Page 1

VAASAN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ARVIOINTIKERTOMUS

2018


Vaasan kaupungin arviointikertomus 2018 Julkaisija: Vaasan kaupunki, tarkastuslautakunta Kuvat: Kansikuva: Sisäkansi: Sivu 4: Sivu 6: Sivu 13: Sivu 21: Sivu 26: Taitto: Viimeistely:

AdobeStock_98035499.jpg/ Andrey Shevchenko Vaasan kaupungin kuvapankki/ Jaakko Salo AdobeStock_98035778.jpg/ Andrey Shevchenko Euroopan Petostentorjuntavirasto OLAF Vaasan kaupungin kuvapankki/ Katja Lösönen Vaasan kaupungin kuvapankki/ Esa Siltaloppi Vaasan kaupungin kuvapankki/ AnnBritt Pada

Vaasan kaupunki, tarkastusyksikkö Vaasan kaupunki, graafiset palvelut


VAASAN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ARVIOINTIKERTOMUS

2018

SISÄLLYSLUETTELO 1.

Puheenjohtajan katsaus 3

2.

Tarkastuslautakunta – toiminnan suunnittelu ja toimintatavat 4

3. Vaasan kaupungin strategia ja tavoitteiden arviointi 7 3.1. Strategia ja toimenpiteet 7 3.2. Valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutuma 2018 9 Yhteenveto 12 4. Väestön hyvinvointi 14 4.1. Palveluiden kehittäminen 15 4.2. Palveluinvestointeja 18 Yhteenveto 20 5. Vetovoimaisuus 22 5.1. Innovaatiotoiminta 23 5.2. Painopisteenä osaajat 23 Yhteenveto 25 6. Talouden tasapaino 26 6.1. Talouden tila kaupunkikonsernissa 27 6.2. Talouden tasapainottaminen – ohjelma ja sen toteutuminen 30 Yhteenveto 32 7. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta - sopimusten hallinta ja ostopalvelusopimusten valvonta 33 Yhteenveto 34

8.

Arviointikertomusten käsittely ja vaikuttavuus 35

Arviointikertomuksessa on käytetty seuraavia symboleja kuvaamaan suoritettua arviointia:

Asia/ tavoite on edistynyt hyvin ja/ tai siitä on positiivisia vaikutuksia Asia/ tavoite ei ole edistynyt ja/ tai siitä on negatiivisia vaikutuksia Asiaa voidaan kehittää/ tavoitteen saavuttamista voidaan edistää


Kaupunkikehitys

Terveyspalvelut

Yhteistoiminta-alue Laihia

Vaasan lyseon lukio

Vasa gymnasium & Vasa svenska aftonläroverk

Vaasan kaupunginorkesteri

Vaasan kaupunginteatteri

Vaasan kaupungin museot

Kulttuuri- ja kirjastotoimi

Nuorisopalvelut

Liikuntapalvelut

Vaasan kaupungin opistot

Vamia

Kuntatekniikka

Henkilöstöpalvelut

Sosiaalityö ja perhepalvelut

Perusopetus

Vähänkyrön aluehallinto

Vaasan seudun jätelautakunta

Ympäristötoimi

Rakennusvalvonta

Kiinteistötoimi

Hallintopalvelut

Koti- ja laitoshoito

Varhaiskasvatus

Talous- ja omistajaohjaus

Kaavoitus *

KESKUSHALLINTO

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

TEKNINEN TOIMI

TARKASTUSLAUTAKUNTA

SIVISTYSTOIMI

KAUPUNGINJOHTAJA

KAUPUNGINHALLITUS

KAUPUNGINVALTUUSTO

Vaasan kaupungin organisaatio

* Keskushallinnon tulosalue

Pohjanmaan pelastuslaitos *

Vaasan Vesi

Vaasan Talotoimi

Vaasan Aluetyöterveys

LIIKELAITOKSET


PUHEENJOHTAJAN KATSAUS TOSIASIOIDEN TUNNUSTAMINEN ”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen” lukee Paasikiven patsaassa.  Tarkastuslautakunta on Vaasan kaupungissa toiminut vuodesta 1997. Yksikössä silloin aloitti työskentelyn neljä viranhaltijaa. Vuosien kuluessa on tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimivien viranhaltijoiden määrää jatkuvasti vähennetty. Nykyisin viranhaltijoita on kaksi, tarkastusjohtaja ja tarkastussihteeri.

Heimo Hokkanen Tarkastuslautakunnan pj

Vuonna 1998 julkaistu arviointikertomus oli A4 ko- ja alijäämä kasvanut kasvamistaan vuosien varrella. koinen 14 sivuinen ”opus”. Kertomuksessa puutut- Valtion tekemien toimien osalta on myös ollut negatiin samoihin asioihin kuin tässäkin arviointikerto- tiivista ”pöhinää”, kun erilaisten Kiky-järjestelmien muksessa vuodelta 2018.   Ensimmäisessä arvioin- kautta on menetetty verotuloja.  Investointivauhti on tikertomuksessa lautakunta totesi, että maksuval- ollut huimaa. Kaikki investoinnit on rahoitettu päämius on heikentynyt. Tilinpäätöstä luonnehdittiin asiassa velkarahalla. Velkaakin on pyrittävä lyhentyydyttäväksi, vaikka se muodostui ylijäämäiseksi. tämään samaan aikaan kun alijäämä on katettava. Siitä huolimatta kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä vakautTarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävät tamisohjelman vuosille 1999(Kuntalaki 121 §): 2002. Ohjelman avulla pyritTarkastuslautakunta on arviValmistella valtuuston päätettävät hallin- oinut vuoden 2018 toimintaa tiin vuosikatteen ja nettoinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. vestointien keskinäinen suhja taloutta. Tosiasioiden tunde saamaan tyydyttäväksi ja Arvioida, ovatko valtuuston asettamat nustaminen ja tunnistaminen velkaantuminen pysähtymään toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa on nyt tärkeimpiä tehtäviä vuoteen 2002 mennessä. Ve- ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toi- kaupungin johdolla ja valminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoitukroprosentin ollessa 18 %. Käyttuustolla. Alijäämäisyyden senmukaisella tavalla. tötalouden lähtökohtana oli hoitaminen melko lyhyellä Arvioida, talouden tasapainotuksen to- aikavälillä vaatii erityistoimia 1 % säästötavoite kaikille halteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan siksi, että emme ajautuisi kriilintokunnille ja pyrkimyksenä taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taksojen korotus ja lisätulojen sikuntien joukkoon. taseessa on kattamatonta alijäämää. hankkiminen omaisuutta myyHuolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen Tarkastuslautakunnan toiminmällä. tarkastuksen yhteensovittamisesta. taa on vuosien varrella yritetMikä on muuttunut? ty kaventaa eri syistä, mutta Valvoa 84 §:ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamis- lautakunta tekee lainvalvonPaljon on tämän kahdenkym- ta ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. nan kannalta tärkeää työtä ja menen vuoden aikana vettä sen arvostus täytyisi olla silValmistella kunnanhallitukselle esitys tehvirrannut Kyrönjoessa. Arvilä tasolla mihin kuntalaki sen täviään koskeviksi hallintosäännön määräykointikertomuskin on muutta- siksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talous- on asettanut. Kuntalaki myös nut muotoa. Selkeät graafit arvioksi. edellyttää, että valtuuston osoittavat suoraan miltä tilanon taattava riittävät resurssit ne näyttää. Vaikka ilmaisukeinot ovat kehittyneet, tarkastuslautakunnan työlle. se ei kuitenkaan muuta sitä tilannetta mikä kaupungilla on arviointivuonna ollut. Viimeisten valtuustovuosien aikana ei aina ole täysin ymmärretty mitä tehtäviä tarkastuslautakunta Onko tilanne sitten  parantunut vuosien aikana? Ei hoitaa, joten nostan vielä palstani keskelle korosteainakaan siltä näytä. Velkaantuminen on lisääntynyt tusti tehtäväalueen tärkeimmät kohdat!

3


2. Tarkastuslautakunta – toiminnan suunnittelu ja toimintatavat

Tarkastuslautakunta antaa kuntalain mukaisesti valtuustolle vuosittain arviointikertomuksen. Arviointikertomuksessa esitetään tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelmassa määrätyt arvioinnit ja niiden tulokset. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Vaasan kaupungin tarkastuslautakunnan asema ja kaupungin palveluja tuottava organisaatio on esitetty edellisellä aukeamalla.


Valtuustokaudella 2017-2021 Vaasan kaupungin tarkastuslautakuntaan kuuluu yhdeksän varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Heimo Hokkanen, puheenjohtaja Hillevi Potoinen Anne Rintamäki, varapuheenjohtaja Juhani Rautakoski Christian Pundars Mathias Skytte Raimo Rauhala Marko Lähdesniemi Alexandra Saarinen Gunlög Ingves Maria Storgård Andreas Back Piia Yli-Heikkuri Johanna Välimaa Mikael Ö Liisa Stolt Mauri JV. Öljymäki Jani Peräsarka

Tarkastuslautakunta on valtuustokauden 2017-2021 ja vuoden 2018 toimintaa suunnitellessaan päättänyt kuntalain hengessä asettaa arvioinnin kohteeksi kaupungin strategian, strategiassa määrätyt tavoitteet ja niiden toteuttamisen edellytyksenä olevat käytännön toimenpiteet eli prosessit. Tarkastuslautakunnan valtuustokauden 2017-2021 arvioinnin painopisteet ja arvioinnin kulku on esitetty kuvassa 1. Tarkastuslautakunnan arviointikehikossa vuoden 2018 tarkastelu tarkoittaa valtuustokauden toisen toimintavuoden tavoitteiden toteutumisen arviointia.

teista on vuodelta 2018 valittu arvioitaviksi väestön hyvinvointi sekä vetovoimaisuus. Näistä ensimmäinen siksi, että sen toteuttaminen on keskeinen tekijä alueen asukkaiden palveluiden kehittämisessä ja toinen siksi, että se on yksi taloudellisen hyvinvoinnin perustekijöistä. Vaasan kaupungin tulos on ollut alijäämäinen vuodesta 2013 alkaen. Kumulatiivinen tase on ollut alijäämäinen vuoden 2014 tilinpäätöksestä lähtien. Vuoden 2016 alkuun mennessä kertynyt alijäämä tulee vuonna 2015 hyväksytyn kuntalain mukaisesti kattaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tämän johdosta tarkastuslautakunta käsittelee tässä arviointikertomuksessa, nyt neljännen kerran, kaupungin talouden tasapainoa ja tasapainotusohjelman riittävyyttä. Lisäksi arvioidaan sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyen

Vaasan kaupungin talousarviossa vuodelle 2018 on esitetty kaupungin strategiset ja samalla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Strategian tavoitteiden kokonaisvaltaisen arvioinnin lisäksi strategisista tavoit-

1. vuosi

• • •

2. ja 3. vuosi

• •

4. vuosi

• •

Strategian painopisteiden mukaisten tavoitteiden valinta ja arviointi, myös kaupunkikonsernissa Talouden tasapainotus Erillisarvioinnit

“Onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla” - valtuustokauden strategian yhteenvetoarviointi Talouden tasapainon saavuttaminen ? Muut suunnittelussa huomioitavat valtuustokauden aikaiset erilliskysymykset

Kuva 1. Vaasan kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikehikko

5

Toiminnan perusteet

Käytännön toiminta, toteutuksen vaihtoehdot, raportointi

Tulokset

ARVIOINTIPROSESSI

“Kaupunginvaltuuston hyväksymien päätösten toteuttamisen reunaehdot ja toteutumisen edellytykset” - strategia ja johtamisjärjestelmä Tavoiteasetannan johdonmukaisuus: strategian yhteys taloussuunnitelmaan Talouden tasapainotus Erillisarvioinnit


Kuva 2.

Vaasan kaupungin tarkastuslautakunta vierailulla Euroopan petostentorjuntavirastossa (OLAF) Brysselissä syksyllä 2018.

kaupungin sopimustenhallintaa sekä ostopalvelusopimusten valvontaa.

senmukaisella tavalla, voidaan arvioida perustellusti vertaamalla keskenään valtuustokauden tuloksia, niiden suhdetta strategiaan (tavoiteltu lopputulos) sekä erityisesti Vaasassa talouden tasapainotuksen onnistumista.

Arviointia tehdessään tarkastuslautakunta käyttää hyväkseen vertailutietoja muista kaupungeista, kaupungin omissa järjestelmissä olevaa tietoa, haastatteluja ja kuulemisia, arviointikertomusten johdosta annettuja vastauksia ja tehtyjä päätöksiä sekä lautakuntaa varten erikseen koottua ja laadittua materiaalia. Kuten kuvasta 1 havaitaan, pyritään arvioinnissa valtuustokauden kattavaan toiminnan arviointiin. Tarkastuslautakunnan tavoitteena on, että näin tehty arviointi tuottaa pitkäaikaista lisäarvoa kaupungin päätöksentekoon. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kuntalaissa määritelty kysymys siitä, onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituk-

Kaupunginhallitus antaa kuntalain mukaisesti kaupunginvaltuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Tämän perusteella tässä arviointikertomuksessa esitetyt havainnot eivät ole olleet erillisellä lausuntokierroksella ennen julkaisemistaan. Arviointityössä tarkastuslautakuntaa avustaa tarkastusyksikkö. Vaasan kaupungin lakisääteisenä tilintarkastajana on vuonna 2018 toiminut BDO Audiator Oy.

Valtuustokauden tulokset kertovat toiminnan tuloksellisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta.

6


3. Vaasan kaupungin strategia ja tavoitteiden arviointi

Vaasan kaupungissa on ollut vuoden 2014 alusta voimassa uusi strategia. Uuden strategian keskeisin ajatus oli muuttuvan maailman ja ympäristön tarpeisiin vastaaminen ketterällä päätöksenteolla. Tämä tarkoitti käytännössä kaupungin keskeisten seurattavien mittareiden määrittämistä ja vuosittaisten toimenpiteiden toteuttamista. Vuodesta 2014 alkaen on talousarviossa esitetty strategiassa hyväksytyt toimenpiteet ja mittarit. Kaupungin keskeisiä seurattavia mittareita uudistettiin toimintavuodelle 2018. Toimenpiteet ovat vaihdelleet lähes vuosittain. Vuonna 2018 strategian toimenpiteet ja mittarit jaoteltiin neljään eri osa-alueeseen: hyvin-

vointi, vetovoimaisuus, vahva talous ja henkilöstö. Toimintavuosi 2018 oli strategian viides toimeenpanovuosi.

3.1. Strategia ja toimenpiteet Tarkastuslautakunta on arvioinut uuden strategian valmistelua ja täytäntöönpanoa arviointikertomuksissaan vuosilta 2013-2017. Keskeiseksi tekijäksi tarkastuslautakunnan tekemässä arvioinnissa on tulosten perusteella muodostunut se, kuinka strategisia tavoitteita toimeenpannaan ja miten niiden vaikutuk-

7


sia seurataan toimintavuoden aikana. Muut kuin keskeiset seurattavat mittarit ovat viiden vuoden aikana vaihdelleet arvioinnin näkökulmasta paljon.

