Vaasa KultTour 02/2015 FI

2/2015

Kulttuurisyksy Vaasassa

JOHN WICKSTRÖM

moottorikuningas ja visionääri Eläimellistä menoa

LITTFESTISSÄ S. 12

SUOMI PUUSTA: löytöretki katoaviin maisemiin S. 15

Espanjankärpänen

PUREE JA NAURATTAA! S. 07

S. 04

PÄÄKIRJOITUS

Taiteiden yö 2015

Aistien nautintoja Kolmen viimeisen vuoden ajan olen kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kautta päässyt pintaa syvemmälle tutustumaan siihen maailmaan ja niihin tekijöihin, jotka saavat kaupungin täyttymään ilosta, onnesta ja elämyksistä. Vähänkyrön omatoimikirjaston avajaisissa sain lausua kiitokseni kirjastoväelle päämäärätietoisesta työstä. Samat kiitokset kuuluvat myös kaupungin kulttuurikentälle.

Teksti: Raija Koivisto-Rasmussen Kuva: Johan Hagström

2

KULTTOUR 02/2015

Kaupungin kulttuuritoimijat tekevät jatkuvasti valtavia ponnisteluja. Kuorofestivaali ja Taiteiden yö ovat näkyvimpiä vuositapahtumia, mutta ruohonjuuritasolla tehdään hyvin paljon muutakin. Kaupunginkirjaston Kulttuurikeskus suorastaan tulvii vastaan suunnitelmia ja yhteisprojekteja, kun sinne jalallaan astuu. Hyvä tekemisen henki, luovuus ja ne villitkin ideat nostattavat innostuksen väreitä ja tempaavat joka kerran mukaansa. Tämä on se, mikä kantaa, ja luo uskoa sen eteen, että hyvinvointi ja yhteisöllisyys säilyvät kaupunkikuvassamme.

Joskus mietin, miten kulttuuri on vienyt läpi historian huonojen hetkien. Miten se on antanut elämään mielekkyyttä silloinkin, kun sota on turmellut sielut ja maat tai ihmiselo muutoin näyttänyt nurjan puolensa. Professori Antti Karisto on nimittänyt kulttuuritoiminnan vaikutuksia näkymättömäksi sosiaalipolitiikaksi. Kaikille avoimien matalankynnyksen kulttuuripalvelujen kautta voidaan saavuttaa jotain sellaista, mitä rahassa ei voida määrittää. Pidetään niistä siis edelleen kiinni tässä taloudellisessa puristuksessa ja yhteiskunnallisesti haastavassa ajassa.

Toisinaan pohdin sitäkin, miten kulttuuri elää kaikkialla. Musiikissa, tekniikassa, kuvataiteessa, kirjallisuudessa, tanssissa, kaikissa tavoissamme olla. Öistä Hämeenlinnanväylää kulkien oli aikaa tehdä katsaus kaupungin kulttuurisyksyyn. Upposi suoraan sydämeen, niiden rakkaimpienkin. Kotihyllyt täynnä Kulttuuritalo Fannyn elokuisten levymessujen anteja ja museokortit takataskussa odotamme

kaupunginteatterin Maukkaa, Väykkää ja Karhu Murhista, Wasa Teaterin perhelauantaita ja kaupunginorkesterin Kadonneen musiikin metsästäjiä.

Doo-Bop säilyttää vielä salaisuutensa, mutta sitä odotellen Vaasan Seudun tapahtumakalenterista ja Ritzin ohjelmasta löytää niistäkin omansa.

Horisontissa siintävää Torkkolan tuulipuistoa ihaillen on kaiken päälle kutkuttavaa ajatella, mitä kaikkea ensi vuosi tuo tullessaan. Kaupunkiosien tapahtumat, Bothnia Biennale, Vaasa Picnic ja Hippiknik ovat vain pintaraapaisu siitä kulttuurikokonaisuudesta, joka takuuvarmasti hurmaa, herättää ja yllättääkin. Jatkakaa sitä mittaamattoman arvokasta työtänne, joka teette kaupunkilaisten ja tulevaisuutemme edestä.

—

Raija Koivisto-Rasmussen Kultturi- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja

KULTTOUR 02/2015 Kulttuurisyksy Vaasassa

KAUPUNGINTEATTERI

04 John Wickströmin elämä 05 Yhteystiedot 06 Maukka, Väykkä ja

Karhu Murhinen 07 Espanjankärpänen

puree ja naurattaa!

08 Avoimin mielin ja

valmiina leikkiin 09 La Bohème - Rakkauden

hehkua Pariisissa 09 Vierailuja, konsertteja 10 Musiikin ja teatterin ammattilainen

KULTTUURIKESKUS

11

VAASA LITTFEST

12 Eläimellistä menoa LittFestissä

POHJANMAAN TANSSIN ALUEKESKUS

12 Monipuolisia tanssielämyksiä

KULTTUURIKASARMI

13

Kasarmi 13 seinien sisällä syntyy hittibiisejä

MUSEOT

14

15 16 17

Kuntsin modernin taiteen museo Pohjanmaan museo Tikanojan taidekoti Vaasan taidehalli

KAUPUNGINORKESTERI

18

Syksy täynnä tähtiä, juhlaa ja jännitystä!

KULTTUURITALO FANNY

19

Fanny on historiallinen kulttuurin talo

Lentävä elokuvaohjaaja

PÄÄTOIMITTAJA: Christina Knookala

ILMOITUSMYYNTI JA KOORDINOINTI: Vaasan kaupungin kulttuurikeskus

TOIMITUS: Mia Wiik Jan Fröjdö Terhi Hautalahti Hannele Kyrönlahti Kirsi Sand Susanna Saari

MAKSUTTOMAT LISÄTILAUKSET JA PALAUTE: kulttour@vaasa.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA: Vaasan kaupunki www.vaasa.fi/kulttour ISSN-L 1799-1285 ISSN 1799-1285

04

John Wickströmin elämä

14

Ismo Hölttö 1960-luvun nostalgiaa

06

Maukka, Väykkä ja Karhu Murhinen

15

Suomi puusta: löytöretki katoaviin maisemiin

LAYOUT: Mikael Matikainen Vaasan kaupungin Graafiset palvelut

KANNEN KUVA: Näytelmästä Espanjankärpänen, Vaasan kaupunginteatteri

PAINO: UPC-Print, Vaasa

KANNESSA: Ville Seivo

PAINOS: 125 000 kpl

KUVA: Linus Lindholm

LEVIKKI: Vaasan ja Seinäjoen seutu sekä Suupohja

KULTTOUR 02/2015

3

Vaasan kaupunginteatteri

Kuvassa edessä Jorma Tommila ja Ville Härkönen. Takana vas. Lauri Kukkonen, Timo Luoma, Jari Hietanen

John Wickström – moottorikuningas ja visionääri Ennakkoluuloton keksijä. Menestyvä teollisuusmies. Määrätietoinen visionääri, joka ei pelännyt ottaa riskejä. Raittiusmies. Mies, jonka elämään mahtui kovaa työntekoa, uskonnollisuutta ja skandaaleja. Hän oli vaasalainen moottoritehtailija John Wickström, jonka elämästä kertova näytelmä saa ensi-iltansa Vaasan kaupunginteatterissa.

Teksti: Kirsi Sand Kuvat: Jyrki Tervo

Syksyn odotettu uutuus on Antti Tuurin kirjoittama näytelmä vaasalaisen Wickström-veljesten Moottoritehtaan perustajasta John Wickströmistä ja hänen elämästään keksijänä ja teollisuusmiehenä. Näytelmä John Wickströmin elämä saa kantaesityksensä 12. syyskuuta. Ohjaus on Erik Kiviniemen. Tehtailija Wickströmin roolissa nähdään Jorma Tommila.

John Wickström (1870-1959) oli syntyjään kuparisepän poika Vaasan läheltä, Koivulahdesta. Opit moottorien rakentamiseen hän hankki nuorena Yhdysvalloissa; hän rakensi oman Caloric-automallinsa samoihin aikoihin kuin Henry Ford ensimmäiset autonsa. John Wickström kuitenkin palasi Suomeen ja erikoistui autojen sijasta vene- ja maamoottoreihin.

Wickström perusti veljensä Jakobin kanssa 1906 Vaasan Palosaarelle Onkilahden rannalle tehtaan, joka vuonna 1910 muutti Vaskiluotoon. Tehtaassa valmistetut venemoottorit olivat maailmankuuluja. John Wickström johti tehdastaan kuolemaansa saakka.

