Kotikirkko 2/2020

Page 1

KES

ÄN

TAP A

HTU

MAT

s.16

2 | 2020

HÄMEENLINNA 10.6.2020

AJAN

LUKUKOHTAINEN PAKE TTI

ANNASTIINA PAPINAHO

PYHILLÄ POLUILLA

Aamukaste & Hääyö KASTEELLE JA VIHILLE VAIVATTA

Diakonia PITÄÄ IHMISESTÄ HUOLTA

Pysähdy ja l rauh ue assa.

Usko & tiede KANNUSTA LASTA POHTIMAAN!

OTA TALTEEN KIRJA- JA LEFFA-

VINKIT

–17


2

Pyhän

YLLÄTTÄMÄ Rakas

RAAMATTUNI

Suljettuja ovia, avoimia sydämiä "Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.” Luuk. 1:37

J

äin eräänä päivänä lukkojen taakse. Olin huomannut, että kerrostaloni alaovi ja lukko oli vaihdettu. Ovi oli kuitenkin ollut avoinna jo muutaman päivän, joten ajattelin, että ehkä uudet avaimet saapuvat piakkoin ja sen jälkeen ovi lukitaan. Yllätys olikin suuri, kun ovi oli lukossa eikä minulla ollut uutta avainta. Ensimmäisenä mieleni valtasi säikähdys. Miten ihmeessä pääsen nyt sisälle? Monia ovia sulkeutui koronakevään aikana. Ei ole ollut mahdollista tavata ystäviä ja läheisiä totutulla tavalla, moni siirtyi työskentelemään kotiin ja seurakunnat joutuivat lopettamaan normaalit kokoontumiset. Minulta on kysytty monesti, miten korona on vaikuttanut elämääni lähetyskentällä ja varsinaiseen työhön. Saatamme helposti ehkä keskittyä siihen, mikä kaikki on ollut kiellettyä ja estettyä kevään aikana. Voisin minäkin luetella listan rajoituksista ja peruuntuneista asioista asuinmaassani. Päätin kuitenkin alusta asti keskittyä sen sijaan siihen, mikä kaikki on mahdollista. Jumala on avannut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tavoittaa ihmisiä evankeliumilla tämän ajan keskellä. Vaikka kasvokkain ihmisten kanssa ajan viettäminen ei ole ollut samalla tavalla mahdollista, niin monenlaisen tekniikan sekä erilaisten ideoiden avulla ihmisiä on tavoitettu. Jeesus tekee työtään ihmisten sydämissä koko ajan. Sitä ei korona pysty estämään. Ihmiset etsivät turvaa ja toivoa elämäänsä. Tiimini kanssa olemme rukoilleet joka päivä johdatusta juuri niiden ihmisten tavoittamiseen, joiden sydän on avoin Jumalan rakkaudelle. Ja niitä sydämiä näyttää olevan erityisen paljon tällä hetkellä. Olemme halunneet käyttää tämän ajan hyväksi ja katsoa siihen, mikä kaikki on Jumalalle mahdollista. Takaisin lukitun oven taakse… Tällä kerralla Jumala lähetti rukousvastauksena paikalle lähellä asuvan vuokranantajani, joka järjesti asian ja pääsin takaisin sisälle. Anu Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan nimikkolähetti Itä-Euroopan muslimialueella Hämeenlinnanseurakunnat.fi

Pyhiinvaellus tarkoittaa usein johonkin tiettyyn pyhään paikkaan vaeltamista, sisäisesti kääntymistä kohti Jumalaa. Kulkurista pyhiinvaeltajan erottaa päämäärä. Annastiina Papinaho kääntää esiin uudenlaisen perspektiivin: kun pyhiinvaelluksen kohde tai kaipaus on tiedossa, kulkija on jo perillä. Oleminen on tekemistä tärkeämpää. Hänen käsityksensä pyhiinvaelluksesta ei ole suorittaminen, tavoitteen saavuttaminen saatikka kilpailu.

Teksti Riitta-Sisko Keinonen Kuvat Marika Ijäs

H

ämeenlinnalainen Annastiina Papinaho, 34, aloitti maaliskuussa uuden työn Turun kaupungin ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteisessä pyhiinvaellushankkeessa projektipäällikkönä. Hänen tehtävänään on vahvistaa pyhiinvaelluksia Suomessa ja perustaa Turkuun Suomen ensimmäinen pyhiinvaelluskeskus. Voiko tällaista työtä ollakaan, ihmettelee Papinaho. Työtä tehdään erilaisissa moniammatillisissa verkostoissa. – Olemme innostuneita ja tunnemme, että on mahdol-

Pyhä hetki on läpikotainen tunne siitä, että just tässä on ihan hyvä.

lisuus synnyttää jotain uutta. On hyvin helppoa nähdä, miksi pyhiinvaellus kiinnostaa voimakkaasti tänä päivänä. Se avaa monia suomalaisille arvokkaita asioita, kuten liikkeellä olon, historian, luonnonläheisyyden ja hengellisyyden kokemisen luonnossa. Lyseon lukiosta ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen uskontotieteen opinnot veivät Papinahon Turkuun. Opintopolku polveili Ruotsia myöten, mistä löytyi myös puoliso. Matkan varrella hän on opiskellut vielä kasvatustieteitä ja viimeksi teologian maisteriopintoja. Papinaho asuu Hämeenlinnassa puolisonsa ja 3-vuotiaan poikansa kanssa. Hän on tuttu kasvo Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXista, missä hän työskenteli kulttuurituottajana.

– Pyhiinvaellushankkeen projektipäällikön työssä tulevat yhteen opintoni, kokemukseni järjestötyöstä ja erilaisista projekteista, Papinaho pohtii. – Pohjavire ja kiinnostuksen kohteeni ovat olleet pysyviä ja reitti tähän pisteeseen elämääni tuntuu loogiselta. Tein graduni retriiteistä aikana, jolloin ne eivät olleet niin suosittuja kuin nykyisin, vaan enemmänkin pienemmän porukan toimintaa. Hiljaisuuden liike on elänyt hiljalleen ihmisissä, koko ajan laajenevassa joukossa, ja tänä päivänä voimme pu-

KURKISTIMME DIAKONIATYÖN ARKEEN, joka koki koronapandemian aikaan uusiakin haasteita. Ihmistä lähellä s. 12–13

KESÄN LEFFAtarjonnassa on maailman parhaaksi Jeesus-elokuvaksi mainittu Pier Paolo Pasolinin Matteuksen evankeliumi. Katso vinkit s. 18


3

hua kristillisestä spiritualiteetista niin, että se puhuttelee yhä useampaa.

Kansainväliset reitistöt

Turussa Papinaho on työstänyt Hämeenlinnasta maailmalle ponnistaneen arkeologi ja kirjailija Ilari Aallon ja kulttuurituottaja, opas Larissa Riihihuhdan kanssa Tuomiokirkolta Aurajokilaaksoon levittäytyviä pyhiinvaellusreittejä, jotka kulkevat hyvin vanhoja teitä pitkin. – Työni päämäärä on kertoa pyhiinvaelluksesta ja tehdä näkyviksi erilaisia reittejä niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Tavoitteena on myös tukea eri verkostoja sekä luoda uusia, jotta pyhiinvaellukset olisivat kaikkien saatavilla. Yhteen tulevat niin lyhyemmät reitit, ikivanhat pitkät vaellukset, historia- ja kaupunkireitit, luontohengellisyys kuin erilaiset tapahtumat. Alkamassa on myös pyhiinvaellusohjaajien koulutusta.

Syvällistä kaipausta, läsnäoloa, uteliaisuutta, ihmettelyä. Siihen ei vaadita mitään, mitä ei jokaisella olisi.

Tunnettuja Suomessa ja Suomen läpi kulkevia reitistöjä ovat Pyhän Henrikin tie ja ekumeeninen vaellus, Pyhän Olavin manner- ja merireitit sekä läpi Euroopan verkottuva Jaakontien reitistö, joka kulkee Hämeenlinnan ja Rengon Pyhän Jaakon kirkosta Härkätietä pitkin Turun kautta Rymättylään ja siitä eteenpäin. Muitakin erimittaisia pyhiinvaelluksia Suomesta löytyy jo useita kymmeniä. Papinaho innostuu Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan alkamassa olevasta hankkeesta luoda Hämeenlinnaan teemal-

lisia kaupunki- ja luontoreittejä, joita ihmiset voivat kulkea omatoimisesti, ja joita voidaan myös hyödyntää erilaisissa tapahtumissa ja kokoontumisissa. – Ahveniston ikivanha luonto ja paikallishistoria, luonnonmuodostumien analysointi, Aulangolla luonnonäänien kuunteleminen Sibeliuksen hengessä, Visamäen polku lähellä Vanajavettä, Papinaho luettelee saman tien. – Hautausmaat ovat upeita paikkoja, samoin hienot kirkkomme, joissa moni ei ole käynyt – mutta ehdottomasti kannattaisi! Pidättehän mukana myös lasten ja perheiden näkökulman sekä saavutettavuuden!

Kaikilla oikeus pyhään

Erityisesti Papinaho palaa siihen, että pyhän kokemus on jokaiselle omansa. Siksi toiminnan pitää olla mahdollisimman avaraa. Kulkijan ei tarvitse olla tai osata jotakin tiettyä. Liikuntarajoitteisille on reittejä, joita voi mennä autolla. – Syvällistä kaipausta, läsnäoloa, uteliaisuutta, ihmettelyä. Siihen ei vaadita mitään, mitä ei jokaisella olisi, hän sanoo. Mikä kasvattaa kynnystä pyhän kohtaamiselle? Papinaho suree valitettavan monen luulevan, että ”en osaa, se ei ole minulle”. – Kaikki palautuu elämän pyhyyteen. Sitä ei tarvitse lähteä hakemaan mistään. Pyhä on sitä, että minä olen ja sinä olet. Pyhä on arjessakin läsnä.

Peura ja nainen tarkkailevat toisiaan hiljaa ja jatkavat sitten omiin suuntiinsa. usein juoksemassa. Lenkkipolulta hiukan sivussa olevalla pienellä suolla on aamuvarhaisella usein peuroja. Peura ja nainen tarkkailevat toisiaan hiljaa hetkisen ja jatkavat sitten suuntiinsa. Sellainen hetki voi olla myös jokapäiväisen leivän äärellä arjessa, ruokaa laittaessa. Tai pyhä voi yllättää vaikkapa lapsen ilossa ja uteliaisuudessa. Papinaho pohtii pyhiinvaeltajan elämän olevan myös irtipäästämistä. Kaikkea ei tarvitse omistaa. Myös hienoista hetkistä ja kokemuksista voi olla hyvä luopua – merkitys jää. Lempeästi tilan antaminen itselle ja arkisen ajattelun kääntäminen myönteiseen suuntaan ovat Papinahon mielestä hyvän elämän lähtökohtia. Hänen rukoustaan rytmittää kiitollisuusaiheiden muistaminen iltaisin. – Minulle on ollut tärkeää löytää oma tapa olla suorittamatta. Käyn juoksemassa – aina välillä joku kysyy tavoitteitani, olenko osallistumassa jollekin maratonille. Mutta tavoittelen juoksemalla vain pakottamatonta ja vapaata olemisen tilaa.

Pakottamaton tila

Mitä pyhyys on Papinaholle itselleen? Hän liittää sen tilanteisiin, jotka ovat odottamattomia ja spontaaneja. Pyhä ei ole suoritus, vaikka sen tavoittamisessa voi auttaa esimerkiksi luonnossa oleminen. – Pyhänä kokemani hetki on läpikotainen tunne siitä, että just tässä on ihan hyvä. Ei tarvitse kaivata muualle. Sellainen hetki voi olla aamu Apparalla, missä Papinaho käy

Pyhiinvaellusprojektipäällikkö Annastiina Papinaho vetäytyy usein Ahveniston lenkkipoluille ja ympäristöön nauttimaan luonnosta ja rauhoittumaan. Hän rohkaisee kaikkia etsimään omia pyhiä polkujaan ja astelemaan niille. – Ei siihen ole pääsykokeita tai muita vaatimuksia, on lupa mennä vaan ja kuulostella avoimesti, miten se puhuttelee itseä.

LAPSEN VAIKEITA KYSYMYKSIÄ IHMISET SYNTYVÄT, ELÄVÄT JA KUOLEVAT – oli koronaa tai ei. Koskettamisen kaipuu on pakottanut etsimään uusia tapoja jakaa suruja ja iloja. Kaste, hautajaiset ja häät s. 6–7

tai vertailua tieteen ja uskon maailmojen välillä ei tarvitse pelätä. Ihmetelkää yhdessä! Tarjolla lapsen ja aikuisen uskoa s. 14–15

Kesällä

RETKEILLÄÄN LUONTOKOHTEISSA. Anna toiselle kulkijalle ja metsän eläimelle rauha, muistuttaa Malla Lehtovaara. Vieraisilla metsän väen luona s. 4

Hämeenlinnanseurakunnat.fi


4 Yhteinen

LUOMAKUNTA Aulanko

VIERAISILLA

metsän väen luona

Iso Melkutin

Poronpolku, Loppi

Vanajaveden melontareitti

Kansallispuistoissa ja muissa luontokohteissa riittää nyt väkeä. Suosittujen kohteiden kestokykyä on parannettu lisäämällä valvontaa ja asettamalla rajoituksia. Teksti Riitta-Sisko Keinonen Kuvat Kanta-Hämeen kuvapankki

M

yös seurakunnan partiotyöstä vastaava varhaisnuorisotyöntekijä Maria Lehtovaara, tutummin Malla, kertoo metsän olevan itselleen latautumispaikka. Hyvät eväät ja luonto ovat yhdistelmä, joka on virkistänyt häntä lapsuudesta lähtien. – Mieli virkistyy, kun saa kävellä epätasaisella alustalla, katsella, kuunnella, haistella ja tuntea metsän. Metsään jää Teams-palavereiden jumitus ja kaikenlainen kireys. Tilalle tulee rauha ja hyvä mieli. Uskon palaavani metsästä lähimmäisilleni parempana ihmisenä. Jumalan luomakunta hoitaa minua melkeinpä huomaamatta, minulle retki luontoon on myös hartaushetki, Malla kuvailee. Malla vertaa luontoretkeilyä vieraisille menemiseen. Se pie-

nikin metsä kun on toisen valtakunta. – Joskus minua hävettää meidän ihmisten puolesta, tekee mieli pyytää anteeksi luonnolta, Malla sanoo. Malla muistuttaa, että Suomessa meillä on upeat jokamiehen oikeudet. Mutta aina kun on olemassa oikeuksia, on myös velvollisuuksia. Metsähallitus on avannut koronakevään jälkeen tuvat yöpymistä varten retkeilijöiden käyttöön. Asiakkailta kuitenkin odotetaan varovaisuutta ja tarkan ohjeistuksen noudattamista, jotta koronavirus ei leviä tupien ahtaissa oloissa. Oman teltan tai riippumaton käyttämistä suositellaan edelleen. Luontoon.fi-palvelussa on esitelty retkikohteita ja asioita, joita retkeilijän on otettava huomioon.