sitä, että vuoden 2018 talouden sitovaa tasapainottamissuunnitelmaa ei ole noudatettu tiukasti, vaikka se oli sellaiseksi talousarviossa määrätty. Vuoden 2018 aikana saapuneeseen tietoon verotulojen laskevasta tasosta olisi tullut reagoida myös toimenpiteiden tasolla toimintavuoden 2018 aikana.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin strategia toteutuu nykymuodossaan suuressa määrin talousarviossa vuosittain määriteltyjen toimenpiteiden kautta. Viime vuodet toimenpiteet ovat Talousarviossa määritellyt toimenpiteet ovat yksittäiolleet luonteeltaan vaihtelevia. Esimerkiksi vuoden siä prosesseja, eikä prosessin onnistumisesta ole var2018 tavoitteissa oli yksityiskohtaisena toimenpitee- muutta, mikäli sillä ei ole nimettyä prosessin omistanä keskustan koulukampus ja yleisempänä toimen- jaa. Tarkastuslautakunta arvioi, että vastuuttamiseen piteenä kaksikielisyyden tukeminen ja kehittäminen liittyvät puutteet ovat myös osaltaan voineet olla sekä kielistrategian luominen pikimmiten. vaikuttamassa siihen, että kaupunginvalVaikka selkeytymistä vuodesta 2013 on tuustolle ei ole raportoitu toimenpiteiden tapahtunut, eivät kaikki toimenpiteet ole edistymisestä toimintavuoden aikana. “Strategisten edelleenkään sellaisia, että toimenpiteen Tämä heikentää huomattavasti talousartoimenpiteiden vastuutaho ja toteutuksen reunaehdot tuliviovuoden aikaisia mahdollisuuksia reavastuuttaminen on hyvä keino sivat täysin selviksi. goida toimenpiteiden kehittämiseen ja/ varmistua tai poistamiseen. talousarvioTarkastuslautakunta on huomauttanut toitavoitteiden menpiteiden toimeenpanosta ja raportoinTarkastuslautakunta on havainnut, että toteuttanista esimerkiksi arviointikertomuksissaan kaupunginhallituksen vastauksissa kaumisesta” vuosilta 2013, 2016 ja 2017. Toimeenpanon punginvaltuustolle on viimeisten vuosien keskiössä on se, että strategiassa ja talousaikana hieman erheellisesti keskitytty arviossa määrättyjä toimenpiteitä ei toteuvain arvioinnin sisällön tarkasteluun, teta riittävällä tehokkuudella tai tasapuolikun tarkastuslautakunnan näkökulmasta sesti. Tämä on tapahtunut erityisesti silloin, myös kaupunginhallituksen vastauksen kun toimenpiteillä ei ole nimettyä vastuutahoa. Vuon- tulisi sisältää enemmän toimenpide-ehdotuksia tulena 2018 tämä on näkynyt kahdella eri tavalla. Ensin- vaisuuden toiminnan kehittämiseksi. Tarkastuslautanäkin syksyllä 2018 oli toimialoille vielä epäselvää se, kunnan arviointikertomus on yksi monista välineistä kuka toimialalla strategisesta toimenpiteestä vastaa kaupungin kehittämisessä. Samoin mittareiden tuotja koskeeko toimenpide ylipäätään toimialaa. Esimer- tamien tietojen käytettävyydestä on ilmeistä epäselkiksi väestön hyvinvointia koskevien toimenpiteiden vyyttä. Tarkastuslautakunta huomioi arvioinneissaan vastuutahoja ei oltu määritelty. Lopulta kaupungin si- sen, missä vaiheessa valtuustokautta tilannetta tarvistystoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi määrittelivät kastellaan ja kuinka mittareiden tuottamaa tietoa tulivastuutahot, mutta kaupungin tekninen toimi ei on- si tulkita. Joka tapauksessa kyse on valtuustokauteen nistunut löytämään yhdellekään toimenpiteelle vas- kohdistuvasta poikkileikkaustilanteesta, jolloin mittuutahoa saati yhteyshenkilöä. Tarkastuslautakunnan tareiden tulokset voivat olla parhaimmillaankin vain näkemyksen mukaan väestön hyvinvointiin liittyvät suuntaa antavia. Hyvän mittarin voisi katsoa olevan toimenpiteet ovat kaikkien toimialojen tehtäviä. sellainen, että valtuustokauden lopussa mahdollinen raja-arvo tavoitettaisiin. Liian korkealle asetettu Toiseksi kysymys on ollut yhden toimenpiteen mer- raja-arvo ei ole realistinen eikä siten tavoitettavissa kittävyyden nostamisesta yli muiden. Vuonna 2018 eikä motivoitavissa. Mittarin liian alhainen raja-arvo ei kuntaliitosten toteuttamiseen tähtäävään toimen- ole riittävän haasteellinen kertoakseen strategian topiteeseen paneuduttiin niin laajalla rintamalla, että dellisesta edistymisestä. Kuntaorganisaatiossa nämä tämä on käytännön johtamisessa heikentänyt tarkas- asiat eivät ole strategisia näkökulmavalintoja, vaan tuslautakunnan näkökulmasta reagointia muihin toi- osa kuntalaisille tuotettavien palvelujen ohjattua kemenpiteisiin. Tärkeimpänä tarkastuslautakunta pitää hittämistä.

8


3.2. Valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteuma 2018

osalta ei tarkasteluhetkellä ole saatavissa toimintavuoden 2018 tietoa. Talouden onnistumista kuvaavien tavoitteiden osalta toimintavuoden 2018 tulokset ovat heikot. Vuonna 2018 Vaasan kaupungin verotulot olivat ensimmäistä kertaa strategiakaudella alle tavoitellun tason. Vertailukaupunkien vuoden 2018 tilinpäätöstietojen mukaan olisi Vaasan kaupungin verotulokertymän tullut olla noin 22 €/asukas korkeampi, jotta Vaasa olisi ollut vertailukaupunkien joukossa vuotta 2017 vastaavalla sijalla. Toisin kuin Vaasan kaupungin tilinpäätöksessä kerrotaan, on Vaasan kaupungin sijoitus verotulojen osalta vuodelta 2018 vertailuryhmän 7. Myös kertynyt alijäämä on Vaasassa vertailukaupunkien heikoimmalla tasolla. Se on ollut sitä koko tarkastelujakson. Vuoden 2018 tilinpäätösten jälkeen kertynyttä alijäämää on eniten Vaasassa (488 €/asukas), Mikkelissä (157 €/asukas) ja Kotkassa (117 €/asukas).

Vaasan kaupungin talousarviossa on strategian mukaisesti päätetty neljästä osa-alueesta (hyvinvointi, vetovoimaisuus, vahva talous, henkilöstö), joiden toteutumista mitataan mittarien ja toimenpiteiden avulla. Vuonna 2014 käyttöönotettua strategiaa kehitettiin toimintavuodelle 2018. Esimerkiksi strategian onnistumista mittaavia keskeisiä strategisia tavoitteita (kuva 3) muutettiin. Kuvassa 3 on siten esitetty sekä vuosien 2016-2017 ajan voimassaolleiden että toimintavuoden 2018 strategisten tavoitteiden tarkistetut tulokset. Nämä tavoitteet sisältyvät myös strategian hyvinvoinnin, vetovoimaisuuden, vahvan talouden ja henkilöstön osa-alueita mittaavien kaikkien mittareiden joukkoon. Yhteensä osa-alueita oli toimintavuoden 2018 aikana tarkoitus toteuttaa 35 eri toimenpiteen avulla. Toimenpiteiden tuloksia ja siten osa-alueiden onnistumista tuli mitata yhteensä 21 mittarin avulla.

Vuosien 2016-2017 tulosten vertailun vuoksi on myös vuoden 2018 tulosten vertailutiedot esitetty kuvassa 3 maamme 20. suurimman kaupungin vertailuryhmässä. Yli 50 000 asukkaan kaupunkeja on maassamme tarkasteluhetkellä kuitenkin 21 (ns. C21 –kaupungit). Mikäli tuloksia verrataan tässä ryhmässä, laskisi Vaasan kaupungin sijoitus taloutta mittaavien tavoitteiden osalta yhdellä asteella. Porvoon noustessa mukaan vertailuryhmään olisi Vaasan kaupungin verokertymä 8. paras sekä alijäämä C21 –kaupunkien heikoimmalla tasolla. 50 001 – 100 000 asukkaan kaupungeista verotuloista parhaan tuoton keräsi vuonna 2018 Porvoo (4 559 €/asukas). Samoin kertynyttä ylijäämää on vuoden 2018 jälkeen eniten Porvoossa (1098 €/asukas).

TAVOITEET 2016-2017

Vaasan kaupungin keskeisistä tavoitteista väestönkasvu osoittaa positiivista tulosta. Tavoitetaso vuodelle 2018 määriteltiin korkeaksi käynnissä olleiden kuntaliitosneuvotteluiden vuoksi. Tarkasteluhetkellä kuntaliitos ei ole toteutumassa. Vaikka Vaasan kaupungin valtuustokauden 2013-2016 alkuvuosien kasvuvauhtia ei ole vielä saavutettu, on tulos vuodelta 2018 parempi kuin vuosien 2016 ja 2017. Vaasan väestö kasvoi 160 asukkaalla vuoden 2017 tasosta. Samoin työllisyyden taso on kehittynyt, mutta on vielä noin 5 prosenttiyksikköä tavoitteestaan. Työllisyyden

KOETTU ONNELLISUUS

TOP3

TYÖLLISYYS*

VÄESTÖNKASVU

> 75%

> 1%

KAUPUNGIN JOUKOSSA

VELKA / ASUKAS*

ALLE SUOMALAISTEN

KAUPUNKIEN KESKITASON

VEROKERTYMÄ*

TOP6

KAUPUNGIN JOUKOSSA

Väestönkasvu

Työllisyys

Velka / asukas

Verokertymä

TOTEUTUMA 2016

+1 as. (-0%)

68,3% (6.)

3939 €/as. (+631 €/as)

4198 €/as. (4.)

TOTEUTUMA 2017

-228 as. (-0,3%)

70,2% (6.)

3836 €/as. (+516 €/as)

4151 €/as. (5.)

*Työllisyysaste: sijoitus 20 suurimman kaupungin joukossa. Velkaa suhteessa 20 suurimman kaupungin keskitasoon. Sijoitus, verotulot 20 suurimman kaupungin joukossa (Tilastokeskus).

TAVOITTEET 2018-2021

VÄESTÖNKASVU

TYÖLLISYYS*

>100 000 ASUKASTA / 2021

> 75%

TOTEUTUMA 2018

TALOUDEN TASAPAINO*

VEROKERTYMÄ*

TOP6

Kertynyt ylijäämä suurten kaupunkien keskitasoa

KAUPUNGIN JOUKOSSA

Väestönkasvu

Työllisyys

Talouden tasapaino

Verokertymä

+160 as. (67552 as.)

-

-488 €/as. (20.)

3996 €/as. (7.)

*Velkaa suhteessa 20 suurimman kaupungin keskitasoon. Sijoitus, verotulot 20 suurimman kaupungin joukossa (Tilastokeskus, Kaupunkien tilinpäätökset 2018).

Kuva 3. Strategisten tavoitteiden toteutuminen 2016-2017 ja 2018

9


Vuonna 2018 vetovoimaisuuden mittareista toteutui noin 56 %, kun vastaava luku hyvinvoinnin mittareiden osalta oli 25 %. Hyvinvointia laskee erityisesti se, että kehittyneestä raportoinnista huolimatta on mittareilla vain harvoin todellinen tavoitetaso, joka kertoisi tilanteen edistymisestä. Tällaisia olivat esimerkiksi kunnan päätöksiin haettujen muutosten määrä ja hiilidioksidipäästöt. Hiilidioksidipäästöraporttia ei ole julkaistu, joten vuosien 2017 vahvistettua tietoa tai vuoden 2018 ennakkotietoa ei ole tarkasteluhetkellä saatavilla.

Mittarit 2014-2016

Toteutunut

29 %

Toteutumatta

40 %

Ei arvioitu

31 %

Mittarit 2017

Toteutunut

25 %

Toteutumatta

Vetovoimaisuuden mittareilla, kuten väestönkasvu ja poismuuttoliike, on selkeämmät vertailuarvot. Ne on verrattavissa aikaisempien vuosien tasoon ja osoitettavissa positiivisiksi vuoden 2018 osalta. Vaikka väestönkasvun tavoite on suunnitelluista kuntaliitoksista johtuen korkea (> 100 000 asukasta), on vuoden 2018 tulos (+ 160 asukasta) katsottava positiiviseksi, koska aikaisempien vuosien väestökehitys on ollut negatiivinen. Poismuuttoliike on ollut laskussa, tosin hienoisesti, koska vähennystä on 302 henkilöä ja lähtömuuttoja on ollut vuonna 2018 kuitenkin yli 4 000.

36 %

Ei arvioitu

39 %

Mittarit 2018

Toteutunut

19 % 43 %

Toteutumatta Ei arvioitu

38 %

Kuva 4. Mittareiden toteutuminen 2014-2018

Vuoden 2018 tilanteessa on kaikkien raportoitujen mittareiden toteuman perusteella havaittavissa, että valtuustokaudelle 2017-2021 asetetut tavoitteet ovat kohentuneet. Vuoden 2018 mittarit osoittavat jo vuosia 2014-2016 parempaa tulosta, toisin kuin vuonna 2017. Hyvästä kehityksestä huolimatta on mittareista toteutumatta tai niiden tulosta ei voi arvioida yli 50 %. Keskeisten tavoitteiden heikko tulos vaikuttaa myös kaikkien mittareiden tuloksiin. Tarkastuslautakunnan tekemässä tarkastelussa yhdistettiin vuoden 2018 talouden ja henkilöstön osa-alueiden mittarit toisiinsa, jotta ne olisivat vertailukelpoisia aikaisempien vuosien strategisten osa-alueiden kanssa. Tulokset osoittavat, että vuonna 2018 on palattu mittareiden osalta strategian käyttöönoton, vuoden 2014 jälkeiseen tilanteeseen. Vetovoimaisuuden osa-alue etenee hyvin ja hyvinvoinnin kehittäminen on pysähdyksissä vuosien 2014-2016 tasossa.

10

Jo keskeisten tavoitteiden osalta oli havaittavissa talouden heikko tila (katso kuva 3). Tarkastuslautakunnan vuoden 2018 arvioinnissa peräti 50 % vahvan talouden ja henkilöstön mittareista jäi toteutumatta. On huomattava, että Vaasan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätöksessä jätetään mittarivertailussa raportoimatta talouden tasapainon osalta mittareita, jotka ovat jääneet tuloksiltaan negatiivisiksi. Tällöin esimerkiksi henkilötyövuosien hallittu aleneminen sekä tilamäärän vähentäminen eivät riitä nostamaan tulosta positiiviseksi tämän osa-alueen osalta. Vaasan henkilöstömäärä on vuoden 2018 aikana laskenut 607 työntekijällä ja käytettyjen tilojen ala on pienentynyt yhteensä 3 068 hyötyneliömetriä. Yhteensä talotoimen hallinnassa olevien tilojen määrä pieneni 5  033 hyötyneliömetrillä, mutta samaan aikaan ulkoa vuokrattujen tilojen määrä kasvoi 1 965 hyötyneliömetriä. Vaasan kaupungin ja kaupunkikonsernin talouden tilaa on käsitelty luvussa 6. Talouden tasapaino.


Toimenpiteiden toteutumisen osalta dynamiikka on ollut hieman erilainen kuin mittareiden toteutumisen. Jo vuonna 2017 oli havaittavissa se, että toimenpiteitä on vuositasolla toteutunut enemmän kuin aikaisempina vuosina. Tämä kertoi tarkastuslautakunnalle sen, että valtuustokauden 2013-2016 aikainen strateginen kehittäminen oli tuottanut vastaavana aikana pidemmän ajan tulosta ja valtuustokauden tuloksia oli toimenpiteiden osalta pidettävä hyvinä. Vuoden 2018 tulokset osoittavat sen, että strategian kehittämisen jälkeen ollaan toimenpiteiden toteuttamisen osalta jälleen alussa. Vuodelta 2018 on toimenpiteistä toteutunut osittain huomattavasti suurempi osa (noin 66 %) kuin vuonna 2017 (noin 58 %). Vuonna 2017 saatettiin enemmän loppuun aikaisempia toimenpiteitä. Toimenpiteiden osalta merkittävää on havaita se, että vuosien 2017 ja 2018 toteutuksen taso on korkeampi kuin vuosien 2014-2016. Tämän perusteella esimerkiksi vuodelle 2018 tehty kehittämistyö olisi ollut strategisen ohjauksen näkökulmasta hyvä asia. Kehitystyö ei ole aiheuttanut sellaista muutosvastarintaa, että uusien toimenpiteiden toteuttamista ei olisi saatu aloitettua.

Toimenpiteet 2014-2016

28 %

29 %

Toteutunut Osittain toteutunut Toteutumatta

9%

34 %

Ei arvioitu

Toimenpiteet 2017

5%

11 %

26 %

Toteutunut Osittain toteutunut Toteutumatta

58 %

Ei arvioitu

Toimenpiteet 2018

9% Mittareihin verrattaessa toimenpi14 % teiden toteutumisesta löytyy myös 11 % Toteutunut toinen ero. Vaikka talouden ja henkiOsittain toteutunut löstön osa-alueen mittarit olivat toToteutumatta teutuneet heikosti, on osa-alueen toimenpiteet toteutuneet paremmin. Jos Ei arvioitu kyseisen osa-alueen mittareista toteu66 % tui vuonna 2018 noin 38 %, toteutui toimenpiteistä täysin tai osittain peräti 70 %. Keskeistä on huomata, että talouden toimenpiteet, kuten seurannan ja raportoinnin kehittäminen sekä Kuva 5. Toimenpiteiden toteutuminen 2014-2018 konserniohjauksen kehittäminen, ovat eräänlaisia välineitä matkalla parem- ti 70 % ja vastaavasti täysin noin 20 %. Hyvinvointia on tarkasteltu paa taloudellista tulosta. Sen sijaan si- lähemmin kappaleessa 4. Väestön hyvinvointi. Vetovoimaisuuden tovan talouden tasapainottamissuun- osa-alueella toteutui täysin ja osittain yhteensä 80 % toimenpiteistä. nitelman tiukka noudattamien on tarkastuslautakunnan arvioissa reilusti Myös vetovoimaisuuden ensimmäisen toimenpiteen, kuntaliitoksen negatiivinen (katso 6.2. talouden tasa- toteuttamisen, on katsottu osittain toteutuneeksi, vaikka tarkastelupainottaminen). hetkellä kuntaliitos ei ole toteutumassa. Syitä arvioon on kaksi. Vuonna 2018 kuntaliitokseen panostettiin huomattavasti muita Hyvinvointia edistettiin voimakkaasti toimenpiteitä enemmän. Tehty työ sekä terävöitti Vaasan kaupungin eri toimenpiteiden avulla vuonna 2018. oman toiminnan lähitulevaisuuden tavoitteita että selkeytti tulevan Vaikka tämä tulos ei vielä näy vuoden toiminnan suunnittelun reunaehtoja. Tarkastuslautakunnan näkökul2018 mittareissa, on osa-alueen toi- masta painopisteen luominen kuntaliitosneuvotteluiden ympärille on menpiteistä toteutunut tarkastuslau- valitettavasti aiheuttanut vaikeuksia eräiden muiden toimenpiteiden, takunnan tarkastelussa osittain perä- kuten vahvan talouden, toimeenpanolle. 11