Näytelmä kertoo Wickströmin tehtaan synnystä, kehittymisestä ja tuhosta. Moottorikuningas käytti tinkimättä tarmonsa elämäntyöhönsä, otti riskejä ja vaati paljon sekä itseltään että muilta.

Moottoriteollisuuden suurmiehen menestyksellä oli kuitenkin hintansa.

Näytelmän ovat sovittaneet Erik Kiviniemi ja Outi Rossi. Lavastuksen on suunnitellut Risto Karhula (vier.) ja puvustuksen Kati Lamppu ja Paula Mikkilä.

Mukana on myös aikakauden musiikkia, kapellimestarina Sauli Perälä. Rooleissa nähdään nimiroolia esittävän Jorma Tommilan rinnalla Anna Lemmetti-Vieri, Oiva Nuojua, Reetta Kankare, Ville Härkönen, Essi Hurme, Timo luoma, Lauri Kukkonen, Jari Hietanen ja Sauli Perälä. Mukana on myös avustajia.

Suuren teollisuusmiehen jäljissä — John Wickström oli mielenkiintoinen ihminen, teollisuuden merkittävä uranuurtaja, joka olisi ansainnut enemmän huomiota kuin aikanaan sai, sanoo näyttelijä Jorma Tommila. Hän on paneutunut innostuneesti rooliinsa John Wickströminä.

4

KULTTOUR 02/2015

— Wickströmin venemoottorit olivat tuttuja minulle entuudestaan. Mutta se, että John Wickström oli kehittämässä maailman ensimmäisiä autoja, oli minulle uutta, Tommila sanoo. — Wickström oli ennakkoluuoton. Hän uskoi utopiaan aikana, jolloin

hevoset vielä korvasivat moottorit. Hän oli määrätietoinen, jääräpäinenkin ideoita toteuttaessaan.

Hän osasi myös olla innostava ja sai muutkin mukaan.

Antti Tuuri JOHN WICKSTRÖMIN ELÄMÄ Sovitus Erik Kiviniemi – Outi Rossi Ohjaus Erik Kiviniemi Lavastus Risto Karhula (vier.)

Puvustus Kati Lamppu ja Paula Mikkilä Kapellimestari Sauli Perälä Kantaesitys 12.9.2015 Romeo-näyttämö Liput 25 €/22 €/18 € Esityksissä ruotsinkielinen tekstitys Textning på svenska

Menestystä ja ristiriitoja Wickström tehdas nousi menestykseen venemoottorien tuotannolla. Teollisuusmiehen elämässä oli väriä ja ristiriitoja.

— Työn kannalta ehkä suurin ristiriita oli, ettei Wickström saanut pojastaan jatkajaa tehtaan johtoon. Sen täytyi olla kova isku. Hän ei voinut luovuttaa valtaa muille, vaan jatkoi johdossa kuolemaansa saakka, Jorma Tommila pohtii.

— Liikemiehenä Wickström osasi vetää oikeista naruista, olla häikäilemätönkin ja käyttää valtaansa patruunan ottein. Toisaalta hän piti huolen työntekijöistään, ja harjoitti myös hyväntekeväisyyttä.

— Wickströmille myönnettiin teollisuusneuvoksen arvonimi. Kummastuttaa tapauksen silloinen niukka uutisointi lehdistössä. Eikö sitä arvostettu?

Kun ajattelee Wickströmin aikaansaannoksia ja mer-

kitystä koko Vaasan teollisuudelle, pitäisi miehelle pystyttää patsas! Tommila puuskahtaa.

Yksityiselämässä syntyi skandaali, kun John Wickström erosi ensimmäisestä vaimostaan Idasta ja avioitui itseään paljon nuoremman Julian kanssa . Liikemiehen julkisuuskuva sai särön.

— Elämä muuttui. Ero hajotti perheen. Ensimmäisen vaimon suku katkaisi välit kokonaan. Sen on täytynyt olla raskasta kaikille. Toisaalta uusi avioliitto tuntuu olleen Johnille onnellista aikaa. Kovasta menestyjästä löytyy lämpöä ja pehmeämpiä piirteitä, Tommila sanoo.

˝˝

John Wickström oli mielenkiintoinen ihminen, teollisuuden merkittävä uranuurtaja, joka olisi ansainnut enemmän huomiota kuin aikanaan sai

Tiennäyttäjä — Rakennan roolia pala palalta. Pohjana ovat omat kokemukset. Etsin myös muististani henkilöitä, jotka muistuttavat roolin kaltaista persoonaa.

Kysymys on fiktiosta, ei historiallisesta totuudesta, Tommila toteaa.

— En pyri antamaan roolihenkilöstäni jotenkin silotetua kuvaa. Hänessä on sekä myönteisiä piirteitä että inhimillisiä heikkouksia. Hän tekee elämässään vaikeita valintoja. Ennen kaikkea hän on suuri tiennäyttäjä. Hänellä on mielikuvitusta ja luovuutta: kyky nähdä silloin, kun muut eivät vielä näe. Ja rohkeus toteuttaa se!

—

VAASAN KAUPUNGINTEATTERI Pitkäkatu 53, 65100 VAASA Email: VKT@vaasa.fi www.vaasankaupunginteatteri.fi www.facebook.com/Vaasankaupunginteatteri @vaasankt

Lippumyymälä 06 325 3961 Avoinna arkisin klo 11-17, lauantaisin klo 12-18.

Esityspäivinä palvelemme esityksen alkuun saakka.

Myyntipalvelu (ma-pe) 06 325 3995, 040 703 7714 Myyntipalvelu myy liput ryhmille teatteriesityksiin sekä suunnittelee asiakkaan kanssa erilaiset tilaisuudet.

Nettikauppa www.NetTicket.fi Puhelinpalvelu 0600 399 499 (1 € min + pvm) NetTicketin jälleenmyyntipisteet alueella VAASA: Prisma, Jukolantie 1, 65300 Vaasa Studio Ticket, Rewell Center 65100 Vaasa 0700-96525 (1 €/min + pvm) SEINÄJOKI: Etelä-Pohjanmaan Matkailu, Matkakeskus, 60100 Seinäjoki KASKINEN, KRISTIINANKAUPUNKI ja NÄRPIÖ: Luckan www.luckan.fi/sydosterbotten Lipun hintaan lisätään NetTicket-palvelumaksu.

VARATTUJEN LIPPUJEN LUNASTUS ЮЮ

Yksittäisten lippujen lunastus viimeistään 1 viikko ennen esitystä.

ЮЮ

Vierailuesitysten lippujen lunastus viimeistään 4 viikkoa ennen esitystä.

Ryhmälippujen lunastus viimeistään 4 viikkoa ennen esitystä. Laskutuslisä 5,50 €.

Konserttilippujen osalta vain lunastus, ei ennakkovarauksia. ЮЮ

MEILLÄ KÄYVÄT KULTTUURISETELIT! Vaasan kaupunginteatterissa käyvät maksuvälineinä RJ-TYKY+ sekä SMARTUM-kulttuurisetelit.

RAVINTOLA KULMA 040 631 2511 ravintola.kulma@fazer.com www.fazer.fi/ravintolakulma

Naulakkomaksu 2 €

Kuvassa Reetta Kankare ja Jorma Tommila

Romeo-salissa on induktiosilmukka.

Liikuntaesteisille on sisäänkäynti Rauhankadun puolelta.

KULTTOUR 02/2015

5

Vaasan kaupunginteatteri

Maukka, Väykkä ja Karhu Murhinen Maukka on kissa ja Väykkä on koira. Ne asuvat taivaansinisessä talossa mäen laella.

Kunnes eräänä päivänä ne saavat uuden kumppanin: Karhu Murhisen, joka on pelottavasta nimestään huolimatta pieni, iloinen päästäinen. Timo Parvelan satukirjojen hahmot valloittavat nyt näyttämöllä.

Teksti Kirsi Sand – Tero Heinämäki Piirroskuva: Virpi Talvitie Näytöskuva: Jyrki Tervo

Timo Parvela: Maukka, Väykkä ja Karhu Murhinen Ohjaus Tero Heinämäki (vier.)

Dramatisointi Johanna Sorjonen Lavastus Jyrki Pylväs (vier.)

Puvustus Kati Ala-Hiiro Laulujen sävellys Sauli Perälä Ensi-ilta 5.9.2015 Julia-näyttämö Ikäsuositus 3-vuotiaasta alkaen.

Liput 12 € (arkipäivien matineat 9 €)

Toni Ikola, Kirsi Asikainen, Risto Saarela

6

KULTTOUR 02/2015

Maukka, Väykkä ja Karhu Murhinen tuo vilskettä syksyyn. Näytelmän ohjaa Tero Heinämäki ja lavastaa Jyrki Pylväs. Puvut suunnittelee Kati Ala-Hiiro.

