Vaasan kaupungin asukaslehti 01 / 2020

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin.

Etäkoulu opettaa uusia taitoja s.4 Palokadut saivat nimet s.14 Gerbyn uusi päiväkoti s.8 Vaasan kaupungin asukaslehti 01/2020

Asukaslehti 01/2020

18

Vältä pitkästyminen ja viihdy kotona!

14

Nimi on ” paikan muisti

16

12

6

3

Pääkirjoitus

3

Kysyimme

4

Etäkoulu opettaa uusia taitoja

6

Ikäystävällisyydestä hyötyvät kaikki

7

Lyhyesti

8

Lisää tilaa lapsille Gerbyssä

10

Kulttuuri tuo ikäihmisille parempaa elämänlaatua

11

Kulttuuria ja liikuntaa yhdessä kuntalaisille

12

MERENKURKKUUN SAADAAN MAAILMAN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN ALUS

14

Vailla nimeä, täynnä paikallishistoriaa

16

Kotouttamista Vaasassa jo 30 vuoden ajan

17

Kokemusasiantuntijat kertovat oman tarinansa muiden hyödyksi

18

Vältä pitkästyminen ja viihdy kotona!

20

Briefly in English

Päätoimittaja: Leena Forsén / Toimitus: Johanna Jussila, Johanna Laitalainen, Eevamaria Paasikari, Maija Rossi, Susanna Saari, Eliina Salmela,

Tiina Salonen, Jenni Tuliniemi / Kielenkäännökset: Vaasan kaupungin kielenkääntämö / Kannen kuva: Katja Lösönen / Layout: Mikael Matikainen, Vaasan kaupungin graafiset palvelut / Paino: Arkmedia oy / Painos: 53 600 kpl / Paperi: UPM Star Silk H 80g (PEFC™ & FSC® -sertifikaatit) / Julkaisija ja kustantaja: Vaasan kaupunki, PL 3, 65101 Vaasa, www.vaasa.fi / Issn (painettu): 1459-6016 / Issn (verkkolehti): 1459-6032 / Palaute: feedback.vaasa.fi / Seuraava asukaslehti ilmestyy lokakuussa 2020 fb.com/vaasankaupunki

2

@vaasavasa

@vaasavasa

youtube.com/cityofvaasa

pinterest.com/vaasa

linkedin.com/company/city-of-vaasa

Kysyimme

Etäopiskelua luovuudella ja digiosaamisella Maija Rossi

Peetu, Jesse ja Laura

Maaliskuussa koronaepidemian vuoksi monien Vaasan kaupungin peruskoulujen oppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden koulunkäynti muuttui etäopiskeluksi. Kysyimme koululaisilta, mitä he ajattelivat oppimisesta etäyhteyksillä? Tätä haastattelua tehdessä oli etäopiskelua takana viikko.

Pääkirjoitus

Halataan hieman pidempään kun taas nähdään

1. Mitä etäopetuksessa on tehty?

2. Millaiset tehtävät ovat olleet parhaita?

3. Oletko keksinyt jonkin uuden tavan oppia?

Peetu

Isolahden koulu, (4. lk.)

1 2 3

Äikässä on pitäny kirjottaa tarina tai muuten vaan kertoo jostain. Liikantunneilla pitää olla ulkona, vaikka pyöräillä.

Tsemppitaulu omaan huoneeseen! Se tuli tänään tehtäväks.

Läksyt tulee tehtäväkirjaan tai pitää kirjottaa koneella wordiin.

Jesse

Variskan koulu (9. lk.)

1 2

Meidän koulussa pitää olla netin kautta paikalla, kun etätunti alkaa. Tehtävät saadaan Wilman kautta.

Tunnit on ollut vielä aika samanlaisia: tehtäviä ja muistiinpanoja. Kiva huomata, että opettajat luottaa meihin etäopiskelussa.

3

En täysin uutta, mutta sähköistä oppimista on enemmän.

Laura

Vaasan Lyseon Lukio (1. vuoden opiskelija)

1

Nyt on koeviikko ja oon valmistautunut siihen tavallisesti. Kokeet tehdään digiympäristössä niin, että kokeen suorittamiseen on esim. pari tuntia aikaa.

2

Biologiassa katsottiin dokumentti, jonka pohjalta piti tehdä tehtäviä. Video-oppitunti oli kiva, kun näki luokkakavereita.

3

TÄTÄ PÄÄKIRJOITUSTA kirjoittaessani eletään huhtikuuta, koronakevääksi ristittyä aikaa, joka pisti kaikkien arjen uuteen asentoon. Vaasalaiset opettajat suorittivat valtavan digiloikan lyhyessä ajassa, kun suurin osa lapsista jäi kotiin ja lähiopetus muuttui etäopetukseksi. Myös suurin osa päiväkoti-ikäisistä lapsista on nyt kotona, samoin kuin kaikki aikuiset, jotka pystyvät tekemään etätyötä. Etulinjassa toimivat lääkärit ja hoitajat sekä muu terveyskeskusten ja sairaaloiden henkilökunta, jotta koronasta vakavasti sairastuneet saavat tarvitsemaansa hoitoa. Kauppojen ja kuljetusyritysten työntekijät huolehtivat, että meillä on ruokaa ja tarvikkeita. Monet vapaaehtoiset tekevät tunteja laskematta töitä toisten auttamiseksi. Mielessä on valtava kiitollisuus kaikkia näitä ihmisiä kohtaan.

Monilla yrittäjillä ja lomautetuilla on hätä toimeentulosta. Monilla, myös minulla, on huoli tulevaisuudesta: perheestä, läheisistä ja ystävistä. Itsellä etätyön tekeminen ja arjen pyörittäminen päiväkoti-ikäisen ja kahden alakoululaisen kanssa on haastava yhdistelmä, mutta samalla ymmärrän olevani myös etuoikeutettu. Emme ole ikinä istuneet näin usein kaikki ruokapöydässä samaan aikaan. Lasten välit ovat lähentyneet tiiviin yhdessäolon myötä -toki he ovat myös riidelleet ja reviiritaisteluita on käyty uuden tilanteen myötä. Puolison kanssa on puhallettava yhteen hiileen, jotta saamme hoidettua vuorovedoin lasten tarpeet ja omat aamu-, ilta- ja yövuoroihin liukuneet työt. Olosuhteille emme voi mitään, mutta sille voimme, miten niihin suhtaudumme.

Jos elämme vielä rajoitusten aikaa, kun tämä lehti julkaistaan, toivon jaksamista kaikille. Pidetään huolta perheestä ja läheisistä sekä etenkin heistä, jotka asuvat yksin - pidetään heihin yhteyttä. Jos rajoituksia on jo purettu, muistetaan olla kiitollisia siitä, että voimme taas liikkua vapaasti sekä tavata ystäviä ja läheisiä kasvotusten. Halataan hieman pidempään, kun taas nähdään.

LEENA FORSÉN viestintäpäällikkö

Ajankäyttö ja itsekuri kehittyy, kun oma rooli opiskelussa korostuu.

ASUKASLEHTI 01/2020

3

OPETUS JA KOULUTUS

Etäkoulu opettaa uusia taitoja Maija Rossi

Eliina Salmela

Äkillinen etäkouluun siirtyminen koronaviruksen vuoksi aiemmin keväällä toi vaasalaisille opettajille ja oppilaille haasteita, mutta kannusti myös luovuuteen.

N

ormaalisti tokaluokkalaisen päivä alkaa koulumatkalla, mutta haastatteluhetkellä viimeiset kaksi viikkoa Kerttu Grönbacka on aamutoimien jälkeen siirtynyt keittiönpöydän ääreen tekemään koulutehtäviä.

— Nyt ei oo menty autolla kouluun. Pärrellä on mun numero ja se laittaa aamulla WhatsAppilla tehtäväsivun, Kerttu kuvailee.

