UUMAJA – VAASA 2030: rajattomien mahdollisuuksien ja kasvun seutu
Raportti toteutetuista toimenpiteistä 2024
Johdanto
Johdanto 5
Yhdistetty nykytilannearvio Uumaja–Vaasa 6
Painopistealue 1: 8
Innovatiivinen, integroitunut, kasvava ja kestävä elinkeinoelämää
Painopistealue 2: 10
Kilpailukykyinen, osaajia houkutteleva seutu
Painopistealue 3: 12
Vetovoimaiset kaupunki- ja elinympäristöt
Painopistealue 4: 14
Uumaja ja Vaasa – yhteisiä elämyksiä
Viestintä 16
s.1 Kimmo Makkonen, s.6 Uumajan kunta, s.9 Christoffer Björklund, s.12 Uumajan kunta, s.15 Rauli Lehto
VALOKUVAT
Johdanto
Uumajan ja Vaasan välinen strateginen yhteistyö jatkui vuonna 2024. Seuraavilla sivuilla summaamme, mitä on tehty. Työryhmillä on kuluneen vuoden aikana ollut erilaiset edellytykset yhteistyötilaisuuksien löytämiseen. Yleisesti on tärkeää todeta, että kuljemme eteenpäin sitä visiota kohti, josta suunnitelmaa hyväksyttäessä päätettiin.
Yhdessä pyrimme edistämään kestävää kasvua ja hyvinvointia koko seudulla tarjoamalla ihmisille, yrityksille ja yhteisöille yhtäläiset toimintaedellytykset. Uusien työskentelytapojen löytäminen ottaa aikaa, ja keskitymme osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. ●
Yhdistetty nykytilannearvio Uumaja–Vaasa
Uumaja ja Vaasa osoittavat kumpikin dynaamista ja myönteistä kehitystä, mutta erilaisin profiilein. Kummassakin kunnassa on vahvaa kasvua työllisyys-, väestö- ja koulutusasioissa, mutta kasvurakenteessa ja pitkän aikavälin vakaudessa on eroja.
Vaasa kehittyy pitkälti teollisen kasvun seurauksena, erityisesti energiateknologiassa. EnergyVaasa-klusterin ja kasvavan GigaVaasa-alueen ansiosta kaupunki on tulevaisuuden alojen, kuten akkuteknologian, sähköistämisen, uusiutuvan energian ja älykkäiden sähköverkkojen, kärkialueita. Teollisuusalalla työllisyys kasvaa nopeasti,
erityisesti rekrytoimalla ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, mikä korostaa Vaasan kasvavaa kansainvälistymistä ja riippuvuutta maahanmuutosta.
Uumajalla taas on laajempi taloudellinen pohja, jossa kasvua on samanaikaisesti useilla aloilla. Kunnan suuri lukionjälkeisen koulutuksen saaneiden osuus ja vahva yliopistoyhteys mahdollistaa sen, että osaavaa työvoimaa on saatavilla hyvin. Uumajalle merkittävä tekijä on se, että opiskelijat pysyvät suuressa määrin kunnassa, mikä tuo pitkäaikaista vakautta osaavasta työvoimasta huolehtimiseen ja edistää elinkeinoelämän laajuutta.
Sekä Uumajaan että Vaasaan muuttaa paljon nuoria, mikä auttaa pitämään työmarkkinat elinvoimaisina. Samaan aikaan kumpikin kunta kärsii alhaisesta syntyvyydestä, mikä ajan kuluessa uhkaa vähentää syntyneiden määrää ja heikentää väestötieteellistä tasapainoa. Vaasan kasvu on jo riippuvainen ulkomaisesta työvoimasta. Uumajan täytyy edelleen houkutella kuntaan kansainvälisiä opiskelijoita ja asiantuntijoita ja saada heidät pysymään kunnassa. Siten erityisesti nuorten aikuisten ja kansainvälisen työvoiman kuntaan muutto on ratkaisevaa jatkuvan kasvun kannalta.
Kriittinen yhteinen haaste on nopeasti vähenevä asuntorakentaminen. Kummankin kunnan on varmistettava riittävä asuntotarjonta, erityisesti nuorten ja vasta muuttaneiden vuokraoikeudet, vetovoiman säilyttämiseksi. Vaasassa uustuotanto on romahtanut, mikä on johtanut pienten vuokra-asuntojen pulaan, erityisesti opiskelijoilla ja nuorilla. Uumajan asuntotuotanto on ollut historiallisesti suurta, mutta sielläkin uusien rakennushankkeiden määrä vähenee, mistä voi muodostua jatkuvan kasvun ja kuntaan muuttamisen pullonkaula. ●
Painopistealue 1: Innovatiivinen, integroitunut, kasvava ja kestävä elinkeinoelämä
Kestävien energiaratkaisujen kehitystä tukeva Bothnia Green Energy -hanke on käynnissä, ja konkreettinen tulos siitä on Merenkurkun neuvoston uusi Energian valmisteluryhmä, johon kuuluu kuusi energiayhtiötä, muun muassa Umeå Energi ja Vaasan Sähkö, sekä yliopistot.