Näytelmän laulut on säveltänyt Sauli Perälä.

Elämän ihmettelyä ja ”rakastettavaa pöhköilyä” Näytelmä on suuri tarina kolmen pienen kaveruksen ystävyydestä. Ystävät ovat luonteeltaan erilaisia. Maukka on utelias ja kärsimätön, Väykkä taas sopeutuva ja joustava. Tuulispäänä vilistävällä Karhu Murhisella on kiire kokea kaikki elämän ihmeet. Tuolla sisukkaalla ja rohkealla olennolla kun on ihmeiden hämmästelyyn vähemmän päiviä kuin Maukalla ja Väykällä.

— Luvassa on varsinainen elämän oppitunti! hymyilee ohjaaja Tero Heinämäki.

— Näytelmässä eletään yksi vuosi luonnollista elämän kiertoa syksystä jouluun ja kevääseen.

Tänä aikana Karhu Murhinen kasvaa aikuiseksi,

seikkailee poliisina ja rakastuu palavasti kylän julkkikseen, Possu Röhköttiin. Pieni koko tai erilaisuus ei haittaa, kun Karhu Murhinen löytää omat vahvuutensa, Tero Heinämäki sanoo.

˝˝

Pienikin sydän voi sykkiä karhun voimaa ja rohkeutta.

Tarinan hersyvä huumori lähtee oivaltavista tilanteista.

— Näytelmässä on sekä rakastettavaa pöhköilyä että syvällistä elämän pohdintaa. Päästäisen elämä on ehkä lyhyt, mutta se on myös kadehdittavan kiihkeä!

Näytelmän ensi-ilta on 5. syyskuuta 2015.Rooleissa: Risto Saarela, Kirsi Asikainen ja Toni Ikola.

Ikäsuositus 3-vuotiaasta alkaen.

—

Espanjankärpänen puree ja naurattaa!

Kokeile Espanjankärpästä! Riemukas huvinäytelmä saa kehon kaikki aistit hyrräämään. Varoitus! Yliannostus voi aiheuttaa riippuvuutta ja kramppeja naurulihaksiin!

Teksti: Kirsi Sand – Jakob Höglund Piirroskuva: Heidi WIkar

Espanjankärpänen on saksalaisten Franz Arnoldin ja Ernst Bachin kirjoittama hilpeä musiikkifarssi.

Luvassa on vauhtia, yllätyksiä ja makeita nauruja.

Näytelmän ohjaajana ja koreografina vierailee Jakob Höglund. Lavastuksen suunnittelee Sven Haraldsson ja puvustuksen Heidi Wikar.

Musiikkina soivat rakastetuimmat (ja vihatuimmat) suomalaiset euroviisukappaleet. Lauluja säestää Sauli Perälän johtama nelihenkinen vanhan ajan iskelmäorkesteri. Ensi-ilta on 7. marraskuuta 2015.

Rakkautta ja salaisuuksia Tarina kertoo helsinkiläispojasta Hannusta, joka lähtee riiuumatkalle Vaasaan kosimaan sinappitehtailija Laurin tytärtä Paulaa. Hannua luullaan kuitenkin erehdyksessä sinappaitehtailijan aviottomaksi pojaksi. Laurilla on näet nuoruudessaan ollut suhde

espanjalaiseen tanssijattareen, jota kutsuttiin Espanjankärpäseksi. Mies on kaksikymmentä vuotta varjellut harha-askelta paljastumasta ja maksanut pojan elatuksen.

˝˝

Luvassa on naurun juhlaa, tanssia ja musiikkia

Yllättäin käy ilmi, että Lauri ei ole ainoa, jolla on ollut seikkailu Espanjankärpäsen kanssa. Kaupungin monella muullakin miehellä näyttää olevan sama hämmentävä salaisuus. Ja kun kaikesta tietämätön Hannu vielä rakastuu väärään tyttöön, syntyy sekaannusten soppa, jossa on nielemistä.

Fyysistä komiikkaa Nopeus, ketteryys ja täpärät ajoitukset ovat farssin taitolajeja. Ohjaaja Jakob Höglund haluaa ottaa niistä kaiken irti ja hioa fyysistä ilmaisua.

— Olen jo kauan halunnut tehdä kunnon ovifarssin! Huumorilla on aina ollut tärkeä osa koreografiassani. Nyt haluan nähdä, miten pitkälle pääsemme fyysisessä komiikassa. Kaikkein taidokkaimmassa slapstick-koreografiassa meitä opastaa Oula Kitti.

— Luvassa on naurun juhlaa, tanssia ja musiikkia. Värikäs näyttämö elää - ja liikkeessä eivät ole vain näyttelijät, vaan myös lattia, ovet ja seinätkin!

Franz Arnold – Ernst Bach: Espanjankärpänen Ohjaus ja koreografia Jakob Höglund (vier.)

Slapstick-koreografia Oula Kitti (vier.)

Lavastus Sven Haraldsson (vier.)

Puvustus Heidi Wikar (vier.)

Kapellimestari Sauli Perälä Ensi-ilta 7.11.2015 Romeo-näyttämö Liput 25 €/22 €/18 €

Espanjankärpäsen rooleissa: Jari Hietanen, Laura Hänninen (vier.), Reetta Kankare, Lauri Kukkonen, Emmi Kangas, Timo Luoma, Oiva Nuojua, Toni Ikola, Kirsi Asikainen, Ville Seivo, Anna Lemmetti-Vieri ja Ville Härkönen.

—

Orkesteri: Sauli Perälä, Eero Paalanen, Tuukka Aitoaho ja Alexei Meidzof .

KULTTOUR 02/2015

7

Vaasan kaupunginteatteri Vierailu: Kahdeksan kärjessä – elämäni levyt Käsikirjoitus ja ohjaus Markku Pölönen Roolissa Mika Nuojua Kymmenen esitystä 31.10.2015 alkaen.

Liput 22 €

Mika Nuojua

Heikki Metsämäki – Fiikka Forsman: Badding – rokkiin ja takaisin Ohjaus Fiikka Forsman Lavastus Jukka Kyllönen Puvut Kati Lamppu Kapellimestari Sauli Perälä Kuvassa alhaalta lukien Oiva Nuojua, Mika Nuojua ja Oivan pikkuveli Veli-Matti

Syksyn ensiesitys 25.9.2015 Liput 32 € / 30 € / 26 € Oiva Nuojua

Mika ja Oiva Nuojua: ”Avoimin mielin ja valmiina leikkiin” Syksy tuo näyttelijäperheen isän ja pojan ensi kertaa samaan teatteriin. Näyttelijä Mika Nuojua vierailee yhden miehen komedialla Kahdeksan kärjessä – elämäni levyt. Poika Oiva Nuojua nähdään kiitetyssä Baddingin roolissaan musiikkinäytelmän Badding – rokkiin ja takaisin -uusintaensi-illassa.

Teksti: Kirsi Sand Kuvat: Mika Nuojua, Jyrki Tervo, Markku Pölönen

Vinyylilevyjä ja komiikkaa Kahdeksan kärjessä -nimi virittää muistoja: samanniminen suosittu pop-listaohjelma soi radiossa 60-luvulla. Mika Nuojuan esittämä komedia tarjoaa tarinoita ja ihmiskohtaloita musiikin siivittämänä.

— Elokuvaohjaaja Markku Pölönen kirjoitti ja ohjasi pyynnöstäni näytelmän, Mika Nuojua kertoo.

— Siinä mies soittaa rakkaimpia äänilevyjään

8

KULTTOUR 02/2015

ja käy läpi musiikin herättämiä muistoja. Tarinoiden tyylilajit ja rytmi vaihtelevat.

— Uskon komediaan. Komedia voi antaa toivoa ja lohtua elämän. Kamppailuahan se on, saada ihmiset nauramaan! Siinä pitää luopua omasta egosta, olla avoin ja haavoittuvainen lavalla.

Mika Nuojua on pitkällä urallaan työskennellyt sekä teatterissa että TV:ssä ja elokuvissa. Tätä nykyä Mika asuu Oulussa ja työskentelee free lancerina.

Kahdeksan kärjessä – elämäni levyt nähdään Vaasassa kymmenen kertaa 31. lokakuuta alkaen.

Baddingin paluu Viime kauden näytelmä, Fiikka Forsmanin ohjaama Badding - rokkiin ja takaisin, oli täysosuma. Oiva Nuojuan esittämä herkkä ja rosoinen nimirooli Badding valloitti vaasalaisyleisön. Näytelmän uusintaensi-ilta on 25. syyskuuta. Lisäksi Oivalla ovat työn alla ovat kauden uudet näytelmät.

