Gofore-lehti 2016

2016

KaPA

Stoppi haihatteludesignille!

GOFORE HAASTAA PALVELUMUOTOILUN

luo julkisiin palveluihin alustatalouden DYNAMIIKKAA

06

10

SE OIKEA LÖYTYY KOKEILEMALLA

MUOTOILE

12

palvelut digiaikaan

RAKENNA

parhaat asiakaskokemukset

JOHDA

joukkosi digitalisaation voittajiin

Timo Hiltunen, Fonecta:

”KANNIBALISOIMME oman liiketoimintamme” 04

MAAILMAA MUUTTAMASSA DIGITALISAATION KEINOIN

GOFORE-FAKTA

2016

Liikevaihto 12,5 M€ (2015) Henkilöstö 160 Tampere, Helsinki Perustettu 2001 Yksityisessä omistuksessa Osakkaat työskentelevät yrityksessä.

04

TIMO HILTUNEN, FONECTA: PELKO POIS JA MUUTOSMATKALLE!

06

GOFORE HAASTAA PALVELUMUOTOILUN

08

HALLINTAJÄRJESTELMÄ TURVAA POHJOISTA TALVIMERENKULKUA YLI ALUEVESIRAJOJEN

10

NYT NOUSEE HYVÄ DIGITAALINEN SUOMI

12

SE OIKEA LÖYTYY KOKEILEMALLA

13

ON AIKA ALOITTAA ORGANISAATIOSI KAPA-PROJEKTI

14

GOFORESTA AMAZON WEB SERVICES -JÄLLEENMYYJÄ

15

NOPEUS VAATII KETTERYYTTÄ

16

DIGITAALINEN MUUTOS – MAHDOLLISUUS KEHITTYÄ NYT

17

CDO USKOO DATAN VOIMAAN

18

GOFOREN DIGITALISAATIOPALVELUT MUOTOILE – RAKENNA – JOHDA

19

”INNOVAATIOKYVYKKYYS EI SYNNY KÄSKEMÄLLÄ”

20

SWEET SPOTIN KAUTTA ONNISTUMISIIN

22

ALMA MEDIA • AIRD • GOFORE STARTUP LABORATORY • KEHA • LABKONET • SKILLZZUP & OPH • TTL • YLE

JULKAISIJA Gofore ULKOASU Ofri Porat, Gofore TOIMITUS JA TAITTO Hybridiviestintä Effet KANNEN KUVA Aki Rask PAINO Hämeen Kirjapaino, toukokuu 2016 OSOITELÄHDE Gofore Oy:n asiakasrekisteri

HEITTÄYDY DIGITAALISEEN MUUTOKSEEN KANSSAMME

K

un yhtiömme 2000-luvun alussa syntyi, digi­aika teki vasta tuloaan. Sen jälkeen meno on ollut huimaa, ja vanhaan maailmaan rakentuneet liike­ toiminnat ovat helisemässä uusien ja parempaa asiakaskokemusta tarjoavien tulokkaiden vallatessa alaa.

Parhaat pystyvät itse muuttumaan ja kehittymään asiak­ kaan odotusten mukaisiksi, siitä hyvänä esimerkkinä tässä lehdessä esitelty Fonectan muutos. Kansallista alusta­ talouden moottoria taas rakennetaan KaPA-ohjelmassa.

Startup-yrityksissä puolestaan lähdetään liikkeelle diginatiivin ottein ja maailmanvalloitus mielessä. Näistä kaikista voit lukea tarinoita tästä lehdestä.

Gofore elää asiakkaidensa onnistumisesta. Mitä ovat ne onnistumisen esteet tai hidasteet, joiden ylittämisessä voimme auttaa? Miten uudistua innovatiivisimmin, tehokkaimmin? Nämä pohdinnat johtivat meidät itsemmekin uudistumaan, ja niin syntyi uusi palvelutarjontamme: • Muotoile-palvelussa yhdistyy vankka arkkitehtuuriosaamisemme palvelumuotoiluun, graafiseen suunnitteluun sekä tekniseen osaamiseemme. Digitaalisten palveluiden muotoilua juuri oikeaan tarpeeseen, käyttäjä­lähtöisesti ja ympäristö huomioiden.

• Rakenna-palvelu ketteröittää kehittämisen tarjoten parhaat tekijät, uusimmat menetelmät ja mikä ­tärkeintä – onnistumisen. Lue sivulta 15 vaikka miten lean startup -henki liittyy pilvipalveluihin, DevOpsiin ja mik­ro­palveluihin.

• Johda-palvelu konsultoi, kun organisaatiosi digitaalisen muutoksen suunta ja mahdollisuudet kaipaavat selkiyttämistä.

Olemme innoissamme muuttamassa maailmaa ­digi­talisaation keinoin – heittäydy sinäkin muutokseen kanssamme.

TIMUR KÄRKI

Toimitusjohtaja, Gofore @tjkarki Tivi-lehti nimesi Timur Kärjen Vuoden Tivi-vaikuttajaksi 2015. Perusteluina mainittiin, että Kärki ottaa kiertelemättä kantaa toimialalle tärkeisiin asioihin, edistää yhteistyötä tietotekniikka-alalla ja uudistaa työelämää sekä johtamista.

Aiempien vuosien vaikuttajia ovat mm. Mikko Hyppönen, Pekka Ala-Pietilä ja Jarno Limnéll.

Maailma muuttui: Fonecta painaa viimeiset puhelinluettelonsa tänä vuonna. Toimitusjohtaja Timo Hiltunen on luotsannut yhtiön läpi digitaalisen transformaation hakemistoyhtiöstä asiakkaidensa digitaalisen kasvun kumppaniksi.

Fonectan ja Goforen yhteistyö alkoi vuonna 2010.

4

MUOTOILE

”O

limme juuri siinä tilanteessa, jossa on suuri riski nukahtaa”, Fonecta Oy:n toimitusjohtaja Timo Hiltunen kuvaa vuotta 2008. Tuolloin yritys teki painetuilla puhelinluetteloilla kaikkien aikojen parhaan liikevaihtonsa ja hallitsi valtaosaa toimialan yli 100 miljoonan euron markkinoista.