Keskuskoulun apulaisrehtori ja kielikylpyopettaja Pernilla Nylund on Kertun luokanopettaja. Kun päätös koulujen sulkemisesta maaliskuussa tuli, piti opetus miettiä uusiksi pikaisesti.

— Tein nopean päätöksen luoda WhatsApp – kanavan opetusta varten. Minulle on tosi tärkeää, että voin kommunikoida suoraan oppilaiden kanssa sekä varmistaa, ettei vanhempia kuormiteta liikaa, kertoo Nylund.

Oppilaat voivat lähettää viestejä suoraan opettajalle, mutta muut luokkalaiset eivät näe niitä. Suora yhteys lapsiin on saanut kiitosta myös vanhemmilta.

Nylund pitää arvokkaana, että kontakti lapsiin on yksilöllistä.

— Sitä on vähän kuin kotikäynnillä. Lapsista näkee uusia piirteitä, kun koulun hälinä ei ole ympärillä.

Ääniviestejä, videoita ja podcasteja Tarvitaan mielikuvitusta, jotta uusi tapa opettaa löytyy. On ääniviestejä, videoita, podcasteja ja ihan tavallisia puheluita.

— Me opettajat olemme tosi luovia ja haluamme löytää uusia ratkaisuja opettamiseen. Arvostan näissä pienissä oppilaissamme sitä, kuinka näppärästi he omaksuvat uudet tavat, summaa Nylund.

4

Nylundin mukaan etäopetuksen tulee olla tasa-arvoista, mikä näkyy tehtävien antamisessa.

— Kädentöiden ja kuvaamataidon tehtävät riippuvat siitä, mitä tarvikkeita kotona on. Ei vanhempia voi pyytää hankkimaan samoja välineitä kuin koulussa on, Nylund toteaa.

Kerttu opiskelee käsityö- ja muotoilukoulu Näpissä, joka tarjoaa taiteen perusopetusta. Nyt tehtävät on saatu sähköpostilla, ja valmiista teoksesta lähetetään kuva opettajalle.

— Me tehdään mobilea. Mä aion laittaa siihen ehkä pehmoleluja, sellasia kevyitä, Kerttu sanoo innostuen.

Mobile tehdään yhdessä äidin kanssa, opettajan ohjeita noudattaen.

Uudenlainen arki

Kehitystyö on jatkuvaa, ja kokeilussa on myös Zoom-sovellus, jolla voi pitää yhteisen oppitunnin.

Kerttu on jo ymmärtänyt, miten homma toimii.

— Sillä pystyy pitämään vähän palavereita ja näkee koko luokan, Kerttu ohjeistaa.

Digiratkaisut kehittyvät ja monipuolistuvat jatkuvasti. Nylund on sitä mieltä, että lapset tulevat hyötymään etäopetuksesta paljon, sillä tulevaisuudessa etäopiskelu ja –työ varmasti lisääntyvät.

Tasa-arvoista opetusta Vanhempien vastuu etäopiskelussa korostuu ja roolit voivat mennä kotona sekaisin. Kertun mielestä opettajia on kuitenkin vain yksi.

— Joskus, kun äiti sanoo, että se on opettaja niin mä en ihan tykkää siitä, Kerttu paljastaa.

Uusi arkirytmi voi olla vaikea rakentaa, kun kotona ollaan koko päivä. Grönbackan perheessä arki lähti heti maaliskuussa sujumaan melko hyvin.

— Oon saanut nukkua vähän pitempään, sitten on tehtäviä ja vähän taukoja. Melkein aina me mennään ulos syömisen jälkeen, Kerttu kuvailee.

Viikonloppuisin Kerttu pyöräilee, leikkii ja katsoo sarjoja. Piirretty, jossa koirat käyvät koulussa on hänen mielestään paras. Kavereita Kertulla alkaa olla jo ikävä.

— Ei näe kavereita niin hirveesti, eikä voi kutsua ketään kylään, Kerttu harmittelee.

Myös opettaja Nylundilla on ikävä kanssakäymistä lasten kanssa. Etänä ei kuule spontaaneja ajatuksia, eikä näe lasten reaktioita, joista voisi heti päätellä ymmärrettiinkö tehtävä. Nylund jaksaa kuitenkin rohkaista vanhempia.

— Ollaan rohkeita yhdessä! Saa ottaa yhteyttä ja saa kysyä, pidetään dialogi avoinna koko ajan, Nylund kannustaa.

Myös Kertun vinkit etäopiskelijoille ovat selkeät.

— Voi pitää vähän taukoja, eikä koko ajan tarvi tehdä tehtäviä, Kerttu tuumaa.

Pystyy pitämään vähän palavereita, ja näkee koko luokan KERTTU GRÖNBACKA

ASUKASLEHTI 01/2020

5

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN Ikäystävällisyys on kaikkien asia, sanovat Erkki Mäkelä, Irmeli Mandell ja Jonas Nylén.

Tut Ikäänt ustu ymispo liittiseen o hje www.v lmaan aasa arjen-t .fi/ u ikaihm kiisille

Ikäystävällisyydestä hyötyvät kaikki Jenni Tuliniemi

Christoffer Björklund

Ikäystävällisyys haastaa jokaisen ajattelemaan palveluita ja ympäristöä uudella tavalla. Ikäystävällisyys sisältää konkreettisia näkökulmia, kuten asumisen ja liikkumisen, mutta myös osallistumismahdollisuudet, työelämän sekä tiedonsaannin.

I

kääntyneiden määrä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä Vaasassa asuu noin 14 000 yli 65-vuotiasta.

— Ikäihmisiä pitää kuunnella jo suunnitteluvaiheessa. Pienetkin asiat ovat merkityksellisiä, esimerkiksi vanhus ei pääse liikkumaan, jos hänen lähibussipysäkkinsä ei ole esteetön, miettii vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Irmeli Mandell.

Tuore Ikäystävällisyyden toimenpideohjelma sitouttaa kaupungin toimialat toteuttamaan ikäystävällisyyden tavoitteita.

— Ikääntyminen tulee ottaa huomioon kaikissa kaupungin toiminnoissa. Erityisesti sosiaali- ja terveystoimen sekä teknisen toimen yhteistyö on tärkeää. Tarvitsemme ikäystävällistä kaupunkisuunnittelua. Yksi esimerkki on Ravilaaksoon tuleva hyvinvointikortteli, jossa ARA- ja yksityisellä rahoituksella rakennetaan yhteisöllistä ja ikäystävällistä aluetta kaikkien hyödyksi, sanoo toimenpideohjelman tekoa

6

koordinoinut, kaupungin asuntopäällikkö Jonas Nylén.

Vanhusneuvoston puheenjohtaja Erkki Mäkelä on samoilla linjoilla.

— Ikäystävällisyys on myös vapaa-aikaa, kulttuuria ja turvallisuutta, kaikkea, mihin ikäihminen voi törmätä elämässään. Kaupungin osalta on kädenojennus ikäihmisille, että voi liikkua, harrastaa ja osallistua. Toimenpideohjelma on hyvä alku, jota pitää noudattaa, Mäkelä kiteyttää.

Onnellisen vanhuuden salaisuus — Olen onnellinen kahdeksankymppinen. Saan asua kotona vaimoni kanssa, käydä teatterissa ja mökillä. Terveysasioissa olen saanut hyvää palvelua terveyskeskuksesta. Tiedostan, ettei kaikilla ole asiat yhtä hyvin, Mäkelä pohtii.

Osallisuutta ja vaikuttamista tulee kehittää, moni haluaisi olla mukana enemmän.

Yhteisöllisyys tuo myös turvaa.

