Kotikirkko 3/2020 by Hämeenlinna-Vanajan seurakunta

NI &

NEL

LISU

US -

NUM

3 | 2020

HÄMEENLINNA 23.9.2020

ELÄMÄNMUUTOKSEN TEHNYT JIPPU:

"VÄLTÄN NYKYÄÄN KIIHKOILUA JA JYRKKYYTTÄ"

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA:

"Löysin ystävän, jota en uskonut tapaavani"

OLETKO HYVÄ TYYPPI? – LÖYDÄ SUPERVOIMASI

AJAN

LUKUKOHTAINEN PAKE TTI

Pysähdy ja l rauh ue assa.

Onnexolkoon! -SEURAKUNTAVIIKKO TUO HÄMEENLINNAAN STAND UPIA, KONSERTTEJA JA PUHETTA ONNESTA

ERO

Rakas

RAAMATTUNI

Rakas välttämätön Raamattuni

ivan kuin jotain puuttuisi, jos en ole aamulla avannut Raamattuani. Lukuhetken ei tarvitse olla pitkä, kiireisenä aamuna vaikka vain minuutti. Aamuinen raamattuhetki on kuin aamupala. Tarvitsen sitä. Tukevampi herkkupöytä on sunnuntain messu. Sen eväissä riittää purtavaa koko viikoksi. Siksi luen uudelleen sunnuntain Raamatun tekstejä koko viikon ajan. Yhtenä päivänä on vuorossa evankeliumi, toisena epistola, kolmantena profetia ja neljäntenä psalmi. Näin oma lukemiseni liittyy koko seurakunnan yhteiseen valellukseen. Samalla liityn kirkkovuoden kulkuun muiden kanssa. Illan päätteeksi vielä palaan aamulla kulkemaani tekstiin miettien, mitä se minulle voisi viestiä päivän kokemuksiin peilaten.

Miksi järjestämme tapahtumia? Taiteiden yönä seurakuntamme järjesti Hämeenlinnan torilla kaksi suurta tapahtumaa, Laula skanssamme -laulutapahtuman ja Beethovenin syntymävuotta juhlistavan konsertin. Beethovenin IX sinfonia keräsi reilusti toista tuhatta kuuntelijaa. Joukossa oli perheitä pienine lapsineen, ja monet näistä leikki-ikäisistä kuuntelivat ja katsoivat vajaan tunnin mittaisen konsertin alusta loppuun. Klassinen musiikki on mahtavaa pienillekin.

Rakas rohkaiseva Raamattuni

Työskennellessäni Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan lähettämänä Nepalissa jouduin usein tilanteeseen, jossa oma viisaus, omat voimat ja taidot eivät oikein riittäneet. Usein aamulla luettu sana, Jumalan lupaus, kantoi koko päivän.

Rakas rosoinen Raamattuni

Etsimme elämässä vastauksia omiin kysymyksiimme. Etsin niitä myös Raamatusta. Se ei kuitenkaan ole ensisijaisesti ohjekirja, mutta Raamattu kyllä usein haastaa meidät. Tarkoittiko Jeesus ihan käytännössä, mitä sanoi? Pitääkö antaa lainaa takaisinmaksua odottamatta tai ylimääräiset paitani tarvitsevalle? Ristiriidat askarruttavat, ja usein jännitteiset kohdat ovat niitä hedelmällisimpiä. Ne pakottavat pohtimaan, mistä on kysymys, ja mitä Jumala todella haluaa meille sanoa.

Rakas raastava Raamattuni

Raamatun tulkitseminen ei ole helppoa. Kirkkomme ajankohtaiset ristiriidat pohjautuvat paljolti osapuolien erilaisiin Raamatun tulkintoihin. Uskon kaikkien lukevan tosissaan Raamattuaan. Taustani vaikuttaa siihen, miten tekstin ymmärrän.

Rakas yhteinen Raamattumme

Raamatun sana on minulle hyvin henkilökohtainen viesti. Samalla se on yhteisen uskomme perusteista kertova kirja, jonka keskuksena näen Jeesuksen. Nöyryys voisi olla avainsana Raamatun yhteisessä ymmärtämisessä. Niin kuin koetan kuunnella Jumalan puhuvan minulle Raamatussa, koetan kuunnella myös herkällä korvalla, mitä ystäväni on Raamatun sanasta löytänyt. Voin oppia häneltä, vaikka en olisikaan kaikesta samaa mieltä. Juha Lind Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan lähetystyöntekijä

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

uskinpa kaikki joukosta olisivat lähteneet konserttisaliin kuuntelemaan teosta, mutta torille on helppo tulla. Joitakin kriittisiä ääniä on seurakunnan suuntaan kuulunut konsertin jälkeen. Kysyjiä on kiinnostanut, miksi seurakunta oli järjestämässä kohtalaisen arvokkaan tapahtuman. Musiikin tuominen keskelle Hämeenlinnaa lisää paikkakunnan ja yksittäisten ihmisten hyvinvointia. Meitä kiinnostaa hämeenlinnalaisten hyvinvointi, ja mielellämme tuemme sitä myös tällaisella tempauksella. Koska me voimme. Ja koska meidän pitää.

Seurakunta kuuntelee ja oppii On huomattu, että ihmiset ovat pidemmän aikaa jättäneet kirkon jäsenyyden. Sen sijaan erilaisissa kyselytutkimuksissa ihmisten hengellisyys tai henkisyys ei ole mihinkään kadonnut. Onkin selvää, että kirkolla ei enää ole mahdollisuutta sanoittaa yksinoikeudella hengellisyyttä tämän päivän yhteiskunnassa. Mutta näyttää siltä, että kirkko ja seurakunta kyllä hyväksytään yhdeksi keskustelijaksi tämän elämänalueen kysymyksiin. Uusi rooli asettaa meille haasteen, sillä seurakunta onkin yhä enemmän kuunte-

Ihminen on kokonaisvaltainen olento. Meissä on ruumiillinen, henkinen ja hengellinen puolemme. Kaikkia pitäisi jotenkin huoltaa. lijan ja oppijan paikalla – tahtoen edelleen olla kiinnostava ja merkittävä toimija ihmisten hyvinvoinnin kysymyksissä Hämeenlinnassa.

OLET MITÄ SYÖT -OHJELMASTAKIN TUTTU LAULAJA JIPPU uskoo ansiottomaan armoon: "Mokailijoita ei hylätä, vaan kutsutaan siunattavaksi". Tänään on hyvä päivä, s. 4–6

VAPAAEHTOISTYÖ on teko mielenterveydelle. Vapaaehtoisuudesta uusia ystäviä ja elämäniloa, s. 10–11

3 Kuva Anne Leinonen

Hengellisyyden huoltamista Ihminen on kokonaisvaltainen olento. Meissä on ruumiillinen, henkinen ja hengellinen puolemme. Kaikkia pitäisi jotenkin huoltaa. Hengellisen puolen huoltaminen saattaa näistä kolmesta olla tänä päivänä kaikkein aliarvostetuinta. Ehkä se ei vaadikaan niin paljon hoitoa. Ehkä sen hoitamatta jättäminen ei oikein näy missään. Mutta melkein väitän, että sen hengellisen puolenkin huomioonottaminen lisää elämän mielekkyyttä ja onnellisuutta. Sillä kysymys Jumalasta ei jätä meitä rauhaan vain siten, että jätämme puhumatta tai ajattelematta sitä. Tämän lehden sivuilla on totutusti paljon puhetta hengel-

Haluamme sanoin ja sävelin herättää kysymyksiä hengellisistä asioista ja lisätä keskustelua niistä. lisyydestä ja esimerkkejä siitä, miten ihmiset ovat Jumalan kohdanneet. Jokaisella meistä on oma kertomuksensa liitettäväksi tähän joukkoon. Se on sinun oma kertomuksesi, osana yhteistä tarinaa, uskommehan, että Jumala kohtaa meidät omana arvokkaana itsenämme. Lehdestä huomannet myös, että lokakuun alussa olemme taas erityisellä tavalla kiinnostuneet hämeenlinnalaisten hy-

vinvoinnista ja onnellisuudesta. Järjestämme Onnex olkoon! -seurakuntaviikon. Se tarjoaa hämeenlinnalaisille Jipun musiikkia, kelttimessun, stand up -komiikkaa, gospelmusiikkia, parisuhdeillan ja toivevirsikonsertin. Tapahtumaviikko tuo seurakunnan lähemmäs ihmisten arkea. Haluamme sanoin ja sävelin herättää kysymyksiä hengellisistä asioista ja lisätä keskustelua niistä.

Miten sinun elämääsi kysymys Jumalasta tekisi onnellisemmaksi?

Taas voimme myös kysyä eri asioita. Kuuluuko stand up kirkkoon? Tai onko muinaisilla kelteillä mitään annettavaa meidän jumalanpalveluksille? Erilaisilla ja uudenlaisil-

KUIN KUKKA KUIVASSA MULLASSA Syrjään jääminen näivettää, uskoo ryhmätoiminnasta vastaava Vaula Risku.

ARKIPÄIVÄN SUPERVOIMA – vahvuuksia voi treenata kuin lihasta. Sinä olet hyvä tyyppi!, s. 12

"Puhkeamme kukkaan ihmisen lähellä, joka näkee meissä hyvän", s. 14

Haluamme kysyä, onko sinun hyvinvointisi tai onnellisuutesi suhteen mitään tehtävissä. Pystymmekö me, kenties tuolloin tai tulevaisuudessa, siinä auttamaan? la avauksilla haluamme käydä vuoropuhelua kaikkien hämeenlinnalaisten, kirkkoon kuuluvien ja kuulumattomien, kanssa. Haluamme kysyä, onko sinun hyvinvointisi tai onnellisuutesi suhteen mitään tehtä-

vissä. Pystymmekö me, kenties tuolloin tai tulevaisuudessa, siinä auttamaan? Koska se kiinnostaa meitä. Koska ”tässäkin kaupungissa asuu paljon Minun kansaani” (Ap.t. 18:10). Koska hengellisyys kietoutuu arkeen ja on erottamaton osa ihmistä. Koska hengellisyyden pienikin hoitaminen tekee ihan hyvää ihmiselle. Valitse tapasi, tule mukaan johonkin tapahtumistamme. Ja nykäise hihaa, seurakunnan työntekijät ovat sinua varten. Kimmo Reinikainen, kirkkoherra

Stand up -KOOMIKKO MIKKO VAISMAA

näkee itsessään Jumalan huumorintajun. Parhaat vitsit syntyvät spontaanisti, s. 16

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

Tänään on

hyvä päivä

i a!