Hiltunen oli aloittanut Fonectassa vuotta aikaisemmin. Liiketoiminta tuotti kassavirtaa tasaisesti ja ennustettavasti, ja toimialalla oli vain vähän kotimaista kilpailua. ”Kun kaikki menee eteenpäin niin kuin on suunniteltukin, hallitus kiittää, sitten skoolataan ja tehdään uusi vuosisuunnitelma. Oli vaikea pala nielaistavaksi kun perinteinen liiketoiminta ei enää kantanutkaan, ja minun pitikin budjetoida laskevaa liikevaihtoa ja marssia kertomaan se omistajille.” ”Uskon, että pelko oman paikan puolesta estää monia perinteisillä toimialoilla toimivia lähtemästä muutosmatkalle. Ei ollut helppoa sanoa, että tässä on rohkea visio ja uusi tapa toimia, joilla kasvua ja kannattavuutta on luvassa, mutta se ei tule heti eikä ilman, että ensin mennään alaspäin”, Timo Hiltunen sanoo.

Nyt puhelinluettelot ovat käytännössä kadonneet, ja Fonecta on käynyt viiden viime vuoden aikana läpi digitaalisen transformaation. Tänään noin puolet yrityksen liikevaihdosta tulee digitaalisista palveluista. Fonectan kuluttajapalveluista etsitään tietoa miljoona kertaa päivässä, ja yritys tarjoaa 50 000 yritysasiakkaalleen ratkaisuja myynnin ja markkinoinnin digitalisoimiseen.

Timo Hiltusen tärkein neuvo muutokseen suuntaaville on ”aloita heti”. ”Ne, joilla on perinteistä liiketoimintaa, eivät ole startuppien onnekkaassa asemassa eivätkä voi keskittää kaikkea uuden luomiseen. Mieti ensin, mistä haluat pitää muutoksessa kiinni. Me näimme, että datan hyödyntäminen tulee olemaan trendi, ja se oli meillä valmiiksi selkärangassa.”

Hiltunen kertoo laskeneensa liikkeelle tietoisesti myös kannibaalin, joka söi Fonectan sms-viesteihin perustuneen numeropalveluliiketoiminnan. ”Disruptoimme oman toimintamme ja toimme markkinoille käytännössä ilmaisen mobiilisovelluksen numerotietojen hakemiseen. Palvelulla on nyt miljoona aktiivista käyttäjää viikkotasolla, ja me teemme bisnestä, mutta eri tavalla kuin ennen.”

Hiltunen pitää tärkeänä sitä, että resurssit ja roolit jaettiin muutoksessa selvästi yrityksen sisällä. ”Pitää löytyä sekä hyökkääjiä ja puolustajia. Perinteinen liiketoiminta rahoittaa uuden alun, joten myös siihen on keskityttävä. Samalla on muistettava viisaus, jonka mukaan yksi pääsky ei tee kesää – jos vain pieni osa yrityksen resursseista valjastetaan uuden luomiseen, kyse ei ole todellisesta uudistumisesta vaan silmänlumeesta, jolla saadaan rasti ruutuun digitalisaation kohdalle.”

Timo Hiltunen toteaa, että uuden osaamisen kehittäminen on ollut muutoksessa iso haaste. Fonecta on

Teksti Riikka Tietäväinen-Arola • Kuva Aki Rask

hakenut resursseja aktiivisesti myös omien seinien ulkopuolelta. Yrityksen kumppaniverkostossa on teknologiaosaajia ja -kehittäjiä läheltä ja kaukaa. ”Havahduimme nopeasti siihen, että kaikkea ei tarvitse osata itse. Kun katsoo maailmaa yrityksen ympäriltä uudella tavalla, itse asiassa mikä tahansa on mahdollista ja oman tiimin tueksi palveluja kehittämään voi saada ne parhaat osaajat.”

Hiltunen kertoo laskeneensa liikkeelle tietoisesti myös kannibaalin, joka söi Fonectan sms-viesteihin perustuneen numeropalveluliiketoiminnan.

Hiltunen arvioi, että kymmenestä fonectalaisesta seitsemän on uusia tekijöitä, jotka ovat tulleet taloon viiden viime vuoden aikana. Henkilöstöä on nyt noin 20 % vähemmän kuin ennen muutoksen alkamista. ”Muutoksessa katsotaan myös, ketkä ovat valmiita haastamaan itseään, kehittämään osaamistaan ja lähtemään mukaan uuteen. Kaikki eivät ole. Hyvistä työntekijöistä luopuminen on ollut minulle muutoksessa henkilökohtaisesti vaikeimpia asioita.”

Fonectan muutosprosessista Timo Hiltunen jakaa vielä yhden opin: uskalla luopua kontrollista. ”Digitaalisessa ympäristössä menestyy, kun keskittyy asiakkaan kipupisteiden ratkaisemiseen. Sen sijaan, että mietimme mitä Fonecta tarvitsee, mietimme ensin mitä asiakkaamme tarvitsevat. Nyt seuraamme ensin tuloksia, joita asiakkaamme ovat saavuttaneet ja vasta sitten kaupallisia liiketoimintatuloksiamme. Yksi tärkeimmistä mittareista on nettosuositteluindeksi.”

Sama muutos näkyy hänen mukaansa yrityksen sisällä työn johtamisen muutoksena. ”Erilaisia kontrollipisteitä oli kertynyt vuosien varrella uskomaton määrä. Niiden kyseenalaistaminen vapautti valtavan määrän energiaa. Suorittamisen johtaminen on vaihtunut suunnan näyttämiseen.” ”Mitään merkittävää uutta ei saada aikaiseksi, jos keskitytään varomaan virheitä. Myös me olemme tuhlanneet omistajien rahaa kokeiluihin, joista ei lopulta tullut mitään. Epäonnistumisen salliminen on tärkeä osa onnistumista.”

JOHDA

5

– Muotoilupalvelumme ovat maan parhaat. Mullistavinkin konseptimme on toteutettavissa asiakkaan todellisessa toimintaympäristössä, lupaavat ­ Arto Puikkonen (vas.), Juha Siltanen ja Carita Savin koko monikymmenpäisen asiantuntijajoukon puolesta.