— Uskon, että suurin osa haluaa asua kotonaan, mutta ei olla yksinäinen. Minulla on hyvä lähipiiri ja voin liikkua. Jaksan vaikuttaa ja osallistua. Kannustan tulemaan eläkeläisyhdistyksiin keskustelemaan ja viemään asioita eteenpäin, Mandell kertoo.

Mäkelän mukaan aktiivisuus kannattaa.

— Äänestä kuntavaaleissa, lähesty valtuutettuja, vaikuta taloyhtiössä tai asukasyhdistyksessä. Tapoja on monia, Mäkelä jatkaa.

Vanhusneuvosto on esittänyt, että Vaasan kaupunki liittyisi WHO:n Age Friendly Cities -verkostoon, eli ikäystävällisten kaupunkien verkostoon. Ikäystävällisyyden toimenpideohjelma vuosille 2020-2025 on liitetty kaupungin ikääntymispoliittiseen ohjelmaan.

LYHYESTI

Kysy helposti chatin kautta

Kaupungin kuulutukset löytyvät vaasa.fi – sivuilta

Johanna Jussila

KAUPUNGIN ensimmäiset chat-palvelut otettiin käyttöön viime syksynä sosiaalityö ja perhepalvelut -tulosalueella. Chat on matalan kynnyksen palvelu, jossa asioidaan nimettömänä, eikä yhteydenotto muodosta asiakkuutta.

— Chat toimii nimettömänä neuvonta- ja ohjauspisteenä. Chatissa ei anneta henkilötunnusta tai muita salassa pidettäviä tietoja. Siksi chatin kautta ei voi varata aikaa, jättää hakemusta tai kysyä henkilökohtaisista päätöksistä, kertoo aikuisten sosiaalityön palvelualuejohtaja Virpi Kortemäki.

Aikuisten sosiaalityön chat palvelee arkisin klo 13 – 15. Lasten ja perheiden sosiaalipalvelujen chat palvelee arkisin klo 8 – 16.

Jenni Tuliniemi

VAASAN KAUPUNGIN viralliset kuulutukset pidetään nähtävillä kaupungin verkkosivuilla. Kuulutus on tiedonanto, joka voi koskea esimerkiksi kaavamuutosta tai kouluun ilmoittautumista.

Uusimmat kuulutukset löytyvät vaasa. fi -sivujen etusivulta Ajankohtaista -otsikon alta, kaikki kuulutukset löytyvät myös osoitteesta www.vaasa.fi/kuulutukset.

Poikkeuksen tekevät erityislainsäädäntöön perustuvat kuulutukset, kuten kaavoituksen ja rakennusvalvonnan julkipanolistat, jotka kuulutetaan edelleen myös yhteispalvelupisteiden kuulutustauluilla.

Kuulutukset julkaistaan tarvittaessa myös paikallislehdissä.

Koska kaikkia kuulutuksia ei enää julkaista virallisilla ilmoitustauluilla, on yhteispalvelupisteissä mahdollista tutustua kuulutuksiin asiakaspäätteillä.

Tutut kesätyösuosikit houkuttelivat

www.vaasa.fi/kuulutukset

Gerbynmäellä kuntoillaan syksyllä portailla Susanna Saari

Eliina Salmela

Katja Lösönen

VAASAN KAUPUNGIN maaliskuun alussa päättyneeseen kesätyöhakuun tuli yhteensä 1615 hakemusta. Tarjolla oli kaikkiaan noin 390 kesätyöpaikkaa ja 60 eri tehtävää.

Eniten hakemuksia tuli päiväkotityöntekijän ja puistotyöntekijän tehtäviin. Myös liikuntaleirien apuohjaajaksi, toimistosihteeriksi ja viestintäassistentiksi oli runsaasti hakijoita.

— Päiväkoti- ja puistotyöt ovat perinteisesti olleet ylivoimaisesti suosituimpia työpaikkoja, näin myös tänä vuonna. Hienoa, että mielenkiintoa kaupungin kesätöihin riitti ja hakijamäärä jopa kasvoi viime vuodesta, kertoo työvoimasuunnittelija Jaana Oba. www.vaasa.fi/kesätyö

LUE LISÄÄ uutisia osoitteessa www.vaasa.fi

VA A S A A N saadaan ensi syksynä toiset kuntoportaat. Kaupungin liikuntapalvelut rakennuttaa uudet kuntoportaat Gerbynmäelle eli tuttavallisemmin Rapatunturille.

Portaat rakennetaan mäkeen Gerbyn koirapuistoa vastapäätä. Portaiden pituudeksi on suunniteltu noin 60 metriä ja 140 askelmaa, eli vajaa puolet Öjbergetin kuntoportaiden pituudesta.

Liikuntatoimenjohtaja Mika Lehtosen mukaan asukkailta saatu palaute osoittaa, että kuntoportaille on selvästi tarvetta ja niitä varmasti käytetään.

— Öjbergetin portaiden saama vastaanotto on ollut niin valtavan positiivinen, että saimme siitä vahvistusta ajatuksille toisista kuntoportaista, kertoo Lehtonen.

ASUKASLEHTI 01/2020

7

OPETUS JA KOULUTUS

Lisää tilaa lapsille Gerbyssä Susanna Saari

Christoffer Björklund • Hoivatilat Oyj

Gerbyn ja Västervikin alueen lapsiperheet saavat helpotusta varhaiskasvatuksen tilanpuutteeseen, kun uusi Gerby daghem valmistuu kesän aikana. Myös Gerby skola saa samalla kaipaamiaan lisätiloja varhaiskasvatukselta vapautuvista tiloista.

8

U

usi ruotsinkielinen päiväkoti rakentuu parhaillaan Gerbyn terveysaseman viereen Mäntymaantien ja Uusmetsäntien risteykseen.

— Päiväkoti on kauan ja hartaasti odotettu, iloitsemme siitä suuresti! Lasten määrä Gerbyn ja Västervikin alueella on kasvanut jatkuvasti, ja varhaiskasvatuspaikoista on ollut pulaa, sekä suomenkielisistä että ruotsinkielisistä, kertoo Vaasan kaupungin varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Merja Martin.

”Det är ju nästan färdigt”

Gerbyssä asuvan Minna Jerosen kaksi nuorinta lasta ovat tällä hetkellä Granvikens daghemissa ja siirtyvät elokuussa uuteen Gerby daghemiin.

— Uusi päiväkoti on ihan huippu juttu!

On hienoa, että lapset saavat uudet tilat, joissa on huomioitu ekologisuus ja terveellisyys materiaaleissa ja ratkaisuissa, Jeronen kuvailee.

Jerosen mukaan myös perheen lapset ovat innoissaan uudesta päiväkodista.

— Lapset seuraavat ja kommentoivat rakennustyömaan edistymistä, aina kun ajamme siitä ohi. Yleisin kommentti on ollut ”det är ju nästan färdigt”.

Parakeista eroon Uuteen Gerby daghemiin muuttavat lapset Björkdungens daghemistä, Granvikens daghemista sekä Nallebon ryhmäperhepäiväkodista.

Björkdungens daghemin tilat vapautuvat Gerby skolan käyttöön. Myös koulu saa siis kauan kaipaamaansa lisätilaa käyttöönsä elokuun alussa.

— Meille on erittäin tärkeää saada lisää tilaa, sillä oppilasmäärät kasvavat, ja tällä hetkellä käytössä on väliaikainen parakki koulun pihalla. Ensi syksynä meillä on 17 luokkaa, joista kolme aloittaa päiväkodin entisissä tiloissa, kertoo Gerby skolan rehtori Fredrik Sundell.

Vuonna 1913 rakennettu vihreä puutalo on Gerby skolan alkuperäinen koulurakennus, jossa toimittiin ennen nykyisen koulurakennuksen valmistumista vuonna 2000.

Granvikens daghemin tiloihin perustetaan suomenkielinen Kuusilahden päiväkoti. Myös Länsimetsän päiväkodin pihassa olevasta parakista voidaan näin luopua.

