Vaasan kaupungin asukaslehti 01 / 2019

Vaskiluodossa puhaltavat MUUTOSTEN TUULET s. 4 KAAVOITUSkatsaus 2019 s. 18

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin.

Kauppapuistikolle UUSI KIERTOLIITTYMÄ s. 6

Vaasan kaupungin asukaslehti 01/2019

Asukaslehti 01/2019

4

Vaskiluodossa puhaltavat muutosten tuulet

14

”

Halusimme, että juuri opiskelijat suunnittelevat sillan

8

10

3

Pääkirjoitus

3

Kysyimme

4

VASKILUODOSSA PUHALTAVAT MUUTOSTEN TUULET

6

Kauppapuistikon uusi kiertoliittymä

7

Sinun palveluksessasi

8

Kampuksia yhdistää tulevaisuudessa kaunis silta

10

Opiskelu ja urheilu samassa paketissa

12

Rakennustutkijan työ on monipuolista ja liikkuvaa

14

Palokaduille uutta ilmettä

16

Poimintoja tapahtumista

17

Lyhyesti

18

Kaavoituskatsaus

+

Briefly in English

Päätoimittaja: LEENA FORSÉN / Toimituspäällikkö: JENNI TULINIEMI / Toimitussihteeri: JOHANNA JUSSILA / Toimittajat: RAISA HUTTUNEN, SUSANNA SAARI,

ULLA

KALLIOKOSKI,

PÄIVI

KORKEALAAKSO,

JENNA

KIVINIEMI

/ Kielenkäännökset: VAASAN

KAUPUNGIN

KIELENKÄÄNTÄMÖ /

Kannen kuva: JUKKA VÄHÄLUMMUKKA, kuvassa: Jan, Elli ja Lova Alin / Layout: MIKAEL MATIKAINEN, Vaasan kaupungin graafiset palvelut / Paino: ARKMEDIA OY /

Painos: 53 600 kpl / Paperi: UPM Star Silk H 80g (PEFC™ & FSC® -sertifikaatit) / Julkaisija ja kustantaja: VAASAN KAUPUNKI, PL 3, 65101 Vaasa, www.vaasa.fi / Issn (painettu): 1459-6016 / Issn (verkkolehti): 1459-6032 Palaute: FEEDBACK.VAASA.FI / Seuraava asukaslehti ilmestyy TOUKOKUUSSA 2019 /

fb.com/vaasankaupunki

2

@vaasavasa

@vaasavasa

youtube.com/cityofvaasa

pinterest.com/vaasa

linkedin.com/company/city-of-vaasa

Kysyimme

Vaskiluotoa halutaan kehittää harkiten Raisa Huttunen

Pääkirjoitus

Tavoitteeksi ennakoiva aluekehittäminen

Raisa Huttunen

Vaasan kaupungin kaavoitus järjesti yleisötilaisuuden 14.11.2018 Vaskiluodon osayleiskaavasta. Kysyimme osallistujilta, mitä he ajattelevat Vaskiluodon alueen kehittämisestä.

1. Mikä Vaskiluodossa on parasta ja miten Vaskiluotoa pitäisi kehittää?

2. Mitä mieltä olet tulevista muutoksista Vaskiluodossa?

VAASAN alueen osaamisesta, yritteliäisyydestä ja kovasta tahdosta kumpuavalle menestykselle löytyy näyttöjä. Merkittävä tunnustus tälle mentaliteetille kuultiin viime kesänä, kun Wärtsilän konsernijohtaja totesi ”Vaasasta on

Jani Erkkilä Helsinki

1

Vaskiluodossa parasta on merellisyys!

Vaskiluoto on uniikki paikka, upealla sijainnilla. Toivottavasti uusien asukkaiden ja työpaikkojen myötä alueelle saadaan lisää palveluita ja toimintaa.

löytynyt maailman paras malli tehdä yhteistyötä”. Asioita on siis tehty oikein.

Suomi on World Happiness Reportin mukaan maailman onnellisin maa. Vaasa on yksi Suomen onnellisimmista alueista ja asuinkaupungeista. Silti alueen etujen valvonnassa on havaittavissa sokeita pisteitä. Liian usein merkittävissä strategisissa asioissa näyttää siltä, että vaikuttaminen on reagoivaa eloonjäämistaistelua. Pohjanmaalla on totuttu puolustamaan ja taistelemaan, mutta jo linjattujen asioiden muuttaminen on kiven takana. Tästä esimerkkeinä maakuntauudistukseen liittyvä laajan päivystyksen keskussairaala ja pääteiden runkoverkkoasia.

Vaikka muutoksia saadaan yhteisellä vaikuttamisella aikaan, voi kysyä, oliko kompromissi muualla suunniteltu lopputulos? Runkoverkkoa koskevassa asiassa lopputulos ei ole läheskään tyydyttävä.

Rohkeudesta ja tulevaisuuden uskosta Vaasan seudulla ei liene jatkossakaan pulaa. Tiettyjä asioita on voitava tehdä uudella tavalla, jotta puolustautumiseen menevä energia voidaan kanavoida kehittämiseen ja kasvuun.

Millainen on alueen vaikuttamisstrategia?

Onko pelilaudalla nähtävissä taktisia liikkeitä vai tapahtuuko alueen vaikuttaminen pinnan alla? Entäpä aihealueen yhteiset tutkimus- ja kehittämispanokset alueen kunnissa, yrityksissä ja korkeakouluissa?

Haastan osapuolet yhteistyöhön positiivisen vaikuttamisen kentälle. Tavoitteena on onnistunut ja ennakoiva alueen kehittämistä edistävä vaikuttaminen.

2

Kaikki vaikuttaa todella positiiviselta! Tässä vaiheessa on vähän konkreettista tietoa tulevista muutoksista. Vaskiluoto on uinuva saari, joka pitäisi herättää henkiin. Vaskiluoto on uinuva saari, joka pitäisi herättää henkiin.

Minna Helminen-Fahler & Mari Silvennoinen Vaasa

1

Merenläheisyys ja luonto ovat meille tärkeitä. Vaskiluodossa on oma rauha, mutta se sijaitsee lähellä keskustaa. Viihtyisät kahvilat ja muut miljööseen sopivat uutuudet ovat tervetulleita.

2

Muutokset ovat hyvä asia, mutta samalla jännittää, mitä tulee tapahtumaan.

Toivomme, että aluetta kehitetään harkiten, hyvällä maulla ja vanhaa kunnioittaen.

Taher Zaki

Vaasa

1

Pidän satamasta sekä alueesta, jolla leirintäalue ja Zip Adventure Park sijaitsevat. Alueelle tarvittaisiin perheiden käyttöön soveltuva areena, esimerkiksi urheilua ja musiikkitapahtumia varten.

2

On hyvä asia, että aluetta kehitetään, kunhan luontoa ja ympäristöä ei vahingoiteta. Mielestäni pitäisi panostaa helppoihin ja edullisiin kulkuyhteyksiin alueelle.

VASKILUODON UUDET TUULET S. 4

Yhdessä olemme enemmän!

MARKKU JÄRVELÄ teknisen toimen johtaja

ASUKASLEHTI 01/2019

3

KEHITTYVÄ VAASA

Vaskiluodossa puhaltavat muutosten tuulet Raisa Huttunen

Jukka Vähälummukka

Wärtsilä kertoi elokuussa 2018 rakentavansa Vaasan Vaskiluotoon uuden Smart Technology Hub -tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksen. Wärtsilän hankkeen rinnalla aluetta kehitetään myös asukkaiden ja muun toiminnan näkökulmasta. Käynnissä on osayleiskaavatyö sekä asemakaavojen muutokset, joilla turvataan muun muassa liikenteen sujuminen alueella.

W

ärtsilän uuden keskuksen alueella on jo aloitettu asemakaavan muutos, jota tarvitaan Hubin kokonaisuuden toteuttamiseen. Myös muita asemakaavamuutoksia on tulossa.

— Osayleiskaavan edetessä saamme lisää tietoa taustaselvityksistä ja suunnitelmista. Tiedon lisääntyessä edetään myös asemakaavoituksen suhteen, kertoo kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso.

Kaavoituksen tavoitteena on kehittää Vaskiluodon aluetta eri toimijoiden näkökulmasta ja hyödyntää sen potentiaalia osana koko Vaasan seutua.

— Vaskiluodossa on paljon erilaista toimintaa, kuten teollisuutta, asutusta ja virkistyskäyttöä.

Kaavoituksen tavoitteena on yhdistää alueen eri käyttötarkoitukset ja ottaa kaikkien toimijoiden kehittämistarpeet huomioon, yleiskaavoittaja Annika Birell kertoo.

Tavoitteena on hyväksytty osayleiskaava vuoden 2020 loppuun mennessä.

4

— Sokeritehtaan, entisen Wasalandian ja hotellin alueita voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.

Useissa vastauksissa ehdotettiin, että näille alueille voitaisiin rakentaa esimerkiksi uusia asuntoja, kertoo Birell.

Yrityksille suunnattuun kyselyyn vastasi 13 henkilöä.

Vastauksissa nousi esiin muun muassa liikenneyhteyksien merkitys alueella.

Asukkaiden ja yrittäjien näkökulmat otetaan huomioon

Maaseudun rauhaa lähellä keskustaa

Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 5.11.-7.12.2018. Tuona aikana suunnitteluun sai ottaa kantaa toimittamalla mielipiteen kaavoitukseen tai vastaamalla yksityishenkilöille tai yrityksille suunnattuun verkkokyselyyn.

Opettajana Vasa Övningskolanissa työskentelevä Jan Alin on asunut perheineen Vaskiluodossa viimeiset 12 vuotta. Alinin perheeseen kuuluu vaimo, viisi lasta, kolme kissaa ja kaksi kania.

— Kaavoituksen etenemistä voi seurata kaavoituksen verkkosivuilla. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa on mahdollista vaikuttaa kaavoitukseen. Mitä aikaisemmassa vaiheessa kommentteja saadaan, sitä paremmin ne pystytään huomioimaan, Birell muistuttaa.

Asukaskyselyyn vastaanotettiin 303 vastausta ja vastaajia oli jokaisesta ikäryhmästä alle 15-vuotiasta yli 75-vuotiaisiin. Iso osa vastaajista kertoi viettävänsä vapaa-aikaa Vaskiluodossa ja olevansa kiinnostuneita myös asumisesta alueella.

Toivotuista palveluista esiin nousivat muun muassa päiväkodit, ruokakaupat ja kahvilat. Vastauksissa myös ehdotettiin, että alueelle rakennettaisiin saarta kiertävä pyöräilyväylä.