6

MUOTOILE

P

alvelumuotoilu on nyt digitalisaation markkinassa päivän trendi. Moniammatillisia yksiköitä perustetaan, palvelumuotoilijoita palkataan. Hyvä. Nyt ollaan asian ytimessä. Vai ollaanko? ”Periaatteessa kyllä, kunhan tajutaan, mikä kaikki ymmärrys ja osaaminen tässä työssä tarvitaan, että saadaan aikaan innovatiivinen palvelu, joka generoi asiakkaan haluaman muutoksen ja vaikuttavuuden. Sillä siitähän palvelumuotoilussa on kyse, eikä jostain haihatelmasta, joka tuottaa asiakkaalle vain ison laskun”, muotoilupalvelusta vastaava Arto Puikkonen Goforesta sanoo.

Miksi palvelumuotoilu, service design, on tapetilla ­­juuri nyt? Siksi, että digitalisaatio koskee kaikkia palveluita j­a että teknologia nyt tekee mahdolliseksi sen mikä v ­ ielä äsken häämötti horisontissa, Puikkonen ja kollega Juha Siltanen sanovat. ”On aika tuore asia, että esimerkiksi voi syntyä näitä isoja digitaalisia ekosysteemejä, joissa palvelut voivat kytkeytyä toisiinsa ja erilaisiin massiivisiin tietovarantoihin.

Käytettävissä on valtavasti laskentakapasiteettia, näyttökapasiteettia, käyttöliittymäalustaa. Päätelaitteiden laskentatehojen kasvu on kääntänyt it-arkkitehtuurin päälaelleen, raskaista servereillä toimivista ratkaisuista älypuhelimien teknologiaa hyödyntäviin palveluihin.

Näiden mahdollisuuksien soveltaminen edellyttää asiakaslähtöisten suunnittelumallien hyödyntämistä, sillä muutos on tuonut asiakkaan tiiviimmin osaksi palvelun tuottamista.”

Teknologian lupausten, toiminnan tavoitteiden ja monitahoisten asiakastarpeiden yhdistäminen vaatii kovatasoista osaamista monelta osa-alueelta: syvällistä liiketoiminnan ymmärtämistä, kaikkien käyttäjäryhmien tarpeiden tunnistamista, tietoteknistä ratkaisukyvykkyyttä, graafikon kädenjälkeä, käyttäjätyön asiantuntemusta.

”Muutkin alalla tietävät, miten pitäisi tehdä. Mutta meillä on kyky myös tehdä niin. Se erottaa Goforen kilpailijoistaan.”

Puikkonen ja Siltanen eivät kritisoi kilpailijoiden satsauksia palvelumuotoiluun, mutta arvelevat, että muutaman hengen palvelumuotoiluyksikkö jää helposti asiantuntevuudeltaan ohueksi ja etäälle asiakkaan todellisuudesta.

Goforessa palvelumuotoilu nähdään yleistä näkemystä avarammin, liiketoimintamallista kokonaisarkkitehtuu-

Teksti Marketta Tammisto • Kuva Opa Latvala

MUOTOILE

7

Kuva Aki Rask

riin ja toteutukseen sekä jatkuvaan parantamiseen ulottuvana prosessina.

Siksi Gofore on organisoinut muotoilupalvelunsa toisin.

Palvelumuotoilun parissa työskentelee noin 50 goforelaista. Se on paljon verrattuna mihin tahansa suomalaisen ohjelmistotalon design-yksikköön ja erityisen paljon suhteutettuna Goforen kokonaisvahvuuteen. Erillistä yksikköä ei ole, vaan toiminta on verkostomaista. Näin vältetään sisäistä siiloutumista, ja muotoilu on tiiviisti kytköksissä kaikkeen tekemiseen, kuten sen kuuluukin olla. ”Muutkin alalla tietävät, miten pitäisi tehdä. Mutta ­Goforella on kyvykkyys myös tehdä niin. Tämä erottaa meidät kilpailijoista”, Puikkonen ja Siltanen sanovat, ja myös perustelevat: ”Palvelumuotoilun osaamisiin liittyy meillä poik­ keuksellisen vahva arkkitehtuuriosaaminen ja erinomainen tekninen osaaminen. Pystymme katsomaan asiakkaan tarpeita kattavasti: pystymme tarkastelemaan nykytilaa, tekemään eteenpäin meneviä arkkitehtuurisuunnitelmia, muotoilemaan palvelun aidosti toiminnan lähtökohdista, teemme kuluttajapalveluita, b-to-b-­ ratkaisuja, julkisen sektorin palveluita. Näin laaja-alaista kyvykkyyttä ei löydy tämän kokoluokan yritysten joukosta muilta.”

Muotoileva palveluarkkitehti Carita Savin muistuttaa, että muun kyvykkyyden lisäksi Gofore tuo asiakkaan resurssiksi innovointia tukevan yrityskulttuurinsa. ”Visio uudesta palvelusta syntyy asiakkaan ja muotoiluammattilaistemme yhteistyönä. Jokainen tulee prosessiin mukaan omista lähtökohdistaan. Innostusta säteilevä ilmapiiri ja ideoita konkretisoivat ja innovaatiota ruokkivat menetelmät sisältyvät Goforessa muotoilupalvelun menetelmäarsenaaliin.”

Goforen tapa organisoida muotoilupalvelunsa varmistaa, että mullistavimmatkin konseptit ja suunnitelmat on aina maadoitettu todellisuuteen. ”Lennokkainkin konseptimme on toteutettavissa asiakkaan todellisessa toimintaympäristössä reunaehtoineen ja sidosryhmineen. Sidosryhmillä on kasvava rooli yritysten toiminnassa ja palvelumuotoilu ulottuu usein laajasti myös niiden palveluihin. Osaamme kytkeä uudet ratkaisut mihin tahansa toiminnalliseen tai tietojärjestelmälliseen nykytilaan. Jokainen käyttäjäryhmä ansaitsee parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen.”

8

MUOTOILE

HALLINTAJÄRJESTE TALVIMERENKULKU Jäänmurtajan komentosillalla palvelumuotoilu ei ehdi päällimmäiseksi mieleen. Kun jää murtuu laivareiteiltä jytisten, pääasia on, että tietojärjestelmät tukevat työtä ja ovat helposti käytettävissä. Palvelumuotoilu huolehtii juuri siitä.

Gofore ja Liikennevirasto ovat tehneet yhteistyötä maalla, merellä ja raiteilla liikenteenohjauksen informaatiojärjestelmien digitalisoimiseksi jo usean vuoden ajan.

Jäänmurtaja Urhon kannella kapteeni Matti Björkman.

