Loiste 1/2024 - HaminaKotkan Sataman uutisia

LO I S TE

HAMINAKOTKAN SATAMAN UUTISIA 1/2024

HaminaKotka satamalla vaiherikas vuosi

Baltic Ports Organization Itämeren satamien asialla s. 4

Haminaan suunniteltu akkumateriaalitehdas sai ympäristöluvan s. 6

Kuva: Vesa Hovi

HaminaKotka satamalla vaiherikas vuosi

HaminaKotka satamassa viime vuosi jää historiankirjoihin suurten käänteiden vuotena. Liikennemäärissä tapahtui vuoden mittaan voimakkaita heilahteluita, Mussalon D-osan satamainvestointi saatiin valmiiksi ja murroksessa olevassa kansainvälisessä risteilyliikenteessä koettiin onnistumisia.

Viime vuosi alkoi HaminaKotka satamassa ennätysvauhdissa ja viiden ensimmäisen kuukauden jälkeen liikennemäärät olivat huipussaan. Toukokesäkuun vaihteessa Suomen vienti alkoi hyytyä ja yleinen talous niin Suomessa kuin keskeisissä suurissa kauppakumppanimaissa alkoi taantua.

Tilannetta HaminaKotka satamassa heikensivät myös Venäjälle asetetut pakotteet, jotka viime vuonna vaikuttivat erityisesti öljy- ja metanoliliikenteeseen. Edellä mainitut seikat sekä loppuvuodesta Suomen ja Venäjän välisellä rajalla alkanut sääntöjen vastainen maahantulo heikensivät toimintaympäristöä entisestään ja lopputuloksena HaminaKotka sataman liikenne jäi edellisvuodesta 13,2 prosenttia ollen 14,1 miljoonaa tonnia.

Vientiliikenteeseen vaikutti erityisesti metsäteollisuuden menekkivaikeudet, ja vientikuljetukset vähenivät yhteensä 1,9 miljoonaa tonnia eli 16,6 % edellisestä vuodesta. Raakapuun hieman kasvaneista tuontimääristä huolimatta tuonti pieneni 0,3 miljoonaa tonnia eli 5,5 % edellisestä vuodesta. Kauttakulkuliikenne väheni 0,7 miljoonaa tonnia eli 19,0 % ja myös aluskäyntien määrä pieneni edellisvuodesta 12 %.

Merkittävä investointi

HaminaKotka Sataman viime vuosien suurin investointihanke eli Mussalon D-osa valmistui loppuvuodesta 2023. Euroopan Unionin Verkkojen Eurooppa -välineestä osittain rahoitetun ja useita vuosia kestäneen projektin kokonaiskustannukset satamayhtiölle olivat 72 miljoonaa euroa, josta EU-tuen osuus oli 11,1 miljoonaa euroa. Satamaoperaattori Steveco rakensi lisäksi D-osalle kaksi jättivarastoa metsäteollisuuden tarpeisiin ja nyt kokonaan käytössä oleva alue on lisännyt mielenkiintoa monen asiakkaan liikenteen siirtämiseksi ja keskittämiseksi HaminaKotka satamaan.

- Satamayhtiö alkoi kehittämään Mussalon D-osaa, jotta entistä suuremmat alukset ja niiden kuljettamat tavaravirrat voitaisiin käsitellä mahdollisimman tehokkaasti ja jotta konttienkäsittely ja break bulk -lastit voitaisiin tehdä samassa lokaatiossa optimoiden junakuljetukset samalla. Viime vuonna valmistunut D-osa tarjoaakin ensiluokkaisen toiminta-alueen kansainvälisille metsäteollisuuden liikennevirroille ja kyseisen alueen valmistuminen tekee HaminaKotkan Mussalon satamanosasta Itämeren

suurimman selluliikenteen keskittymän, sanoo

HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja, satamaneuvos Kimmo Naski

Onnistunut kansainvälinen risteilijäkausi

HaminaKotka sataman kansainvälinen risteilijäkausi sujui viime kesänä varsin onnistuneesti. Aluskäyntejä oli kaikkiaan 13, joista 2 suuntautui Itäiselle Suomenlahdelle Ulko-Tammioon. Vierailijoita oli kaikkiaan noin 20 000 ja matkustajat olivat pääasiassa Yhdysvalloista, Kanadasta, Australiasta, Uudesta-Seelannista, Brittein saarilta sekä Saksasta.