Takavuosina sekoillut ja monesta suunnasta hyväksyntää hakenut laulaja Jippu tuntee nyt olevansa rakastettu ja arvostettu. Teksti Janne Villa Kuvat Jani Laukkanen

len kiitollinen onnellisesta elämäntilanteestani ja haluan antaa toivoa muillekin, jotka tarvitsevat rohkaisua vaikeuksiensa keskellä. – Vaikka sattuu joka paikkaan, sanon että turpa kiinni – nyt kyykätään! Salilla kuuluu kurittaa lihaa. Liikunta on mulle kyllä myös meditatiivista, Jippu huudahtaa päällimmäiset kuulumiset. Hän käy ohjatuissa ryhmäliikunnoissa, ui ja hakkaa nyrkkeilysäkkiä. Kuntoiluprojektin Hämeenlinnanseurakunnat.fi

"Poptähteys sekoitti päätäni. Sain nuoreksi tytöksi valtavasti asioita liian nopeasti." kimmokkeena oli syyskuussa käynnistynyt MTV:n Olet mitä syöt -ohjelma. Siinä 11 julkkista tekee elämäntaparemontin. – Lähdin rapakuopasta radikaaliin elämänmuutokseen, muusikko myöntää.

Nyt energinen nainen on pirskahtelevan hyväntuulinen ja henkeä täynnä. Näin iloisena, tasapainoisena, positiivisena ja onnellisena häntä ei totuttu takavuosina näkemään. – Olen levännyt ja voinut jo pidemmän aikaa hyvin, Jippu sanoo kiitollisena siitä, miten elämä on edennyt – heiteltyään häntä ensin ylös–alas.

Poptähteys sekoitti pään

Levottomuus on luonnehtinut lapsesta lähtien Meri-Tuuli Elorinteen, 35, vuoristorata-

maista elämää. Rajusti rajojaan koetellut tyttö muutti kotoaan kasvattiperheeseen ja sen jälkeen lastenkotiin. Laulaja-lauluntekijä aloitti julkisen uransa Jippuna 15 vuotta sitten. Hän teki nopeaan tahtiin kaksi kultalevyä ja yhden platinalevyn. – Poptähteys sekoitti päätäni. Sain nuoreksi tytöksi valtavasti asioita liian nopeasti. Minun oli vaikea käsitellä osakseni saamaani ihailua, Jippu muistelee. Hänet tunnettiin sävykkäiden ja voimallisten laulutul-

kintojensa lisäksi ihmissuhdemyrskyistä ja ikävistä lööpeistä. Intensiivisesti esiintyvä, mutta myös impulsiivinen ja rajaton nuori taiteilija oli pakahtua. Hän koki aistivansa kadulla kulkiessaan koko maailmankaikkeuden kivun ja rakkauden. Rakkauden kaksoiskäskyssä kehotetaan rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseä. Mutta kuka se itse on, jos ihmisen identiteetti on rikki eivätkä kaikki palat ole kasassa? Jippu kysyy. – Minulla ei ollut nuorempana omaa identiteettiä vaan hy-

M k M O h

– Olen niin hajanainen ja lihallinen ihminen, että jos armo otettaisiin minulta pois, en olisi enää elossa.

Musiikkievankelistan työnäky on selkeä. – Evankelista on kutsuttu hengailemaan kaikenlaisten ihmisten kanssa. Mielenkiintoisia keskusteluita syntyy joka paikassa. On tosi siistiä veisata virsiä kirkossa ja välillä hoilata humalaisten kanssa Oh, happy day -kappaletta kapakassa.

vin hatara minäkuva. Omanarvotunnottomana ihmisenä olin pitkään sitä, mitä muut halusivat minusta. Yritä siinä sitten rakastaa itseäsi.

Suurin onni on esikoulussa

Päihde- ja mielenterveysongelmista, artistin uran aallonpohjasta ja kehnoista miessuhteista selviämisen jälkeen palat alkoivat loksahdella kohdalleen. Vuonna 2015 turkulainen Mikaelin seurakunta pyysi ennakkoluulottomasti Jippua, joka oli uskonut aina Jumalaan, palkkatöihin musiikkievankelistaksi. Hän oli löytänyt myös miehen, jonka kanssa sai melko nopeasti lapsen. He menivät naimisiin pojan kastetilaisuudessa.

"Onnen kyynelet tulevat ovella. Jossain minun on täytynyt onnistua. Tämä lapsi on siitä merkki. Se vanha sekoileva Jippuni ei olisi pystynyt olemaan äiti." Jippu toteaa, ettei hän voi kokea tänään sen suurempaa iloa, onnea ja rakkautta kuin viedessään viisivuotiasta poikaansa esikouluun. Yhdessä ostetut vihot ja kynät on pakattu siististi Romeon reppuun.

– Onnen kyynelet tulevat ovella. Jossain minun on täytynyt onnistua. Tämä lapsi on siitä merkki. Se vanha sekoileva Jippuni ei olisi pystynyt olemaan äiti. – Minulla käyvät kylmät väreet, kun mietin että olisin synnyttänyt lapsen siihen väkivallan ja päihteiden varjostamaan maailmaan, missä aiemmin elin, seitsemän vuotta sitten raitistunut Jippu huokaa.

En ole unelmakumppani

Musiikkievankelista kiittää Luojaansa siitä, että Romeo syntyi vasta äitinsä päihteistä vapautumisen ja hengellisen uudistumisen jälkeen. Puoliso Sami Elorinne on ”toipuva narkomaani”, joka työskentelee Turussa päihdetyöntekijänä samassa luterilaisessa seurakunnassa. – Parisuhteemme on haastava, kun molemmat ovat yhtä haavoittuneita ja rikkinäisiä. Toisaalta kumpikaan meistä ei oleta toisen olevan unelmakumppani. Pariskunnan arki on kuitenkin enimmäkseen onnellista. Muusikko kiittää vapaudestaan mennä ja tehdä asioita työn tarpeiden mukaan. Kumpikin puoliso saa paljon tilaa olla myös itsekseen. – Perääni ei soitella eikä asioitani pengota. Minulta ei vaadita mitään ylimääräistä. Olen unelmoinut koko elämäni tällaisesta suhteesta. – Sami on introvertti erakko, joka vetäytyy mielellään omiin

"Jumalasuhteeni on onneksi sellainen, että pystyn kyllä hyväksymään itseni huonossakin kunnossa. Testasin sen." oloihinsa. Minä taas olen mielettömän sosiaalinen ekstrovertti. Silti homma toimii.

Sokerisyöpön tunnustuksia

Hengellisiä herkkuja runsaasti lauluissaan tätä nykyä tarjoileva muusikko on ollut suun huvitusten ja herkkujen suhteen tiukalla linjalla viime aikoina. – Olin salakavalasti hemmotellut itseäni ja sairastunut syömisen alueella. En osannut olla päivääkään ilman makeaa. Ei ollut mieltä ylentävää syödä yksin salaa jotain jäätelöpurkkia. Nopeasti ylipainoiseksi muuttunut Jippu tunnustaa voineensa huonosti. Hän vapautui sokeririippuvuudesta ”hirveällä määrällä terapiaa ja vertaistukea” lähdettyään Olet mitä syöt -ohjelmaan. Jippu huomasi olleensa sokerisyöppönä samanlaisessa kierteessä kuin minkä tahansa vanhan riippuvuutensa kanssa. Sokerin ylenmääräinen nauttiminen oli koukuttavaa kuin päihteet ennen korkin kiinni

laittamista. Sokeri turrutti ja heikensi taiteellista luovuutta. Nainen söi mieluummin suklaata ja karkkia kuin kohtasi sisimpänsä. – Olin aina pelännyt sitä dramaattista ja tunteellista ihmistä, joka olen. Yritin tukahduttaa vahvaa persoonaani päihteillä, uskonnolla ja ruoalla. Ne rauhoittivat ja tasoittivat luonnettani kuin Diapam.

Peilissä näkyi tekopyhä

Jippu näkee käyttäneensä jopa hengellisyyttä välineenä voida huonosti. – Koska Jumala rakastaa minua sellaisena kuin olen, mun ei tarvitse muuttua, selitin. Tekopyhänä julistin muille, että turvautukaa Jeesukseen ja rukoukseen, mutta itse rehellisesti sanottuna turvauduin samalla syömiseen. Evankelistan elämänvale paljastui, kun tv-ohjelmassa kartoitettiin syömistottumuksia. – Silmäni avautuivat. Oivalsin, ettei peilikuvani ole minä. Vaakakaan ei näyttänyt mukavia lukemia. Nainen ajattelee nyt, että oman terveyden ja hyvinvoinnin hoitaminen on oikeanlaista itsensä rakastamista. Sielun temppelistä huolehtiminen on sen ruumiin kunnioittamista, minkä on saanut. – Hikoilu ja puhina ei ole kivaa, kun kenkiä ei saa jalkaan. Tärkeintä ei ole kuitenkaan paino, vaan se etten halua tuhota itseäni. Hämeenlinnanseurakunnat.fi

6 Vapaa pääsy!

Jippu paini sen kanssa, voiko hän kestää itseään perin epätäydellisenä, kun oma vartalo ja peilikuva eivät miellytä. – Jumalasuhteeni on onneksi sellainen, että pystyn kyllä hyväksymään itseni huonossakin kunnossa. Testasin sen. Eiköhän Jumala rakasta ylipainoisia ihan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin.

-seurakuntaviikko 27.9.–3.10. Hämeenlinnan kirkossa.

Sorruin hurskasteluun

Mielialojen voimakkaasta vaihtelusta aikanaan kärsinyt artisti ei halua enää elää kuin vuoristoradassa ja mennä kovaa vauhtia ylämäkeen, ettei eteen tulisi taas yhtä hurjaa alamäkeä. Rukouksen, hiljentymisen ja itsetutkiskelun avulla kilvoittelija koettaa pysyä kaidalla polulla ja säilyttää saamansa mielenrauhan. Juuri nyt kaikki on hyvin työssä ja perheessä, mutta musiikkievankelistasta ei tule ”raadollisen ja kovan elämän jälkeen pyhimyksen esittäjää tai leikkijää”. – Menneisyyteni on osa minua, enkä voi paeta sitä. En häpeä itseäni, mutten myöskään halua esittää, että olisin nyt elämäni rauhoituttua jotenkin erityisen hieno tyyppi. Jippu sanoo sortuneensa hurskasteluun siinä vaiheessa, kun halusi miellyttää niitä uusia uskovaisten piirejä, joihin oli tutustunut. – Halusin kovasti löytää porukan, jossa minua rakastetaan, ja yritin toimia niin, että tulisin hyväksytyksi. Jossain vaiheessa tajusin, että homman ydin on rakentaa suhde Jeesukseen eikä uskovaisiin. – Uskalsin vähitellen vapautua omaksi itsekseni. Nyt palvelen Jumalaa siinä pienessä tehtävässä, mikä minulle on annettu, olivat ihmiset mitä mieltä tahansa.