LMÄ TURVAA POHJOISTA A YLI ALUEVESIRAJOJEN Parhaillaan yhteistyö jatkuu muun muassa talvimerenkulun hallintajärjestelmän IBNextin parissa: Gofore muotoili uuden toimintaa kehittävän koordinointi- ja raportointijärjestelmän ja vastaa nyt sen käyttökokemuksen kehittämisestä.

Järjestelmän avulla suunnitellaan, ohjataan ja johdetaan jäänmurtajien operatiivista toimintaa Suomenlahdella ja Pohjanlahdella

ja sitä käyttävät alueen talvimerenkulusta vastaavat organisaatiot eli Liikennevirasto sekä Ruotsin ja Viron Merenkulkulaitokset. Järjestelmän tietoja käyttävät jäänmurtaj ien lisäksi jäänmurtaj ia hallinnoivat yhtiöt, alusliikenteen ohjauskeskukset sekä esimerkiksi Ilmatieteen laitos.

Järjestelmä ja sen karttapohjainen käyttöliittymä ottavat huomioon

erilaiset käyttötarpeet, ja se toimii eri päätelaitteilla, myös mobiilisti. Käytettävyyssuunnittelussa huomioidaan muun muassa se, että jäänmurtajat täristävät paljon jäänmurron aikana. Käyttäjäryhmät on otettu aktiivisesti mukaan suunnitteluun alkumetreiltä asti, ja ratkaisuissa yhdistyvät Goforen asiantuntijoiden osaaminen teknologioista ja arkkitehtuurista sekä käyttäjien tarpeet ja toiveet.

MUOTOILE

9

KAPA-FAKTA

Janne Viskari johtaa kansallisten suomi.fi-tukipalvelujen toteuttamista Väestö­ rekisterikeskuksessa.

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ­vauhdittaa digitalisaation hyödyntämistä julkisessa hallinnossa.

KaPA-ohjelma 2014-2017 Luodaan kansallinen infrastruktuuri, jossa julkisen hallinnon sähköisiä palveluja ­voidaan uudistaa asiakaslähtöisesti.

Tavoitteena on parantaa julkisten palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta sekä tuottaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yksityiselle sektorille.

Tukipalvelut sähköisiä palveluja tuottaville organisaatioille Palveluväylä (tiedonsiirtokerros), palvelutietovaranto, palvelunäkymät (kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille), luonnollisen henkilön tunnistus, asiointivaltuus, viestinvälitys (Asiointitili) ja verkkomaksamisen kokoamis- ja hallinnointipalvelu.

Suomi.fi-tukipalvelujen tuotanto keskitetään Väestörekisterikeskukseen. esuomi.fi Kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava beta.suomi.fi suomi.fi-palvelun kehitysversio – tutustu ja anna ­palautetta beta.yrityssuomi.fi julkaistaan ­kesällä 2016 Gofore on mukana rakentamassa kaikkia keskeisiä tukipalveluja.

K

ansallinen palveluarkkitehtuuri. Sanapari ei sytytä dynaamisuudellaan. Sen takaa löytyy kuitenkin yllätys: moderni näkemys yhteentoimivista sähköisistä julkisen hallinnon palveluista ja pitkälle edennyt työ niiden tekniseksi alustaksi. Vielä kun saadaan aikaan uusia asiakaslähtöisiä palveluja, koossa on ainekset todelliseen julkisen hallinnon digiloikkaan. Ja kansalainen kiittää.

Hurrikaani nimeltä digitalisaatio on pyyhkäissyt sivuun talouden totutut toimintalogiikat. Uudet palvelut, uusi

10 10

MUOTOILE RAKENNA

Teksti Marketta Tammisto • Kuva Rami Lappalainen

liiketoiminta ja tuottavuuden kasvu syntyvät nyt internetin luoman alustatalouden ekosysteemeissä.

Sama pätee julkisiin palveluihin. Kansallinen palveluarkkitehtuuri eli KaPA luo perustan, infrastruktuurin, hallitusohjelman peräänkuuluttamalle digitalisaatiokehitykselle. ”Näen, että tästä voi rakentua kansallinen alustatalouden moottori”, kuvailee kansallisen palveluarkkitehtuurin yksikön johtaja Janne Viskari Väestörekisterikeskuksesta. ”Alkuvaiheessa alustaa ja sen teknisiä komponentteja hyödyntää varmasti pääasiassa julkinen hallinto.

Mutta aikaa myöten tästä voisi kehkeytyä viranomaispalveluiden ja julkisia ja yksityisiä palveluja yhdistävien, toimialakohtaisten ekosysteemien muodostama kansallinen sähköisen asioinnin ekosysteemi.”

KaPA – palveluna nimeltään suomi.fi – on loogisen tason palvelualusta, jossa on valmiita sähköisen asioinnin kehittämisen tukipalveluita julkisten toimijoiden avuksi.

Tänä vuonna voimaan tuleva niin sanottu KaPA-laki velvoittaa niitä käyttämään kansallisia tukipalveluja, eikä erilaisia rinnakkaisia väylä- tai vastaavia ratkaisuja saa jatkossa tehdä. ”Mutta muutoin jokainen organisaatio järjestää oman hallinnonalansa palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla ja olemassa olevien palvelujensa elinkaareen sovitettuina. Me vain teemme palvelujen järjestämisen helpommaksi ja edullisemmaksi, kun keskeiset tekniset asiat on valmiiksi ratkaistu. Ja kun kaikki käyttävät palveluja uudistaessaan samoja teknisiä komponentteja, palveluista tulee jo lähtökohtaisesti yhteentoimivia”, Viskari sanoo.

KaPA-ohjelma on valtaisa harppaus kohti digitalisaation mahdollisuuksia. Loikka jää kuitenkin lähtötelineisiin ilman uusia, nykyistä asiakaslähtöisempiä toimintatapoja, joissa lähtökohtana on asioinnin esteiden poistaminen.

Yhtenäiset tukipalvelut poistavat teknisiä esteitä, henkisten esteiden kohdalla tarvitaan toimintakulttuurien muutosta, joka auttaa läpäisemään totutut rajat viranomaisten välillä kansalaisten ja yritysten asioinnin helpottamiseksi.