— Täällä on omaa rauhaa, metsää, merta ja luontoa. Naapurit tuntevat hyvin toisensa ja naapuriyhteisö on tiivis. Kaupungin keskustaan on kuitenkin vain noin kolmen kilometrin matka. Vaskiluodossa tuntuu kuin asuisi maalla, mutta kuitenkin lähellä keskustaa. Olen tyytyväinen Vaskiluotoon asuinpaikkana, mutta kyllä täältä kehitettävääkin löytyy. Ehkä asuntoja voisi olla vähän enemmän ja teollisuutta vähemmän, Alin miettii.

Alinin mielestä Wärtsilän uuden tuotantokeskuksen rakentaminen Vaskiluotoon on hyvä asia koko alueen kannalta. Liikennejärjestelyt ja työmatkaliikenteen lisääntyminen kuitenkin mietityttävät.

— On tärkeää, että liikennejärjestelyt mietitään huolella. Lapset pyöräilevät kouluun joka päivä, joten toivon, että pyöräilyreitit on suunniteltu hyvin ja ne ovat turvallisia, Alin pohtii.

Wärtsilä rakentaa uuden innovaatio- ja tuotantokeskuksen

Jan, Elli (8) ja Lova (11) Alin asuvat Vaskiluodossa vanhan Sokeritehtaan alueella.

Raisa Huttunen

W Ä R T S I L Ä p e r u s t a a Va a s a n Vaskiluotoon uuden sukupolven Smart Technology Hub -tutkimus-, tuotekehitysja tuotantokeskuksen.

Wärtsilän päätös rakentaa Vaskiluotoon tulee vahvistamaan Vaasan seudun energiateknologian keskittymää. Kansainvälisen yrityksen sitoutuminen Vaasaan vahvistaa myös kansallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittämistä.

— Tämä on hieno osoitus siitä, että olemme pystyneet luomaan innovatiivisen kasvu- ja kehitysympäristön kansainvälisille yrityksille ja tulevaisuuden ratkaisuille, iloitsee Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

Uuteen keskukseen siirtyvät vuodesta 2020 alkaen kaikki Wärtsilän Vaasan keskustassa olevat toiminnot ja työntekijät sekä logistiikka ja huollon verstastoiminnot Runsorista.

— Smart Technology Hubin rakentaminen aloitetaan näillä näkymin kesällä 2019. Hubin yhteyteen rakentuu myös Smart Partner Campus -osaamiskeskittymä, jossa tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään yhdessä asiakkaiden, toimittajien, startup-yritysten ja korkeakoulujen kanssa, kertoo Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja Vesa Riihimäki.

Tehdastoiminnan siirtyminen keskusta-alueelta Vaskiluotoon avaa uusia mahdollisuuksia keskustan kehittämiselle, kun Wärtsilän käytössä ollut teollisuusalue vapautuu Vöyrinkaupungilla.

Wärtsilän panostus innovaatio- ja tuotantokeskuksen kehittämiseen Vaasassa on merkittävää sekä alueen työllisyyden, kasvun, elinvoiman, vetovoiman että kilpailukyvyn kannalta.

Syksy 2018

Kevät 2019

Kesä 2019

Talvi 2020

Syksy 2020

Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä

Osayleiskaavan luonnos asetetaan nähtäville keväällä 2019. Nyt voit vaikuttaa suunnitelmaan jättämällä mielipiteesi kaavoitukseen!

Wärtsilän uuden Smart Technology Hub -tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksen rakentaminen alkaa

Osayleiskaavan ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville.

Wärtsilän Vaasan keskustassa olevat toimintojen ja työntekijöiden sekä Runsorin logistiikan ja huollon verstastoimintojen siirtyminen Vaskiluotoon alkaa.

Valmiin osayleiskaavan hyväksyminen.

Arvioitu aikataulu

ASUKASLEHTI 01/2019

5

LIIKENNE

Vaasan kaupungin työmaapäällikkö Tommi Korpi ja rakennuspäällikkö JanOve Ingo keskustelevat Kauppapuistikon turbokiertoliittymän rakentamisen etenemisestä.

Kauppapuistikon uusi kiertoliittymä tuo Vaasaan uudenlaista ajokulttuuria Johanna Jussila

Jukka Vähälummukka • Heikki Jaurakkajärvi

Kauppapuistikon turbokiertoliittymän rakentaminen moottoritien päässä on hyvässä vauhdissa Hietalahdessa. Tavoitteena on saada liittymä valmiiksi syksyn 2019 aikana. Liittymän rakentaminen on osa muutostöitä, jotka jatkuvat Vaasan keskussairaalalle asti. Kokonaisuus valmistuu vuonna 2022.

6

R

akennuttajana toimii Vaasan kaupunki ja pääurakoitsijana MRP Risberg Oy. Monivaiheinen työmaa ja jatkuva liikenne tuovat omat haasteensa tähän projektiin.

— Nyt rakenteilla olevat liittymäjärjestelyt tehdään kahdessa vaiheessa. Ensin rakennetaan Elisa-stadionin vieressä olevat katujärjestelyt ja sitten sairaalan puolelta.

Moottoritie toimii yksikaistaisena rakennustyömaan kohdalla rakennustöiden ajan. Näiden uusien liikennejärjestelyiden pohjimmainen syy on Vaasan keskussairaalan alueen suuret muutostyöt, joita varten alue kaavoitettiin uudelleen, kertoo Vaasan kaupungin rakennuspäällikkö Jan-Ove Ingo.

Vaasan ensimmäinen turbokiertoliittymä Moni varmasti ihmettelee, mitä turbokiertoliittymä tarkoittaa. Turbokiertoliittymässä opastekyltit kertovat liittymää lähestyessä, minkä kaistan valitset päästääksesi haluamaasi suuntaan.

— Noudattamalla opasteita, ajat heti oikeaa ajokaistaa liittymän läpi, ilman turhia kaistanvaihtoja, kertoo Vaasan kaupungin suunnitteluinsinööri Tiina Kristola.

Houkutteleva ja laadukas sisääntulo Tässä muutostyössä pyritään luomaan entistä parempaa, kaupunkimaista ympäristöä. Sisääntulosta Vaasaan halutaan mahdollisimman houkutteleva ja laadukas. Sisääntulo

Sinun palveluksessasi Johanna Jussila

Alueelle istutetaan yhteensä 263 puuta, 1531 pensasta ja 18 köynnöstä TIINA KRISTOLA

luo mielikuvaa kaupungistamme erityisesti niille, jotka saapuvat Vaasaan ensimmäistä kertaa etelän suunnasta.

jälkeen rakennustyömaa siirtyy pesäpallostadionin puolelle ja rakennetaan toinen puoli kiertoliittymästä sekä yhteys Bragenkujaan.

— Kaupunkimainen ympäristö luodaan muun muassa kauniilla istutuksilla ja sopivalla valaistuksella. Liittymässä halutaan tuoda esille myös Vaasalle tyypillinen puistikkomaisuus, kuvailee Kristola.

Kevyen liikenteen yhteyttä varten rakennetaan alikulkukäytävät Kauppapuistikon ajoratojen ali kiertoliittymän eteläpuolelle.

Kiertoliittymän muutostöissä on huomioitu liikennemäärien kasvu sekä raskas liikenne.

— Moottoritien ja Vaskiluodon välinen liikenne satamaan mentäessä, tullaan jatkossa ohjaamaan keskustan läpi reittiä Kauppapuistikko – Korsholmanpuistikko – Koulukatu – Vaasanpuistikko, kertoo Kristola.

Puolet valmiina kesäkuun alussa

— Rakennustöihin sisältyy myös Elisastadionin pohjoispäädyssä oleva alue, josta tehdään torimainen vaihtelevilla pintamateriaaleilla, istutuksilla ja puistonpenkeillä. Alueella oleva nykyinen puusto pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi käytämme uudelleen alueen nupukivet, valaisee Kristola.

Sekä alikulkukäytävän että Elisa-stadionin pohjoispäädyn alueen suunnittelussa on pyritty ottamaan eri käyttäjäryhmät mahdollisimman hyvin huomioon muun muassa materiaalivalinnoissa ja valaistuksessa.

Elisa-stadionin puolella sijaitseva osa turbokiertoliittymästä ja siihen kuuluvat katujärjestelyt saadaan valmiiksi kesäkuun alussa. Tämän

Jukka Vähälummukka

KUKA OLET JA MISSÄ TEHTÄVISSÄ TOIMIT? Olen Tiina Kristola ja toimin suunnitteluinsinöörinä kuntatekniikassa, teknisessä toimessa.

Kaupungin palveluksessa olen ollut vuoden ajan, mutta minulla on vuosien työkokemus suunnittelijana yksityisellä sektorilla. Suunnittelutyöni vaihtelevat katualueista toriaukioihin ja ranta-alueisiin.

MITEN T YÖKAVERISI KUVAILISIVAT SINUA? Rauhallinen, osaava ja yhteistyökykyinen.

MITKÄ OVAT TYÖSI TÄHTIHETKIÄ? Joka päivä tulee eteen pieniä tähtihetkiä. Pidän siitä, että saan olla osallisena monissa, hyvinkin erilaisissa suunnitteluhankkeissa ja -ryhmissä. Suurin tähtihetki ehkä kuitenkin on, kun näkee valmiiksi toteutettuna kohteen, jonka suunnittelussa on ollut mukana.

MISTÄ SINUT LÖYTÄÄ TODENNÄKÖISEMMIN VAPAA-AJALLA? Olen koti-ihminen, joten perheen parissa vietän suurimman osan vapaa-ajasta. Tykkään liikkumisesta lähimetsässä ja puuhailusta omassa puutarhassa. Käyn välillä myös nauttimassa kaupunkimme tarjoamista monista kulttuuritapahtumista.

MINNE VEISIT VAASASSA VIERAILEVAN JA MIKSI? Kävelykierros Vaasan kesäisessä keskustassa olisi ensimmäisenä listalla. Keskustan hienot puistikot ja palokadut sekä vanhat rakennukset ovat leimallisinta Vaasaa. Toisena kohteena veisin vierailijan kulkemaan kaupungin upeaa merenrantaa, jossa yhdistyy hienosti rakennettu ympäristö ja kauniit puistot. Pysähtyminen johonkin ihanista kahviloista tuo hyvin esille, kuinka monikulttuurinen ja kansainvälinen kaupunki Vaasa on.