Strategiassa ja talousarviossa määritettyjen mittareiden tuloskehitys vuodelta 2018 on parempi kuin vuosien 2014-2016 ja 2017. Kaupungin vetovoimaisuutta mittaavista mittareista toteutui vuonna 2018 noin 56 %. Väestönkasvua koskeva keskeinen tavoite osoittaa positiivista kehitystä. Vaasan kaupungin väestö kasvoi toimintavuonna 2018 yhteensä 160 hengellä. Vaasa on tarkasteluhetkellä noussut Suomen 14. suurimmaksi kaupungiksi. Toimenpiteiden vuosien 2017 ja 2018 toteutuksen taso on korkeampi kuin vuosien 20142016. Tämän perusteella esimerkiksi vuodelle 2018 tehty strategian kehittämistyö olisi ollut strategisen ohjauksen näkökulmasta hyvä asia. Kehitystyö ei ole aiheuttanut sellaista muutosvastarintaa, että vuoden 2018 toimenpiteiden toteuttamista ei olisi saatu aloitettua toimintavuoden loppuun mennessä. Keskeisistä tavoitteista työllisyysaste, talouden tasapaino ja verokertymä eivät toteutuneet toimintavuoden 2018 aikana. Vaikka työllisyysaste on kehittynyt positiivisesti, ollaan 75 % työllisyysasteesta noin 5 %-yksikköä jäljessä. Talouden tasapainon osalta Vaasan kertynyt alijäämä on vertailukaupunkien heikoin. Ensimmäistä kertaa uusimuotoisen strategian hyväksymisen jälkeen myös verotulon heikko kertymä on laskenut Vaasan sijoituksen vertailukaupunkien joukossa alle tavoitellun 6. sijan. Strategiassa ja talousarviossa hyväksyttyjä toimenpiteitä ei ole vastuutettu kaupunkiorganisaatiossa riittävän tarkasti, jotta niiden toteuttamisesta olisi jo toimintavuoden alussa riittävä varmuus. Strategiassa ja talousarviossa hyväksyttyjä toimenpiteitä ja niiden etenemistä ei raportoida kaupunginvaltuustolle toimintavuoden aikana. Tilinpäätösraportointi ei enää mahdollista toimenpiteiden toimintavuoden aikaista ohjausta. Strategisten toimenpiteiden toteuttamisen tulisi olla laaja-mittaista ja oikea-aikaista. Toimintavuoden aikana olisi hyvä kiinnittää huomiota kaikkien toimenpiteiden tasavertaiseen toteuttamiseen. Talousarvion käyttösuunnitelman yhteydessä voidaan määrätä vuosittaisille strategiassa hyväksytyille ja talousarviossa toimeenpantaville toimenpiteille vastuutaho, joka huolehtii toimenpiteen toteuttamisesta kaupunginvaltuuston tahdon mukaisesti. Toimenpiteet: Pitäydytäänkö edelleen vuosittaisten toimenpiteiden määrittelyssä? Tämä edellyttää tarkasteluhetkellä huomattavasti paremmin jäsenneltyjä toimenpiteitä. Tarkasteluhetkellä toimenpiteet ovat osittain niin yleisiä, että niiden toteutumismahdollisuudet ovat vähintäänkin valtuustokauden mittaisia. Strategia toteutuu monelta osin toimenpiteidensä kautta. Koska strategian toimenpiteet on sidottu vuosittaiseen talousarvioon ja sen toimeenpanoon, tulee toimintavuoden aikaiseen raportointiin kiinnittää huomiota. Tarkasteluhetkellä toimenpiteiden toteumaa ei raportoida kaupunginvaltuustolle toimintavuoden aikana, joka heikentää valtuuston mahdollisuuksia tavoiteohjaukseen talousarviovuoden aikana. Mittarit: Mitä asetettujen mittareiden arvot todella tarkoittavat? Ovatko asetetut mittarit sellaisia, että ne todellisuudessa mittaavat tavoitetta tai toimenpiteiden seurauksena tapahtunutta kehitystä. Keskeistä kaupungin oman toiminnan kehittämisen kannalta on se, että mittareiden osoittamaan arvoon voidaan omin toimenpitein vaikuttaa. Strategian hyväksymisen yhteydessä olisi tärkeää määrittää mittareille sekä alku- että tavoitearvot. Tämän perusteella mittarin osoittaman arvon kehittymistä voidaan seurata.

12


4. Väestön hyvinvointi

Kuntastrategian kehittämisen jälkeen valtuustokauden 20132016 alusta on kaupungin keskeisimpiä tavoitteita ollut kuntalaisten hyvinvointi. Tavoitteeseen liittyvät toimenpiteet ja mittarit on tuona aikana vaihdelleet, mutta ne on karkeasti voitu jakaa palveluiden kehittämiseen liittyviin toimintoihin sekä selkeisiin, yksittäisiin määriteltävissä oleviin palvelujen järjestämistä koskeviin investointihankkeisiin. Palveluiden kehittämisen keskiössä ovat olleet ydintoimintojen määrittely, sähköisten toimintojen kehittäminen sekä hyvinvoinnin edistämiseen ja seuraamiseen liittyvät kysymykset. Samoin entistä enemmän esille on nostettu ajatus asiakkaan oman osallisuuden ja vastuun kehittämisestä. Palveluiden kehittäminen on siten johtanut muun muassa palveluverkon tiivistämiseen liittyviin esityksiin (koulu- ja kirjastoverkko) sekä yhteistoiminnan mahdollistamiseen. Näistä kantavin teema on ollut vuodesta 2015 alkaen Vaasan uuden terveysaseman roolin määrittely sekä koulu- ja varhaiskasvatusinvestoinnit.

Porvoo

Salo

Kotka

Mikkeli

Seinäjoki

Rovaniemi

Hämeenlinna

Lappeenranta

Joensuu Kuntajohto Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Liikunta

Pori

Kouvola

Perusterveydenhuolto

Hyvä tulos Parannettavaa Huono tulos

Vaasa

Koko maa

Kuva 6. TEAviisarit 2018. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

14

Väestön hyvinvointia on strategiassa päätetty mitata vuoden 2018 alusta alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveyden edistämistä koskevan TEAviisarin avulla sekä poliisin tuottaman katuturvallisuusindeksin perusteella. TEAviisarin avulla voidaan tarkastella sitä, kuinka hyvin kunta on hoitanut väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä toimintoja. Katuturvallisuusindeksi koostuu yleisellä paikalla tapahtuneiden poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteutettuna väestön määrään. Katuturvallisuusindeksiin vaikuttavat myös kuntien rakenne (keskustat, kokoontumispaikat) sekä se, että indeksiin ei sisälly henki- tai seksuaalirikoksia. Katuturvallisuusindeksin avulla seurataan pitkänaikavälin muutoksia. Tarkastuslautakunta on käsitellyt TEAviisarin seurantaa arviointikertomuksissaan valtuustokauden 2013-2016 alusta lukien. Vuoden 2017 toimintaa käsittelevässä arviointikertomuksessa todettiin kaupungin johtamiseen liittyen, että mittari antaa Vaasan osalta hyvän kuvan johtamisjärjestelmien toimivuudesta sekä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden jalkauttamisesta. Sen sijaan johtoryhmän toiminnassa suhteessa terveyden edistämiseen nähtiin kehitettävää. Arvioinnissa käsiteltiin myös päätösten ennakkoarviointia (sisältyy TEAviisarin johtamisen osa-alueeseen), jonka tulokset eivät vastanneet kaupungin todellista tilannetta. Lisää päätösten ennakkoarvioinnista kohdassa 4.1 palveluiden kehittäminen. TEAviisarin vuoden 2018 tiedot perustuvat monelta osin aikaisempien vuosien tietoihin. Ainoastaan liikunnan ja perusterveydenhuollon osalta on olemassa uusia tietoja. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen TEAviisarista selviää, että johtamisen ja perusopetuksen saamat arvot ovat vuodesta 2013 vuoteen 2017 nousseet, kun liikunnan ja perusterveydenhuollon arvot ovat vuosien 2014 ja 2018 välillä laskeneet. Johtaminen on noussut vuoden 2013 arvosta lähes 20 pistettä vuoden 2017 arvoon 90. Perus-


opetus on vastaavana aikana noussut 2 pistettä. Merkittävin lasku on tapahtunut perusterveydenhuollossa, jossa vuoden 2014 arvo 86 on laskenut vuoteen 2018 tultaessa arvoon 62. Perusterveydenhuollossa on vuoden 2018 tuloksen perusteella parannettavaa. Terveydenedistämisen ja esimerkiksi sairauksien ennaltaehkäisyn kannalta on merkitystä myös liikunnan saamalla arvolla. Liikunnan arvo on laskenut vuodesta 2014 yhteensä 6 pistettä.

Katuturvallisuus 15 suurimmassa kaupungissa LAPPEENRANTA

124,34

ESPOO

115,3

KOUVOLA

108,93

KUOPIO

102,39

OULU

101,23

JOENSUU

TEAviisarin osoittamaan koko maan tulokseen nähden Vaasan johtaminen on paremmalla tasolla, mutta muita merkittäviä eroja ei ole havaittavissa. (Kuva 6) Tarkasteltaessa vertailukaupunkien tilannetta havaitaan myös, että lähes kaikkien vertailukaupunkien tilanne on hyvällä tasolla. Selkein ero on Vaasan, Porin ja Kouvolan perusterveydenhuollon parannusta edellyttävä tilanne. Merkityksellistä on, että Vaasan, Porin ja Kouvolan perusterveydenhuollon sisältämät mittarit osoittautuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aineistossa erilaisiksi. Porissa huonon tuloksen saa perusterveydenhuollon johtaminen, kun se Vaasassa on hyvällä tasolla. Vaasassa huonon tuloksen saa perusterveydenhuollossa sitoutuminen, kun se Porissa on paremmalla tasolla. Saman suuntaiset arvot Porin ja Vaasan välillä on yhteisissä käytännöissä (hyvä tulos) sekä seurannassa ja tarveanalyysissä (huono/parannettavaa). Sen sijaan Kouvolassa ovat lähes kaikki perusterveydenhuollon sisältämät mittarit keskittyneet tulokseen parannettavaa.

100,39

HÄMEENLINNA

95,38

PORI

92,41

LAHTI

92,35

TAMPERE

84,81

TURKU

82,81

VAASA

79,25

VANTAA

76,94

JYVÄSKYLÄ

76,14

HELSINKI

70,88

0

20

40

60 80 100 INDEKSILUKU 2018

120

140

Kuva 7. Lähde: Poliisi seen ryhmään kuuluvat palvelujen sähköistäminen, uusien vaasalaisten tehokkaampi integrointi Vaasaan sekä kaksikielisyyden tukeminen ja kehittäminen sekä kielistrategian luominen pikimmiten. Tarkastuslautakunta on arvioinut vuoden 2017 toimintaa käsittelevän arviointikertomuksen yhteydessä sekä edustuksellisen ja suoran demokratian kehittämistä että vaikutusten arvioinnin käyttöä päätöksenteossa. Tarkastuslautakunta totesi arvioinnissaan muun muassa, että aluelautakuntamalli on muodostunut vahvaksi toiminnan järjestämismuodoksi ja sen, että vaasalaiset kokevat luottavansa demokraattisen päätöksentekoon Vaasassa. Kansalaisraatitoiminnassa sen sijaan nähtiin kehittämisen varaa. Vaikutusten arviointia tarkasteltiin suhteessa strategiseen päätöksentekoon.

Katuturvallisuusindeksin vertailuluku on asetettu vuoteen 1999 (arvo 100). Poliisin tietojen mukaan on kaupunkien turvallisuus parantunut tasaisesti vuodesta 2011 alkaen. Kuten kuvasta 7 havaitaan, on 15 suurimman kaupungin katuturvallisuusindeksi ollut vuonna 2018 korkeimmillaan Lappeenrannassa (124,34) ja Espoossa (115,30) ja heikoimmillaan Helsingissä (70,88). Vaasa on kuvan 7 osoittamalla listalla heikommassa neljänneksessä. Vuonna 2017 Vaasan kaupungin katuturvallisuusindeksi oli korkeimmillaan (92,40), kun se vielä valtuustokauden 2013-2016 alussa oli arvossa 66,75. Merkittävää on, että Vaasan katuturvallisuusindeksi oli vielä toimintavuoden 2018 aikana, sen ensimmäisen kolmanneksen jälkeen, arvossa 92,79. Vaasan vuoden 2018 tulos (79,25) on myös heikompi kuin vuoden 2016 (82,96).

Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan yhdistysten kanssa tehdään tarkasteluhetkellä runsaasti yhteistyötä sekä sosiaali- ja terveystoimen että sivistystoimen puolella. Teknisen toimen osalta tilanne on tarkastuslautakunnalle epäselvä. Pääasiassa yhdistysten toimintaa tuetaan avustuksin, mutta myös suorana taloudellisena tukena. Usein suoran taloudellisen tuen edellytyksenä on joidenkin erityispalveluiden tuottaminen kuntalaisille kuten päivätoimipaikkojen järjestäminen muistisairaille tai kotihoito-, ruokailu- ja ulkoilupalveluiden järjestäminen.

4.1. Palveluiden kehittäminen Vuodelle 2018 oli määritelty kuntalaisten palveluiden kehittämiseksi toimenpiteitä, jotka syystä tai toisesta olivat aikaisempina vuosina jääneet toteutumatta tai sitten niiden toteuttaminen oli tullut ajankohtaiseksi, jotta ne edistäisivät uusia palveluiden muotoja ja niiden edelleen kehittämistä. Tarkastuslautakunnan näkökulmasta ensimmäiseen ryhmään kuuluvat yhdistysverkoston osallistaminen ja palveluiden näkyvyyden edistäminen sekä vaikutusten arvioinnin järjestelmällinen käyttö päätöksenteossa. Jälkimmäi-

Vuonna 2018 jaettiin esimerkiksi erilaisille yhteisöille avustuksia yhteensä noin 4,5 M€, joka on noin 15,2 % kaikista Vaasan kaupungin vuoden 2018 tietojärjestelmään kirjatuista avustuksista. Kaikki avustukset sisältävät muun muassa lasten kotihoidon tuen, omaishoidon tuen, vammaisille annetut avustukset ja

15


kotihoidon palvelusetelit. Edellä oleva 4,5 M€:n avustusten saajien joukko on tarkastuslautakunnan tekemän seurannan mukaan erittäin laaja, sekä tarkoitukseltaan että avustuksen suuruudeltaan, eikä joukosta voida erottaa selvää kaupungin strategiasta johtuvaa linjaa. Toiminta on sekä suoraan ostopalveluun verrattavaa että avustuksien varassa tehtyä toimintaa.

“Palvelutoiminnan kehittäminen on yhteistyötä mitä me voimme tehdä teille mitä te voitte tehdä meille”

Yhdistystoiminnan palvelujen näkyvyyden edistäminen edellyttäisi tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan kaupungilta aktiivisempia toimia yhdistyksille annettavan, työntekijätasolla tapahtuvan, tuen ja konsultoinnin muodossa. Selvityksissä nähdään tärkeänä se, että kaupungin omat työntekijät ovat yhdistysten resursseista johtuen keskeisiä tekijöitä siinä, kuinka palveluita tarvitsevat tulevat tietoiseksi yhdistysten eri toiminnan muodoista. Tämä tarkoittaa tarkastuslautakunnan näkökulmasta ensisijaisesti sekä kuntalaisille tarjottavia välittömiä ostopalveluita että yleisimmin niitä toimintoja, joita avustuksin tuetaan. Vuoden 2018 tavoite yhdistysverkoston osallistamisesta ja palveluiden näkyvyyden edistämisestä on Tarkastuslautakunnan mukaan erinomainen jatko vuoden 2017 demokratian edistämisen tavoitteille. Tarkastuslautakunta näkee kansalaisraatitoiminnan ja yhdistysverkoston osallistamisen hieman samankaltaisena toiminnan muotona, josta jälkimmäisen jo olemassa olevan verkoston hyödyntäminen ja osallistaminen on toiminnassa. Vaikka kaupungin osallistumisohjelmassa on huomioitu kansalaisraatitoiminta ja joitakin kansalaisraateja on järjestetty, voidaan kansalaisraatitoiminnan suunnittelu yhdistää vuoden 2018 tilanteessa yhdistysten kanssa tehtävän yhteistoiminnan kokonaissuunnitteluun. Tämä keskittäisi ja kohdistaisi oikein ensisijaisesti kaupungin omia resursseja. Kansalaisraatitoimintaan mahdollisesti liittyvät toimijat ovat suurella edustuksella mukana eri yhdistysten toiminnassa. Siten myös kansalaisilla olisi monimuotoisten yhdistysten kautta edustajansa mukana toiminnan kehittämisessä. Kun asiaa tarkastellaan laajemmin talouden näkökulmasta, voisi esimerkiksi osallisuuden ja yhdistystoiminnan tavoitteita yhdistää myös taloudellisesti. Näin

kaupungissa kokeiltavan osallistavan budjetoinnin kohteeksi voidaan asettaa muun muassa aluelautakunnat ja yhdistysten kattojärjestöt ja/ tai eri palveluita tuottavat yhdistykset, jotka olisi siten mukana rakentamassa kaupungin strategiaa. Vuoden 2017 arvioinnissa tarkastuslautakunta totesi, että päätöksenteossa huomioitavia vaikutusten arviointeja oli kaupungin johtoryhmän vuonna 2016 hyväksymästä ohjeesta huolimatta tehty valitettavan vähän. Arviointi liittyi tarkastuslautakunnan tekemään tarkasteluun kaupungin strategian toimeenpanosta ja johtamisjärjestelmästä. Taustalla oli myös kuntalain vaatimus siitä, että merkittävissä päätöksissä tulisi kunnissa olla päätöksenteon valmistelussa huomioituna myös ennakkoarvio päätöksen vaikutuksista sekä arvioi vaihtoehtoisista kehityskuluista. Vuoden 2017 lopulla ei keskeisissäkään päätöksissä oltu tehty vaikutusten arviointeja. Tarkoitusta varten oli vuonna 2016 luotu vaikutustenarviointilomake, jossa huomioidaan sekä strateginen, taloudellinen kuin toiminnallinen näkökulma. Toimintavuodelle 2018 oli kaupungin yhdeksi valtuuston määrittämäksi toimenpiteeksi päätetty vaikutusten arvioinnin järjestelmällinen käyttö päätöksenteossa. Vuoden 2018 lopun tilanteessa asetelma on tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan muuttunut. Vaikka keskeisten päätösten vaikutusten arviointeja ei ole toimialoilla aktiivisesti edistetty, on vuoden 2018 aikana kuitenkin joitakin arviointeja toteutettu. Tällaisia arviointeja on tehty muun muassa Vanhan Vaasan koulun uudesta sijainnista päätettäessä sekä Keskustan koulukampukseen ja Wasa Stationiin liittyen. Kuten myös kaupunginhallituksen vuoden 2018 tilinpäätösraportoinnista selviää liittyy päätösten vaikutusten arviointi kiinteänä osana maankäytön suunnitteluun. Määrällisesti arviointeja raportoidaan tehdyn yhteensä 4 kappaletta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan määrä on vähän kaupungin kaikkiin päätöksiin nähden, mutta se on kuitenkin enemmän kuin aikaisempina vuosina yhteensä. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan asian nopeampaa kehitystä ovat estäneet muun raportoinnin lisääntyminen kuntaorganisaatiossa sekä helposti käyttöönotettavan sähköisen pohjan puuttuminen. Toimintavuonna 2018 tehtyihin havaintoihin perustuen on kaupungin hallinnossa tehty ennakkoarvioinnin kehittämisehdotuksia vuodelle 2019. On ehdotettu muun muassa koulutusta arvioinnista sekä lisäohjeistusta. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä kehityssuuntana sitä, että jo ennakolta valittaisiin ainakin 2-3 tapausta, jossa ennakkoarviointi toteutettaisiin eräänlaisina pilotteina. Lisäresursointi ei ole nykyorganisaatiossa välttämätöntä, sillä päätösten valmistelijoiden perustehtäviin on kuulunut aikaisemminkin vaihtoehtoisten mahdollisuuksien arviointi osana päätöksentekoa.