Halua varmasti on, sillä kansallisen arkkitehtuurin rakentaminen koetaan organisaatioissa tärkeäksi ja suhtautuminen KaPAan on myönteinen. Nyt kentällä tunnutaan odottavan lainsäädännön valmistumista. Viskarin mielestä liikkeellelähtöä on kuitenkin turha lykätä. ”Kannattaa käyttää hyväksi sekä valtiovarainministeriön taloudellinen tuki palveluväylään liittymiselle että nopeat parannukset, jotka beta-vaiheen kehitystyössä on saatavissa.”

Palvelun tiedonsiirtokerros eli palveluväylä valmistui tuotantokäyttöön loppuvuodesta ja mukana tai parhaillaan liittymässä on jo useita organisaatioita, suurimpana Kela, pienempien joukossa Helsingin seudun ympäristöpalvelut.

HSY onkin ollut sähköisten palveluidensa uusimisessa aivan käyttöönottojen kärkipäässä ja todennut KaPAn tarjoavan mahdollisuudet paljon enempään kuin mitä kuntayhtymä itse pystyisi omin resurssein rakentamaan. Esimerkiksi asiointivaltuutuksista ja valtuusrekisteristä odotetaan isoa helpotusta muun muassa kiin-

teistö- ja asunto-osakeyhtiöiden asiointiin. Vahva tunnistautuminen taas luo mahdollisuuksia lisätä asiakkaiden itsepalvelua ja omien tietojensa hallintaa.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen ratkaisut eivät ole ainutlaatuisia, mutta kylläkin edistyksellisimpien joukossa. Samantyyppisiä tunnistautumisen ratkaisuja on tekeillä esimerkiksi Tanskassa, Singaporessa, Virossa ja Hollannissa. Asiointivaltuuksissa sen sijaan Suomi on Viskarin tietämän mukaan edelläkävijä, kiitos väestötietojärjestelmämme, joka on kattavuudeltaan ja ajantasaisuudeltaan omaa luokkaansa maailmassa.

Arkinen esimerkki väestötietojen hyödyntämisestä on huoltajaroolin tarkistus. Kun isä tai äiti haluaa hoitaa alaikäisen lapsensa asioita Kelan asiointipalvelussa, Väestörekisterikeskuksen asiointivaltuuspalvelu tarkistaa taustaprosessina automaattisesti, että palvelunkäyttäjä on kyseisen lapsen huoltaja, ja asiointi etenee sujuvasti.

Vastaavalla tavalla, kyselyrajapintojen kautta, voidaan toteuttaa mitä tahansa julkisia palveluja yli organisaatiorajojen.

Työ etenee kaikilla osa-alueilla suunnitellusti. VM ohjaa, VRK johtaa ja yritysten asiantuntijat toteuttavat. ”Emme halunneet ulkoistaa kokonaisvastuuta minnekään, vaan rekrytoimme itsellemme osaamista niin että pystymme pitämään kaikki langat omissa käsissä ja ohjaamaan itse sovelluskehitystä, johon ostamme työtä sovelluskehittäjiltä. Olemme tyytyväisiä toimintamalliin ja kumppaneihimme. Gofore on sovellustoimittajana mukana kaikissa hankkeissamme, joten sillä on merkittävä rooli työn onnistumisessa.”

VAUHTIA SUOMEN MY DATA -RATKAISUUN Kuka omistaa minua koskevan digitaalisen tiedon?

Miten voisin itse seurata ja hallita sen käyttöä? Hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomessa ”vahvistetaan kansalaisten oikeutta valvoa ja päättää itseään koskevien tietojen käytöstä, samalla varmistaen tietojen sujuva siirtyminen viranomaisten välillä.”

My Data -ratkaisut eivät sisälly KaPA-ohjelmaan, mutta asiaa on Janne Viskarin yksikössäkin pohdittu, sillä ihmistä koskevaan tietoon sisältyy valtava sähköisen asioinnin kehityspotentiaali. ”Nyt pitäisi pikaisesti määritellä askelmerkit, miten tämä asia Suomessa järjestetään.” ”Mekanismi voisi olla vaikkapa sellainen, että luodaan palvelu, jossa kansalainen voi itse seurata tietojaan ja valtuuttaa esimerkiksi jonkin suomi.fi-palveluväylän tai muun avoimen rajapinnan takana olevan sovelluksen hyödyntämään toisessa sovelluksessa olevia tietojaan. Tämä on yksi visio. Jos sen suuntaan halutaan edetä, lähes kaikki tarvittavat komponentit ovat suomi.fi-palveluiden puitteissa jo olemassa.”

RAKENNA

11

E

i, tämä ei ole kannanotto siihen, mikä olisi paras menetelmä kumppanin valintaan. Sen sijaan kantaa otetaan toiseen tärkeään asiaan: mikä on paras menetelmä kun tehdään tulevaisuuden digitaalisia palveluita. ”Se on ketterä. Ehdottomasti ”, sanoo tuotepäällikkö Taina Hagelberg Väestörekisterikeskuksesta.

Taina Hagelbergin ohjauksessa toteutetaan ne kansalaisen, yritysten ja viranomaisten yhteiset palvelunäkymät eli käyttöliittymät, joiden kautta käyttäjät tulevaisuudessa asioivat viranomaisten kanssa. Palvelunäkymät on yksi ketterin menetelmin rakentuvan kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman hankkeista.

Ketterien menetelmien tärkein etu on tietenkin tuloksissa: saadaan aikaan ratkaisuja, jotka elävät mukana teknologian ja tarpeiden muuttuessa, eikä hukata resursseja järjestelmiin, jotka ovat jo käyttöönottohetkellä vanhentuneita.

Toinen iso etu on Taina Hagelbergin mukaan prosessi itsessään. ”Ketterässä syntyy valmista koko ajan. Uusia pieniä toiminnallisuuksia viedään tuotantoon viikoittain. Kun huomataan virhe, se korjataan saman tien. Palautteen ja

12

RAKENNA

kokeilujen kautta löytyy se oikea, kokonaisuutta parhaiten rakentava ratkaisu. Tiedetään, että se mitä on tehty myös toimii. Kukaan ei joudu kantamaan painetta ja stressiä, joka perinteisessä mallissa vie yöunet projektin loppusuoralla”, hän sanoo monen vesiputousmallisen projektin kokemuksella.

Tuotepäällikkönä Taina Hagelberg ohjaa useaa tiimiä, joissa on kaikkiaan kolmisenkymmentä asiantuntijaa eri yrityksistä. Hän on avainroolissa, sillä hän päättää, mitkä piirteet tai ominaisuudet palvelunäkymiin toteutetaan ja missä järjestyksessä.