Nallebon ryhmäperhepäiväkodin vuokratilat kerrostalossa irtisanotaan. Gula huset ja Vita huset ovat Björkdungens daghemin erillään sijaitsevia osastoja, joista omakotitalossa sijaitseva Vita huset myydään ja Gula huset säilyy varhaiskasvatuksen käytössä.

Muotokieli yhdistelee puutaloja ja aittoja

Kaupunki vuokraa tilat rakennuttajalta

Uusi päiväkoti on kaksikerroksinen, ja tilat on suunniteltu hyvin muunneltaviksi ja kodinomaisiksi.

Ensimmäisen kerroksen runko on teräsbetonirakenteinen, mutta muuten rakennus on puurakenteinen.

— Rakennusten muotokieli on yhdistelmä karheiden vanhojen puutalojen ja aittojen pientä ja kodikasta mittakaavaa sekä pelkistettyä nykyaikaista muotokieltä. Ekologisuus, terveellisyys ja kestävän kehityksen periaatteet ovat lähtökohtia suunnittelussamme, kertoo arkkitehti Riikka Takalo suunnittelusta vastanneesta PAVE Arkkitehdit Oy:stä.

Lähiympäristön metsä säilytetään yhtenäisenä ja luonnonmukaisena seikkailualueena. Sisätilojen pintamateriaalina suositaan puuta ja muita luonnonmateriaaleja, joilla on tutkitusti myönteinen vaikutus sisäilman laatuun ja akustiikkaan.

Gerby daghem on vuokrapäiväkoti, jonka suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Hoivatilat Oyj. Vaasan kaupunki vuokraa tilat aluksi 15 vuoden ajaksi ja vastaa varhaiskasvatuksen palveluista tiloissa.

— Kohteen elinkustannusindeksiin sidottu vuokra on 36 900 euroa kuukaudessa eli noin 442 000 euroa vuodessa, jonka lisäksi vuokralainen vastaa käyttötilojen sähkön sekä veden aiheuttamista kustannuksista, kertoo toimitilapäällikkö Pekka Lahti Vaasan kaupungin talotoimesta.

Rakennuttajalle kustannukset ovat noin 6-7 miljoonaa euroa.

Lahti kertoo, että pitkäaikaisen vuokrakohteen hankintaan päädyttiin, kun haettiin vaihtoehtoista mallia kaupungin omaan taseeseen toteutettavalle investointihankkeelle.

Lähiympäristön metsä säilytetään yhtenäisenä ja luonnonmukaisena seikkailualueena RIIKKA TAKALO

Minna Jerosen kaksi nuorinta lasta, Vanessa Jeronen (2) ja Vincent Jeronen (4) aloittavat elokuussa uudessa Gerby daghemissä. Lilian Jeronen (6) aloittaa syksyllä jo koulun.

Sekä vanhemmat että lapset ovat innoissaan uudesta päiväkodista.

Gerby daghem

u 10 lapsiryhmää u 192 hoitopaikkaa u rakennuksen koko 2150 m² u valmistuu heinäkuussa 2020 ASUKASLEHTI 01/2020

9

KULTTUURI JA TAPAHTUMAT

Meille on suuri ilo kehittää kulttuurisen vanhustyön toimintaa eteenpäin ja siten edistää ikäihmisten hyvinvointia, hymyilevät Vaasan kaupungin kulttuuripäällikkö Sanna Bondas ja kulttuurisuunnittelija Leena Nyqvist.

Kulttuuri tuo ikäihmisille parempaa elämänlaatua Johanna Jussila

10

Christoffer Björklund

Väestön ikääntyessä ikäihmisten oikeus kulttuuriseen hyvinvointiin korostuu. Kulttuuritoiminta tutkitusti parantaa elämänlaatua ja estää kognitiivista rappeutumista eli muistin ja vireyden hiipumista.

M

aailman terveysjärjestö WHO julkaisi hiljattain laajan raportin, joka sisälsi noin 800 tutkimusta kulttuurin myönteisistä vaikutuksista. Kulttuuria voidaan pitää myös lääkkeettömänä hoitona.

— Kulttuurisen vanhustyön toiminnan ydin on ennaltaehkäisevässä työssä, kiteyttää Vaasan kaupungin kulttuuripäällikkö Sanna Bondas.

Yksi suurimmista ongelmista on ikäihmisten yksinäisyys.

Siksi iäkkäitä toivotaan mukaan ryhmätoimintaan, joka lisää yhteisöllisyyttä ja estää syrjäytymistä.

Kulttuurisen vanhustyön yhteiskehittämistyöryhmä Merkittävä edistysaskel on syksyllä perustettu yhteiskehittämistyöryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella poikkihallinnollisesti kulttuurisen vanhustyön toimintaa ja kehittymistä kaupungissa.

Ryhmässä on edustus vanhusneuvostosta, Ikäkeskuksesta, Taiteen edistämiskeskuksesta, kulttuuri- ja kirjastopalveluista, kotihoidon johtaja, palvelutalojen johtajia sekä edustajat Vamialta, Vamkista ja Novialta.

Kulttuuritoimintaa viedään työryhmän kanssa Vaasan kaupungin ikäihmisten palveluasumisen yksiköihin. Työkaluna käytetään kulttuurisuunnitelman mallia, jonka kulttuurisuunnittelija Leena Nyqvist teki YAMK-opinnoissaan muun muassa Präntöön Helmen kanssa. Mallin avulla palvelutalot voivat lähteä kehittämään omaan ympäristöönsä sopivaa kulttuuritoimintaa.

Armas-festivaali, Lucia-mummo ja ryhmätoimintaa Kulttuuriseen vanhustyöhön kuuluu paljon tapahtumia, kuten Armas-festivaali lokakuussa ja Lucia-mummon valinta joulukuussa. Kulttuurikummitoimintaa on vuoden ympäri palvelutaloissa ja kaupunginsairaalan osastoilla ja sitä laajennetaan paikkoihin, joissa kummeja ei vielä ole.

Kuvataiteilija Juha Lesonen vetää taidepiiriä kaupungin palvelutaloissa. Muskariryhmä pyörii geriatrian osastolla syksystä alkaen opiskelija Anna Muinosen vetämänä.

Viriketoiminnan ryhmät toimivat aktiivisesti korttelikerhoissa eri kaupunginosissa. Lisäksi yhteistyötä tehdään Kuulaopiston kanssa.

Kulttuuria ja liikuntaa yhdessä kuntalaisille Johanna Jussila

Christoffer Björklund

KULTTUURI- JA LIIKUNTAOHJELMASSA vuosille 2020-2025 nousee esille kolme pääteemaa: Monipuoliset tekemisen ja kokemisen puitteet, vahva imago sekä kulttuuri ja liikunta ennaltaehkäisevänä voimana ja hyvinvoinnin lähteenä.

Kulttuuri ja liikunta kuuluvat kaikille -ajatus toimii ohjelman lähtökohtana. Tarkoitus on tehdä palveluita näkyvämmiksi, saavutettavammiksi ja mahdollistaa eri tahojen vahva yhteistyö.

— Ohjelman kautta luomme ja tuemme kaupunkilaisten hyvää arkea.

Kulttuuri ja liikunta ovat tutkimusten valossa erittäin tärkeitä fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Nämä palvelut on oltava kunnossa, toteaa kulttuuripäällikkö Sanna Bondas.

Ohjelmaan on kirjattu muun muassa kulttuuri- ja liikuntatoiminnan lisäämistä varhaiskasvatukseen sekä digitaalisten kulttuuripalveluiden ja sähköisen asioinnin määrän kasvattaminen. Lisäksi otetaan käyttöön opiskelijoiden kulttuuri- ja liikuntakortit sekä lasten ja nuorten harrastepassit. Ohjelmassa huomioidaan myös taiteen ja urheilun ammattilaiset, joille halutaan tarjota mahdollisuudet edetä alansa huipulle.

