Loiste 1/2021 - HaminaKotkan Sataman uutisia

LOISTE HAMINAKOTK AN SATAMAN UUTISIA 1/2021

Satamalla vaihteleva vuosi Mussalon D-osan kehittäminen etenee s. 4

UPM:n biojalostamohanke edennyt perussuunnitteluvaiheeseen s. 5

HAMINAKOTKAN SATAMAN UUTISIA 1/2021

HaminaKotka Satamalla vaihteleva vuosi Vuosi alkoi metsäteollisuuden työtaisteluiden varjossa ja jatkui koronaviruksen aiheuttamassa epävarmuudessa.

HaminaKotka sataman kautta kulki vuonna 2020 yhteensä 14,8 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä oli 18,0 % vähemmän kuin edellisvuotena, jolloin HaminaKotka satama ylsi kaikkien aikojen liikenne-ennätykseensä.

Haasteellinen startti vuoteen

Jo vuoden 2020 alussa oli selvää, että vuonna 2019 päättyneet massiiviset kaasuputkikuljetukset tulisivat näkymään negatiivisina liikennelukuina vuonna 2020. Lisäksi vuoden alkuun ajoittuivat metsäteollisuuden työtaistelut, jotka vähensivät merkittävästi metsäteollisuustuotteiden kuljetuksia. Maaliskuussa koronaviruksen vaikutukset alkoivat näkyä maailmalla ja melko nopeasti vaikutukset ulottuivat Suomeenkin. HaminaKotka satamassa pahimmilta uhkakuvilta kuitenkin viime vuonna vältyttiin.

Tavaraliikenteessä koronapandemia vaikutti eniten paperin vientiin graafisten papereiden kysynnän vähenemisen vuoksi. Kansainvä-

2

lisessä risteilijäliikenteessä vaikutukset olivat suuremmat, sillä kaikki kesälle vahvistetut risteilijäaluskäynnit peruuntuivat.

Vientiliikenne väheni vuoden 2020 aikana 19,9 % ja syynä olivat sekä kaasuputkiliikenteen päättyminen, metsäteollisuuden lakko, että koronapandemiasta johtunut paperin viennin väheneminen. 80,3 % vähentyneessä kotimaanliikenteessä näkyi kaasuputkiliikenteen päättyneiden laivauksien vaikutus. Tuonnin puolella liikenne laski 11,0 % ja kaasuputkiliikenteen lisäksi tuonnissa näkyi metsäteollisuuden työtaistelujen aiheuttama raakapuukuljetusten väheneminen. Myös konttiliikenne väheni ja päätyi lopulta 621 402 TEU-yksikköön eli

-8,3 %:iin, jota voidaan kuitenkin pitää varsin hyvänä huomioiden metsäteollisuuden työtaistelut ja loppuvuoden kansainvälinen konttipula.

Positiivista kehitystä tapahtui kauttakulkuliikenteessä, sillä transito kasvoi koko vuoden ja paikkasi metsäteollisuuslaivauksien vähenemistä.

Myönteiset odotukset kuluvalle vuodelle

Vaikka koronapandemia ei ole vielä hellittänyt otettaan, ovat odotukset tälle vuodelle kuitenkin positiiviset. Alkuvuoden aikana liikennemäärien kehitys on ollut miinusmerkkistä, koska viime vuoden alussa laivattiin vielä merkittävä määrä kaasuputkiliikenteeseen liittyvää kivimursketta,

HAMINAKOTKAN SATAMAN UUTISIA 1/2021

mutta ennuste on, että kuluvana vuonna liikenne kasvaa viime vuodesta.

Investoinnit ja kehityshankkeet menevät eteenpäin, kun esimerkiksi Fintoilin mäntyöljyjalostamon rakennustyöt Haminassa ovat alkaneet ja Kotkan Mussalossa D-osan kehittäminen etenee projektin toiseen vaiheeseen.

