Gofore-lehti 2013

2013

KONKRETIAA KEHIIN! Liikenteenhallinnan arkkitehtuuri syntyy substanssin ehdoilla

Uusi kela.fi – ROHKEA KETTERÄN KEHITYKSEN PILOTTI HYVÄ HOITO ON ARKKITEHTUURIASIA

AL V O IM T A J A T H O -J T IC lk Ju

L I:

TA R J O L L A A U T S I N N O A T L A V

gofore on sähköisten palveluiden arkkitehtuuri- ja rakennustoimisto

2013

Sivuilla mm:

12 14

MOOLOKIN KITA UMPEEN JulkICT-johtajan Timo Vallin mukaan se tapahtuu yhteisellä strategialla, selkeillä tietohallinnon rakenteilla ja kokonaisarkkitehtuurityöllä.

HYVÄ HOITO ON ARKKITEHTUURIASIA

14 ”Olinkin aina ajatellut, että vesiputouksessa on jotain mätää.”

Magnus Huldén, kela.fi-kehitystiimi.

KELA USKALSI ONNISTUA Verkkopalvelun uudistus oli Kelan ketterä pilotti.

16

KONKRETIAA KEHIIN! Liikenteenhallinnan arkkitehtuuria tehdään substanssin ehdoilla.

18 18

SCRUMISTA KANBANIIN TOIMISTOSERMILOOSIRATKAISU – EI KIITOS, vaan base camp

18

Sami Mannerheimo

8

xkcd-verkkostrippi vie goforelaiset asian ytimeen.

go fore on hansel -toimittaja

Sähköisten palveluiden arkkitehtuuri- ja rakennustoimisto

Gofore on valtion yhteishankintayksikön Hansel Oy:n valitsema puitesopimus­toimittaja kolmella osa-alueella: teknisen IT-konsultoinnin määrittelyja arkkitehtuuripalvelut, sovelluskehityspalvelut sekä johdon konsultoinnin hanke- ja projektin-

hallintapalvelut. Goforella on pitkä ja monipuolinen kokemus korkeatasoisten IT-järjestelmien suunnittelusta ja toteutuksesta julkiselle sektorille.

Sopimus Hansel Oy:n kanssa tekee Goforen palveluiden hankinnasta valtionhallinnon alaisille organisaatioille helpompaa.

Gofore Julkaisija Gofore Oy Toimitus ja taitto Hybridiviestintä Effet Oy KANNEN KUVA Sami Mannerheimo Paino Hämeen Kirjapaino Oy, marraskuu 2013 Osoitelähde Gofore Oy:n asiakasrekisteri.

Nyt on aika kääriä hihat

!

K

untauudistus, uusi tietohallintolaki, valtion ICT-strate­gia, ICT 2015 -työryhmän selonteko ja hallituksen rakenne­ poliittinen ohjelma. Kaikki tähtäävät samaan pää­määrään: palvelut on jatkossa tuotettava paremmin ja kustan­nus­ tehokkaammin. Tässä tietotekniikan on määrä toimia keskeisenä ratkaisuna.

Tilanne ei kuitenkaan ole helppo kaikkien siilojen, monopolien ja vikasuuntaan menneiden tietojärjestelmähankkeiden keskellä­. ­Onneksi diagnoosi on tehty jo jokin aika sitten, ja lääkkeetkin ovat tiedossa. TORI-hanke yhdenmukaistaa toimialariippumattomia­ ­IT-palveluita, kansallinen palveluväylä siirtyy piirustuspöydältä ­toteutukseen. Tunnistautuminen ratkaistaan vihdoin keskitetysti ja ilman pankkien tarjoamaa apua.

Yksittäisen hankkeen osalta lääkkeinä ovat arkkitehtuurityö ja ­ketterä kehittäminen. Arkkitehtuurityö vastaa kysymykseen, ­mitä ihmettä kehitetään ja miksi. Ketterän kehittämisen avulla taas ­huolehditaan, että kehitetään oikeaa asiaa ja oikeaan suuntaan.

Edistyneet organisaatiot eivät enää rakenna iisakinkirkkoja, vaan projekteissa edetään pala palalta. Erityisen tärkeää se on juuri nyt, kun kehittämiskohteiden ympäristössä muutosten tahti vain ­kiihtymistään kiihtyy.

Parin viime vuoden aikana me Goforessa olemme päässeet tutustuttamaan kymmeniä organisaatioita sekä arkkitehtuurityöhön että ketterään kehittämiseen. Näiden lisäksi useat asiakkaamme miettivät monitoimijaympäristöjen rakenteita ja sitä oikeaa tapaa muodostaa integraattoritoiminto, ilman että ajaudutaan tuttuun vaihtoehdottomaan vendor-lock-in-tilanteeseen.

Siilot alas ja monopolit rikki! Palveluketjut sähköisiksi! Nyt tartutaan toimeen, ketterästi ja arkkitehtuurilla ohjaten.

Tommi Sani

Timur Kärki Toimitusjohtaja Gofore Oy

Gofore

3

Pixmac

varmisti K ustannus -hyötyanalyysi

rahoituksen

n Rikosseuraamuslaitoksen asiakastieto­

Juna tulee, varmasti n Suomen rataverkon ylläpidosta, kehit-

tämisestä ja kunnossapidosta vastaava Liikennevirasto käyttää Goforen asiantuntemusta tukena ratapuolen IT-projekteissaan. Gofore tukee viraston projektipäälliköitä esimerkiksi IT-projektien läpiviennissä, koordinoinnissa ja dokumentoinnissa.

Syksyllä 2013 käynnissä ovat yhteistyöprojektit, joilla ratapuolen palvelimia siirretään kahdennettuun ympäristöön.

Näin kasvatetaan järjestelmien kapasiteettia ja vikasietoisuutta ja kehitetään rautatieliikenteen järjestelmien toimintavarmuutta.

Projektinhallinnan asiantuntijapalveluja koskeva yhteistyö alkoi maaliskuussa 2013 ja sitä koskeva sopimus kestää vuoden 2014 loppuun. Sopimuksessa on kaksi optiovuotta.

4

Gofore

VR Group

järjestelmän uudistamiseen tähtäävä hanke­on ­etenemässä kilpailutusvaiheeseen valtiovarain­ ministeriön vaikuttavuus- ja tuloksellisuus­ ohjelmasta myönnetyn rahoituk­sen turvin­. ­Rahoituksen hankkeelle varmisti­ Goforen­ ­laatima kustannus-hyötyanalyysi ­uuden ­järjestelmän mahdollistamien toiminta­tapa­ muutosten taloudellisista vaikutuksista.

Kustannus-hyötyanalyysi oli osa Goforen­ kaksivaiheisen toimituksen jälkimmäistä­ eli vaati­musmäärittelyvaihetta. Projektin ensimmäinen­vaihe sisälsi Rikosseuraamus­ laitoksen asiakas­tietojen hallinnan tavoitetilan kohdearkkiteh­tuurityön kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä.

Kokonaisarkkitehtuurityöllä varmistettiin, ­että vaadittavat ICT-ratkaisut tukevat uuden­ viran­omaisen tavoittelemia toimintamalleja­. ­Rikosseuraamuslaitos syntyi, kun Vankein­ hoitolaitos, Kriminaalihuoltolaitos ja Rikos­ seuraamusvirasto­vuonna 2010 yhdistyivät ­yhdeksi viranomai­seksi.­ Rikosseuraamuslaitos toimii oikeus­ministeriön alaisuudessa.

Kelan intra on aidosti mobiili n Kela uudistaa intranetinsä. Osana ­

tätä työtä Gofore on suunnitellut intranetin käyttöliittymän prototyypin ja CSS-tyylitiedostot.