Sanotaan, että ketterät menetelmät vaativat paljon asiakkaalta. Se on totta, mutta Taina Hagelberg ei koe tätä negatiivisena, vaan päinvastoin: ketterässä työtavassa hän pystyy ohjaamaan työn etenemistä ja näkee sen tuloksia päivittäin. Itseohjautuvat tiimit tietävät mitä milläkin viikolla pitää tehdä, ja huippuosaajat ovat koko ajan tuotepäällikölle paitsi resurssina myös tukena. ”Olen saanut Goforesta tiimiini todella ammattitaitoisia ja sitoutuneita tekijöitä, joiden kanssa on ilo tehdä työtä. Keskinäinen luottamus on vahva ja kommunikointi avointa ja suoraa. Jos jokin päätökseni ei ole heidän mielestään teknisesti järkevä, he tuovat sen esiin, ja asia

Teksti Marketta Tammisto • Kuva Rami Lappalainen

Työ on jatkuvaa keskustelua ja asioiden pohtimista sekä toteuttaja­ tiimien kesken että eri sidosryhmien kanssa. - Avoin, rento ja eri näkemyksiä kuunteleva kommunikointi johtaa hyviin tuloksiin ja ­hyvään työfiilikseen, todistavat Niko Ryytty (vas.), tuoteomistaja Taina Hagelberg, Anne-Mari Silvast ja Salum Abdul-Rahman.

tehdään fiksummin. Olen oppinut luottamaan heidän asiantuntevuuteensa ja arvostamaan vastuullisuutta, jolla he paneutuvat hankkeen onnistumiseen. Ja onhan tämä meille kaikille harvinaisen hieno tehtävä! ” KaPA-hankkeiden vaikuttavuus innostaa myös palvelunäkymätiimin goforelaisia. ”Tässä tehdään sellaista, mikä vaikuttaa tulevaisuudessa kaikkien suomalaisten elämään. Samalla luodaan uusia toimintamalleja, jotka uudistavat julkisen hallinnon sovelluskehitystä. Kyllä se antaa työhön oman värinsä, puhtia ja intoa”, Niko Ryytty sanoo. ”Mutta ei sitä kannata joka päivä ajatella, tai rupeaa huippaamaan. Asia on iso, mutta sitä tehdään rennolla otteella ja hyvällä fiiliksellä. Niin tuotamme parhaiten arvoa asiakkaalle”, Salum Abdul-Rahman toteaa.

Työssä on goforelaisten näkökulmasta kahdenlaisia haasteita. Toinen on monimutkaisuuden hallinta, joka seuraa monista hierarkiatasoista ja siitä, että käytetään paljon avointa lähdekoodia ja olemassa olevia sovelluksia. Toinen haaste on tasapainottelu eri sidosryhmien toiveiden ja vaatimusten välillä. ”Siksi käymme paljon vuoropuhelua yli kompetenssirajojen. Se virittää koko tätä juttua.”

Myös moderni lähestymistapa innostaa. ”Tässä projektissa olen ensi kertaa törmännyt ontologioihin tuotantokäytössä. Kymmenen vuotta sitten tutkintoa tehdessäni ne olivat akateemista teoretisointia, ja ajattelin silloin, että tosi kiinnostavaa, mutta ei ikinä toteudu”, Salum Abdul-Rahman muistelee. ”Kun toteutusta tehdään uusimmilla teknologioilla ja menetelmillä, jokainen panee parhaan osaamisensa likoon ja opiskelee samalla koko ajan uutta. Se on itsessäänkin innostavaa, mutta tuntuu hyvältä, että kaikki se mitä päivittäin teen ja opin hyödyttää myös minua itseäni ammatillisesti”, Anne-Mari Silvast pohtii.

Aina ei kiinnostavinkaan työ oikein nappaa, ja tuotosten julkisuus luo paineita – ovathan tämänkin tiimin aikaansaannokset koko ajan kenen tahansa kommentoitavissa githubissa ja beta.suomi.fi-versiossa. ”Hyvä tiimi on sellainen arjen voimavara meille kaikille. Yhteisymmärrys on vahva, yhdessä tehdään ja yhdessä vastataan tekemisistämme. Tiimissämme kaikki pystyvät tekemään kaikkia tehtäviä, jopa scrum masterin tehtävä kiertää. Yhdessä huolehdimme, että kaikki voivat hyvin ja viihtyvät työssä.”

NYT ON AIKA ALOITTAA ORGANISAATIOSI KAPA-PROJEKTI KaPA-ohjelman sovelluskumppaneiden kilpailutuksessa Gofore valittiin kokemuksensa ja osaavan joukkonsa ansiosta kaikkiin neljään kansallisen palveluarkkitehtuurin keskeiseen toteutushankkeeseen. Goforelaiset ovat olleet tekemässä Suomi.fi-palveluväylää ja ­s iihen liittyvää liityntäkatalogia, Suomi.fi-­ tunnistamista, Suomi.fi-asiointivaltuudet-palvelua ja Suomi.fi-palvelunäkymiä. Toteutustyön lisäksi Gofore on toiminut Väestörekisterikeskuksen apuna kansallisen palveluarkkitehtuurin visio- ja strategiatyössä.

Mikko Kolehmainen Goforesta kannustaa organisaatioita tarttumaan sähköisten palvelujen kehittämiseen nyt, kun ekosysteemin keskeiset tukipalvelut ovat olemassa ja ne tarjoavat toimivat työkalut sähköisten palvelujen kustannustehokkaaseen ja yhdenmukaiseen toteuttamiseen. ”Goforella on kattava näkymä KaPA-­ kokonaisuuteen ja kiistatta paras osaaminen KaPA-ohjelman tuottamista tukipalveluista. Kokemuspohjaisesti me tiedämme, mitä infra­kokonaisuuteen liittyy ja mitä asiat teknisellä tasolla tarkoittavat. Osaamme kertoa, mitä käytännön hyötyä KaPA-tukipalveluista on saatavissa erilaisten asiakastarpeiden ratkaisemiseksi. Kokemuksemme avulla ymmärrämme asian monimutkaisuuden sekä organisaatioiden strategiset ja käytännön haasteet muutoksen aikaansaamisessa.” ”Kokemuksemme KaPA-tukipalveluiden toteutustyöstä tekee meistä organisaatiosi parhaan kumppanin suunnitellessasi ja toteuttaessasi liittymistä KaPA-ekosysteemiin.