Hankkeeseen on valittu neljä innovaatiopilottia, joissa energiayhtiöt yhdessä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa työskentelevät tulevaisuuden energiaratkaisujen parissa. Tämän lisäksi Vaasan Sähkö ja Umeå Energi ovat olleet vuoden aikana paljon tekemisissä keskenään. Ensisijaisesti on jaettu kokemuksia laajamittaisesta energian varastoinnista sekä Manan ja Liquid Windin vakiinnuttamisesta Umeå Eco Industrial Parkiin.
Toinen meneillään oleva hanke on Bothnian Coastal Route, jossa Pohjanlahden Suomen ja Ruotsin puoleista rannikkoa markkinoidaan ja kehitetään, jotta siitä tulisi ainutlaatuinen ympärivuotinen vierailukohde. Matkanjärjestäjille on kehitetty verkkosivu1, uutiskirje on tavoittanut 1 300 matkanjärjestäjää, ja markkinointia on tehty kahdessakymmenessä italialaismediassa. Samanaikaisesti on luotu osaajaverkosto, jossa on paikallisia matkailualan yrityksiä.
Parhaillaan käydään keskusteluja siitä, miten yhteinen seutumme saataisiin tunnetummaksi kansainvälisesti. Osa Uumajan viestinnän osastosta vieraili vaasalaiskollegojensa luona aiheen tiimoilta syksyllä 2024. ●
https://bothniancoastalroute.com/
Painopistealue 2: Kilpailukykyinen, osaajia
houkutteleva seutu
Yhteisen tilastotietokannan edellytyksiä on tutkittu, mutta asiaa ei saatu valmiiksi vuoden aikana. Työvoiman houkuttelemiseksi on järjestetty useita aluekohtaisia markkinointikampanjoita. Kansainvälisen työvoiman kotouttamistyötä tehdään intensiivisesti kummallakin paikkakunnalla. Vaasan Job shadow -vaihdon ansiosta yksi vaasalainen pääsi seuraamaan hyvinvointi- ja strategiatyötä Uumajan uudelle strategiaosastolle muutaman viikon ajaksi.
Jotta seudustamme tulisi tunnetumpi Pohjoismaissa, Vaasan seutu ja Uumaja osallistuivat Meet & Match -rekrytointimessuille Skellefteåssa marraskuussa 2024. Kumpikin osallistui myös Emigration Expo 24 -tapahtumaan Hollannissa huhtikuussa 2024.
Yhdessä Merenkurkun neuvoston kanssa on kartoitettu yhteisen hankkeen alustoja Merenkurkun seudun brändäystä varten. Hankkeelle ei myönnetty rahoitusta vuonna 2024, ja vuonna 2025 yritetään uudelleen.
Jotta saataisiin luotua ulkomaiselle työvoimalle edellytykset kotoutumiseen, tehtiin benchmarking-matka Uumajaan lokakuussa 2024, ja Vaasan edustajat tapasivat Gateway Umeå -hankkeen edustajia sekä Region Västerbottenin edustajia.
Työvoiman saatavuuden ja tarpeen osalta VASEKin edustaja on kuluneen vuoden aikana vieraillut paikallisissa yrityksissä. Lisäksi Suomen puolella on kartoitettu käytettävissä olevia työvoima- ja osaamistarpeiden tietolähteitä (mukaan lukien Työvoimabarometri,
työvoimaraportin saatavuus ja kohtaanto sekä Tilastokeskuksen tilastotietokannat). Myös Kauppakamarin Business Panel -tutkimukset on huomioitu. ELY-keskuksen kautta on myös mahdollista saada räätälöityä tietoa työnvälityksen tietokannasta.
Myös Vetovoimainen Vaasanseutu -hankkeen muutosten tarkoituksena on tukea yritysten valmiutta kansainvälisten kykyjen palkkaamiseen. Yhteistyötä on aloitettu muiden hankkeiden kanssa, joilla on sama painopisteryhmä. Jotta voidaan tukea niitä, jotka päättävät muuttaa seudullemme perheenjäsenen mukana, Vetovoimainen Vaasanseutu -hankkeessa päivitetään Vaasan seudun muuttotietoa ja kotisivuja, jotta ne saataisiin houkuttelevammiksi.