HÄMEENLINNAN SEUDUN RETKEILYVINKKEJÄ on nähtävillä muun muassa seurakuntamme partiolippukunta Nummen Eränkävijöiden Facebook- ja Instagramsivuilla. Nummen Eränkävijät

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

@ nummenerankavijat

MALLAN KOKOAMA MUISTILISTA RETKEILIJÄLLE: Kunnioita luontoa ja muita retkeilijöitä ja muista nämä: • Metsähallituksen ylläpitämillä retkeilyalueilla voit tehdä tulet ja leiriytyä osoitettuun paikkaan. Muussa tapauksessa kysy aina lupa tulentekoon maanomistajalta. Selvitä, onko metsä/ruohikkopalovaroitusta ja niiden aikana pitäydy tekemästä tulia. • Tarkista etukäteen mitä oikeuksia ja rajoituksia erilaisilla suojelualueilla on. • Pysy poissa toisen ihmisen pihapiiristä ja anna viljelysmaiden ja istutusten olla rauhassa. • Anna kasvurauha eläville puille ja kasveille. Sammalet ja jäkälät saavat jäädä metsään. • Anna toiselle kulkijalle ja metsän eläimelle rauha. • Anna toisellekin retkeilijälle tilaa nuotiopaikalla ja mahdollisuus nauttia siististä retkipaikasta. • Valvo jälkikasvuasi niin, että hekään eivät toimillaan riko tai hävitä luontoa. Opeta heitä nauttimaan luonnosta ja kunnioittamaan sitä. • Kalastamiseen ja metsästykseen tarvitset erillisen luvan. • Älä aja moottoriajoneuvolla maastossa. • Älä jätä roskia luontoon. • Pidä koira kytkettynä. Näistä saat nauttia milloin vain: • Jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa liikkumisesta. • Ratsastamisesta maastoa vahingoittamatta. • Tilapäisestä oleskelusta ja yöpymisestä alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua. • Luonnonmarjojen, sienien ja rauhoittamattomien kasvien poimimisesta. • Pulahtamisesta luonnonvesiin. • Veneilystä.

Maria Lehtovaara


5

EHTOOKELLOT JA ILTASOITTO KUTSUVAT PYHÄÄN

Hämeenlinnan kirkon suntio Osmo kuulee kirkon sakastiin itkua. Kenet hän löytääkään kirkon penkistä kaupungissa – vai vilkkaassa mielikuvituksessaan – riehuvaa tulipaloa karussa? Ota selvää, mitä tapahtui ja tutustu kirkkotarinoihin uudessa VIKKE-sovelluspilotissa.

Hämeenlinnan kirkon iltasoitto kajahtaa trumpetilla kesälauantaisin aina kello 18 soivien ehtookellojen jälkeen. Juhannuksena ehtookellot ja iltasoitto soivat pyhän aattona eli perjantaina 19.6. Iltasoitto kuullaan 6.6.–29.8. Sen esittävät kirkon pääoven edessä olevilta portailta Jukka ja Aaro-Pekka Pitkänen. Isä ja poika ovat huolehtineet iltasoitoista katkeamattomasti jo neljänä kesänä niiden aloittamisesta vuonna 2016 lähtien. Kappale on virsikirjan virsi 555 Oi Herra, luoksein jää, jo ilta on.

Kirkkoihin voi nyt tutustua digitaalisten tarinoiden ja pulmien avulla

Ehtookellot eli angeluskellot ovat kertoneet pyhän alkamisesta joka lauantai tai kaksoispyhän aattona iltakuudelta. 1960-luvulle asti ehtookelloilla oli selvä käytännön merkitys yhteisen pyhäpäivän aloituksena. Nykyisessä 24/7-yhteiskunnassa arjen ja pyhän ero on hämärtynyt. Pyhän merkitys lepopäivänä on kaventunut.

Teksti Riitta-Sisko Keinonen

LEVÄHDÄ KIRKOSSA

V

IKKE-sovelluspilotti kuljettaa kulttuurimatkailijaa kohteesta toiseen Kanta-Hämeessä. Mielenkiintoiset tarinat ja koukuttavat tehtävät kohteissa houkuttelevat tutustumaan alueen helmiin ja ammentamaan lisätietoa kohteista. Sovelluksessa on 14 laajempaa teemaa eli päätarinaa, joiden joukosta käyttäjä voi valita yhden kerrallaan. Nämä päätarinat käsittelevät tunnettuja Kanta-Hämeen teemoja, kuten sotahistoriaa, keskiaikaa, pyhiinvaellusta, lasia ja Sibeliusta. Mukana olevat kohteet koostuvat erilaisista kulttuurikohteista kuten kirkoista, museoista, taide- ja galleriatiloista, käsityömyymälöistä, mutta mukana

on myös kuntien omistamia julkisia kohteita kuten linnavuoret ja patsaat. Pyhiinvaelluspäätarinassa seikkailee Suomeen kaukomailta aarretta etsimään saapunut nuorukainen Oliver Kossler. Vaelluksellaan, joka vie hänet sekä paikasta että ajasta toiseen, hän alkaa herätä ajatukseen, että kysymys ei ehkä olekaan mistään maallisesta aarteesta. Kutomassa tarinaa pyhästä ovat Hämeenlinnan, Rengon ja Vanajan kirkkojen lisäksi Hauhon kirkko, Janakkalan Pyhän Laurin kirkko sekä Hattulasta Pyhän Ristin, Tyrvännön ja uusi kirkko. Vaikka tarinat ovat itsessään jo hyvin mielenkiintoisia ja houkuttelevat vierailemaan kohteis-

– Iltasoitto korostaa ehtookellojen viestiä tutun iltavirren sävelin, se on hieno ja tyylikäs tapa kertoa pyhän alkamisesta, sanoo johtava kanttori Heikki Seppänen.

sa, on käyttäjän suoritettava erilaisia tehtäviä, jotta hän pääsee etenemään sovelluksessa. Kaikki tehtävät voi suorittaa kohteiden piha-alueilla. VIKKE-sovelluspilotti on julkaistu Android ja iOS mobiililaitteille. Sen löytää nimellä VIKKE Google Play Storesta sekä App Storesta. VIKKE-sovelluspilottia on kehitetty Euroopan aluekehitysrahaston hankkeessa, jota vetää kehittäjätiimi HAMK Smart -tutkimusyksiköstä. Tarinoiden, tehtävien ja kuvien tuottaminen sovellukseen on tehty yhteistyönä alueen kulttuurikohteiden kanssa.

Hämeenlinnan kirkko on avoinna kesäkuukaudet maanantaista perjantaihin kello 10–18. Kirkossa palvelee kesä- ja heinäkuussa opas. Juhannukseen asti kirkossa on tavattavissa myös pappi sielunhoitoa ja keskustelua varten arkipäivisin kello 15–17. Rengon ja Vanajan kirkot ovat avoinna vain tilaisuuksien aikaan.

Hämeenlinnanseurakunnat.fi


6

Kasteita korona-aikaan Koronapandemia on muokannut myös seurakuntaelämää monin tavoin. Uudet järjestelyt ovat koskeneet kastetilaisuuksiakin, mutta kasteita toimitetaan poikkeusaikanakin. Teksti Anne Leinonen

P

andemia ja sen tuomat rajoitukset vähensivät keväällä kastetilaisuuksien määrää. Kaikesta huolimatta lapsia on kastettu myös korona-aikana. Tilaisuuksissa on ollut vähemmän ihmisiä, mutta jokainen kaste on ollut ainutlaatuinen. Vauvan ensimmäinen juhla on ollut koronakeväänäkin täynnä rakkautta. – Vaikka jotain on tehty toisin, kaikki korona-ajan kasteet ovat olleet intiimejä, henkilö-

jotka eivät voineet olla paikalla. Jotkut ovat myös päättäneet siirtää kasteen myöhemmäksi.

Tapahtumarajoituksia on lievennetty ja kesäkuun alusta tapahtumiin voi osallistua 50 henkilöä ja kirkon tiloissa enemmänkin ihmisiä, mikäli ti-

Seurakunta järjestää mikkelinpäivänä 4.10. Aamukaste-kastetapahtuman, jossa kastetaan useita lapsia saman päivän aikana. Aamukaste on herkkä ja

kohtaisia ja herkkiä tilaisuuksia. Monella tapaa kauniita. Ehkä tilaisuuksissa on ollut vähemmän jännitystä, kertoo seurakuntapastori Elias Riikonen. Työtoveri komppaa. – On iloittu, että voidaan edes pienesti kokoontua ja juhlia pientä tulokasta. Kastetilaisuuden jälkeen juhlaväki on juonut kahvit rauhallisissa tunnelmissa ja vauvaa ihasteltu. Koronastakin on juteltu, kertoo seurakuntapastori Minna Lappalainen. Osa vanhemmista on ollut harmissaan kastetilaisuuden osallistujamäärän rajoituksista. Tätä on paikkailtu lähettämällä tilaisuus suoratoistona niille perheenjäsenille ja ystäville,

lassa mahtuu pitämään turvavälit. Tämän uskotaan lisäävän kastetilaisuuksia. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa kaikille lapsille löytyy kasteaika. Kun kastetilaisuus järjestetään seurakunnan tiloissa, kuten kirkoissa ja seurakuntataloilla, turvavälit on helpompi pitää ja kastetta voi juhlia avarammissa tiloissa väljemmin. Kaikissa seurakunnan tiloissa puhtaudesta huolehditaan hyvin. Jos isovanhemmat tai muut läheiset kuuluvat riskiryhmään, eivätkä voi osallistua juhlaan, voi tilaisuuden striimata vaikkapa Facebookin kautta. – Toki voi myös kuvata videon kännykällä ja näyttää sen

juhlallinen, mutta rento tapa kasteen järjestämiseen. Kaikki on tehty valmiiksi perheen puolesta kakkukahveista kirkon koristeluun.

Kesä tuo väljennyksiä henkilömääriin mutta turvallisuudesta pidetään huolta

myöhemmin niille, jotka eivät pääse mukaan. Silloinhan voisi vaikka järjestää toiset juhlat ja katsoa porukalla isomalta näytöltä kastetallennetta, Lappalainen vinkkaa.

Aamukasteella on kaikki valmista

Keinot kasteen järjestämiseen ovat monet ja kaste antaa lapsen elämälle hyvän alun. Kaste on erillisessä tilassa kullekin perheelle erikseen ja kakkupöytä on katettu yhteiseen tilaan koko tapahtuman ajaksi. Seurakunta tarjoaa kaikille kakkukahvit ja perhe saa

lahjaksi kastekassin. Seurakunnalla on myös useita erilaisia kastemekkoja, joita saa lainata. Myös Aamukaste-tapahtumassa ovat kasteperheen vieraat tervetulleita kastejuhlaan. Aamukasteelle voi tuoda pienen tai vähän isommankin lapsen kastettavaksi, sillä seurakunta kutsuu myös niitä perheitä kasteelle, joissa kaste on syystä tai toisesta jäänyt lapsen tai nuoren vauva-aikana järjestämättä. – Keinot kasteen järjestämi-

ta varten ja papin toimitusta hoitamaan. Palvelutoimistosta varataan aika myös Aamukastetapahtumaan. Kun aika on varattu, kastepappi ottaa perheeseen yhteyttä sopiakseen kastekeskustelusta, jossa käydään läpi tilaisuuden kulku ja vanhemmat ilmoittavat, kenet tai keitä ovat aikoneet kutsua kummeiksi sekä sovitaan tilaisuuden yksityiskohdista, kuten laulettavista virsistä. Myös Aamukaste-perheiden kanssa sovitaan samoista asioista.

seen ovat monet ja kaste antaa lapsen elämälle hyvän alun. Se tuo Jumalan ja ihmisten keskinäisen rakkauden, turvan ja toivon näkyvällä tavalla keskelle elämän epävarmuutta – tietenkin kastettavalle, mutta myös kastettavan perheelle ja läheisille, sanoo Minna Lappalainen.

Vanhemmat voivat myös siirtää lapsensa kastamista, kasteelle ei ole aika- tai ikärajaa. Lapsen nimi tulee kuitenkin ilmoittaa väestötietojärjestelmään kolmen kuukauden sisällä syntymästä. Tietojen ilmoittaminen tehdään lomakkeella, joka on postitettu kotiin heti lapsen syntymän jälkeen.

Seurakunnan palvelutoimisto auttaa ajanvarauksessa

Kun kastetilaisuuden järjestäminen alkaa olla ajankohtaista, on hyvä ottaa yhteys seurakunnan palvelutoimistoon. Sieltä voi varata ajan toimitus-

Lisätietoja: Elias Riikonen, 040 804 9312, elias.riikonen@evl.fi, seurakunnan palvelutoimisto, 040 804 9333 (klo 9–15) sekä Hämeenlinnanseurakunnat.fi/ aamukaste

RITUAALIT OVAT MERKITTÄVIÄ YHTEISTEN TÄRKEIDEN KOKEMUSTEN VÄLITTÄJINÄ. Tämän aukeaman kuvat ottanut valokuvaaja Ulla Heinonen on tutkinut hengellisiä rituaaleja kirkon toimitusten kautta. ”Rituaali on todella tärkeä ihmisille, tunnelma on juhlava ja koskettava sekä ilossa että surussa. Riitin käsikirjoitus yksityiskohtainen. Toimitus etenee tarkasti ja yllättävän nopeasti, mutta levollisesti. Vaikka toimitus menee tietyn kaavan mukaan, on se aina henkilökohtainen. Läsnä olevat ihmiset luovat tunnelman. Tilana kirkko on juhlava ja ikkunoista siivilöityvä valo muokkaa tilaa ja tunnelmaa, joskus melkein kuin käsikirjoitettuna. Tilan, rituaalien ja ihmisten läsnäolon yhteisvaikutus herkistää ihmisiä iloon ja suruun. Tunnelman aistii hyvin.” – Ulla Heinonen.