Intranetin käyttöliittymä on täysin­ mobiili, kaikki sen sisältö aukeaa­oikein­ja näyttävästi mobiililaitteilla­. Muun m ­ uassa kaaviokuvat muuntuvat­ ­taulukoiksi ­pienillä resoluutioilla­. ­Tähän on päästy­ asiantuntevalla ja käytettävyyttä­ ­korostaneella ­suunnittelulla ja ­käyttä­mällä ­tukena Twitter Bootstrap ­Frameworkia. Intranet toteutetaan ­ MS SharePoint 2013 -alustalle.

Intranetin kehitystyössä Kela toimi­ esimerkillisen avoimesti julkaisemalla­ prototyypin julkisesti verkossa. Uusi ­intranet otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana.

THL:n aineistorekisterin jatkokehitys alkoi n Gofore jatkokehittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen

aineisto- ja järjestelmärekisteriä. Työ alkoi syksyllä 2013, ja sen kilpailutus tapahtui Hanselin teknisen IT-konsultoinnin puitejärjestelyn kautta.

Työn kohteena ovat rekisterin tietosisällön monikielisen tallentamisen tuki ja REST-rajapinnan kehitys sekä laajennukset tietosisältöön. Työ koodataan Python-ohjelmointikielellä ja siinä käytetään Django-ohjelmointikehystä.

Aineisto- ja järjestelmärekisterissä THL ylläpitää keski­ tetysti kuvauksia tietovarannoistaan ja -järjestelmistään­.

Keskitetyn rekisterin avulla halutaan edistää terveysalan palvelujärjestelmän kehitystyötä ja toimivuutta. ­Tähän ­pyritään kartoittamalla THL:n hankkeita ja niiden välisiä ­yhteistyötarpeita ja helpottamalla eri hankkeiden tieto­ varantojen saavutettavuutta.

THL on Goforelle tuttu yhteistyökumppani, sillä G ­ ofore on konsultoinut THL:n kokonaisarkkitehtuuria osana ­sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevaa terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen arkkitehtuurityötä.

STM:n arkkitehtuurityö hyvässä vauhdissa n Sosiaali- ja terveysministeriö käyttää Goforen asiantuntemusta

terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen yhteisen arkkitehtuurin hallinnassa ja kehittämisessä.

Kohdealue kattaa STM:n sekä sen hallinnonalan virastojen ja laitosten omat arkkitehtuurit. Siihen kuuluvat myös kohdealueen organisaatiorajat ylittävät sosiaali- ja terveydenhuollon, sosiaaliturvan, ympäristöterveydenhuollon ja työsuojelun osa-arkkitehtuurit.

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen yhteisessä arkkitehtuurissa käsitellään kohdealueen keskeiset yhteiset linjaukset ja ratkaisut. Niitä ovat esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin arkkitehtuuriperiaatteet, perustietovarannot ja keskeiset yhteiset prosessit ja kansalliset palvelut.

Gofore on esimerkiksi arvioinut hallinnonalan laitosten ja virastojen arkkitehtuurin tilaa ja kartoittanut yhteisiä toimintoja ja prosesseja päällekkäisyyksien löytämiseksi. Osana yhteistyötä on laadittu malli EU- ja kansainvälisen tason sidosarkkitehtuurien seuraamisesta ja synnytetty STM:n kokonaisarkkitehtuurikuvaus.

Arkkitehtuurityötä koskeva STM:n ja Goforen yhteistyösopimus kestää vuoden 2014 loppuun. Siihen sisältyy optio työn jatkosta vuonna 2015.

Ketterän kehityksen valiojoukko uudistaa Helsingin yliopiston sähköisiä palveluja n Helsingin yliopisto on valinnut Goforen yhdeksi­

­kol­mesta ketterän kehityksen asiantuntijapalvelu­jen­­ puitesopimustoimittajistaan. Gofore voitti­ kil­pai­lu­­­­ tuksen parhailla laatupisteillä, ja sopimus koskee­ ­vuo­sia 2013–2017. Hankintapäätöksessä ­todetaan muun m ­ uassa, että Goforen toimintamallin­ perusteella­ ­yri­tyk­­sen osaaminen ja kokemus ketteristä­ projek­­teis­ta on erinomaisella tasolla, ­samoin sen tarjoa­man­ asian­tun­tijapoolin osaaminen.

Myös Goforen laadun­var­mistus­käytännöt ovat ­erinomaisia ja ketterää projektityötä tukevat ­käytännöt vakuuttavat.

Osana yhteistyösopimusta Gofore uudistaa ­syk­syllä 2013 Helsingin yliopiston verkkopalvelun, ­joka rakennetaan Drupal-julkaisujärjestelmän päälle.

Gofore

5

Oikeusministeriö minimoi hankintariskejä n Oikeusministeriössä on käynnissä syyttäjälaitosta­ja

yleisiä tuomioistuimia koskeva laaja Aineistopankki­ tietojärjestelmähanke. Sen vaatimusmäärittelyssä ja ­vaatimusten koostamisessa kilpailutuksen edellyttämään muotoon on käytetty kokonaisarkkitehtuuri­menetelmää.

Menetelmää soveltamalla toiminnan t­ avoitetilasta on ­saatu johdettua jäsentyneesti kuvaus tarvittavasta tieto­ järjestelmästä.

Gofore on toiminut vaatimusmäärittelytyön ohjaajana­ oikeusministeriön ja Oikeusrekisterikeskuksen asian­ tuntijoiden rinnalla. Työssä on luotu yleiskuva tarpeista­, kartoitettu toiminta- ja tietoarkkitehtuuria, tunnistettu­ ­tietojärjestelmätarpeita ja kirjattu vaatimuksia uusille ­tietojärjestelmäpalveluille.

Aineistopankkihankkeessa (AIPA) luodaan yhtenäi­nen­­ järjestelmä, jossa syyttäjänvirastot ja yleiset tuomio­­istuimet käsittelevät sähköisesti kaikki lain­käyttöasioita koskevat­ toiminnot asioiden vireilletulosta niiden r­ atkaisuun ja ­arkistointiin saakka. Samalla kehi­tetään virastojen ja ­tuomioistuinten toimintoja.

Yhteistyö Opetushallituksen kanssa jatkuu n Goforen yhteistyö Opetushallituksen­

k­ anssa jatkuu Oppijan verkkopalvelut­ ­-­hankkeessa integraattoritoiminnolla ja ­sovellushallinnan palvelulla. Gofore vastaa­ ­yhteistyössä Cybercom Finland Oy:n kanssa­ monitoimijaympäristössä tapahtuvasta­ ­arkkitehtuurilla ohjaamisesta, sovellus­ ylläpidosta sekä laadunvarmistuksesta.

Oppijan verkkopalvelut on Opetushalli­ tuksen jättihanke, jolla Suomeen synnytetään kattava koulutusasioiden sähköinen palvelukeskus. Gofore on toiminut hankkeen alusta asti asiantuntijana sen arkkitehtuurilähtöisessä­ vaatimusmäärittelytyössä. Projektin edetessä­ Goforen scrumtiimi on työstänyt uusia­ ­palveluja yhdessä muiden yritysten ja ­Opetushallituksen asiantuntijoiden kanssa.

Oppijan verkkopalvelut toteutetaan ­julkishallinnossa uudella mallilla. Opetus­ hallitus vastaa itse hankkeesta ja ostaa ­käyttöönsä tarvittavan ICT-asiantuntemuksen­.

Nyt käynnistetyt toiminnot muodostavat ­perustan palvelun jatkuvalle kehittämiselle­ ketterästi ja arkkitehtuuriohjatusti myös ­jatkossa.

