K
aikkia kansalaisryhmiä palveleva kela.fi-verkkopalvelu rakennettiin reilun vuoden mittaises sa urakassa perustasta alkaen uusiksi: uudelle alustalle, kasvavan mobiilikäytön vuoksi täysin responsiiviseksi ja – ensimmäisenä projektina Kansaneläkelaitoksen IT-historiassa – ketterän kehityksen menetelmin. Suositun palvelusivuston ottaminen ketterän menetelmän pilotiksi oli rohkea veto. Kela.fi on 19 miljoonalla vuosittaisella vierailullaan yksi julkisen hallinnon käytetyimmistä verkkopalveluista, eikä uudistuksen menetelmävalinta ollut ollenkaan itsestään selvää. – Meillä on monen sadan hengen ITosasto ja omat vahvat tekemisen tavat. Itsekin kysyin projektiin tullessani, miksi lähdettiin ketterään kehittämiseen, kun meillä olisi vanhoille menetelmille vahva osaaminen ja tuki, kertoo hankkeen tekninen koordinaattori Sisko Ilmaranta Kelasta. – Nyt olen ylpeä organisaatiostamme, että meiltä löytyi joka portaasta valmiutta kokeilla uutta. Kela.fi oli onnistunut pilotti, jonka uskon vaikuttavan menetelmävalintoihimme jatkossakin.
Hektistä, motivoivaa Uudistuksen tuoteomistaja Marika Leed oli vakuuttanut ohjausryhmän ketterän kehittämisen eduista, ja kilpailutuksessa tekniseksi toteuttajaksi valittiin Gofore. Projektihuoneesta Kelan pääkonttorissa Helsingin Taka-Töölössä tuli yli puoleksi vuodeksi neljän goforelaisen ja puolen tusinan kelalaisen yhteisen tekemisen hermokeskus. Miten sujui? Oliko hankalaa? – Ketterä kehittäminen sinänsä ei ole vaikeaa. Mutta jos vesiputousmalli määrittelyineen ja tarkkoine suunnitelmineen on iskostunut selkäytimeen, on aika haaste omaksua uusi ajattelutapa, jossa aletaan heti kirjoittaa koodia ja edetään kokeilun ja korjailun kautta, Sisko Ilmaranta pohtii. Kelan kehitystiimiläiset Magnus Hul dén ja Arto Paavola sekä sisällönsiirrosta vastannut Salla Suneli Kelan viestinnästä ovat yhtä mieltä siitä, että ketterä kehitys oli oikea tekemisen tapa vaativaan ja monitahoiseen hankkeeseen. – Siinä tulee jatkuvasti pieniä onnistumisia, ja jos jokin ei toimi, korjausliikkeet tehdään saman tien. Se tekee työstä mielenkiintoista ja motivoivaa, sanoo Magnus Huldén. Ripeän etenemisen kääntöpuolena ovat aikataulupaineet, kun kahden viikon sprinteissä on ehdittävä tehdä, kokeilla ja korjata sovittu määrä asioita. Prosessin hektisyys yllätti, mutta Goforen johtamana kehitystiimi sai nopeasti rytmistä kiinni. Myös työ-
Magnus Huldén (vas.), Sisko Ilmaranta, Salla Suneli ja Arto Paavola olivat toteuttamassa Kansaneläkelaitoksen ensimmäistä ketterän kehityksen projektia. – Tihein askelin etenevä, joustava menetelmä oli tähän hankkeeseen juuri oikea.
hön osallistuneet seitsemisenkymmentä sisällöntuottajaa urakoivat tarkistuksia ja korjauksia samassa tempossa. Koska kela.fi-palvelun kohderyhmä on heterogeeninen ja käyttäjäryhmillä on monia erityistarpeita, käytettävyyteen ja saavutettavuuteen kiinnitettiin paljon huomiota. Ketterän menetelmän ansiosta asioita päästiin testaamaan ja hiomaan työn aikana jatkuvasti. – Asiakkaiden käyttämien selainten ja mobiililaitteiden kirjo kasvaa ja muuttuu sitä tahtia, ettei responsiivisuutta oikeastaan voisi vanhalla tavalla toteuttaakaan, sanoo Arto Paavola, joka vastasi käyttöliittymän kehittämisestä. Eri käyttäjäryhmiä osallistettiin työhön aktiivisesti, ja beta-versio pidettiin ulkona pitkään käyttäjäkokemuksen keräämiseksi ennen julkistusta. Palautteiden perusteella voitiin vielä tehdä melko isojakin muutoksia.
Miksi onnistuimme? Kelan ketterässä pilotissa sekä prosessi että lopputulos onnistuivat. Miksi? – Yhteinen tiimi toimittajan kanssa oli onnistumiselle todella tärkeä. Se loi keskinäistä ymmärrystä, vahvisti luottamusta ja piti tiedonkulun reaaliajassa, kehittäjät listaavat. – Perehdyimme Scrum-menetelmään etukäteen, niin että kaikki tunsivat sen roolit ja käyttivät oikeita termejä alusta alkaen. – Toimittajan valinta osui kohdalleen. Ihmiset osasivat asiansa ja tiimiimme syntyi hyvä yhteishenki. Kuten tuoteomistaja kirjasi blogissaan syyskuussa 2012 Gofore-yhteistyön käynnistyttyä: ”Hyvä tästä tulee! Nuo ovat tehneet tätä jo vuosia.” Antti Peltola oli yksi Goforen asiantuntijoista kela.fi-tiimissä. Hän lisää onnistumisen syihin tiimin hyvän valmistautumisen projektiin ja vahvan motivaation uuden menetelmän omaksumiseen. Tärkein onnistumisen tekijä niin tilaajan kuin toimittajankin kannalta on kuitenkin tuoteomistaja. Tässä hankkeessa tuoteomistaja todella omistautui asialle, kuunteli kehittäjiä, suodatti organisaatiosta tulvineita toiveita ja teki riittävän nopeasti kehitystyötä edistäviä päätöksiä. – Tuoteomistajan roolia ei voi liiaksi korostaa. Hänen näkemyksensä lopputuloksesta ohjaa etenemistä ja pitää työn oikeassa suunnassa.
Gofore
15