— Vahva imago tarkoittaa, että haluamme tehdä Vaasaa tunnetuksi kulttuuri- ja liikuntakaupunkina. Lisäksi Vaasassa tulee olla helppo ja hyvä järjestää tapahtumia, kuvailee Bondas.

Monipuolisen tekemisen ja kokemisen paikoista yksi merkittävimmistä tulevaisuudessa on Wasa Stationin musiikki- ja kongressisali ja liikunnan monitoimitila, jotka mahdollistavat monipuoliset yleisötilaisuudet sekä valtakunnalliset ja kansainväliset tapahtumat.

Ohjelma pohjautuu valtuustoaloitteeseen ja sitä tehdessä asukkaita ja henkilöstöä on osallistettu muun muassa kyselyiden, ajatushautomoiden sekä avointen liikunta- ja kulttuurifoorumeiden kautta. Mukana teossa ovat olleet myös nuorisovaltuusto ja vanhusneuvosto.

Ikäihmisten kummitusjutut peliksi Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamassa VIRTAA – hankkeessa kirjailija Tiina Hautala kerää kummitusjuttuja ikäihmisiltä ja kuvanveistäjä Paula Blåfield maalaa ikäihmisten ryhmän toiveiden mukaan. Näistä tuotoksista pelialan yrittäjä Jussi Loukiainen Platonic Partnership –yrityksestä tekee ikäihmisille pelin. Hanke jatkuu syyskuun loppuun saakka.

Ennalta ehkäisevää työtä myös tulevaisuudessa Koska sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on suunniteltu tulevaisuudessa maakuntien hoidettavaksi, tulee ennaltaehkäisevän työn toteutustapa ratkaista. Keväällä sosiaali- ja terveystoimen Ikäkeskuksesta siirtyikin neljä viriketoiminnan ohjaajaa kulttuuri- ja kirjastopalveluihin.

— Yhden viriketoiminnan ohjaajan vakanssi tullaan muuttamaan taidepedagogiksi, jonka tehtäväkenttä tulee liittymään lasten, perheiden ja varhaiskasvatuksen kanssa tehtävään työhön, kertoo Bondas.

ASUKASLEHTI 01/2020

11

KEHITTYVÄ VAASA Uuden aluksen nimi päätettiin nimikilpailulla.

Kilpailuun saatiin lähes 2 500 nimiehdotusta.

Merenkurkkuun saadaan maailman ympäristöystävällisin alus Susanna Saari • Kvarken Link

Kvarken Link

Keväällä 2021 Vaasan ja Uumajan välillä liikutaan kaasun ja sähkön voimalla. Aurora Botniaksi kastettavan, Wasalinen tulevan uuden matkustaja-autolautan kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia.

12

U

uden aluksen rakentaminen käynnistyi syyskuussa 2019. Helmikuussa laskettiin ensimmäinen kölilohko Rauman telakan rakennusaltaaseen ja seuraava virstanpylväs on vesillelasku syksyllä 2020.

Ensimmäinen matka uudella aluksella tehdään Vaasan ja Uumajan välillä keväällä 2021.

— Matkustusaika Vaasan ja Uumajan välillä lyhenee uuden aluksen myötä noin tunnilla, eli jatkossa Uumajaan päästään useammin ja nopeammin, kertoo varustamo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg.

Lounge, leikkialue ja lemmikeille tilaa Uudessa laivassa on kahvila, buffetravintola, à la carte -ravintola sekä tanssiravintola. Laivalla on myös kokoustilat, lounge, lasten leikkihuone sekä omat tilat lemmikeille. Hyttejä on 68.

Aurora Botnian sisustus on raikas, moderni ja tukeutuu pitkälti luonnonväreihin.

— Sisustussuunnittelijoita inspiroivat muun muassa Merenkurkun saariston tuulen piiskaamat luodot, viljavat peltoaukeat ja Västerbottenin pohjoinen luonto, Ståhlberg kuvailee.

Kotimaista ja vaasalaista osaamista Aurora Botnia on valmistuessaan luokkansa ympäristöystävällisin alus. Aluksen pääkoneet toimivat sekä nesteytetyllä maakaasulla että biokaasulla.

— Uuden tekniikan ansiosta hiilidioksidipäästöt laskevat 50 prosenttia nykyiseen alukseen verrattuna, Ståhlberg kertoo.

Alusta liikuttavassa sähköisessä potkurijärjestelmässä käytetään vähäpäästöistä hybriditeknologiaa, jossa tehontuotantoa tuetaan neljällä litium-akkuvarastolla. Kun laivan kaikki päämoottorit ja generaattorit pysäytetään, laiva voi jatkaa matkaa akkujen syöttämällä sähköllä.

— Laiva toimii puhtaasti pelkän akkuenergian varassa aina, kun se liikkuu sataman lähialueella. Tuolloin matkustaminen on mukavaa ja rauhallista, kun aluksen melua, värähtelyä ja päästöjä saadaan oleellisesti vähennettyä, Ståhlberg kuvailee.

Aluksessa on vaasalaista osaamista rutkasti mukana. Pääkoneet toimittaa Wärtsilä, ja aluksessa käytetään Danfossin Vaasan tehtaassa suunniteltuja ja valmistettuja taajuusmuuttajia.

Havainnekuva uuden aluksen hytistä

Aurora Botnia

u matkustajakapasiteetti 800 u lastikapasiteettia rekoille 1500 kaistametriä u kotimaisuusaste yli 80 % u tilaaja Uumajan kunnan ja Vaasan kaupungin omistama Kvarken Link u kauppahinta noin 120 miljoonaa euroa u NLC Ferry -varustamo eli Wasaline on Kvarken Linkin tytäryhtiö u rakennuttaja Rauma Marine Constructions (RMC)

Havainnekuva uuden aluksen käytävästä

Seuraa laivan valmistumista: www.kvarkenlink.com

Havainnekuva uuden aluksen buffet-ravintolasta

Matkustusaika Vaasan ja Uumajan välillä lyhenee noin tunnilla PETER STÅHLBERG

ASUKASLEHTI 01/2020

13

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN

Vailla nimeä, täynnä paikallishistoriaa Tiina Salonen

Christoffer Björklund • Kartta: Rauli Lehto

Aktivistinkuja, Vesitorninkuja, Makkaramestarinkuja, Kuorolaulunkuja, Pankkiirinkuja…Vaasan ainutlaatuiset palokadut saavat nyt nimet. Nimet kertovat paikan historiasta ja siitä, mikä paikassa on ollut omaleimaista ja merkittävää.

V

aasan kaupungin kaavoitusarkkitehti Emma Pitkäjärvi kertoo Vaasan palokatuverkoston olevan ainutlaatuinen. Koko Suomessa Vaasan lisäksi vain Kuopiossa on vastaava palokatuverkosto.

— Palokatuverkostomme on harvinainen sekä laaja, kaikkiaan 41 palokatua. Vaasan puistikot ja palokadut muodostavat tärkeän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden ja rungon Vaasan kaupunkirakenteelle.

Museoviraston luokituksessa ne ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, Pitkäjärvi kertoo.

Keskustan ja Vöyrinkaupungin 41 palokadusta 34:lla ei ole aiemmin ollut lainkaan nimeä. Palokatujen nimeäminen helpottaa löydettävyyttä sekä tekee Vaasalle ominaiset palokadut tunnetuiksi. Nimivalinnoilla voidaan lisätä myös historian ymmärrystä.

— Annetun nimen pitää erottua muista ja liittyä paikkaan. Nimi muistuttaa siitä, mikä palokadun ympäristössä on ollut merkittävää tai omaleimaista, kaavoitusarkkitehti Anne Majaneva kertoo nimeämisestä.