Helsingin, Espoon ja Vantaan lumen ja maa-ainesten

vastaanotto yhteiseen järjestelmään n Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ovat ­hank­kineet

pictorium

­yhteisen järjestelmäkokonaisuuden­ lumen­ ja maa-ainesten­ vastaanottopaikkojen käytön­h ­ allintaan. Hankinta sisältää ­vastaanottopaikkojen puomi­järjestelmän sekä siihen liittyvän­ taustajärjestelmän­, joilla muun muassa tunnistetaan autot rekisteri­numeron perusteella ja kohdistetaan ­automaattisesti laskutuksen ajoneuvon omistajalle.

Kaupungeilla on käytössään yhteensä yksi ­­maa-ainesten­ ja 18 lumen vastaanottopaikkaa. Uuden, kaupunkien toimintaa yhtenäistävän järjestelmän toimittaa Labkotec yhteistyössä Goforen kanssa. Gofore tekee järjestelmään käyttöliittymän liikennöitsijöille ja kaupunkien vastuu­ henkilöille sekä rajapinnat, joilla Labkotecin toimittamat laitteet kommunikoivat LabkoNet®-portaalin kanssa ja kaupunkien laskutusjärjestelmät seuraavat autojen käyntejä vastaanottopisteillä.

6

Gofore

malli ja työkalut Pixmac

Vanhoja lehtiä talkoistaville

n Gofore toteuttaa yhdessä alihankkijansa Evident

Solutions Oy:n kanssa Kansalliskirjaston Historialliselle sanomalehtikirjastolle, aikakauslehtikirjastolle ja pienpainatteille mallin ja palvelun, joiden avulla kiinnostuneet voivat yhteisöllisesti merkitä, löytää ja jakaa artikkeleita esimerkiksi vuosina 1771–1910 ilmestyneistä digitoiduista sanomalehdistä.

Kansalliskirjastolla on tarve tunnistaa artikkeleja, ja tätä varten luodaan nyt crowdsourcing-palvelu.

Sen toteutuksessa käytettävyys on erityisen

Arkkitehtuuriopastusta ammattikorkealle n Gofore on mukana ketterän ohjelmisto­

kehityksen edelläkävijöiden osuuskunta­ muotoisessa verkostossa Valomossa, joka toimii asiantuntijana Tampereen ammattikorkeakoulun­ (TAMK) kokonaisarkkitehtuurityön roadmapin ­laadinnassa ja tukee käytännön työn käynnistä­ mistä. Valomon tuella TAMK välttää kokonais­ arkkitehtuurityön käynnistysvaiheelle tyypilliset­ virheet ja osaa keskittyä hyvän lopputuloksen kannalta olennaisiin asioihin. Valomo Osuus­ kunnan yrityksistä toimeksiannon toteuttamiseen­ osallistuvat Gofore ja Hss Consulting. TAMK t­ arjoaa koulutusta noin 10 000 opiskelijalle s­ eitsemällä ­eri koulutusalalla.

tärkeää. Vanhat lehdet ovat aarreaitta esimerkiksi sukututkijoille, historia-ammattilaisille ja eri alojen harrastajille. Heidän tekemiensä merkintöjen perusteella myös muut löytävät artikkelit helpommin.

Gofore on tehnyt palvelulle SoMe-strategian.

Käytössä olevilla työkaluilla artikkeleja on helppo jakaa sosiaalisessa mediassa. Strategia tukee Kansalliskirjaston viestintää, jonka tavoite on esitellä tuloksia kiinnostavalla tavalla.

Palvelu avataan keväällä 2014.

Uusi malli ohjaa Trafin kehittämistoimintaa n Gofore kehittää Liikenteen turvallisuusvirastolle­

Trafille mallin, jolla johdon linjausten mukaisesti­ ­ohjataan viraston koko kehittämistoimintaa ja ­hankesalkunhallintaa. Malliin liittyy myös viraston kehittämiskohteiden arkkitehtuurisuunnittelu ja ­vaikutusten arviointi.

Uudistuksen tavoite on tehostaa Trafin­ kehittämis­prosessia ja päätöksentekoa sekä ­varmistaa i­nvestointien hyödyt ja vaikuttavuus.

Gofore

7

8

Gofore

Moolokin kita umpeen Tek st i Aila Vä liko sk i • Ku vat S a m i M a n n e r h e i mo

J

ulkishallinnon ICT-projekteja on verrattu Moolokin kitaan, jolle mikään ei riitä.

Tämä­syöveri tukitaan nyt. Siihen julkishallinnon organisaatioiden johdolla on keinot.

Julkisen­hallinnon ICT-johtajan Timo Vallin mukaan valta yli Moolokin saadaan yhteisellä ­strategialla, selkeillä tietohallinnon rakenteilla ja kokonaisarkkitehtuurityöllä.

Julkishallinnon ICT-työtä linjaavat 2012 valmistuneet kuntien ja valtion yhteinen ICT-hyödyntämistrategia, ICT 2015 -työryhmän tiekartta ja kyberturvallisuusstrategia. Yhteisillä strategioilla tavoitellaan uudenlaista yhteentoimivuutta ja kustannustehokkuutta.

Nyt strategiat on muutettava eläväksi elämäksi. − Sitä ei kukaan saa aikaan yksinään. Strategiat on laadittukin yhdessä, jolloin työtäni oli muun muassa varmistaa, että kaikki pääsevät yhteiseen keskusteluun ja kehittämiseen mukaan, Timo Valli­ linjaa.

Gofore

9

Kokonaisarkkitehtuurimallia korostava­tietohallintolaki on ohjuri, jolla strategian­mu­ kaiset julkishallinnon uudet toiminta­ta­vat ja kansalaisille kehitettävät sähköiset palvelumal­ lit on tarkoitus tehdä todeksi. Tietohallintolain toimeenpanoa on valmisteltu huolellisesti, eikä sen määräaikoihin liittyvää asetusta ole valtiovarainministeriössä kiirehditty antamaan ennen kuin julkisen hallinnon viranomaiset ovat siihen valmistautuneet. − Suomessa on ollut taipumus liioitella, kun on oltu löytävinään uusi hopealuoti. Prosessien kehittäminen oli tällainen tapaus, ja yhdessä vaiheessa vannottiin laatutyön nimeen. Emme ole halunneet ruokkia vastaavaa. On annettu aikaa kokonaisarkkitehtuurin menetelmän ja välineiden osaamisen hankkimiseen ja oikeaan asemointiin niin, että lamput syttyisivät organisaatioiden johtoryhmissä. Näin on jo melko paljon tapahtunutkin.

Tietohallintolakiin liittyvää arkkitehtuuriohjaukseen velvoittavaa Valtioneuvoston asetusta valmistellaan ensi vuoden­alkuun. Sen tultua voimaan organisaatioilla on kuusi­ kuukautta­aikaa aloittaa kokonaisarkkitehtuurityö ja kolme vuotta aikaa saada valmista.

Yhteiseen valtaan Timo Valli sanoo, että kokonaisarkkitehtuurityön onnistumiseksi tärkeää on olennaisen osaaminen. Ei knoppologia, vaan sen tiedostaminen, mistä kokonaisarkkitehtuurissa perimmil-

yhteistyö n vahvistaja ja varmistaja

10

Gofore

tään on kysymys, mikä on sen tarkoitus.

Siis mikä? − Se on organisaatioiden toiminnan kehittäminen niin, että­työ saa kokonaisarkkitehtuurista mahdollisimman hyvän tuen­ja saadaan mahdollisimman hyviä tuloksia mahdollisimman pienillä kustannuksilla, Valli kiteyttää.

Hänen mukaansa strategia, kokonaisarkkitehtuuri ja selkeät­ tietohallinnon rakenteet ovat tukipuita, joilla johto pitää toimintakulttuurin muutokset hallinnassaan. − Ne antavat julkishallinnon organisaatioiden johdolle mahdollisuuden hallita ja ohjata muutostilanteessa monimutkaista tieto- ja viestintätekniikkaansa. Tämä valta on tarjolla kaikille julkishallinnon organisaatioille.