— Badding oli kokonaisuudessaan hieno kokemus. Kyllä sitä tehdessä jollakin tavalla kaikki tähdet kohtasivat, Oiva sanoo. — Baddingin kappaleet ovat tulleet rakkaiksi. Odotan syksyn esityksiä innolla. Ja yleisölle iso kiitos, kannustus on ollut mahtavaa!

Samassa teatterissa Syyskausi samassa teatterissa herättää isässä ja pojassa iloisia odotuksia.

— Hienoa, että isä tulee Vaasaan syksyllä. Kun asumme eri paikkakunnilla, emme treffaa niin usein. Toki soittelemme, ja ainahan juttu kääntyy teatteriin: kysellään, miten näytökset ja harjoitukset sujuvat, Oiva kertoo.

— Odotan kyllä isän kommenttia esityksestä, se on tärkeä. Monesti käsityksemme menevät yksiin. Palaute, jonka saan, on varteenotettavaa ja perusteltua, Oiva sanoo.

— En pyri paljon neuvomaan, sanoo Mika Nuojua. — Aluksi annoin vinkkejä näyttelijäntyön tekniikasta. Mielestäni jokaisen on itse löydettävä oma polkunsa. Tarina on aina numero yksi. Sitten tulee vasta muu. Pitää olla avoimin mielin, valmis leikkiin.

Yleisön ja kriitikoiden palaute voi palkita tai kirpaista. Lahjomattomin kritiikki tulee kuitenkin itseltä: — Itse sitä on itsensä rankin kriitikko! Koskaan ei voi tuudittautua, että meneepä hyvin. Tavoitteiden pitää olla korkealla ja tehdä täysillä, niin hyvin kuin pystyy, Oiva pohtii.

Mika ja Oiva Nuojua eivät ole vielä näytelleet lavalla yhdessä. Ajatus tuntuu kyllä houkuttelevan.

— Kyllä se toiveissa on - kun vain tilaisuus tulee!

—

Giacomo Puccini: La Bohème Ohjaus Elsina Jansen Musiikin johto Dmitry Sitkovetsky, Jari Hiekkapelto Lavastus Maria Antman Puvustus Zarah Holmberg Esitykset ajalla 8.-30.1.2016 Esityskieli italia. Tekstitys suomeksi ja ruotsiksi.

Vaasan kaupunginteatteri, Romeo-näyttämö Liput 42 € / 38 € / 32 €

La Bohème Rakkauden hehkua Pariisissa Teksti: Kirsi Sand Kuva: Maria Antman

Vuonna 2016 Vaasan Ooppera täyttää 60 vuotta.

Juhlavuoden avaa yksi oopperamaailman suurista mestariteoksista: La Bohème. Giacomo Puccinin v.

1896 säveltämä teos kertoo Pariisissa asuvista köyhistä taiteilijoista. Talvi on kylmä, mutta nuoria boheemeja lämmittävät taide ja suuret unelmat. Päähenkilö, runoilija Rodolfo rakastuu intohimoisesti suloiseen Mimiin. Riipaisevassa rakkaustarinassa hehkuu Puccinin musiikki unohtumattomin aarioin.

Oopperan ohjaa Elsina Jansen. Musiikin johtavat Dmitry Sitkovetsky ja Jari Hiekkapelto. Lavastuksen suunnittelee Maria Antman ja puvut Zarah Holmberg. Rooleissa laulavat Julia Sitkovetsky, Anton Saris, Christine Högnabba, Riku Pelo, Jussi Lehtipuu, Niklas Spångberg ja Kristoffer Streng.

Mukana ovat Vaasan kaupunginorkesteri, Vaasan Oopperakuoro sekä Vaasan Oopperan lapsikuoro.

Teos on Vaasan Oopperasäätiön, Vaasan kaupungin-

teatterin ja Vaasan kaupunginorkesterin yhteistyö.

Ensi-illat ovat 8.1. ja 9.1.2016 Vaasan kaupunginteatterissa.

Tammikuun oopperaviikot La Bohème on samalla tammikuussa vietettävien oopperaviikkojen avaus. Viikkojen ohjelmassa on konsertteja, mestarikursseja, oopperaelokuvia ja juhlanäyttely ”Muotoutuvat äänet”.

—

Vierailuja ja konsertteja Young Russian Ballet Unohtumattomia rakkaustarinoita Esitykset: ke 7.10. klo 19 ja to 8.10. klo 19 Romeo-näyttämö Liput 25 € / 15 €

Sunnnuntaikonsertit TUURE KILPELÄINEN 11.10. klo 19 ANNA PUU 25.10. klo 18 MAIJA VILKKUMAA 15.11. klo 18 Romeo-näyttämö Liput 32 €

Elena Petrichenko ja Sergej Chumakov

KULTTOUR 02/2015

9

Vaasan kaupunginteatteri

Musiikin ja teatterin ammattilainen Teatterimme uusi kasvo Emmi Kangas on monipuolinen musiikkiteatteriosaaja.

Teksti: Annukka Heinämäki Kuva: Filip Ohls

— Ihan alun alkaen olen opiskellut klassista musiikkia, mutta jo opiskeluaikoinani löysin tieni teatterin pariin.

Emmin ensimmäiset teatterityöt olivat Samppalinnan kesäteatterissa Turussa, jossa alun perin Vantaalta kotoisin oleva Emmi edelleen asuu.

— Nyt saa Turku jäädä hetkeksi taa, syksyllä Vaasaan muuttava Emmi toteaa.

Emmi Kangas

Musiikkipedagogiksi valmistumisen jälkeen Emmi on jatkanut opintoja myös teatteritaiteen puolella aina Lontoon Royal Academy of Musicia myöten, jonka musiikkiteatterin jatkokoulutuslinjalta hän valmistui vuonna 2007.

— Musiikki ja teatteri ovat kulkeneet oikeastaan koko ajan käsi kädessä tekemisissäni, Emmi kertoo.

— Molempia olen sekä tehnyt että opettanut.

”Erityisen innoissani olen tulevasta yhteistyöstä ohjaaja Jakobin kanssa” — Farssi Espanjankärpänen tulee olemaan ensimmäinen työni Vaasassa, ja odotan innolla työskentelyä ohjaaja Jakob Höglundin kanssa, Emmi hehkuttaa. — Olen ymmärtänyt, että tulemme tekemään hyvin fyysistä esitystä.

Työn ohella Emmin harrastuksiin kuuluu mm. jooga.

— Jooga hoitaa hyvin kroppaa ja päätä. Tosin viimeisen vuoden mieluisana harrastuksena on ollut nyt reilun vuoden ikäisen tyttären kanssa touhuaminen, Emmi kertoo iloisesti.

Kysymykseen onko jokin unelmamusikaali, jonka haluaisi urallaan tehdä, Emmi huikkaa hetkeäkään epäröimättä: — Sweeney Todd! Kunpa joku tarttuisi siihen!

—

Kulttuurikeskus

Lentävä elokuvaohjaaja Maalahdessa asuvalla elokuvaohjaaja Jukka Rajala-Granstubbilla on pitänyt kiirettä koko kevään. Hän on tehnyt yhdessä Kyösti Linnan kanssa dokumenttielokuvaa toisesta maalahtelaisesta, penkkipunnerruksen MM-mies Freddi Smulterista.

Teksti: Laura Hiltunen Kuva: Patricia Rodas

Nyt Smulterista kertova dokumentti Superhurri on leikkausvaiheessa, mutta Taidepaja Malaktaa vaimonsa AnnMaj Granstubbin kanssa pitävällä Rajala-Granstubbilla riittää silti tekemistä.

— Meille on tulossa kansainvälinen tanssielokuvien workshop, johon tulee väkeä muun muassa Kanadasta, Hong Kongista, Hollannista ja Ruotsista, Rajala-Granstubb kertoo.

— Se tulee olemaan kokeiluun kannustava laboratorio, jotain aivan muuta kuin dokumentin tekoa.

Taidepaja Maalahteen Rajala Granstubb on alunperin kotoisin Jurvasta, Maalahden vierestä.

— Perheemme oli siellä ensimmäisiä joilla oli VHS-nauhuri. Koko kylä halusi tulla meille katsomaan videoita, Rajala-Granstubb nauraa.

— Siellä katsottiin Rambot, Tappajahait ja muut sen ajan hittileffat.

Rakkauteni elokuvien fantasiamaailmaan tulee aivan varmasti sieltä.