"Jos minut löytää jonain päivänä katuojasta, se ei muuta mitään suhteessa Jumalaan, vaikka se muuttaisi asioita suhteessa itseeni. Olisin Jeesukselle yhtä rakas ja taivaskelpoinen."

KOKO OHJELMA: Hameenlinnanseurakunnat.fi/onnexolkoon

SU 27.9. Kelttimessu klo 10. Folkyhtye Petty Pilgrims. Striimataan.

KE 30.9. Rakkauden reissumies -näytelmä klo 18.30. Rooleissa Arto Myllärinen ja Reetta Hulmi. Kesto 50 min.

Taiteilija tapaa julistaa hengellisissä lauluissaan ja gospelkonserttiensa välispiikeissä ansiotonta armoa. Armo muuttaa Jipun mukaan rakkaudettoman ihmisen sellaiseksi, että hän kykenee rakastamaan. Kun armo koskettaa syvältä sieltä, missä ihmisen haavat ja kipu ovat, se hoitaa sielua ja muuttaa elämän. Nainen on sisäistänyt Jeesuksen ohjeen: ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.” Jippu sanoo olleensa – monen äsken kääntyneen innokkaan herätyskristityn tavoin – ”äärimmäisen mustavalkoinen, mikä on aina hengellisen epäkypsyyden merkki”.

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

Nojatuoli-ilta klo 20. Keskustelua ja musiikkia onnellisuudesta. Houseband. Striimataan.

TO 1.10. Murheen, onnen aikana -toivevirsikonsertti klo 18. Seurakunnan kanttorit esittävät toivevirsiä. Striimataan.

PE 2.10. Maanisuuden ja masennuksen välillä menneisyydessään taiteillut Jippu kokee, että monet hänen vanhoista lauluistaan olivat lähinnä depressiivisiä. Ne eivät johdattaneet valoon sen enempää laulajaa kuin kuulijaa. – Uskon, että elämästä on mahdollista tulla hyvä, jos luotan Jumalaan.

– Evankelistana minulla ei ole oikeutta puuttua kenenkään jumalasuhteeseen tai ylittää toisen rajoja. Jokaisella on Jumalan kanssa oma prosessinsa, reittinsä ja tyylinsä. – Vältän nykyään kaikenlaista kiihkoilua ja jyrkkyyttä. Tarpeestani kertoa uskostani on tullut enemmän kuuntelevaa ja levollista kohtaamista. Evankelistan pitää pystyä keskustelemaan ystävällisesti kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Onko täällä muita syntisiä Evankelista ei kiihkoile

Jippu tiedostaa, että pimeys, päihteet, synti ja sairaus voivat vielä joskus saada hänestä vallan. – Jos minut löytää jonain päivänä katuojasta, se ei muuta mitään suhteessa Jumalaan, vaikka se muuttaisi ikävästi monia asioita suhteessa itseeni. Olisin Jeesukselle yhä yhtä rakas ja taivaskelpoinen, mutta olisihan se surullista. Jippu ei ota vastaan itselleen toisinaan tarjottua tuhlaajatytön identiteettiä tyyliin ”entisessä elämässä olit paha ja nyt olet hyvä”. Hän korostaa, ettei Jeesus tullut etsimään terveitä, vaan sairaita ja syntisiä. Elämässään epäonnistuneet ovat erityisen tervetulleita seurakuntaan.

– On olemassa sellaistakin uskovaisten kulttuuria, jossa ryssijöiltä suljetaan ovet. Minä kannatan kulttuuria, jossa mokailijoita ei koskaan hylätä vaan kutsutaan siunattavaksi. Kuka muu sitä armoa tarvitsee yhtä paljon? – Kun kysyn keikalla kirkossa, onko täällä muita syntisiä, muutama käsi nousee vaivautuneesti. Kapakassa jengi nostaa kaljalasit ylös ja vastaa kuorossa ”joo!”. Baarissa on siinä mielessä rehellisempi ihmiskuva ja selkeämpi käsitys omasta avun tarpeesta. Jippu ei usko, että hänen kaltaisensa levoton ja kiihkeä taiteilijasielu saa koskaan täysin tasaista tai helppoa elämää. – Totta kai tulen kompuroimaan. Aistin ja koen asiat liian syvästi. Tulevaisuudesta en tiedä, mutta olen yhä hengissä, ja tänään on hyvä päivä. Kristinuskossa ei ole onneksi kysymys ihmisen omista onnistumisista, teoista tai pyhityksestä vaan Kristuksen armosta, musiikkievankelista muistuttaa. – Jippu on vähän överityyppi, ei voi mitään. Yritän kuitenkin säätää rönsyilevää äärilaitaihmistäni niin, että voin olla jatkossakin Jumalan työkaveri, Meri-Tuuli Elorinne lupaa.

Sanctus! – kuoro ja -urkumusiikkikonsertti klo 20. Aurorina, Aurora ja Vox Vanajae.

LA 3.10. Onnea vai ei? -seurakuntailta klo 18. Stand up -koomikko Mikko Vaismaa, toimittaja Heli Karhumäki ja Jippu. Striimataan.

Mikko Vaismaan haastattelu s. 16!

Kaipaatko apua asunnon myyntiin? Aitoa ja sydämellistä välittämistä.

Tarjoan kiinteistönvälitystä Hämeenlinnassa ja lähiympäristössä max. 70 km. Myös vuokraukseen liittyvät palvelut ammattitaidolla. Arvon kuumailmapallolennon (2 hlölle) kesälle 2021 toimeksiannon 31.3.2021 mennessä tehneiden kanssa. SOVI ILMAINEN ARVIOKÄYNTI KANSSANI! Nina Aitola | 050 369 1010 nina.aitola@remax.fi

Hämeenlinnan Asuntovälitys Oy LKV Palokunnankatu 24 Hämeenlinna | Remax-helmi.fi

uden testamentin kreikankielisestä alkutekstistä on tehty uusi suomennos. Uutta käännöstä ei julkaista kirjana, vaan se on suunnattu mobiilikäyttäjille. Suomen Pipliaseuran hankkeessa kään-

Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja

Uusi suomennos Uudesta testamentista nöstyöstä vastaavat ammattilaiset, ja kaikki käännökset on testattu käyttäjillä. UT2020 julkistetaan lokakuussa Helsingin Kirjamessuilla. Julkaisupaikka on Pipliasovellus ja verkkopalvelu www.raamattu.fi.

Lähetysseuralta katastrofiapua Beirutin räjähdyksen uhreille

alussa Libanonin pääkaupungin satamassa räjähti valtava ammoniumnitraattivarasto. Se tuhosi satama-alueen ja osan kaupunkia. Räjähdykses-

sä loukkaantui yli 5 000 ihmistä ja 300 000 jäi kodittomaksi. Raha suunnataan välittömiin avustus- ja kunnostustöihin. Kuva Hiba Al Kallas.

uomen Lähetysseura on myöntänyt 50 000 euron katastrofiavustuksen Beirutin räjähdyksen uhreille. Elokuun

Maailmanlaaja KIRKKO Teksti Sari Lehtelä

LUTERILAISTEN MÄÄRÄ KASVAA Luterilaisen maailmanliiton kirkkoyhteisöön kuuluu uusimman tilaston mukaan 148 kirkkoa eri puolilla maailmaa. Kirkoissa on yhteensä noin 77 miljoonaa jäsentä. Kahdessa vuodessa jäsenten määrä on kasvanut lähes kaksi miljoonaa. Eniten kasvua on globaalin etelän maissa, nopein vauhti on pienillä Aasian kirkoilla. Globaalissa pohjoisessa jäsenmäärät jatkavat vähenemistään. Maailman suurin luterilainen kirkko on edelleen Etiopian Mekane Yesus -kirkko, jossa on 10,4 miljoonaa jäsentä. Toiseksi suurin on Tansanian luterilainen kirkko, jossa on 7,9 miljoonaa jäsentä. Kolmanneksi suurin on Ruotsin kirkko 5,9 miljoonan jäsenmäärällä. Eniten luterilaisia on Saksassa, jonka eri luterilaisissa kirkoissa on yhteensä 10,8 miljoonaa jäsentä. Maailman 2,4 miljardista kristitystä luterilaisten osuus on noin 3,2 prosenttia. (LWF Lutheran World Federation)

Siunaa koko maailmaa

KORONA VAUHDITTAA MAALLISTUMISTA

Libanonilaiset vapaaehtoiset avustavat keskustan raivaustöissä Beirutin tuhoisan räjähdyksen jälkeen.

Bunkkeri Gaming Hämeenlinnan pelikuulumisia

INTIASSA USKOVIA VAINOTAAN Kuva: Heli Karttunen, bunkkeri.gg/bgh/

unkkeri-pelitoiminnan joukkueen, Bunkkeri Gaming Hämeenlinnan, pelit ESM-liigassa ovat kesän ja alku syksyn osalta sujuneet vaihtelevasti. – Meillä on ollut niin hyvien pelien tuomia ilon hetkiä kuin pettymyksiä siitä, kun pelit eivät ole sujuneet toivotusti. Pelien taso heittelehtii liikaa pelien sisälläkin. Yhtä kaikki joukkueemme peli on kehittynyt. Joukkue harjoittelee valmentajan johdolla kaksi – kolme kertaa viikossa liigan pelien lisäksi, kertoo Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan nuorisotyönohjaaja Lasse Saraste. – Parhaassa moodissa olemme valmiit haastamaan sarjan

Bunker Gaming Hämeenlinnan joukkue. kaikki joukkueet. Unelma Lappeenrannassa pidettävistä loppuotteluista elää yhä. Joukkueella on vielä edessä kolme runkosarjan ottelua sekä 9.10. tai 10.10. pelattava pudotuspeliottelu. Tuleva vastustaja määräytyy runkosarjan sijoi-

Koronaviruspandemia on saattanut edistää Euroopan maallistumista jopa kymmenellä vuodella. Näin arvelee luxemburgilainen katolinen kardinaali Jean-Claude Hollerich, joka uskoo kirkossa käynnin vähenevän pysyvästi pandemian vuoksi. Pois jäävät hänen mukaansa erityisesti ns. kulttuurikatoliset, jotka ovat pandemian aikana huomanneet elämän sujuvan mukavasti ilman kirkossa käyntiä. Kardinaalin mukaan tilanne haastaa kirkon uudenlaiseen missionaarisuuteen ja nöyryyteen. (CNA Catholic News Agency)

tusten perusteella. Liigan viralliset sivut löytyvät ESML.fi. Joukkueen kuva ja pelaajien nimet ovat osoitteessa Bunkkeri.gg/bgh/. Joukkueen pelejä voi seurata Twitch.tv/esmliiga.