16


Vaasan kaupunki oli vuosina 2017-2018 mukana valtionvarainministeriön johtamassa digikuntakokeilussa. Digikunta oli projekti, joka oli osaltaan tukemassa kuntia tulevaisuuden määrittämisessä kohti digikuntaa. Vaasan kaupunki toimi projektiverkostossa yhtenä 67:stä kokeilukunnasta. Valtionvarainministeriön arviointiraportin mukaan kokeilussa saavutettiin merkittävämmät tulokset toimintatapojen uudistamisessa ja uusien laitteistojen käyttöönotossa sekä käytössä olleiden digitaalisten ratkaisujen jatkokehityksessä.

osana kaksikielisen Vaasan palveluiden järjestämistä. Selvitystyössään tarkastuslautakunta havaitsi, että erityisesti sivistystoimi on edennyt asiassa toimialan oman kielistrategian laatimiseen asti. Vastaavasti tekninen toimi jätti tarkastuslautakunnan tieto- ja selvityspyynnöt huomiotta. Sosiaali- ja terveystoimessa palvelut pyritään tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan järjestämään kaksikielisesti kielitaitovaatimukset huomioiden. Esimerkiksi ulkoistettuja vanhuspalveluita järjestetään ostopalveluina molemmille kieliryhmille. Henkilökunnalle järjestetään hoitotyöhön, lääketieteelliseen sanastoon sekä asiakaspalvelutilanteisiin kohdistuvaa koulutusta. Samoin toimialalle on toimintavuonna 2018 saatu ulkopuolista rahoitusta kielimentori –hankkeeseen, jossa tavoitteena on suullisen sekä kirjallisen ruotsinkielen taidon parantaminen.

“Kunnan palvelujen sähköistämisen onnistuminen edellyttää, että myös asukkaat käyttävät sujuvasti sähköisiä palveluita.”

Sivistystoimen toimialajohtaja on valtuustokauden 2013-2016 alussa asettanut 6 eri työryhmää kehittämään Vaasan kaupungin sivistystoimen palveluita. Yksi näistä oli kaksikielisyyden tukeminen. Työryhmän työn tuloksena sivistystoimeen on luotu kielistrategia, jonka visio on olla Suomen kansanvälisin ja kielitaitoisin kaupunki. Kielistrategiassa on kuvattu muun muassa kaupungin perus- ja toisen asteen kielipolku. Kielipolku huomioi sekä suomen- että ruotsinkielisen opetuksen. Strategiassa on huomioitu myös kansainvälisen kielipolun tarve, jonka olisi tarkoitus palvella ensisijaisesti alueen kehittyvää kansainvälistä elinkeinoelämää. Kasvatus- ja opetuslautakunnassa on toimintavuoden 2018 aikana vahvistettu muun muassa laajamittaisen kaksikielisen opetuksen (englanninkielinen opetus) oppilasvalintakriteerit.

Toimintavuoden 2018 alussa on Vaasan kaupungissa nimetty digitalisaatiotyöryhmä koordinoimaan sekä sisäisten että ulkoisten palveluiden sähköistä kehittämistä. Työryhmän tehtäväksi asetettiin kaupungin digitalisaatiovision, työsuunnitelmien ja standardiohjeiden sekä yhteisten linjausten luominen. Digitalisaatiotyöryhmään nimettiin osallistujia kaikilta kaupungin toimialoilta. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan työryhmän toiminta on ollut onnistunutta. Toiminnan tuloksena on Vaasan kaupungille luotu digitalisaatiovisio 2019-2025 ”DigiKiva Vaasa”. Asettamispäätöksen mukaisesti työryhmä on tarkastuslautakunnan arvion mukaan huomioinut visiota laatiessaan toimintasuunnitelman siitä, kuinka digitalisaatiossa tulisi kaupungissamme edetä. Tavoitteena on esimerkiksi, että vuoteen 2025 mennessä on kaupunkimme palveluista sähköistetty 90 % ja sähköisten palveluiden käyttöaste olisi 85 %. Samoin esimerkiksi resursseissa on huomioitu mahdollisuus digitukeen sekä tulevaisuuden toiminnan edellytyksenä olevat riittävät tiedot asiakkuuksien hallitsemiseksi. Palveluiden osalta on kuvattu esimerkinomaisesti palvelun nykytila ja tavoite asiakaspalveluihin, rakennuslupamenettelyyn, opetushallinnon lomakkeisiin sekä avustuksiin liittyen. Tarkastuslautakunnalle jää kuitenkin epäselväksi missä laajuudessa digitalisaation ohjeiden standardisoimisessa on toimintavuoden 2018 aikana edetty.

Sivistystoimen kielistrategia on laaja esitys nykytilasta, haasteista sekä kehittämisehdotuksista. Esityksestä on nähtävissä Vaasan alueen laaja osaaminen sekä kielen merkitys alueen kehitykselle. Eräs esimerkki tästä on ruotsin kielen varhaisen täydellisen kielikylpy –koulutuspolun järjestäminen. Samoin strategiassa huomioidaan kielipolkujen vahvistaminen laajalla yhteistyöverkostolla (korkeakoulut, elinkeinoelämä, kolmas sektori). Strategiassa on asetettu tavoitteeksi kieltenopetuksen laajentaminen ja yhtenäistäminen päiväkodeissa ja kouluissa, luokkatandemopetuksen laajentaminen lukiosta perusopetukseen, yhtenäinen ja pysyvä yhteistyö eri kieliryhmien välillä, kaksikielinen hallinto ja henkilökunnan kannustaminen kieliopintoihin sekä Vaasaan muuttavien tukeminen kielten oppimisen suhteen. Sivistystoimen kielistrategia on erittäin laaja kokonaisuus koulutuksen sekä kielen kehittämisen että kehittymisen mahdollisuuksista Vaasassa. Tarkastuslautakunta nostaa tämän johdosta esiin huolensa siitä, että kielistrategiaa ei ole käsitelty sivistystoimen eri päättävissä toimielimissä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö strategiaa voisi käyttää opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä hyväkseen, mutta sen laajamittainen

Toimintavuodelle 2018 oli aikaisemmista vuosista poiketen asetettu tavoitteeksi kaksikielisyyden tukeminen ja kehittäminen sekä kielistrategian luominen pikimmiten. Tarkastuslautakunnan selvitysten mukaan tehtävää varten ei luotu erillistä työryhmää tai toimeksiantoa. Samoin varsinaista kehittämistyötä ei erikseen ohjattu, vaan se tapahtui luonnollisena

17


toteuttaminen edellyttää sekä resursseja että hallinnon järjestämiseen liittyviä päätöksiä. Edellä mainittujen asioiden valmistelu kielistrategian suunnassa edellyttäisi kuntahallinnossa ohjaavien periaatteiden hyväksymistä myös resursseista ja hallinnosta päättävällä tasolla. Samoin tulisi tarkastella sitä, onko sivistystoimen kielistrategian sisältö yhteneväinen koko kaupungin linjan kanssa. Tämän vuoksi tarkastuslautakunta edellyttää kaupunginvaltuuston asettaman tavoitteen mukaisesti koko kaupungin kattavan kieliohjelman laatimista, jota ei toimintavuonna 2018 ole toteutettu.

lut, jonka tehtävänä on maahanmuuttoon ja eri viranomaisten palveluihin liittyvä ohjeistuksen ja neuvonnan järjestäminen. Toimintavuodelle 2018 tavoitteeksi asetettiin muun muassa kotouttamista tukevien menetelmien ja työmuotojen monipuolistaminen sekä työnjaon selkeyttäminen. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan toiminnan kehittämistä on tehty mahdollisuuksien mukaan, mutta se edellyttäisi tavoitteen osalta myös toiminnan riittävää resursointia. Lasten ja perheiden palvelualueelle sijoittuvassa Kotomajassa työskentelee kolme henkilöä. Vuoden 2017 lopussa kotouttamispalveluilla oli 483 asiakasta ja toimintavuoden 2018 aikana uusia asiakkaita tuli palvelun piiriin yhteensä 155 (85 kotitaloutta). Kaupunginvaltuusto perusti toimintavuoden 2018 aikana vuoden 2019 talousarvion käsittelyn yhteydessä kotouttamiskoordinaattorin toimen.

Toinen tarkastuslautakunnan tekemä huomio kohdistuu kieliryhmien yhdenvertaiseen asemaan kaupungissa sekä niin sanottujen piilo-opetussuunnitelmien merkitykseen. Tieteen termipankin mukaan piilo-opetussuunnitelma on kaikkia niitä julkilausumattomia vaatimuksia, joita koulun käytänteet ja oppimateriaa- Kokonaisuudessaan kotouttaminen on paljon muutalit asettavat oppilaille. Sivistystoimen kielistrategiasta kin kuin vain itse kotouttamispalvelut. Tarkastuslauon havaittavissa kieliryhmien erot siinä, miten kieleen takunnan saamien selvitysten mukaan vastaanottosuhtaudutaan koulutuksen arjessa. Eri kieliryhmillä on keskuksen tehtävänä on niin sanottu esikotouttamierilaiset haasteet. Esimerkiksi koulutuksen ja opetuk- nen, johon sisältyy muun muassa yhteiskuntakursseja sen järjestäjät suhtautuvat sekä suomen kielen opintoja. kieleen ja kielenkäyttötiVastaavasti terveyspalvelanteisiin liittyviin haasteiluissa on maahanmuuttajilsiin eri tavoin. Tämän pele järjestetty vastuuhoitajat. rusteella tietyt kielet voiOsoituksena vastuuhoitaja vat olla koulutuksen arjes-järjestelmän toimivuudesSPRÅKSTRATEGI sa sallitumpia kuin toiset. ta on esimerkiksi se, että joTarkastuslautakunnan näkainen maahanmuuttaja käy ATEGIA kemyksen mukaan tässä ei terveystarkastuksessa. TerKIELISTR tulisi olla eroa eri kieliryhveystoimen haaste on palmien eikä koulutusasteiveluiden järjestäminen niille, den välillä, koska tavoitjoita ei ole vielä kotoutettu. teena on yhtenäisen kieliSamoin haasteina tulevat tarpolun luominen sekä eläkastuslautakunnan saamien vän monikielisyyden edisselvitysten mukaan olemaan täminen. Ehkä monikielisyrjäytymisen ehkäisy sekä syyden edistämiseksi on nuorten maahanmuuttajamyös sivistystoimen kiemiesten integrointi yhteislistrategiassa esityksiä kolkuntaan. Maamella eri kielellä kieliversihanmuuttajat ovat alttiita osta huolimatta. vaikutuksille. Positiivisten esimerkkien ja kokemusten Toisena strategiakauden uutena toimenpiteenä toi- merkitys kotouttamistilanteessa korostuu. Selvimintavuodelle 2018 oli uusien vaasalaisten tehok- tysten perusteella tarkastuslautakunta ei kykene arkaampi integrointi Vaasaan. Tarkastelunäkökulmaksi vioimaan sitä, kuinka kaupungin poikkihallinnollinen tarkastuslautakunnan saamissa selvityksissä muo- yhteistyö toimii. dostui ensisijaisesti sosiaali- ja terveystoimen toiminta maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Vaasan kau- 4.2. Palveluinvestointeja pungin viestintä on osaltaan järjestänyt tapahtumia, kuten ”Ala vaasalaiseksi” –kampanja, mutta vuoden Väestön hyvinvoinnin edistämiseksi oli investointita2018 aikana tällaisia ei ole toteutettu. Viimeksi vuon- solla toimintavuodelle 2018 asetettu tavoitteeksi Kesna 2017 järjestetyn kampanjan kohderyhmänä oli kustan koulukampus sekä H-talon ja HYTE –yksikön sekä suomalaiset että ulkomaalaiset. Sivistystoimi tai perustaminen. Keskustan koulukampus on tarkoitus tekninen toimi eivät kokeneet toimintavuoden 2018 tehdä Vaasan kaupungin omana projektina, kun H – aikana kuuluvansa toimenpiteen toteuttajiin. talo on Vaasan Sairaanhoitopiirin toimintaan kuuluva projekti, jota toteutetaan alianssimallilla. HYTE –yksiVaasan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Lasten kön perustamisessa on kyse Hyvinvointi ja terveydenja perheiden palvelualueella toimii kotouttamispalve- edistämisen -yksikön perustamisesta. VASA STAD | BILDNINGSSEKTORN

I

STYSTOIM KI | SIVI

PUN VAASAN KAU

18


Keskustan koulukampus –hanke perustuu Vaasan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen tarpeeseen kehittää kouluverkkoaan. Tavoitteena on se, että kaupungin alueella toimisi yhtenäiskoulu jokaisella alueella: Vähäkyrön alueella Savilahden yhtenäiskoulu, pohjoisella alueella Onkilahden yhtenäiskoulu, Itäisellä alueella Variskan yhtenäiskoulu ja keskustassa Merenkurkun yhtenäiskoulu. Vuodesta 2017 on kartoitettu keskustan koulukampuksen mahdollista sijoittumista sekä sisältöä. Keskustan yhtenäiskoulun/ koulukampuksen tilannetta on käsitelty Vaasan kaupungin tilahallintotyöryhmässä vuoden 2018 syksyllä. Tilahallintotyöryhmän kokouksissa on 28.9 ja 26.10 käsitelty laajasti koulukampuksen eri vaihtoehtoja ja toteuttamismahdollisuuksia. Erääksi keskeiseksi asiaksi investointien ja koulutuksen näkökulmasta näyttäisi tarkastuslautakunnan arvion mukaan nousevan se, kuinka toteutettavat tilaratkaisut vastaavat koulutustarpeisiin sekä tilojen käyttötalousvaikutukset pitkällä aikavälillä. Tilahallintotyöryhmän pöytäkirjojen sekä tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan ovat opetuksen laajuuden ja muuttuvien tarpeiden osalta suunnitelmat tarkentuneet vuoden 2018 aikana, mutta varsinaista sijoituspaikkaa ei ole kyetty valitsemaan. Tarkasteluaikana uhkiksi ovat tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan nousseet Merenkurkun koulun käytettävyys (sisäilmaongelmat, mittavat korjaukset) sekä aikataulujen venyminen. Käytettävyyden osalta ongelmaksi on noussut mahdollisten korjausten aiheuttamat tarpeet väistötiloille, joita ei ole. Syksyllä 2018 suunnitelmissa on ollut myös mahdollisuus mittavien teollisuuskiinteistöjen käyttöön niiden vapautuessa yksityiseltä yritykseltä. Tästä mahdollisuudesta on luovuttu vuoden 2018 lopulla käytettävissä olevaan aikapulaan vedoten. Hankkeen edellyttämiä kustannuslaskelmia ei ole tarkasteluhetkellä tehty. Tilahallintotyöryhmässä on päätetty, että koulukampukseen liittyvän suunnitteluhankkeen tulisi olla valmiina 30.4.2019 mennessä. Vaasan kaupunki on mukana Vaasan Sairaanhoitopiirin H –talo projektissa sekä kuntayhtymän osakkaana että palveluiden osalta sosiaali- ja terveystoimen palveluiden keskittämistarpeesta johtuen. Rakennukseen on tarkoitus koota Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalueen erikoissairaanhoidon ja Vaasan alueen perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon maakunnallisia ja yksityisiä palveluita. Uudisrakennus on tarkoitus suunnitella sekä muuntojoustavaksi että monikäyttöiseksi. Vaasan kaupungin vuoden 2015 suunnitelmista uudeksi terveysasemaksi on siirrytty paljon laajempiin kokonaisuuksiin. Vuoden 2018 syksyn aikana on H-talon suunnittelua käsitelty usein kaupungin tilahallintotyöryhmässä. Tilahallintotyöryhmän käsittelyistä selviää, että palveluiden kehittämisen osalta merkittävää on muun muassa perusterveydenhuollon ja

erikoissairaanhoidon rajojen poistaminen sekä palveluiden läheisyyden hyväksikäyttö. Vaasan kaupungin osalta H-talon olisi tarkoitus korvata esimerkiksi nykyiset terveysasemat.