Alussa ja tien päässä Tieto ei liiku, rahaa palaa ja ongelmia on. Timo Vallista kuva julkisen hallinnon tietotekniikan hyödyntämisestä on kummallinen. Totuus kun hänen mukaansa on toisenlainen. − Olemme maailman huippuluokkaa julkisen hallinnon tietotekniikan soveltamisessa, ja kansainvälisissä vertailuissa­ tulemme kerrasta toiseen kymmenen parhaan joukkoon. Vii­ mek­si tänä vuonna sijoituimme ykköseksi World Economic Forumin­listauksessa, Valli perustelee.

World Economic Forum mittaa tietoverkkojen kehitystä, sääntely-ympäristöä ja palvelujen kehitystä, ja sen tutkimuksessa oli mukana 144 maata. − Olemme niin hyviä, että näemme selvästi sen missä olemme – vasta alussa − ja miten paljon on saavutettavissa. Tämä ilmeisesti kääntyy itseruoskinnaksi, jolla turhaumaa pure-

ICT-johtaja Timo Valli vetää valtiovarainministeriön julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknistä (JulkICT) toimintoa. Toiminto vastaa julkisen hallinnon tietohallinnon, sähköisen asioinnin ja tietovarantojen käytön kehittämisestä, valtion tietohallinnon ohjauksesta ja sen kehittämishankkeiden yhteensovittamisesta. − En koe olevani ’se julkishallinnon iso ICT-pomo’, joka yksinään saa asiat tapahtumaan. − Avainhenkilöt istuvat julkisen hallinnon organisaatioiden johtoryhmissä. Olen yhteistyön ja yhteisten palvelujen ja toimintatapojen vahvistaja ja varmistaja. Juuri nyt työssäni keskeisintä on yhteistyön rakentaminen kuntien ja valtion yhteisen ICT-hyödyntämisstrategian tavoitteiden mukaan, Timo Valli määrittelee.

taan, kun investoinnit ovat isoja, kokonaisuudet monimutkaisia ja uudistumissyklit pakostakin pitkiä.

Yhden tien päässä ollaan kuitenkin varmasti: sen, että jokainen julkishallinnon viranomainen voisi kehittää ja toteuttaa itse omat järjestelmänsä.

Näyttöjä alkaa tulla Timo Vallin mukaan olennaisen pitäisi nousta nykyistä terävämmin esiin julkisen sektorin ICT-tekemisistä. Sitä eivät ole rahasummat tai ICT:n markkinointi- ja myyntipuolen kulloisetkin trenditermit. Pitää saada esiin, miten ICT:n hyödyntämisellä tehdään vaikuttavuutta. Siis parempia palveluja ja vaikutusmahdollisuuksia kansalaisille, sujuvampaa ja avoimempaa hallintoa sekä tuottavampaa tekemistä.

Keskustelu tähän suuntaan vauhdittuu, kunhan saadaan riittävän laajoja onnistuneita esimerkkejä. Näytöt ovat olleet vähissä − pitkään esimerkkinä on käytetty verohallinnon uudistettua veroehdotuskäytäntöä. − Ei ole ollut uuteen lainsäädäntöön perustuvaa esimerkkiä siitä, miten monimutkainen kokonaisuus ja siinä mukana olevat organisaatiot olisi sovitettu yhteen uudella tavalla. Opetusja kulttuuriministeriön alueella tällainen onnistuminen on nyt syntynyt SADe-hankkeessa Oppija-palvelukokonaisuuteen yhteishakujen toteuttamiseen.

Lisää on tulossa. Timo Valli arvioi, että uuden IT-palveluarkkitehtuurin ensimmäiset laajat sovellukset nähdään 2016−2017. Kehitysvauhtia määrittää osaltaan tietohallintolain siirtymäsäännös, joka velvoittaa organisaatioita vasta, kun järjestelmiä ollaan uudistamassa.

Valtion IT-Palvelukeskus valitsi Goforen asiantuntijat avoimen tiedon kehityskumppaniksi

J

ulkisen tiedon hyödyntäminen kuuluu hallitusohjelman kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamisen kärkihankkeisiin. Toukokuussa käynnistetty avoimen tiedon ohjelma vauhdittaa julkisen hallinnon tiedon avaamista ja sen käytön lisäämistä sekä julkisten että kaupallisten sähköisten palvelujen kehittämisessä.

Valtion IT-Palvelukeskus (VIP) on valinnut Goforen asiantuntijat kumppanikseen toteuttamaan avoimen datan portaalin osana avoimen tiedon ohjelmaa. Lisäksi yhteistyöhön sisältyvät kansallisen palvelutietovarannon rakentaminen sekä kansallisen yhteentoimivuus.fi-portaalin uuden version kehittäminen.

Työssä sovelletaan ketteriä kehitysmenetelmiä. Sopimus mahdollistaa myös myös prototyyppien ja demojen kehittämisen­ osana uusien palvelujen konseptointia sekä täysin uusien palvelujen kehittämisen.

Gofore on innoissaan roolistaan julkisen hallinnon ICTstrategian jalkauttamisessa.

– On hienoa päästä rakentamaan käytännön edellytyksiä siilojen purkamiselle ja tulevaisuuden sähköisten palveluiden kehit­ tämiselle, iloitsee liiketoimintajohtaja Juha Virtanen.

Gofore valikoitui toimittajaksi Hanselin teknistä IT-konsultointia koskevan puitejärjestelyn sisäisessä kilpailutuksessa.

– Vaatimukset sekä yrityksen että työhön tarjottujen asiantuntijoiden osaamisen suhteen olivat todella kovat. Mutta kovat ovat näyttömmekin, Juha Virtanen kehaisee.

– Olemme olleet avoimuuden ja palvelulähtöisen arkkitehtuurin sanansaattaja kymmenen vuotta. Valtionhallinnon tahtotila ja sitä toteuttavan avoimen tiedon ohjelman tavoitteet ovat kehittäjillemme läheisiä ja ketterät menetelmät vaativissa hankkeissa koeteltuja arjen työkaluja.

Kyseessä on aidosti ketterä ohjelmistokehitysprojekti. Kehitystyötä tehdään Valtiokonttorin tiloissa yhteisessä tiimissä Goforen scrummasterin johdolla.

Kehitystyön läpinäkyvyyden varmistamiseksi kaikista palveluista julkaistaan beta-versioita. Kehitystyön aikana loppukäyttäjiltä kerätään aktiivisesti palautetta, ja riittävän kypsyystason valmistuttua palvelut otetaan tuotantokäyttöön.

Kansallisen avoimen datan portaalin tavoitteena on tarjota­ kaikille julkisen hallinnon organisaatioille yhteinen palvelu, jonne­organisaatiot voivat tuottaa yhdenmukaiset kuvailu- ja saata­vuustiedot tarjolla olevista avoimista tietovarannoista. Palvelutietovarannosta tulee kuntien ja valtion tuottamien palvelu­ jen perustietovaranto hallinnon eri palvelujen ja kansalaisten käyttöön.

Gofore

11

Tek st i ja k uvat Aila Vä liko sk i

vakavasti parempaan päin Sosiaali- ja terveydenhuollossa toimintamallit on uudistettava, kun väki vanhenee ja palvelutarve kasvaa, soteammattilaisista on pula eivätkä valtion ja kuntien rahat riitä.

Sote-palvelurakenneuudistuksen tulevaa hallinnollista rakennetta ei vielä yksityiskohtaisesti tiedetä. Tulipa siitä millainen tahansa, palvelujen tasaarvoinen saatavuus ja laatu edellyttävät hallinnon rajoista riippumatonta sähköistä tiedonhallintaa.