Mussalossa myös Fertilogin ja Rauanheimon tekemät merkittävät investoinnit lannoiteliikenteeseen etenevät ja Tanking Terminal Kotka Oy:n terminaalikompleksi metanolin käsittelyä varten on valmistumassa. Myönteisiä uutisia on saatu myös akkutehdashankkeiden saralla, kun Suomen Malminjalostus ja kiinalainen CNGR neuvottelevat Suomeen perustettavasta prekursoritehtaasta ja valmistelevat Haminaan mahdollisesti rakennettavan prekursoritehtaan teknis-taloudellista kannattavuusselvitystä.

Lisäksi UPM:n biojalostamohanke on edennyt perussuunnitteluvaiheeseen ja Kotka on edelleen vahvasti mukana mahdollisena biojalostamon sijoituspaikkana.

Vienti*

11 424 459 tn

-19,9 %

Tuonti**

3 415 970 tn

-11,0 %

Yhteensä

14 840 429 tn

-18,0 %

*sisältää myös viennin transiton **sisältää myös tuonnin transiton

Tavaraliikenne HaminaKotkan satamassa 2020

• Kotimaa 1 %

• Kauttakulku 30 %

•Vienti 49 %

• Tuonti 20 %

Liikenteen jakautuminen tavararyhmittäin

• Muu liikenne 17 %

• Paperi ja sellu 27 %

• Lannoitteet 15 % • Puutavarat 18 %

• Nesteliikenne 23 %

HaminaKotka Satama Oy 10 vuotta 1.5.2021 tulee kuluneeksi 10 vuotta Haminan ja Kotkan satamien yhdistymisestä. Satamafuusio toi mukanaan niin investointisäästöjä kuin synergiaetuja. Yhdistymisen myötä uusi suursatama otti paikkansa Suomen suurimpana kontti-, vienti-, transito- ja yleissatamana. Siitä on muodostunut myös yhä enemmän satamasidonnaisen teollisuuden keskittymä.

- Kymmenvuotisjuhlapäivänään HaminaKotka sataman kilpailukyky on huipussaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ja se on valmis kohtaamaan kaikki tulevaisuuden haasteet. Tästä meidän on kiittäminen tehokasta ja laajaa asiakas- ja yhteistyöverkostoamme sekä sitoutuneita omistajiamme ja henkilöstöämme, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski.

HaminaKotka Satama haluaa juhlistaa vuosipäivää eri tavoin koronarajoitukset huomioiden. Sekä Mussalossa sijaitsevan Merituuli-toimistorakennuksen päätyyn, että Haminassa sijaitsevan Kuorsalo-toimistorakennuksen seinään valmistuu ennen vappua kuvataiteilija Timo Tyynismaan satama-aiheiset muraaliteokset. Lisäksi Suomen korkeimpaan lippusalkoon Haminaan nostetaan 1.5.2021 HaminaKotka Sataman suurlippu ja Kotkassa sataman lippu nostetaan kaupungintalon sekä Kantasataman salkoon yhdessä Suomenlipun kanssa.

Vapunpäivänä voivat kiinnostuneet kiertää ajellen läpi liputuspaikat sekä muraalit reitillä Kotkan kaupungintalo – Kotkan Kantasatama – Mussalon Merituuli-rakennus – Haminan Kuorsalo-rakennus – Haminan Suomen lipun aukio.

Yhdistymisen kunniaksi HaminaKotka Satamalle leivottiin vuonna 2011 oma nimikkokakku.