Huolimatta siitä, että Itämeren risteilyjen pääkohde Pietari on jäänyt pois reitiltä, Itämerellä risteilevien alusten täyttöaste on kasvanut. Vuonna 2022 suurimmat risteilylaivat vetäytyivät Itämereltä toisille markkinoille, mutta ne pyrkivät palaamaan takaisin ja tähän vaikuttaa osaltaan myös poliittinen tilanne muualla maailmassa. Satamayhtiön tekemä aktiivinen myynti- ja markkinointityö kantaa hedelmää ja risteilyvarustamot ovat löytäneet HaminaKotka sataman ja seudun kohteet, mutta kuluttajien

Kuva: Vesa Hovi

ostokäyttäytymisen muuttuminen vie aikaa. Asiantuntija-arvioiden mukaan vuodesta 2026 eteenpäin voidaan odottaa parempia näkymiä risteilymarkkinoilla ja satamayhtiö tekeekin töitä jo liki 10 vuoden päähän.

Haasteet jatkuvat

Näkymät alkaneelle vuodelle ovat epävarmat. EU-pakotteet, Euroopan ja Suomen talouden taantuma, Suomen vientiteollisuuden merkittävät menekkivaikeudet ja lisääntyneet kustannukset, poliittiset lakot, sääntöjen vastaisen maahantulon aiheuttamat rajoitukset Suomen ja Venäjän välisellä rajalla sekä kansainvälisten kuljetusten vaikeudet Punaisellamerellä ja Suezin kanavassa vaikeuttavat HaminaKotka sataman toimintamahdollisuuksia.

Suomen ja koko Euroopan talouden kasvun ennakoidaan vuoden 2024 aikana olevan hyvin vaatimatonta. Hieman helpotusta näyttäisi tuovan inflaation tasaantuminen ja Euroopan keskuspankin tekemien koronnostojen päättyminen sekä mahdollinen korkotason lasku. Tämän uskotaan lisäävän kulutus- ja investointihaluja, mikä vaikuttaisi positiivisesti myös HaminaKotka sataman liikenteeseen.

Geopoliittisten myllerrykset, kuten Ukrainan sota sekä levottomuudet Punaisellamerellä, Suezin kanavalla ja Suomen itärajalla, luovat poikkeuksellisia haasteita löytää uusia liikennevirtoja ja satamaan sijoittuvaa teollista tuotantoa. Seutukunnan kehitykseen tulevat myönteisesti kuitenkin vaikuttamaan erilaiset vihreät investoinnit, kuten akkuteollisuuden investointihankkeet Haminassa ja Kotkassa, sekä tulevaisuuden polttoaineisiin liittyvät satamasidonnaiset hankkeet.

- Satamayhtiö toimii osaltaan aktiivisesti näiden ja mahdollisten muiden vastaavien hankkeiden sijoittumiseksi seutukunnalle, Naski sanoo.

Tavaraliikenne HaminaKotkan satamassa 2023

• Kauttakulku 22 % • Kotimaa <1 %

•Vienti 47 %

• Tuonti 29 %

Liikenteen jakautuminen tavararyhmittäin

Puutavarat 28 %

Muu liikenne 18 %

Lannoitteet 18 %

Vienti* 9 411 216 tn -16,6 %

Tuonti** 4 706 592 tn -5,6 % Yhteensä 14 117 808 tn -13,2 %

*sisältää myös viennin transiton **sisältää myös tuonnin transiton

Kuva: Jarno Koivula

Baltic Ports Organization Itämeren satamien asialla

Baltic Ports Organization (BPO, Itämeren satamaliitto) on Itämeren satamien muodostama alueellinen organisaatio, joka perustettiin Kööpenhaminassa 10.10.1991 tavoitteenaan helpottaa yhteistyötä satamien välillä sekä valvoa ja parantaa merenkulun edellytyksiä Itämeren alueella.