Katso muut katu- ja rakennuskohteet: www.vaasa.fi/rakennuskohteet

ASUKASLEHTI 01/2019

7

LIIKENNE

Kampuksia yhdistää tulevaisuudessa kaunis silta Jenni Tuliniemi

Mikael Matikainen • Havainnekuvat: Iiro Virta, Lauri Kärpänoja, Santtu Virtanen

Vaasan kaupunki järjesti viime marraskuussa ideakilpailun kampussillasta opiskelijoille. Silta yhdistäisi Åbo Akademin kampuksen Palosaaren kampukseen. Kilpailun voitti Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijatiimi työllään Sabrage.

8

S

illan ideakilpailu oli avoin työryhmille, joissa oli mukana nimettyinä vähintään yksi rakennusinsinööriopiskelija ja yksi arkkitehtiopiskelija. Työryhmään oli mahdollista kuulua myös muita erikoisalojen opiskelijoita, muun muassa taiteen alan tai valaistussuunnittelun puolelta. Kilpailuun saapui määräaikaan mennessä neljä ehdotusta Aallokko, Lanka, Sabrage sekä

Pikku-Pukki, Keski-Pukki, Iso-Pukki.

— Halusimme, että juuri opiskelijat suunnittelevat sillan, koska silta tulee yhdistämään Palosaaren ja Åbo Akademin kampukset. Kaupunkimme rannat kuuluvat kaikille ja rantareitti on tärkeä kokonaisuus, sanoo teknisen toimen johtaja Markku Järvelä.

Laadukkaita ja tyylikkäitä ratkaisuja Töitä arvioi palkintolautakunta, joka koostui kaupungin teknisen toimen johtajasta, kaavoituspäälliköstä, kuntatekniikan johtajasta, rakennustarkastajasta, kadunsuunnittelupäälliköstä sekä kulttuuripäälliköstä.

Töissä arvioitiin sillan ja maisemoidun pumppaamon soveltuvuutta paikkaan ja kaupunkikuvaan sekä sillan teknistä ja taloudellista toteuttamiskelpoisuutta.

— Pääpaino arvioinnissa oli itse idea ja sen sopiminen ympäristöön sekä erilaisten tilojen rakentumisessa. Sillan lisäksi Innotalon vieressä olevan pumppaamon maisemointi oli osa suunnitelmaa.

Tärkeimmät kriteerit arvioinnissa olivat suunnitelman ympäristöön sopiminen, toiminnallisuus sekä oleskelualueet. Kaikki kilpailutyöt olivat hienoja, sanoo kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso

Sabrage on kaunis ja yksinkertainen Voittajatyöksi valittiin Sabrage, jonka pääsuunnittelija on arkkitehtiylioppilas Santtu Virtanen, rakennesuunnittelija rakennusdiplomi-insinööriopiskelija ja arkkitehtiylioppilas Lauri Kärpänoja sekä taiteellinen johtaja arkkitehtiopiskelija ja maanmittausinsinööri Iiro Virta. Palkinnoksi voittajat saivat 5000 euroa.

— Sabrage on kaunis ja yksinkertainen, mutta istuu erittäin hyvin maisemaan. Se on omaleimainen ja erittäin luontevasti sijoittuva. Pumppaamon maisemointi on toteutettu oleskelutilalla, kuvailee Korkealaakso voittajatyötä.

Arvostelussa korostuu sillan rakenteet ja pumppaamon alue. Teräs materiaalina istuu luontevasti sekä vanhempaan että uudempaan punatiiliseen rakennuskantaan yhdistäen eri alueet toisiinsa. Kevyt kaari on tuettu ei-keskeisesti, mikä antaa sillalle omaleimaisuutta ja tyylikkyyttä. Pumppaamo on maisemoitu hyvin niin, että sillä on funktio istuimena ja sen ympärille muodostuu kohtaamis- ja tapahtumapaikka.

Kilpailussa toiseksi sijoittui Aallokko ja kolmanneksi Pikku-Pukki, Keski-Pukki, Iso-Pukki.

Arkkitehtiopiskelijat Iiro Virta, Lauri Kärpänoja sekä Santtu Virtanen pitävät työssään erityisesti sillan materiaalista ja muodosta.

Voittajat inspiroituivat punatiilestä — Olemme kaikki Aalto-yliopiston kolmannen vuoden arkkitehtiopiskelijoita. Inspiroiduimme rannan punatiilirakennuksista, joiden ilmettä halusimme jatkaa kilpailutyöllä. Miellyimme myös teräkseen materiaalina, joka luo ainutlaatuisen muodon sillalle.

Parasta työssämme onkin sen materiaali, joka on sekä kantava rakenne, että pintarakenne, sanoo Virta.

Siltojen suunnittelu on koko tiimistä inspiroivaa.

— Sillat ovat hienoja suunnitella, koska niissä on paljon potentiaalia ja ne yhdistävät kaksi paikkaa yhteen. Yhteistyömme sujui hyvin, vaikka aikataulu asettikin haasteita, kertoo Kärpänoja.

Sillan suunnittelu jatkuu Siltaa ei tulla toteuttamaan suoraan voittajatyön pohjalta, vaan sen suunnittelussa voidaan käyttää parhaita elementtejä kaikista kilpailutöistä.

Suunnittelussa edetään asemakaavan ehdoilla.

— Ensiksi ranta-alueelta tullaan vaihtamaan pois pilaantuneita maa-aineksia. Tämän jälkeen tarvitaan vielä ympäristölupaa. Ranta on kokonaisuus, jota rakennetaan pala palalta hienoksi kokonaisuudeksi.

Jos hyvin käy, silta voisi olla valmis vuonna 2021, pohtii kuntatekniikkajohtaja Markku Litmanen.

Ihmisläheisy ys on tiimin mielestä tärkeää suunnittelussa.

— Tulevaisuudessa haluaisimme varmaan kaikki keskittyä juuri ihmisläheiseen suunnitteluun.

Voittorahat menevät todennäköisesti uusiin tietokoneisiin, että suunnittelua voidaan toteuttaa, hymyilee Virtanen.

Kilpailutyöt näytteillä

uu KAMPUSSILLAN KILPAILUTYÖT ovat

näytteillä Palosaaren kirjastolla 29.3. asti

uu LUE LISÄÄ: www.vaasa.fi/kampussilta

ASUKASLEHTI 01/2019

9

LAPSET JA NUORET

Opiskelu ja urheilu samassa paketissa Jenna Kiviniemi

Jukka Vähälummukka

Vaasassa aktiivisesti urheilevilla, huippu-urheiluun tähtäävillä nuorilla on mahdollisuus harjoitella täysipainoisesti ammatillisten tai lukio-opintojen ohella. Urheilupainotuksessa opiskelevien nuorten mielestä urheilun ja koulun yhdistelmä toimii todella hyvin.

V

aasan lyseon lukion, Vasa gymnasiumin ja Vamian urheilupainotuksessa nuori voi keskittyä urheilemaan lempilajinsa parissa opiskellen samalla lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Urheilupainotuksen päälajeja ovat jääkiekko, jalkapallo, uinti, taitoluistelu, salibandy, pesäpallo, lentopallo sekä jousiammunta.

Ronja Hermanson, 17, opiskelee Vasa gymnasiumissa toista vuotta. Hän on harrastanut jalkapalloa kymmenen vuotta ja tavoittelee tulevaisuudessa paikkaa korkean tason joukkueesta. Hermansonin mielestä koulun ja urheilun yhdistelmä toimii.

— Koulu aut taa paljon urheilussa.

Urheilupainotuksessa on parasta se, että ehtii treenata enemmän, mutta myös läksyt ehtii tehdä hyvin, sanoo Hermanson.

Toista vuotta Vasa gymnasiumissa opiskelevan Claes Fjellströmin, 17, laji on uinti. 11 vuotta uintia harrastaneelle Fjellströmille on kertynyt jo 13 SM-mitalia. Hän kertoo urheilun auttavan lukio-opinnoissa.

— Jos urheilua ei olisi, olisin vapaaajan vain kotona pelaamassa tai kavereiden kanssa. Urheilu auttaa jaksamaan koulussa, Fjellström hymyilee.

Urheilukoordinaattori ja Vasa gymnasiumin apulaisrehtori Tomas Brännkärr tuli tervehtimään Ronjaa harjoituksiin.

10

Urheilupainotus LUKUINA Urheilupainotuksessa on parasta se, että ehtii treenata enemmän RONJA HERMANSON, 17

Mukana

3

oppilaitosta Vaasassa

Urheilupainotus toiminut

8

lukuvuotta Alussa lajeja oli

2 kpl

Urheilupainotus on tärkeä Vaasalle

Vaasan urheilupainotuksessa lukuisia eri lajeja

Urheilukoordinaattori ja Vasa gymnasiumin apulaisrehtori Tomas Brännkärr on ollut mukana urheilupainotuksessa alusta asti. Hän kertoo urheilupainotuksen olevan tärkeä sekä nuorille että Vaasan kaupungille.

Urheilupainotuksen päälajien lisäksi muita lajeja ovat yleisurheilu, golf, ratsastus, skateboard, paini ja breakdance.

— Monet tulevat muualta kuin Vaasasta opiskelemaan urheilupainotukseen. Meillä on täällä joustava ilmapiiri, jossa huomioidaan urheilijan erityistarpeet.

Opiskelut etenevät urheilun ehdoilla, kertoo Brännkärr.

Urheilupainotteisesti ovat Vaasassa opiskelleet muun muassa jääkiekkoilijat Robin Salo, Tommi Tikka, Ida Kuoppala ja Nea Lehtimäki sekä jalkapalloilijat Samu Alanko ja Joonas Vahtera.

Urheilijoilla oma yksilöllinen opetussuunnitelma, ja lukujärjestyksessä on kolme harjoitusta viikossa koko lukuvuoden ajan. Jos esimerkiksi tiettynä kuukautena on tärkeät kisat, opiskelijan ei tarvitse ottaa montaa kurssia samalle ajalle. Kursseilla urheilijat voivat myös saada tehtävien palauttamiselle pidennettyjä aikarajoja, esimerkiksi kisojen vuoksi.

— Tämä on meidän erityispiirteemme. Henkilökunta ymmärtää ja tukee nuoria, Brännkärr kuvailee.

Lue lisää:

vasagymnasium.fi/urheiluidrott/fi

— Myös tanssin ja telinevoimistelun tuomista m u k a a n l a j i v a l i ko i m a a n o n ke s k u s t e l t u , Brännkärr kertoo.

Urheilupainotukseen hakeminen edellyttää, että nuorella on valmiiksi opiskelupaikka toisen asteen koulutuksesta, joko Vaasan lyseon lukiosta, Vasa gymnasiumista tai Vamiasta. Haku tapahtuu yleensä yhteishaun yhteydessä, mutta kesken lukuvuodenkin voi hakea.