Tarvitaan uusia sähköisiä välineitä, joilla kansalaisia tuetaan terveyden ylläpidossa, sairauksien ennaltaehkäisyssä, omaehtoisessa hoidossa ja kotona pärjäämisessä.

Tarvitaan myös yhteistyömalli, jolla ICTratkaisuja ja näiden mahdollistamia toimintamalleja kehitetään ja otetaan käyttöön.

Perustaa valtakunnalliselle yhteistyölle valmistellaan VAKAVA-projektissa. Siinä suunnitellaan ja kuvataan alueellista sosiaali- ja tervey­ denhuollon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilaa kansallisessa yhteistyössä sekä viidessä rinnakkain etenevässä alueellisessa projektissa. Projektissa suunnitellaan myös kansallista yhteistyömallia jatkotyöskentelyn pohjaksi. Näin laajaa yhteistä arkkitehtuurityötä sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ole aiemmin tehty.

Kuntaliitto vastaa sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämän VAKAVAn kansallisesta osuudesta ja kansallisesta tuesta alueelliseen työhön. Alueelliset projektit toteutetaan yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilla kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyönä. Gofore toimii molemmilla tasoilla yhteistyömallia valmistelevissa projektiryhmissä kokonaisarkkitehtuurityön asiantuntijana.

Keväällä 2013 käynnistynyt VAKAVA-työskentely kestää alkuvuoteen 2014.

Tietohallintoyhteistyön kehittäminen jatkuu Kuntaliiton koordinoimassa AKUSTIprojektissa.

Leirit purkautuvat, osaajat verkottuvat

S

ote-uudistuksen isot avoimet kysymykset liittyvät hallinnollisiin rakenteisiin ja rahoitukseen. Käytännön­ toiminnassa hallinnon rajat tai se, mikä nimi sairaalan ovessa lukee, eivät ole keskeisimpiä kysymyksiä. − Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelussa olennaista on toiminnan tavoitetilan kuvaaminen ja sen ymmärtäminen, mitä tietoa toiminnassa syntyy, mitä tietoa siinä tar-

12

Gofore

vitaan ja millaisia tietojärjestelmiä se edellyttää. Sote-sektorin asiantuntijat saadaan nyt samaan pöytään arkkitehtuuriasiantuntijoiden kanssa, ja yhteinen näkemys toiminnallisesta tavoitetilasta on tunnistettavissa. Näkymä tulevaisuuden toimintamalliin on huomattavasti rakennenäkymää selkeämpi, sanoo erityisasiantuntija Karri Vainio Kuntalii-

tosta. Hän toimii VAKAVAn projektipäällikkönä.

Sote-sektorilla kehittämistyötä on perinteisesti tehty tiukasti eri leireissä − sairaanhoitopiirit omissa hankkeissaan, isot kaupungit omissaan ja keskisuuret sekä pienet kunnat mikä mitenkin esimerkiksi kuntayhtymissä ja yksinään.

VAKAVA on ohjannut­ leirikunnat yhteisiin suunnittelupöytiin. Yhteis­tä­ sote-­

Piirros: Tiina Lautamäki

Hyvä hoito on arkkitehtuuriasia

V

arsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä VAKAVA-projektin työpajojen keskeiseksi arkkitehtuuriperiaatteeksi on linjattu asiakasnäkökulma. Organisaatioiden toiminnan sijasta keskitytään asiakasprosesseihin. Mietitään, millaisen kokonaisarkkitehtuurin avulla potilas saataisiin parhaiten hoidettua.

Esimerkiksi asiakkaan tullessa perusterveydenhuollon lähetteellä erikoissairaanhoitoon kaikki hänen aikaisemmat potilastietonsa pitää olla käytettävissä. Nyt ei ole, ja siksi samoja asioita kysytään ja kirjataan moneen kertaan ja tehdään päällekkäisiä tutkimuksia. Kotiutuksen koittaessa tieto potilaan kunnosta ja jatkohoidon, kontrollien ja kotipalvelun tarpeesta ei etene. − Potilaan pitää voida olettaa, että seuraavassa paikassa tiedetään, mitä edellisessä on tehty. Tehokkuutta prosesseihin tulee automaattisesti, kun tieto todella kulkee, asioita ei tehdä päällekkäin eikä myöhässä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietohallintojohtaja Yrjö Koivusalo sanoo.

Sairaanhoitopiiriin kuuluu 29 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopisto. Alueella toimii 15 terveyskeskusta ja seitsemän sairaalaa ja kuntien sosiaali- ja terveystoimien kans-

kokonaisarkkitehtuuria suun­nit­te­­le­ vien joukko on iso. Kansallisia­viranomaisia on kymmenkunta ja lisäksi 20 sairaanhoitopiiriä, 160 terveys­keskusta ja kuntien sosiaalipalveluihin liittyviä toimintoja. − Yhteistyön on perustuttava hallitusti hajautettuun verkostomalliin, jossa alueelliset toimijat kootaan samaan pöytään ja sieltä asiat tuodaan kansalliselle tasolle. Aiemmin on tehty isoja kansallisia suunnitelmia ilman

riittävää vuoropuhelua kansallisten toimijoiden ja kunta- ja sairaanhoitopiirikentän välillä. Uskon, että esimerkiksi terveydenhuollon kansalliset tietojärjestelmäpalvelut olisivat huomattavasti pidemmällä, jos suunnitteluvaiheessa käytössä olisi ollut vastaava arkkitehtuurimalli kuin meillä nyt.

Vainion mukaan VAKAVAssa perinteiset leirit ovat jo osittain purkautuneet. On myös synnytetty uusi arkkitehtuuriosaajien verkosto.

sa yhteensä 50-60 organisaatiota, joiden arkkitehtuuriyhteistyötä Varsinais-Suomen VAKAVAssa linjataan.

Tämän kokonaisuuden hallinta on Koivusalon mukaan projektin kovin haaste. − Kokonaisarkkitehtuuri on organisaatiolähtöinen menetelmä, jossa organisaation visiosta ja strategiasta johdetaan arkkitehtuurilinjauksia. Alueellisessa VAKAVA-työssä ei ole yhtä organisaatiota eikä päättäjää, vaan jokainen organisaatio tekee itse juridisesti sitovat päätöksensä. Aina löytyy joku, jolle yhteinen konsensus ei kelpaa.

Yhteiseen tahtotilaan on kuitenkin päästävä. Koivusalon mukaan jokainen verosentti, joka heitetään hukkaan kun ei nähdä organisaatiorajojen yli ja tehdään osaoptimointeja, on tyhmyyttä. − On nähty liiaksi hankkeita, joista yhteinen tahtotila puuttuu. VAKAVAssa ollaan valtavan urakan­ alussa, ja oikeassa suunnassa. Varsinais-Suomessa taustalla on myös terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma. Sen myötä yhteistyökuviot kehittyvät muutenkin kuin tietojärjestelmäpuolella ja pääsemme tehokkaasti eteenpäin.

− Alan osaajia ei ole kunnissa ja sairaanhoitopiireissä riittävästi. Orga­ nisaatioiden arkkitehtuuriosaamista­ on vahvistettava ja sitä on pystyttävä­ jakamaan alueiden kesken. Sote-alueen­ kehittämistyö on erittäin vaativaa ja siinä toimintaympäristön tuntemus on avainasemassa, siksi työtä ei voida tehdä konsulttien varassa.

Gofore

13

Te k s ti M a r k e tta Ta mmi s to Ku va S a mi M a n n e r h e i mo

KELA USKALSI ONNISTUA Suositun verkkopalvelun uudistaminen oli Kelan ketterä pilotti.

M ikä hanke?