BPO:n pääsihteeri Bogdan Ołdakowski kertoo organisaation historiasta tarkemmin: - BPO perustettiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Baltian maat saivat itsenäisyyden, Puola katkaisi vanhat suhteensa Neuvostoliittoon ja Saksa yhdistyi. BPO:n pääasiallisena tavoitteena oli rakentaa yhteys kehittyneempien Skandinavian, Länsi-Saksan ja Suomen sekä Puolan ja Baltian maiden satamien välille. Ajan myötä ja nopean talouden kehityksen ansiosta Keski- ja Itä-Euroopan väliset erot ovat kaventuneet. BPO on tarttunut erilaisiin haasteisiin jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Aiemmin BPO:lla oli komiteoita, jotka käsittelivät esimerkiksi koulutukseen ja ympäristöön liittyviä pidemmän aikavälin haasteita. Liike-elämän ja poliittisen ympäristön muuttuessa pysyvien komiteoiden sijaan perustettiin työryhmiä. BPO:hon on esimerkiksi hiljattain perustettu työryhmä,

joka käsittelee merituulivoiman energiantuotantoon liittyviä kysymyksiä ja erityisesti sitä, miten satamien tulisi valmistautua merkittävään merituulivoiman kehitykseen.

Tunnettu ja arvostettu toimija

BPO on ainoa liike-elämän järjestö Itämeren alueella, jolla on jäseniä kaikista alueen maista Venäjää lukuun ottamatta. Ołdakowskin mukaan yksi pääasiallisista syistä tähän on se, että BPO on sopeutunut satamaympäristössä tapahtuviin dynaamisiin muutoksiin. BPO on myös edistänyt Itämeren satamien, merenkulun ja liikenteen aloja EU-tasolla ja tuonut esiin alueen intressejä, erityispiirteitä ja eroja muihin EU:n alueisiin verrattuna. Organisaatio tunnetaan nykyisin erittäin hyvin EU:ssa ja Itämeren alueen ainutlaatuisuus otetaan huomioon myös EU-politiikassa. Lisäksi BPO on onnistunut luomaan jäsenten keskuu -

dessa yhteistyöhön perustuvan ja innovatiivisen kulttuurin. Yhdessä muiden toimijoiden kanssa Itämeren alueen voidaan sanoa olevan ympäristöystävällisten satamien ja merenkulun mallialue.

- Yksi asia on erityisesti lähellä sydäntäni. Olemme viime vuosien aikana rakentaneet hyvin läheiset suhteet satamien välille ja perustaneet niin sanotun ”Itämeren satamien perheen”. Itämeren satamien johtajat tuntevat toisensa ja voivat luottaa toisiinsa. He voivat tarvittaessa tavata tai soittaa toisilleen neuvojen saamiseksi tai aloitteen käynnistämiseksi. ”Itämeren satamien perhe” tapaa eri tilaisuuksissa ja esimerkiksi Itämeren satamien konferenssi on suurin BPO:n vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään seuraavan kerran Liettuan Klaipedassa 4.-6.9.2024”, Ołdakowski kertoo.

Itämeren satamien konferenssi (Baltic Ports Conference) kokoaa vuosittain yhteen alueen satamien edustajat. Kuva Trelleborgissa vuonna 2017 järjestetystä konferenssista. Kuva: BPO.

BPO tarttuu haasteisiin

BPO seuraa jatkuvasti kehitystä sekä Itämeren alueella että sen ympäristössä. Venäjän 24.2.2022 aloittama hyökkäys Ukrainaan on ollut viime vuosikymmenten traagisin ja vaikuttavin tapahtuma. Sota Ukrainassa on tuonut mukanaan monia seurauksia pääasiassa Ukrainan kansalle, mutta sillä on ollut merkittävä vaikutus myös Itämeren satamiin. Satamat kaikkialla maailmassa ovat riippuvaisia tavaroiden ja ihmisten liikkumisesta. Venäjälle ja Valko-Venäjälle asetetut pakotteet ovat luonnollisesti rajoittaneet merkittävästi kauppaa näiden maiden kanssa. Lisäksi Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan ja täysimittainen sotatilanne ovat vaikuttaneet eri aloihin ja taloudelliseen kehitykseen kokonaisuutena. Toisaalta Itämeren satamat koetaan erittäin tärkeinä toimijoina energiaturvallisuuden kannalta (esim. LNG-terminaalien rakentaminen), mutta toisaalta risteilyliikenne Itämeren itäosassa on vähentynyt dramaattisesti.