Vaasan urheilupainotus on osa Vaasan seudun urheiluakatemiaa. Suomessa toimii 21 alueellista tai paikallista urheiluakatemiaa, joiden tehtävänä on auttaa urheilijoita opiskelun ja urheilun yhdistämisessä.

Tällä hetkellä päälajeja

8 kpl

Alussa opiskelijoita oli

25 kpl

Tällä hetkellä opiskelijoita yli

150 kpl

Lukujärjestykseen sisältyy harjoituksia

3

kpl viikossa

ASUKASLEHTI 01/2019

11

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN

Rakennustutkijan työ on monipuolista ja liikkuvaa Ulla Kalliokoski

Jukka Vähälummukka

Outi Orhanen työskentelee rakennustutkijana Vaasan kaupungin museoissa. Hänen työnsä vaihtelee kaavaneuvotteluista ja lausuntojen kirjoittamisesta aina kulttuurihistoriaa käsittelevän näyttelyn kokoamiseen asti. Rakennustutkijalta saa myös neuvoja vanhan rakennuksen korjaamiseen.

V

aasan kaupungin museot on maakuntamuseona asiantuntija ja Museoviraston yhteistyökumppani alueen kulttuuriperintöön liittyvissä kysymyksissä. Orhasen vastuualueena on rakennettu kulttuuriperintö ja arkeologista kulttuuriperintöä hoitaa maakunta-arkeologi Pentti Risla.

— Osallistumme viranomaisina maankäytön suunnitteluun ja annamme lausuntoja kaavoista sekä muista maankäytön hankkeista, Orhanen kertoo.

Rakennustutkija hoitaa lisäksi suojeltuja rakennuksia koskevien muutostöiden lupa-asioita ja antaa lausuntoja esimerkiksi purkuluvista. Hän voi antaa lausuntoja myös arvokkaista rakennuksista, vaikka niitä ei olisikaan suojeltu.

— Niin Vaasan kaupungissa kuin maakunnassakin on paljon rakennuskantaa, joka on arvokasta, mutta sitä ei ole suojeltu, koska alueen asemakaava on vanha tai sitä ei ole lainkaan. Suojelukysymyksiä ei näin myöskään ole selvitetty tai käsitelty, selittää Orhanen.

12

Laajasta koulutustaustasta on hyötyä Orhanen asuu Kurikassa ja kulkee sieltä töissä Vaasassa.

— Työhöni kuuluu muutenkin paljon liikkumista.

Maakuntamuseon toimialueen muissa kunnissa käyn noin kahtena päivänä viikossa, Orhanen kertoo.

Koulutukseltaan Orhanen on rakennusinsinööri sekä rakennuskonservaattori (AMK) ja lisäksi hänellä on myös taidehistorian maisterin tutkinto.

— Laajasta koulutustaustasta on työssäni hyötyä, sillä rakennustutkijan on tärkeää tuntea perinteisen rakentamisen lisäksi uudisrakentamiseen liittyvät materiaalit ja tekniikat, Orhanen lisää.

Orhasen työviikkoon kuuluu monenlaisia tehtäviä.

Juttua kirjoitettaessa on hän sillä viikolla ollut mukana esimerkiksi kokoamassa Vaasan taidehalliin Pariisi, Lontoo, Präntöö -näyttelyä, ohjannut yksityisiä ihmisiä heidän rakennushankkeissaan, osallistunut rakennuslupien käsittelyyn katselmusmiesten kokouksessa

sekä neuvotellut tulevaan remonttiin liittyen Vaasan kaupungin hallintotalon lattiamateriaaleista.

Hallintotalosta on remonttia varten tehty rakennushistoriallinen selvitys ja väritutkimuksia.

— Väritutkimuksessa talon sisäpinnoista on tutkittu eri rakennusvaiheita ja niiden pintakäsittelyjä. Tutkimuksessa on otettu esiin värikerroksia, joiden avulla voidaan luoda käsitys eri rakennusvaiheiden värimaailmasta. Näiden perusteella voidaan valita esimerkiksi huonetilan tuleva väritys, Orhanen selittää.

Hallintotalo on yksi Vaasan arvokohteista ja korjaustöiden suunnittelun yhteydessä on myös keskusteltu muun muassa siitä, mitä materiaaleja voidaan käyttää missäkin osassa taloa, mitkä asiat säilytetään sekä mitä voi muuttaa ja miten.

Kulttuuriympäristön suojelu

uu Vaasan kaupungin museot hoitaa maakuntamuseona kulttuuriympäristön suojelun asiantuntija- ja viranomaistehtäviä Museoviraston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Maakuntamuseon toimialueena on Pohjanmaan maakunta sekä Karijoki ja Teuva.

Kysy ennen kuin korjaat Ulla Kalliokoski

KUN suunnittelee vanhan rakennuksen korjaamista, kannattaa aina kysyä etukäteen.

— Neuvomme ja autamme mielellämme, lupaa Orhanen.

— Erityisesti suojellun rakennuksen korjauksessa pitää selvittää, mitä saa tehdä ja mitä ei. Joskus on mahdollista korjata, joskus on vain uusittava - vanhan talon materiaalien kunto ratkaisee.

Kaupungeissa kysymykset liittyvät Orhasen mukaan usein suojeltuihin kohteisiin.

Maaseudulla on paljon kaavoittamattomia alueita, joten siellä pohditaan rakennuksen mahdollista arvoa. Usein kysytään myös, mistä korjaukseen voi saada avustuksia.

Orhanen vinkkaa lopuksi sivuista, joilta löytyy tietoa aiheesta. Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä kerrotaan Museoviraston sivustolla www.rky.fi. Avustuksista voi lukea sivustolta www.kulttuuriymparistomme.fi kohdasta ”Hoida ja suojele”.

Joskus on mahdollista korjata, joskus on vain uusittava - vanhan talon materiaalien kunto ratkaisee.

OUTI ORHANEN

Lue lisää:

www.vaasankaupunginmuseot.fi

Väritutkimuksessa hallintotalon sisäpinnoista on tutkittu eri rakennusvaiheita ja niiden pintakäsittelyjä.

ASUKASLEHTI 01/2019

13

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN

Palokaduille uutta ilmettä Susanna Saari

Jukka Vähälummukka • Pohjanmaan museo

Vaasan keskustassa ja Vöyrinkaupungilla on yhteensä 41 kortteleita halkovaa palokatua, jotka muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Palokatuja kunnostetaan pikkuhiljaa vastaamaan alkuperäistä asuaan, lehtipuineen ja puistoalueineen.

L

ähivuosina palokaduista on kunnostettu esimerkiksi kulttuuritalo Fannyn (ent. nuorisotalo) takana kulkeva väylä Kasarminkadun ja Rauhankadun välillä sekä Vaasanpuistikon ja Rauhankadun välinen, Wasaborgin talon takana kulkeva palokatu.

Alkuperäistä luonnetta mukaillen Palokatujen kunnostamiseen on laadittu suunnitteluperiaatteet, joissa määritellään muun muassa pinnat, istutukset ja valaistus. Jokaisesta

14

Maisema-arkkitehti Anni Vainio on tehnyt yleissuunnitelmaluonnoksen Flickis-korttelin palokadulle, joka kulkee Hietasaarenkadulta Kirjastonkadulle Koulukadun ja Kirkkopuistikon välillä. Palokatu aiotaan kunnostaa lähivuosina. Suunnitelmassa määritellään muun muassa väylälle tulevat puut ja istutukset.

— Palokadun yleisilme on suunniteltu alkuperäisen kaltaiseksi. Toiselle puolelle kulkuväylää tulee metsälehmuksia ja toiselle puolelle pihasyreenejä. Maan alla kulkevat putket estävät tässä kohtaa suurien puiden istuttamisen molemmille puolille, Vainio kuvailee.

— Ennen saneerausta ne ovat olleet sorapintaisia ja hoitamattoman näköisiä. Kunnostuksessa ne on asfaltoitu, laitettu reunakiviä ja viheristutuksia sekä uusittu valaistus ja kalusteita, kertoo kadunsuunnittelupäällikkö Siri Gröndahl.

Gröndahl kertoo, että palokatujen kunnostusten yhteydessä uusitaan monesti myös vesihuollon linjoja ja kaapeleita sekä rakennetaan hulevesiviemäröintiä.

kunnostettavasta palokadusta kaavoitus laatii lisäksi erillisen yleissuunnitelman.

Myös palokadun uusi pinta mukailee alkuperäistä, paikallisesta kivestä tehtyä sorapintaa.

Puurivistöjen ja piharakennusten reunustama palokatu Kirjastonkadun ja Museokadun välissä, kuva 1950-luvulta.

— Luonnoksessa kulkuväylä on helppohoitoista asfalttia, jossa on pesty pinta. Kiviaines on harmaata ja vaaleanruskeaa, joka ulkonäöltään muistuttaa sorapintaa, kertoo Vainio.

Fanny-talon takana sijaitseva palokatu on kunnostettu muun muassa kivetyksillä ja uusilla valaisimilla. Maisema-arkkitehti Anni Vainion (vas.) ja kadunsuunnittelupäällikkö Siri Gröndahlin takana näkyy alkuperäinen, palokatua reunustava ulkorakennus.

Vöyrinkaupungilla hyvin säilyneitä palokatuja

Palokatujen nimeämistä suunnitellaan

Palokadut ovat peräisin lääninarkkitehti C.A. Setterbergin vuoden 1855 Vaasan asemakaavasta. Alun perin palokatujen varsilla kasvoi puita kahdessa rivissä.

Palokatujen nimeäminen on tulossa tänä vuonna valmisteltavaksi kaupungin kaavoituksessa. Tähän mennessä on nimetty vain ne torin läheisyydessä olevat palokadut, joiden varrella on liiketiloja.

Esimerkiksi Wasaborgin talon takana kulkeva palokatu on saanut nimekseen Wasaborginkuja.

— Muun muassa Kipinän talon palokadulla Hovioikeudenpuistikon ja Hietasaarenkadun välillä on vielä alkuperäisiä, 1800-luvun lopussa istutettuja lehmuksia, sanoo Vainio.

Palokadut rakennettiin estämään palon leviämistä korttelin sisällä ja korttelista toiseen. Kujat olivat talousrakennuksin reunustettuja, mutta 1960-70-luvuilla suurin osa ulkorakennuksista purettiin. Vöyrinkaupungilla on kuitenkin säilynyt palokatuja lähes alkuperäisessä asussaan.