Yhteistyötä seudun vetovoimaisuuden parissa työskentelevien välillä on laajennettu Visit Vaasan kanssa käytävin keskusteluin, jotta saataisiin lisättyä tietoisuutta seudun työmahdollisuuksista turisteille.
Seudun opiskelijoiden tiedottamiseksi harjoittelupaikoista on toteutettu alakohtaisia korkeakouluopiskelijoiden rekrytointitapahtumia kauppatieteiden, hallinnon, energian, IT:n, oikeustieteiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla. Kaikkien kuuden korkeakoulun yhteiset rekrytointimessut, Talent Forum Vaasa, pidettiin tammikuussa 2024, ja mukana oli noin 60 näytteilleasettajaa ja yli 1 300 opiskelijaa. ●
Painopistealue 3: Vetovoimaiset kaupunki-
ja
elinympäristöt
Yksi tämän painopistealueen päätavoitteista on ollut sellaisten aloitteiden laaja priorisointi, jotka liittyvät kiinteän yhteyden luomiseen Merenkurkun yli. Uumaja ja Vaasa ovat tiivistäneet yhteistyötään tältä osin, muun muassa vastatessaan Ruotsin meri- ja vesiviranomaisten lausuntopyyntöön.
Paikkakunnilla ei ole tutkimustyöryhmässä omaa edustusta, vaan asiassa edustaa Merenkurkun neuvosto. Syyskuun alussa Suomen tutkimusryhmä teki opintomatkan Uumajaan ja Vaasaan. Lokakuussa 2024 Uumaja ja Vaasa antoivat palautetta tutkittuihin reitteihin ja yhteyksiin liittyvistä ehdotuksista.
Uumajan kunta, Vaasan kaupunki, Umeå Kommunföretag, Umeå Hamn AB ja Kvarken Ports ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan (Memorandum of Understanding, MoU) muun
muassa paikkakuntien välisestä fossiilittomasta yhteydestä vuonna 2030. Syksyllä 2024 jatkettiin Vihreän käytävän työstämistä yhdessä Den Norske Veritasin (DNV) kanssa, jolla on Uumaja–Vaasa yhtenä tapauksena meneillään olevassa hankkeessaan.
Syksyllä 2023 Uumajan kunta tapasi Region Västerbottenin edustajia ja muistutti itä-länsiyhteyden tärkeydestä sekä siitä, miten sitä eri tavoin pitää vahvistaa. Tapaamisen seurauksena asia päätyi teemaksi Västerbotten på Grand 2024 -tapahtuman avajaisiin Tukholmaan. Itä-länsiyhteys oli myös pääteema Mötesplats Lycksele 2024:ssä ja Wasa Future Festivalilla, joka järjestettiin elokuussa 2024.
Tavoitteena on vahvistaa asemia TEN-T-verkostossa. TEN-T-asetuksen uudistuksesta päätettiin alustavasti joulukuussa 2024. Uumaja nähdään uudistetussa TEN-T-asetusehdotuksessa urbaanina solmukohtana. Vaasan sataman lisäämistä TEN-E:hen käsitellään parhaillaan Suomen ministeriössä.
Uumaja ja Vaasa ovat kartoittaneet, mihin kansainvälisiin verkostoihin kumpikin kuuluu. ●
Painopistealue 4: Uumaja ja Vaasa – yhteisiä elämyksiä
Hankkeissa Cultural Platform Kvarken, Kvarken Film Network ja Bothnian Coastal Route on muun muassa markkinoitu Merenkurkun seutua 11 eri eurooppalaiskaupungissa, minkä lisäksi on kutsuttu vaikuttajia vierailulle Merenkurkkuun. Hankkeessa toteutettiin myös kaksi työpajaa Merenkurkun seudun kulttuuritoimijoille suuremman hankkeen tarpeen selvittämiseksi.
Pohjolan päivä järjestettiin maaliskuussa kulttuuritalo Vävenissä Uumajassa, jossa Wasa Teater ja Vaasan kaupunki järjestivät ohjelmaa lapsiperheille. Myös Vaasan Taiteiden yö 2024 -tapahtumaan liittyvä yhteistyö Uumajan kanssa on toteutunut. Vaasan kuorofestivaalille osallistui sata uumajalaislaulajaa.
Uumajan kirjastohallinto vieraili Vaasassa huhtikuussa 2024.
Uumaja ja Vaasa järjestävät yhä enemmän suurehkoja tapahtumia, ja Merenkurkun molemmin puolin järjestettäviä markkinointikampanjoita arvioidaan ja seurataan kummassakin Visit-yhtiössä.
Vaasa ja Uumaja ovat myöntäneet taloudellista tukea yhdistyksille yhteistyön edistämiseksi, muun muassa taiteilijayhdistyksille näyttelyiden järjestämiseksi.