Hämeenlinnanseurakunnat.fi


7

0 02 kko 2 . r .10an ki 0 1 aj n Va

Surun jakaminen on ihmisen perustarve Korona-ajan hautajaisissa kättely ja lohduttava koskettaminen puuttuvat. Kohtaamisen ja koskettamisen kaipuu on pakottanut etsimään erilaisia tapoja surra ja jakaa surua.

Teksti Riitta-Sisko Keinonen

K

esäkuun alkuun saakka voimassa olleiden kokoontumisrajoitusten mukaisesti hautajaisiin sai osallistua enintään kymmenen ihmistä, lähiomaisten kohdalla kymmenen hengen rajasta oli mahdollista joustaa. Osallistujien määrän rajoitus lieventyi kesäkuun alussa 10 hengestä 50 henkeen. Kirkon tiloissa pidettävissä siunaustilaisuuksissa voi olla myös yli 50 henkilöä. Kaikissa tapauksissa tilassa täytyy mahtua huolehtimaan turvaväleistä. Yli 70-vuotiaille suositellaan edelleen toisten ihmisten välttämistä. Perheenjäsenen kuollessa eri sukupolvien välinen kohtaaminen on tärkeää ja lohduttavaa. Myös ystävien ja tuttavien rajaaminen pois on ollut vaikeaa. Moni voi jäädä miettimään sitä, että ei ole voinut olla kuolevan vierellä tämän viimeisinä päivinä. Hautaustoimilain mukaan vainajan kunnioitus edellyttää hautaamista kohtuullisen lyhyen ajan kuluessa. Muistotilaisuuksia sen sijaan on siirretty nykyisten kokoontumisrajoitusten jälkeiseen ajankohtaan. Rakasta poisnukkunutta voi muistella monin erilaisin tavoin: syödä hänen lempiruokaansa,

lukea hänelle mieluista kirjaa, katsella valokuvia tai kuunnella hänelle rakasta musiikkia. Muistohetken voi jakaa läheisten kesken käymällä haudalla, tai ehkä vainajalle tärkeässä paikassa. Jos fyysinen siirtyminen ei ole mahdollista, voi tuohon paikkaan kulkea mielen polkuja pitkin.

Joskus on myös hyvä tulla yhteen toisten surevien kanssa ja jakaa surua.

Virsikirjan liiteosassa on materiaalia rukoushetkeen vainajan muistamiselle. Muistohetkeä pitämään voi myös pyytää seurakunnan työntekijän. Joskus on myös hyvä tulla yhteen toisten surevien kanssa ja jakaa surua. Seurakunta järjestää sururyhmiä useamman kerran vuodessa. Syksyllä on alkamassa kaksi ryhmää, toinen syyskuussa ja toinen marraskuussa.

Suru tuntuu kehossa

Pastorit Heini Aronkoski ja Sinikka Tuori ovat valmistaneet aineistoa vainajan muistohet-

ken pitämiseen työyhteisöissä. He ovat myös suunnitelleet lohtukortin, joka tullaan jakamaan lähiomaisille hautajaisissa. Papin työ korona-aikana on syventänyt kokemusta surevan kohtaamisesta ja tälle lohdutuksen tarjoamisesta. Pastorit ovat käyneet korona-ajan hautaan siunaamista edeltäviä toimituskeskusteluita lähiomaisten kanssa puhelimitse. – Puhelimessa ei näe eleitä, ilmeitä, katsetta, eli paljon vuorovaikutuksen kannalta olennaista jää piiloon. Kaikki on sanojen ja äänen varassa, Tuori toteaa. Muutamassa siunauksessa on ollut etäosallistujia. Etäyhteys on ollut tärkeä niissä tapauksissa kun sitä on käytetty ja osallistuminen sen kautta on koettu merkitykselliseksi. Papin työssä kättely on paljon käytetty tapa ihmisiä kohdatessa. Lohduttava kosketus olkapäälle, auttavan käsivarren tarjoaminen eivät ole olleet mahdollisia. On täytynyt löytää toisenlaisia tapoja kohdata ja olla läsnä toista varten. Tuori kertoo ottaneensa tavaksi käydä ennen siunaustoimitusta läpi, keitä on paikalla. – Toimituksen lopuksi olen myös tarjoutunut ottamaan kuvan saattoväestä arkun luona. Tähän tarjoukseen on lähes aina tartuttu. Kuva on ollut merkityksellinen. Sekä suru että lohtu ovat kehollisia kokemuksia. Kun koskettaminen on pois rajattu, tulee helposti tunne, että jotain jää kesken. Molemmat naiset kertovatkin olleensa puhelimitse omaisiin yhteydessä myös siunauksen jälkeen. – Joskus olemme jutelleet pari minuuttia, toisinaan ajan kanssa enemmän. Nämä puhelut ovat olleet hyviä hetkiä itsellenikin. Siinä ollaan diakonisen ja sielunhoidollisen työn kannalta olennaisen äärellä eli toista ihmistä varten ja kysymässä mitä hänelle kuuluu ja miten hän voi, Tuori kertoo. Hämeenlinnanseurakunnat.fi/ sureville

KIRKKOHÄÄT AINUTLAATUISESTI JA HELPOSTI Hämeenlinna-Vanajan seurakunta kutsuu jälleen pareja vihittäväksi avioliittoon vuosittain järjestettävässä vihkitapahtumassaan. Hääyö tarjoaa kauniit kirkkohäät ilman hääjärjestelyjen aiheuttamia paineita. Mikä HÄÄYÖ? • Hääyö on tunnelmallinen vihkitilaisuus, jossa vihitään useampi pari saman illan aikana. • Kirkkoon tarvitaan vain oma rakas sekä palvelutoimistosta tilattava todistus avioliiton esteiden tutkinnasta. Esteiden tutkinnan voi tilata myös sivustolla esteidentutkinta.fi. • Vihkipari voi kutsua kirkkoon omia vieraitaan. Kullekin parille vieraineen varataan puoli tuntia. • Kanttori soittaa alku- ja loppusoiton, lisäksi juhlassa lauletaan yksi virsi. Musiikkitoiveen voi ilmoittaa erikseen sovittavassa vihkikeskustelussa vihkipapille. • Hääyössä ei ole pukukoodia. • Kullekin vihkiparille on varattu puoli tuntia. Ajat varataan palvelutoimistosta. Pappi ottaa vihkipariin yhteyttä ja sopii etukäteistapaamisesta tai -keskustelusta. • Vihkiparin niin toivoessa avioliitto kuulutetaan kirkossa ja heidän liittonsa puolesta rukoillaan jumalanpalveluksessa. Pari saa itse valita missä ja milloin ilmoitus luetaan. • Kotiseurakunta lahjoittaa avioliittoon vihittäville Raamatun. • Hääyö on maksuton. MITÄ PITÄÄ OTTAA HUOMIOON? • Kirkollisen vihkimisen edellytyksenä on, että molemmat vihittävät ovat rippikoulun käyneitä ev. lut. kirkon jäseniä. Jos toinen vihittävistä kuuluu muuhun kristilliseen kirkkokuntaan ja toinen ev. lut. seurakuntaan, on vihkiminen yleensä mahdollista. • Jos rippikoulu on jäänyt syystä tai toisesta käymättä, pappi järjestää vihittävälle aikuisrippikoulun, jonka päätteeksi vihittävä konfirmoidaan. Lisätietoja: Minna Lappalainen, 040 804 9303 / minna.k.lappalainen@evl.fi seurakunnan palvelutoimisto, 040 804 9333 (klo 9–15) sekä Hämeenlinnanseurakunnat.fi/hääyö Hämeenlinnanseurakunnat.fi


8

Jeesusteippikilpailun voittaja vie jesaria Tansaniaan Seurakunnan Facebook-sivulla järjestettiin toukokuun aikana jeesusteippikilpailu. Kilpailussa osallistujia kannustettiin kertomaan, millä kaikilla keinoilla jeesusteippiä – oikeammalta termiltään ilmastointiteippiä – on käytetty eri tilanteista selviämiseen. Viime vuoden rippikoululainen Lilja Peltomaa sytyttää kynttilän Syöksynsuun leirikeskuksen leirikirkossa. Kuvassa myös pastori Jaana Lehtonen. Kuva Terho Aalto.

KESÄN RIPPIKOULUT

järjestetään sovittuna ajankohtana ja konfirmaatio rippikoulun päättyessä Kesän ensimmäiset rippileirit alkoivat heti koulujen loppumisen jälkeen. Rippikouluihimme osallistuu 450 nuorta. Järjestämme 13 leiririppikoulua, kaksi kaupunkirippikoulua ja vaellusrippikoulun. Teksti Anne Leinonen Kuva Terho Aalto

K

aikki rippikoulujärjestelyt tehdään aluehallintoviranomaisten ja paikallisten infektioasiantuntijoiden ohjeistuksen mukaan. – Rippikoululaisten turvallisuus on aina ollut meille tärkeä ja panostamme turvallisiin rippikouluihin. Asiantuntijoiden suosituksesta rippileiriläiset yöpyvät leirillä. Leireillä ei järjestetä vierailupäiviä, kertoo rippikoulutyöstä vastaava kappalainen Juha Harmaala.

Haluan haastaa nuorta tutkimusmatkalle. Jos hyvin käy, niin jotain uutta voi avautua. Juha Harmaala

Rippikouluun ei tule osallistua, jos olo on flunssainen. Asiantuntijat ovat suositelleet leiriläisiä pidättäytymään kontakteista ennen leiriä.  Harmaalalle rippikoulun ydin on yhteyden kokemista toisiin turvallisessa ilmapiirissä sekä nuoren oman elämän peilaamista kristinuskon perusasioihin. – Pidän tärkeänä, että krisHämeenlinnanseurakunnat.fi

tillisyys tulee todelliseksi kaikessa mahdollisessa leirin aikana ja nuori voi pohtia, mitä se hänen omassa arjessaan voisi merkitä. Konfirmaatiot pidetään sinä sunnuntaina, jolloin leiri päättyy. Rippileireillä tilaisuus järjestetään leirikeskuksessa ja kaupunkirippikouluissa Poltinahon seurakuntatalossa. Rippikoululaiset jaetaan pienempiin ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle on oma konfirmaatiotilaisuutensa saman päivän

aikana, eri aikaan. Näin ryhmät pysyvät maltillisen kokoisina ja rippikoululaisten vanhemmat voivat osallistua tilaisuuteen. Leirien ohjaajat tiedottavat vanhemmille konfirmaatioiden kellonajan. Vaellusrippikoulu päättyy sunnuntaina, maanantai menee paluumatkaan ja konfirmaatio järjestetään heti tiistaina. Vanhemmille järjestettiin toukokuun lopussa kyselytunti rippikoulusta Teams-verkkosovelluksessa.

Teksti Matleena Eerola Kuvat Hanna Antila-Andersson

L

opputuloksena kilpailuun kertyi kolmekymmentä toinen toistaan luovempaa teippailukohdetta. Vastaajien mukaan teipillä oli kursittu kasaan niin koiran pureskelemaa sohvaa, fiksattu ruohonleikkuria kuin suojattu halkeileva kantapää. Vastauksista käy ilmi, että jeesusteippiä käytetään yllättävänkin paljon vaatteiden paikkaamiseen.

Vastaajat kertovat:

”Opettaja-ystävälleni kävi eräänä aamuna huonosti juuri ennen koulun kellonsoittoa. Kyykistyessä farkut repesivät haaroista. Luokasta löytyi jesaria, housut saivat pikakorjauksen ja ope napin kiinni juuri kun kellot soivat. Tunika peitti jäljet.” ”Tansseissa ollessani minihameeni meinasi purkautua heti 21 aikaan ja tanssit kestivät puolikahteen asti. Korjasin hameeni helman tanssipaikan ravintolasta löytyneellä jesarilla. Ilta jatkui jesarin vilkkumisesta huolimatta ja kivaa oli.” Yksi vastaajista totesi, ettei hän pärjäisi työssään ilman teippiä. Eräällä jeesusteippipatentit ”pitävät taloa pystyssä”, ja toisella koskettavasti "jeesusteippi korjaa kaiken, myös särkyneen sydämen”.

Kaaleja torille

Tasaväkisen valinnan jälkeen voittajaksi nousi Hanna AntilaAnderssonin teippaus, jossa teippaustaito auttoi suomalaisen Msingi-seuran tekemää kehitysyhteistyötä Msingin alueella Tansaniassa. – Msingi-seura on vieraillut alueella useasti. Vuonna 2008 olimme lähdössä yhdessä kyläläisten kanssa myymään kaaleja paikalliselle torille, kun vuokra-auton vesipumpun liitäntä hajosi. Korjasimme liitännän jesarilla. Ei se ollut kovin taidokas korjaus, mutta kesti kuitenkin satoja kilometrejä ja saimme kaalit torille, Antila-Anderssonin muistelee. Kilpailun voittaja sai valita, halusiko palkinnoksi lahjakortin pizzeriaan vai lisää jeesusteippiä. Valinta oli selvä: – Otamme mielellämme jesarirullat! Seuraavalla reissulla voimme viedä ne Msingiin, jossa jeesusteipillä korjataan vaikka mitä! Hämeenlinna-Vanajan seurakunta


9 Maailmanlaaja KIRKKO Seuraa pelejä ESML:n tai Bunkkeigg:n twitch-kanavilta. Virittäydy kanaville ajoissa ja kannusta BGH voittoon!

Kuvassa nuorisotyönohjaaja Lasse Saraste Bunkkeri-pelitilassa.

E-urheilujoukkue Bunker Gaming Hämeenlinna

MUKANA ESPORTS SM-LIIGASSA

Hämeenlinnalainen E-urheilujoukkue Bunker Gaming Hämeenlinna, BGH, kutsuttiin toukokuussa käynnistyneeseen Esports SM-liigaan.