3

HAMINAKOTKAN SATAMAN UUTISIA 1/2021

Mussalon D-osan kehittäminen etenee HaminaKotka sataman Mussalon sataman­ osassa D-osan kehittäminen etenee projektin toiseen vaiheeseen. Projektin ensimmäisessä vaiheessa täytettiin meritäyttönä maatoimintojen alueita, ruopattiin satama-allas, rakennettiin aallonmurtaja, laiturin ensimmäinen osa sekä raideyhteys. Samanaikaisesti satamaoperaattori Steveco rakennutti alueelle 20 000 m2 selluvaraston UPM:n liikenteitä varten. Toisessa vaiheessa laiturihanke saatetaan loppuun sekä rakennetaan lisäraideyhteyksiä. 150 metrin pituinen poikkilaituri valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä ja vuonna 2019 valmistuneen laiturin 300 metrin pituinen jatko-osa on vuorossa vuonna 2023. Samalla valmistellaan edellytykset uuden varastorakennuksen rakentamiselle nykyisen viereen.

Nykyinen suunnittelukokonaisuus on hahmottunut ja laiturirakentamisen ohella alueen infraa kehitetään myös muilla tavoin. Kotkan

kaupunki täyttää D-osan tausta-aluetta teollisuusalueeksi, mikä mahdollistaa kaikkiaan lähes 60 000 m² varastotilojen lisärakentamisen.

Lisäksi HaminaKotka Satama rakentaa projektin toiseen vaiheeseen sisältyvän 440 metrin lisäraideyhteyden D-osan tausta-alueelle.

Kokonaisuuden valmistuessa D-osa tarjoaa ensiluokkaisen toiminta-alueen kansainvälisille metsäteollisuuden liikennevirroille.

Mussalon D-osa • Altaan haraussyvyys 17,5 MW,

vesialue noin 17 ha

• Laiturit yhteensä noin 700 m • Varastorakennukset yhteensä

noin 75 000–80 000 m²

• Uudet rautatie- ja raskaan

ajoneuvoliikenteen yhteydet • Maa-alueet noin 16 ha

D-osan tausta-aluetta täytetään teollisuusalueeksi ja laiturialue täydentyy kahdella uudella laiturilla.

4

Mussalon D-osan kehittäminen on osa Eastern Baltic Hub - Itäisen Itämeren solmukohta -hanketta, joka on yhteisrahoitettu Euroopan Unionin Verkkojen Eurooppa -välineestä.

Lisätietoja: www.haminakotka.com > Tietoa satamasta > EU-projektit > Eastern Baltic Hub

HAMINAKOTKAN SATAMAN UUTISIA 1/2021

UPM:n biojalostamohanke edennyt perussuunnitteluvaiheeseen UPM on edennyt biojalostamohankkeessaan perussuunnittelu­ vaiheeseen. Päävaihtoehdot biojalostamon sijoituspaikaksi ovat tällä hetkellä Kotka ja Rotterdam.

Toteutuessaan biojalostamo on UPM:n historian toiseksi suurin investointi eli noin miljardi euroa. Biojalostamossa on tarkoitus tuottaa 500 000 tonnia uusiutuvia polttoaineita liikenteelle ja petrokemian teollisuudelle. UPM arvioi, että tuotteet pienentäisivät merkittävästi tie- ja lentoliikenteen hiilijalanjälkeä sekä korvaisivat kemikaalien ja biomuovien fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla vaihtoehdoilla.

UPM on tehnyt esiselvitystä biojalostamosta vuodesta 2018 alkaen ja meneillään oleva perussuunnittelu on yksityiskohtaisempi ja tarkempi suunnitelma, joka tehdään investointipäätöstä varten. Kotkan kaupunki on varannut biojalostamolle Mussalon satamanosan alueelta noin 30 hehtaarin kokoisen alueen. Tontti sijaitsee Palaslahden teollisuusalueella ja siellä on tehty merkittäviä maanmuokkaustöitä, kuten täytetty Palaslahtea merihiekalla ja kalliomurskeella. Mikäli UPM päättää rakentaa uuden biojalostamon Kotkaan, tulee se olemaan myös merkittävä työllistäjä.

Liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostaminen yksi keino vähentää liikennejärjestelmän päästöjä Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on asetettu tavoitteeksi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen.