Aloitetaan organisaatiosi KaPA-projekti nyt”.

Ota yhteyttä!

Mikko Kolehmainen 040 589 2725 mikko.kolehmainen@gofore.com

RAKENNA

13

vaatii GOFORESTA AMAZON WEB SERVICES -JÄLLEENMYYJÄ Gofore ja Amazon Web ­Services (AWS) ovat solmineet sopimuksen AWS:n pilvipalvelujen jälleenmyynnistä Suomessa. Amazon Web ­Services on maailman johtavia pilvipalvelu­alustoja. ”Sopimus vahvistaa asemaamme Suomen osaavimpana pilvipalvelujen konsultointi- ja toteutuskumppanina. Asiakkaat saavat Amazonin palvelut asian­tuntevalta paikalliselta kumppanilta, joka voi tukea myös pilvipalvelujen käyttöön­ otossa ja ylläpidossa sekä pilvi­tilien hallinnoinnissa, mikä auttaa muun muassa optimoimaan käytön ­kustannuksia”, myyntijohtaja ­ Juha ­Virtanen Goforesta sanoo. ”Olemme käyttäneet Amazonin palveluja omissa asiakasprojekteissamme jo yli viiden vuoden ajan ja toteuttaneet edistyksellisiä pilvi­natiiveja ratkaisuja. Tunnemme AWS-palvelut kuin omat ­taskumme ja voimme kokemuksellamme auttaa asiakkaita saamaan niistä parhaat hyödyt irti.”

14 14

MUOTOILE RAKENNA

U

uden ajan digitaaliset palvelut syntyvät kokeilemalla ketterästi, pelkäämättä epäonnistumista ja parantamalla jatkuvasti. Miten siinä onnistutaan käytännössä ja kustannustehokkaasti?

Ketterät menetelmät ovat olleet ohjelmistokehittä­ jien työkalupakeissa jo pitkään. Goforella on ollut 2000-luvun alusta lähtien Suomessa vahva rooli ketterien menetelmien edelläkävijänä, joka on vauhdittanut uusien toimintatapojen läpimurtoa tietojärjestelmien kehitystyössä. ”Ketterät menetelmät ratkaisivat vaatimusohjatun vesiputousmallin ongelmia ohjelmistokehityksen sisällä.

Nopean ja jatkuvan kehittämisen vaatimuksiin vastaaminen ei kuitenkaan onnistu, jos samaa ketteryyttä ei löydy myös järjestelmähallinnalta sekä infrastruktuurilta”, ohjelmistoarkkitehti Tapio Rautonen ja tekninen projektipäällikkö Ville Seppänen Goforelta sanovat.

Nopeuden ja ketteryyden vaatimuksen laajennuttua myös ohjelmistojen testaukseen, tuotantoonvientiin ja ylläpitoon syntyi DevOps – uusi toimintatapa tai kulttuuri, joka toi ohjelmistokehittäjät ja järjestelmäasiantuntijat IT-siiloistaan yhteen.

Pilvi-infrastruktuuri tekee mahdollisiksi nopeat kokeilukonseptit eli POCit (Proof of Concept), jotka tuovat kokeilukulttuuria ohjelmisto- ja järjestelmäkehityksessä käytännön tasolle. ”Pilviympäristössä päästään liikkeelle pienillä kustannuksilla ja hyvin nopeasti, ilman että tarvitsee tehdä etukäteen isoja investointeja palvelimiin tai verkkoyh­ teyksiin. Pilvipalveluja hyödyntämällä resurssit voidaan keskittää varsinaiseen palvelukehitykseen ja liiketoimintaa hyödyttävään innovointiin. Näin asiakas voi testata ideaansa lean startup -hengessä ilman suurta riskiä, jolloin on myös helpompi luopua ideoista, jotka eivät toimi.”

Pilvi-infrastruktuuri on perinteiseen konesaliin verrattuna huomattavan kustannustehokas. Monen mielestä sitäkin tärkeämpää on ratkaisun luotettavuus, skaalautuvuus ja vikasietoisuus. ”Kehitysvaiheen nopeuden kannalta on ratkaisevaa, että käyttöpalvelut ovat joustavasti ja jatkuvasti saatavilla. Tuotantokäytössä pilvi-infrastruktuuri voi toipua virhetilanteesta niin, että loppukäyttäjä ei huomaa mitään.

Voimme ohjata järjestelmän toimimaan itsenäisesti ja automaattisesti erilaisissa tilanteissa esimerkiksi kuormituksen mukaan.”

Ohjelmiston toteuttaminen mikropalveluina auttaa säilyttämään reagointikyvyn ja kokeilemisen kulttuurin myös tulevaisuudessa. Järjestelmä koostuu erillisistä, keskenään kommunikoivista pienistä palveluista, joista jokainen on suunniteltu ratkaisemaan vain tietty toiminto ja jotka voidaan toteuttaa itsenäisissä kehittäjätiimeissä, aina tarkoitukseen parhaiten soveltuvilla menetelmillä ja teknologioilla. ”Mikropalveluja voi viedä testattavaksi tai tuotantoon itsenäisesti ilman, että sillä on vaikutusta järjestelmän muihin osiin. Monoliittinen sovellus sitoo valittuihin teknologioihin, ja pitkään kehitetyn, valtavaksi kasvaneen ohjelmakoodin ymmärtäminen ja jatkokehittäminen voi olla hankalaa.”

Teksti Riikka Tietäväinen-Arola

Mikropalveluarkkitehtuurissa keskeiseksi nousevat rajapintamäärittelyt. Rautonen ja Seppänen korostavat hyvien, dokumentoitujen rajapintojen merkitystä myös siltä kannalta, että asiakkaan järjestelmä voi kasvaa osaksi digitaalisen maailman ekosysteemiä. ”Oma järjestelmä voi muuttua keskeiseksi palvelualustaksi, jos sen ympärille syntyy esimerkiksi lisäarvoa tuottavia uusia sovelluksia. Jakamistalous ulottuu myös yritysten järjestelmiin. Ohjelmistokomponentteja hankitaan palveluna, ja samalla tavalla oma palvelu voi liittyä jonkun toisen järjestelmään. Pilvi-infrastruktuuri ja mikropalvelut tukevat integraatiota jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.”