Rajala-Granstubb on ohjannut kaikenlaista lastenohjelmista dokumentteihin sekä tanssielokuviin.

— Opiskelin elokuvantekoa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa, ja koulun jälkeen menin Ylelle töihin.

Sain tehdä Ylellä aika kokeellisiakin juttuja, mutta lopulta oli aika keksiä jotain muuta.

Jukka Rajala-Granstubb

Se jokin muu oli Taidepaja Malaktan perustaminen Maalahteen yhdessä vaimon kanssa. Tuottelias pariskunta majoittaa Malaktassa taiteilijoita, järjestää workshopeja, sekä tuottaa yhdessä lastenohjelmia. Pariskunnalla on myös kaksi pientä lasta.

— Olin itse lapsena levoton, mikään ei tuntunut riittävän mystisel-

tä. Rutiini luo vieläkin tunteen että pitää keksiä jotain uutta. Nykyisessä elämäntilanteessa saan tehdä paljon erilaisia juttuja, Rajala-Granstubb kiittelee.

Tanssielokuvan palo Rajala-Granstubbin tanssielokuvia on palkittu kansainvälisestikin, mikä ei ole ihme, sillä miehen silmissä alkavat palaa liekit kun puhe kääntyy tanssielokuvaan.

— Löysin tanssielokuvat opiskeluaikoina, kun menin workshopiin jota tuli vetämään legendaarinen ohjaaja Margaret Williams. Se päräytti ihan totaalisesti, ajattelin heti että tämä on hieno laji!

Tanssielokuvasta on kehkeytynyt oma taidemuotonsa elokuvataiteen sisällä.

— Suomalaiset ovat pärjänneet tanssielokuvassa hyvin, nuoria tekijöitä on paljon ja isompiakin tuotantoja on alkanut näkyä nyt kun Suomen Elokuvasäätiöltä alkoi tulla tukea. Taso nousee koko ajan, Rajala-Granstubb sanoo.

Kotikylä lintuperspektiivistä Mikä näin tuotteliasta miestä sitten inspiroi?

— Inspiroidun hiljaisuudesta ja luonnosta, mutta myös ihmishälinästä ja ajatuksia herättävästä taiteesta, Rajala-Granstubb vastaa.

— Vaasan saaristo on luovuutta ruokkivaa seutua tällaiselle Jurvan peltojen keskellä kasvaneelle. Sielu latautuu kun pääsee veneellä Björköstä Lappörenille.

Rajala-Granstubbin erikoisin inspiraationlähde on kuitenkin jotain aivan muuta.

— Lennän paramoottorilla. Siis liitovarjolla moottori selässä, korkealla ilmassa, Rajala-Granstubb kertoo.

— Minulla oli pienenä toistuva uni, jossa pystyin lähtemään juoksemalla lentoon. Lensin kotikyläni päällä tietoisena että olen unessa, Rajala-Granstubb kertoo.

— Aion vielä toteuttaa uneni ja lentää paramoottorilla kotikyläni ylle.

Se tulee olemaan mieletöntä!

—

KULTTOUR 02/2015

11

Vaasa LittFest // Pohjanmaan tanssin aluekeskus

Eläimellistä menoa LittFestissä Katerina Janouch

Vaasa LittFest on aidosti kaksikielinen kirjallisuusfestivaali, jonka teema on tänä vuonna Eläin ja ihminen.

Vuosittain järjestettävän tapahtuman ohjelmassa on erilaisia iltatilaisuuksia, seminaareja, haastatteluja sekä kouluvierailuja.

Festivaalin tapahtumapaikkoja ovat mm. Vaasan kaupunginkirjasto, käsityötalo Loftet, tiedekirjasto Tritonia, Vasa Arbis ja Wasa teater.

—

Teksti: Susanna Saari Kuvat: Anna-Lena Ahlström, Ofer Ami

Tapahtumaan saapuvia kirjailijavieraita ovat mm. ruotsalainen kirjailija ja toimittaja Katerina Janouch sekä Katariina Souri ja Laura Honkasalo.

Katariina Souri

Mukana ovat myös kansainvälisen läpimurron Lumikki Anderssonista kertovalla trilogiallaan tehnyt Salla Simukka, pohjalaissyntyinen kirjailija ja toimittaja Kaj Korkea-aho, kiitelty esikoiskirjailija Karin Erlandsson, runoilija Kai Nieminen sekä kuvittaja ja graafikko Kasper Strömman.

— Teeman mukaisesti vieraaksi on kutsuttu myös yksi Palosaaren kirjastossa työskennelleistä lukukoirista, joka kertoo harrastuksestaan lasten lukutaidon kehittäjänä, kertoo LittFestin taiteellinen johtaja, kirjailija Marko Hautala.

Monipuolisia tanssielämyksiä Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen syksyn ohjelmisto tarjoaa monipuolisen kattauksen tanssitaidetta.

Teksti: Annika Sillander Kuva: Jukka Rajala-Granstubb

Tanssin ystävillä on mahdollisuus nähdä mukaansatempaavaa ja koskettavaa tanssitaidetta marraskuisella tanssifestivaalilla jossa esitellään alueen tanssin tekijöiden helmiä. Luovan liikkeen ja tanssi-improvisaation työpajoja ja säännöllisiä tunteja on tarjolla niin varttuneemmalle väelle kuin toimintaesteisille tanssin harrastajille. Syksyn kohokohtana on marraskuinen Pohjanmaa tanssii – Österbotten dansar tanssifestivaali Vaasan kaupunginteatterin Julia-näyttämöllä perjantaina 27.11 ja lauantaina 28.11. Festivaalin pääesiintyjänä on Vaasasta kotoisin oleva ja kansainvälisilläkin areenoilla mainetta niittänyt tanssitaiteilija ja koreografi Carl Knif soolo-teoksellaan RED. Festivaalilla nähdään myös nuorempien lupaavien alueellisten koreografeiden tuotoksia.

12

KULTTOUR 02/2015

Varttuneemalla väellä on tarjolla +65 – tanssiryhmä yhteistyössä Vaasa opiston kanssa.

Viikottaiset tunnit rakentuvat liike- ja tanssi-improvisaation käyttöön ja kokeneen tanssipedagogin avulla osallistujia ohjataan omien liikeratojen löytämisessä yhteisten harjoitteiden ja yhteisen tekemisen ilon kautta. Tunnit soveltuvat kaikille tasosta ja kokemuksesta riippumatta.

Toimintaesteisille ja ei-toimintaesteisille tanssin ystäville on mahdollisuus osallistua Dansalla – Tanssiakaikki työpajoihin. Ryhmä aloitti toimintansa keväällä 2014 ja soveltuu niin aloittelijoille kuin kokeneemmille tanssijoille. Ryhmä kokoontuu kuukausittain pidettäviin työpajoihin, joissa ohjataan omien liikeratojen löytämisessä yhteisten harjoitusten sekä johdetun liikeimprovisaation kautta.

Työpajat ovat avoimia kaikille.

Käy tutustumassa tanssitarjontaan Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen kotisivuilla: www.pohjanmaantanssi.fi sekä FB-sivuilla: Pohjanmaan tanssin aluekeskus/Regionala danscentret i Österbotten

—

Lukukoira Zafira

Kulttuurikasarmi

Kasarmi 13 seinien sisällä syntyy hittibiisejä Dj ja muusikko Salar Pakjou pysyy uskollisena synnyinkaupungilleen Vaasalle, vaikka hänen hittibiisinsä komeilevatkin latauslistojen kärjissä ympäri maailman.

Teksti: Laura Hiltunen Kuva: Samuel Glassar

Kasarmi 13 uusin työhuoneen vuokraaja, 26-vuotias Salar Pakjou, tunnetaan maailmalla artistinimellä Salazar Pakyo. Hänellä on plakkarissaan jo kaksi kansainvälistä hittiä: viime kesän Ground X, jonka menestys yllätti tekijänsä täysin, sekä tänä kesänä alle vuorokaudessa iTunesin latauslistan ykköseksi noussut Summer Of Our Lives.

Pakjou ei menestyksestä huolimatta ole menettänyt juuriaan, vaan työskentelee edelleen dj:nä vaasalaisyökerho Fontanassa, siellä mistä kaikki alkoi.

— Olen Fontanalle velkaa paljon, ilman sitä paikkaa en olisi tässä missä nyt olen, Pakjou sanoo.

— Keräsin siellä aluksi tuoppeja pöydistä, ja sitten etenin baarimikoksi. Olen pikkupojasta lähtien ollut innoissani musiikista, ja kerrottuani ideoitani Fontanan tiskijukille he käskivät kokeilemaan soittamista itse. Sillä tiellä ollaan edelleen.