Kaavoituksen nimiryhmään kuuluvat Emma Pitkäjärvi, Aila Virtanen ja Anne Majaneva kertovat palokatujen nimivalintoihin liittyvien historiatietojen olevan nyt kaikkien luettavissa verkkosivuilla www.vaasa.fi/nimisto.

14

Nimet kertovat elämästä ja toiminnasta lähikortteleissa — Tavoitteenamme oli löytää palokaduille nimet, jotka kuvaavat monipuolisesti elämää ja toimintaa keskustassa ja Vöyrinkaupungilla 1850-luvulta lähivuosikymmeniin saakka.

Nimivalinnoissa on huomioitu kaksikielisyys, kaavoitusarkkitehti Aila Virtanen kertoo.

Palokatujen nimeämistä on valmisteltu Vaasan kaupungin kaavoituksessa.

Nimeämistyö aloitettiin ideointiryhmässä, jossa olivat mukana Vaasa-opistossa toimivasta kaksikielisestä Vaasa 400-opintopiiristä Bertil Björklöv, Rauno Grönbacka, Veikko Laakso ja Mona Louhelainen.

38

35

39

34 14

1

40

15

13

28

27

16 12

Nimi on paikan muisti

37

36

26

17

33

29

32

11

2

ANNE MAJANEVA

30

3 Ryhmäläiset muistelivat, mitä toimintaa palokatuihin rajoittuvissa kortteleissa oli ollut heidän omien muistitietojensa ja historiakirjojen tietojen perusteella. — Erityisesti Veikko Laaksolla oli hämmästyttävän paljon yksityiskohtaisia muistikuvia puukaupungin ajoilta lähtien, Virtanen kuvailee.

— Ryhmästä saatuja tietoja ja muistikuvia on tarkistettu ja täydennetty kaavoituksen nimiryhmässä. Lähteinä on käytetty muun muassa yritysten ja yhdistysten julkaisuja, Vaasan osoitekirjoja ja karttoja, Majaneva sanoo.

18 4

41

25

10 19

9

24

23 5

22 6 20

Lue lisää:

31

7

21

8

www.vaasa.fi/nimisto

Palokadut Vaasassa

1. Höyrymyllynkuja / Ångkvarnsgränden 2. Tuomarinkuja / Domargränden 3. Taiteilijankuja / Konstnärsgränden 4. Maanmittarinkuja / Lantmätargränden 5. Vanginvartijankuja / Fångvaktargränden 6. Lastentarhankuja / Barnträdgårdsgränden 7. Makkaramestarinkuja / Korvmästargränden 8. Soittokunnankuja / Musikkårsgränden 9. Palokunnankuja / Brandkårsgränden 10. Lyseonkuja / Lyceigränden 11. Toimittajankuja / Redaktörsgränden 12. Kellarimestarinkuja / Källarmästargränden 13. Aktivistinkuja/ Aktivistgränden 14. Sähkönkuja / Elektricitetsgränden

15. Puhelimenkuja / Telefongränden 16. Opettajankuja / Lärargränden 17. Pankkiirinkuja / Bankirgränden 18. Vesitorninkuja / Vattentornsgränden 19. Vahtimestarinkuja/ Vaktmästargränden 20. Kivipainonkuja / Stentryckerigränden 21. Talonrakentajankuja / Husbyggargränden 22. Vesitehtaankuja, Vattenfabriksgränden 23. Valokuvaajankuja / Fotografsgränden 24. Kansakoulunkuja / Folkskolegränden 25. Wasaborginkuja / Wasaborgsgränden 26. Hartmaninkuja / Hartmansgränden 27. Kirjastonkuja / Biblioteksgränden 28. Kenkätehtaankuja / Skofabriksgränden

29. Teräksenkuja / Teräsgränden 30. Kauppahallinkuja / Saluhallsgränden 31. Teatterinkuja / Teatergränden 32. Kauppamatkustajankuja / Handelsresandegränden 33. Rosteninkatu / Rosténsgatan 34. Veturinmiehenkuja / Lokmannagränden 35. Konemestarinkuja / Maskinmästargränden 36. Veneenskrapaajankuja / Båtskrapargränden 37. Osuuskunnankuja / Andelslagsgränden 38. Kuorolaulunkuja / Körsångsgränden 39. Koululaisenkuja / Elevgränden 40. Suojeluskunnankuja / Skyddskårsgränden 41. Kirjailijankuja / Författargränden

ASUKASLEHTI 01/2020

15

OPETUS JA KOULUTUS

Kielen ja suomalaisen kulttuurin oppiminen ovat tärkeitä asioita kotoutumisessa, kertovat Hanna Kakko ja Omar Yehia Vaasan kaupungin kotouttamispalveluista.

Kotouttamista Vaasassa jo 30 vuoden ajan 16

Johanna Jussila

Christoffer Björklund

Vaasan kaupunki vastaanotti ensimmäiset pakolaiset helmikuussa 1990.

Silloinen maahanmuuttajatyön johtaja Mirja Törmä kehitti kotouttamistoimintaa vuosia ennen kuin laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta tuli voimaan toukokuussa 1999.

Kotouttamisen 30-vuotisjuhlavuosi Juhlavuoden kunniaksi on tarkoitus järjestää loppuvuodesta seuraavat tapahtumat, jos tämä on mahdollista koronavirustilanteen vuoksi.

u Kaiken kansan juhla u Taidenäyttely u Juhlaseminaari kutsuvieraille u Seuraa: #kotouttaminen

Kokemusasiantuntijat kertovat oman tarinansa muiden hyödyksi Johanna Jussila • Sonja Sulkakoski

K

otouttamisohjaaja Ahmed Jama muistaa kotouttamisen alkuajat, jolloin ensimmäisillä asiakkailla ei ollut opiskelu- tai työnteko-oikeutta ja kotoutumiskoulutuksessa oli vain yksi koulutuspolku.

— Monille työntekijöille maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kanssa toimiminen oli täysin uutta. Kotouttamistoiminnan käynnistymisessä ulkomaalaistoimistolla oli keskeinen rooli, kertoo Jama.

Vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa — Saamme kaupungin yksiköissä, yhdistyksissä ja järjestöissä enemmän aikaan yhdessä ja näemme kotouttamisen kokonaisuuden, kuvailee Vaasan kaupungin kotouttamispalveluiden johtava sosiaalityöntekijä Sonja Sulkakoski.

Maahanmuuttajaneuvoston johdolla on tehty hieno kotouttamisohjelma vuosille 2019-2022, joka toimii kotouttamisen työkaluna ja antaa selkeän suunnan.

— Uusimpana toimintana järjestämme Taikonin kanssa Isä-lapsi -ryhmän maahanmuuttajataustaisille isille ja heidän lapsilleen, iloitsee Sulkakoski.

Suomeen muuttaneilla on myös velvollisuuksia Maahanmuuttajilla on oikeus ja velvollisuus ottaa kotoutumistoimia vastaan ja osallistua kielikurssille. Jokaiselle aikuiselle tehdään oma kotoutumissuunnitelma.

— Yhteistyössä Vaasa-opiston kanssa järjestämme yhteiskuntaorientaatiokursseja, joissa kerromme arjen pelisäännöistä, Suomen palvelujärjestelmästä, perhekulttuurista, koulutusmahdollisuuksista sekä hyvinvoinnista, kertoo kotouttamisvastaava Hanna Kakko.

— Moni kiittelee Suomessa sitä, että asiat ovat järjestyksessä ja täällä on rauhallista. Tänne muuttaneet ovat todella motivoituneita ja haluavat oppia kieltä. Moni haluaisi jutella naapurin kanssa, Kakko kertoo.