“Investointihankkeisiin ryhtymisen eräs keskeisin vaatimus on kattavan ja objektiivisen kustannusarvion tekeminen”

Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan tarkasteluhetkellä on epäselvää hankkeen kokonaisrahoitus. Tilahallintotyöryhmän pöytäkirjojen mukaan hankkeen kokonaiskustannus rakennuksen osalta on noin 105 M€ ja kaikkineen kuluja muodostuisi noin 141 M€. Irtaimen omaisuuden siirtoon on arvioitu kuluvan noin 5 M€. Tämän lisäksi Vaasan kaupungille voi aiheutua lisäkustannuksia tyhjilleen jääneiden vanhojen rakennusten purkutarpeesta, alaskirjauksista sekä hyötyneliöiden käyttämättömyydestä. Tiettyjä käytöstä vapautuvia tiloja ei kyetä vuokraamaan edelleen, koska ne ovat osa muussa käytössä olevaa tilaa. Vaasan sairaanhoitopiiri on tarkastuslautakunnan selvitysten sekä tilahallintotyöryhmän pöytäkirjan mukaan ilmoittanut kantanaan, että H-talo hanke on sekä hallinnollisesti että rahoituksellisesti yhteishanke Vaasan kaupungin kanssa. Tarkasteluhetkellä sairaala-alueella on vanhojen rakennusten purkutyöt jo tehty, mutta esimerkiksi Vaasan kaupungin osalta rahoituspäätöksiä ei ole tehty. Tarkastuslautakunta yhtyy tilahallintotyöryhmän huoleen siitä, että tavoitteiden selkiyttämisen ohella olisi jo vuoden 2018 syksyllä tullut määrittää ja kuvata koko hankkeen kustannusvaikutukset kaupungille. Tässä tulisi tarkastuslautakunnan mukaan huomioida sekä palveluiden tarjoajan että ostajan ja rakennuskannan omistajan näkökulma. Palvelutarpeiden ja hyvinvointitavoitteiden määrittelyn sekä investointi- ja käyttötalousvaikutusten kautta olisi kyetty tekemään myös riittävät riskikartoitukset niistä reunaehdoista, joiden puitteissa hankkeen toteuttamista voidaan jatkaa. Tarkastuslautakunnan näkökulmasta on vuoden 2018 jälkeen olemassa tilanne, jossa kaupunki on sitoutunut jo alkaneeseen hankkeeseen ilman tarpeellisia päätöksiä. Samoin taloudelliset vastuut uhkaavat nousta merkittävälle tasolle. Valtuustokauden 2017-2021 alussa oli sosiaali- ja terveystoimen sekä maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä määritelty sekä maakuntien että kuntien roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tarkoituksena oli, että kunnat vastaavat uudistuksen jälkeenkin kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden

19


edistämisestä. Tätä varten oltaisiin voitu perustaa erillinen HYTE –yksikkö osaksi kunnan toimintaa, joka sekä koordinoisi, kehittäisi että suunnittelisi ja seuraisi kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Se toimisi yhteistyössä sekä maakuntahallinnon että

kuntien omien toimijoiden kesken. Vaasan kaupungissa oli asiaa valmisteltu erillisen keskushallinnon alaisuuteen luotavan yksikön perustalle. Asia ei edennyt vuoden 2018 syksyllä päätöksentekoon.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän TEAviisarin kokonaistulos (kuntajohto, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, liikunta, perusterveydenhuolto) on vertailukaupunkien tasolla. Vaikutusten arviointiin on vuoden 2018 aikana kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä ehdotusta arvioinnin kehittämisestä 2-3 eri tapauksessa, jossa ennakkoarviointi toteutettaisiin eräänlaisina pilotteina. Vuoden 2018 aikana Vaasan kaupungissa on toiminut digitalisaatiotyöryhmä, jonka toiminnan tuloksena kaupungille on syntynyt digitalisaatiovisio 2019-2025 ”DigiKiva Vaasa”. Vaasan kaupungin sivistystoimessa on käytössä toimialan oma kielistrategia. Vaikka tämä ei ole koko kaupungin toimintaa kattava, on se hyvä alku kaupungin kieliohjelman laatimiseksi. Kaupungin tilahallintotyöryhmä on vuoden 2018 aikana käsitellyt palveluiden kehittämiseksi tehtäviä investointeja positiivisen kriittisesti. Tarkastuslautakunta arvioi, että kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen osalta Vaasan kaupungin tulokset ovat TEAviisarin osa-alueiden osalta ristiriitaisia. Tarkastuslautakunta toteaa kuitenkin, että TEAviisarin uusimpien perusterveydenhuollon ja liikunnan laskeneiden tulosten perusteella väestön hyvinvoinnin edistäminen on ollut heikompaa vuonna 2018 kuin mitä perusopetuksen ja kuntajohdon positiiviset tulokset osoittavat vuonna 2017 hyvinvointia kehitetyn. Vaasan kaupungin katuturvallisuusindeksi on laskenut vuoden 2017 tasosta (92,40) vuoden 2018 loppuun mennessä yhteensä yli 13 yksikköä. Vuoden 2018 lopulla Vaasa oli vertailukaupunkien joukossa heikoimmassa viidenneksessä. Uusien vaasalaisten tehokkaampi integrointi Vaasaan ei ole tarkastuslautakunnan näkökulmasta vain sosiaali- ja terveystoimea koskeva toimenpide. Toimenpiteen johtamiseen tulee kiinnittää huomiota koko kaupunkiorganisaatiossa. Yhdistystoiminnan kautta tuotettujen palvelujen näkyvyyttä voidaan edistää antamalla Vaasan kaupunkiorganisaation toimesta yhdistyksille aktiivista, työntekijätasolla tapahtuvaa, tukea ja konsultointia. Sivistystoimen kielistrategiaa olisi hyvä käsitellä sivistystoimen päättävissä toimielimissä, koska sen laajamittainen toteuttaminen edellyttää sekä resursseja että hallinnon järjestämiseen liittyviä päätöksiä. Samoin tulee yhtenäisen kielipolun luomiseksi kiinnittää huomiota kielien yhdenvertaiseen asemaan eri koulutusasteilla. Väestön hyvinvoinnin edistämiseksi vuodelle 2018 suunnitelluista investointihankkeista aiheutuu kaupungille lähitulevaisuudessa huomattava taloudellinen kulu. Tarkasteluhetkellä syntymässä oleva taloudellinen riski tulee huomioida päätöksenteossa.

20


5. Vetovoimaisuus

Vaasan kaupungilla on ollut viime valtuustokaudesta 2013-2016 lähtien kaupungin vetovoimaisuuteen liittyen tavoite työllisyysasteen nostamisesta yli 75 %:n tason. Työllisyysasteen kohentamiseen pyrittiin strategian alkuvuosina muun muassa oppilaitosten sekä elinkeinoelämän edellytysten ja yhteistyön kehittämisen avulla. Tämän jälkeen toimenpiteiden keskiöön nousi osaavan työvoiman kouluttaminen. Vuoden 2018 tilanteessa koulutusajattelusta siirryttiin osaajien työllistymisen tukemiseen sekä innovaatiotoiminnan aktivointiin. Jos strategiakauden yhteistyön kehittämisessä ja koulutusmahdollisuuksien kehittämisessä onnistuttiin kaupungin tasolla, on osaavan työvoiman kouluttaminen ollut enemmän valtakunnan tason tavoitteiden mukainen toimenpide, josta ei ole esitettävissä Vaasan kaupungin omista toimista johtuvia tuloksia. Kyseessä on ollut enemmän yleinen, hyväksi katsottu koulutuspoliittinen tahtotila.

Työllisyysasteen tavoitetta 75 % tasosta ei ole Vaasan kaupungin strategiakaudella tavoitettu. Työllisyysaste kuvaa 18-64 –vuotiaiden työllisten osuuden suhdetta vastaavan ikäiseen väestöön. Kuten kuvasta 8 havaitaan on Vaasan kaupungin työllisyysaste ol-

lut strategiakauden alusta 2014 samalla tasolla kuin vuoden 2017 lopulla. Tilastokeskuksen vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan Vaasan työllisyysaste olisi 7. korkein 21 suurimman kaupungin joukossa (C21 kaupungit). Korkein työllisyysaste vuonna 2017 oli Porvoossa (75,3 %) ja heikoin Joensuussa (62,4 %). Heikoimmillaan Vaasan työllisyysaste on strategiakaudella ollut vuonna 2015 (68,2 %). Vaasan työllisyysaste oli vuonna 2014 parempi kuin koko maan (68,3 %), mutta muuten se on ollut lähes samaa tasoa koko maan työllisyysasteen kehityksen kanssa. Työllisyysasteesta on tarkasteluhetkellä saatavissa Vaasan osalta vain vuoden 2017 luku. Tämän johdosta kuvassa 8 on esitetty myös työttömyysasteen kehitys, josta on vuoden 2018 osalta saatavissa myös Vaasan luku. Työttömyysaste kuvaa 15-74 –vuotiaiden työttömien osuuden suhdetta vastaavan ikäiseen työvoimaan. Vuoden 2018 työttömyysaste on Vaasassa laskenut vuoden 2017 tasosta noin 1,8 prosenttiyksikköä. Laskusta huolimatta Vaasan työttömyysaste oli vielä vuoden 2018 lopulla noin 1,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maan keskimäärin. Työttömyysasteen kehityksen perusteella Vaasan kaupungin vuoden 2018 työllisyysaste ei tule olemaan tavoitteiden mukaisesti yli 75 %.

Työllisyys- ja työttömyysasteen kehitys 2014 - 2018

80

%

70

70,0

Työllisyysaste Vaasa

Työttömyysaste Vaasa

Työllisyysaste koko maa

Työttömyysaste koko maa

68,2

80

70,0

68,3

70

60

60

50

50

40

40

30

30

20

20

10 0

10,0 2014

10,9 2015

11,8 2016

10,5 2017

Kuva 8. Lähde: Tilastokeskus

22

8,7 2018

10 0


5.1. Innovaatiotoiminta

kehittämistarpeeseen on pyritty vastaaman myös oman kehittämisosaamisen lisäämisellä.

Vaasan kaupungissa on viime valtuustokauden 20132016 alusta kehitelty useita ideoita julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämiseksi. Samoin keskiöön on noussut erityisten toiminta-alustojen luominen koulutus- ja yritysyhteistyön mahdollistamiseksi. Eräs tällainen on VEBIC – Vaasa Energy Business Innovation centre. Innovaatiotoiminnan kehittäminen alueella on tullut mahdolliseksi näiden toimien sekä erityisten tapahtumien ansiosta. Tällainen on esimerkiksi vuosittain järjestettävä Vaasa Energy Week, jossa tapahtuman keskiössä on uudenlaisten energiainnovaatioiden mahdollisuudet. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan kaupungin tehtävänä on ensijaisesti toimia alustana innovaatiotoiminnan kehittymiseksi alueella. Tällaiset toiminnat kohdistuvat pääasiassa maankäyttöön ja markkinointiin liittyviin kysymyksiin. Toiseksi tavoitteena on ollut kaupungin omien palveluiden uudistaminen innovaatioiden avulla. Tarkoitusta varten on toimintavuoden 2018 aikana tehty kaupungin Innovaatioputki –prosessikuvaus sekä käynnistetty kokeiluja osana innovaatiotoiminnan kehittämistä. Innovaatiotoiminnan kehittämiseksi on toimintavuoden 2018 aikana käynnistetty tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan yhteensä 26 kokeilua. Kokeilut ovat syntyneet valmisteilla olevien kulttuurija liikuntaohjelmien ympärille, opetuksen ja kestävän koulutuksen kehittämiseen, opiskelijoiden osallistamiseen sekä osaajien rekrytoimiseksi alueelle. Osa kokeiluista on syntynyt Kuntaliiton Kokeilujalostamossa ja osa kaupungin Tulevaisuuden Vaasa –ajatushautomoissa ja kokeilujalostamoissa. Innovaatiotoiminnan

Laajoista jo toteutusasteella olevista toimista huolimatta, ei tarkastuslautakunnalla ole vielä vuoden 2018 lopun tilanteessa mahdollisuutta arvioida sitä, mitä tuloksia innovaatiotoiminnan aktivointi on tuottanut ja kuinka se vaikuttaa varsinaisen työllisyyttä koskevan tavoitteen kehittymiseen. Sellaisenaan innovatiotoiminnan aktivointia on ollut ja prosessikuvauksen perusteella aloitus on ollut suunniteltua ja kaupunkistrategian mukaista.

5.2. Painopisteenä osaajat Siirtymä osaajien kouluttamisesta työllisyyden edistämiseen on keino kaupungin elinvoiman kehittämiseen, mutta samalla myös ylläpitämiseen. Kouluttamiseen keskittymisen ei ole enää katsottu Vaasassa riittävän, sillä niin sanottuna opiskelijakaupunkina on Vaasan tulo- ja muuttovirta ollut aina suurta. Tämän vuoksi kaupunkia kehittää erityisesti se, jos kaupungin vaikutuspiirissä olevat koulutetut ihmiset saadaan jäämään seudulle. Strategiassa tätä tarkoitusta varten määrättiin vuodelle 2018 toimenpiteeksi osaajien työllistymisen tukeminen ja juurruttaminen alueelle. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan strategisen toimenpiteen toteuttamisen on katsottu olevan erityisesti kaupungin kehityksen ja henkilöstöpalveluiden vastuualuetta. Yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden kanssa on onnistuttu, erityisesti vuoden 2018 aikana, kohdentamaan rekrytointiponnisteluja kohderyhmiin, jotka ovat tavoitteen

23


Tarkastuslautakunta on vuosien 2015 ja 2016 arviointikertomuksissaan tarkastellut kaupungin taloutta myös työmarkkinatuen kuntaosuuden maksun kehityksen sekä pitkäaikaistyöttömien määrän avulla. Vuonna 2015 voimaan astunut työmarkkinatuen rahoitusuudistus antoi merkittävissä määrin enemmän taloudellista vastuuta kunnille pidempään työttöminä olleista alueen asukkaista. Tarkastuslautakunta arvioi vertailukaupunkien kehityksen perusteella, että kaupungin varaama määräraha Kansaneläkelaitokselle maksettavasta työmarkkinatuen kuntaosuudesta oli liian alhainen. Vuoden 2015 talousarvioon oli varattu tarkoitusta varten 2,5 M€. Kuvasta 9 havaitaan, että Vaasan kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuus on asettunut vuoden 2018 lopulla noin 4,4 M€ tasolle, joka on myös tarkastuslautakunnan vuoden 2016 alussa arvioima taso. Pääosin työmarkkinatuen kehitys on jatkunut samankaltaisena vuoden 2015 uudistuksen jälkeen myös vertailukaupungeissa (kuva 9). Vaikein tilanne on Joensuussa, jossa työmarkkinatuen kuntaosuus on jo yli 10 M€ ja työllisyysaste oli vertailukaupunkien alhaisin. Tämä siitä huolimatta, että esimerkiksi vuonna 2017 Joensuu oli vielä muuttovoittaja kunta, kun Vaasan tilanne oli negatiivinen. Joensuu oli vuoden 2018 lopulla Suomen 12. suurin kaupunki (76 577 asukasta) Vaasan ollessa 14. suurin (67 552 asukasta). Vaasa on vertailukaupunkien joukossa työmarkkinatuen maksami-

Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitys 2010 - 2018 (milj. €) Miljoonat

kannalta potentiaalisia. Kyseeseen on tullut sekä valmistumassa olevat opiskelijat että eri yritysten tarvitsemat avainhenkilöt kuin ulkomaillekin siirtyneet alueen entiset asukkaat. Vaikka rekrytointitapahtumat ovat olleet pääasiassa Vaasan kaupungin toimintoihin kohdistuvia, on mukana ollut onnistuneesti myös alueen suurempia yksityisiä toimijoita. Siitä, kuinka tehokasta rekrytointi on ollut tai kuinka pysyvää alueelle sijoittuminen rekrytoinnin avulla on ollut, ei tarkastuslautakunnalla ole riittävää tietoa. Merkittävässä roolissa on kuitenkin ollut muun muassa se, että esimerkiksi kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on ollut vuoden 2018 aikana yli 10 500 opiskelijaohjauspäivää.