— Yksi hyvin säilynyt palokatujen kokonaisuus kulkee Vuorikadulta Järvikadulle Pitkänkadun ja Pitkänlahdenkadun välissä, kertoo Vainio.

— Myös muut palokadut, jotka ovat tärkeä osa keskustan ja Vöyrinkaupungin ruutukaavaa, on perusteltua nimetä. Nimeäminen helpottaisi niiden löytämistä, parantaisi pelastusturvallisuutta sekä nostaisi samalla palokatujen imagoa, sanoo kaavoitusarkkitehti Aila Virtanen.

Katso kartta:

www.vaasa.fi/palokadut

Tulipaloja estettiin kaavoituksen avulla

uu Vaasassa on 41 palokatua. uu Palokadut ovat peräisin lääninarkkitehti C.A. Setterbergin vuoden 1855 Vaasan asemakaavasta.

uu Osa asemakaavan palontorjuntakei-

noja yhdessä puistikoiden ja muiden viheralueiden kanssa.

uu Palokadut jakavat kortteleita

etelä-pohjoissuunnassa samansuuntaisesti.

uu Leveys oli alun perin 11,9 metriä. uu Palokadut jaetaan kolmeen eri tyyp-

piin: liikekeskustan, asuinkortteleiden sekä Vöyrinkaupungin palokadut.

ASUKASLEHTI 01/2019

15

POIMINTOJA TAPAHTUMISTA • PLOCK BLAND EVENEMANG maaliskuu – toukokuu • mars – maj MAALISKUU • MARS

HUHTIKUU • APRIL

8.3.–8.9.

Taiteen aakkosia – Teoksia Frithjof Tikanojan kokoelmasta Konstens ABC – Verk ur Frithjof Tikanojas samling Tikanojan taidekoti / Tikanojas konsthem 15.3.

TubeTour –kiertue Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus 15.3.

Samae Koskinen Ritz

15.–17.3.

LittFest vaasa.fi/littfest

16.3.

Katto Kassinen ensi-ilta / premiär Vaasan kaupunginteatteri

6. –7.4.

Pohjanmaan suurmessut Österbottens Stormässa suurmessut.fi

18. –20.3.

Energy Week Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus

24.3.

Vesterinen yhtyeineen –sunnuntaikonsertti Vaasan kaupunginteatteri 28.3.

Tsekkiläinen ilta -konsertti Tjeckisk afton -konsert Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus 28.3.

Vaasan vankilan miesvangit ensi-ilta / premiär Vaasan kaupunginkirjasto / Vasa stadsbibliotek 30.3.

WDFF: Top Ten of the Fab Four & Abbey Road Live in Concert Ritz

16

9.4.

Leif GW Persson, föreläsning om kriminologins värld Vasa Övningsskola 11.4.

Minä ja kirja: Juha Valste Vaasan kaupunginkirjasto / Vasa stadsbibliotek 11.4.

Sinfoniakonsertti Sinfoniakonsert Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus

21.3.

Minä ja kirja: Heikki Hiilamo Vaasan kaupunginkirjasto / Vasa stadsbibliotek 23.3.

Suuri kävelykulttuurin teemapäivä – tähtivieraina Madventuresin Riku & Tunna!

Vaasa-opisto

6.–7.4.

Pohjanmaan Suurmessut Österbottens Stormässa Botniahalli / Botniahallen 8.–12.4.

Kuula-opiston soiva viikko Kuula-institutets klingande vecka

15.3.

Pauli Hanhiniemi Retkue & Lohkare WS Arena 15.–17.3.

LittFest Vaasan kaupunginkirjasto / Vasa stadsbibliotek

4.4.

Korsholma - yhteiskonsertti Korsholman Musiikkijuhlien kanssa Korsholm -samkonsert med Korsholms Musikfestspel Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus

16.–19.5.

13.4.

Ali Jahangiri Naura mun kanssa Vaasan kaupunginteatteri

vaasachoirfestival.fi

13.–14.4.

Koiranäyttely Hundutställning Botniahalli / Botniahallen

Vaasan XXVII Kuorofestivaali Vasa XXVII Körfestival

14.4.

Eduskuntavaalit Riksdagsvalet 17.4.

Pääsiäiskonsertti Påskkonsert Vaasan kirkko / Trefaldighetskyrkan 21.4.

Wigwam Experience –sunnuntaikonsertti Vaasan kaupunginteatteri 24.4.

Clubi-ilta: André ja Jeppe (Sturm und Drang) Vaasan kaupunginkirjasto / Vasa stadsbibliotek 27.4.

Vuokravaimo, ensi-ilta / premiär Ylioppilasteatteri Ramppi 27.4.

Irina WS Arena 30.4.

VYY Vappubileet: SANNI Rewell Center 30.4.

Nyt vappu on!

– Vappukonsertti Nu är det valborg!

– Valborgskonsert Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus

TOUKOKUU • MAJ 1.5.

Vappumarkkinat – Första maj -marknad Vaasan tori / Vasa torg 4.–12.5.

Valtakunnallinen pyöräilyviikko Den nationella cykelveckan 7.–25.5.

Valon taikaa -Taikonin oppilaiden kevätnäyttely Ljusets magi - vårutställning av Taikons elever Kasarmialueen liikuntasali / Kasernområdets gymnastiksal

9.5.

Maailmanalun musiikkia Musik från världens begynnelse Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus 16.–19.5.

Vaasan XXVII Kuorofestivaali Vasa XXVII Körfestival Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus 26.5.

Europarlamenttivaalit Europaparlamentsvalet

LYHYESTI

Kuntaliitoksesta päätöksiä huhtikuussa

Vaasan Ravilaakso on valittu SYKEn tukemiin kiertotaloushankkeisiin

Jenni Tuliniemi

VA A SAN ja Mustasaaren kuntaliitosselvit ys on valmistunut.

Yhdistymissopimusehdotus ja sen liitteet olivat nähtävillä 21.1.-20.2. molemmissa kunnissa. Kuntalaiset saivat jättää nähtävillä olon aikana kommentteja ja huomioita yhdistymissopimusehdotuksesta.

keskustelutilaisuuksia kuntalaisille.

Vaasassa ja Mustasaaressa pidettiin kevään aikana aiheesta myös useita

Mikäli kunnat päättävät yhdistyä, tulisi uusi kunta, Vaasan kaupunki voimaan 1.1.2020.

Mustasaaressa järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys kuntaliitoksesta maaliskuussa.

Raisa Huttunen

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE) on valinnut Vaasan Ravilaakson kymmenen hankkeen joukkoon, jotka saavat Kiertotalouskiihdyttämöltä kohdennettua apua hankinnan edistämiseen vuosien 2018–2019 aikana. Vaasan kaupunki saa tukea omistamansa Ravilaakson alueen yhden korttelin kilpailutukseen kiertotalousteemalla.

Molempien kuntien valtuustot päättävät yhdistymisestä huhtikuussa.

www.liitoskuulumiset.fi

— Kohteessa voidaan esimerkiksi kokeilla uusia, kiertotalouteen perustuvia rakennusmateriaaleja ja -tapoja. Tontinluovutusehdoissa voidaan ottaa huomioon kiertotalouden edellytykset, tonttipäällikkö Pertti Onkalo kertoo.

Vaasalaiset haluavat parempia pyöräilyväyliä keskustaan Tiina Salonen

Suunnitteilla on, että korttelikilpailutus käynnistetään kaavan hyväksymisen jälkeen keväällä 2019. www.materiaalitkiertoon.fi

Kasper Dalkarl

Ota vastaan kriisiryhmän antama tuki Johanna Jussila

VAASASSA toimii kriisiryhmä, joka antaa henkistä ensiapua äkillisen traumaattisen tilanteen kokeneille. Traumaattisia tilanteita ovat esimerkiksi omaisen tai läheisen yllättävä kuolema, onnettomuus sekä vakavat läheltä piti -tilanteet.

P YÖ R ÄI LYO LO S U H T E I D E N parantamiseksi on laadittu toimenpidesuunnitelma. Halusimme kuulla asukkailta, mitä toimenpiteitä he haluaisivat toteutettavaksi ensin.

Kyselyyn saatiin 305 vastausta.

poistamista (19 %) sekä pyöräteiden kunnon parantamista (19 %). Koko k a up un k i in to i vot a a n o m a ll a värillä merkittyjä, erillisiä pyöräilykaistoja sekä kylttejä kertomaan selkeämmin pyöräilyreiteistä.

Tär keimpinä vaas alaiset pitä vät keskustan uusia pyöräilyväyliä (24 %), talvikunnossapidon parantamista (20 %), reunakivien

Kadunsuunnittelupäällikkö S i r i Gröndahl kertoo, että ensimmäisenä tehdään pyöräkaista Kirkkopuistikolle.

Työt on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 aikana.

www.vaasa.fi/pyöräily

Usein kriisin kohdannut henkilö on shokissa, eikä kykene hakemaan apua. Siksi läheisen tai viranomaisen kannattaa kysyä kriisin kokeneelta henkilöltä lupa antaa hänen yhteystietonsa kriisiryhmälle.

— Tutkimuksilla on pystytty todistamaan, että ne, jotka ovat saaneet kriisiapua, ovat selvinneet paremmin traumaattisesta tapahtumasta, vakuuttaa kriisiryhmän koordinaattori Eija Seppelin.

LUE LISÄÄ uutisia osoitteessa www.vaasa.fi

Kriisiryhmä järjestää 1-3 vuorokauden kuluttua tapahtumasta traumaattisen tilanteen kokeneille jälkipuinti-istunnon, jossa käydään läpi tapahtunutta. Kriisiryhmä päivystää arkisin kello 8 – 16 numerossa 040 550 1990. www.vaasa.fi/kriisiryhma

ASUKASLEHTI 01/2019

17

Kaavoituskatsaus

2019 Kaavoituskatsaus on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen selvitys vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista. Seuraavilta sivuilta löydätte yksityiskohtaiset kuvaukset kohteista.

Kaavoituksen tehtävänä on valmistella nämä suunnitelmat sekä vastata osallisuuden ja vuorovaikutuksen järjestämisestä.

Yhteystiedot:

Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaava kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueiden käytön suunnittelujärjestelmään ja ohjaa kuntien kaavoitusta. Pohjanmaan maakuntakaava 2030 vahvistettiin ympäristöministeriössä 21.12.2010. Maakuntakaava on päivitetty vaihemaakuntakaavoilla. Vaihemaakuntakaava 1 käsittelee kaupallisten palvelujen sijoittamista. Kaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013. Vaihemaakuntakaava 2 käsittelee uusiutuvien energiamuotojen sijoittamista. Kaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 14.12.2015.