Kristittyihin kohdistunut väkivalta – hakkaamiset, pidätykset, kirkkojen tuhoamiset, jopa tappamiset – on lisääntynyt Intiassa koronapandemian aikana. Viime vuoden vastaavan aikaan verrattuna väkivalta on lisääntynyt 40 prosentilla. Hinduradikaalien hyökkäykset yhdistetään Intian hallituksen tavoitteeseen tehdä Intiasta hinduvaltio. Myös Intian muslimeja painostetaan. Uskonnon vapaus on maassa taattu lailla, mutta hallituksen tavoitteena on tehdä kääntymisistä laitonta, näin uskovat monet. Intian 29 osavaltiosta kahdeksassa uskonnon vaihtaminen on laitonta. (CBN News)

KORONA LISÄÄ LAPSIAVIOLIITTOJA JA SILPOMISIA Pandemia haittaa lapsiavioliittojen ja tyttöjen silpomisten vastaista työtä, sillä keskeisessä roolissa kehittyvissä maissa ovat koulut, jotka ovat nyt kiinni. Maaseudulla yleensä opettaja ilmiantaa silpomis- ja lapsiavioliittoaikeet. Kirkot ja järjestöt ovat saaneet paljon aikaan tyttöjen silpomisen ja lapsiavioliittojen vähentämiseksi monissa Afrikan maissa. Pandemian pelätään lisäävän lapsiavioliittojen määrää jopa 13 miljoonalla. (Kirkko & kaupunki) Hämeenlinnanseurakunnat.fi

Terveisiä perheestä!

Kuka osaa opettaa?

”Miten maapallo on syntynyt? Miksi me olemme täällä maailmassa? Mihin ihminen menee kuoleman jälkeen?” Teksti Kaisa Nurmi ja Hanna-Leena Henriksson

”Huh, mitä kysymyksiä! Miten niihin osaa vastata? Onko kysymyksiin edes olemassa vastauksia? Mitä jos vastaan väärin?” Moni vanhempi on suurten kysymysten edessä, kun lapsi kyselee elämän isoista ilmiöistä ja teemoista. Meistä jokainen pohtii kuitenkin ihan samoja asioita. Seurakunnan varhaiskasvatuksen työntekijöinä kuulemme vanhempien usein toivovan, että heidän lapsensa oppii uskonasioista. Varsin yleinen kokemus kuitenkin on, ettei vanhempi koe itse osaavansa opettaa. Siksi he haluavat lapsensa seurakunnan päiväkerhoon.

VANHEMPIEN AJATUSMAAILMA TUKEE LAPSEN OMAN AJATTELUN KEHITTYMISTÄ Seurakunta toimii kasvatuskumppanuudessa vanhempien kanssa. Kodin merkitys lapsen uskonnollisuuden kehittymisessä on kuitenkin kaikkein merkittävin.

”Uskonnollisen perinteen siirtyminen katkeaa monesti siksi, että uskonnollisuus koetaan niin henkilökohtaiseksi valinnaksi, ettei siitä rohjeta edes puhua.”

Moni vanhempi haluaa antaa lapsen valita mielipiteensä rauhassa, ilman valmiiksi annettuja ajatusmalleja. Uskonnollisen perinteen siirtyminen katkeaa monesti siksi, että uskonnollisuus koetaan niin henkilökohtaiseksi valinnaksi, ettei siitä rohjeta edes puhua. Lapsen oman ajattelun löytäminen onkin tärkeää. Kuitenkin, kun lapsi tietää, mitä hänelle tärkeät ihmiset ajattelevat, osaa hän asettaa omat ajatuksensa paremmin kehykseen ja työstää itsenäisesti omaa ajatteluaan. Kun on itse pohtinut asioita, osaa kunnioittaa paremmin myös muiden ajatuksia. Lapsen kiinnostukseen uskonnollisuutta kohtaan kannattaa siis suhtautua avoimesti. Kysyessään hän todella haluaa tietää, mitä sinä asioista ajattelet. Jos koet, ettet itsekään täysin tiedä, niin pohtikaa asiaa yhdessä! Avoimesti keskustelemalla varmistamme, ettei lasten mahdollisuudet kohdata uskonnollisia kysymyksiä kaventuisi.

Kirjoittajat ovat seurakunnan varhaiskasvatuksen työntekijöitä.

Tukea perheen pohdintaan

Aloita uusi harrastus TULE HARRASTAMAAN KOKKAUSTA, KEPPISTÄ, SÄHLYÄ TAI VAIKKA ENKKUA!

KIRJEPYHIS Kirjepyhis on lasten kirjepyhäkoulu, joka kolahtaa tilaajien postilaatikkoon noin seitsemän kertaa vuodessa. Pienten kirjepyhis on tarkoitettu 4-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille ja koululaisten kirjepyhis 8–10-vuotiaille lapsille perheineen. Maksuttomat kirjeet sisältävät tehtäviä, askarteluvinkkejä ja pohdintaa. Jokaisessa kirjeessä seikkailee hauska pyhiskaveri Onni-karhu. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan alueella asuvat perheet voivat tilata kirjepyhiksen sähköpostilla kirjepyhis.hml@evl.fi.

Seurakunnan maksuttomissa harrastekerhoissa on monenlaista tekemistä 7–13-vuotiaille koululaisille. Kerhot käynnistyvät viikolla 38, mutta useissa kerhoissa on vielä tilaa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kerhokalenteri ja ilmoittautumislinkit löytyvät verkkosivuiltamme: Hameenlinnanseurakunnat.fi/koululaisille. Lisätietoja antaa Mirva Lastu p. 040 804 9375 tai mirva.lastu@evl.fi.

OTA KOPPI! -ILLAT Kristinoppia tekemisen, musiikin, rakentelun ja askartelemisen keinoin koko perheelle. Kokoontuminen torstaisin 14.1.2021 alkaen Loimalahden leirikeskuksessa. Lisätiedot Hameenlinnanseurakunnat.fi/varhaiskasvatus.

LASTENKIRKKO.FI

Moikka!

Pikku-Kalle lta kysyt pyhäkouluss tiin a, perheessää luettiinko heidän n ennen jokaisruokarukous ta ateria a.

Pikku-Kalle vastasi ylpeän – Ei ä: meidän äiti meidän tarvitse, on aika hyvä kokki.

Minä olen Hanna kirjettä ystäväni -Leena ja kirjoit kaisen Onni-karhu an sinull kirjepyhislä kirjoittaa isen oma n kanssa. Onni e tätä sinull kirjek on jovanhempies ekin. Se onnistuu, averi ja halua i luvalla isi kirjepyhikse jos ilmoit mukaan en. koululaiste taudut n omaa n Kirjepyhis on kirje, matusta joka sisältä ja siihen ä kertom liittyviä miettimisen uksen Raahausk laaja saa aiheita. Jokain oja tehtäviä sekä myös oman en kirjepy kertom hiksen Lapse ukset löytyv tin Raam atun, josta mukana ät. joka kirjees Myös Onni-k arhu on postiluukusta sä. Kirjep yhis noin kolaht dessa. seitsemän aa kertaa vuoNyt on syksyn ensimmäine Koulu on n kuuka olet pääss alkanut kesän usi. jälkeen harrastukseeyt mukaan ja ehkä n tai jatkan johonkin uutee nen sinun n ut vanha ko se jollain kesäsi oli ja miten a. Millaisitä vietit? nut tai toivon tavalla erilain Olien, kuin ut? olit odotta Keväällä maailm jotka tavoitt alta ivat meidäkuului kumm ronavirus nkin kotim ia uutisia, sairas maailm aa, myös tutti monia ihmisi aamme. Kohalusivat Suomessa. ä eri Maamme puolella moni pysyistehdä kaikke nsa, jotta päättäjät i tervee luopum mahd nä, ja aan aikaa. Harras monista itsellesiksi jokainen ollisimman meistä tukset perutt tärkeistä joutui käsin. Piti asiois iin keksiä varmasti paljon tekemja koulua piti ta pitkäksi tylsää. kaikkea istä koton käydä kotoa Kesälläkään sitä, mitä a oli suunn olisi halunn ei voinut tehdäja välillä oli itellut. Onni-k ut ja mitä ehkä ihan hetkiä, arhun mieles mutta perheen majan rakent sitten Onni kanssa tä välillä oli tosi suudestaan amista, lukemkeksi taas uutta tylsiä tekem ista huolim tavasti myös sinun! atta Onni-k tai ulkona leikkim istä, kuten arhun kesä istä. Erilaioli mukav Me Onni-k a. Toivot syllä luontoarhun kanssa pidämme on ihanan voi aloitta kovasti oranss myös syksys harrastus a vaikkapa uuden i, keltainen tä. Sykharrastuksenja punainen. onnistuu tai kiva tekem Syksyllä . Onko lähettämällä inen, josta osoitteesee sinulla haluaisit minulle jokin n kirjepy ja Onni-k kertoa meille his.hml@evl. ? Se arhulle fi. Mukavaa sähköpostia syksyä! Terveisin Onni-karhu lastenohjaaj a, p. 040 ja Hanna-Leen a Henri 804 9393, ksson, kirjepyhis.hm l@evl.fi.

Puuhaa ja pohdintaa sisältävä sivusto on suunniteltu erityisesti 3–8-vuotiaille. Kristillinen Lastenkirkko rohkaisee lapsia toimimaan, hiljentymään ja ilmaisemaan tunteita.

Hämeenlinnanseurakunnat.fi Hämeenlinnanseurakunnat.fi

Maksuttomia

kerhoja!

Terveisiä perheestä! Tunteella on tehtävä:

JÄRKI JA TUNTEET Teksti Sari Paanu

Järki ja tunne ajatellaan vastakkaisiksi. Kun reagoimme tunteella, niin voimme saada kehotuksen: ”Ole nyt järkevä”. Puhumme negatiivista tunteista, silloin kun tunne on raskas kokea. Negatiivinen sanasta ajattelemme, että näin ei saisi tuntea. Tunnereaktio kertoo meille tilanteesta ja siitä, miten asiaan tulisi suhtautua ja mitä esimerkiksi pelko tai viha kertovat. Jos ohitamme tunteemme, niin paljon tärkeää tietoa jää saamatta.

Koululainen, haluatko saada ajankohtaista tietoa seurakuntamme toiminnasta? Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan uusi uutiskirje on tehty alakouluikäisille ja heidän perheilleen. Kirjeessä kerrotaan alakouluikäisille suunnatuista tapahtumista ja niistä jutuista, jotka kiinnostavat koululaisia. Tilaajat saavat uutiskirjeen noin neljä kertaa vuodessa.

TILAA UUTISKIRJE:

Hameenlinnanseurakunnat.fi/ koululaisille.