12 10 8 6 4 2 0

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

Hämeenlinna

Joensuu

Kotka

Kouvola

Lappeenranta

Mikkeli

Pori

Porvoo

Rovaniemi

Salo

Seinäjoki

Vaasa

2018

Vertailukaupunkien osuus Kelan maksamasta työmarkkinatuesta 2010 - 2018 (milj. €) Seinäjoki Porvoo Mikkeli Vaasa Salo Hämeenlinna Pori Rovaniemi Lappeenranta Kouvola Kotka Joensuu 0

10 2010

2011

20 2012

2013

30 2014

40 2015

2016

50 2017

60

2018

Kuva 9. Lähde: Kansaneläkelaitos

”Rekrytointi – vaikuta siellä missä voit vaikuttaa ja vakuuttaa”

24

sen osalta positiivisimmassa kolmanneksessa. Merkittävä tekijä kehityksessä on ollut talouden hidas elpyminen Vaasan alueella, mutta tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan myös rakenteellinen pitkäaikaistyöttömyys. Pitkäaikaistyöttömistä (työmarkkinatuen kuntaosuutta edellyttävät) noin 1000:sta henkilöstä arvioidaan tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan noin 33 % olevan tarkasteluhetkellä muiden kuin työllistämispalveluiden tarpeessa.


Vuoden 2018 aikana on työllisyyden hoidon toimenpiteissä kuitenkin tapahtunut muutoksia, joiden avulla työmarkkinatukeen ei tarkastuslautakunnan mukaan enää kohdistu vastaavaa kasvun riskiä kuin vuonna 2015. Hallinnollisesti on työllistämistoimikunta lakkautettu ja päätöksenteko on siirretty suoraan toimivaltaiselle toimielimelle, kaupunginhallituksen yleisjaostolle. Tarkastuslautakunnan vuoden 2015 suositusten mukaisesti on myös työmarkkinatuen kuntaosuuden budjetti siirretty sosiaalitoimesta työllistämispalveluihin. Tämä hallinnollinen siirto on mahdollistanut myös sen, että nyt työllistämisen piirissä työskentelevillä on laajempi tieto työmarkkinatuen kuntaosuuteen vaikuttavista tekijöistä. Näin kaupungin palkkatukityöllistäminen on voitu kohdistaa te-

hokkaammin oikeaan kohderyhmään. Uuden pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusmallin käyttöönotto mahdollistaa osaltaan alueemme rakenteellisen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen. Kysymykseen tulee tällöin tarkastelu työkyvyttömyyseläkkeen, Kansaneläkelaitoksen kuntoutuspalveluiden (sekä nuoret että ikääntyvät henkilöt) ja työhönvalmennuksen välillä. Tarkastuslautakunta arvioi kuitenkin, että tältä osin tulokset ovat tarkasteltavissa paremmin tulevien strategiakausien aikana. Se, miltä osin nämä toimenpiteet vaikuttavat osaajiin kohdistettuun strategiseen toimenpiteeseen, jää monelta osin avoimeksi. Tulisi määritellä tai kuvata riittävä osaamisen ja osaajien taso.

Vaasan kaupungin vuoden 2017 työllisyysaste oli kaikkien Suomen yli 50 001 asukkaan kaupunkien joukossa (C21 –kaupungit) 7. paras. Vuoden 2017 tulos on noussut takaisin vuoden 2014 tasolle. Vaasan kaupungin työttömyysaste on laskenut valtuustokauden 2017-2021 alun aikana. Vuoden 2016 lopussa Vaasan työttömyysaste oli 11,8 %, kun se vuoden 2018 päätyttyä oli 8,7 %. Innovaatiotoiminnan kehittämiseksi on kaupungissa käynnistetty vuoden 2018 aikana 26 kokeilua. Kehittäminen on ohjattua ja ohjauksen osaamiseen on myös kiinnitetty huomiota. Työllistymisen tukemiseen sekä oikea-aikaiseen rekrytointiin on kiinnitetty huomiota vuoden 2018 aikana. Useiden rekrytointitapahtumien tavoitteena on ollut alueen erityistarpeet huomioivan työllistymisen huomioiminen. Kansaneläkelaitoksen työmarkkinatuen kuntaosuuden osalta Vaasan kaupunki sijoittuu vertailukaupunkien joukossa alimpaan, positiiviseen kolmannekseen. Vaasan kaupungin työllisyysaste ei ole saavuttanut tavoiteltua 75 % tasoa. Vuonna 2017 Vaasan työllisyysaste oli 70,0 %. Työttömyysasteen positiivinen kehitys ei ole riittävä nostamaan Vaasan kaupungin vuoden 2018 työllisyysastetta yli tavoitellun 75 %:n. Innovaatiotoiminnan ja osaajien työllistymisen toimenpiteet ja tavoitteen toteutumista mittaavat mittarit eivät kohtaa. Käytössä oleva mittari on yleisluontoinen, joskin hyvä mittari, mutta se ei parhaimmillaankaan kerro vuonna 2018 tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Kansaneläkelaitoksen työmarkkinatuen kuntaosuus on noussut vuonna 2015 voimaan astuneen lakimuutoksen jälkeen Vaasassa noin 2–2,5 M€. Vuosien 2015-2018 tietojen mukaan noin 4–4,5 M€ on muodostumassa Vaasassa pysyväksi vuosittaiseksi kuntaosuudeksi. Tarkastuslautakunnan näkökulmasta olisi hyvä määritellä nykyisin käytössä oleville eri osaamisen, rekrytoinnin ja innovoinnin menetelmille sellaiset keskeiset tavoitteet, joita voitaisiin mitata. Tällä hetkellä vuosittaisia toimenpiteitä ja kokeiluja on tehty, mutta myös niiden kokonaisuutta tulisi ohjata. Koska resursseja ei ole loputtomasti, voidaan toimenpiteitä ryhmitellä ja aikatauluttaa niin, että yhtä kokonaisuutta voitaisiin hallita ja ohjata samaan aikaan. Vaasan kaupungin uusi pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusmalli mahdollistaa alueemme rakenteellisen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen. Tarkasteluhetkellä noin 33 % alueen 1000:sta pitkäaikaistyöttömästä on muiden kuin työllistämispalveluiden tarpeessa.

25


6. Talouden tasapaino Vuonna 2015 hyväksytyn Kuntalain 121.2 § 3 kohdan mukaan, mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on tarkastuslautakunnan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä. Uusi kuntalaki määrää myös erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelystä (118 §). Arviointimenettelyä sovellettiin ensimmäisen kerran tilikaudesta 2017 alkaen. Arviointimenettelyyn voi joutua, mikäli kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää säädetyssä ajassa tai jos asukasta kohden laskettu alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. Lisäksi arviointimenettelyyn voi joutua, mikäli kuntakonsernin tietyt rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavat tunnuslukujen raja-arvot ovat kahtena vuotena peräkkäin täyttyneet. On huomattava, että aikaisemmin voimassa olleeseen arviointimenettelyyn liittyen tarkastelukulma on nyt peruskaupungista poiketen kaupunkikonsernin taloudellisissa tunnusluvuissa. Tarkastuslautakunta on käyttänyt tässä kertomuksessa esitettyjen Vaasan kaupungin asukaskohtaisten talouslukujen laskennan perusteena Tilastokeskuksen ilmoittamaa asukaslukua. Tilastokeskuksen ilmoittama asukasluku 31.12.2018 tilanteessa oli 67 552. Vaasan asukasluku oli vuonna 2018 noin 2,9 % korkeampi kuin vertailukaupunkien keskimäärin (+ 1 935 henkilöä).


6.1 Talouden tila kaupunkikonsernissa

Vuoden 2018 taloudellinen tulos on heikko sekä Vaasan kaupungissa että kaupunkikonsernissa. Kuten taulukosta 1 havaitaan, ovat erityisesti Vaasan kaupunkikonsernin luvut vertailukaupunkeja heikommat siitäkin huolimatta, että vuoden 2018 vertailuluvut laskivat kaikilta osin vuodesta 2017. Ainoastaan verotulot ovat vertailukaupunkeja suuremmat, mutta nekin huomattavasti vuotta 2017 pienemmät. Vaasan kaupungin kertyneestä alijäämästä johtuen on talouden tasapainottamista arvioitu kappaleessa 6.2. talouden tasapainottaminen – ohjelma ja sen toteutuminen.

Valtuustokauden 2017-2021 toisen vuoden alijäämäksi muodostui Vaasan kaupungissa noin 9,2 M€ ja Vaasan kaupunkikonsernissa noin 14,5 M€. Vaasan kaupungin taseessa on siten vuoden 2019 alussa noin 32,9 M€ alijäämää (-488 €/asukas). Vaasan kaupunkikonsernilla on kuitenkin kertynyttä ylijäämää, joka on vuoden 2018 tilinpäätöksen jälkeen noin 129 M€ (+1 910 €/asukas). Valtuustokauden 2013-2016 alussa, vuoden 2012 jälkeen, Vaasan kaupungilla oli vielä kertynyttä ylijäämää taseessa noin 28,9 M€.

Kaupunki Vaasa Vertailukunnat Kaupunkikonserni Vaasa Vertailukunnat

Tilikauden tulos -146 -156

vuosikate 316 189

valtionosuudet 1 552 1 683

verotulot 3 996 3 896

-149 -58

695 727

1 834 2 059

3 960 3 874

Taulukko 1: Talouden tunnuslukuja vuodelta 2018 (€/asukas, vertailu: 50 001 – 100 000 asukkaan kunnat). Lähde: Kaupunkien tilinpäätökset 2018.

Talousvaikeuksissa olevan kunnan ns. kriisikuntakriteerit on määritelty kuntalaissa (118 §). Keskeistä on havaita se, että mahdollisen arviointimenettelyn käynnistäminen edellyttää kuntalain mukaan kaikkien neljän kriteerin samanaikaista täyttymistä. Valtiovarainministeriön ylläpitämän vertailutaulukon mukaan Vaasa on vertailukaupungeista 2. vahvimmassa asemassa vuoden 2017 toteutuneiden kriisikuntakriteerien mukaan. Heikoimmalla sijalla on Kotka ja vahvin on Salo. Yksikään vertailukaupunki ei ole arviointimenettelyn piirissä.

Kuva 10. Lähde: Vaasan kaupungin talousarviot ja tilinpäätökset

Kuvasta 10 on havaittavissa Vaasan kaupungin talouden heikentynyt tilanne. Vuoden 2018 tilinpäätöstilanteessa tulos on jäänyt yli 9 M€ negatiiviseksi, kun se vastaavan vuoden talousarviossa suunniteltiin yli 16 M€ positiivisemmaksi. Vuoden 2018 tulos osoittaa myös sen epäsuhdan, joka tarkasteluhetkellä vallitsee vuoden 2019 talousarvion ja vuoden 2018 tilinpäätöksen välillä. Vuoden 2019 talousarviossa vuosikate olisi noin 22,6 M€ ja kertynyt ylijäämää noin 21,9 M€ vuoden 2018 tilinpäätöstä parempi. Poistojen arviointi ja taso on vuoden 2018 taloussuunnittelussa onnistuttu oikaisemaan aikaisempia tilinpäätöksiä vastaavalle tasolle.

Eräiden keskeisten tunnuslukujen kehittyminen Vaasan kaupungissa 2015 - 2019 TA = Talousarvio, TP = Tilinpäätös Vuosikate

Tilikauden yli-/alijäämä

Poistot ja arvonalennukset

Kertynyt yli-/alijäämä

50,0

43,9 38,1

40,0

31,2 30,0

25,7

32,0

26,1

Milj. €

20,0 10,0 0,0 -10,0 -20,0

21,3 11,8 TP 2015

-0,9 TA 2016

-3,5 TP 2016

-30,0

-30,9

2,3 TA 2017

0,7 TP 2017

TA 2018 -16,3

-17,3 -21,0

12,7

7,2

-25,4

-24,4

-21,0

TP 2018

TA 2019 -11,0

-9,2

-23,7 -31,2

-27,6

-31,3

-28,9

-40,0

27

-32,0

-30,9

-32,9

-31,2


Vuosikate €/asukas 2018 Kotka Porvoo Lappeenranta Seinäjoki Pori Vertailu Vaasa Joensuu Mikkeli Rovaniemi Hämeenlinna Kouvola Salo

826 736 727 695 675 652 599 576

317 247 0

200

1 076 1 010

400

600

800

1 318

1 000 1 200 1 400

Kuva 11. Lähde: Kaupunkien konsernitilinpäätökset 2018

Vuosikatteen kehitys kuntakonsernissa €/as. 985

1028

943

1110

971

782

2015

2016 Vaasa

Kuva 12. Lähde: Tilastokeskus

Tulovero% 2018 Porvoo

19,75

Pori

19,75

Vaasa

20,86%

20,00

Mikkeli

20,50

Joensuu

20,50

Vertailu

20,60

Salo

20,75

Hämeenlinna

20,75

Kouvola

20,75

Seinäjoki

21,00

Rovaniemi

21,00

Lappeenranta

21,00

Kotka 18,50

21,50 19,00

19,50

20,00

20,50

21,00

Kuten kuvasta 11 havaitaan on Vaasan kuntakonsernin vuosikate tilinpäätöshetkellä 2018 ollut positiivinen, noin 695 €/asukas. Toisin sanoen, kaupunkikonsernin verotulot, valtionosuudet ja rahoitustuotot ovat kattaneet hyvin kaupunkikonsernin negatiivisen toimintakatteen (toimintatuotot – toimintamenot). Vaasan kuntakonsernin vuosikate on sen sijaan laskenut alle vertailukaupunkien keskitason, kun se vuodet 2015-2017 oli korkeammalla tasolla (kuva 12). Vuonna 2018 Vaasan kuntakonsernin vuosikate oli vertailukaupunkien joukossa sijalla 6. Kuntakonsernien vuosikate laski vertailuryhmän kaikissa kaupungeissa vuoden 2018 aikana pois lukien Porvoo, jossa kuntakonsernin vuosikate nousi vuodesta 2017 noin 10 €/ asukas. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti. Kuten kuvasta 13 havaitaan on Vaasan kaupungin tuloveroprosentti pienempi kuin kriisikuntakriteerin raja-arvo ja vertailukaupunkeihin verrattuna hyvällä tasolla. Vuoden 2018 laskennallinen kriisikuntakriteerin mukainen raja-arvo oli 20,86 %. Kriisikuntakriteerin raja-arvo ylittyy tarkasteluhetkellä neljässä vertailukaupungissa.

2017

Vertailukunnat

Kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen. Kriteerin mukaan kuntakonsernin vuosikate on kahtena vuotena peräkkäin negatiivinen. On huomioitava, että negatiivinen vuosikate ei saa yhtenä vuotena olla niin suuri, että kunta joutuisi sen johdosta suoraan arviointimenettelyyn lopullisen kertyneen alijäämän johdosta (-1000 €/asukas).

21,50

Kuva 13. Lähde: Tilastokeskus

28

22,00

Vertailukaupunkien vuoden 2018 keskimääräinen tuloveroprosentti oli 20,6 %, kun se Vaasassa oli 20,0 %. Vuonna 2018 tuloveroprosentti oli aikaisempien vuosien tapaan Vaasaa pienempi Porissa ja Porvoossa (molemmissa 19,75 %). Korkein verottaja oli Kotka, jossa veroprosentti oli peräti 21,5 %. On huomattava, että Vaasan ja esimerkiksi Lappeenrannan verotulokertymä vuodelta 2018 on lähes sama (lähes 4 000 €/asukas), vaikka kunnallisessa tuloveroprosentissa on vuonna 2018 ollut vielä 1 prosenttiyksikön ero. Vuodelle 2019 Vaasa ja Pori nostivat tuloveroprosenttia 0,5 prosenttiyksiköllä. Yksikään vertailukaupunki ei laskenut tuloveroprosenttiaan.


Asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla. Kuntaliiton mukaan kuntien lainakanta on kasvanut viime vuodet vuosittain noin 1-2 miljardin euron vuosivauhdilla. Merkittävä osa kuntakonsernin lainasta muodostuu kuntakonserniin kuuluvissa yhtiöissä, jotka investoivat aktiivisesti toimialansa kehittämiseen sekä toiminnan kriittisiin tekijöihin. Vuonna 2018 Vaasan kaupunkikonsernin lainakanta kasvoi noin 1,2 %, kun peruskaupungin lainakantaa kyettiin lyhentämään noin 2,7 %. Vaasan Kaupunkikonsernin lainakanta vuoden 2018 tilinpäätöksen jälkeen on 8 357 €/asukas ja peruskaupungin 3 731 €/asukas. Vertailukaupunkien kuntakonsernien lainamäärä on ollut kasvussa. Keskimäärin vertailukaupunkien kuntakonsernien lainamäärä on kasvanut vuoden 2018 aikana noin 2,0 %. Ainoa poikkeus on Lappeenranta, jossa kuntakonsernin lainakanta lyheni noin 260 €/asukas (-3,8 %). Kuten kuvasta 14 havaitaan, on Vaasa vertailukaupunkien joukossa heikoimmassa kolmanneksessa sijalla 9. Vuonna 2017 kuntakonsernin lainamäärän kriisikuntakriteerin mukainen raja-arvo oli 9 449 €/asukas, joka ylittyi vertailukaupungeista vain Kotkassa. Vuoden 2018 osalta raja-arvoa ei ole tarkasteluhetkellä saatavilla. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman maksuun. Kuntakonsernin tilanne on sitä parempi, mitä pienempi luku on. Kriisikunnassa suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 %. Vaasan kaupunkikonsernin suhteellinen velkaantuminen on täyttänyt kriisikuntakriteerin mukaisen arvon viimeiset valtuustokaudet. Esimerkiksi vuonna 2015 taso oli jo 95 %, mutta tilinpäätöksen 2018 jälkeen Vaasa on ensimmäisen kerran ylittänyt 100 % tason (100,5 %). Toisin sanoen, kuntakonsernin käyttötulot eivät enää sellaisenaan riitä vieraan pääoman maksuun, mikäli lainakanta tulisi lyhennettäväksi tarkasteluhetkellä. Suhteellinen velkaantuminen on niin korkea, että vieraan pääoman lyhentäminen lyhyelläkään aikavälillä ei ole enää realistista, sillä esimerkiksi tehdyt investoinnit eivät ole vastaavana aikana realisoitavissa.