Vaasanpuistikko 17, 6. kerros.

uu kaavoitus@vaasa.fi tai etunimi.sukunimi@vaasa.fi uu p. 040 357 3821 uu www.vaasa.fi/kaavoitus

Arvio asuntotonttivarannosta Omakotitonttien, yhtiömuotoisten pientalotonttien ja rivitalotonttien kaavavaranto takaa 2-5- vuoden rakennusmahdollisuudet. Kerrostalotonttien kaavavarantoa on reiluksi kahdeksi vuodeksi.

Vireillä olevien asemakaavojen kautta turvataan 10-15 vuoden asumistarpeet.

Keskustan ja sen lähialueiden sekä muiden valmiin infran äärellä olevien alueiden rakentamista halutaan edistää.

Maankäytön- ja rakennuslain mukaan rannikkomaakuntien on laadittava kolme merialuesuunnitelmaa. Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntaliitot ovat aloittaneet pohjoisen Selkämeren, Merenkurkun ja Perämeren yhteisen merialuesuunnitelman laatimisen. Suunnitelman pitää olla valmis 2021.

Pohjanmaan liitto www.obotnia.fi ¤¤kaavoitusjohtaja Ann Holm p. 044 320 6540

Vaasan kaupunki/Kaavoitus

uu Kirkkopuistikko 26 A, PL 2, 65101 Vaasa uu Käyntiosoite toukokuuhun asti:

Maakuntahallitus päätti vuoden 2014 alussa Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen aloittamisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä vuoden 2016 alussa ja kaavaluonnos oli nähtävillä vuoden 2018 alussa. Tavoitteena on saada kaavaehdotus nähtäville syksyllä 2019 ja kaava maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi keväällä 2020.

Yleiskaavoitus 1. Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaavan tarkoitus on Vaasan keskusta-alueen kehittäminen. Tärkeitä tavoitteita työssä ovat mm. keskustan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden vahvistaminen, keskustan laajentaminen ja tiivistäminen sekä asukasmäärän nostaminen keskustassa, liikenteen ja liikkumisen kehittäminen sekä kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan arvojen huomioiminen. Osayleiskaavan ehdotus on ollut nähtävillä kesällä 2017 ja uudelleen syksyllä 2018. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään kaupunginvaltuustossa alkuvuonna 2019. www.vaasa.fi/oyk_keskusta ¤¤Annika Birell p. 040 846 5173 ¤¤Emma Pitkäjärvi p. 040 354 2819

2. Vähänkyrön kirkonseudun osayleiskaava Osayleiskaava on hyväksytty syksyllä 2018 kaupunginvaltuustossa. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. www.vaasa.fi/oyk_kirkonseutu ¤¤Annika Birell p. 040 846 5173 ¤¤Jaakko Löytynoja p. 040 170 3640

3. Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava Mustasaaren kunnan kanssa yhteistyössä laadittava Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty kuntien valtuustoissa alkuvuonna 2017. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. www.vaasa.fi/oyk_merkkikallio ¤¤Jaakko Löytynoja p. 040 170 3640

4. Vaskiluodon osayleiskaava Vaskiluodon osayleiskaavan tavoitteena on Vaskiluodon yleiskaavallinen kokonaistarkastelu sekä kehittäminen. Suunnittelun tavoitteena on mm. hyödyntää Vaskiluodon mahdollisuuksia ja potentiaalia osana Vaasaa ja Vaasan seutua, luoda edellytykset kaupunkiosakeskukselle Vaskiluodossa sekä sovittaa yhteen alueen eri intressit ja käyttötarkoitukset (mm. asuminen, virkistys, matkailu, teollisuus, työpaikat, palvelut ja satamatoiminta).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä syksyllä 2018. www.vaasa.fi/oyk_vaskiluoto ¤¤Annika Birell p. 040 846 5173 ¤¤Emma Pitkäjärvi p. 040 354 2819, ¤¤Jaakko Löytynoja p. 040 170 3640 ¤¤Gun-Mari Back p. 040 706 4514

18

Viheraluesuunnittelu

Viheraluejärjestelmä Vaasan kaupungin viheraluejärjestelmää tarkistetaan ja päivitetään meneillään olevien osayleiskaavojen laadinnan yhteydessä. Lisäksi viheraluejärjestelmää täydennetään vesialueista saaduilla tiedoilla, jotka on kerätty Vaasan hulevesiohjelman laatimisen yhteydessä vuosina 2016–2018. Jatkossa viheraluejärjestelmän kehittämistyöhön kuuluvat myös asema- ja yleiskaavojen yleispiirteisten hulevesiselvitysten laatiminen. Viheraluejärjestelmän suunnittelun tavoitteena on luoda tarkoituksenmukaisia viheralueita eri virkistyskäyttömuotoihin ja samanaikaisesti kehittää alueiden luontotyyppejä niiden vaatimalla hoidolla. ¤¤Hanna Vallinmäki p. 040 706 2832 ¤¤Annukka Kuoppala p. 040 170 3349

Asemakaavoitukseen liittyvä viheraluesuunnittelu Asemakaavoitusta varten laaditaan viheralueita koskevat esisuunnitelmat sekä hoitoluokitukset.

Erityistä huomiota kiinnitetään viheraluejärjestelmän mukaisten virkistysalueiden ja reittien toteutumiseen sekä hulevesiä puhdistavien ja viivyttävien vesiaiheiden kehittämiseen. Lisäksi rakennettavilta alueilta tulevat ylijäämämaamassat pyritään sijoittamaan siten, että ne vahvistavat maisemarakennetta. Vuonna 2019 aikana laaditaan esisuunnitelmat Länsiniityn, Ravilaakson ja Mansikkasaaren alueille.

Muu viheralueiden ja yleisten alueiden suunnittelu Kaupungin viheralueille ja muille yleisille alueille laaditaan yleissuunnitelmat toteutussuunnittelun pohjaksi. Ympäristölupaa vaativien suunnitelmien pohjatiedoksi laaditaan luontoselvitys.

Suunnitelmilla pyritään toteuttamaan viihtyisää, turvallista ja kestävää ympäristöä kaikille.

Viheralueiden ja yleisten alueiden suunnitelmat tehdään yhteistyössä Kuntatekniikan kanssa. ¤¤Hanna Vallinmäki p. 040 706 2832 ¤¤Annukka Kuoppala p. 040 170 3349

Luontotietokanta ja LuontoVaasa-sivusto Yleis- ja asemakaava-alueille tehdään maankäyttöja rakennuslain edellyttämät luontoselvitykset.

Luontoinventointien tiedot kerätään kaavoituksen luontotietokantaan. Tietokanta sisältää tietoja luontotyypeistä, kasvillisuudesta, linnustosta ja EU:n suojeludirektiivin mukaisista lajeista, kuten liito-oravista ja lepakoista. Kartoituksia, luontotietokannan kehittämistä sekä kaupungin luontosivustojen päivitystä jatketaan vuoden 2019 aikana. Luontosivusto löytyy osoitteesta: luonto.vaasa.fi

Kävelykeskustan laajentaminen Kävelykeskustan laajentamiseksi tehdään keskustan osayleiskaavaan perustuva yleissuunnitelma.

Tavoitteena on parantaa keskustan elinvoimaisuutta, houkuttelevuutta ja kaupunkikuvaa sekä lisätä viihtyisyyttä erityisesti kävelijöiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta. Suunniteltava kävelykeskusta käsittää torin ympäristön lisäksi koko Hovioikeudenpuistikon ja siihen liittyviä palokujia.

Osa laajennusalueista tulee olemaan kävelykatuja ja osa kävelypainotteisia katuja. Toteutussuunnittelu tehdään vaiheittain yhteistyössä Kuntatekniikan kanssa. Rakennustoimenpiteet on tarkoitus aloittaa kesällä 2020 Raastuvankadun ja Kirkkopuistikon välisestä Hovioikeudenpuistikon osasta, joka muutetaan kävelypainotteiseksi kaduksi. ¤¤Anni Vainio p. 040 573 8335 ¤¤Hanna Vallinmäki p. 040 706 2832 ¤¤Emma Pitkäjärvi p. 040 354 2819

¤¤Jan Nyman p. 040 846 8626 ¤¤Tuomas Kiviluoma p. 040 846 5191

¤¤Hanna Vallinmäki p. 040 706 2832 ¤¤Annukka Kuoppala p. 040 170 3349

ASUKASLEHTI 01/2019

19

Asemakaavoitus

3. Reininkadun alue *, ak1092, I

* - merkityissä kohteissa edellytetään maankäyttösopimus/-sopimuksia

Asemakaavat on jaettu kiireellisyysluokkiin I-III. Energia- ja ilmasto-ohjelmaa, täydennysrakentamista ja kaupungin kokonaisstrategiaa edesauttavia hankkeita on priorisoitu.

Teknologiakeskittymän itäpuolella olevan alueen kaavamuutos käynnistyy kevään 2019 aikana.

Kaavalla on kiireinen aikataulu, sillä tavoitteena on osoittaa lähialueen toimijoita palvelevia toimintoja ja tarkistaa alueen kortteli- ja tonttirajoja.

Kaavamuutoksella pyritään erottamaan asuinalueen ja tehdasalueen liikenne toisistaan suunnittelemalla uusi Suomen Sokerille johtava katulinja Vaskiluodon osayleiskaavatyössä syntyvien periaatteiden mukaisesti. www.vaasa.fi/ak1092 ¤¤Eija Kangas p. 0400 961 090 ¤¤Kati Vuohijoki p. 040 508 1003

4. Länsiniitty II, ak1072, I Koskisuon rakennuttua ja Länsiniityn rakentamisen päästyä vauhtiin alueen suunnittelua jatketaan Länsiniityn toisen vaiheen asemakaavalla.

Länsiniityn asemakaava-aluetta laajennetaan pohjoiseen. Alueesta suunnitellaan viihtyisä, eri asumismuotoja ja mahdollisimman hyviä lähipalveluita tarjoava kaupunginosa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä vuonna 2017.

Tavoitteena on kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen vuonna 2019. www.vaasa.fi/ak1072 ¤¤Oliver Schulte-Tigges p.040 846 7792 ¤¤Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

5. Liisanlehto *, ak1062, I 1. Ravilaakso *, ak1079, I Ravilaakso on vanhan raviradan alueelle syntyvä uusi kaupunginosa, joka tarjoaa kiehtovan ja elämyksellisen elinympäristön 2000-2500 uudelle asukkaalle. Alueelle tulee myös monipuoliset palvelu- ja liiketilamahdollisuudet.