14

Gofore

•

• • • • •

entisen kela.fi-palvelun korvaaminen täysin responsiivisella verkkopalvelulla ja siirtäminen Domino-ympäristöstä Liferay-portaalialustalle ensimmäinen ketterin menetelmin (Scrum) toteutettu projekti Kelassa Goforen johtama tekninen toteutus käynnistyi syyskuussa 2012 palvelun julkistus huhtikuussa 2013 laajuus noin 5 000 sivua ja 10 000 liitettä, useita erillissovelluksia katso case-kuvaus www.gofore.com

K

aikkia kansalaisryhmiä palveleva kela.fi-verkkopalvelu rakennettiin reilun vuoden mittaises­ sa urakassa perustasta alkaen uusiksi: uudelle alustalle, kasvavan mobiilikäytön vuoksi täysin responsiiviseksi ja – ensimmäisenä projektina Kansaneläkelaitoksen IT-historiassa – ketterän kehityksen menetelmin.

Suositun palvelusivuston ottaminen ketterän menetelmän pilotiksi oli rohkea veto. Kela.fi on 19 miljoonalla vuosittaisella vierailullaan yksi julkisen hallinnon käytetyimmistä verkkopalveluista, eikä uudistuksen menetelmävalinta ollut ollenkaan itsestään selvää.

– Meillä on monen sadan hengen ITosasto ja omat vahvat tekemisen tavat.

Itse­kin kysyin projektiin tullessani, miksi­ ­lähdettiin ketterään kehittämiseen, kun meillä olisi vanhoille menetelmille vahva osaaminen ja tuki, kertoo hankkeen tekninen koordi­naattori Sisko Ilmaranta Kelasta.

– Nyt olen ylpeä organisaatiostamme, että meiltä löytyi joka portaasta valmiutta kokeilla uutta. Kela.fi oli onnistunut pilotti, jonka uskon vaikuttavan menetelmävalintoihimme jatkossakin.

Hektistä, motivoivaa Uudistuksen tuoteomistaja Marika Leed oli vakuuttanut ohjausryhmän ketterän kehittämisen eduista, ja kilpailutuksessa tekniseksi toteuttajaksi valittiin Gofore. Projektihuoneesta Kelan pääkonttorissa Helsingin Taka-Töölössä tuli yli puoleksi vuodeksi neljän goforelaisen ja puolen tusinan kelalaisen yhteisen tekemisen hermokeskus.

Miten sujui? Oliko hankalaa?

– Ketterä kehittäminen sinänsä ei ole vaikeaa. Mutta jos vesiputousmalli määrittelyineen ja tarkkoine suunnitelmineen on iskostunut selkäytimeen, on aika haaste omaksua uusi ajattelutapa, jossa aletaan heti kirjoittaa koodia ja edetään kokeilun ja korjailun kautta, Sisko Ilmaranta pohtii.

Kelan kehitystiimiläiset Magnus Hul­ dén ja Arto Paavola sekä sisällönsiirrosta­ vastannut Salla Suneli Kelan viestinnästä ovat yhtä mieltä siitä, että ketterä kehitys oli oikea tekemisen tapa vaativaan ja monitahoiseen hankkeeseen.

– Siinä tulee jatkuvasti pieniä onnistumisia, ja jos jokin ei toimi, korjausliikkeet tehdään saman tien. Se tekee työstä mielenkiintoista ja motivoivaa, sanoo Magnus Huldén.

Ripeän etenemisen kääntöpuolena ovat aikataulupaineet, kun kahden viikon sprinteissä on ehdittävä tehdä, kokeilla ja korjata sovittu määrä asioita. Prosessin hektisyys yllätti, mutta Goforen johtamana kehitystiimi sai nopeasti rytmistä kiinni. Myös työ-

Magnus Huldén (vas.), Sisko Ilmaranta, Salla Suneli ja Arto Paavola olivat toteuttamassa Kansaneläkelaitoksen ensimmäistä ketterän kehityksen projektia.

– Tihein askelin etenevä, joustava menetelmä oli tähän hankkeeseen juuri oikea.

hön osallistuneet seitsemisenkymmentä sisällöntuottajaa urakoivat tarkistuksia ja korjauksia samassa tempossa.

Koska kela.fi-palvelun kohderyhmä on heterogeeninen ja käyttäjäryhmillä on monia erityistarpeita, käytettävyyteen ja saavutettavuuteen kiinnitettiin paljon huomiota.

Ketterän menetelmän ansiosta asioita päästiin testaamaan ja hiomaan työn aikana jatkuvasti.

– Asiakkaiden käyttämien selainten ja mobiililaitteiden kirjo kasvaa ja muuttuu sitä tahtia, ettei responsiivisuutta oikeastaan voisi vanhalla tavalla toteuttaakaan, sanoo Arto Paavola, joka vastasi käyttöliittymän kehittämisestä.

Eri käyttäjäryhmiä osallistettiin työhön aktiivisesti, ja beta-versio pidettiin ulkona pitkään käyttäjäkokemuksen keräämiseksi ennen julkistusta. Palautteiden perusteella voitiin vielä tehdä melko isojakin muutoksia.

Miksi onnistuimme?

Kelan ketterässä pilotissa sekä prosessi että lopputulos onnistuivat. Miksi?

– Yhteinen tiimi toimittajan kanssa oli onnistumiselle todella tärkeä. Se loi keskinäistä ymmärrystä, vahvisti luottamusta ja piti tiedonkulun reaaliajassa, kehittäjät listaavat.

– Perehdyimme Scrum-menetelmään etukäteen, niin että kaikki tunsivat sen roolit ja käyttivät oikeita termejä alusta alkaen.

– Toimittajan valinta osui kohdalleen.

Ihmiset osasivat asiansa ja tiimiimme syntyi hyvä yhteishenki.

Kuten tuoteomistaja kirjasi blogissaan syyskuussa 2012 Gofore-yhteistyön käynnistyttyä: ”Hyvä tästä tulee! Nuo ovat tehneet tätä jo vuosia.”

Antti Peltola oli yksi Goforen asiantuntijoista kela.fi-tiimissä. Hän lisää onnistumisen syihin tiimin hyvän valmistautumisen projektiin ja vahvan motivaation uuden menetelmän omaksumiseen.

Tärkein onnistumisen tekijä niin tilaajan kuin toimittajankin kannalta on kuitenkin tuoteomistaja. Tässä hankkeessa tuoteomistaja todella omistautui asialle, kuunteli kehittäjiä, suodatti organisaatiosta tulvineita toiveita ja teki riittävän nopeasti kehitystyötä edistäviä päätöksiä.

– Tuoteomistajan roolia ei voi liiaksi korostaa. Hänen näkemyksensä lopputuloksesta ohjaa etenemistä ja pitää työn oikeassa suunnassa.

Gofore

15

L

iikennevirastossa kokonaisarkkitehtuurityötä linjataan tiukasti konkretiaan ja käytäntöön.

Samalla kun työstetään arkkitehtuurimallia, se kytketään myös projekteihin ja hankkeisiin.

Tieliikenteen palvelujen kehittäminen -yksikön päällikkö Aapo Anderson kiteyttää tavoitteen: − Kokonaisarkkitehtuurin on oltava tarkoituksenmukaista ja mukauduttava tekemiseemme. Se on keino kehittää ja toimia yhdenmukaisella tavalla, ja sen on tuotava konkreettista apua arkeemme nimenomaan substanssin ehdoilla. − Sen on oltava kiinni projekteissa myös niin, että jokainen järjestelmäprojektin projektipäällikkö ja asiantunti-

ja noudattaa arkkitehtuuria ja hyödyntää työkaluja, joita sitä varten on otettu käyttöön.

Andersonin yksikkö vastaa liikenteenhallinnan arkkitehtuurityöstä ja tieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimisesta. Vuonna 2014 on alkamassa pitkään valmisteltu järjestelmähanke, Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK). Se on järeä pilottiprojekti, jonka valmistelussa käytännön projekteja on lähdetty kytkemään kokonaisarkkitehtuuriin.