Teksti Sari Lehtelä

KORONA HEITTI KIRKOT VERKKOON Kirkot eri puolilla maailmaa ovat siirtäneet toimintojaan verkkoon koronapandemian tuomien kokoontumis- ja liikkumisrajoitusten vuoksi. Myös kehittyvissä maissa on otettu digiloikkia ja monin paikoin striimatut jumalanpalvelukset ovat tavoittaneet tavanomaista paljon enemmän osallistujia. Esimerkiksi Pakistanin kirkon Peshawarin hiippakunnan pääsiäisen jumalanpalvelukseen osallistui verkon kautta jopa 6–7 tuhatta ihmistä. Piispa Humphrey Peters kertoo myös, että 70 prosentilla seurakuntalaisista on mahdollisuus osallistua verkon kautta jumalanpalveluksiin. Latinalaisen Amerikan pienet luterilaiset kirkot ovat olleet luovia. Venezuelassa kirkko järjesti virtuaalisen teologisen diplomikurssin naisille. Hieno päätösjuhla lauluineen ja puheineen järjestettiin WhatsAppin kautta. Kirkot auttavat monin tavoin avun tarpeessa olevia ihmisiä. Rajoitukset ovat jo nyt aiheuttaneet suurta taloudellista ahdinkoa köyhissä maissa ja ruoka-apua on alettu jakaa tulonsa menettäneille työttömille. (soundcloud.com/kirkkomaailmalla)

Siunaa koko maailmaa

Teksti Anne Leinonen Kuva Riitta-Sisko Keinonen

L

iigaurakkansa hämeenlinnalainen joukkue aloitti torstaina 21.5. oululaista Hercules Esportsia vastaan. Ensimmäisen pelinsä BGH voitti 16–9, toinen toukokuinen liigakoitos päättyi tappioon lukemin 16–5. Tiistaina 2.6. pelattavaksi aiottu ottelu Myst1s Gamingia vastaan peruttiin vastustajan toimesta. BGH sai siis luovutusvoiton 16–0. BGH on tulessa jälleen torstaina 11.6. kello 18 Wasa esportsia vastaan.

Bongaa seurakunnan D-kärry ja tule juttusille!

Kesän aikana saatat törmätä seurakunnan työntekijöihin, jotka liikkuvat uusien iloisten kärryjen kanssa. Ohikulkijoille on aina tarjolla kylmää tai kuumaa juomaa sekä kuuntelevat korvat. Kuvassa D-kärryn kanssa diakoniatyöntekijät Tiina Kröger ja Riitta Savander.

SM-liigassa on mukana yhdeksän eri paikkakunnan joukkuetta. Liigan finaali pelataan lokakuussa Lappeenrannassa. – Oli hieno juttu, että BGH kutsuttiin tähän liigaan mukaan. Ensimmäiset pelit ovat olleet jännittäviä ja mukaansa tempaavia seurata, sillä liigassa pelaa tosi hyviä joukkueita ja selostajakaksikko virittää hyvän tunnelman, kertovat joukkueenjohtajat, seurakuntamme nuorisotyönohjaaja Lasse Saraste ja kaupungin nuoriso-

työntekijä Mikko Virta. Bunkkeri on Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan ja Hämeenlinnan kaupungin yhdessä järjestämää toimintaa pelaamisen ja e-urheilun kehittämiseksi nuorisotyön näkökulmasta. Tätä työtä seurakunta ja kaupunki ovat tehneet yhdessä jo vuodesta 2009. Bunkkeri pelitila Poltinahon seurakuntatalossa on suljettu kesän ajan ja avautuu jälleen syyskuussa.

NUORET LEVITTÄVÄT MOBIILIMESSUA Nuoret luterilaiset yrittäjät Senegalissa tuovat evankeliumin verkkoon videoiden avulla. Näille on suuri kysyntä erityisesti koronan aikaan, kun ihmiset eivät voi kokoontua yhteen juhlimaan häitä ja muita kristillisiä juhlia. Team Relax syntyi 2017 ja siinä työskentelee muun muassa opettajia, insinöörejä, kirjanpitäjiä, markkinoinnin ja talouden ammattilaisia, muusikoita, biologeja ja pappeja. Heitä yhdistää intohimo kuviin ja videon tekoon. Valtaosin islamilaisessa maassa kristillinen verkkosisältö mahdollistaa pienelle vähemmistölle yhteyden pidon toisiinsa ja kirkkoon. Team Relax on kuvannut luterilaisen kirkon messuja ja auttanut levittämään niitä puhelimiin ja muualle verkkoon. ”Sillä on valtavan suuri merkitys, että ihmiset saavat näin osallistua messuun yhdessä rakkaidensa kanssa. Nekin, jotka eivät käy kirkossa, saavat kuulla Jumalan sanaa”, sanoo pastori Jean Noel Faye. (LML)

Tulee aika, jolloin vaikeneminen on petos. Martin Luther King Jr

Hämeenlinnanseurakunnat.fi


10

Vanhan testamentin

RUKOUKSEN RYTMI

SUURET KERTOMUKSET

”Ihmisten tarve rukoilla ja lukea Raamattua on tämän poikkeuksellisen kevään aikana selvästi kasvanut, mikä näkyy Raamattu.fi-sivuston tilastoissa”, kommentoi Antti Siukonen Suomen Pipliaseurasta.

Jumalan avulla jättiläistä vastaan

Päivittäisten rukoushetkien tekstit kokoavaa verkkosovellusta ei ole aiemmin Suomessa ollut tarjolla. Hiljaisuuden Ystävät ja Suomen Pipliaseura ovat julkaisseet Raamattu.fi/kirkkovuosi -sivuston, jonka valikosta löytyvät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aamu- ja iltarukouksen tekstit sekä Englannin kirkon päivittäiset tekstit. Mika K T Pajunen Hiljaisuuden Ystävistä kannustaa: ”Säännöllisessä tekstien lukemisessa ja rukoukseen sitoutumisessa on oma voimansa. Sen rytmissä on hyvä hengittää yhdessä toisten kanssa.” Päivän rukoushetket Facebook-sivulla voi liittyä eri paikoista striimattaviin hetkipalveluksiin aamuin ja illoin. Niihin voi jälkikäteen palata myös tallenteina. ”Olet tervetullut rukoilemaan juuri silloin ja siksi ajaksi kuin se sinulle sopii. Rukoushetket eivät ole suoritusta tai itseilmaisua vaan liittymistä kirkon jatkuvan rukouksen virtaan. Joku rukoilee aina jossain päin maailmaa”, muistuttaa Pajunen.

Kertomus Daavidin ja Goljatin taistelusta muistuttaa siitä, että Jumala pitää huolta pienistä ja heikoista.

Raamattu.fi/kirkkovuosi – FB Rukoushetket Teksti Anu Heikkinen Kuvitus Antti Yrjölä

T

aistelutantereella on meneillään jännitysnäytelmä. Jättimäinen filistealainen palkkasoturi herjaa Israelin sotajoukkoja ja Jumalaa. Nuori paimenpoika kohtaa pelottavan vihollisen ja kukistaa hänet heiveröisin asein. Ensimmäisen Samuelin kirjan luvussa 17 kuvattu Daavidin ja Goljatin kohtaaminen on yksi tunnetuimmista raamatunkertomuksista. Vähintäänkin päähenkilöiden nimet ovat edelleen tuttuja yhteyksistä, joissa puhutaan ylivoimaisesta vastustajasta. – Taistelu Goljatia vastaan on vasta alkusoittoa Daavidin pitkälle tarinalle. Kannattaa lukea Raamatusta koko laaja kertomus hänestä, Vanhan testamentin sekä Lähi-idän kulttuurin ja kirjallisuuden emeritaprofessori Anneli Aejmelaeus sanoo. Myöhemmin Daavidia kuvataan voittoisana sotapäällikkönä ja esimerkillisenä, joskin inhimillisesti erehtyvänä kuninkaana. Tässä kertomuksessa hän on vasta nopealiikkeinen nuori poika, joka ei ryhdy käsikähmään vaan nokkelasti surmaa vastustajan kivilingollaan kauempaa.

Pienten ja heikkojen puolella

Kuten monen muunkin Vanhan testamentin kertomuksen, myös Daavidin ja Goljatin tarinan alkuperää on vaikea määrittää. Daavid on henkilönä niin kaukaista menneisyyttä, ettei siitä ajasta ole olemassa autenttista dokumenttiaineistoa. Jotkut tutkijat pitävät häntä taruhahmona, mutta Aejmelaeus on toista mieltä. – Daavid oli Juudan valtakunnan kuningashuoneen kantaisä. Vanhin, tosin kiistelty todiste hänestä on Danista löytynyt muistomerkki, jossa mainitaan Bet David, Daavidin huone. Aejmelaeuksen mukaan Daavidin ja Goljatin kaksintaistelu kuuluu niihin kertomuksiin, jotka esittävät Daavidin ihanteellisessa valossa, mutta samalla myös Israelin Jumalan palvelijana. Hämeenlinnanseurakunnat.fi

Asetelma on lähes sadunomainen, ja siinä on monista kansantarinoista tuttuja piirteitä. Päähenkilö, isänsä nuorin poika, voittaa ylivoimaisen vihollisen ja saa palkinnokseen kuninkaan tyttären ja kansan suosion. Kertomuksen viesti on selkeästi teologinen. – Daavid ei voita oman nokkeluutensa avulla vaan siksi, että Jumala antaa hänelle voiton vihollisesta. Raamatun erikoisuus on se, että Jumala on pienten ja heikkojen puolella. Muissa kulttuureissa ihannoidaan vahvuutta ja sankaruutta.

Ihme tulee suuremmaksi

Aejmelaeuksen mielestä on kiinnostavaa huomata merkkejä siitä, miten kertomus Daavidista ja Goljatista on kehittynyt aikojen saatossa. – Toisella vuosisadalla ennen Kristusta syntyneessä Vanhan testamentin kreikankielisessä käännöksessä, Septuagintassa, kertomus on paljon lyhyempi kuin hepreankielisessä masoreettisessa tekstissä, joka on juutalaisten ja myös raamatuntutkimuksen virallinen teksti. Septuagintan kertomuksessa Daavid on nuori soturi, kuningas Saulin aseenkantaja, hepreankielisessä vielä isänsä paimenpoika. Goljat taas on lyhyemmässä tekstissä neljä kyynärää pitkä, myöhemmin kuusi kyynärää eli lähes kolme metriä. – Daavidia pienennetään ja Goljatia suurennetaan. Ihme näyttää vielä suuremmalta. Punainen lanka pysyy kuitenkin samana. Vähäinen ja halveksittu voittaa Jumalan avulla. Taistellessaan ylivoimaista vihollista vastaan juutalaiset vetosivat aikoinaan Jumalan Daavidille antamaan voittoon. Myös yksityinen ihminen voi kokea elämässä ylivoimaiselta tuntuvia vaikeuksia ja taisteluita ja turvautua Jumalan apuun samalla tavalla kuin Daavid. – Kertomuksen ydinajatus, että Jumala auttaa pieniä ja hädässä olevia, voi silloin tuntua rohkaisevalta. Toisaalta sama ajatus voi löytyä helpommin muualta Raamatusta, arvelee Aejmelaeus.

Löyd ä oma tapas i ruko illa!


11

Tulevaisuus pohdituttaa nuoria Koronakevät on vaikuttanut voimakkaasti nuoriin aikuisiin. Teksti Riitta-Sisko Keinonen Kuvat Kirkon Kuvapankki

O

piskelijat ja oppilaitoksiin hakevat ovat joutuneet sopeutumaan poikkeusjärjestelyihin. Valmistuvat ovat olleet huolissaan tulevaisuudestaan: miten löytyy töitä, mitä tapahtuu omalla ammattialalla? Kirkon tutkimuskeskuksen huhtikuussa tekemän selvityksen mukaan alle 30-vuotiaat suomalaiset kokivat tuolloin koronakriisiin liittyvät huolenaiheet kuormittavampana kuin muut ikäryhmät. Tulevaisuus pohdituttaa ikäryhmää ilman pandemiaakin. Oppilaitospappi Jaana Lehtonen kertoo, että opiskelijoilta on tullut kevään aikana runsaasti yhteydenottoja. – Epävarmuus kesätöiden löytymisestä ja viikonlopputöiden jatkumisesta on ollut iso huolenaihe. Monilla on ollut tilanne, että sovittu kesätyö onkin ollut pitkään epävarma tai työt ovat peruuntuneet tosi myöhään. Oppilaitokset ovat vastanneet tähän kyllä hienosti laajalla kesäopintotarjonnal-

la, mutta silti suoraan toimeentuloon vaikuttavana tilanne on ollut hyvin stressaava. Samoja haasteita opiskelijoilla on ollut harjoittelupaikkojen kanssa. Eniten opiskelijat ovat kui-

tenkin tarvinneet tukea ja halunneet keskustella jaksamisestaan opinnoissa. – Osalle etäopiskelu on selvästi myös sopinut, mutta päivä- ja opiskelurytmin ylläpito etäopinnoissa on tuottanut monille isoja haasteita. Tämä lisättynä yleiseen stressiin koronasta, huoleen omasta ja läheisten terveydestä sekä siitä, ettei voi nähdä toisia, on ollut selvästi raskasta. Opintojen kasaantuminen ja etätehtävien paljous ovat puhuttaneet myös. – Toki kääntöpuolena on se, että on sitten iloittu yhdessä, kun tehtävät on saatu pakettiin ja kesätöitä on varmistunut tai löytynyt uusia.

Oppilaitospappi on opiskelijoita ja henkilökuntaa varten myös etäaikana. Etätapaamisia voidaan järjestää puhelimitse tai videopuhelusovellusten välityksellä. Jaana Lehtonen, oppilaitospappi puh. 040 804 9489, jaana.e.lehtonen@evl.fi hameen_oppilaitospappi Hämeen oppilaitospappi Jaana Lehtosen kesäloman 22.6.–21.7. aikana voi soittaa palvelutoimistoon, 040 804 9333 tai olla suoraan yhteydessä työntekijöihin, joiden yhteystiedot löytyvät sivulta Hameenlinna-vanajanseurakunta.fi/yhteystiedot.