Voimme kutsua järjen ja tunteen yhteensovittamista ymmärrykseksi. Järkeä ja tunnetta voi ajatella vanhan ajan kompassina. Järki on itse laite, johon on asemoitu pohjoinen ja tunne on neula, joka näyttää pohjoisen. Ilman laitetta tai neulaa kompassia ei voi käyttää, ihminen eksyy.

Voit koska tahansa peruuttaa uutiskirjeen tilauksen.

Tunnetaidot opitaan lapsena. Muistatko joskus lapsesi pelästyneen öisiä uniaan, pitäneen niitä todellisina? Aikuisen tehtävä on sanoa: ”Pelätään yhdessä, autan sinua pelossasi. Hae minusta turvaa.” Aikuisen tulisi miettiä ja sanoittaa lapselle pelkoa. ”Nyt tulee vastaan iso, musta koira, mutta se on kiltti, ei se ole pelottavaa.” Moni meistä on kohdannut tunteiden ohituksia. Silloin emme tunnista tunteitamme tai sanomme itsellemme, että pitää olla järkevä. Kaikissa asuvat samat tunnetarpeet kuin lapsessa. Mitä tapahtuu ihmissuhteissa ja etenkin parisuhteissa, jos olemme vain järkeviä? Peitetty suuttumus johtaa meidät erilleen ja olemme sivistyneesti tai räjähtävästi vihaisia. Oikeasti haluaisimme sanoa: ”Toivoisin, että ymmärrät ja kuulet minua. Elämä on aika kovaa, auta minua.” Tämän pyytäminen on vaikeaa. Jos ohitat itseäsi, niin katso lasta, joka pyytää lohdutusta ja vanhempaansa mukaan pelkäämään. Ei ole koskaan liian myöhäistä kohdata itseään ja omia tunteitaan.

Meidän perhe

LEFFASSA Lasse-Maijan etsivätoimisto: Junan arvoitus (huom. sisältää juonipaljastuksia!) Teksti Katri Kivistö

Meidän perhe, eli äiti, Inga, 7, ja Hugo, 7, kävi leffassa. Ennen leffaa lapsia mietitytti, millainen elokuva on. Onko se hyvä vai huono? Ja onko siinä jotain jännittävää tai surullista? Ei kuitenkaan huolta, jo elokuvan aikana kuului muutaman kerran kuiskaus: "Äiti, tää elokuva on tosi hyvä!”. Elokuvan jälkeen Inga kuvaili elokuvaa tosi hyväksi ja jännäksi. Hugon mielestä leffa oli hyvä, mutta ei yhtään jännä. Äitiä elokuva kyllä jännitti. Etenkin alussa tarina tuntui paikoitellen jopa pelottavalta. Pitkin elokuvaa oli jännittäviä kohtauksia, mutta onneksi ne eivät kestäneet pitkään. Lasten mielestä parasta elokuvassa oli, kun isä vapautettiin vankilasta ja Klaara pääsi lastenkodista pois. Sitten isä ja Klaara saivat olla taas yhdessä. Hauskaa oli myös selvittää, kuka se ryöstäjä oikeasti oli. Lapsia harmitti elokuvassa ainoastaan se, että Klaaran isä joutui olemaan syyttömänä vankilassa. Elokuvasta oppi, kuinka etsivän työtä tehdään. Tärkein opetus oli, että Klaaran ei kannata ikinä huijata, koska siitä jää aina kiinni. Melkein etsiväksi pätevöityneet lapset suosittelevat elokuvaa ihan kaikille, varsinkin 7-8-vuotiaille. Elokuva oli tosi hyvä!

Palstan kirjoittajat ovat seurakunnan perheneuvojia.

Elokuva kertoi, kuinka Klaaran isä on tuomittu junaryöstöstä, vaikka on syytön. Klaara ilmaantuu Lasse-Maijan etsivätoimistoon ja pyytää heiltä apua ratkaisemaan tapauksen. Pian alkaakin löytyä johtolankoja ja epäiltyjä on monta, mutta Klaaran isä Ferdinand on myös karannut vankilasta ja kadonnut! Junassa kuljetetaan pian upouusi kassakaappi täynnä rahaa. Tapahtuuko jälleen junaryöstö ja kuka on syyllinen? Kesto: 1 t 22 min. LEVITTÄJÄ SF Studios Oy. OHJAAJA Moa Gammel

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

r S t

d l

m p

PIENIKIN TEHTÄVÄ TUO ISON ILON

Vapaaehtoisuudesta uusia ystäviä ja elämäniloa Vapaaehtoistoiminta tuottaa tekijälle iloa ja onnellisuutta, huoltaa mieltä ja opettaa hyödyllisiä uusia taitoja. Neljä seurakuntalaista kertoo, miksi vapaaehtoisuus on heille harrastus.

Teksti Lea Karmala

äivärinteen palvelutalossa asuva Ritva tekee joka päivä käsitöitä myytäväksi hyväntekeväisyyteen tai lahjoitettavaksi tarvitseville. Neljännesvuosisadan aikana käsitöitä on syntynyt iso autokuormallinen. – Teen sukkia, tumppuja, joulutonttuja, pääsiäistipuja, enkeleitä. Lankoja on kulunut ainakin sata kiloa, hän summailee. Työuransa Ritva teki kotiompelijana. Aloittaessaan vapaa-

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

ehtoistyön Vapaaehtoiskeskus Pysäkillä 25 vuotta sitten, hän valmisti ensimmäiseksi talon väelle muinaispukuja esiintymisiin, tilkkutäkkejä ja muita tekstiilejä. Lisäksi hän käynnisti Pysäkillä käsityökerhon.

Suuri asia mielenterveydelle

Käsityöt ovat Ritvan mukaan erinomaista ajankulua, sillä muuten päivät tuntuisivat pitkiltä toimettomana yksin omassa huoneessa.

– Se on suuri asia mielenterveydelle. Kun tekee kuvioita tai laskee silmukoita, saa samalla aivojumppaa ja pysyy kartalla, hän nauraa. Ritvan apu on ulottunut Suomen rajojen ulkopuolellekin. Esimerkiksi kreikkalaiset katukoirat ovat saaneet elinoloihin parannusta Ritvan valmistamien villasukkien myyntituloilla. – Vapaaehtoistyö on mukava harrastus. Sen ei tarvitse olla suurta, jotta se tuottaa iloa, hän kannustaa.

Sudenpennusta ryhmänvetäjäksi

Ylös synkistä syövereistä

aurialassa 9. luokkaa käyvä Otto on harrastanut partiota koko kouluikänsä. Nyt hänellä on meneillään harjoittelu, jonka jälkeen hän on valmis vetämään itse ryhmää. Kaskenkaatajien lippukuntaan kuuluvan Oton harrastukseksi partio tuli hänen perheensä innostamana. Sudenpennusta hän eteni ensin seikkailijaksi ja sitten tarpojaksi. Parhaillaan hän on siirtymässä vaeltajiin.

onenlaista vapaaehtoistyötä tekevä Hillevi huokuu elämäniloa. – Nyt olen niin onnellinen, kun herään aamuisin. Enää ei ahdista eikä kiristä, eivätkä krooniset sairaudet oireile, hän hihkuu. Tilanne ei aina ole ollut näin. Vielä kymmenisen vuotta sitten Hillevi tarpoi synkissä syövereissä. Oli hetkiä, jolloin hän halusi päästä hengestään keinolla millä hyvänsä. Hillevi vietti seitsemän vuotta mielisairaalassa ja kuntoutuskodissa. Pahimmillaan hänelle määrättiin lähes kourakaupalla psyykelääkkeitä. Toipuminen alkoi vasta, kun psykiatri vähensi lääkkeet minimiin. Tervehtyminen vauhdittui lisää hänen päästessä kotiin ja ryhtyessä vapaaehtoiseksi seurakunnan keittiöön.

Kuva Lea Karmala

"Parasta partiossa ovat ihmiset, hyvä jengi, joka otti mukaan, sekä tekemisen monipuolisuus."

Kuva Lea Karmala

Yhdeksäsluokkalainen Otto on saanut partiosta uusia ystäviä ja hyödyllisiä taitoja, joiden uskoo kantavan työelämään saakka. – Totta kai siihen tulee suunnittelua, vastuuta ja muita asioita päälle. Vapaaehtoistahan tämä on, eikä mitään tarvitse tehdä, jos ei itse niin halua. Partiosta saa kuitenkin paljon hyviä kokemuksia ja hyödyllisiä taitoja, hän summaa.

Tapio kuvailee itseään tavalliseksi kristityksi. Ystävänä hän haluaa olla kuin vakaa puu, jolle voi puhua kaikesta.

Uusia sydänystäviä

yvän ystävän saaminen ei katso ikää. Tapio täyttää pian 80 vuotta, ja hänen uusi kaverinsa on samaa sukupolvea. – Löysin sellaisen sydänystävän, jota en voinut kuvitella tapaavani. En ole jutellut kenenkään kanssa niin paljon hengellisistä asioista, kuin hänen. Minulla on jo valmiiksi suru puserossa siitä, ettei meillä ole enää paljoa aikaa yhdessä, Tapio kertoo.

Kuva Lea Karmala

– Molemmat vanhempani ovat partiossa, ja he ehdottivat sitä minullekin. Lähdin mukaan, ja kivaa on ollut, hän sanoo. – Parasta partiossa ovat ihmiset, hyvä jengi, joka otti mukaan, sekä tekemisen monipuolisuus. Olen saanut partiosta monta kaveria. Partio ei häiritse koulunkäyntiä, vaikka tapaamisia voi olla useampana iltana viikossa.

Tärkeintä on sydämellinen tunnelma

Tapio toimi aluksi ystävätoiminnan kautta seurana yli 90-vuotiaalle miehelle, joka ei pystynyt enää puhumaan. Tapio hoiti juttelun yksinään ja luki kahvittelun lomassa kirjaa ystävälleen. – Halasimme aina, kun tulin ja lähdin. Tärkeintä oli sydämellinen tunnelma. Toisen ystäväehdokkaan Tapio etsi menemällä summittain hoivakotiin, mutta yritys päättyi pettymykseen. – Osoittautui pian, että meillä oli hyvin erilaiset elämät. Tämmöinenkin takaisku pitää vain kestää, hän pohtii. Uusimman ystävänsä luo hän hakeutui seurakunnan kautta. Diakonian avulla kohtaaminen osui nappiin.

"Mitä enemmän toinen saa puhua, sitä parempi. En ole sielunhoitaja, vaan hörökorvainen kuuntelija."

