaikaan pöllöjä, jotka eivät kovettuneen lumen alta saa saalistettua myyriä ja hiiriä, vaan tulevat nälkiintyneinä ihmisten pihoille etsimään ravintoa. Myös pieniä nisäkkäitä kuten siilejä ja oravia, hoidetaan lintuhoitolassa.
Arto Hokkanen Pyhtään Lintuhoitolasta kertoo lintuhoitolan toimineen vuodesta 2019 lähtien yhdistyksenä. Valtion vuosittain myöntämiin avustuksiin hän toivoisi jatkuvuutta, jotta lintuhoitolan toiminta pystyttäisiin turvaamaan.
- Yritysten ja yksityisten tekemillä lahjoituksilla on suuri merkitys. HaminaKotka Satama Oy:n lahjoitus käytetään päivittäiseen toimintaan kuten ravintoon ja kuivikkeisiin sekä veteen, jota vesilintuja hoidettaessa kuluu paljon, Hokkanen kertoo.
Hyvää joulua ja onnellista vuotta 2025!
HaminaKotka Satama Oy ja Kotkan Satamatalot Oy
HaminaKotka Satama Oy mukana Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksessä
HaminaKotka Satama on ollut tänäkin vuonna mukana Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksessä jakamalla henkilöstölleen Roosa nauhan. Paikallisyhdistykseltä ostettujen nauhojen tuotoilla tuetaan syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään Kymenlaakson alueella. Keräyksessä nostetaan vuosittain esille eri syöpien tutkimusteemoja ja tämän vuoden teemana on keuhkosyövät. Vuoden 2024 Roosa nauhan on suunnitellut Vesterinen Yhtyeineen.
Port of HaminaKotka Cruise Port HaminaKotka
Pyhtäällä sijaitsevaan lintuhoitolaan saapuu vuosittain noin 400 hoitoa tarvitsevaa lintua sekä joitakin kymmeniä oravia ja siilejä. Kuva: Petra Kuitunen.