Hyvä Jumala, siunaa ja kanna opiskelijoita jokaisessa tilanteessa opiskelupaikan löytymisessä ja opintojen aloittamisessa etäopintojen haasteissa ja onnistumisissa kesätöiden peruuntumisessa ja löytymisessä perheen ja opiskelun yhdistämisessä yksinäisyydessä ja kaikissa niissä tilanteissa, joita emme edes osaa luetella. Anna myös iloa, valoa ja hyvää mieltä. Aamen.

de- ja Parisuh lmiin ge perheon taa kannat a. pu hakea a

Rakkausklinikka Kerro huolesi nimettömänä, kirkon perheneuvojat vastaavat. Askarruttaako parisuhteessasi jokin asia, johon kaipaisit neuvoja? Rakkausklinikka on uusi verkkopalvelu, jossa kirkon perheneuvojat pohtivat lukijoiden kysymyksiä. He antavat uusia näkökulmia ja inspiraatiota parisuhteen sekä muiden lähisuhteiden kehittämiseen. Koronakriisi on nostanut esiin parisuhteen ongelmia. Parisuhde vaatii jatkuvaa huolenpitoa ja toisen huomioon ottamista, ja poikkeustilanteessa hyvän vireen ylläpitäminen vaatii entistä enemmän ponnisteluja. Kuka vain voi lähettää Rakkausklinikalle anonyymisti parisuhdetta koskevia kysymyksiä, joihin kirkon perheneuvojat vastaavat. Ulkopuolinen ammattilainen voi antaa uusia näkökulmia puheyhteyden löytämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Rakkausklinikalla lukijoiden kysymyksiä pohtii myös perheneuvojamme Sini Rantakari. Rakkausklinikka toimii terveyden ja hyvinvoinnin Terve.fi-verkkosivustolla, ja sen toteuttaa A-lehdet. Terve.fi/teemat/rakkausklinikka

Perheiden parhaaksi -avustus vähävaraisille lapsiperheille HAKUAIKA ALKAA ELOKUUSSA VERKOSSA Hameenlinna-vanajanseurakunta.fi/ perheidenparhaaksi Hämeenlinna-Vanajan seurakunta myöntää avustuksia vähävaraisille lapsiperheille. Perheiden parhaaksi -avustusta myönnetään perheen yhteiseen tai lapsen/nuoren harrastus- ja virkistystoimintaan lapsen ja nuoren opiskelu- ja vaatekuluihin perheen ruokakuluihin- ja hygieniatuotteisiin. Avustusta myönnetään korkeintaan 500 € ja sitä voi hakea HämeenlinnaVanajan seurakunnan alueella eli Hämeenlinnan kantakaupungissa ja Rengossa asuvat perheet. Avustus myönnetään vain kerran. Perheet, joille on kertaalleen myönnetty Perheiden parhaaksi -avustusta, eivät voi hakea uutta avustusta.

Hämeenlinnanseurakunnat.fi


12

Ihmistä lähellä Diakoninen seurakunta on lähellä ihmistä aina, mutta aivan erityisen tärkeää lähimmäisen lämmin kohtaaminen on suurten kriisien keskellä. Tänä keväänä diakoniatyötä on tehty monin uusinkin tavoin.

Teksti Ani Kellomäki Kuvat Kirkon Kuvapankki: Sanna Krook, Maria Manelius, Aarne Ormio

S

eurakunnan diakoniatyö perustuu suoraan Jeesuksen opetukseen lähimmäisen palvelemisesta. Se kuuluu niin kutsutussa Jeesuksen tehtävänjulistuksessakin (Luuk. 4:18–19): "Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta". Diakonisen seurakunnan kantavat arvot ovat haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien auttaminen ja tukeminen, oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja rauhan puolesta toimiminen, hyvää elämää edistävien yhteisöjen rakentaminen sekä luomakunnan varjeleminen. Diakoniassa on koko seurakunnan, sen jäsenten ja työntekijöiden, yhdessä jakama tehtävä ja elämisen tapa. Tavoitteena on tunnistaa yhteiskunnallisia Hämeenlinnanseurakunnat.fi

Diakoniatyön tehtävä on kohdata erityisesti heitä, jotka ovat jääneet muun avun ulkopuolelle. epäkohtia ja välittää niistä tietoa päättäjille, sekä edistää ihmisten hyvinvointia yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Johtava diakoniatyöntekijä Virpi Kylmälahti muistuttaa, että diakonia on kirkon tuntomerkki ja luovuttamaton tehtävä. Jeesuksen esimerkin mukaisesti diakoniatyön tehtävä on kohdata niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat apua, tukea ja toivoa elämänsä ja erityisesti heitä, jotka ovat jääneet muun avun ulkopuolelle. – Tavoitteena on antaa hengellistä, henkistä, sosiaalista ja aineellista tukea seurakunnan

alueella asuville ihmisille ja heidän läheisilleen, Kylmälahti toteaa. – Koronan aikaan tavoitteena on ollut erityisesti tavoittaa yksinäisiä ja syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä sekä heikon taloudellisen toimeentulon kanssa kamppailevia perheitä. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan diakoniatyötä tekee 11 työntekijää. He kohtaavat palvelutehtävissään erilaista apua ja tukea tarvitsevia ihmisiä. Kurkistimme diakoniatyön arkeen, joka koki koronapandemian aikaan uusiakin haasteita.

Kohtaamisia puhelimessa

Riitta, 83, on muistisairaan puolisonsa omaishoitaja. Koronakevät on tuonut elämään paljon uusia haasteita: ikäihmisten liikkumisrajoitukset ovat katkaisseet tärkeissä harrastuksissa, jumpassa ja uimahallissa käy-

misen. Sen lisäksi, että liikunta on pitänyt yllä fyysistä kuntoa, harrastukset ovat vaikuttaneet monilla tavoilla vireyteen muutenkin. Riitta ei ilkeäisi oikein lähteä lenkillekään. Normaalisti Riitalla olisi omaishoitoarjessaan hengähdyspaikkoja puolison osallistuessa päivätoimintaan tai in-

tervallijaksolle. Niiden ollessa nyt katkolla, ympyrät muuttuvat oman kodin kokoisiksi. Sekin tuntuu kurjalta, ettei arjessa ole puolison lisäksi juuri muita juttukumppaneita. Raskaalta tuntuneen arjen keskellä Riitta ilahtuu, kun diakoniatyöntekijä soittaa ja hän saa hetken jutella kuulumisista.


13

Diakoniatyöntekijä Vaula Risku kertoo, että yhteyttä ihmisiin on ennenkin pidetty puhelimella, mutta tänä keväänä kasvokkaiset kohtaamiset on täytynyt hoitaa soitolla. – Se on hyvä väline, muttei tietenkään korvaa tapaamista. Esimerkiksi kosketus – halaus, kättely ja vieressä istuminen – jäävät puuttumaan, samoin eleet, ilmeet ja muut sanattomat viestit. Fyysinen läheisyys luo turvallisuuden tunnetta ja kotikäynneissä saamme myös paljon tärkeää tietoa ihmisten voinnista. Koti, esineet ja valokuvat tuovat elämäntarinaa esille. Sielunhoidollisia keskusteluja voidaan kuitenkin käydä myös puhelimitse. Seurakunnalla on käytössä työntekijöi-

Siksi meinaa nousta kyynel silmään, kun käteen ojennetaan ostolupalappu. Sillä saa hakea kaupasta perheelle ruokaa. Diakoniatyöntekijä Katja Lahti näkee ruoka- ja muuta taloudellista apua hakevien ihmisten hädän, kun arki yhtäkkiä nyrjähtää raiteiltaan. – Nälkä tuntuu samalta iästä ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Tänä keväänä näemme ihmisiä, jotka eivät ole tottuneet pyytämään apua, mutta nyt on pakko. Meille ohjautuu avuntarvitsijoita, jotka eivät ole ennen tienneet, että diakoniatyöhön kuuluu myös tämänkaltainen auttaminen, Lahti kertoo. Avunhakijoissa on yksinäisiä ihmisiä ja paljon perheitä.

selvitetään mahdollisimman tarkasti. Diakoniatyöntekijöillä on yhteistyökumppaneiden verkosto, josta avustukset kerätään. Jaossa on ensisijaisesti EU- ja lahjoitusruokakasseja yksittäisiltä ihmisiltä, yhdistyksiltä ja yrityksiltä. – Kuulumme seudulla toimivaan Hyvän tahdon ruokaverkostoon, jossa voimme jakaa resurssit ja vastuut lahjoitus- ja hävikkiruuan jakamiseksi mahdollisimman monelle apua tarvitsevalle.

den ja vapaaehtoisten soittorinki yli 80-vuotiaille. Sillä on tavoitettu uusiakin ihmisiä ja voitu kartoittaa jaksamista ja pärjäämistä. – Ringin kautta tulleissa uusissa kontakteissa on tullut esille, että vieraan ihmisen kanssa onkin hyvä puhua, uskaltaa puhua kipeistäkin asioista. Joillekin puhelin on jopa kohtaamista parempi. Kaikki eivät halua vieraita kylään ja puhelimessa voi ehkä olla avoimempi kuin kasvokkain.

Kenties yksinhuoltaja, jolla on tarha- tai kouluikäisiä lapsia. – Poikkeustilanteessa koulusta ei yhtäkkiä saanutkaan lämmintä ateriaa, ja arki on pitänyt suunnitella uusiksi. Monenlaisia muitakin menoja ja murheita on ehkä kasautunut. Kaikenlainen hätä ja huoli, häpeä ja suru, on tärkeää jakaa, ja kuulla sekin, mihin tämän seurakunnan alueella pitäisi nyt reagoida – mitä asioita tuoda esiin ja mistä tiedottaa. Ensisijaisesti taloudellisissa vaikeuksissa olevat ihmiset ohjataan tukijärjestelmän piiriin. Joskus tukia odotellessa laskut uhkaavat kuitenkin kasaantua niin, että on syvempien hankaluuksien syntymisen riski. – Esimerkiksi vuokria emme pysty maksamaan, mutta laskujen kanssa olemme voineet auttaa käsittelyaikojen aiheuttamissa ongelmissa. Autamme myös eräpäivien ja maksusuunnitelmien selvittelyssä ja kokonaistilanteen kartoittamisessa. Ruoka-apua annetaan kauppaan osoitettuja ostolupia myöntämällä ja valmiita ruokakasseja jakamalla. Hakijan tilanne ja taloudellinen arki

on istahtanut joukko kuulijoita – turvavälit ja väkimäärän rajoitukset tietysti huomioiden. Muutama utelias pää kurkkaa ikkunoistakin. Diakoniatyöntekijä Henna Helminen pitää kanttorin kanssa hartautta, joka käsittelee kevättä ja luomista lintuaiheisten laulujen avulla. – Pihahetket tuovat kivaa vaihtelua päiviin. Moni on asumisyksiköissä aika jumissa, kun kaikenlaiset päivätoiminnot ovat loppuneet, Helminen kertoo. Hartauksia on välitetty asumisyksiköihin ja kotona asuvien kehitysvammaisten saataville myös videoina. – Jotkut ovat kiitelleet, miten kiva on nähdä tuttuja ihmisiä ja paikkoja vaikka videonkin välityksellä. Kehitysvammaisten ryhmä on kuitenkin tosi laaja ja ikäkin vaikuttaa tietysti paljon. Osa on tottunut katselemaan videoita, mutta toiset eivät lainkaan. Myös kosketus ja läheisyys jäävät tietysti puuttumaan. Kehitysvammatyö pitää normaalioloissa sisällään monenlaista puuhaa: hartauksia asumisyksiköissä, juhlia ja sel-

Nälkä tuntuu samalta iästä ja sosiaalisesta asemasta riippumatta.

Apua ahdinkoon Petjalta, 34, ja Raisalta, 29, on ruoka loppu. Työt päättyivät yllättäen. Tukiviidakossa puljaaminen kaiken koronahuolen keskellä stressaa niin, että yöllä ei tule uni. Lapsille on kamalaa sanoa tänäänkin, että "ei ole".

Hartaushetki ulkoilmassa

Ympärivuorokautisesti toteutetun asumisen yksikön, Matinkulma-talojen, pihamaalle

komessuja, retki- ja leiripäiviä ja erityisrippikoulun. Mukaan pääsee myös soittamaan, lukemaan, tanssimaan ja näyttelemään jumalanpalveluksissa. Tarkoituksena on tarjota mahdollisuuksia osallistua seurakunnan toimintaan aktiivisena toimijana, täysivaltaisena seurakunnan jäsenenä. Myös erityistarpeet, kuten kognitiivisten taitojen kysymykset tai erityisherkkyydet, huomioidaan.

Vapaaehtoiset auttamassa

Jaana, 56, toimii diakonian vapaaehtoisena, koska haluaa olla ihmisiä lähellä ja antaa aikaansa sitä tarvitseville. Samalla

tehtävä tuo itselle merkityksellisyyden kokemuksia. Jokainen haluaa tuntea olevansa tarpeellinen ja voivansa tuottaa iloa lähimmäisilleen. Kivojen yhteisten hetkien puitteissa näkee tuttuja ja tulee itsekin nähdyk-

Kaikenlainen hätä ja huoli, häpeä ja suru, on tärkeää jakaa, ja kuulla sekin, mihin tämän seurakunnan alueella pitäisi nyt reagoida.

si. Se lievittää joskus mieleen hiipivä yksinäisyyttäkin. Parasta on se, että seurakunnan puitteissa saa tehdä hyvin monipuolista vapaaehtoistyötä. Diakonian vapaaehtoiset toimivat ihmisten tukena monilla alueilla, kuten esimerkiksi sururyhmissä, ruoka-avun tehtävissä, kerhoissa ja leireillä. Vapaaehtoistoiminta tuottaa iloa, onnellisuutta, viihtymistä ja arvokkuuden kokemuksia niin tekijälle kuin vastaanottajallekin. – Vapaaehtoistyöntekijät ovat meille työkavereita, joilla on erilaisia tehtäviä ja erilaista osaamista, toteaa diakoniatyöntekijä Tiina Kröger. Monissa diakoniatyön tehtävissä on huomattu, miten korona-aika on saanut ihmis-

ten auttamishalun nousemaan entisestään. Läheisten pärjääminen ja vointi huolettavat, ja moni tahtoo olla avuksi. Hämeenlinnan kaupungin ja seurakunnan yhteinen Vapaaehtoiskeskus Pysäkki tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen vapaaehtoistoimintaan. Toiminnassa on mukana satoja vapaaehtoisia erilaisissa tehtävissä. – Pysäkillä vapaaehtoiset voivat esimerkiksi ohjata erilaisia toimintaryhmiä tai olla mukana ystävätoiminnassa. Kertaluonteisena apuna voidaan käydä vaikkapa kaupassa tai auttaa lääkärikäynnissä, kertoo Pysäkin toiminnanjohtaja Lauri Nurmi.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Seurakunnan työntekijät auttavat ja tukevat, kun elämä tuntuu hankalalta. Diakoniakeskus on auki koko kesän. Puhelinpäivystys palvelee ma–ti, to–pe klo 9–12, p. 040 804 9350 tai sähköpostitse diakonia.hameenlinna@evl.fi. Muuna aikana puhelinvastaajaan voi jättää soittopyynnön.