Apua opinnoissa ja ystävyyttä yli rajojen

Hörökorvainen kuuntelija

Partiosta Otto uskoo olevan hyötyä opinnoissa ja tulevassa työelämässä. Yläkoulun jälkeen hänellä on tähtäimessä lukio, ja esimerkiksi ryhmänohjauskurssista saattaa saada pisteitä opinnoissa. Partion kautta pääsee lisäksi erilaisille kursseille, joita voi liittää omaan ansioluetteloon. Otto kuvailee partiota myös hyväksi tavaksi saada yhteyksiä ulkomaita myöten, ja ystävyyttä pidetään yllä muutenkin kuin harrastukseen liittyvissä tapaamisissa. – Se on tietynlainen kansainvälinen verkosto. Esimerkiksi isäni tapasi leirillä irlantilaisen, jonka luona kävimme myöhemmin koko perhe, hän kertoo.

Tapio parantaa sydänystävänsä kanssa maailmaa kerran viikossa. Kun ihminen näkee kypsällä iällä oman rajallisuutensa, on toistakin helpompi ymmärtää. Ennen kaikkea Tapio haluaa olla hyvä kuuntelija. – Mitä enemmän toinen saa puhua, sitä parempi. En ole sielunhoitaja, vaan hörökorvainen kuuntelija. Omiakin mielipiteitä voi esittää, mutta se ei ole tärkeää, hän toteaa. Raamatun mukaisesti Tapio muistuttaa, mistä kaikki kohtaamisessa lähtee: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. – Ei tarvitse mennä maailman ääriin, että lähimmäinen on lähellä.

Hillevi sairastui 25 vuotta sitten psyykkisesti, mutta nyt hän on saavuttanut elämäänsä valon ja onnen.

"Vapaaehtoisuus antaa minulle hyvinvoivan, onnellisen ja tasapainoisen mielen sekä sosiaalisen verkoston ja monenlaisen asiakaspiirin." Mielekäs elämäntapa Nykyään Hillevi on vapaaehtoistyön konkari: Hän on keittänyt aamupuuroa Lintukodossa ja soittanut Pysäkillä aamukorvasoittoja, eli tarjoutunut juttukumppaniksi senioreille aamun hiljaisina ensitunteina. Hän pitää seuraa muistisairaalle ja lukee sanomalehtiä näkövammaiselle. – Vapaaehtoistoiminnasta on tullut mielekäs elämäntapa. Se rytmittää päiviä ja antaa arjelle sisältöä. Vapaaehtoisuus antaa minulle hyvinvoivan, onnellisen ja tasapainoisen mielen sekä sosiaalisen verkoston ja monenlaisen asiakaspiirin, hän sanoo. – Eräs avustamani muistisairas kertoi, että parasta vapaaehtoisen käynneissä on ulkoilu, juttelu, kahvinjuonti ja läsnäolo. Olen samaa mieltä! Parasta vapaaehtoistyössä voi olla vain toisen lähellä oleminen ja hänen kuuntelemisensa. Voimme oppia toisiltamme paljon.

Tiesithän, että seurakunnan jäsenenä olet mukana auttamassa lähimmäisiäsi. Suuri osa kirkollisveron tuotosta ohjataan lapsi- ja nuorisotyöhön sekä diakoniaan.

Jos haluat toimintaan mukaan, katso Hameenlinnanseurakunnat.fi/vapaaehtoiseksi. Hämeenlinnanseurakunnat.fi

Sinä olet hyvä tyyppi! Maailmassa on noin 8 miljardia hyvää tyyppiä. Meille kaikille on annettu halu olla hyvä sekä liuta luonteenvahvuuksia, joilla osoittaa hyvyyttä. Ne ovat arkipäivän supervoimia, joita voi ja kannattaa treenata. Teksti Saila Aarnio

yviä tyyppejä halutaan työpaikoille ja harrastusporukoihin. Hyvistä tyypeistä puhutaan keskustelupalstoilla ja kahvihuoneissa. Mutta millainen tämä toivottu yksilö on? – Hyvän tyypin määritteleminen on vaikeaa, myöntää aiheesta tuoreen kirjan kirjoittanut luokanopettaja Merja Kalm. Hänen mielestään hyvä tyyppi on pikemminkin tavoite ihmisenä kasvamisessa. – Uskon, että meihin on käsikirjoitettu halu olla hyvä itselle ja muille. Meillä on myös paljon luonteenvahvuuksia, jotka auttavat selviytymään vaikeista tilanteista ja tukemaan toisiamme. Olennaista on huomata, että jokaisella on oma tapansa osoittaa hyvyyttä elämässä.

Hyvän tyypin hyveet

Kalmin näkemyksen mukaan me olemme kaikki hyviä tyyppejä, kunhan tahdomme sitä, tunnistamme omat vahvuutemme ja tiedostamme, että niitä voi kehittää. – Vahvuudet ovat kuin lihaksia. Joillakin ne ovat luontaisesti paremmassa kunnossa tai niitä on harjoitettu enemmän, mutta kaikki voivat treenata niitä. Merja Kalm puhuu vahvuuk-

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

sista mielellään hyveinä, joiksi ihmisen arvokkaita luonteenpiirteitä alettiin kutsua jo Antiikin Kreikassa yli 2500 vuotta sitten. Filosofit Sokrates, Platon ja Aristoteles pohtivat hyvän ihmisen ominaisuuksia ja päätyivät neljään hyveeseen: viisaus, rohkeus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus. Näiden jatkoksi on myöhemmin listattu muun muassa rehellisyys, ystävällisyys, ahkeruus, avuliaisuus, myötätunto, hyväntahtoisuus ja joustavuus.

Vahvuuksien näkeminen itsessä ja muissa on kuin työkalu, jolla rakennetaan yhteistä hyvää ja tuetaan toinen toisiamme.

Kalmin kirjassa esitetyt hyveet ovat yleispäteviä. – Halusin muistuttaa asioista, jotka yhdistävät kaikkia maailman lapsia erilaisista taustoista riippumatta. Työskentelen koulussa, jossa hyveillä ja positiivisella pedagogiikalla on jo vahvat perinteet. Korostamme sitä, että on monta tapaa olla hyvä ja tehdä hy-

vää, turkulaisessa Ilpoisten koulussa opettava Kalm kertoo. Hän käyttää hyveistä myös termiä supervoima, koska uskoo niiden maailmaa mullistavaan vaikutukseen. – Vahvuuksien näkeminen itsessä ja muissa on kuin työkalu, jolla rakennetaan yhteistä hyvää ja tuetaan toinen toisiamme.

Kartoituksesta käytäntöön

Omia supervoimiaan voi Kalmin mukaan lähteä harjoittamaan kartoittamalla piirteitä, jotka näkee itsessään hyvinä. Toisaalta on hyvä listata myös niitä piirteitä, joissa haluaisi olla parempi. Jos esimerkiksi haluaa kehittää myötätuntoaan, on hyvä ensin pohtia, miten sitä voi osoittaa. – Kun kuulemme ystävän vastoinkäymisistä, meillä aikuisilla on helposti tapana alkaa kertoa siitä, mitä ikävää itselle tai jollekin muulle on tapahtunut. Usein siinä hetkessä voisi olla parempi vain kuunnella. Jos taas lapsi pyrkii harjoittelemaan avuliaisuutta, hän voi yllättää muun perheen tyhjentämällä astianpesukoneen tai lajittelemalla pyykit pyytämättä. Tai kävelyllä ollessaan voi harjoitella ystävällisyyttä hymyilemällä vastaantulijoille ja laskea, kuinka monta hymyä saa vastaan.

NÄIN LÖYDÄT OMAT SUPERVOIMASI Tarkkaile itseäsi lempeästi. Pohdi, mistä pidät itsessäsi. Muistele, mistä olet saanut kannustavaa palautetta. Ajattele mahdollisimman avarakatseisesti – pyri pois siitä ajatuksesta, että sinun pitäisi olla jonkunlainen. Alla on muutamia käytännön esimerkkejä luonteenvahvuuksista. Kuinka moni näistä sopii sinuun? 1. Olen avulias. 2. Suhtaudun muutoksiin positiivisesti. 3. Innostun uusista asioista. 4. Iloitsen toisten onnesta. 5. Teen loppuun sen, minkä aloitan. 6. Tykkään haasteista. 7. Unelmoin paljon. 8. Uskon, että lopulta kaikki järjestyy. 9. Minulla on hyvä mielikuvitus. 10. Kannustan muita. Lue lisää: Merja Kalm ja Mira Mallius: Hyvä tyyppi – Supervoimien käsikirja, Lasten Keskus 2020. Kirja on tarkoitettu ammattikasvattajien käsiin päiväkodeissa, kouluissa ja seurakunnissa sekä yhteisiin tuumailuhetkiin kotona ja lapsen itsensä luettavaksi.

Merja Kalm korostaa pienten askelten merkitystä harjoittelussa. – Jos kokee esimerkiksi olevansa arka puhumaan isossa ryhmässä, voi osoittaa elein ja ilmein olevansa mukana keskustelussa. Hyveet ovat Ilpoisten koulun toiminnassa läsnä koko ajan.

Ne näkyvät luokan seinillä ja teemaviikkoina, jolloin keskitytään jonkun tietyn hyveen vaalimiseen. Koulussa käsitellään hyveitä myös arviointikeskusteluissa lasten kanssa. – Kun ne ovat arjessa, ne muistuttavat jatkuvasti olemassaolostaan, hän toteaa.

13 Vanhan testamentin

SUURET KERTOMUKSET Vuorisaarna teki valtavan vaikutuksen jo omana aikanaan ja koskettaa edelleen.

Aamukaste su 4.10.2020 Poltinahon seurakuntatalo Aamukaste on herkkä ja juhlallinen, mutta rento tapa kasteen järjestämiseen. Kaikki on valmista kasteperheille.