Lainakanta €/asukas 2018 Salo Rovaniemi Kouvola Pori Hämeenlinna Lappeenranta Joensuu Vertailu Porvoo Vaasa Seinäjoki Mikkeli Kotka

6299

3 130

9449

4 270 4 492 5 913 6 405 6 601 6 624 6872 7 202 8 357 9 212 9 728 10 535 0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

Kuva 14. Lähde: Kaupunkien konsernitilinpäätökset 2018

Lainakanta €/asukas 10000 8000 6000 4000

6141

2000 0

7808

8400

6399

2015

2016

Vertailukunnat

8256

6570

2017

Vaasa

Kuva 15. Lähde: Kaupunkien konsernitilinpäätökset 2018 Suhteellinen velkaantuneisuus% 2018 50,0 %

Salo

51,2

Rovaniemi

66,8

Kouvola

67,7

Pori

74,0

Joensuu

76,5

Lappeenranta

83,3

Vertailu

85,0

Hämeenlinna

85,9

Porvoo

90,0

Vaasa

100,5

Kotka

105,6

Mikkeli

106,0

Seinäjoki

113,0 0,0

20,0

40,0

60,0

80,0

100,0

120,0

Kuva 16. Lähde: Kaupunkien konsernitilinpäätökset 2018 Suhteellinen velkaantuminen on korkeaa kaikissa vertailukaupungeissa. Keskimäärin vertailukaupunkien suhteellinen velkaantuminen oli vuonna 2018 yli 83 % tason. Ainostaan Salossa on ulkopuolisen pääoman käyttöä kyetty rajoittamaan lähelle asetettua raja-arvoa. Vaasa ylittää vertailukaupunkien keskimääräisen tason ja on tässäkin suhteessa vertailukaupunkien osalta heikoimmassa kolmanneksessa sijalla 9.

29


6.2. Talouden tasapainottaminen – ohjelma ja sen toteutuminen

2023 loppuun mennessä. Vuoden 2017 tilinpäätöksessä syntynyt ylijäämä kattaa ensisijaisesti vuoteen 2015 mennessä kertynyttä alijäämää.

Tarkastuslautakunnan arviointi vuodelta 2015 kuvaa kaupungin taloudellista tilannetta hyvin. Vuoden 2015 toimintaa käsitelleessä arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta arvioi, että kuntalain mukainen talouden tasapainovaatimus on uhattuna. Kaupunginhallitus arvioi Vaasan kaupungin tilinpäätöksessä vuodelta 2018, että valtuuston asettamat tavoitteet alijäämän kattamiseksi ovat uhattuna tilinpäätöksen tuloksen perusteella. Tarkasteluhetkellä tarkastuslautakunnalla on käytössään taloussuunnitelma vuosille 2019-2021, vuoden 2018 tilinpäätös, talouden tasapainotusohjelman toteumatiedot vuodelta 2016 sekä alustava ennuste vuoden 2019 toteumaksi. Valitettavasti kaupunginhallitus ei ole tilinpäätöksissään vuosilta 2017 ja 2018 raportoinut vuoden 2016 talousarviokäsittelyn yhteydessä päätetyn talouden tasapainottamisohjelman toteumia. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä tasapainottamisohjelman katsottiin tuottaneen noin 11,6 M€ säästöt. Kaupunginvaltuuston taloudenohjauksen näkökulmasta vuosien 2017 ja 2018 tilinpäätösmenettely ei ole hyväksyttävä.

Vuoden 2016 talousarviossa esitetyn talouden tasapainottamisohjelman säästövaikutukseksi arvioitiin 26,8 M€. Toimenpiteiltään ohjelman arvioitiin olevan etupainotteinen, jolloin vaikutukset olisivat olleet nähtävissä tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan pääosin vuoden 2017 ja 2018 tilinpäätöksien jälkeen. Tarkastuslautakunta arvioi vuoden 2016 toimintaa käsitelleessä arviointikertomuksessa, että vuoden 2016 lopulla talouden tasapainotusohjelmasta oli henkilöstösäästöt mukaan luettuna toteutunut 16,2 M€. Henkilöstösäästöt oli esitetty yhtenä keinona talouden tasapainottamiseksi, mutta niitä ei oltu sisällytetty tasapainottamisohjelman taloudellisiin laskelmiin. Koska vuosien 2017 ja 2018 tilinpäätöksissä ei raportoitu toimenpideohjelman yksilöityjä vaikutuksia, on vuodesta 2016 toimeenpannun talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteitä siten jäänyt tarkastuslautakunnan näkökulmasta raportoimatta ja toimeenpanematta viimeisiltä kahdelta päättyneeltä tilikaudelta yhteensä noin 10,6 M€. Tämän perusteella myöskään vuodesta 2016 vuoteen 2018 ulottunutta talouden tasapainottamisohjelman riittävyyttä ei voi tilinpäätöksen 2018 perusteella arvioida. Vaasan kaupungin voimassa olevan vuosien 20192021 taloussuunnitelman mukaan tulisi kertynyttä alijäämää olemaan vuoden 2019 jälkeen -11,0 M€. Vuoden 2020 jälkeen alijäämää ei enää olisi, vaan ylijäämä olisi kertynyt noin 2 M€. Taloussuunnitelma vuosille 2019-2021 lähtee siitä perusolettamuksesta, että Vaasan kaupungin vuosikate tulisi vuoden 2019 lopulla olemaan 43,9 M€ ja vuoden 2020 lopulla 43,6 M€. Yli-/alijäämä 5,00 0,00 -5,00

Milj. €

Tarkastuslautakunta on käsitellyt Vaasan kaupungin talouden tasapainottamista arviointikertomuksissaan vuosilta 2014-2017. Vuoden 2015 keväällä lautakunta totesi, että sillä ei ole käytössään sellaista suunnitelmaa, jolla vuoden 2014 aikana kertynyt alijäämä kyettäisiin suunnitelmallisesti kattamaan kuntalain edellyttämällä tavalla. Vuoden 2016 keväällä tarkastuslautakunta arvioi, että Vaasan kaupungin kuntalain mukainen talouden tasapainovaatimus on uhattuna. Vuoden 2017 keväällä tarkastuslautakunta arvioi tilanteen olevan hieman negatiivisempi kuin kaupunginhallituksen taloussuunnitelmassa vuosille 2017-2019 esitettiin. Vuoden 2018 arvioinnissa tarkastuslautakunta arvioi vuoden alun ennakkotietojen perusteella, että kaupungilla on mahdollisuudet alijäämän kattamiseen säädetyssä ajassa vuoteen 2020 mennessä.

Vaasan kaupungin toimintavuoden 2018 tulos oli noin 17 M€ pienempi kuin talousarviossa 2018 oli arvioitu. Tilinpäätöksen 2018 jälkeen Vaasan kaupungin taseessa on kertynyttä alijäämää noin 32,9 M€. Vuonna 2015 voimaan astuneen kuntalain mukainen alijäämän kattamisvelvollisuus alkaa vuoden 2015 tilinpäätöksestä. Tämän jälkeen Vaasan tulos on ollut positiivinen vain vuoden 2017 tilinpäätöksessä. Kuvassa 17 on esitetty Vaasan kaupungin katettavan alijäämän tasot kuntalain 110 § mukaisina vuoden 2018 tilinpäätöksen jälkeen. Kuten kuvasta 17 havaitaan, tulisi vuosien 2019 ja 2020 aikana kattaa noin 20,25 M€ alijäämä ja vuonna 2021 vuodelta 2016 aiheutunut alijäämä 3,5 M€. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä syntynyt 9,2 M€ alijäämä tulee kattaa vuoden

0,75

2015

2016 -3,50

2017

-10,00

2018

-9,20

-15,00 -20,00 -25,00

-21,00

Katettavaa

Milj. €

25,00 20,00

20,25

15,00 9,20

10,00 3,50

5,00 0,00

0,00 2020

2021

2022

Kuva 17. Talouden tasapainottaminen

30

2023


Tämän perusteella molempien vuosien 2019 ja 2020 ylijäämäksi syntyisi poistojen jälkeen noin 13 M€ (yhteensä noin 26 M€). Voimassa olevan talousarvion ja –suunnitelman 2019-2021 mukaan tulisi vuoden 2015 loppuun mennessä kertynyt alijäämä katetuksi määräaikaan, vuoteen 2020, mennessä. Talouden tasapainon saavuttamista voidaan arvioida edellä esitettyjen perusteiden valossa vain karkeasti. Vuoden 2018 tilinpäätöksen kriittinen tekijä oli tarkastuslautakunnan näkökulmasta Vaasan kaupungin tulojen riittävyys. Vaasan kaupungin toimintatuotot jäivät noin 8,3 M€ ja verotulot noin 14 M€ vuoden 2018 talousarviossa asetetusta tavoitteestaan. Vuoden 2018 toimintakulut sen sijaan vähenivät noin 6,6 M€ talousarviossa arvioidusta ollen kuitenkin noin 4,9 M€ enemmän kuin tilikaudella 2017. Lähtökohtaisesti edellä olevasta seurasi vuoden 2018 osalta yhteensä noin 15,7 M€ rahoitusvaje. Vuoden 2019 talousarvio on toimintatuottojen osalta arvioitu alle vuoden 2018 tilinpäätöksen tason. Toimintatuottoja on arvioitu vuonna 2019 tulevan noin 3 M€ vähemmän kuin vuonna 2018. Samoin toimintakulut on arvioitu vuoden 2018 tilinpäätöksen tasoon. Verotulot on sen sijaan arvioitu vuoden 2019 talousarviossa noin 294 M€ tasoon, kun ne tilinpäätöksessä 2018 olivat noin 270 M€. Vuoden 2015 verotulokertymä oli noin 278 M€ ja vuoden 2016 noin 284 M€. Edes vuonna 2013 ei verotulokertymä (noin 273 M€) ollut yhtä alhainen kuin vuonna 2018. Tarkastuslautakunta arvioi, että kunnallisveroon vuodelle 2019 tehdystä 0,5 % -yksikön korotuksesta huolimatta, on verotulot arvioitu vuodelle 2019 varovaisuusperiaatteiden vastaisesti. Vuodelle 2019 tehdyn veronkorotuksen arvioitu vaikutus verotuloihin on noin + 6 M€. Varovaisesti arvioiden ovat vuoden 2019 verotulot vuosien 2015-2017 verotulon keskiarvon (noin 280 M€) ja vuosien 2015-2018 verotulon keskiarvon (noin 277 M€) sekä veronkorotuksen perusteella lähes 8-10 M€ liian positiiviset. Vuodelle 2019 on arvioitu noin 2 M€ valtionosuuksien kasvu. Vuoden 2019 vuosikatteen on arvioitu voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan olevan noin 44 M€. Edellä olevien karkeiden laskelmien perusteella vuoden 2019 talousarvion vuosikate olisi tarkasteluhetkellä 6-8 M€ liian positiivinen. Tarkastuslautakunnan arviossa vuoden 2019 vuosikate asettuisi noin 38-36 M€ tasoon. Toimintojen jatkuessa vuonna 2019 vuoden 2018 tasossa ja poistotason pysyessä talousarvion mukaisena (31,2 M€) olisi tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja vuonna 2019 positiivinen, noin seitsemästä viiteen miljoonaa euroa. Mikäli taloussuunnitelmavuosi 2020 olisi vuoden 2019 kaltainen, olisi vuosien 2019 ja 2020 yhteenlaskettu kertynyt ylijää-

mä korkeimmillaan noin 14 M€ tai 10 M€. Tämä vuosilta 2019 ja 2020 kertyväksi arvioitu ylijäämä ei riitä kattamaan Vaasan kaupungin 20,25 M€ alijäämää määräajassa. Tarkasteluhetkellä tarkastuslautakunnalla ei ole käytössään vahvistettua talouden tasapainottamissuunnitelmaa, jonka perusteella vuosina 2019 ja 2020 kyettäisiin kattamaan vuoden 2015 loppuun mennessä syntynyt alijäämä. Talouden tasapainottamisohjelmaa laadittaessa on huomattava, että Vaasan Sairaanhoitopiirin talousarvio vuodelle 2019 on Vaasan osalta noin 95,3 M€ tasossa, kun se Vaasan kaupungin talousarviossa on 87,6 M€. Eroa on peräti 7,7 M€. Erikoissairaanhoidon vuosien 2015-2018 toteutuneiden kulujen keskiarvon (noin 88,3 M€) perusteella on Vaasan kaupungin talousarvio vuodelle 2019 erikoissairaanhoidon osalta noin 600 T€ liian pieni. Vuonna 2018 palvelujen ostot kasvoivat + 13,3 M€ (+ 6,0 %) vuoden 2017 tasosta. Ostopalveluiden kasvu heikensi osaltaan kaupungin tulosta vuonna 2018 enemmän kuin laskeneista henkilöstökuluista (noin - 8,8 M€, - 3,7 %) oltaisiin hyödytty. Edellä mainittuun muutokseen vaikutti suurelta osin kaupungin eräiden tukipalveluiden yhtiöittäminen 1.5.2018 alkaen. Tarkastuslautakunnan laskelmissa ei huomioida vuonna 2019 tapahtuvia palkankorotuksia eikä vuonna 2020 poistuvia kilpailukykysopimukseen liittyviä henkilöstömenosäästöjä. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2018 suoritetut kaupungin toimintojen yhtiöittämiset näkyvät ensimmäisen kerran täysimääräisinä vähennyksinä henkilöstömenoissa vasta vuonna 2019. Vuosi 2018 ei ole siten riittävä vertailutieto vuosien 2019 ja 2020 henkilöstömenojen arvioimiseksi. Tarkasteluhetkellä tulee kiinnittää huomiota kaupungin omien toimintatuottojen epävarmuustekijöihin, sillä vuoden 2019 maaliskuun kertymä on huomattavasti vuodentakaista heikompi. Samoin tulee huomioida jälleen kerran kasvussa olevat ulkoisten palveluiden ostot. Vuosien 2019 ja 2020 talouden tasapainotusohjelman vaikutusten tulee olla pitkäaikaisia, sillä vuoden 2020 jälkeen katettavaa alijäämää on lyhyellä aikavälillä jäljellä 12,7 M€. Lisäksi toimeen tulee ryhtyä heti käyttösuunnitelmien valmistelun yhteydessä toimintavuosien alussa eikä toimintavuoden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen kuten keväällä 2019. Talouden tasapainottaminen ei myöskään kestä yhtään välivuotta, kuten toiminta vuonna 2018, jolloin ennakkotietoon verotulojen laskeneesta tasosta olisi kyetty reagoimaan jo talousarviovuoden aikana. On huomioitava, että esimerkiksi kilpailukykysopimuksen vaikutukset ovat olleet vuoden 2017 tapaan voimassa myös vuonna 2018. Vuoden 2018 verotuksen muutokset näkyvät ensisijaisesti vuonna 2019 kunnille tapahtuvissa kuntaveron tilityksissä.

31


Vaasan kaupunkikonsernilla on kertynyttä ylijäämää vuoden 2018 tilinpäätöksen jälkeen noin 129 M€ (+1 910 €/asukas). Konsernin kertynyt ylijäämä on vuoden 2018 tilinpäätösten perusteella vertailukaupunkien (50 001- 100 000 asukasta) 2. paras. Se on lähes 1000 €/asukas parempi kuin vertailukaupunkien keskimäärin. Vuonna 2018 kriisikuntakriteereistä kuntakonsernin vuosikate, kunnan tuloveroprosentti ja kuntakonsernin lainakanta olivat raja-arvoja positiivisempia. Vaasan kaupunkikonsernin vuosikate oli + 695 €/asukas ja tuloveroprosentti (20,0 %) oli alle 20,86 % raja-arvon. Lainakannan vuoden 2017 raja-arvo oli 9 449 €/asukas, kun Vaasan kuntakonsernin vastaava luku vuonna 2018 oli 8 357 €/asukas. Kuntakonsernin vuosikate oli hieman vertailukaupunkien keskimääräistä tasoa heikompi, mutta verotuksen osalta Vaasa lukeutui vertailukaupunkien keveimmin verottavaan neljännekseen. Kuntakonsernin lainakanta on vertailukaupunkien 4. heikoin. Vuoden 2019 talousarvion valmistelussa on kyetty arvioimaan mahdollinen poistotaso (noin 30-31 M€) huomattavasti realistisemmin kuin vuosina 2013-2018. Toimintavuoden 2018 alijäämä oli Vaasan kaupungissa noin 9,2 M€ ja Vaasan kaupunkikonsernissa noin 14,5 M€. Vaasan kaupungin taseessa on siten vuoden 2019 alussa noin 32,9 M€ alijäämä (-488 €/asukas). Vaasan kaupungin kertynyt alijäämä on vertailukaupunkien heikoin. Kriisikuntakriteerien suhteellinen velkaantuneisuus on täyttänyt Vaasassa 50 % raja-arvon koko uuden strategiakauden. Vuonna 2018 Vaasan kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli 100,5 %, joka on yli 15 %-yksikköä vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi. Vaasan kaupungin vuoden 2018 tulos oli yli 16 M€ pienempi kuin vastaavan vuoden talousarviossa oli arvioitu. Vaasan kaupunki ei reagoinut riittävin toimenpitein toimintavuoden 2018 aikaiseen tietoon verotulojen heikentyneestä tasosta. Vuoden 2016 talousarvion yhteydessä hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman toteutumisesta ei ole tehty raportointia vuosien 2017 ja 2018 tilinpäätöksissä. Raportointi olisi tullut tehdä siksi, että tasapainottamisohjelman vaikutusten katsottiin olevan etupainotteisia ja siten kyseisten vuosien tilinpäätöksissä havainnoitavissa. Raportoimattomia ja siten toteuttamattomia yksityiskohtaisia talouden tasapainottamistoimenpiteitä jäi vuosilta 2017 ja 2018 noin 10,6 M€. Vuoden 2019 talousarvion verotulot on arvioitu varovaisuusperiaatteiden vastaisesti. Vuosien 2015-2018 kertyneiden verotulojen perusteella on vuodelle 2019 määritelty verotulotaso noin 10 M€ liian suuri. Laskelmassa huomioidaan vuodelle 2019 tehty 0,5 %-yksikön korotus kunnalliseen veroprosenttiin. Tarkastuslautakunnalla ei ole tarkasteluhetkellä käytössään kaupunginvaltuuston hyväksymää voimassa olevaa talouden tasapainotusohjelmaa, jolla katettaisiin vuoden 2020 loppuun mennessä 20,25 M€ alijäämä. Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää huomiota kaupungin omien toimintatuottojen vaihtelevuuteen sekä jo vuoden 2018 alussa nousuun lähteneisiin ulkoisten palveluiden ostoihin. Ulkoisten palveluiden oston ei tule kasvaa henkilöstösäästöjen ja yhtiöittämisten johdosta vaan kaupungin tekemän strategisen palveluihin kohdistuvan päätöksen johdosta. Tarkastuslautakunta arvioi, että kuntalain mukainen talouden tasapainovaatimus on uhattuna. Tähän vaikuttaa ensisijaisesti vuodesta 2018 alkanut verotulojen heikkeneminen. Tarkastuslautakunta toteaa tämän vuoksi, että vuosien 2019 ja 2020 jälkeen mahdollisesti kertynyt ylijäämää (10-14 M€) ei riitä kattamaan 20,25 M€ alijäämää. Tämän jälkeen vuoteen 2023 mennessä tulee kattaa kuitenkin vielä noin 12,7 M€ alijäämä.