Hämeenlinnanseurakunnat.fi


14

Terveisiä perheestä! Tunteella on tehtävä:

ILO AVAA SYDÄMEN JA MAAILMAN Teksti Sini Rantakari

Tarjolla lapsen ja aikuisen uskoa

Ilo saa suun hymyyn ja sydämen auki. Hymy ja nauru tarttuvat kodeissa, ystävien kesken ja tuntemattomienkin kohdatessa. Ilo ei tarvitse selityksiä tai perusJo lapsi voi ymmärtää, että tiede ja kristinusko teita, se elää ja kasvaa kohtaamisissa, yhteyden kokemuksissa. tarjoavat kaksi erilaista – mutta ei vastakkaista Jo vauvalla on kyky iloon, kun – näkökulmaa todellisuuteen. Ne ovat rinnakkaisia hänen perustarpeensa on tyydymaailman hahmottamisen tapoja. Kummallakin on oma tetty ja hän saa levätä rakastatehtävänsä perimmäisiin kysymyksiin vastaamisessa. vassa katseessa. Iloinen vauva on kiinnostunut ympäröivästä maailmasta. Yhdessä turvallisen aikuisen kanssa uuden oppiminen on hauskaa ja voimienkin loputtua jää halu oppia lisää. Parhaimmillaan sama iloinen kiinTeksti Janne Villa nostus uutta kohtaan voi jatkua läpi Lukiolainen kysyy kristityltä vanhemmaltaan, elämän. Silloinkin on tärkeää, että uu– Nuori voi joutua vaikean mitä mieltä tämä on evoluutiosta. sia asioita voi ihmetellä ja pohtia yhvalinnan paikkaan: Jos laitan Koulussa nuori on saanut sen harhakäsitykdessä. Kysymysten, vastausten ja uukäteni ristiin, hylkäänkö samalsen, etteivät kristityt luota evoluution kaltaisien kysymysten jatkumoa ruokkii ilo la järkeni ja kaiken mitä tiede siin luonnontieteen löytöihin, vaan heillä on uusien yhteyksien löytämisestä. opettaa? mielestään parempaa tietoa asiasta. Ilo ja ilottomuus kertovat tärkeistä – Valkopartaiseen JumaKristitty perheenäiti puolestaan ihmetteasioista. Liian yksin jäänyt ihminen on laan uskomisen lapsenomailee, onko kouluopetus jotenkin vinossa. iloton, koska me tarvitsemme toisiamnen luonne nähdään jo var– Alakoulussa opetetaan Raamatun kerme. Liian uupunut ihminen on iloton, koshain: 15–20-vuotiaana moni tomuksia kirjaimellisina tositarinoina. Kaska me tarvitsemme lepoa. Joskus ilo kasanoo, ettei halua enää sitouvaessaan lapsi opiskelee koulussa eri tietoaa, koska yhteys itseen on estynyt. tua siihen jumalakuvaan, komteenalojen tietoja, mutta uskonnonopetus Suomalaisessa kulttuurissa iloa välillä mentoi Jarmo Kokkonen. kulkee omia latujaan. peitellään ja vähätellään. Ehkä jokin ilosKirkon kasvatus- ja perhe– Minulla on ollut joskus surrealistinen sa ja sen ilmaisemisessa pelottaa? Onko asioiden johtaja korostaa, että olo, kun olen kuulustellut lastani kokeiyhteydessä jotain vaarallista? Ilo on kuin tieto, järki ja usko voivat nivouta varten uskonnon kirjasta. Esimerkikavaisi oven - mitä jos toinen ei avaakaan tua yhteen. Ne ovat samanaisi Vanhan testamentin myyttiset keromaansa? kaisesti mahdollisia maailman tomukset tuntuvat hassuilta, jos niitä Ilo syntyy yhteydessä, vahvistaa luottahahmottamistapoja. opetellaan kuin historiaa ja jätetään selmusta ja rohkaisee uuteen. Omasta hyvinvittämättä kertomusten tausta ja symvoinnista ja ihmissuhteista huolehtiminen on boliikka. kuin ilon siementen kylvämistä. Kasvaessaan Uskon ja Raamatun ymmärtämisilo tuottaa uusia siemeniä, jotka leviävät myös tä tukeva monitieteisyys ei näy äidin läheisten pelloille ja niityille. mielestä kunnolla myöhemmilläkään luokka-asteilla. – Yliopistossa uskontoa tutkitaan esimerkiksi historian, arkeologian, psykologian, sosiologian ja kirjallisuustieteen keinoin, joten uskonnon ja tieteen näkökulmien ei tarvitsisi olla erossa toisistaan.

Jumala jälkeen valkopartaukon

Palstan kirjoittajat ovat seurakunnan perheneuvojia.

Hämeenlinnanseurakunnat.fi Hämeenlinnanseurakunnat.fi

Koulu antaa yleissivistyksen eri tieteenalojen löydöistä. Sen myötä saattaa herätä kriittisiä uskonnollisia kysymyksiä. Usko voi alkaa tuntua tyhmältä ja tiedevastaiselta, elleivät alakoulussa opetetut kristinuskon kertomukset jäsenny yhteen aikamme tiedon kanssa.

Voimme heittäytyä tukevalle pohjalle, ja etsiä kaiken aikaa myös uutta tietoa.

Lapsenusko riittää monille Lapsi voi kasvaa kohti niin sanottua ”aikuista uskoa”. Se ottaa tosissaan sekä tieteen ja tiedollisen ymmärryksen lisääntymisen että hengellisen pohdinnan myötä tulleet löydöt: näkymättömän uskon todellisuuden, joka haastaa koko ihmisen, tunteet, aistit, älyn, arvot ja elämän. Myös ”lapsenusko” – sydämestä kumpuava turvallisuudentunne, kaipaus tai jättäytyminen Jumalan varaan – on

omistajalleen erittäin arvokas asia, ja moni sanoo liittyvänsä siihen mieluusti vielä aikuisenakin. Kriitikot saattavat leimata luottavaisen lapsenuskon todellisuuspakoiseksi, naiviksi ja ajattelemattomaksi. Ihmisen sydämessä voi kuitenkin asua yhtä aikaa sekä lapsen- että aikuisen usko.

Älä hylkää tiedettä ja järkeä Kirkon koulutuskeskuksen raamattukouluttaja Mika Aspinen tähdentää, että luterilaiset arvostavat suuresti järkeä, tietoa ja tiedettä. – Tutkikoon tiede vain vapaasti Jumalan kädenjälkiä maailmassa. Melkein kaikki prosessit voidaan selittää tieteen kannalta. – Kun annamme tieteen olla rauhassa tiedettä, annamme kunnian Jumalalle, joka on läsnä kaikessa, missä elämme, liikumme ja olemme. Usko ja tiede voivat kulkea rinnakkain kuin vanha aviopari, Aspinen vertaa. – Välillä on hyvä kulkea käsi kädessä, välillä on parempi pysyä vähän kauempana toisesta. – Kumpikaan ei voi omistaa toista eikä hyväksyä toisen kaikkia tapoja, vaan molemmat saavat oman tilansa toteuttaa itseään. Puolisoiden on suostuttava myös kantojensa muuttamiseen. Tiede vetoaa Aspisen mu-


15

Terveisiä perheestä!

Itse selvitettävä arvoitus vie etsimisen tietä eteenpäin enemmän, kuin joka käänteessä varmuuden vuoksi kerrottu ratkaisu. kaan moneen kriittiseen nuoreen, sillä se on avoin ja itseään korjaava systeemi. Mutta niinhän ihmisen uskokin voi olla jatkuva kehitysprosessi.

Luo tilaa kysymyksille Kristinusko ei ole yksi paketti, joka pitäisi ottaa sellaisenaan ja pysyä siinä samassa sisällössä. Käsitykset uskosta ja tiedot maailmasta voivat kasvaa ja kehittyä koko iän. – Jo Lutherin aloittamassa uskonpuhdistuksessa nähtiin,

että uskonnossa oli paljonkin korjaamisen tarvetta. Osa nuorista kaipaa analyyttisia vastauksia, Mika Aspinen huomauttaa. Lapsi on hänen mielestään lähtökohtaisesti hyvä filosofi ja teologi, mutta osaammeko ottaa lapsen ja nuoren kysymykset vakavasti? – Ehkä meillä on koko ajan takaraivossa ajatus siitä, miten lasta voitaisiin ohjata oikeaan suuntaan. Ihmetellään tässä nyt hetki, mutta tunnin lopussa saatte oikean vastauksen... Aikuisen kannattaa kuunnella lapsen kysymykset loppuun asti, eikä antaa vaikutelmaa, että uskossa olisi patenttivastaukset kaikkeen, Aspinen neuvoo. Samaan tapaan ajattelee Jarmo Kokkonen. – Arvoitus, joka pitää ratkaista, saattaa viedä lasta etsimisen tietä eteenpäin enemmän kuin se, että joka käänteessä kerrotaan varmuuden vuoksi se ratkaisu.

Ihmetelkää yhdessä Luterilaiseen tapaan elää kristittynä kuuluu syvällinen harkinta, toteaa kirkon koulutuskeskuksen asiantuntija Marja Pesonen. Hän kannustaa lapsia ja aikuisia kyselemään ja pohtimaan yhdessä kaikkia elämän ilmiöitä ja lähtemään älyllisiin leikkeihin. – Lasten kanssa päästään luontevasti ihmettelemään luonnon, ihmisen ja Jumalan olemusta. Aikuisetkin voisivat välillä heittäytyä lasten kaltaiseen ihmettelyyn! Vaikeita kysymyksiä tai vertailua tieteen ja uskon maailmojen välillä ei tarvitse pelätä. Jeesuksen ajatus ”joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan kuin lapsi” tulkitaan usein siten, ettei lapsi kysele liikoja, vaan ottaa uskon vastaan noin vain pakettina. Lapset kuitenkin kyselevät, ihmettelevät ennakkoluulottomasti asioita ja ovat ehdot-

toman kiinnostuneita totuudesta.

Viesti tulevaisuuden toivosta Aikuisen tehtävä on kasvatustieteen maisteri Marja Pesosen mukaan mahdollistaa elämään ja itseensä luottavan lapsen kasvu. Tällöin hän voi heittäytyä turvallisesti tulevaisuuteen. Kun lapsi kasvaa luottamuksen ja toivon ilmapiirissä, myös elämän syvää merkityksellisyyttä ja hengellisyyttä voidaan etsiä rauhassa. Nykyään vanhemmat, koulu ja kirkkokin ovat usein yhtä ymmällään, pastori Mika Aspinen myöntää.

– Jokainen pesee käsiään, kun ei osaa vastata maailmankatsomuksellisiin kysymyksiin. Ilmastonmuutos masentaa monia. – Kasvaako nyt ihmisiä, jotka ovat oppineet, että kaikki on turhuuksien turhuutta? – Miten voisimme välittää kaksoisviestin, että meillä on tukeva pohja, jolle heittäytyä, ja kuitenkin voimme etsiä kaiken aikaa myös uutta tietoa, Aspinen kysyy. Pappi Jarmo Kokkonen painottaa, että kaikissa olosuhteissa on kristillisestä näkökulmasta aina vahva toivon pohjavire. – Meillä on tulevaisuudenorientaatio: Jeesus Kristus on eilen, tänään ja iankaikkisesti.

TIETEEN LAHJA LUODUILLE Kirkko ja tiede ovat historian aikana vahvasti kietoutuneet mutta toisinaan myös törmäilleet toisiinsa. Nykyteologiassa ymmärretään, etteivät kristillinen ja tieteellinen maailmantulkinta ole vastakkaisia vaihtoehtoja, saati vihollisia. Tätä lähtökohtaa korostaa netistä löytyvä, marraskuussa 2019 julkaistu kannanotto Tieteiden lahja – Piispojen puheenvuoro tieteiden arvosta ja tehtävästä Jumalan luomakunnassa. Piispojen mukaan uskon ja tieteen näkökulmat voivat elää limittäin rakentavassa vuoropuhelussa ja olla luontevia osia ihmisen katsomusta. Kristityillä ei ole syytä torjua tieteen tutkimustuloksia. Uskolle Jumalaan on tilaa ja tarvetta. Moni etsii elämäänsä syvempää mieltä ja merkitystä, joita kristinusko tarjoaa.

Hämeenlinnanseurakunnat.fi


16

Tule mukaan

Katso kaikki tapahtumat:

Hämeenlinnanseurakunnat.fi Koronatilanne saattaa muuttaa valitsevia kokoontumisohjeita, joten pidätämme oikeuden tapahtumien muutoksiin. Ajankohtainen tieto löytyy nettisivuiltamme.

KESÄN TILAISUUKSIIN JA TOIMITUKSIIN

Kesän jumalanpalvelukset Kesäaikana on joka sunnuntai kello 10 alkava messu Hämeenlinnan kirkossa. Hämeenlinnan kirkossa myös tarjotaan yksityisehtoollisia sunnuntaisin klo 11.30–12 niille riskiryhmiin kuuluville, jotka eivät halua osallistua jumalanpalvelukseen, mutta kaipaavat ehtoollista.

Perheille

LUONTORASTIT Tervetuloa ulkoilemaan perheenä!

SYKSYN 2020 päiväkerhoihin, luontokerhoihin ja metsämörrikerhoihin on vielä paikkoja. Lisätietoja antaa lapsityönohjaaja Niina Huttunen, p. 040 804 9381, niina.huttunen@evl.fi

Kesä- ja heinäkuun ajan kello 10 alkaa messu Vanajan kirkossa ja kello 12 Rengon kirkossa. Elokuussa Rengossa vietetään messu kello 10 ja Vanajan kirkossa kello 12 alkaen.

Kun kuljetaan luontorasteilla, muistetaan pitää etäisyyttä muihin perheisiin. Ei myöskään kosketa rastitehtäviin. Rastit tavoittaa lastenvaunuilla. Rastit ovat paikoillaan 18.6. saakka. Rastien teemat ovat vaihdelleet kevään aikana, viimeisen viikon aiheena ovat luontokuvat ja sananlaskut. Lähdöt ovat 1. Aulangon luontoliikuntakeskuksen (retkeilymaja) opastetaulu. 2. Kaupunginpuiston laululava. 3. Käikälän valaistun kuntopolun opastetaulu 5. Rengon koulun urheilukenttä, rasti löytyy vas. laidalta pururataa pitkin.

OSALLISTU KOTISOHVALTA

MUSIIKKITUOKIOT VERKOSSA torstaisin 11.6. ja 18.6. klo 10.

Kello 10 alkava messu jostakin rovastikuntamme kirkosta striimataan joka sunnuntai, paitsi juhannusviikolla lähetetään juhannuspäivän sanajumalanpalvelus lauantaina. Hämeenlinna-Vanajan seurakunta jatkaa messujen suoratoistoa YouTube-kanavalla Hämeenlinnan seurakunnat. Livelähetyksen jälkeen tallenne on katsottavissa verkossa kahden viikon ajan. Lähiseurakunnat striimaavat messut omien Facebook-sivujensa kautta.