Ravilaakso on perinteiseen ruutukaavakaupunkirakenteeseen perustuva Hietalahden uusi sydän, joka vastaa sekä uusimpiin teknisiin ja ilmastostrategisiin haasteisiin että nykyihmisen haluihin ja tarpeisiin elinympäristönsä suhteen.

Alueen rakentaminen on jo aloitettu maanrakentamisen esitöillä. Työt jatkuvat seuraavan 2–3 vuoden ajan. Ensimmäisten korttelien rakentaminen aloitetaan vuonna 2020. Tavoitteena on, että ensimmäiset asukkaat pääsisivät muuttamaan alueelle vuosina 2022–2023. www.vaasa.fi/ak1079 ¤¤Oliver Schulte-Tigges p. 040 846 7792 ¤¤Matti Laaksonen p. 040 846 8379

2. Smart Technology Hub yritysalue *, ak1091, I Kaava-alue sijaitsee Vaskiluodossa, sataman välittömässä läheisyydessä. Työn tavoitteena on luoda edellytykset kehittää noin 10 hehtaarin suuruisesta alueesta teknologiakeskittymän tarpeisiin soveltuva teollisuus- ja toimitila-alue, jonne kaikki Wärtsilän keskustassa sijaitseva toiminta ja joitakin osia Runsorista siirtyy vuosina 2020-21.

Kaavaa laadittaessa kiinnitetään erityistä huomiota ympäröiville alueille aiheutuviin vaikutuksiin.

Liikenteelliset muutokset, lähiympäristön toimintaedellytysten ja asumisviihtyvyyden turvaaminen sekä kaava-alueeseen rajautuvan valtakunnallisesti arvokkaan Suomen Sokerin kulttuuriympäristön huomioiminen ovat aiheita, joihin työssä paneudutaan. Kaavaprosessin edetessä selvitetään toiminnan edellyttämät varoalueet ja mahdollinen suuronnettomuusriski. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava kesällä 2019. www.vaasa.fi/ak1091 ¤¤Eija Kangas p. 0400 961 090 ¤¤Kati Vuohijoki p. 040 508 1003 ¤¤Päivi Korkealaakso p. 040 550 0757

20

Asemakaavan muutostyön tavoitteena on laatia asemakaava, joka ohjaa alueen liikerakentamista.

Alueelle on tarkoitus sijoittaa noin 55 000 m2 erilaisia liiketiloja. Tavoitteena on luoda Vaasan laatukäytäväajatuksen mukaisesti asemakaavalliset edellytykset viihtyisän, toimivan ja elinkeinoelämältään vilkkaan alueen rakentumiselle. Tavoitteena on lainvoinen asemakaava keväällä 2019. Luonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2018. www.vaasa.fi/ak1062 ¤¤Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

6. Ristinummen keskusta *, ak1087, I Vanhojen asuntoalueiden elinvoimaisuuden tukeminen on osa kaupungin strategiaa ja maankäytön toteuttamisohjelmaa. Tavoitteena on eri toimenpitein tukea ja kehittää Ristinummen kaupunginosakeskusta, sen eri toimintoja sekä saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Tavoitteena lainvoimainen asemakaava keväällä 2020. ¤¤Juha-Matti Linna p. 040 575 9377 ¤¤Jonas Nylen p. 040 139 3617

7. Toriparkin laajennus *, ak1071, II Kaupunginhallitus on 21.3.2016 hyväksynyt aiesopimuksen Vaasan Toripysäköinti Oy:n kanssa asemakaavan muuttamiseksi Vaasanpuistikolla. Toimijan tavoitteena on rakentaa noin 800 uuttaa pysäköintipaikkaa Vaasanpuistikon alle avolouhosmenetelmällä. Aiesopimus on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka. Selvitys uusien sisäänkäyntien sijoittumisesta on valmistunut keväällä 2018. Samalla tutkitaan Kauppapuistikko 14:n kiinteistön lisärakentamismahdollisuuksia. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2020. www.vaasa.fi/ak1071 ¤¤Anne Majaneva p. 040 743 8149 ¤¤Emma Pitkäjärvi p. 040 354 2819 ¤¤Päivi Korkealaakso p. 040 550 0757

8. Sundomin keskusta *, ak1050, II Asemakaavoituksen kohteena on Yttersundomissa sijaitsevien koulun, pappilan ja vanhainkodin ympäristö. Kaavan tavoitteena on luoda edellytyksiä lisärakentamiselle, Sundomin palvelurakenteen kehittämiselle sekä tukea kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan kylämiljöön säilymistä.

Tavoitteena on asemakaavaluonnos vuonna 2019. www.vaasa.fi/ak1050 ¤¤Kati Vuohijoki p. 040 508 1003 ¤¤Gun-Mari Back p. 040 706 4514

9. Kauppapuistikko 29 *, ak1083, II Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää tontille kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen täydennysrakentamisratkaisu.

Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2019 aikana. www.vaasa.fi/ak1083 ¤¤Anne Majaneva p. 040 743 8149 ¤¤Oliver Schulte-Tigges p. 040 846 7792

10. Etelä-Klemettilä I ja Korsholmanpuistikon silta, ak1096, II Asemakaavan muutostyöllä tarkennetaan sillan sijaintia tehtyjen liikenneselvitysten ja vuonna 2018 käydyn suunnittelukilpailun pohjalta. Tarkoituksena on luoda uusi liikenneyhteys radan yli ydinkeskustasta Etelä-Klemettilään ja Sairaskodinkadulle.

Samalla aloitetaan Etelä-Klemettilän alueen uudistaminen, jonka tavoitteena on suunnitella korkealaatuista, kaupunkimaista ja monipuolista aluetta keskustan jatkoksi. Uudistamisen ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan sillan lähimmät kortteli- ja virkistysalueet. Tavoitteena on asemakaavaluonnos vuonna 2019. www.vaasa.fi/ak1096 ¤¤Kati Vuohijoki p. 040 508 1003 ¤¤Matti Laaksonen p. 040 846 8379

11. Palosaaren salmen alue, Mansikkasaari ja Salmipuisto *, ak1000, II Asemakaava tuli vireille 26.11.2013. Asemakaavan luonnos on ollut nähtävillä vuonna 2015.

Asemakaavassa määritellään Vaasan yleiskaava 2030:n sekä alueen ideakilpailun pohjalta historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävän Palosaaren salmen / Palosaaren lounaisnurkan maankäyttöä.

Asemakaava on jaettu luonnosvaiheen jälkeen kahteen osaan niin, että Mansikkasaari ja Palosaaren salmen puistoalue ”Rahkolan” kiinteistön eteläpuolella käsitellään asemakaavamuutoksessa ak1000.

Rahkolan kiinteistö ja sen pohjoispuoli käsitellään asemakaavassa ak1081.

Tavoitteena on kehittää alueesta korkeatasoinen kaupunkimiljöö, jossa uudisrakentaminen sekä alueen rakennussuojelulliset ja maisemalliset haasteet on sovitettu arkkitehtonisesti korkeatasoiseksi, toimivaksi ja toteutuskelpoiseksi kokonaisuudeksi.

Alue muodostuisi aktiiviseksi osaksi kaupunginrantaa kiertävää puisto- ja vapaa-ajan vyöhykettä.

Asemakaavaa on tarkoitus viedä eteenpäin samanaikaisesti Mansikkasaaren tontinluovutuskilpailusuunnitelman ja vuoden 2017 aikana kehitetyn yleissuunnitelman kanssa. Yleissuunnitelmassa on jatkojalostettu luonnoksessa esitettyä teollisuushistoriaan tukeutuvaa asukaspuistosuunnitelmaa ja mm. tutkittu telakkahallin käyttömahdollisuuksia ja kunnostustapoja. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2019. www.vaasa.fi/ak1000 ¤¤Oliver Schulte-Tigges p. 040 846 7792 ¤¤Matti Laaksonen p. 040 846 8379

12. Pilvilammen yritysalue *, ak980, II Suunnittelualue käsittää Kappelinmäellä sijaitsevan tehdasalueen, neljä hautausmaata sekä maatalous-, metsä- ja tiealueita. Suunnittelualue on asemakaavoittamatta.

Pilvilammen vieressä sijaitsevan tehdasalueen omistaja ja päätoimija Uponor Infra on keskittänyt muoviputkien valmistusta alueella ja myynyt puolet alueesta. Muutostilanteessa on mahdollisuus katsoa yritysalueen kehittämisvaihtoehtoja uudesta näkökulmasta.

Suunnittelualueella on erityisiä luontoarvoja ja merkittäviä historiallisia kulttuuriympäristöjä.

Pilvilampi toimii Vaasan Veden raakavesialtaana.

Pohjoisesta päin Sepänkylä-Kappelinmäen pohjavesialue ulottuu suunnittelualueelle. Kappelinmäeltä etelään päin jatkuva peltomaisema ja Kappelinmäen historialliset paikat ovat ajoilta ennen Vaasan kaupungin perustamista.

Raskas liikenne Vesilaitoksentiellä ja Lumivaarantiellä aiheuttaa häiriötä, minkä vähentämiseksi etsitään ratkaisuja.

Asemakaavaa laadittaessa sovitetaan maanomistajien ja muiden toimijoiden tavoitteet, yleiset kaupunkirakenteen kehittämistavoitteet yhteen luonnon ja rakennetun ympäristön asettamien lähtökohtien kanssa.

Tehdasalueen maanomistajien kanssa on tehty kaavoituksen käynnistämissopimus vuonna 2017.

Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2019 aikana. www.vaasa.fi/ak980 ¤¤Aila Virtanen p. 040 761 6776 ¤¤Matti Laaksonen p. 040 846 8379

13. Yhdystien ja moottoritien liikennejärjestelyt, ak1065, II Kaavahanke liittyy koko Yhdystien nelikaistaistamiseen, jossa ohjataan pitkämatkainen liikenne pääväylille, jolloin asuinkaduille jää vain paikallinen autoliikenne. Toisen ajoradan rakentaminen ja etenkin ongelmaliittymien eritasojärjestelyt parantavat merkittävästi Yhdystien liikenteen sujuvuutta ruuhka-aikoina. Liittymäjärjestelyjen toteuttaminen Yhdystien ja moottoritien ramppialueella vaatii asemakaavan muuttamista. Lisäksi asemakaavalla tarkastellaan liike- ja toimitilarakennusten korttelialueiden sijoittamista Yhdystien läheisyyteen.

Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä syksyllä 2016. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava alkuvuodesta 2019. www.vaasa.fi/ak1065 ¤¤Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

ASUKASLEHTI 01/2019

21

19. Onkilahden puisto *, ak970 Onkilahden puiston asemakaavaehdotus on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa keväällä 2015. Kaava jatkaa kaupunginhallituksen käsittelyyn, alueen sopimusneuvotteluiden päätyttyä. www.vaasa.fi/ak970 ¤¤Emma Pitkäjärvi p. 040 354 2819

20. Risön liike- ja yritysalue *, ak993, I Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen 10.12.2018. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. www.vaasa.fi/ak993 ¤¤Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

21. Siilot, ak1057 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen 13.11.2017. Hallinto-oikeus on hylännyt kaavasta tehdyn valituksen, ja päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

14. Porvarinsaarenpuiston penger *, ak1088, III Vaskiluodon eteläosan yhden täyttöalueen uudelleen tarkastelu, jotta saadaan aikaan yksityisluonteista pienvenesatamatoimintaa. www.vaasa.fi/ak1088 ¤¤Matti Laaksonen p. 040 846 8379 ¤¤Oliver Schulte-Tigges p. 040 846 7792

15. Museokatu 11 *, ak1093, II Asemakaavan muutoksella tontin käyttötarkoitusta muutetaan julkisesta palvelusta asumiseen.

Muutos toteuttaa kaupungin strategian ja keskustan osayleiskaavan tavoitteita tiivistämällä kaupunkirakennetta ja lisäämällä asumista keskustassa.

Osa tontilla olevista rakennuksista puretaan, osa säilytetään. Suunnitteluun vaikuttavat lähiympäristön liikennejärjestelyt, rautatiealue, kevyen liikenteen järjestelyt sekä radan takana sijaitsevan Wärtsilän alueen nykyinen ja tuleva käyttö. Lisäksi suunnittelussa on huomioitava sijainti näkyvällä paikalla kaupunkirakenteen reunalla rinteessä sekä suojeltu vanha puhelinyhdistyksen rakennus.

Tavoitteena on kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava vuoden 2020 loppuun mennessä. www.vaasa.fi/ak1093 ¤¤Anne Majaneva p. 040 743 8149 ¤¤Kati Vuohijoki p. 040 508 1003

16. Gerbyn rinne*, ak972, III Gerbyn rinne on täydennysrakentamishanke, jonka tarkoituksena on löytää Gerbyn keskuksen palveluihin tukeutuva ja niitä täydentävä korkealaatuinen asunto-, palvelu-, virkistys- ja viheralueratkaisu. Alueelle kaavaillaan kodit noin 300 uudelle asukkaalle.

www.vaasa.fi/ak1057 ¤¤Anne Majaneva p. 040 743 8149

22. Vanha Satama *, ak996 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen 18.12.2017. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen.

www.vaasa.fi/ak972 ¤¤Oliver Schulte-Tigges p. 040 846 7792

www.vaasa.fi/ak996 ¤¤Oliver Schulte-Tigges p. 040 846 7792

¤¤Matti Laaksonen p. 040 846 8379

23. Palosaaren salmen alue, Rahkola Varisselänpuisto *, ak1081

17. Wolffintie 24 *, ak1094, III Asemakaavalla tutkitaan rakentamisen määrää ja tapaa tontilla, jolta on purettu vanha asuntola.

Tavoitteena on ympäristöön sopiva asuinrakentaminen ja lainvoimainen asemakaava vuoden 2019 aikana. www.vaasa.fi/ak1094 ¤¤Anne Majaneva p. 040 743 8149

18. Itäisen ratakadun alue *, ak1095, III Itäisen ratakadun suunniteltua linjausta pitää muuttaa alueelta löytyneiden luontoarvojen takia. Katu rakennetaan hieman pohjoisemmaksi kuin aiemmin oli suunniteltu. Kadun pohjoispuolella olevasta tontista osa muutetaan katualueeksi, jotta katusuunnitelma voidaan hyväksyä ja katu rakentaa luontoarvoja vaarantamatta. Lisäksi arvioidaan uudelleen SO- rakennuksen (Sähkömäki 4) suojelumerkintä. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2019. www.vaasa.fi/ak1095 ¤¤Matti Laaksonen p. 040 846 8379

Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa kesällä 2018. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. www.vaasa.fi/ak1081 ¤¤Oliver Schulte-Tigges p. 040 846 7792 ¤¤Matti Laaksonen p. 040 846 8379

24. Kivikiila, ak1080 Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa kesällä 2018. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. www.vaasa.fi/ak1080 ¤¤Eija Kangas p. 0400 961 090

LUE LISÄÄ KAAVOITUKSESTA www.vaasa.fi/kaavoitus

22

Kehityshankkeet ja erillisprojektit Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Arkkitehtuuripolitiikka on rakennetun ympäristön laadusta huolehtimista pitkäjänteisellä, strategisella otteella. Laadukkaan fyysisen ympäristön ja rakennusperinnön merkitys kaupungin kilpailu-, vetovoima- ja hyvinvointitekijänä on merkittävä. Tavoite sisältyy sekä Euroopan että Suomen tasolla kaupunkipolitiikkaohjelmiin. Arkkitehtuuri on yhdistävä ja innovoiva tekijä kaupungin kestävän kehityksen toteutumisessa. Tavoitteena on vuorovaikutteinen prosessi toimijoiden kanssa. Ohjelma on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta 2019. ¤¤Anne Majaneva p. 040 743 8149

Maankäytön toteuttamisohjelman päivitys Ohjelma on osa kaupungin strategista ohjelmakokonaisuutta. Tavoitteena on edistää pitkäjänteisesti kaupunkistrategiassa linjattujen kehitysedellytysten turvaamista, asuin- ja yritystonttien riittävyyttä sekä tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamista. Tavoitteena on päivittää ohjelma seurannan kautta vuosittain. Seurantaa tehdään väestö-, työpaikka- ja asuntorakentamiskehityksen sekä palvelurakentamistarpeiden osalta.

Kaupunginhallitus hyväksyi 18.6.2018 päivityksen vuosille 2018–2022. ¤¤Annika Birell p. 040 846 5173

Kaupunkiosakeskukset Vaasan keskustan ulkopuolisten kaupunginosakeskusten nykytilan selvitystyö on käynnistynyt syksyllä 2017. Tavoitteena on tunnistaa tärkeimpien osakeskusten kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet sekä mallintaa kaupunginosakeskuskohtainen kehittämiskuva, joka toimii kaupungin strategisen kehittämisen perusteena osakeskusten palveluiden, lisärakentamisen ja joukkoliikenneyhteyksien parantamistyössä. ¤¤Juha-Matti Linna p. 040 575 9377 ¤¤Annika Birell p. 040 846 5173

Etelä-Klemettilän kehittämisalue * Tavoitteena Etelä-Klemettilän kehittämisessä on korkealaatuinen, kaupunkimainen ja monipuolinen kaupunginosa, jonka kautta keskustan asumisvyöhyke laajenee radan toiselle puolelle ja yhdistyy Etelä-Klemettilän nykyiseen teollisuus- ja varastoalueeseen. Alue on keskustan osayleiskaavassa määritelty MRL:n mukaiseksi kehittämisalueeksi. Osa alueesta on rakennuskiellossa asemakaavan muutostarpeen johdosta. Kehittämismenettelyä tullaan käyttämään alueen kehittämisessä tarvittaessa.

Wärtsilän alue keskustassa

Attractive Nordic Towns -hanke

Tavoitteena on tutkia tarkemmin keskustan Wärtsilän alueen muuttuvaa pääkäyttötarkoitusta, mitoitusta ja kokonaisrakennetta keskustan osayleiskaavan merkintää tarkentaen.

Vaasa on mukana Lundin (Ruotsi), Hamarin (Norja) ja Viborgin (Tanska) kaupunkien kanssa yhteispohjoismaisessa hankkeessa, jossa suunnitellaan pienten ja keskisuurten pohjoismaisten kaupunkien vetovoimatekijöitä kaupunkisuunnittelun keinoin. Hankkeessa kokeillaan uusia vuorovaikutusmenetelmiä kaupunginosien suunnittelussa sekä suunnitellaan liityntäpysäköintimallia matkaketjujen parantamisen näkökulmasta.

¤¤Oliver Schulte-Tigges p. 040 846 7792 ¤¤Juha-Matti Linna p. 040 575 9377 ¤¤Kati Vuohijoki p. 040 508 1003 ¤¤Päivi Korkealaakso p. 040 550 0757 ¤¤Emma Pitkäjärvi p. 040 354 2819

Keskustan koulukampus Tavoitteena on arvioida keskustan uuden koulukampuksen sijainti ja laajuus sekä tarkastella eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. ¤¤Kati Vuohijoki p. 040 508 1003 ¤¤Päivi Korkealaakso p. 040 550 0757 ¤¤Emma Pitkäjärvi p. 040 354 2819

Strömsö Strömsön asemakaavassa ratkaistaan Gerbyn rantatien, Västervikintien ja Strömsön välisen alueen asemakaavallinen tilanne. Asemakaavassa kehitetään edelleen Västervikin osakeskusta luomalla uusia virkistysyhteyksiä ja -toimintoja, yhteisöllisyyttä ja palveluita tukeva tori, uusia asuntoja sekä liike- ja toimitiloja.

¤¤Juha-Matti Linna p. 040 575 9377

Maankäytön suunnittelu ja direktiivilajit Euroopan unioni on luontodirektiivissä määritellyt unionin alueella eläinlajit, jotka ovat tiukan suojelun piirissä. Suomessa luontodirektiiviä toteuttaa luonnonsuojelulaki. Tiukasti suojeltuja eläinlajeja ovat mm. liito-orava ja kaikki lepakkolajit. Valvontavastuu suojelun toteutumisesta on ELY-keskuksilla. Vaasassa on aloitettu ympäristötoimen, kaavoituksen ja ELY-keskuksen yhteistyönä hanke, jossa pyritään löytämään menettelytapoja yhdistää maankäytön suunnittelu ja direktiivilajien huomioiminen. ¤¤Jan Nyman p. 040 846 8626 ¤¤Tuomas Kiviluoma p. 040 846 5191

¤¤Gun-Mari Back p. 040 706 4514 ¤¤Matti Laaksonen p. 040 846 8379 ¤¤Oliver Schulte-Tigges p. 040 846 7792

¤¤Kati Vuohijoki p. 040 508 1003 ¤¤Petur Eklund p. 040 164 6930

ASUKASLEHTI 01/2019

23

Kaavakohteet ja hankkeet Vaasassa Planobjekt och -projekt i Vasa

Kaavakohteet ja hankkeet Vähässäkyrössä Planobjekt och -projekt i Lillkyro

2 Asemakaavat Detaljplaner

2 Yleiskaavat Generalplaner