Tavoitteena on tehdä koko liikennejärjestelmästä pitkällä aikavälillä erittäin vähäpäästöinen. Päästöjä vähennetään parantamalla ajoneuvojen ja liikennejärjestelmän energiatehokkuutta sekä korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä polttoaineilla.

Yhtenä keinona vähentää liikennejärjestelmän päästöjä on liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostaminen.

- UPM:n kaavailema biojalostamo tulisi Suomeen ja HaminaKotka satamaan sijoittuessaan pienentämään merkittävästi hiilijalanjälkeä ja edesauttamaan Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamista. Me HaminaKotka satamassa toivommekin, että Suomen hallitus tekisi omassa roolissaan kaikkensa, että tämä miljardi-investointi voisi toteutua Suomeen, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski.

5

HAMINAKOTKAN SATAMAN UUTISIA 1/2021

Akkutehdasinvestointi Haminaan askeleen lähempänä toteutumista

Toteutuessaan prekursoritehdas sijoittuisi Haminan satamanosan porttialueen viereen.

Valtion sijoitusyhtiö Suomen Malminjalostus on helmikuussa ilmoittanut neuvottelevansa kiinalaisen CNGR Advanced Material -yhtiön kanssa akkumateriaaleja valmistavan tehtaan perustamisesta Suomeen. Yhtiöt toteuttavat yhteistyössä hanketta koskevan lopullisen kannattavuusselvityksen, joka koskee Haminan Hillonkylään mahdollisesti rakennettavaa prekursoritehdasta.

Lopullisen kannattavuusselvityksen on arvioitu valmistuvan vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Mikäli Suomen Malminjalostus ja CNGR päättävät perustaa yhteisyrityksen prekursoritehtaan rakentamista ja toimintaa varten, voivat rakennustyöt alkaa vuonna 2022.

Suomen Malmijalostus kartoittaa myös muita investointikohteita kotimaisessa akkuarvoketjussa ja Haminan lisäksi Kotka on suunnitelmissa mukana mahdollisena akkutehtaan sijoituspaikkana. Prekursorituotannon lisäksi neuvotteluja käydään katodiaktiivimateriaalia valmistavasta tehtaasta, joka on myös mukana meneillään olevassa YVA-prosessissa.

6

Akkustrategiasta suunta alan kasvuun Suomen kansallinen akkustrategia valmistui tammikuussa 2021 ja strategiassa on tunnistettu lukuisia Suomen vahvuuksia, jotka tukevat menestymistä akkualalla ja sähköistymisessä. Strategian kulmakiviä ovat raaka-aineiden saatavuus ja niiden jalostus, vahva akkumateriaalien ja kierrätyksen tuotanto- ja tutkimustoiminta sekä sähköistymisen ja digitalisaation osaaminen. Tärkeässä asemassa on myös akkujen kiertotalouden edistäminen. Strategian visio on, että Suomen akkuklusteri vuonna 2025 on edelläkävijä, joka tuottaa osaamista, innovaatioita, kestävää taloudellista kasvua, hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen.

Lähteet: https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/kannattavuusselvitys-akkuteollisuudenprekursoritehtaasta-on-kaynnistynyt / https://tem.fi/-/strategia-vahvistaa-suomen-kilpailukykya-akkualalla-ja-edistaailmastotavoitteita

HAMINAKOTKAN SATAMAN UUTISIA 1/2021

230-metrinen M/V Artania Kantasatamassa heinäkuussa 2019. Kuva: Jarno Koivula Photography.

HaminaKotka Satamassa odotetaan risteilijäkauden alkua HaminaKotka Satamassa odotetaan positiivisin mielin risteilijäkauden alkua, vaikka vallitseva pandemia tuo epävarmuutta ja haasteita kansainväliselle risteilyliikenteelle. HaminaKotkaan oli alun perin vahvistettu tälle kaudelle ennätykselliset 16 risteilyaluskäyntiä, mutta muutama niistä on kuitenkin jo siirtynyt tulevaisuuteen.