Tule mukaan leikkimään ja laulamaan livelähetykseen Facebookiin sivulle Hämeenlinna-Vanajan srk:n varhaiskasvatus.

• • • • • • • • • • •

PERHEIDEN RETKIPÄIVÄ ke 12.8. klo 9.30–11.30 Loimalahden leirikeskuksen pihalla. AVOIN KESÄPÄIVÄ to 20.8. klo 12–20 Loimalahden leirikeskuksen pihalla. PERHEMESSU su 23.8. klo 10 Syöksynsuun leirikeskuksessa.

14.6. Janakkala 20.6. (juhannuspäivä) Hämeenlinna 28.6. Hattula 5.7. Hauho 12.7. Lammi 19.7. Hämeenlinna 26.7. Hämeenlinna 2.8. Hattula 9.8. Kalvola 16.8. Janakkala 23.8. Hämeenlinna

KESÄN ERIKOISMESSUT Kenttämessu su 14.6. klo 18 Hämeen Linnan kasarmialueen pohjoispuolella Kaupunginpuiston vieressä, Hämeenlinnan ensimmäisen kirkon muistomerkin luona. Messussa mukana Varusmiestoimikunnan soittajat ja sotilaskotisisaret. Juhannusaaton iltahartaus pe 19.6. klo 19 Rengon kirkko Juhannuspäivän sanajumalanpalvelukset la 20.6. klo 10 Hämeenlinnan kirkko klo 12 Vanajan kirkko Kesäasukkaiden picnic-messu su 5.7. klo 12 Rengon seurakuntatalon piha

Suuri pieni seikkailu: NUKU YÖ ULKONA! 22.–23.8.2020 Syöksynsuun leirikeskus

Varsinaisen valtakunnallisen Nuku yö ulkona -tapahtuman etkot. Kaikenikäisille mahdollisuus tulla ulkoilemaan ja yöpymään teltassa. Luvassa on kivaa ohjelmaa, tikkupullaa, ruoan laittoa retkikeittimellä, jousiammuntaa, melontaa, nuotiolla tunnelmointia. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Hämeenlinnanseurakunnat.fi/ilmoittaudu

KESÄLEIRIPÄIVÄT 9–12-VUOTIAILLE •

Heinärippi su 12.7. klo 10 Vanajan kirkko • Kansanlaulumessu ja kansallispukujen tuuletus su 26.7. klo 12 Rengon kirkko

EHTOOLLISHARTAUDET SUNNUNTAI-ILTAISIN Pyhäiltoina kello 18 hiljennytään hartauteen ja vietetään ehtoollista vuorotellen Hämeenlinnan kirkossa ja Syöksynsuun leirikeskuksen leirikirkossa ulkona. Hämeenlinnan kirkko: 21.6., 5.7., 19.7., 2.8. ja 16.8 Syöksynsuun leirikeskus: 28.6., 12.7., 26.7., 9.8. ja 23.8.

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

ma 15.6. ja ke 17.6. klo 10–16 teemana luonto ti 16.6. ja to 18.6. klo 10–16 teemana talentti

Yhdessä pelailua, leikkimistä, askartelua, uimista ja melontaa sekä luonnosta ja ulkona olosta nauttimista. Leiripäivät pidetään Syöksynsuun leirikeskuksessa. Leiripäivien hinta on 10 €/päivä, sisältäen lounaan ja välipalan. Leirikeskuksessa ollaan ulkona väljästi ja noudatetaan hyvää käsihygieniaa. Osallistua voi vain terveenä. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Hämeenlinnanseurakunnat.fi/ilmoittaudu


Kuva: Peter Österman

Kuva: Kimmo Pihlajamaa

17

Laula Skanssamme -yhteislaulutilaisuus Ismo Savimäen kanssa pe 28.8. klo 18–19.30 Hämeenlinnan torilla.

Duo Lehtoaho konsertoi

Beethovenin IX sinfonia pe 28.8 klo 20 kirkon edessä torilla. Tawastia Sinfonia, Hämeenlinnan Mieskuoro, Timotei-kuoro, Hämeenlinnan kamarikuoro ja huippusolistit. Johtaa Heikki Seppänen. VAPAA PÄÄSY! Yhteistyössä: Musiikkia Linnassa, Suomen kulttuurirahaston Hämeen rahasto, Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys ry

Kanttorimme, urkuri Anna-Maria Lehtoaho ja pianisti Miikka Lehtoaho konsertoivat Hämeenlinnan kirkossa 2.7. kello 19. Sisarukset jatkavat muutaman vuoden tauon jälkeen mielenkiintoisia aluevaltauksiaan urkumusiikin ja pianomusiikin yhdistelyssä. Tämänkertaisen konsertin syvän ytimen muodostaa Robert Schumannin a-molli pianokonserton ensimmäinen osa, johon Anna-Maria taituroi orkesteriosuuden urkujen äärestä omana sovituksenaan. Lisäksi konsertissa kuullaan vuoropuhelua ja kahden soittimen yhdistelmiä Claude Debussyn ja Johann Sebastian Bachin teosten äärellä. Konserttiin voi tulla tuolloin vallitsevien kokoontumisrajoitusten puitteissa paikan päälle ja siihen on vapaa pääsy. Konsertti myös striimataan ja on seurattavissa nettisivuilla Hameenlinna-vanajanseurakunta.fi/toivoa.

t o r Kuo sa II

S EURA KUNTAV IIK KO HÄ MEEN L I N N ASSA 2 7.9.– 4 .10.

is v u k o l e

la 5.9. klo 18 Vanaja-Sali Aurorina, Aurora, Vox Vanajae, Vanajan mieskuoro, Sibbe-siskot, Henri Sakki. Johtaa Ismo Savimäki ja Christa Talikka. Haaveellisia, hullunkurisia, traagisia, riemullisia, mystisiä, voimantäyteisiä zoomauksia elokuvamusiikin maailmaan! Konsertin mahdollinen tuotto annetaan Yhteisvastuukeräykselle. Liput 20 € /10 € (alle 18-vuotiaat).

Mitä on onni, mitä onnellisuus?

Jippu

Mikko Vaismaa

Heli Karhumäki

Ari Tähkäpää

Arto Myllärinen

Maksetut viulut | Lahden gospelkuoro | Nukketeatteri Sananjalka Kuorojen yhteiskonsertti Pohjan tähdet | Parisuhdeperjantai | Kelttimessu Taizé-hartaus | Lauluja punaisesta laulukirjasta | Nojatuoli-ilta | Valomessu

JA PALJON MUUTA!

ti 21.7. ja to 20.8. klo 12–21 Loimalahden leirikeskus Kaikenikäisille kesäpäivän viettäjille Lipunnosto klo 12, hartaus klo 14, yhteislaulua klo 17, lipunlasku klo 20. Evääksi tarjoamme kahvia, mehua, makkaraa ja lettuja. Päivä on maksuton.

NOJATUOLI-ILLOISSA KESKUSTELUA JA MUSIIKKIA Seurakunnan uusi YouTubessa julkaistu Nojatuoli-ilta toi kahteen kevään sunnuntai-iltaan keskustelua ja musiikkia. Pastori Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorion kanssa keskustelivat kosketuksen ja nähdyksi tulemisen kaipuusta muun muassa Petteri Sihvonen ja Riikka Koivisto. Arto Myllärisen ohjaamien Nojatuoli-iltojen house-bandissa soittaa seurakunnan työntekijöitä ja paikallisia muusikoita. Nojatuoli-illat jatkuvat kesän jälkeen suorina lähetyksinä Vanajan kirkosta. Kenet hämeenlinnalaisen henkilön haluaisit nähdä Nojatuoli-illan vieraana? Lähetä toiveesi sähköpostilla osoitteeseen kotikirkko@evl.fi.

Hämeenlinnanseurakunnat.fi


18

Sielukasta luettavaa kesään MITÄ MUUMIT OPETTAVAT YKSINÄISYYDESTÄ? Tove Jansson: Muumipappa ja meri, Itämeri -juhlalaitos. WSOY 2020. 212 s. Vuonna 1965 julkaistu Muumipappa ja meri on jännitteinen, paikoin pelottavakin muumikirja. Ennemmin aikuisille kuin lapsille suunnattu. Koneen Säätiön myöntämän Vuoden Tiedekynä -palkinnon voittaja filosofi Sanna Tirkkonen tarkastelee Janssonin romaania kertomuksena kriisiytyneestä perheestä ja sen jäsenten kokemasta yksinäisyydestä. Tirkkonen pohtii yksinäisyyden monia muotoja mieluisasta yksinolosta syrjäytymiseen ja eksistentaaliseen yksinäisyyteen. Muumipapan yksinäisyys perustuu kokemukseen tarpeettomuudesta. Hänen halunsa olla sankari vie koko perheen majakkasaarelle. Perheenjäsenet eristäytyvät myös toisistaan ja etsivät ulospääsyä yksinäisyydenkokemuksestaan. Muumimamma esimerkiksi työstää tilannetta taiteen avulla, Muumipeikko kohtaa yksinäisyyttä edustavan Mörön. Muumipappa ja meri on myös kertomus meren kauneudesta ja voimasta. Tove Janssonille meri oli koti ja myös merkittävä inspiraationlähde muumitarinoiden luomisessa. Muumitarinat täyttävät tänä vuonna 75 vuotta, minkä juhlistamiseksi Moomin Characters ja John Nurmisen Säätiö ovat käynnistäneet kampanjan Itämeren suojelemiseksi. #MEIDÄNMERI #VÅRTHAV #OURSEA. R-S K Sanna Tirkkosen artikkeli Yksinäisyyden tunteet Tove Janssonin teoksessa Muumipappa ja meri on julkaistu Psykoterapia-lehdessä 3/2019.

MAAILMA MUUTAMASSA TAVUSSA Sanna Pellicioni: Haikuja räjähtäville sydämille. 64 s. Kustantamo S&S 2020. Minna Eväsoja: Wabi & Sabi -mietiskelypäiväkirja. Runojen suom. Minna Eväsoja ja Kai Nieminen. 168 s. Gummerus 2019. Sanna Pellicionin herkänkauniisiin ja hauskoihin, paljon yksityiskohtia sisältäviin, kuvituksiin ihastuneena ihmettelen kalligrafisia siveltimen vetäisyjä ja väriroiskeita. Japanilaisen kolmisäkeisen haikun muotoon kirjoitetut runot kertovat nuorelle ja nuoruudesta: rakastumisesta, erosta, ilmastonmuutoksesta, elämänhalusta, vapaudesta. Jotkut runot saavat kyyneleet kihoamaan silmäkulmaan – ja yht´äkkiä myös graafiset muodot ja värivalumat alkavat puhutella. Osana runoja, ei vain niiden kuvituksena. Kirjailija kannustaa kirjoittamaan omia runoja itselle tärkeistä aiheista. Hänestä haikun muoto ohjaa kirjoittamista ja vapauttaa mielikuvituksen. Omia haikujaan voi kirjoittaa vaikkapa japanilaisia runoja ja puupiirroksia sisältävään Wabi & Sabi -mietiskelypäiväkirjaan. Kääntökirjaan voi tallentaa omia satunnaisia kokemuksiaan, ajatelmiaan ja päiviensä virtaa sen mukaan, kumpi kuvastaa paremmin sydämen tilaa: wabi – kätketty loisto vai sabi – valkoinen suru. R-S K

KUKA KUMMA ASUU KELLOTORNISSA? Anja Portin, Georgi Eremenko: Tumppu ja kellotornin arvoitus. 33 s. Tammi 2020. Pikkuruinen, maailmaa suurin silmin ihmettelevä Tumppu asuu katolla ja nukkuu lapasessa. Hän jättää kotikattonsa selvittääkseen, kuka asuu kaupungin toisella reunalla näkyvässä kellotornissa. Matkasta tuulen mukana purjehtien ja virrassa ajelehtien tuleekin huima seikkailu. Valloittava tarina on kuin lapsen rikkaan mielikuvituksen tuottama, ja Tumppu kuin leikkikaveriksi luotu mielikuvitusystävä. Viehättävässä kuvituksessa riittää tutkittavaa. R-S K Hämeenlinnanseurakunnat.fi

Herkisty elokuvien äärellä KLASSIKKOJEN KESÄ Yle Teema esittää kesälauantaisin maailman parhaita elokuvia Aution saaren elokuvat -sarjassa. Jokaista nähtävää elokuvaa edeltää esittely. Ken Loachin varhainen elokuva Poika ja haukka (7) (Kes, Iso-Britannia 1969) on riipaiseva kuvaus työläisperheen kiusatusta Billy-pojasta (David Bradley), joka kouluttaa itselleen tuulihaukan ja saa suhteesta kesyttömään villieläimeen elämälleen uutta suuntaa. Poika ja haukka on Britanniassa kaikille tuttu tarina, jota yhä luetaan ja katsotaan kouluissa. Yle Teema 27.6., Yle Areena 7 päivää. Kaikkien aikojen parhaaksi Raamattu-elokuvaksi tituleerattu Matteuksen evankeliumi (12) (Il vangelo secondo Matteo, Italia 1964) on kuvattu Sisilian maaseudulla ilman studiolavasteita ja sen pääosissa esiintyy amatöörejä. Jeesusta filmissä esittää espanjalainen oikeustieteen ylioppialas Enrique Irazoquin. Pier Paolo Pasolinin elokuvassa on aitoja työtätekeviä kasvoja ja käsiä. Pasolini käyttää pelkästään evankeliumitekstiä ja muita raamatunkohtia. Elokuvan musiikkina on klassisten säveltäjien (Bach, Mozart, Prokofjev, Webern) lisäksi spirituaaleja, bluesia ja katolista kansanmessua, Missa Lubaa. Yle Teema 25.7., Yle Areena 30 päivää.