Kaikkien aikojen puhe vuorella

Varaa kasteaika: Hämeenlinnanseurakunnat.fi/ kastetapahtuma

Vuorisaarna on Jeesuksen tunnetuin puhe. Mikään ei tule vaikuttavuudessaan lähellekään sitä, arvioi puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio. Teksti Janne Villa Kuvitus Antti Yrjölä

MISSA SOLEMNIS

Vapaa pääsy | Ohjelma ovelta 20 €

HÄMEENLINNA–VANAJAN SEURAKUNTA

eesus näkee kansanjoukot ja nousee vuorelle. Sitten hän alkaa puhua: ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.” – Jeesus on huomannut, että hänellä on hyvä ja oikea aika pitää tärkeä puhe. Yleisö haluaa kuunnella ja on tullut paikalle sitä varten. – Tämä on esimerkki kaikille puhujille, joilla on sanoma: Käytä hyväksi ne tilaisuudet, jotka sinulle siunaantuvat, sanoo puhetaidon ja retoriikan kouluttaja Antti Mustakallio. Moni Vuorisaarnan (Matt. 5–7 ja Luuk. 6) sanonta elää vahvasti länsimaisessa kulttuurissa. Älkää tuomitko. Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Kuinka näet roskan toisen silmässä, muttet hirttä omassasi? Varokaa vääriä profeettoja. Mustakallion mukaan muutkin kuin kristityt tunnistavat, että Jeesuksen sanonnat ja eettiset opetukset ovat puhuttelevia. Siksi puhujien kannattaa käyttää niitä. Esimerkiksi useimmat Yhdysvaltojen ykköspoliitikot, kuten Kennedy, Reagan ja Obama, ovat viitanneet Vuori-

saarnaan tuon tuosta. – Vuorisaarna on ehtymätön inspiraation lähde. Jeesuksella olivat hallussa jo antiikista tutut retoriset keinot. Autuaaksi julistamisissa jokainen virke alkaa samalla ilmaisulla. Autuaita ovat hengessään köyhät, murheelliset, kärsivälliset. – Hienosti sommiteltu. Alkutoiston tekniikalla saadaan puheeseen rytmiä ja intensiteettiä. Tunnelma tiivistyy ja tilanne kiihtyy, Antti Mustakallio analysoi. Hän pitää erityisen hienoina ilmaisuina kehotuksia katsoa taivaan lintuja ja kedon kukkia. Jos Jumala pitää niistä huolen, niin tottahan teistäkin! Vähempiarvoisesta, yleisesti tunnetusta tosiasiasta johdetaan yleinen periaate. – Jeesus käyttää taitavasti ja mieleenpainuvasti myös metaforia: Te olette maan suola, maailman valo. Osa opetuksista ei tunnu sopivan siihen, mitä nykyään ajatellaan. Esimerkiksi ajatus, ettei ihminen saa erota eikä naida hylättyä vaimoa, Mustakallio pohtii. – Me teemme helposti Jeesuksesta omien toiveidemme ja mielikuviemme ihannehah-

mon. Vuorisaarna haastaa meidät terveellä tavalla painimaan haastavienkin ajatusten kanssa. Miksi Jeesus sanoo näin? Mitä minä itse ajattelen? Vuorisaarna oli varmasti yleisölleen yllättävä, tuore ja puhutteleva kokemus, Antti Mustakallio uskoo. Nasaretilaisen retoriikka on radikaalia. Hän ei viittaa vain yleisesti hyväksyttyyn tietoon, vaan myös omaan jumalalliseen auktoriteettiinsa. ”Teille on opetettu näin, mutta minä sanon teille.” Helmiä ei heitetä sioille. – Asenne ei ole aneleva: ”Hei, kuunnelkaa, mulla on oikeasti hyvä juttu!”, vaan Jeesus edellyttää kuulijoilta kiinnostusta. Ne, jotka pitävät hänen puhettaan arvokkaana, kuulevat ja ymmärtävät sanoman. Johdatteleva kysymys: Onko Jeesus puhetaidon kouluttajan näkökulmasta nerokas, suorastaan jumalainen puhuja? – Kyllä. Vuorisaarna teki valtavan vaikutuksen jo omana aikanaan ja koskettaa edelleen. – Jeesusta ei alettu seurata vain vallankumouksellisen sanoman takia, vaan myös siksi, että hän osasi esittää sen mullistavalla tavalla, Mustakallio vastaa. Hämeenlinnanseurakunnat.fi

Vaulan vetämissä eläkeikäisten piireissä lauletaan, leikitään ja hassutellaan. – Meissä kaikissa on sisällä leikkiä kaipaava lapsi, Vaula Risku uskoo.

Diakoniatyöntekijä Vaula Risku:

”Puhkeamme kukkaan ihmisen lähellä, joka näkee meissä hyvän”

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan pitkäaikainen työntekijä, diakonissa Vaula Risku aloittaa syksyllä uuden elämänvaiheen siirtyessään eläkkeelle. – Odotan lisääntynyttä aikaa olla ja tehdä valossa. Valon aika on monen mahdollistaja. Teksti ja kuvat Matleena Eerola

aventelia, tinjamia, tuoksupelargoniaa… Diakoniatyöntekijä Vaula Riskun takapihalla avautuu yksi hänen taideteoksistaan, rakkaudella hoidettu puutarha. Kulkiessa pitkin pihamaata hän katselun lisäksi hypistelee, koskettaa ja tuoksuttelee ohittamiaan kukkia. – Tykkään kokeilla uutta ja olen luonteeltani tutkija. Etsin lajikkeita, jotka eivät välttämättä ole kovin näyttäviä päällepäin, mutta joissa on ihana tuoksu tai ne ovat pörriäisten suosimia. Tuossa punahatussa esimerkiksi käy valtavasti hyönteisiä. Haluan tarjota niillekin paikan, jonne tulla, Vaula sipaisee kukan lehtiä kertoessaan.

Ihminen tarvitsee onnistumisen ja hyväksymisen kokemuksia jaksaakseen ja ajatellakseen itsestään hyvää.

Ideologia toistuu niin Vaulan tekemässä taiteessa, käsitöissä kuin puutarhan asetelmissa: taloyhtiön vanhat rännikourut muuntuivat kukkatasoksi, valtavaa kärhöistutusta kannattelee entinen vaatenaulakko. – Yritän löytää vanhasta, ehkä jo muiden hylkäämästä jotakin uutta. Kauneutta on myös

Hämeenlinnanseurakunnat.fi

siellä, missä se ei ole niin näkyvää. Välillä tavarat vain etsivät paikkaansa pidempään.

Kipupisteiden johdattama

Vaula valmistui diakonissaksi vuonna 1984 seurakuntaopistolta Pieksämäeltä. Vuotta myöhemmin hän aloitti työt silloisessa Vanajan seurakunnassa. Nyt jo vuosien ajan Vaula on vastannut Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa ikäihmisten ryhmätoiminnasta. Vaulan oma suhde ryhmätilanteisiin on kuitenkin monisyinen. Kokemuksia varjostavat yksinjäämisen, joukkoon kuulumattomuuden ja ohitetuksi tulemisen tunteet. Toisaalta omat kipupisteet ovat pysäyttäneet pohtimaan, miten hän itse haluaa toisia kohdata. – Uskon, että Jumala laittaa meidät tilanteisiin ja tehtäviin, jossa voimme kokea korjaavia ja parantavia asioita, hän toteaa.

Ravitseva hyväksyntä

Vaulan mukaan ihminen tarvitsee riittävästi onnistumisen ja hyväksymisen kokemuksia ajatellakseen itsestään hyvää. – Jos taustalla on liiaksi syrjään jäämistä tai hylkäämisiä, ihmisestä tulee kuin kukka kuivassa mullassa: näivettynyt, jo nuppuina kuihtuva. Pahimmillaan koko kasvi kuolee, Vaula vertaa.

Jos multa on liian kuivaa, kerralla kaadettu vesi solahtaa sen läpi tai vierii ohi. – Tehtäväni on siksi tippa kerrallaan osoittaa, että sinä olet tärkeä ja sinua kuunnellaan. – Me puhkeamme kukkaan sellaisen ihmisen lähellä, joka näkee meissä olevan hyvän. Sellaisen, joka osaa houkutella esiin parhaan meistä ja huomaa lahjoja, joita meissä jokaisessa on. Se on hyvin puhutteleva haaste.

Leikkivä lapsi meissä

Tutkiminen ja kokeilu, kauneuden etsiminen ja löytäminen. Ne ovat Vaulalle myös tapa tehdä työtä. Siksi Vaulan vetämissä piireissä lauletaan, leikitään, käytetään kehoa ja irrotellaan. – Uskon, että meissä kaikissa on sisällä leikkiä kaipaava lapsi. Lapsenomainen innostus on kuitenkin vaihtunut vuosien varrella kriittisyyteen. Moni kokee, ettei osaa. Mokaamisen pelko on meissä suomalaisissa syvällä, Vaula pohtii.

Ryhmäläiset ovat pienen rohkaisun jälkeen lähteneet mukavasti mukaan kokeiluihin. Leikkien vetäminen on tarkoittanut samalla kääntymistä omien rajoitteiden ja mukavuuksien puoleen. – Minun on täytynyt itsekin rohjeta. Samalla olen halunnut tutkia sitä puolta itsessäni. Tarkastella, mikä pidättelee kontrolloivaa Vaulaa. – Olen pohtinut, onko leikin vastakohta ankeuttaminen. Mielestäni seurakunta voisi hiljaisuuden ja pysähtymisen ohella tarjota enemmän hetkiä hassutteluun ja iloon. Monen arjessa on valitettavasti aivan liikaa ankeutta, hän toteaa.

Vapaaehtoiset seurakunnan seininä

Ryhmätoiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset ovat Vaulalle tärkeitä työkavereita. He toimivat kerhoemäntinä ja ovat mukana retkillä ja leiripäivissä työntekijöiden ”silminä, korvina, jalkoina ja käsinä”.

Joitakin asioita on vaikea sanoittaa. Vaula Riskulle taide tarjoaa kanavan tunteiden käsittelylle. – Ajattelen, että Jumala Kristuksessa on seurakunnan perustus ja kivijalka. Tukipilareita olemme me työntekijät, kattona luottamushenkilöt ja seininä vapaaehtoiset. Jos talossa ei ole seiniä, se on kylmä ja kolkko, Vaula kuvaa. – Me kaikki olemme tärkeitä ja olennainen osa kokonaisuutta. Anna-Maija Raittila kirjoittaa osuvasti, että ”yksin emme työtä tee, toinen toista tarvitsee, tuomme vaihtopöydälle, lahjamme ja puutteemme”. Jos osaisimme toimia näin ihmisinä, olisi talossa hyvä asua, elää ja toimia. Kukin omilla lahjoillaan, ilman arvottamista.

ELÄKEIKÄISTEN AVOIMET PÄIVÄPIIRIT Päiväpiirit kokoontuvat viikosta 42 alkaen joka toinen viikko (parillisina viikkoina). • Tiistaikerho ti klo 12.30–13.30 keskusseurakuntatalon Valon Sali. • Hätilän päiväpiiri ti klo 13–14.30 Aulangontie 4:n kerhohuone. • Poltinahon päiväpiiri ti klo 13–14.30 Poltinahon seurakuntatalon kahvio. • Hopeakerho ke klo 13–14.30 Rengon seurakuntatalo. Lisätiedot diakoniatyöntekijät Riitta Savander, p. 040 804 9357 ja Seija Puusaari, p. 040 804 9358.

s m M n s t

M p p k k M

r n i j

s -

NOJATUOLI-ILTA

Sururyhmä – Sinun surusi on totta

SUORA LÄHETYS KLO 20

TORSTAISIN 5.11.–17.12.

katsottavissa verkkosivuillamme Hameenlinna-vanajanseurakunta.fi/toivoa • • • •

Sururyhmässä saa jakaa omia ajatuksiaan ja tunteitaan muiden läheisensä menettäneiden tuella. Luottamuksellisessa tilassa on lupa surra ja kysyä vaikeitakin kysymyksiä. Kokoontumiset päätetään lyhyeen hartauteen.