Ennaltaehkäisevät palvelut ovat erittäin tärkeitä kotoutumisen onnistumisen kannalta, sillä jokaisella asiakkaalla on eri lähtökohdat ja elämänkokemukset.

”Kielen oppiminen on tärkein avain kotoutumiseen”

Omar Yehia lähti kotimaastaan Sudanista sisällissotaa pakoon ja päätyi pakolaisena Vaasaan lähes 16 vuotta sitten. Nykyään Yehia työskentelee kotouttamisohjaajana Vaasan kaupungin kotouttamispalveluissa.

— Kielen oppiminen on mielestäni tärkein avain kotoutumiseen. Kun kielen oppii hyvin, on helpompi päästä töihin ja oppia tuntemaan yhteiskuntaa. Maahanmuuttajille tarkoitetut ryhmät antavat tietoa, mutta lisäksi olisi tärkeää järjestää toimintaa yhdessä suomalaisten kanssa. Kun oppii tuntemaan toisen, on helpompi lähestyä ja osoittaa molemminpuolista kunnioitusta, Yehia pohtii.

— Lapset kotoutuvat hyvin, koska he oppivat kielen päiväkodeissa ja kouluissa. Aikuiset maahanmuuttajat käyttävät kieltä vain yleisissä palveluissa ja kaupoissa, Yehia jatkaa.

Moni haluaisi jutella naapurin kanssa HANNA KAKKO

Kansainvälinen Vaasa Vaasassa eri kansallisuudet ovat olleet osa katukuvaa kymmeniä vuosia. Tänne on muuttanut ulkomailta uusia asukkaita joko työn, opiskelujen tai puolison vuoksi, sekä myös pakolaisina.

Tällä hetkellä Vaasassa on 120 kansallisuutta ja täällä puhutaan 97 äidinkieltä, eli Vaasa on aidosti kansainvälinen ja monikielinen kaupunki.

KOKEM USASIANTU NTIJOITA kannustetaan hyödyntämään kaupungin palveluiden kehittämisessä nykyistä enemmän. Kokemusasiantuntijat antavat omakohtaisen asiakaskokemuksensa ammattilaisten käyttöön, jolloin palveluista saadaan aidosti asiakaslähtöisiä.

Vaasassa koulutettiin viime syksynä 11 kotoutumisen kokemusasiantuntijaa yhteistyössä Pohjanmaan Yhdistykset ry:n kanssa.

Kokemusasiantuntijakoulutuksessa annetaan ajantasaista tietoa muun muassa yhteiskunnasta ja vaikuttamistyöstä. Koulutuksessa painotetaan sitä, että kuulijoita kiinnostavat puhujan omakohtaisen tarinan lisäksi myös puhujan mielipiteet ja näkemykset.

– Kokemusasiantuntijana toimiminen vaatii rohkeutta jakaa omaa tarinaansa sekä aktiivista kehittämishalua. Kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä ja mielipiteitä tarvitaan toimintojen ja palveluiden kehittämiseen, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Sonja Sulkakoski.

Kokemusasiantuntija voi toimia vaikkapa kehittämistyöryhmän jäsenenä, luennoitsijana tai vertaistukiryhmien ohjaajana.

– Tulin Sudanista sisällissotaa pakoon Vaasaan 16 vuotta sitten. Olisin silloin tarvinnut tukea kotoutuneelta maahanmuuttajalta. Haluan itse antaa maahanmuuttajille toivoa siitä, että he tulevat kotoutumaan tähän yhteiskuntaan. Haluan jakaa omat kokemukseni myös vaasalaisille, kertoo kotoutumisen kokemusasiantuntija Omar Yehia.

Kokemusasiantuntijan koulutusmallissa on hyödynnetty Väestöliiton koulutusta. Koulutuksen kehittämiseen on osallistunut Vaasan kaupungin eri toimialojen työntekijöitä, Pohjanmaan Yhdistys ry sekä kokemustoimija, joka antaa näkemyksensä oman kokemuksensa perusteella.

Vaasassa on myös koulutettuja päihde- ja mielenterveyden kokemusasiantuntijoita, joiden koordinointi on tällä hetkellä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisella yhdistyksellä.

ASUKASLEHTI 01/2020

17

HYVINVOINTI

Vältä pitkästyminen ja viihdy kotona!

3

Johanna Laitalainen

Opettele uusi taito viikossa

Poikkeavan tilanteen vallitessa vietämme enemmän aikaa kotona. Tässä vinkkejä kotielämää piristämään!

1

Haasta itsesi ja kokeile, voitko oppia viikossa esimerkiksi:

Hyötypuutarha

u Jongleeraamaan kolmella pallolla u Soittamaan lempikappaleesi pianolla/ kitaralla/valitsemallasi soittimella

u Seisomaan käsillä u Musiikkivideon tanssikoreografian u Esittelemään itsesi uudella kielellä u Jokin muu taito, minkä olet halunnut

Istuta yrttejä tai vihanneksia ja seuraa niiden kasvamista. Tuoreet yrtit antavat ruokaan makua ja väriä ja ovat todellista lähiruokaa. Yrttejä ja vihanneksia voi kasvattaa siemenistä, taimista tai kaupan ruukkuyrteistä.

oppia

Haasta myös kaverisi ja tehkää oma WhatsApp-ryhmä, jonne päivitätte projektin edistystä.

2

Lähiahventa pöytään

Vaasan seudun rannoilla pääsääntöisenä pyyntilajina on ahven. Mene kalaan ja nappaa pari ahventa.

Paista ahvenet voissa ja kruunaa kermakastikkeella.

Tarjoile uusien perunoiden ja tuoreen tillin kanssa

*katso edellinen vinkki.

4

Maalaa maisemataulu

Maalaaminen on rentouttavaa ja näet työn tuloksen heti.

Maalaa ikkunastasi avautuva maisema kerran viikossa. Näet miten taidot kehittyvät ja kuinka vuodenaika muuttaa maisemaa. Maalauspohjaksi sopivat paperin lisäksi esimerkiksi erilaiset kartongit ja puiset levyt.

18

5

Kokeile e-palveluja

Vaasan kaupunki tarjoaa monipuolisesti digitaalisia palveluita ja ohjelmaa, esimerkiksi kirjastolta voi lainata e-kirjoja ja ikäihmisille järjestetään virtuaalisesti taidetuokioita, runovideoita ja digineuvontaa.

6

Lähetä postikortti tai kirje Muista sukulaista kortilla tai kirjoita kaverille kirje. Kaukana asuva ystävä ilahtuu ajatuksesta. Voit myös liittää mukaan yhteisen muiston, esimerkiksi valokuvan tai piirroksen.

7

Hanki joululahjat ajoissa

Vältä joulukiire ja hanki tarvittavat lahjat hyvissä ajoin. Nyt kannattaa tukea paikallisia yrittäjiä ja suomalaisia tuottajia. Voit hankkia esimerkiksi käsityöyrittäjältä koruja tai sisustustuotteita, kotimaiselta merkiltä lastenvaatteita tai elämyslahjakortin paikalliseen yritykseen.

8

Uusi arki opettaa - mieti 5 toimivaa tapaa Listaa 5 viisi hyvää asiaa, jotka haluaisit säilyttää arjessasi jatkossakin. Mitä kotona oleminen on meille opettanut?

ASUKASLEHTI 01/2020

19

BRIEFLY IN ENGLISH

Have fun at home!

W

hen the situation is different, we spend more time at home. Here are a few tips to liven up your home life!

Challenge yourself and see if you can learn to stand on your hands, for example.

3. Try e-services:

National and Vaasa expertise

Plant herbs or vegetables and watch them grow. Fresh herbs give the food flavour and colour.

Christoffer Björklund

30 years of integration in Vaasa already

T

he City of Vaasa received their first refugees in February 1990. Mirja Törmä, the then Director of Immigration Work, had been developing integration activities for years before the law on the integration of immigrants and the reception of asylum seekers came into force in May 1999.