KOSKETTAVAT KOTIMAISET Kesän aikana Yle näyttää peräti viisi Kirkon mediasäätiön tukemaa tai palkitsemaa kotimaista elokuvaa. Kirkon mediasäätiö tukee ja edistää uskontoa ja elämänkatsomusta käsittelevien ohjelmien tekemistä, levittämistä ja esittämistä valtakunnallisissa medioissa. Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on yksi säätiön perustajajäsenistä. Kuolemanleirin vangit valmistavat sata vuotta sitten tapahtuneen tosikertomuksen pohjalta tehdyssä elokuvassa Suomen hauskin mies (2018) näytelmän vartijoiden ja saksalaiskomentajan viihdyttämiseksi. Kuolemaan tuomittu punavanki, koomisista rooleistaan tunnettu Toivo Parikka, saa teatteriryhmineen viimeisen mahdollisuuden: heidän on tehtävä huvinäytelmä vartijoidensa ja saksalaisjoukkojen komentajan viihdyttämiseksi. "Jos nauratatte, teitä ei ammuta.” Ohjaus Heikki Kujanpää. Pääosassa Martti Suosalo. TV1 21.6., Yle Areena 5.6.–4.7. Klaus Härön Miekkailija (2015) perustuu löyhästi todelliseen hahmoon eli virolaiseen miekkailijaan Endel Nelikseen, joka pakenee Stalinin ajan lopuilla Leningradista Haapsaluun ja ottaa vastaan opettajan työn. Nelis alkaa opettaa koululaisille – joista suurin osa on isättömiä sodan tai Stalinin vainojen johdosta – miekkailua ja saa vastaansa koulun kommunistibyrokraatit. Käsikirjoitus Anna Heinämaa. TV1 28.6. Yle Areena 28.6.–27.7. Kaksi nuorta tyttöä karkaa kotoaan, maaseudun rauhasta ja uskonnollisista perheistään, kesäiseen pääkaupunkiin etsimään vapautta ja ensimmäisiä suuria kokemuksia. Kielletty hedelmä (2009) sai mediasäätiön Katso minuun -palkinnon. Perustelujen mukaan elokuva on koskettava, hauska ja järkyttävä, ja siinä käsitellään uskontoa perheiden ja nuorten arkipäivään kuuluvana luonnollisena asiana, siihen liittyvine tunteineen ja tapoineen. Ohjaus Dome Karukoski, rooleissa Marjut Maristo ja Amanda Pilke. TV2 24.7., Yle Areena 3.7.–1.8. Heini Junkkaalan käsikirjoittama Kristuksen morsian (2014) kertoo identiteetistä ja fundamentalismista muuttuvassa yhteiskunnassa. Marion on menossa naimisiin naisystävänsä kanssa, mutta kokee saavansa merkin Jumalalta luopua suhteestaan ja päätyy fundamentalistiseen seurakuntaan. Marionin äiti on yksi ensimmäisistä naispapeista ja suvaitsevainen tasa-arvotaistelija. Ohjaus Kari Paljakka, rooleissa mm. Iida Kuningas ja Miitta Sorvali. TV1 26.7. Yle Areena 3.7.–1.8. Vinkit koonnut Riitta-Sisko Keinonen.


19

Tunnistatko, mistä kirkosta Hämeenlinnan seurakuntien alueelta löytyy tämä yksityiskohta?

Ylväs, äänekäs taivaan auraaja

Osallistu keskusteluun Facebookissa sivulla Hämeenlinna-Vanajan seurakunta!

Kurki on suomalaisten parhaiten tuntemia lintulajeja. Entisajan ihminen pystyi ilman kiikaria tai kaukoputkea tunnistamaan suurikokoisen, ylvään ja äänekkään taivaan auraajan.

Teksti Pirjo Silveri

K

urki on ollut suomalaisille erityinen lintu, mutta myös muut kansat eri puolilla maailmaa ovat pitäneet sitä esimerkiksi jumalten sanansaattajana, taivaan ja maan välittäjälintuna tai sielujen kuljettajana. Vuosituhannen alussa Suomen kurkikannaksi arvioitiin 19 000 paria. Nyt pesiviä pareja on noin 40 000. Soitten kuninkaaksi mielletty pitkäkaula on nykyään sopeutunut uusiin elinympäristöihin. Kurjesta on tullut enenevästi merenlahdissa, rehevien lintujärvien ruovikoissa ja jopa lampien kosteikoissa pesivä lintu. Suomen suurimpiin kuuluvan linnun ravintoa ovat siemenet, marjat, selkärangattomat eläimet, sammakot ja matelijat. Kurjen nimi jäljittelee sen ääntelyä. Linnun nimenä kurki on suomen kielessä poikkeuksellinen, koska se on kautta aikojen viitannut yksiselitteisesti samaan lajiin. Kurjen pitkä kaula eli käytännössä henkitorvi toimii urkupillin tavoin äänenvahvistimena. Näin se pystyy huutamaan niin, että ääni kantaa kilometrien päähän. Toitotus on yksinkertaista, mutta kuitenkin joka yksilöllä persoonallista. Ääni välittää muille linnuille monenlaista tietoa, muun muassa ääntelijän sukupuolesta, kunnosta, iästä, pariutumishalukkuudesta, vaarasta, aikeesta puolustaa reviiriä. ”Niinkuin pääskynen, niinkuin kurki minä kuikutan, minä

kujerran kuin kyyhkynen; hiueten katsovat minun silmäni korkeuteen: Herra, minulla on ahdistus, puolusta minua.” (Jes. 38:14). Tässä tilanteessa ihminen tulkitsi linnun ääntelyn lähinnä valitukseksi.

Kurki (Grus grus) on uljas ulkoisilta ulottuvuuksiltaan, pituus 110–120 senttiä ja siipien kärkiväli jopa 220 senttiä. Yleisväritykseltään harmaalla linnulla on kaulan sivuilla ja poskissa valkea juova, joka rajautuu jyrkkänä päälaen ja kurkun mustaan, päässä takana loistaa punainen laikku.

Muuttolinnut tuntevat aikansa ja päämääränsä. Raamattu viestittää, kuinka ihmisen pitäisi ottaa luonnosta mallia: elämässä on oikea suunta ja päämäärä, kun kuuntelee ja kuulee, mitä Jumala on puhunut. Vanhan testamentin profeetta Jeremia kirjoittaa: Haikara-

muuttajat löytävät talvehtimisalueilleen pääasiassa perinnöllisten suunnistustaitojensa avulla. Vain harvat lajit, kuten kurjet, hanhet ja joutsenet oppivat reitit, suotuisat välilaskupaikat ja määränpäät emoltaan. Parvet lentävät tuttujen maamerkkien mukaan, suuntaa osoittavat järvet ja joet, rannikot ja saaristot, niemenkärjet ja peltoaukeat. Poikaset painavat tärkeät etapit mieleensä heti ensimmäisellä muuttokerralla. Kurki puolustaa jälkeläisiään niin kovahermoisesti, ettei edes kettu uskalla hipsiä pesän ja poikasten lähelle. Symboliikassa kurki on liitetty oikeudenmukaisuuteen, valppauteen, tarkkaavaisuuteen ja vastuun kantamiseen. Yhdellä jalalla seisova lintu on symboloinut hengellistä valvomista. Ryhdikkään asentonsa takia kurjen on sanottu kannattelevan – ei enempää tai vähempää – kuin koko taivaankantta. Tästä juontaa rakennusten ison tukipuun nimitys: kurkihirsi kannattaa kattoa ja pitää taloa pystyssä. Rakennuksilla ja satamalaitureilla seisoo nostokurkia. On helppo päätellä, mistä nimitys tulee.

Taivaankannen kannattelija

Kurjen äänekäs toitotus on joka yksilöllä persoonallista.

kin taivaalla tietää muuttoaikansa, kyyhkyset ja pääskyset osaavat tulla, kun niiden aika on. (Jer. 8:7) Kurjet tuovat kevään ja vievät kesän. Huhtikuun puolivälin paikkeilla tuhannet ja taas tuhannet kurjet purjehtivat ilmojen halki Suomeen. Syksyllä Etelä-Eurooppaan tai Afrikkaan palaava parvi on vielä isompi ja auroista kuului piipitystä, koska poikaset ovat liittyneet matkantekoon. Lintujen järjestelmällisellä havainnoinnilla ja rengastuksella on saatu selville, että

Mirja Lassila & Elias Riikonen

RISTIRIITA VIIHDYTTÄVÄÄ VÄITTELYÄ

Uusi Ristiriita-podcast

Hämeenlinnanseurakunnat.fi/ristiriita Luotiinko maa seitsemässä päivässä? Pääsevätkö kaikki taivaaseen? Elämmekö lopun aikoja?

KUUNTELE JAKSOT:

SPOTIFY JA SOUNDCLO UD.COM/ RISTIRIITA

Hämeenlinnanseurakunnat.fi


Mitä Sinulle KUULUU?

Lapsuuden kipeyden ja kauneuden tunnevoimainen kuvaaja Mari Isotalo ripustaa seuraavaan näyttelyynsä dystooppisia lapsikuvauksia, mutta unelmoi jo seuraavaksi maalaavansa jotakin valoisaa ja värikästä. Teksti Riitta-Sisko Keinonen Kuva Marika Ijäs

K

Olemme kuunnelleet musiikkia yhdessä iltaisin. Tulee juteltua enemmän, ja myös kuunneltua eri lailla läheisiä, kun ei ole minnekään kiire. Yhtä rauhaa ja yhteisymmärrystä ei tiivis perheen kesken oleminen ole tietenkään ollut. Isotalon puoliso työskentelee Hyvinkäällä hyvinvointipäällikkönä ja etätyöskentely kotona on merkinnyt lukuisia työrauhaa vaativia verkkokokouksia. – Perhe antaa voimaa ja tuottaa huolta samassa suhteessa. Minun tehtäväni on ollut mahdollistaa korona-ajan arki pyykki- ja ruokahuoltoineen. Se on ollut kompromissien tekemistä, riitojen sovittelua. Enkä ole mikään kotihengetär. Saattaisin olla erakkoihminen ilman isoa perhettä, Isotalo pohtii. – Maalien ja siveltimien ääreen en päässyt pitkään aikaan.

Herkkyys vahvuutena

Suomenlinnan HAA Galleriaan elokuussa ripustettava näyttely Ilmaperintö pohtii, minkälaisen maapallon jätämme jälkeemme. Neljän naisen yhteisnäyttelyyn Isotalo tuo äidin näkökulman. – Näyttelyn työni ovat tummanpuhuvia, dystooppisia lapsikuvauksia. Mutta niiden jälkeen haluan maalata värikästä, valoisaa ja ilmavaa!

Väreillä, ja rakkaudellaan väreihin, Isotalo ilmaisee positiivisuutta, synkät kaudet ja teemat imevät värit minimiin. – Olen myönteinen ihminen. Vaikka minun täytyykin käydä välillä pohjamudissa, suhtaudun luottavaisesti elämään. En olisi tällaista elämää ehkä muuten valinnut. Perhe-elämä ja taiteentekeminen ovat kulkeneet Isotalon elämässä aina rinta rinnan. – Saan aiheita taiteeseeni lasteni kasvua seuraamalla. Mutta vaikka malleina ovat omat lapset, aiheet ovat universaaleja. – Herkkyys on sitä, että havainnoi ympäröivää maailmaa ja uskaltaa reagoida asioihin aidosti eikä toisten odotusten mukaisesti. Kuvaan lapsen omasta maailmastaan, en aikuisten odotuksista, käsin. Katsoja voi tuntea yhteyttä herkkyyteensä ja sisäisen lapsensa tarpeeseen tulla nähdyksi. Isotalon taiteessa puhuttelee vahva ja syvä tunne. – Tunnelma voi olla katsojalle eri, kuin mitä itse tekijänä olen ajatellut. En avaa teosten taustoja, jollei joku varta vasten kysy. Katsojan tulkinnat ovat yhtä tärkeitä. Vahva tunnelataus on tuonut teosten katsojille mieleen muistoja omasta elämästä. Töissäni on nähty oma lapsuus, läheisiä ihmisiä ja jopa enkeleitä.

KAMALA LUONTO

MARI ISOTALO • hämeenlinnalainen kuvataitelija, taidemaalari • syntynyt 1973 Kouvolassa • opinnot: kuvataiteilija (AMK), vaatetusalan artesaani • perhe: puoliso sekä 7-, 9-, 14- ja 18-ikäiset lapset • julkaissut lapsiaiheisista teoksistaan kirjan Kasvukipuja 2012 • oma Pyrykääkkä Design -yritys, jossa suunnittelee kuoseja, vaatteita ja asusteita • Ilmaperintö -näyttely yhdessä Eira Lähteisen, Minttu Saarisen ja Katri Stenbergin kanssa 6.–22.8. HAA Galleria, Suomenlinna

uvataiteilija Mari Isotalon korona-ajaksi kotiin koulua ja työtä tekemään vetäytynyt kuusihenkinen perhe on äidin mukaan rauhaa rakastava ja vähään tyytyvä. – Onneksi, sillä taitelijaperheessä leipä ei ole usein leveä, ratkaisuja on tehty muusta kuin taloudellisesta näkökulmasta. Seuraavaksi yhdeksäksi kuukaudeksi kaksi taitelija-apurahaa turvaavat työntekoni, Isotalo kertoo helpottuneena. Seurakunta on läsnä perheen elämässä lasten kerhojen ja rippikoulun kautta. – Seurakunta tekee tärkeää lapsi- ja nuorisotyötä, ja sillä on sama sanoma kuin mitä taiteellani pyrin viestimään, että jokainen ihminen on arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Ja että lapsen pitää saada olla ja kasvaa rauhassa. Kristillisyyden Isotalo kuvaa näyttäytyvän omassa elämässään siten, että ollaan ylipäätään ihmisiksi. Lähimmäisenrakkaus ja toisen kunnioittaminen sekä muita kohtaan että perheen kesken ovat tärkeimpiä kulmakiviä. – Kun nyt olimme pitkään koko ajan yhdessä ilman mahdollisuutta irtiottoihin, ja edelleen elämä keskittyy kotiin, on tarvittu avoimuutta ja alttiutta ottaa vastaan ja käsitellä asioita.

Kotikirkko 2/2020 | Hämeenlinna-Vanajan seurakunta | www.hämeenlinnanseurakunnat.fi Julkaisija Hämeenlinna-Vanajan ev. lut. seurakunta 67. vuosikerta

Päätoimittaja Anne Leinonen anne.leinonen@evl.fi puh. 040 804 9325

Toimitus Rauhankatu 14, PL 65, 13100 Hämeenlinna Hämeenlinnanseurakunnat.fi kotikirkko@evl.fi

Toimittaja Riitta-Sisko Keinonen riitta-sisko.keinonen@evl.fi puh. 040 804 9326

Taitto ja kuvankäsittely MI Suunnittelu, Marika Ijäs Ilmoitusmyynti Anne Leinonen puh. 040 804 9325 Paino Botnia Print

Jakelu Hämeenlinnan jakelupalvelu ja Posti Oy Jakeluhuomautukset Hämeenlinnan jakelupalvelu puh. 03 612 5600 hml.jakelupalvelu@aina.fi

Facebook www.facebook.com/ HameenlinnaEvl Kannen kuva Marika Ijäs Seuraava numero ilmestyy 23. syyskuuta 2020


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.