Musiikkia Pakjou päätyi tekemään muutama vuosi sitten, kun hänen hiphopia tuottava kaverinsa halusi oppia dj:ksi.

— Tehtiin vaihtokaupat, ja sitä kautta kokeilin musiikintekoa, Pakjou kertoo. Kokeilun tulos on jalostunut sittemmin kansainväliseksi uraksi.

Tämän kesän hittibiisi Summer Of Our Livesilla esiintyy myös toinen vaasalainen menestyjä: Sturm und Drang-yhtyeestä tuttu André Linman.

— Teen mielelläni yhteistyötä vaasalaisten kanssa, Pakjou sanoo.

— Olen asunut Vaasassa koko elämäni, ja koen tärkeäksi ottaa mukaan muita täältä käsin ponnistavia musiikintekijöitä.

˝˝

Tärkeintä on saada tänne vähän elämää!

Pakjoun Vaasa-uskollisuus herättää välillä myös ihmettelyä.

— Moni tulee kysymään, että mitä sinä enää täällä teet, Pakjou nauraa.

— Mielestäni on ihan kivaa käydä jossain muualla, mutta vielä kivempaa on tulla takaisin kotiin.

En ole koskaan ollut isojen kaupunkien ihminen.

Tästä syystä hän myös vuokraa työtilan Kasarmi 13.

Musiikillaan Pakjou tähtää kuitenkin suoraan ulkomaille Tulevaisuuden unelmista kysyttäessä Pakjoun ei tarvitse miettiä vastausta.

— Haluaisin tehdä Vaasaan festarit jotka kävisivät sekä nuoremmille että vanhemmille ihmisille. Asia on edennyt jo muutamaan palaveriin asti, mutta mitään ei ole vielä lyöty lukkoon, Pakjou sanoo.

— Tärkeintä on saada vähän elämää tänne Vaasaan, Pakjou toteaa lopuksi.

— Se on se mikä saa minut toimimaan!

—

Salar Pakjou

Kasarmi 13 Kulttuurikasarmi on osa Vaasan kulttuurikeskuksen toimintaa.

Vaasan kulttuurikeskus hallinnoi kulttuurirakennus Kasarmi 13:a.

Talossa työskentelee eri taiteiden ammattilaisia.

Työskentelyä mahdollistaa työhuoneiden subventoitu vuokrataso.

Mm. Black Wall - galleria sekä Taidelainaamo löytyvät talosta. www.vaasa.fi/kulttuurikasarmi KULTTOUR 02/2015

13

Kuntsin modernin taiteen museo

ISMO HÖLTTÖ 1960-luvun nostalgiaa Valokuvaaja Ismo Höltön tuotanto avaa näkymän puolen vuosisadan takaiseen Suomeen. Mustavalkoiset kuvat kertovat ajasta, jolloin sadat tuhannet suomalaiset siirtyivät maaseutumaisesta elämäntavasta nopeasti kasvavien kaupunkien sykkeeseen.

Teksti: Anja Salminen & Ateneum Kuva: Ismo Hölttö

Ismo Hölttö oli 1960-luvun alussa nuori helsinkiläinen kultaseppä ja perheenisä, joka innostui valokuvauksesta harrastuksena. Hän piti vuonna 1962 hankkimansa Rolleiflex-kameran aina mukana työmatkoillaan, vapaa-aikanaan ja ruokatunneillaan. Hölttö viihtyi tavallisten ihmisten parissa ja kehittyi nopeasti tarkaksi hetkien tallentajaksi.

Samalla hänestä tuli yksi aikansa tunnetuimmista ja arvostetuimmista kuvaajista. Myöhemmin hän teki merkittävän valokuvaajan työuran omassa studiossaan. Valokuvataiteen valtionpalkinnon hän on vastaanottanut kahdesti ja voittanut mm. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden valokuvauskilpailun vuonna 1967. Valokuvakirjoja Ismo Hölttö on julkaissut sekä yksin että yhdessä Mikko Savolaisen kanssa.

Kuntsin modernin taiteen museon molemmat kerrokset täyttävä näyttely keskittyy Höltön 1960-luvun tuotantoon.

Kuvat herättävät voimakkaita muistoja – joskus haikeita, mutta enimmäkseen hauskoja – lähimenneisyyden tuhansista piiloon painuneista yksityiskohdista. Heinäpellon tuoksu, kesähameen kuosi ja sataman sumuiset aamut ovat totta ja läsnä, tässä ja nyt.

Ismo Hölttö on ihmisten kuvaaja. Hänellä on ollut poikkeuksellinen kyky lähestyä ihmisiä ja avata heidän katseensa kautta kokonaisia maailmoja. Näyttelyn kuvissa on läsnä suuri joukko 1960-luvun suomalaisia. Hölttö kohtasi heitä paitsi kotikaupunkinsa Helsingin rappukäytävissä ja työmailla, myös kuvausmatkoillaan eri puolilla Suomea, mm. Pohjois-Karjalassa ja Savossa sekä Oulun seudulla.

Hän oli myös ensimmäisiä Suomen romanivähemmistön olojen dokumentoijia. Kuvillaan Hölttö nosti esiin ”toista Suomea”, kehityksen valtavirrasta syrjään jäänyttä todellisuutta.

—

Näyttelyn on tuottanut Ateneumin taidemuseo / Kansallisgalleria. Näyttelyn kuraattori on Riitta Raatikainen.

Ismo Hölttö. Lestadiolaisten suviseurat, Oulu 1966.

ISMO HÖLTTÖ 17.10.2015 – 24.1.2016 Kuntsin modernin taiteen museo Avoinna : tiistai-sunnuntai klo 11-17, maanantaisin suljettu www.kuntsi.fi

Tilaa Kunts uutis in www kirje! .kunt si.fi

14

KULTTOUR 02/2015

Pohjanmaan museo & Terranova

Suomi puusta: löytöretki katoaviin maisemiin Valokuvaaja ja vapaa kirjoittaja Juhani Seppovaara kierteli vuosina 1993-2000 ristiin rastiin Suomea tallentamassa kamerallaan perinteistä puurakennuskulttuuria.

Näillä tutkimusmatkoilla kertyneestä materiaalista syntyi nostalginen näyttely katoavasta suomalaisesta maisemasta.

Teksti: Riina Peltonen Kuva: Juhani Seppovaara

SUOMI PUUSTA 23.10. 2015-14.2.2016 Pohjanmaan museo Avoinna ti-to klo 11-18, pe-su klo 11-16, maanantaisin suljettu www.pohjanmaanmuseo.fi

Metsät ja niiden tarjoama puu on ollut pohjoisen olosuhteissa välttämätön elämän edellytys: niistä saatiin riista, polttopuut ja tarveaineet. Koko maaseudun elämänpiiri rakentui puusta: rakennukset, kalusteet, käyttöesineet, lasten lelut, jopa lukot, sillä metalli oli kallista ja harvinaista. Niinpä puu on erottamaton osa myös suomalaista kulttuuria ja mielenmaisemaa. Metsä on kansanuskossa ja saduissa myyttisten olentojen paikka, usein pelottava ja uhkaavakin.

Monille taiteilijoille, kuten kansalliskirjailija Aleksis Kivelle metsä on edustanut vapautta.

Kuvatessaan Suomen perinteistä puurakentamista Juhani Seppovaara ajoi tuhansia kilometrejä mutkittelevia kyläteitä koluten mökkien, maatalojen ja kartanoiden pihapiirejä, puukaupunkien raitteja, kirkkomaita ja meren saaria. Niissä avautuvat näkymät edustavat matkaa muistoihin ja nostalgiseen lapsuuden maisemaan, joka on syöpynyt syvälle suomalaisten identiteettiin ja mielikuviin suomalaisesta kulttuurista.

Näyttelyn kuvissa esiintyvät kyläkaupat, kansakoulut ja mummonmökit ovat hiljalleen häviämässä suomalaisesta maisemasta. Autioituneet ja sortuneet rakennukset kielivät elämäntavan muu-

toksesta, joka johtaa perinteisen rakennuskannan katoamiseen. Puunkäsittely ja puurakentaminen kuuluivat vielä viime vuosisadan alussa jokamiehen perustaitoihin. Nykyään tämä tietotaito on suureksi osaksi unohtunut ja synteettiset materiaalit, uudet muodot ja tavaran paljous vyöryneet maaseudulle. Lisääntyvä kiinnostus vanhojen rakennusten entisöimiseen ja uudenlaisen puuarkkitehtuurin kehittely enteilee kuitenkin puunkäsittelyn taitojen elpymistä.