BPO seuraa myös muita haasteita ja pyrkii arvioimaan Itämeren satamille niistä aiheutuvia seurauksia. EU:n tasolla BPO seuraa Fit for 55 -pakettien sääntelyä, erityisesti velvollisuutta investoida matkustaja- ja konttialuksille tarjottavaan maasähköön. Ilmastonmuutos on luonnollisesti haaste myös satamille, mikä tarkoittaa sitä, että satamien tulisi sisällyttää ilmastotavoitteet strategioihinsa, investoida energiatehokkuuteen ja tehdä yhteistyötä satamatoimijoiden kanssa koko satamaympäristön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tämä vaatii merkittäviä investointeja ja tulee olemaan haaste erityisesti pienemmille satamille. EU:n uudelleenarvioitu TEN-T-politiikka ja uuden, Ukrainan EU:n liikenneverkkoon yhdistävän, TEN-T-käytävän käyttöönotto EU:n itärajalla, vaikuttaa myös melko paljon tiettyihin Itämeren satamiin. Maailmanlaajuisesti tuotannon rakenteen muuttuminen ja erittäin nopea teknologinen kehitys ovat trendejä, jotka vaikuttavat myös satamiin.

- BPO:n rooli on pyrkiä vaikuttamaan tällaisiin kehityskulkuihin aina kun mahdollista, esimerkiksi EU-tasolla, ja arvioida seurauksia sekä tukea jäseniä tarjoamalla foorumeita muun muassa keskusteluille, tutkimuksille ja raporteille, Ołdakowski sanoo.

HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja, satamaneuvos Kimmo Naski on ollut mukana BPO:n toiminnassa jo 1990-luvun lopulta lähtien. Hän toimi hallituksen jäsenenä vuosina 2006–2011 ja hallituksen varapuheenjohtajana vuosina 2011–2018. Puheenjohtajana Naski on toiminut vuodesta 2018.

- BPO on merkittävä toimija Itämeren alueen meriliikenteessä ja satamatoiminnassa. Se ajaa Itämeren satamien etuja EU:n ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden suuntaan. BPO toimii myös puhtaamman Itämeren puolesta ja sillä on aktiivinen rooli ympäristöasioita käsittelevässä kansainvälisessä keskustelussa. On ollut ilo ja kunnia olla mukana tässä työssä, Naski sanoo.

Kimmo Naski on toiminut BPO:n puheenjohtajana vuodesta 2018 lähtien. Kuva: BPO.

BPO:n hallitus:

Kimmo Naski, HaminaKotka Puheenjohtaja

Gernot Tesch, Rostock Varapuheenjohtaja

Martynas Armonaitis, Klaipeda Varapuheenjohtaja

Ulrika Prytz Rugfelt, Kööpenhamina Malmö

Ville Haapasaari, Helsinki

Margus Vihman, Tallinna

Ansis Zeltins, Riika

Maciej Krzesiński, Gdynia

Magdalena Bosson, Tukholma

Kimmo Naski, Bogdan Ołdakowski sekä Ville Haapasaari Itämeren satamien konferenssissa (Baltic Ports Conference) Szczecinissä vuonna 2018. Kuva: BPO.

Haminaan suunniteltu akkumateriaalitehdas sai ympäristöluvan

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) myönsi 12.2.2024 CNGR Finland Oy:n kaavailemalle akkumateriaalitehtaalle ympäristöluvan sekä toiminnan aloittamisluvan. Lupa koskee noin 60 000 tonnin akkukemikaalituotantoa vuodessa. Akkumateriaalitehtaan tuotteena on katodiaktiivisen materiaalin esiaste (pCAM), jota käytetään sähköautojen akkujen pääraaka-aineena hyödynnettävän katodiaktiivisen materiaalin (CAM) valmistukseen.