Gofore on toiminut asiantuntijatukena koko Liikenneviraston arkkitehtuurityössä ja Liikenteen ohjauksen uudistushankkeessa liikenteenhallinnan arkkitehtuurissa sekä siihen liittyvässä

projektin- ja hankehallinnassa. − T-LOIK-hankkeessa testaamme laatimamme hallintamallin toimivuutta ja kokeilemme uusia työkaluja ja toimintatapoja. Tiepuoli on Liikennevirastossa arkkitehtuuriasioiden edelläkävijä, ja työmme tuloksia odotetaan ja seurataan, Aapo Anderson kertoo.

Innovaatio hankehallinnan tueksi Liikenteenhallinnan arkkitehtuurityö on esimerkki siitä, miten asiakkaan tarpeet ja tavoiteltu hyöty ohjaavat menetelmävalintaa.

Kun Liikennevirasto korosti konkreettista hyötyä, Goforen Antti Leinosen­

KONKRETIAA KEHIIN! Liikenteenhallinnan arkkitehtuuria tehdään tiukasti substanssin ehdoilla.

Te ks ti Ai la Vä lik os k i

16

Gofore

Liikenteen ohjaus- ja hallintajärjestelmillä varustettu­jen tunnelien ja avoimien tiejaksojen määrä kasvaa koko ajan. Myös liikennemäärät kasvavat.

Ja tieliikenne­keskuksissa hoidettavien tehtävien määrä lisääntyy. Apua on kuitenkin tulossa. Tieliikenteen ­ohjauksen ­integroitu käyttöliittymä (T-LOIK) -projektissa­ tieliikenne­keskusten päivystäjät saavat uuden työ­ väli­neen, jolla he voivat seurata ja ohjata keskitetysti tapahtumia Suomen teillä. T-LOIK on Liikennevirastossa­ arkkitehtuurityön edelläkävijähanke. Vuonna 2014 alkavassa projektissa testataan Goforen laatimaa ja ­Liikenneviraston linjausten mukaan toteutettua ­kokonaisarkkitehtuurin hallintamallia ja uusia toiminta­ tapoja.

LOKI-palvelu auttaa Liikenneviraston merikarttojen muutostenhallinnassa

vuuksien väliset kriittiset polut saadaan näkyviksi. Samoin voidaan arvioida vaikutukset, joita yksittäisten projektien tai projektituotoksena syntyvien element­ tien aikataulumuutokset aiheuttavat. − Kehittämässämme mallissa projektit ja niiden hierarkia tulevat osaksi arkkitehtuurimallia ja saadaan riittävän tarkka näkyvyys projektinhallintaan. Isoissa organisaatioissa sitä ei välttämättä muuten ole, jos projektisalkku on hoidossa ylätasolla.

G

”Turha tulla puhumaan puritaanisia teorioita” Aapo Andersonin mukaan kokonaisarkkitehtuurin ymmärtäminen eri tasoineen ja siihen vastuuttaminen ja sitouttaminen ovat haaste, myös Liikennevirastossa. − Teoriaa pystyy kuka tahansa puhumaan ja myymään powerpointteja. Yleinen ongelma on teorian ja käytännön yhteensovittaminen. Organisaatiot hankkivat kokonaisarkkitehtuurin – tehdään ylhäältäpäin ohjeistuksia, suunnitelmia, kuvauksia − ja sitten konsulttityön jälkeen asialle ei tapahdu mitään. Hyvinkin tehty pohjatyö voi mennä hukkaan, jos se ei jalkaudu organisaatioon.

Miten tämä on ratkaistu? − Sitoutamme tekijät kokonaisarkkitehtuuriin alusta saakka juuri käytännön projektien kautta. Suunnittelemme­ yhdessä, puhumme laajasti asiantuntijoidemme kanssa, mietimme näkökulmia, käymme kiivastakin sananvaihtoa.

Ja laitamme arkkitehtuurikonsulttimme­ koville, emme kelpuuta avuksemme­pelkkien puritaanisten teorioiden puhujia­.

Marja Muhonen

vetämä projektiryhmä alkoi miettiä, miten työ saataisiin vietyä mahdollisimman käytännön tasolle niin, että asiakas näkee aidosti vaikutuksen ja hyödyt.

Ryhmä ideoi ja kehitti innovaation, jonka avulla kokonaisarkkitehtuuri tukee hankehallintaa, hankkeiden ja projektien suunnittelua ja niiden aikataulutusta. − Hankkeet ja projektit sekä niiden keskinäinen hierarkia tuodaan osaksi­ Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimallia­ QPR Enterprise Architect -työkalun avulla­. Mallissa tavoitetilan elementteihin yhdistetään tieto siitä, minkä projektin tuotoksena ne syntyvät. Näin elementtien välille muodostuvista sidoksista voidaan johtaa myös projektitason sidokset, Antti Leinonen kuvaa.

Toimintatapa helpottaa hankehallinnan kokonaisuuden hahmottamista, ja esimerkiksi eri projektien riippu-

ofore on kehittänyt Lii­ken­­­ ne­v iras­tolle uuden­ säh­­köi­ sen­ Me­r ikartto­jen­­ muu­tos­ tieto­jen hallinta­jär­jestelmän­.

Selainkäyttöinen järjestelmä tehostaa ­meri­kartta-aineiston muutosten analysointia, hallintaa ja käsittelyn seurantaa.

Liikenneviraston merikarttapuolelle­ hanke oli ensimmäinen ketterä ohjel­ mis­toprojekti, Goforelle taas yksi onnistunut näyttö ketterien menetelmien puolesta.

Uuden muutostietosovelluksen suunnittelu oli aloitettu Merikartoitus­ osastolla vesiputousmallilla vuonna 2007. Työ ei kuitenkaan missään vaiheessa ollut edennyt tuotantoon asti­, vaan oli jäänyt ajelehtimaan avome­rel­ le, kunnes Merikartoituksen johto­päät­ ti­­ valita hankkeelle kokonaan uuden­ reitin.

Kilpailutuksen perusteella Merikar­ toittajat pestasivat kesällä 2012 vahvistuksekseen Goforesta ketterän kehityksen osaajia. Merikartta-asiantuntijat­ opastivat heidät toimintaympäristöönsä ja merikartta-aineistojen maailmaan.

Gofore puolestaan koulutti kumppaninsa ketterän Scrum-menetelmän käytäntöihin. Gofore toi mukanaan myös omat työkalunsa ja mittarinsa muun muassa kommunikaatioon, työnoh­ jaukseen, dokumentointiin ja laadunseurantaan.

Aikoinaan määrittelyvaiheeseen pysähtynyt työ saatiin ketterien menetelmien ansiosta nopeasti käyntiin ja sprintti sprintiltä tavoitteeseen, eli projekti määräsatamaan.

LOKI-järjestelmäksi nimetty palvelu valmistui toukokuussa 2013 meri­ kartta-asiantuntijoiden arjen työkaluksi.

Kilpailutus toteutettiin Hanselin­ teknisen IT-konsultoinnin C-osa-alueen­ puitejärjestelyn kautta.

Gofore

17

Goforen Juhana Huotarinen on rakennustoimiston sähköisten palveluiden äjä. tiiminvet projektipäällikkö ja Te k s ti ja k u vat Ai l a Vä l i k o sk i

3

Scrumista Kanbaniin Seuraava menetelmäsukupolvi on jo täällä.

Ketterät menetelmät ovat yhdistelmä toimintatapoja, joilla pyritään tehostamaan ja järkevöittämään ohjelmistokehitysprojekteja. Ketterien menetelmien johtavaksi prosessimalliksi on viime vuosina noussut Scrum.