Nykyään suurelle osalle suomalaisista kesämökki edustaa kosketusta perinteiseen puutaloasumiseen. Kesämökiksi halutaan yleensä punainen mummonmökki idyllisellä paikalla. Vuosisadan alkupuolella tällaisessa mökissä saattoi asua koko perhe kymmenpäisine lapsikatraineen, sitten vain mummo ja vaari.

Kesämökillä kaupunkilaisen elämään palaavat polttopuut, luudat ja sauna vihtoineen.

Suomi puusta -näyttely on esitellyt suomalaista elämäntapaa Berliinissä, Pariisissa ja Madridissa ja viimeksi se on ollut esillä Mäntässä.

—

VAASAN KAUPUNGIN MUSEOT Näyttelyt Kaikilla aisteilla! – pienoisveistoksia ja muotokuvia Y .A. Jäntin kokoelmasta 12.9.2015-10.1.2016 Tikanojan taidekoti KORU5 3.10.-29.11.2015 Vaasan taidehalli ISMO HÖLTTÖ 17.10.2015-24.1.2016 Kuntsin modernin taiteen museo Suomi puusta 23.10.2015-14.2.2016 Pohjanmaan museo Mirrors & Cracks 5.12.2015-24.1.2016 Vaasan taidehalli

Opastukset

(sis. pääsylipun hintaan) Kuntsin modernin taiteen museo Suomeksi torstaisin klo 11 ja sunnuntaisin klo 13 Pohjanmaan museo ja Terranova – Merenkurkun luontokeskus Suomeksi sunnuntaisin klo 12 Tikanojan taidekoti Suomeksi torstaisin ja sunnuntaisin klo 14

Ilmaispäivät

Vaasan kaupungin museoissa 2.10.2015 Vaasan perustamisen vuosipäivä Kuntsin modernin taiteen museossa 28.10.2015 Taiteenkeräilijä Simo Kuntsin nimipäivä

Tapahtumat

Vaasan kaupungin museot järjestävät yleisölle monipuolista oheisohjelmaa ja tapahtumia, kuten opastettuja näyttelykierroksia, yleisöluentoja, työpajoja, taiteilijatapaamisia sekä konsertteja.

LUE LISÄÄ TAPAHTUMISTA MUSEOIDEN FACEBOOK- JA WWW-SIVUILTA! Pidätämme oikeudet muutoksiin. Pääsy kohteisiin museoiden aukioloaikojen mukaan.

Liha-aitta ja vilja-aitta ovat eläneet vieretysten sataviisikymmentä vuotta.

Viime sodan jälkeen aitoissa asuttiin tilapäisesti, ja silloin niihin tehtiin ikkunat.

KULTTOUR 02/2015

15

Tikanojan taidekoti

Oppimista kaikilla aisteilla Näe, koe ja tunne taidetta syksyn pedagogisessa näyttelyssä Kaikilla aisteilla! – pienoisveistoksia ja muotokuvia Y. A. Jäntin kokoelmasta. Monipuolista suomalaisen taiteen kokoelmaa esitellään Tikanojan taidekodissa poikkeuksellisen antoisalla tavalla.

Teksti: Magdalena Lindroos Kuva: Porvoon museo

Miltä taide tuntuu? Entä miltä se tuoksuu?

Muun muassa näitä kysymyksiä voi pohtia Tikanojan taidekodin loppuvuoden näyttelyssä. Yli sata teosta WSOY:n entisen pääjohtajan Yrjö A. Jäntin laajasta taidekokoelmasta asetetaan näytteille uudella tavalla: luvassa on veistosmeri, varjoleikkejä ja aistihavaintoja.

Timo Ruokolainen. Pikaposti, 1980.

Taiteilijat ovat käyttäneet erilaisia tekniikoita ilmentääkseen taiteellaan erilaisia asioita. Kipsi, pronssi, graniitti, savi ja puu sekä tuntuvat, tuoksuvat että näyttävät erilaisilta. Mikä materiaali sopii pässiveistokseen ja mikä kansallisrunoilijaa esittävään teokseen? Kävijät saavat ainutlaatuisen tilaisuuden päästä pehmein puuvillakäsinein tunnustelemaan taideteosten moninaisia

Kaikilla aisteilla! – pienoisveistoksia ja muotokuvia Y .A. Jäntin kokoelmasta 12.9.2015-10.1.2016 TIkanojan taidekoti Avoinna: tiistai-sunnuntai klo 10-16, maanantaisin suljettu www.tikanojantaidekoti.fi

pintoja. Pienoisveistosten erittäin laaja ja tasokas kokoelma sisältää teoksia muun muassa Jussi Mäntyseltä, Felix Nylundilta, Walter Runebergilta ja Essi Renvallilta.

Näyttelyssä tapaamme erityyppisiä ihmisiä, jotka on ikuistettu kuvataiteen keinoin.

Vaikka kuvat eivät osaa puhua, muotokuvat kertovat tarinoita kiinnostavista henkilöistä, elämänkohtaloista ja tilanteista. Värivalinnat, tekniikat ja sävyt luovat maalauksen tunnelman. Pikaisesti maalattu vaalea akvarelli saa aikaan erilaisen vaikutelman kuin yksityiskohtainen tummanpuhuva öljymaalaus. Mitä tuodaan esiin? Mihin katse suunnataan? Näyttelyyn on valittu Jäntin kokoelmasta monia helmiä, kuten Akseli Gallen-Kallelan, Albert Edelfeltin, Jalmari Ruokokosken ja A. W. Finchin teoksia.

Innokkaan taiteen keräilijän Yrjö Aarne Jäntin (1905–1985) kokoelmaan kuuluu suomalaista taidetta 1800-luvun lopulta 1980-luvulle. Kokoelma sisältää maalauksia, grafiikkaa, piirustuksia, veistoksia ja mitaleja. Kokoelma on monipuolinen katsaus maamme taiteeseen.

Y. A. Jäntti teki pitkän uran WSOY:ssä, jonka pääjohtajana hän toimi vuosina 1952– 1968. Jäntti kiinnostui taiteesta jo varhain.

Ensimmäiset taidehankintansa hän teki 1920-luvun lopulla. Sittemmin hän lahjoitti taidekokoelmansa Porvoon kaupungille.

Näyttelyn on tuottanut Tikanojan taidekoti yhteistyössä Porvoon museon kanssa.

—

Tikanojan Matissen matkassa Teksti: Anniina Pääkkönen Kuva: Mikko Lehtimäki

Ranskalaisen mestarin Henri Matissen maalaama asetelma maljakosta ja muratinoksasta on yksi Tikanojan taidekodin kokoelman vetonauloista. Frithjof Tikanoja hankki teoksen yksityiskotiinsa vuonna 1923 ja teos on ollut Vaasan kaupungin kokoelmissa vuodesta 1951. Harvinaislaatuinen teos on ainoa Matissen öljymaalaus suomalaisissa taidekokoelmissa. Teos kiertää vuosittain maailman huippunäyttelyitä aina Pariisista New Yorkiin. Viimeksi teos oli esillä Roomassa, jossa sen näki noin 220 000 näyttelyvierasta. Kokoelmateosten lainaaminen on tärkeä osa museoiden välistä toimintaa.

—

16

KULTTOUR 02/2015

Henri Matissen Sculpture et vase de lierre on Tikanojan kokoelman lainatuin teos.

Vaasan taidehalli

Korutaiteen kärkeä Vaasassa Kansainvälinen KORU5 –näyttely on laaja ja korkeatasoinen katsaus tämän hetken korutaiteeseen.

Teksti: Riina Peltonen Kuva: Borja Garcia Prada

Korutaideyhdistys ry:n järjestämä KORU –triennaali pidetään viidettä kertaa ja siihen liittyvä taidekorunäyttely saapuu Vaasaan Imatran taidemuseosta. Korutaiteilija Helena Lehtisen, taideteollisuuden asiantuntija Katarina Siltavuoren sekä taiteen tohtori, tutkija ja kuvataiteilija Jyrki Siukosen muodostama jury on valinnut näyttelyyn yli 360 hakijan joukosta 51 korutaiteilijaa, jotka tulevat 44:stä eri maasta.

Perinteisesti korutaide on ollut osa muotoilua ja taidekäsityötä. Nykykorun identiteetti on kuitenkin monimuotoisempi: korutaiteilija voi tehdä puhtaasti taidetta ja sen rinnalla vaikka muotoilua ja taidekäsityöksi ymmärrettyjä esineitä. Parin viime vuosikymmenen aikana nykykorun käsite on siirtynyt voimakkaasti lähemmäs nykytaidetta.