Lupapäätös on herättänyt huolta tehtaan ympäristövaikutuksista. AVI:n mukaan yhtiölle on asetettu lupamääräyksiä perustuen muun muassa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksiin ja näiden lupamääräysten avulla luvan myöntämisen edellytykset täyttyivät. Ympäristöluvassa on määritelty raja-arvot jätevesille sekä poistokaasuille, ja nämä raja-arvot perustuvat Euroopan komission hyväksymiin kemianteollisuuden BAT-päätelmiin sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen. Päästöjen

raja-arvoja on asetettu muun muassa veteen ja ilmaan johdettavien metallien sekä typen ja hiukkasten päästöille. Päätöksessä ei edellytetä sulfaatin poistamista jätevesistä, sillä sulfaattipäästöistä ei ennakkoarvioiden mukaan aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kun hankkeessa toimitaan luvan mukaisesti. Tehtaan toiminnan päästöjä ja niiden vaikutuksia on määrätty tarkkailtavaksi, ja toiminnanharjoittajalle on määrätty vuosittainen kalatalousmaksu.

CNGR Finland Oy on selvittänyt hankkeen ympäristövaikutuksia osana luvitusprosessia ja tarjonnut tietoa keskustelun tueksi. Julkisessa keskustelussa huolta on aiheuttanut muun muassa tehtaan jätevesien puhdistusprosessi ja oletetut ympäristövaikutukset Itämereen. Prosessissa syntyvät jätevedet ovat valmisteilla olevan akkumateriaalitehtaan merkittävin ympäristövaikutus. CNGR Finland Oy puhdistaa akkumateriaalitehtaan jätevedet omalla

puhdistamollaan, ja myös suunnitellulla prosessijätevesien purkutavalla varmistetaan, ettei mahdollisia haitallisia seurauksia, kuten sulfaatin kerrostumista meren pohjaan, pääse tarkkailtavalla alueella esiintymään. CNGR Finland Oy:n mukaan mahdollisia ympäristövaikutuksia mitataan ja raportoidaan jatkuvasti kolmannen osapuolen toimesta.

Ympäristöluvan muutoksenhakuaika päättyi 20.3.2024 ja lupapäätöksestä jätettiin määräaikaan mennessä 12 valitusta. Seuraava vaihe on Vaasan hallinto-oikeuden käsittely, joka on alkanut viranomaisten kuulemisella.

Lähteet:

https://avi.fi/tiedote/-/tiedote/70091869 https://cngr.fi/ajankohtaista/keskusteluaher%C3%A4tt%C3%A4neetymp%C3%A4rist%C3%B6vaikutuksethuomioitu

CNGR Finland Oy:n akkumateriaalitehdas on suunniteltu sijoitettavan Haminan satamanosan porttialueen läheisyyteen. Kuva: HaminaKotka Satama Oy.

Kansainvälinen risteilijäkausi

alkaa kesäkuussa

HaminaKotka sataman kansainvälinen risteilijäkausi käynnistyy kesäkuussa, kun Kotkan Kantasatamaan saapuu Phoenix Reisenin alus Deutschland. Risteilijäkaudesta on muodostumassa paria viime vuotta rauhallisempi, koska Pietarin jäätyä pois risteilyvarustamoiden reitityksiltä, ovat suurimmat risteilylaivat vetäytyneet itäiseltä mereltä toistaiseksi toisille markkinoille.

Tulevalla risteilijäkaudella kaikki alukset saapuvat Kotkan Kantasatamaan. Osa risteilijöistä on vieraillut satamassamme aiemminkin ja osa saapuu HaminaKotkaan ensimmäistä kertaa.

- Pitkäjänteinen myyntityömme on tuotta-

nut tulosta, sillä olemme onnistuneet saamaan niin sanottujen vakiokävijöiden lisäksi myös ensikäynnin tekeviä aluksia, risteilyvarustamomarkkinoinnin projektipäällikkö Petra Cranston HaminaKotka Satama Oy:stä kertoo.