32


7. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta – sopimusten hallinta ja ostopalvelusopimusten valvonta

Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa ja kaupunkikonsernissa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Strategiakauden alussa, vuodesta 2014 on otettu käyttöön järjestelmä, jossa hallintokunnat asettavat talousarviotavoitteita myös sisäisen valvonnan kehittämiseen liittyen. Kuntalain muutoksesta johtuen hyväksyttiin 16.12.2013 perusteet kunnan ja kuntakonsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskien. Vaasan kaupungin tilinpäätöksen 2018 riskienhallinnan ja valvonnan arvioissa toimintavuodelta todetaan, että Vaasan kaupungin organisaatiomuutokset, ulkoistamis- ja yhtiöittämisjärjestelyt ovat vähentäneet tulosyksiköiden määrää ja lisänneet sopimuksellisuutta. Tilinpäätöksessä todetaan myös, että sopimukset/ sopimustenhallinta on kirjattu kaupungin riskienhallintaohjelmassa kaupunkitasoiseksi riskiksi.

Vaasan kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus vastaa sopimusten hallinnan ja sopimusvalvonnan järjestämisestä, antaa tarkemmat ohjeet sopimushallinnasta sekä määrää sopimusten vastuuhenkilöt tehtäväalueellaan. Muut toimielimet määräävät sopimusten vastuuhenkilöt alueellaan. Vaasan kaupungin tilintarkastaja sekä sisäinen tarkastus ovat suunnitelmiensa mukaisesti tarkastelleet viimeksi vuonna 2016 kaupungin sopimustenhallinnan tilaa. Tilintarkastuksen osalta kyse oli myös vuoden 2014 suositusten seurannasta.

ohjeet ovat osa kaupungin omistajaohjausta ja siten sopimusten elinkaaren jokaisen vaiheen tulisi olla johdon hallinnassa. Kuten Vaasan kaupungin tilinpäätöksestä vuodelta 2018 on havaittavissa ja tarkastuslautakunnan vuoden 2018 toimintaa koskevissa selvityksissä ilmeni, ei vuoden 2018 loppuun mennessä ole tehty sopimustoimintaa koskevaa ohjeistusta. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan kaupungissa on vuoteen 2019 tultaessa nimetty esimerkiksi hankintavastaavat, mutta varsinaisia sopimustenhallinnan ja –valvonnan yhteyshenkilöitä he eivät ole. Vastaavasti sähköinen järjestelmä on käytössä vain osittain. Hyvää on se, että sosiaali- ja terveystoimi on tehnyt vuoden 2018 syksyllä laajan sopimuskartoituksen sote- ja maakuntauudistukseen liittyen sekä vienyt sopimukset Pohjanmaan liiton ylläpitämään sähköiseen Cloudia –järjestelmään. Samoin tarkastuslautakunnan keräämän materiaalin (Varhaiskasvatus, Koti- ja laitoshoito, Kuntatekniikka) perusteella vahvistuu näkemys siitä, että yksittäisten sopimusten vastuuhenkilöt on tiedossa ja vähintään toimielimien alaisella viranhaltijatasolla hallittavissa, mutta kuntaliiton ohjeistuksen, kaupungin hallintosäännön ja tarkastajien tekemien suositusten mukaisella tasolla sopimustenhallinta ei ole.

On huomattava, että esimerkiksi hankintapalveluiden ulkoistaminen sekä kaupungin hankintaohjeiden uusiminen ja sen seurauksena hankinta- sekä ostopalvelusopimusten roolien selkiyttäminen vuonna 2018 on vain pieni osa sopimustenhallinnan kokonaisuutta. Tämän perusteella Vaasan kaupungin hallintosääntöä voidaan myös tarkentaa siltä osin, mikä tarkastelunäkökulma sopimustenhallin“Palvelusopimusten valvontaa taan otetaan. Käytännössä voidaan teemoittaa hallintosäännön määräyksiä on tarkastuslautakunnan teaiheiden vuosittainen vaihtuminen kemisissä selvityksissä hyöylläpitää tarvetta dynnetty juuri hankinta- ja palveluiden kehittämiselle.” ostopalvelusopimuksiin liittyvien prosessien kehittämisessä.

Vuosien 2014 ja 2016 tarkastuksien tuloksina suositeltiin ensisijaisesti kaupungin sopimustenhallinnan terävöittämistä. Kyseeseen tuli niin sopimushallintaan liittyvän järjestelmän käyttöönotto kuin sopimustenhallintaan ja sopimuksiin liittyvän ohjeistuksen tekeminen. Vielä vuosina 2014 ja 2016 kysymys oli sopimusten järjestelmätason hallinnasta. Sopimustoiminnan ohjeistuksen tarkastusten keskeinen tavoite on sekä tilintarkastajalla että sisäisellä tarkastajalla ollut sen asian arvioiminen, ovatko kaupungin sopimuksiin liittyvät käytännöt yhteneväisiä annettujen ohjeiden kanssa. Kuntaliiton sopimussuosituksen (viimeksi päivitetty 26.5.2017) mukaan sopimus-

Tarkastuslautakunta keskittyi sopimustenhallinnan osalta arvioinnissaan myös ostopalvelusopimusten valvontaan. Ostopalvelusopimukset kattoivat niin puitesopimukset kuin palvelusetelien avulla tuotetun toiminnan. Tarkastuslautakunta pyysi erillisiä selvityksiä asiasta sivistystoimen varhaiskasvatuksesta, sosiaali- ja terveystoimen kotija laitoshoidosta sekä teknisen toimen kuntateknii-

33


kasta. Selvityksistä on tarkastuslautakunnan mukaan selkeästi nähtävissä valvontamekanismien kaksijakoisuus. Kun on kyse suoraan kuntalaisille tuottavista palveluista ja asiakasrajapinnasta, on myös valvonnan kokonaisjärjestelmään ja suunnitelmallisuuteen kiinnitetty enemmän huomiota kuin palvelujärjestelmää tukevassa, lähinnä eri investointimuotoihin ja investointikohteisiin keskittyneessä kokonaisuudessa.

Koti- ja laitoshoidon valvonta ja auditointijärjestelmä on pitkälle suunniteltua ja organisoitua. Koti- ja laitoshoidossa myös päättävät toimielimet ovat vuoden 2018 aikana käsitelleet ostopalvelutoimintaan liittyvien auditointien tuloksia sekä esittäneet seurausvaatimuksia. Merkittävää on huomata se, että kaupungin omavalvontasuunnitelman mukaisista huomioista tehdään vastaavat ilmoitukset myös valvontaviranomaiselle. Myös eri palveluita tuottavilla toimintayksiköillä on lain perusteella velvollisuus pitää nähtävillä omavalvontasuunnitelmansa. Tarkastuslautakunnan mielestä kehitettävää olisi esimerkiksi siinä, kuinka eri toimintayksiköt velvoitetaan ilmoittamaan kaupungille omavalvontasuunnitelmansa toteuttamisesta ja tehdyistä huomiosta. Tämä mahdollistaisi huomattavasti nopeammin toiminnan kehittämisen ja palveluja kyettäisiin kehittämään enemmän avoimessa ilmapiirissä. Varhaiskasvatuksessa korostuu tarkasteluhetkellä toiminnan aloittamiseen ja muuttamiseen liittyvien taitekohtien valvonta sekä toiminnan aikainen palveluntuottajien omavalvonta. Varhaiskasvatuksen toimintamallit eivät huomioi niin selkeästi ulkoisten palveluntuottajien valvontaa tai valvonnan mahdollisuuksia. Painopiste on ollut enemmän oman toiminnan päivittäisessä seurannassa ja valvonnassa. Erityistä on huomata se, että varhaiskasvatuksessa on havaittu tarve valvonnan kehittämiseen osana palvelusetelien käyttöönottoa ja toiminnan laajentumista. Yksikköjen koko on kasvamassa ja toimijoita on enemmän.

Kuntatekniikan selvityksistä on havaittavissa ostopalvelusopimusten valvonnan merkityksen hämärtyminen suhteessa varsinaiseen ulkoisesti suunniteltuun ja organisoituun valvontaan. Kuntatekniikassa kyse on enemmän yksittäisen ostopalvelusopimuksen vastuuhenkilön vastuusta. Valvonta on ennalta määritettävissä tiettyihin taitekohtiin ostopalvelusopimuksen aikajanalla eikä se sisällä niin sanottua suunniteltua yllätykseen perustuvaa toiminnan valvontaa tai kaupungin palvelutavoitteiden mukaista tavoitetarkastelua. Varsinaista sopimusten valvontajärjestelmää ei kuntatekniikassa ole määritetty. Asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen valvontakeinona on ensiarvoisen tärkeää. Tarkastuslautakunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, missä määrin kaupungin palveluntuottajilta ostamien palveluiden valvonnassa tukeudutaan palveluita käyttävien asiakkaiden palautteeseen. Kaupungin ostopalveluiden omavalvonnan tukeutuessa ensisijaisesti asiakaspalautteeseen, on vaarana, että palveluntuottajien ja kaupungin välisissä sopimuksissa sovittu palvelutaso on jo laskenut ja valvonnan osalta ollaan myöhässä. Tämä on nähtävissä käytännössä esimerkiksi yksityisten palveluntuottajien tuottamissa vanhuspalveluissa ja lasten päivähoidossa sekä katujen vuosittaisen ylläpidon merkityksellisyyden arvioinnissa. Sopimusten valvonnan prosessin tulisi olla ennaltaehkäisevää ja siten myös yllätyksellistä. Tarkasteluhetkellä omavalvonnan nopean toiminnan, niin sanotun yllätystarkastuksen, laukaisee pääasiassa joko asiakaspalaute, reklamaatio, kantelu tai muuten valvovan viranomaisen esimerkiksi keskusteluissa havaitsema asia. Kaupungin valvonnan keinoin tulisi varmistua esimerkiksi siitä, että saatu asiakaspalaute olisi enemmän toimintaa kehittävää kuin ilmoituksia tuotetun palvelutason puutteista. On huomattava, että havaituissa palvelutason puutteissa ei kaikilta osin ole kysymys valvonnan puutteista vaan siitä, että ostopalvelusopimuksen osapuoli/-puolet eivät ole noudattaneet palveluntuottamisesta tehtyä sopimusta.

Vaasan kaupungin järjestelmätason valvonta on toiminnoissaan huomioinut sopimustenhallinnan ja tehnyt asiasta kehittäviä toimenpide-ehdotuksia. Vaasan kaupungin riskienhallintaohjelmassa on huomioitu sopimustenhallintaan ja sopimuksiin liittyvät riskit. Sosiaali- ja terveystoimi on vuoden 2018 aikana tehnyt sopimuskartoituksen ja vienyt omat sopimuksensa sähköiseen Cloudia –järjestelmään. Muilta osin kaupungin Kaarle -järjestelmä ei nykyisellään vastaa täysin sopimustenhallintajärjestelmää. Sosiaali- ja terveystoimen koti-ja laitoshoidolla on toimiva ja ajanmukainen ostopalveluiden auditointi- ja valvontajärjestelmä. Vuosina 2014 ja 2016 tehtyjä suosituksia sopimustenhallinnan kehittämiseksi ei ole toteutettu. Vuoden 2018 loppuun mennessä ei ole tehty sopimustenhallintaan ja sopimuksiin liittyvää ohjeistusta.

34


Sopimustenhallinnan sähköisen kehittämisen ja ohjeiden pohjana on hyvä käyttää Kuntaliiton vuonna 2017 päivittämää sopimussuositusta. Sopimustenhallinta- ja sopimusohjeet tulee laatia. Kaupungin sisäisessä ostopalvelujen valvonnan kehittämisessä on hyvä tehdä vertaisarviointi sosiaali- ja terveystoimen koti- ja laitoshoidon tulosalueelle. Nykyisin käytössä olevan järjestelmän seurauksena on valvonnan toimivuudesta ja sen tuloksista kertynyt paljon paikallista tietoa. Palveluidentuottajilla on aina vastuu tuottaa palveluita sopimuksissa sovituin ehdoin. Tämän vuoksi tarkastuslautakunta peräänkuuluttaa enemmän suunniteltua ja yllätyksellistä valvontaa. Järjestelmän toimiessa kyettäisiin vähentämään negatiivista asiakaspalautetta, joka merkitsee sekä laskenutta palvelutasoa että pahimmillaan sopimusten vastaista toimintaa. Hyvä valvonta vaatii myös resursseja. Koska Vaasan kaupunki on taloudellisesti haastavassa tilanteessa, voidaan nykyisin voimassa olevien sopimusten rikkomisesta aiheutuvia seurauksia tarkastella uudelleen suhteessa rikkomuksesta aiheutuvaan vahinkoon ja haittaan.

8. Arviointikertomusten käsittely ja vaikuttavuus

Ei toteutettu / Ei aloitettu

Arviointi

Toteutettu / Aloitettu

Vaasan kaupungin strategia ja tavoitteiden arviointi

2017

x

Ks. 3. Vaasan kaupungin strategia ja tavoitteiden arviointi.

Alueen vetovoimaisuuden kehittäminen

2017

x

Ks. 5. Vetovoimaisuus

Edustuksellisen ja suoran demokratian vahvistaminen

2017

x

Ks. 4.1. Palveluiden kehittäminen

Asia

Huomautus

Vaasan kuntakonserni – Konsernijohtaminen ja -ohjaus

2017

x

x

Kaupungihallituksen konsernijaosto on perustettu vuonna 2017. Konsernijaoston tulee tuntea oma toimivaltansa ja kehittää toimintaansa toimivaltansa puitteissa.

Kokonaisrahoituksen tasapaino

2015 2016 2017

x

x

Ks. 6. Talouden tasapaino.

Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta

2017

x

x

Ks. 7. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta.

Tarkastuslautakunta on vuosittain ilmoittanut valtuustolle ne arviointikertomuksessa olleet huomiot, jotka ovat johtaneet kaupungin hallinnossa toimenpiteisiin tai joiden osalta ei ole tehty mitään ja/tai riittäviä toimenpiteitä. Arviointikertomuksia on käsitelty vuosittain kaupunginvaltuuston kesäkuun kokouksessa samaan aikaan vastaavan vuoden tilinpäätöksen kanssa. Kaupunginhallituksen arviointikertomusten johdosta antamia selvityksiä ja ehdotuksia toimenpiteiksi on käsitelty kaupunginvaltuustossa saman toimintavuoden aikana. Kaupunginhallituksen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen 2017 perusteella laatimaa vastinetta on käsitelty asetettuun määräaikaan mennessä kaupunginvaltuustossa 8.10.2018 § 55. Valtuustokauden 2013 – 2016 arviointikertomusten vaikuttavuutta on käsitelty tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2017.

35


VAASAN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA

Edessä istumassa tarkastuslautakunnan pj Heimo Hokkanen ja tarkastusjohtaja Matti Rosvall. Takana vasemmalta: Marko Lähdesniemi, Christian Pundars, Mikael Ö, Maria Storgård, Piia Yli-Heikkuri, Mauri JV. Öljymäki, Anne Rintamäki, Alexandra Saarinen ja tarkastussihteeri Pirkko-Liisa Ala-Karjanmaa.

36

Profile for Vaasan kaupunki / Graafiset palvelut

Vaasan kaupunki - arviointikertomus 2018  

Vaasan kaupunki - arviointikertomus 2018

Vaasan kaupunki - arviointikertomus 2018  

Vaasan kaupunki - arviointikertomus 2018