Ensimmäisen risteilyaluksen oli määrä tulla jo maaliskuussa. Vaikka pandemia luo varjonsa kesän risteilykaudelle, HaminaKotka Satamassa uskotaan vahvistetuista risteilyaluskäynneistä ainakin osan toteutuvan perustuen rokotuskattavuuden kasvuun sekä varustamoiden tehokkaisiin terveystoimiin risteilyaluksilla.

Varustamot edelläkävijöitä terveysturvallisuustoimissa

Pandemian alettua risteilyvarustamot alkoivat oitis etsimään ratkaisuja turvalliseen matkailuun, ja loppukesästä alkaen monet varustamot ovat tehneet niin sanottuja koeristeilyjä muun muassa Välimerellä ja Itämerellä. Yli 350 000 eurooppalaista henkilöä on matkustanut risteilylaivoilla heinäkuun 2020 jälkeen euroop-

palaisilla vesillä ilman koronavirustartuntoja tarkkojen terveystoimenpiteiden ansiosta. Matkustajilta vaaditaan korkeintaan 72 tuntia vanha negatiivinen koronatestitulos, useilla varustamoilla lisäksi rokotustodistus ja heidät testataan viruksen varalta myös ennen laivaan nousua.

Laivoilla on myös päivittäiset terveystarkastusrutiinit ja siellä noudatetaan tarkkoja peruskäytäntöjä, kuten maskipakkoa, tehostettua käsienpesua, desinfiointiaineen käyttöä ja riittävien turvavälien pitämistä. Miehistöä koskee vielä tarkemmat määräykset muun muassa karanteenin suhteen. Risteilyaluksille otetaan matkustajia tällä hetkellä enimmillään 75 % maksimikapasiteetista, jotta turvavälien pitäminen ja muiden terveysohjeiden noudattaminen on mahdollista.

HaminaKotka Satama Oy:n risteilyvarustamomarkkinoinnin projektipäällikkö Petra Cranstonin mukaan kohdesatamilla on omat turvallisuuskäytäntönsä saapuvien risteilyalusten ja -vierailijoiden suhteen.

- Tällä hetkellä matkustajat eivät saa kulkea kohteissa vapaasti, vaan ainoastaan varusta-

moiden ohjaamissa ryhmissä eli niin sanotuissa kuplissa. HaminaKotka Satama tekee tässä asiassa tiivistä yhteistyötä terveysviranomaisten sekä Haminan ja Kotkan kaupungin kanssa, Cranston sanoo.

Pitkäjänteinen myyntityö tuottaa tulosta

Tämänhetkisen tilanteen mukaan risteilyaluksia on ensi kesänä tulossa Kotkaan ja Haminaan yhteensä kymmenkunta kesä-heinäkuun vaihteesta alkaen. Mukana on sekä jo aiemmin HaminaKotkassa vierailleiden, että ensi kertaa saapuvien varustamoiden aluksia. Saapuvat alukset ovat kokoluokaltaan noin 3000–6000 matkustajan aluksia.

- Pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta, sillä Kotkan ohella myös Hamina on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisenä risteilyliikennesatamana. Sekä tälle että ensi vuodelle on vahvistunut maailman suurimpiin kuuluvien varustamoiden aluskäyntejä molempiin kohdesatamiin, Cranston kertoo.

7

HAMINAKOTKAN SATAMAN UUTISIA 1/2020

Yritykset mukaan testaamaan Mussalon satamanosassa sijaitsevaa 5G-testiverkkoa Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu (Xamk) on osana 5G FINLOG – 5G Future Innovation Platform for Logistics -hanketta perustanut HaminaKotka sataman Mussalon satamaosaan uudenlaisen 5G logistiikka- ja satama-alan testaus- ja innovaatioalustan. Tämän tyyppinen logistiikkaan ja teollisuuteen keskittyvä tutkimus- ja innovaatioalusta on sekä ainutlaatuinen mahdollisuus että ympäristö uuden sukupolven verkkoteknologian testaamiseen ja digitalisaation kehittymiseen.