Itämeren alueen risteilymarkkinan murroksesta huolimatta HaminaKotka satama on yhdessä muiden Suomenlahden risteilysatamien kanssa onnistunut kasvattamaan alueen houkuttelevuutta risteilyvarustamoiden keskuudessa. Kansainvälisessä risteilyliiketoiminnassa päätökset tehdään parin-kolmen vuoden päähän, joten markkinan piristyminen näkyy näillä näkymin vuodesta 2026 eteenpäin.

HaminaKotka sataman risteilijät 2024:

10.6. Deutschland

9.7. Seven Seas Navigator

9.8. Hebridean Sky

18.8. Azamara Onward

11.9. Sirena

28.9. Sirena Muutokset mahdollisia.

Seven Seas Navigator vieraili Kotkan Kantasatamassa edellisen kerran vuonna 2022. Kuva: Jarno Koivula

HaminaKotka Satama allekirjoittanut X-Press

Feedersin kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan vihreistä meriväylistä

Maailman suurin itsenäinen syöttöliikennevarustamo X-Press Feeders on allekirjoittanut yhteisymmärryspöytäkirjan (MOU) kuuden eurooppalaisen sataman kanssa: AntwerpenBrugge, Tallinna, Helsinki, HaminaKotka, Riika ja Klaipeda.

Yhteisymmärryspöytäkirja kuvastaa osapuolten yhteistä sitoutumista prosessiin, joka nopeuttaa vihreiden meriväylien luomista sekä laajempaa hiilestä irtautumista merenkulun alalla Skandinaviassa ja Itämerellä. Pöytäkirjan myötä X-Press Feeders ja yhteistyösatamat yhdistävät voimavaransa ja asiantuntemuksensa kehittääkseen ja toteuttaakseen ympäristön kannalta kestäviä käytäntöjä merenkulussa.

Yhteistyö osapuolten välillä alkaa kahden reitin perustamisella:

Green Baltic X-PRESS (GBX):

Rotterdam > Antwerpen-Brugge > Klaipeda > Riika > Rotterdam

Green Finland X-PRESS (GFX):

Rotterdam > Antwerpen-Brugge > Helsinki > Tallinna > HaminaKotka > Rotterdam

Näiden reittien on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä ja ne ovat merkittävä askel kohti kestävämpää merenkulkua Euroopassa. Askel on tärkeä, sillä kyseessä ovat ensimmäiset eurooppalaiset aikataulutetut syöttöreitit, jotka hyödyntävät vihreää metanolia. Tämän vaihtoehtoisen polt-

HaminaKotka Satama mukana Breakbulk

Europe -messuilla

Rotterdamissa

HaminaKotka Satama on myös tänä vuonna mukana kansainvälisillä Breakbulk Europe -messuilla. Tapahtuma järjestetään Rotterdam Ahoy -monitoimihallissa 21.-23.5.2024.

Tervetuloa tapaamaan meitä osastolle 1G25-H24 halliin 1!

Lisätietoja: europe.breakbulk.com

toaineen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähintään 60 % pienemmät kuin perinteisen polttoaineen.

- HaminaKotka Satama Oy sitoutuu osaltaan edistämään ympäristöystävällisiä käytäntöjä meriliikenteessä allekirjoittamalla yhteisymmärrysasiakirjan, jonka tavoitteena on luoda vihreitä laivakäytäviä Eurooppaan. Tämä aloite on askel kohti kestävämpää tulevaisuutta ja ympäristövastuullisempaa merenkulkua. Uskomme vahvasti, että yhteiset toimet ovat avainasemassa, kun pyrimme vähentämään merenkulun ympäristövaikutuksia, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n liikennejohtaja Timo Rosendahl

HaminaKotka Satama Oy:n tekniseksi johtajaksi on 1.3.2024 alkaen nimitetty rakennusinsinööri (AMK) Esa Paronen, joka on aiemmin toiminut HaminaKotka Satama Oy:n rakennuspäällikkönä. Paronen raportoi toimitusjohtaja Kimmo Naskille. Nimityksiä

Port of HaminaKotka Cruise Port HaminaKotka