Nykykorun tekijät korostavat taiteellisia lähtökohtia materiaalien ja käytettävyyden sijaan. Myös nykykorun materiaalit ja tekniikat eroavat perinteisistä koruista. Kullan ja jalokivien sijaan käytetään usein arkisia ja orgaanisia materiaaleja sekä valokuvaa. Pelkän kauneuden sijaan nykykoruun sisältyy tunnelatauksia, kuten iloa, rakkautta, pelkoa, kipua tai aggressiota. Perinteiseen koruun verrattuna nykykorun kantamat viestit ja symboliikka ovat monitulkintaisempia, ja katsoja voi liittää niihin omat merkityksensä.

—

Emelie Westerlund, Core, 2014.

KORU5

Mirrors & Cracks

3.10.-29.11.2015

5.12.2015-24.1.2016

Vaasan taidehalli

Vaasan taidehalli

Avoinna ti-to klo 12-18, pe-su klo 12-16, maanantaisin suljettu

Avoinna ti-to klo 12-18, pe-su klo 12-16, maanantaisin suljettu

www.pohjanmaanmuseo.fi

www.pohjanmaanmuseo.fi

Mirrors & Cracks Valokuvataiteilijoiden Kati Leinosen ja Eija Timosen yhteisnäyttelyssä luonnon ilmiöt saavat abstraktin ja unenomaisen muodon.

Teksti: Riina Peltonen Kuvat: Eija Timonen, Kati Leinonen

Havaitsemisen ja tulkinnan luonnetta pohtiva Mirrors & Cracks täyttää taidehallin valokuvilla, videoinstallaatioilla ja kollaaseilla. Kamera on ikuistanut luonnon muotoja, kuten jään kuvioita ja heijastuksia veden pinnassa. Näyttelyn teoksissa ne muuntuvat mielikuvituksellisiksi näyiksi, jonka merkitys muodostuu katsojan mielessä. Kuvat avaavat oven toiseen maailmaan, jossa mittakaavat ovat kääntyneet päälaelleen, tuttu ja outo lomittuvat toisiinsa vaivihkaa.

—

Eija Timonen, Stereophony 2015.

Kati Leinonen, Glow I, 2012.

KULTTOUR 02/2015

17

Vaasan kaupunginorkesteri

Syksy täynnä tähtiä, juhlaa ja jännitystä!

Syksyn runsas ja monipuolinen ohjelmisto tarjoaa upeita musiikkielämyksiä jokaiseen makuun. Kauden mittaan juhlistetaan suuria säveltäjiä, Sibeliusta ja Tšaikovskia, koetaan kansainvälisen kapellimestarikilpailun huumaa, heittäydytään elokuvamusiikin lumoihin ja koetaan ikimuistoisia hetkiä tähtisolistien parissa.

Teksti: Terhi Hautalahti, Anna Savelainen Kuva: Markku Pihlaja

Vaasan kaupunginorkesterin monipuoliselle syyskaudelle meidät johdattaa 17.9. Kaupungin hälystä joutsenten lauluun -sinfoniakonsertin myötä toistaiseksi viimeistä kauttaan kaupunginorkesterin kapellimestarina ja taiteellisena johtajana toimiva Jin Wang. Lo-

kakuussa juhlitaan Pjotr Tšaikovskin 175-vuotissyntymäpäivää Tšaikovskin muotokuva -konsertin myötä 8.10. Torstaina 22.10. on vuorossa Jin Wangin syksyn toinen konsertti, 3 suurta B:tä, jossa kuullaan barokin ja romantiikan ajan musiikkia. Tässä konsertissa Wang yllättää tarttumalla myös itse viuluun esiintyen toisena solistina!

Marraskuussa vietetään Vaasassa jännittäviä hetkiä kuudennen kansainvälisen Jorma Panula Kapellimestarikilpailun parissa. Kilpailuhuuman hälvettyä on vuorossa 20.11. koko perheen elokuvamusiikin konsertti Kadonneen musiikin metsästäjät. Konsertin johtaa Atso Almila, ja konsertti toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupunginorkesterin kanssa. Marraskuun viimeisenä sunnuntaina päästään puolestaan nauttimaan barokkipitoisesta kamarimusiikkikonsertista.

Joulukuussa koetaan huikeita tähtihetkiä ja haikeita hyvästejä. Sibelius 150 -vuoden juhlinta jatkuu Vaasan ja Seinäjoen kaupunginorkestereiden yhteistyönä toteutettavalla Sibelius-juhlakonsertilla 2.12. johtajanaan Jin Wang. Solistina toimii aina yhtä valovoimainen Camilla Nylund, minkä lisäksi tunteikkaassa konsertissa päästään kuulemaan yleisön kestotoive, Sibeliuksen Finlandia. Vaasan kaupunginorkesterin syyskauden päättää perinteiseen tapaan joulukon-

Tule kokem kanss aan musii amme kin Lue li taika! ww s

ää w.vaa sank : orkes aupungin teri.fi

sertti, jonka tänä vuonna johtaa kaupunginorkesterin tuleva ylikapellimestari James Lowe (UK). Solistina hurmaa ”Tähdet tähdet” -kilpailun voittaja Waltteri Torikka. Suuren ennakkosuosion johdosta Waltteri nähdään kaupungintalon juhlasalin lavalla kahtena peräkkäisenä iltana, 9.12. ja 10.12.

—

Waltteri Torikka

Kulttuuritalo Fanny

Fanny on historiallinen kulttuurin talo Kulttuuritalo Fanny rakennettiin alun perin palokunnan juhlatilaksi vuonna 1885. Vaasan keskustassa osoitteessa Kirkkopuistikko 34 sijaitseva rakennus on vuosien aikana kokenut niin venäläisten haltuunoton kuin räjähdyspommejakin. Mutta on talossa nähty myös teatterin magiaa sekä nuorison huumaa.

Rakennus siirtyi Vaasan kulttuurikeskuksen hallinnoimaksi helmikuussa 2015.

Teksti: Mia Wiik Kuva: Ilkka Nyqvist

Jo talon suunnitteluvaiheessa tuolloisen palokunnan päällikön, konsuli Alfred Hedmanin ajatuksena oli tehdä talosta yhteinen kokoontumishuoneisto. Sama ajatus pätee vielä tänäkin päivänä. Kulttuurikeskus kehittää taloa kaikkien kaupunkilaisten kokoontumispaikkana, joka tuo positiivista pöhinää kaupunkiimme.

Fannyn monet mahdollisuudet Kulttuuritalo Fanny on saanut nimensä vaasalaisen naistaitelijan Fanny Churbergin mukaan. Perusajatus on tukea monikulttuurisen Vaasan kehittymistä, tukea omaehtoista kulttuurin harjoittamista sekä yleistä kulttuuritoimintaa kaupungissamme. Talon juhlatilaa vuokrataan sekä yksityisille että yhdistyksille, ja tapahtumat vaihtelevat yksittäisistä juhlista pitkäaikaisempaan toimintaan. Muita talon tiloja vuokrataan pidemmiksi jaksoiksi esimerkiksi kulttuuriyhdistyksille sekä taiteilijoille.

Taloon on helppo tulla ja sen sijainti lähellä Vaasan keskustaa on erinomainen. Vuokrahinnat ovat alhaiset, mikä mahdollistaa monenlaisten tapahtumien järjestämisen. Jo nyt talossa tapahtuu: on järjestetty levymessuja, Vaasa Picnic -kesätapahtumia, lastentapahtumia jne. Kannattaa ehdottomasti seurata mitä Fannyssa tapahtuu!

Tutustu talon sokkeloihin Talo on historiansa aikana kokenut monia vihkiäisjuhlia ja avajaisia. Uuden kulttuuritalo Fannyn avajaiset järjestetään 14.11., jolloin ovet ovat avoinna kaikille talosta ja toiminnasta kiinnostuneille. Silloin on oiva tilaisuus tutustua upean vanhan talon sokkeloihin sekä perehtyä samalla talon historiaan ja tulevaan toimintaan. Avajaispäivänä voi myös tuoda esille ideoita siitä, mitä talossa tulisi olla. Avajaispäivä täyttyy erilaisista esityksistä sekä näyttelyn ”Miranda – mustalaisten holokausti. Kuka pelkää valkolaista?” avajaisista.

—

Kulttuuritalo Fanny Vuokraushinnat: www.vaasa.fi/koe-vaasa/kulttuuri/kulttuuritalo-fanny Tiedustelut: Vaasan kaupungintalon virastomestarit puh. 040 501 0240, fanny@vaasa.fi

KULTTOUR 02/2015

19