Hankkeen operatiivisena tavoitteena on parantaa logistiikan ja satama-alan toimintoja testaamalla uusia digitaalisia innovaatioita sekä varmistaa pilotointivaiheessa saavutettujen hyötyjen käyttö myös tulevaisuudessa.

Testauksen ja pilotoinnin tavoitteena on muun muassa luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia 5G-tekniikan ja satamalogistiikan välille.

- 5G tulee avaamaan merkittäviä uusia mahdollisuuksia sataman toiminnan kehittämiseksi. Erilaiset verkkoteknologiaan liittyvät ratkaisut ovat tulevaisuuden satamatoiminnassa tärkeässä roolissa. Nyt käynnissä oleva hanke auttaa meitä varautumaan tähän kehitykseen yhdessä asiakkaidemme kanssa, HaminaKotka Satama Oy:n liikennejohtaja Ville Kuitunen sanoo.

5G:n avulla voidaan parantaa turvallisuutta

Mussalon satamaosaan valmistuneessa 5G-testiverkossa pilotoidaan erilaisia sataman toimintaa tehostavia ja turvallisuutta parantavia teknologioita.

- Satamassa on tarve luotettavalle langattomalle verkolle. Tutkimmekin, voidaanko perinteiset kiinteät verkkoyhteydet korvata 5G-privaattiverkolla. Yksi käyttökohde on suurta kaistaa vaativan videokuvan välittäminen. Kun videokuva välittyy luotettavasti ja reaaliaikaisesti, siihen voidaan lisätä tekoälyä ja koneoppimista sekä sitä kautta automaatiota. 5G nähdään satamassa suurena mahdollisuutena, mutta ensin pitää vahvistaa 5G:n hyödyt satamassa toimiville yrityksille, kertoo projektipäällikkö Jonne Holmén Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Satamaoperaattori Steveco on mukana 5G FINLOG – 5G Future Innovation Platform for Logistics -hankkeessa ja Stevecon järjestelmäsuunnittelija Karri Kangas kokee hankkeen olevan erinomainen paikka tutkia 5G:n mahdollistamia uusia käyttötapoja.

- Steveco on mielellään mukana tällaisissa hyödyllisissä kehityshankkeissa, joista aukenee meille uusia teknologian mahdollistamia tapoja kehittää palveluitamme entistä parempaan suuntaan. Erityisesti koemme meille tärkeänä asiana, että korkealaatuista videokuvaa voidaan siirtää langattomassa verkossa luotettavasti. Viiveetön ja tarkka videokuva on meille tärkeä apuväline työturvallisuuden ja liikuteltavien yksiköiden kunnon tarkistuksessa lastauksen ja purun yhteydessä. Satama-alue on tällaisen projektin kannalta erinomainen paikka, sillä muuttuva ympäristö, jossa on paljon tietoliikennettä haastavia elementtejä, kuten massiivisia konttikasoja, suuria laivoja sekä vahvoja liikkuvia signaalilähteitä, laittaa teknologian

HaminaKotka Satama Oy Merituulentie 424, 48310 Kotka • office@haminakotka.fi haminakotka.com • puh. 020 790 8800

kyvyt koetukselle ja luo hyvät edellytykset teknologian kehittämiselle entistä vikasietoisempaan ja suorituskykyisempään suuntaan, Kangas sanoo.

Mussalon satamassa toimivilla yrityksillä on nyt mahdollisuus tutustua testiverkon tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä etsiä yritykselle sopivia potentiaalisia käyttötarkoituksia yhdessä Xamk:in kanssa ottamalla yhteyttä Jonne Holméniin.

Yhteystiedot: Jonne Holmén Projektipäällikkö Xamk - Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu +358 44 702 8403 jonne.holmen@xamk.fi

Port of HaminaKotka

Cruise Port HaminaKotka