— For many workers, working with people with an immigrant background was completely new. The Finnish Immigration Service played a key role in starting the integration activities, says Integration Director Ahmed Jama.

Strong cooperation with various actors

— We achieve more in the city’s departments, associations and organisations when we work together and we can see integration as a whole, explains the chief social worker in the City of Vaasa’s Integration Services Sonja Sulkakoski.

Under the leadership of the Immigration Council, an integration programme for 2019-2022 has been drawn up, which serves as a tool for integration and provides a clear direction. Immigrants have the right and obligation to become integrated and attend a language course.

A personalised integration plan is made

for each adult.

— In cooperation with Vaasa Opisto, we organise social orientation courses, where we talk about the rules of everyday life, the Finnish service system, family culture, educational opportunities and wellbeing, says Integration Manager Hanna Kakko.

“Language learning is the most important key to integration”

Omar Yehia fled his homeland in Sudan to escape the civil war and ended up as a refugee in Vaasa almost 16 years ago. Today, Yehia works as an integration supervisor in the Integration Services of the City of Vaasa.

— Learning a language, in my opinion, is the most important key to integration.

When you learn the language well, it is easier to find work and get to know the society. Groups for immigrants provide information, but it would also be important to organise activities together with Finns. When you get to know each other, it’s easier to come closer and show mutual respect, Yehia believes.

I

n the spring of 2021, journeys between Vaasa and Umeå will be powered by gas and electricity.

Among other features, Wasaline’s new passenger car ferry, the Aurora Botnia, will have a café, restaurants and conference facilities. There will be 68 cabins and a capacity for 800 passengers.

— The travelling time between Vaasa and Umeå will be reduced by about an hour with the new ship, which means that in the future, Umeå will be reached more often and faster, says Wasaline Managing Director Peter Ståhlberg.

1. Practical gardening:

Original: Johanna Jussila • Translation: Paul Wilkinson

The world’s most ecofriendly ferry in the Kvarken

2. Learn a new skill in a week:

The City of Vaasa offers good digital services.

4. Send a postcard or letter to a friend or relative living

far away, who is sure to appreciate it.

5. New daily-life learnings

- think of 5 functional things that you would also like to keep in your daily life in the future. What has being at home taught you?

When completed, the Aurora Botnia will be the most eco-friendly vessel in its class. The ship’s main engines will run on both liquefied natural gas (LNG) and biogas. Thanks to the new technology, CO2 emissions will be reduced by 50 percent compared to the current ship.

The ship’s electric propulsion system uses low-emission hybrid technology, where power generation is supported by four Battery Energy Storage Systems (BESS’s) utilizing Lithium-ion (Li-ion) battery technology. When all of the ship’s main engines and generators are stopped, the ship can continue its journey with electricity supplied from the batteries.

— The ship operates purely on battery power whenever it moves in the vicinity of the port. At that time, travelling is comfortable and peaceful when the noise, vibration and emissions of the ship can be substantially reduced, explains Ståhlberg.

More than 80 percent of the new passenger car ferry is being built using Finnish expertise. The main engines are supplied by Wärtsilä, and the vessel uses frequency converters designed and manufactured at Danfoss’ Vaasa factory.

Check out the new ship: www.kvarkenlink.com

www.vaasa.fi/en/ integration-services Kvarken Link

More space for children in Gerby

Kerttu Grönbacka

F

N

amilies with children in the Gerby and Västervik districts will have better access to early childhood education when the new Gerby Daycare Centre is completed this summer. The new Gerby Daycare Centre will be located next to Gerby Health Station at the Mäntymaantie and Uusmetsäntie junction.

— We have waited a very long time for this daycare centre and we are very happy about it! The number of children in the Gerby and Västervik districts has been growing steadily, and there has been a shortage of early childhood education places, both in Finnish and Swedish, says the City of Vaasa’s Early Childhood Education Service Manager Merja Martin.

Children will move to the new Gerby Daycare Centre from the Björkdungen and Granviken daycare centres as well as from the Nallebo Family Daycare Centre. The new Gerby Daycare Centre has been leased from Hoivatilat Oyj, who designed and constructed the building. Hoivatilat Oyj will also be responsible for maintaining the building. The City of Vaasa will initially lease the building for 15 years and will be responsible for early childhood education services on the premises.

Leaving the barracks

The main building of Björkdungen Daycare Centre will be vacated and taken over by Gerby school. The green wooden house, built in 1913, is the original Gerby school building, which was used before the current school building was completed in 2000.

— It is very important for us to have more space, as the number of pupils is growing, and a temporary barrack is currently being used in the school yard. Next autumn, we will have 17 classes, three of which will start in the former daycare centre premises, says Gerby School Principal, Fredrik Sundell.

Kuusilahti Daycare Centre is a new Finnishspeaking daycare centre that will be established in the premises currently being used by Granviken Daycare Centre. This will mean that Länsimetsä Daycare Centre can also stop using their barrack. The apartment building premises currently rented by the Nallebo Family Daycare Centre will also stop being used. Björkdungen Daycare Centre also has two other separate buildings; Gula huset (Yellow house) and Vita huset (White house).

The Vita huset building (a detached house) will be sold, and the Gula huset building will remain for early childhood education.

Distance learning teaches new skills ormally, the day of a 2nd grade pupil starts with a journey to school, but at the time of the interview, Kerttu Grönbacka has spent the last two weeks doing school assignments at the kitchen table.

Pernilla Nylund, the deputy principal and language immersion teacher at Keskuskoulu comprehensive school, is Kerttu’s classroom teacher. When the decision to close the schools came in March, teaching had to be rethought urgently. Imagination is needed to find new ways to teach. There are voice messages, videos, podcasts and just plain telephone calls.

— We teachers are really creative and we want to find new teaching solutions. I appreciate how skilfully these young pupils embrace the new ways, sums up Nylund.

Digital solutions are constantly evolving and diversifying. Nylund believes that children will benefit a lot from distance learning, as the amount of distance learning and work will certainly increase in the future.

A new kind of daily life

It can be difficult to build a new daily rhythm when you are at home all day. In the Grönbacka family, daily life started quite well in March.

— I’ve been able to sleep a little longer, then there are tasks and a few breaks. We almost always go out after eating, explains Kerttu.

On weekends, Kerttu cycles, plays and watches series. The cartoon where the dogs go to school is the best in her opinion.

Eliina Salmela

Everyone benefits from being age-friendly

T

he recent Age-Friendly Action Plan commits the city’s departments to implementing age-friendly goals. Being age-friendly challenges everyone to think about services and the environment in a new way. There are also concrete aspects to being age-friendly, such as lifestyle and mobility, as well as opportunities for participation in society, working life and access to information.

— Ageing must be considered in all city activities. Cooperation between the social, health and technical aspects of life is especially important, says the city’s housing manager, Jonas Nylén, who coordinated the implementation of the operational programme.

— Older people need to already be listened to at the planning stage. Even small things are important. For example, an older person cannot move if their local bus stop isn’t accessible, confirms the deputy chairman of the Older People’s Council, Irmeli Mandell.

The secret to a happy old age

— I’m a happy eighty-year-old. I get to live at home with my wife and go to the summer cottage. Health matters, I have had good service at the health centre. I’m aware that not everyone has things so well, says the Chairman of the Older People’s Council, Erkki Mäkelä.

The possibility to participate and have an influence in society needs to be developed, as many would like to be more involved.

A sense of community also brings security.

The number of older people is rising all the time. Currently, about 14,000 people over the age of 65 live in Vaasa.

The Older People’s Council has proposed that the City of Vaasa joins the WHO Global Network for Age-friendly Cities and Communities. The action plan for age-friendliness for 2020-2025 is linked to the city’s ageing-policy programme.