30.9. Onnex olkoon! 25.10. Kuolema 22.11. Käänteinen tuomiosunnuntai 20.12. Joulu

Uusi keskusteluohjelmamme Nojatuoli-ilta nostaa keskustelua ja musiikkia elämän tärkeistä teemoista. Iltaa kuljettaa pastori Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorio.

Suosittelemme, että menetyksestä on kulunut muutama kuukausi (2–6 kuukautta) ryhmän alkaessa. Ryhmään tullaan ilmoittautumisen kautta. Yhteen ryhmään voidaan ottaa kahdeksan henkilöä. Ilmoittautuminen ja tiedustelut 8.–16.10. Tiina Kröger, puh. 040 804 9359 tai tiina.kroger@evl.fi.

Nojatuoli-ilta on katsottavissa verkkosivuilla 2 viikkoa striimauksen jälkeen. Illan musiikista vastaa houseband.

Parisuhdeja perheonge lmiin kannattaa hakea apu a.

RAKKAUSKLINIKKA

Kerro huolesi nimettömänä, kirkon perheneuvojat vastaavat. Askarruttaako parisuhteessasi jokin asia, johon kaipaisit neuvoja? Rakkausklinikka on uusi verkkopalvelu, jossa kirkon perheneuvojat pohtivat lukijoiden kysymyksiä. Rakkausklinikalla lukijoiden kysymyksiin vastailee myös perheneuvojamme Sini Rantakari. Lähetä parisuhdetta koskeva kysymyksesi anonyymisti:

Terve.fi/teemat/rakkausklinikka Rakkausklinikka toimii terveyden ja hyvinvoinnin Terve.fi-verkkosivustolla, ja sen toteuttaa A-lehdet.

Ruskosuohaukka on Suomen linnuston vaativaisimpia lajeja pesimäpaikkaa valitessaan. Se tarvitsee korkean ja laajan ruokokasvuston, jotta kettu ja supi pysyvät poissa.

Missä haukka, siinä näkijä ”Sinunko viisautesi nostaa taivaalle haukan, kun se levittää siipensä etelätuuleen?” ( Job 39:26) Herran Jobille esittämä kysymys paljastaa sekä ihmisen että Jumalan paikan. Teksti Pirjo Silveri

yös profeetta Jesaja julistaa lintukielikuvilla: ”Minä kutsuin idästä haukan, kaukaisesta maasta päätökseni toteuttajan. Minä olen sanonut sanani ja panen sen toimeen, olen kaiken suunnitellut ja saatan sen päätökseen.” (Jes. 46:11) Vanhassa testamentissa Mooseksen laki määritteli epäpuhtaat eli ihmisravinnoksi kelpaamattomat eläimet. Haukka kuuluu niihin, joita ei saa haukata. (3. Moos. 11:13–19 ja 5. Moos. 14:11–19) ”Inhotkaa ja karttakaa seuraavia siivekkäitä älkääkä syökö niiden lihaa, sillä ne ovat teille iljetys: kotka, hanhikorppikotka ja partakorppikotka, isohaara-

Keskiajalla haukkaan liitettiin myös kristillistä symboliikkaa. haukka ja muut haarahaukat, kaikki korpit, strutsi, kehrääjä, lokki ja kaikki jalohaukat...” 3. Moos. 11:13–16

Harrasta haukastusta

Tuhansia vuosia sitten ihminen hoksasi käyttää petolintuja apunaan sekä lentävän että maassa elävän pienriistan pyytämiseen. Ensimmäiset viitteet haukalla metsästämises-

tä on löydetty Intiasta ennen ajanlaskun alkua. Eurooppaan haukastus levisi huomattavasti myöhemmin, ja täällä sen varhaisin kukoistuskausi oli vasta 1200-luvulla. Metsästyksessä käytettiin eri lajeja, mutta tärkeimpiä olivat tunturi- ja muuttohaukka. Keskiajalla haukkaan liitettiin myös kristillistä symboliikkaa. Lintu viittasi henkevään mietiskelijään, joka keskittyy hengellisiin kysymyksiin ja vain harvoin laskeutuu maallisten asioiden pariin. Aikakauden maalauksissa, joiden aiheena on itämaan tietäjien käynti vastasyntyneen Jeesus-lapsen luona, palvelijat on saatettu kuvata haukat käsissään. Näin taiteilija on il-

maissut, että tietäjät ovat nimenomaan kuninkaallisia.

Totta vai tarua?

Muinaisessa Egyptissä yläilmoihin kurkottava haukka oli auringon vertauskuva, ja siksi hieroglyfeissä ja temppelien kuvissa auringonjumala Horus kuvattiin haukkana tai haukkapäisenä miehenä. Muuallakin kuin Egyptissä vahva, korkealla kiitävä haukka on symboloinut taivasta ja jumaluutta, Japanissa tämän kunnian on saanut etenkin haarahaukka. Mielenkiintoisia myyttejä on syntynyt myös Suomessa. Vielä 1960-luvulla maaseudulla saatettiin ”koristaa” ulkora-

kennuksen päätyä naulaamalla siihen surmattu haukka tai pöllö siivet levällään. Eriskummalliseen tapaan syynä oli vanha uskomus, että petolintu pitää taudit ja varkaat loitolla sekä takaa talolle hevosonnen. Suomalaisessa kansanperinteessä on elänyt sellainenkin taru, että käestä tulee haukka. Loppukesällä käki lakkaa kukkumasta, koska saa ohranvihneen kurkkuunsa ja se muuttuu haukaksi! Aikojen saatossa haukkalajit ovat suomalaisten suussa kulkeneet monilla nimillä. Ennen nykyaikaisen lintutieteen ja nimistön syntyä kansa nimesi siivekkäitä muun muassa niiden ulkonäön, tietyn ominaisuuden tai käytöstavan perusteella. Hämeenlinnanseurakunnat.fi

KUULUU?

Mikko Vaismaa esiintyy seurakuntaviikon tapahtumassa Onnea vai ei? lauantaina 3.10. klo 18 Hämeenlinnan kirkossa.

Parhaat vitsit syntyvät sponstaanisti

Menossa mukana Heli Karhumäki ja Jippu, s. 4–6.

Stand up -koomikko Mikko Vaismaa esiintyy osana Onnex olkoon! -seurakuntaviikon tapahtumaa Onnea vai ei?. Hämeenlinnaan Mikko saapuu naurattamaan entisen kotipaikkansa kustannuksella.

älykkäästi. On asioita, joista ei voi vitsailla, mutta siihen ei ole yleispätevää sääntöä. Minä en vitsaile tarkoituksenani loukata.

Kuinka tarkasti tiedät, mikä yleisöön toimii? Mitä teet, jos yleisö ei naurakaan?

Tämä osa-alue on varmasti vuosien varrella kehittynyt, mutta ei vieläkään aina voi olla varma, millaiset jutut toimivat milloinkin. Jos yleisö ei naura, "selaan" juttuja päässäni ja koitan löytää sen oikean narun.

Teksti Anne Leinonen

Miten sinusta tuli stand up -koomikko?

Millaista on tai voisi olla kristillinen huumori?

Olen jo lapsesta asti haaveillut koomikon tai esiintyvän taiteilijan urasta. Alalle ei ole koulutusta, mutta ajan kanssa hain tietä lavalle ja sitä tyylilajia, mikä tuntuu omimmalta. Osittain sattumuksenkin kautta sain tietää stand up -komiikasta Suomessa ja kiinnostuneena menin katsomaan. Ihastuin heti ja tiesin löytäneeni alani.

En tiedä. Vaikea on vetää rajaa kristillisen huumorin ja "tavallisen" huumorin välille. Kristillistä huumoria voisi olla vitsailu raamatullisista aiheista ilman tarkoitushakuista ivaa.

Miten parhaat vitsit syntyvät? Miten löydät juttuihisi uusia näkökulmia?

Missä näet Jumalan huumorintajun?

Parhaat vitsit syntyvät usein spontaanisti. Asia ja aihe vain tupsahtaa eteen. Aina ne eivät ole heti valmiita kerrottavaksi, mutta pyörittelemällä sitä kuin Rubiikin kuutiota käsissään, siihen voi löytää sen hauskan tulokulman.

Itsessäni, olenhan Jumalan luomus.

Haluan säilyttää poikamaisuuden ja viattomuuden huumorissani. Haluan olla helposti lähestyttävä ja pidän ihmisistä. En varmasti kaikessa tekemisessäni kelpaa roolimalliksi.

Mille nauroit viimeksi?

Mitä onni on? Mikä tekee sinusta koomikkona onnellisen?

Sinua kuvaillaan verkkosivullasi ’velmuksi roolimalliksi’. Millainen on velmu roolimalli?

Koomikko on onnellinen aina, kun yleisö nauraa. Olen onnellinen, kun saan kiertää tekemässä työtäni, jota rakastan. Kun remontoin ystäväni kanssa hänen asuntoaan. Kaikki ei mennyt aina nappiin.

Millaisen vitsin jätät kertomatta? Onko asioita, joista et voisi vitsailla?

Mitä Hämeenlinnan seurakuntaviikon esityksessäsi on luvassa?

Usein jätän kertomatta poliittisen vitsin. En koe ymmärtäväni yhteiskunnallisista asioista niin paljon, että osaisin niistä vitsailla

KAMALA LUONTO

Nauramista Hämeenlinnan, entisen kotipaikkani, kustannuksella.

Kotikirkko 3/2020 | Hämeenlinna-Vanajan seurakunta | www.hämeenlinnanseurakunnat.fi Julkaisija Hämeenlinna-Vanajan ev. lut. seurakunta 67. vuosikerta

Päätoimittaja Anne Leinonen anne.leinonen@evl.fi puh. 040 804 9325

Toimitus Rauhankatu 14, PL 65, 13100 Hämeenlinna Hämeenlinnanseurakunnat.fi kotikirkko@evl.fi

Toimittaja Matleena Eerola matleena.eerola@evl.fi puh. 040 804 9288

Taitto ja kuvankäsittely MI Suunnittelu, Marika Ijäs Ilmoitusmyynti Anne Leinonen puh. 040 804 9325 Paino Botnia Print

Jakelu Hämeenlinnan jakelupalvelu ja Posti Oy Jakeluhuomautukset Hämeenlinnan jakelupalvelu puh. 03 612 5600 hml.jakelupalvelu@aina.fi

Facebook www.facebook.com/ HameenlinnaEvl Kannen kuva Jani Laukkanen Seuraava numero ilmestyy 18. marraskuuta 2020

Kuva mikkovaismaa.fi

Mitä Sinulle