Vaasan Sähkö Areenalla järjestettiin salibandyottelu, jossa vastakkain pelasivat uumajalai-
nen IBK Dalen ja Seinäjoen Peliveljet. Uumajalainen salibandyseura IBK Dalen pelaa
Ruotsissa miesten superliigassa. Seinäjoen
Peliveljet (SPV) pelaa puolestaan F-liigassa, joka on Suomen korkein salibandysarja.
Vaasan kaupunki vastasi tapahtuman järjestämisestä ja markkinoinnista.
Laajentuneesta kansainvälisestä yhteistyöstä
Vaasa ja Uumaja saivat paljon huomiota
European Week of Regions and Cities -tapahtumassa Brysselissä, jossa vaasalaisedustajat esittelivät yhteistä strategiaa seuraavalla
otsikolla: Multi-level governance – dual use of infrastructure.
Kesäkuussa 2024 neljä Hersonin edustajaa ja kolme Vaasan edustajaa kokoontui Uumajaan keskustelemaan viikon ajan näiden kolmen maan kaupunkisuunnittelusta sekä siitä, miten Vaasa ja Uumaja voisivat auttaa Hersonia sen jälleenrakentamisessa. Käynnissä olevasta sodasta huolimatta Hersonin tulevaisuutta suunnitellaan luottavaisin mielin.
Uumaja ja Vaasa ovat kartoittaneet, mihin kansainvälisiin verkostoihin kumpikin kuuluu.●
Viestintä
Vaasan ja Uumajan välinen yhteistyö on tiivistynyt vuoden aikana useiden viestintätoimenpiteiden avulla. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta kaupunkien välisestä yhteistyöstä ja vahvistaa alueellista yhteisöllisyyttä. Suuri osa viestinnästä ja markkinoinnista tapahtuu myös luonnollisesti kullakin painopistealueella (esimerkiksi Visit Vaasa ja Visit Umeå).
Vaasa ja Uumaja ovat sopineet yhteisten hashtagien käytöstä, joiden tavoitteena on tuoda enemmän näkyvyyttä yhteistyölle. Hashtagit ovat #VaasaUumaja (Uumajassa: #UmeåVasa) #strategia #VasaUmeå ja #strategi.
Vaasa on aktiivisella läsnäolollaan LinkedInissä ennakoivasti tehnyt yhteistyöstä näkyvää useita kertoja vuonna 2024. Postaukset ovat käsitelleet muun muassa yhteistyöraportin julkaisua, Uumajan seudun neuvoston ja viestintäkollegoiden vierailua Vaasassa sekä Wasalinea, Pohjolan päivää ja yhteinen näkyvyytemme Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikolla Brysselissä 2024. Uumaja on tehnyt vastaavia panostuksia, mutta ei samassa laajuudessa kuin Vaasa.
Lapsi mukaan töihin -päivässä lapset pääsivät ratkaisemaan arvoitusta Vaasan ystävyyskaupunki Uumajasta, mistä tiedotettiin myös kaupungin intranetissä.
Uumajassa tuotettiin valokuvanäyttely satamaterminaaliin. Tavoitteena on luoda
viihtyisämmät matkustuspuitteet ja samalla nostaa esiin ainutlaatuisia aiheita. Vaasan ja Uumajan terminaalien välisestä pidennetystä näyttelystä käydään keskusteluja.
Maksettua, Uumajaan kohdennettua mainontaa on käytetty sosiaalisessa mediassa Taiteiden yölle ja Pohjanmaan museon Roland Perssonin näyttelylle. Sosiaalisessa mediassa on käytetty myös yleistä kulttuurimainontaa, joka ohjaa sivulle vaasa.fi/kulttour. Sivulla voi ostaa lippuja teatteriesityksiin, konsertteihin ja museoihin. Siellä on myös ajankohtaisia kulttuuriartikkeleita.
Vaasan verkkosivustolle on luotu uusi ystävyyskaupunkikokonaisuus, jossa Uumaja on saanut oman paikkansa. Uumaja-Vasa strategia ja vuosittaiset raportit julkaistaan vaasa.fi-sivustolla. Strategiatyötä on tuotu esiin myös sekä Uumajan että Vaasan työntekijöille intranetkanavien kautta.
Vaasan kaupungin asukaslehdessä esiteltiin Uumajan tapahtumavinkkejä. Lisäksi Wasalinen näytöillä mainostettiin Vaasan museoiden näyttelyitä helmi-, touko- ja syyskuussa 2024. Mahdollisuutta linkittää Uumajan tapahtumia Vaasan verkkosivuston tapahtumakalenteriin selvitettiin, mutta teknisistä syistä se ei ollut mahdollista. ●