Vaikka Scrum on oikein käytettynä tehokas ja suoraviivainen, menetelmällä­ on puutteensa. Usein sprintin työjonoon jää roikkumaan samoja tehtäviä useiksi­sprinteiksi tai kiireellistä tehtävää ei voida ottaa tehtäväksi kesken sprintin­. Tiimin koon ollessa suuri sprintin suunnittelu- ja katselmointipalaverit voivat kestää tuntikausia. Tarkka projektin tilannetieto on myös tiedossa vain sprinteittäin. Lisäksi scrumprojektien edistymisen mittarina käytettävä vauhti (velocity) vaatii oikein käytettynä jatkuvaa tehtävien läpikäyntiä ja estimointia.

Kanban on toisen sukupolven ketterän kehittämisen menetelmä, joka tuo Lean-periaatteet ohjelmistokehitykseen. Kanbanin juuret ovat vahvasti Japanissa ja itse sana kanban tarkoittaa signaalikorttia. Vaikka Kanban on menetelmänä yksinkertainen, sen käyttöönotossa on hyvä tietää muutama perusasia.

Tärkeä osa Kanbania on ohjelmistoprosessin visualisointi. Visualisointi ­toteutetaan fyysisen tai sähköisen taulun avulla, johon jokainen prosessin työvaihe mallinnetaan. Tyypillisiä ohjelmistoprojektin työvaiheita ovat mm. työjono, suunnittelu, toteutus, testaus ja julkaisu. Taulua katsomalla jokainen voi nähdä projektin tilanteen milloin tahansa. Taulu nostaa myös projektin ongelma­kohdat ja resurssien kuormituksen kaikkien nähtäville.

Jatkuva prosessin, työtapojen ja teknologioiden kehitys on tärkeä osa myös Kanbania. Kaikki tekeminen keskittyy kehitettävän ohjelmistotuotteen arvon maksimointiin ja ylimääräisen hukan (waste) minimointiin. Menetelmän keskiöön­nouseekin tuotteenomistajien ja tiimin jatkuva vuorovaikutus.

Kanban tuo ohjelmistokehitykseen myös tuotantotaloudesta tutut mittarit kuten kiertonopeuden ja tehon. Kiertonopeudella mitataan tehtävien läpi­ menoaikaa ja teholla sitä, kuinka monta tehtävää saadaan valmiiksi esimerkiksi viikossa. Mittarit tuovat ennustettavuutta projektinhallintaan.

Muistilista Kanban-prosessin käyttöönotolle ➞ Allokoi avainresursseille riittävästi työaikaa. ➞ Kehitä prosessia tukeva versionhallintamalli. ➞ Suunnittele Kanbania tukeva ketterä vaatimustenhallintamalli. ➞ Keskity yksittäisten tehtävien saamiseen valmiiksi. ➞ Paranna prosessia pala kerrallaan. ➞ Unohda pitkien vaatimuslistojen hallinnointi. ➞ Tutustu Kanbaniin vahvasti liittyviin termeihin Continuous Delivery ja Minimum Viable Product. ➞ Varmista työkalun toimivuus, jos käytät sähköistä taulua.

n Lisää Juhanan ja muiden Goforen asiantuntijoiden kirjoituksia osoitteessa gofore.com/blogi

18

Gofore

Toimistosermiloosiratkaisu – ei kiitos, vaan

base camp Koivuvanerista, siitä se idea lähti. Ja eteni xkcd-kulttisarjakuviin.

Goforen Helsingin toimiston sisustusta säväyttävät koivuviiluiset säleiköt, seinäpaneloinnit, penkki- ja hyllyratkaisut. Seiniltä puhuttelevat xkcd-aiheiset sisustustarrat. Ne on teetetty Goforelle verkkosarjakuvan luojan Randall Munroen henkilökohtaisella siunauksella. − Munroe pyysi laittamaan kuvia lopputuloksesta. Täytyykin muistaa lähettää, Goforen Hannu Lyytikäinen sanoo. Hän etsi Munroen esiin xkcd:n IRC-kanavalta ja kysyi luvat kuvien käyttöön. − Munroe kannusti valitsemaan hyvät stripit, ettemme kyllästy.

Helsingin toimiston työntekijät päät-

2 Teksti Marketta Tammisto • Kuvat Aki Rask

1. Neuvottelutilan tuoleissa voi istua ainakin kolmella tavalla puolipystyssä, ja tuolit aktivoivat istujan kuin huomaamattaan liikkeelle. – Tulipa valittua komea valaisin, arvioivat tyytyväiset Hannu Lyytikäinen (vas.) ja Kalle Wuoti.

G

2. Töitä tehdään rennossa ilmapiirissä.

Tauolla virkistää kicker-matsi.

3. Mieleinen työpiste voi olla vaikka tämä mukava miljöö.

1

tivät niin uusien toimitilojensa sijainnin kuin sisustuksenkin. Toimiston he halusivat ydinkeskustaan Kamppiin, loistavien liikenneyhteyksien varteen.

Sisustuksesta oli tulla perinteinen toimistosermiloosiratkaisu. Sellainen suunnitelma oli jo tilattu. − Tutkimme sitä ja ehdotimme johdolle, että jos sittenkin jotain muuta… Nimesimme omasta väestä muutaman hengen ryhmän ja etsimme ulkopuolisen suunnittelijan, kertoo asian aktiivikolmikko, ohjelmistosuunnittelijat Hannu Lyytikäinen ja Kalle Wuoti sekä projektipäällikkö Juhana Huo­ tarinen.

Kalle Wuotin verkoston kautta löytyi sisustusarkkitehti Antti Rouhunkoski, jonka

referenssikuvat ja varsinkin koivuvanerinen taidemuseon wc vakuuttivat goforelaiset.

Rouhunkoski sai toivelistan. Nykyaikaista viihtyisyyttä. Työpisteitä tekijöille, joista moni työskentelee paljon asiakkaiden tiloissa. Base camp, jonne on innostava poiketa. Monikäyttöisiä neuvottelutiloja, jotka pitävät ryhdikkäänä ja liikkeessä, myös aivot. Hyvää ergonomiaa. Kauneutta. Taukovirkistystä.

Rento meininki lihaksissa säilyy uudenlaisilla työtuoleilla ja sähköisesti säätyvien työpöytien ääressä. Kiinteitä työpisteitä ei ole, vaan paikka valitaan sen mukaan mikä on päivän töissä tarkoituksenmukaista. Työpaikalla säilytettäviä tavaroita varten jokaisella on kaappi.

Väliaikaisiksi työpisteiksi käyvät seisomapöydät. Ketterä yhteistyö ei viihdy sermeillä rajatuissa looseissa, siksi niitä ei ole.

Tilajärjestelyssä on otettu huomioon myös asiakassuhteet, joiden turvaluokitus edellyttää työtilalta lukittavuutta ja rajaa sitä, mitä ulkopuoliset voisivat nähdä näytöiltä.

Taukoja varten on kicker, pöytäjalkapallo. Sen matsi kestää sopivasti kymmenisen minuuttia. Ja onhan täällä myös perintöhuonekalu, vanhasta toimistosta tuotu koronapeli. Se on koivua ja sai siksi sisustajien silmissä armon.

Gofore

19

GOFORE OY n SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN ARKKITEHTUURI- JA RAKENNUSTOIMISTO

arkkitehtuuritoimisto n Arkkitehtuurikonsultointi n Kehityshankkeiden valmistelu ja johtaminen n Kokonaisarkkitehtuurin hallinnan palvelu – Kartturi

rakennustoimisto n Tietojärjestelmät kokonaistoimituksena n Ketterän kehityksen asiantuntijapankki

Tampere Hämeenkatu 16 FI-33200 Tampere Helsinki Urho Kekkosen katu 7 B FI-00100 Helsinki gofore@gofore.com Puhelin 010 439 7777 www.gofore.com

20

Gofore

n Jatkuvat palvelut