Kokeilukulttuurin onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä on, että kokeiluille annetaan myös lupa epäonnistua, kunhan niistä opitaan.

Uusien ominaisuuksien kehittämisen, testaamisen ja tuotantoon viemisen nopeus on DevOps-toimintatavan valtti. Uusia toiminnallisuuksia voidaan viedä tuotantoon jatkuvasti, ei hitaissa päivityssykleissä. ”Globaalit menestystarinat lataavat odotuksia digitaalisten palvelujen käyttökokemukselle, vaikka liiketoiminnassa ei kilpailijoita oltaisikaan. Lisäksi maailma – ja vaatimukset – muuttuvat koko ajan. Aito palauteohjautuvuus ja mukautuminen muutoksiin on mahdollista ketterässä ympäristössä.”

Palautesilmukoita on monella tasolla. Operatiivisella tasolla mittarit seuraavat palvelun teknistä toimintaa ja käyttäytymistä. Tällä tasolla palauteohjautuvuus varmistaa, että palvelu on aina saatavilla ja toimii kuten pitääkin. Toisella tasolla on palvelun ominaisuuksiin ja jatkuvaan parantamiseen liittyvä palaute, joka liittyy esimerkiksi siihen ominaisuuteen, jota ollaan juuri kehittämässä. ”Kaiken palautteen pitää jalostua myös käyttökelpoiseksi tiedoksi johdolle liiketoimintapäätösten tueksi. Datan kerääminen on turhaa, jos sitä ei hyödynnetä esimerkiksi uusien palvelujen kehittämiseen, markkinointiin tai uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen.”

Ville Seppänen ja Tapio Rautonen toteavat, että kokeilukulttuuri ja ketterä toimintatapa vaativat paljon myös asiakkaalta. Asiakkaan puolelta täytyy ennen kaikkea löytyä tuote- tai palveluomistaja, jolla on aikaa paneutua projektiin ja valta tehdä päätöksiä. Kokeilukulttuurin onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä on, että kokeiluille annetaan myös lupa epäonnistua, kunhan niistä opitaan. ”Järjestelmätoimittajalta ja ohjelmistokehittäjiltä vaaditaan moniosaamista ja vuorovaikutustaitoja, jotta yhdessä tekemisen kulttuuri voi syntyä ja asiakkaan tuoteomistaja saa parhaan osaamisen sekä kehitystyön että päätöksenteon tueksi.”

RAKENNA

15

”D

igitaalisaatio muuttaa kaikkia lainalaisuuksia, joiden varaan yritykset ovat toimintansa rakentaneet. Uudistuminen pitäisi aloittaa nyt, heti. Ei ole aikaa odotella”, sanoo johdon neuvonantaja Mikael Nylund Goforesta.

Ennustettu on, että noin 40 prosenttia yrityksistä ei ole olemassa kymmenen vuoden päästä ja muutkin muuntuvat digitaalisiksi.

Muutoksen perusajureita ovat teknologian kehittymisen nopeus ja laajuus, asiakaskäyttäytymisen muutos ja globaalistuminen. Digitaalinen transformaatio on suurin muutos sitten teollistumisen – ja suuri mahdollisuus. ”On valtavasti markkinoita ja toimialoja, joissa muutos on alkamassa, jotka voivat mennä uudistuksen kärjessä ensimmäisinä ja saavuttaa sitä kautta etua, luoda mahdollisuuksia. Mutta uudistuminen edellyttää organisaation halua ja kykyä muuttua sekä uusia toimintatapoja.”

Matkalla digitalisaatioon on otettava käyttöön se teknologia, mikä on käyttöön otettavissa, ja rakennettava toimintaa sen ympärille järkevästi. Mutta se ei yksin riitä. ”Organisaation on myös kehitettävä digitaalista kyvykkyyttään, ketteryyttään, reagointinopeuttaan. Tarvitaan johtajia, jotka ovat tottuneet toimimaan muutoksessa, joilla on kyky omaksua uusia ajattelu- ja toimintatapoja ja johtaa muutokseen sopeutumista.”

Onnistunut digitalisaatiototeutus on organisaation ja sen ihmisten yhteinen koordinoitu ponnistus, jossa on osattu hyödyntää teknologiaa ja johtaa muutosta.

Muutoksen johtaminen edellyttää rohkeutta ja näkemyksellisyyttä, Nylund sanoo. ”Johdon tehtävä on huolehtia, että organisaatiolla ja sen ihmisillä on yhteinen tahtotila ja strategia siihen pääsemiseksi. Suunta, visio pitää myös näyttää innostavasti niin, että organisaatio sen ostaa. Nopeasti muuttuvassa maailmassa ylhäältä päin ohjeistus ja kontrollirakenteet eivät toimi, vaan on saatava jokainen työntekijä mukaan aktiivisesti tekemään muutosta.”

16

JOHDA

Rohkeutta tarvitaan harkittuihin irtiottoihin nykyisistä tavoista toimia, ratkaisujen tekemiseen, kokeiluihin ja epäonnistumisiinkin. ”Rohkeutta tarvitaan myös kyseenalaistamiseen ja jopa kilpailuun itseään vastaan. Disruptiiviset liiketoimintamallit tulevat, eli uusi teknologia tekee vanhan teknologian tai menetelmän tarpeettomaksi ja muuttaa siihen perustuvat markkinat sekä ansaintamallit – kuten Uber. Se on digitaalinen, tehokas, hyperskaalautuva ja edustaa jakamistaloutta. Uusi toimintamalli tulee, koska se on parempi kuin olemassa oleva malli.”

Alustat ja niiden mahdollistamat ekosysteemit tuottavat asiakkaille uudenlaista arvoa, jota ei perinteisellä lineaarisella liiketoimintamallilla ole mahdollista tuottaa. ”Asiakaskokemus ratkaisee. Kilpailua digitaalisessa markkinassa käydään paljon juuri asiakaskokemuksella – esimerkiksi palvelun helppoudella ja elämyksellisyydellä.”

Gofore haluaa valmentaa asiakkaitaan digiloikkaan. Siksi se on lähtenyt voimistamaan johdon konsultointipalvelua. ”Asiakkaamme kaipaavat keskustelukumppania ja sparraajaa, joka ymmärtää, miltä digitaalinen tulevaisuus näyttää: mitä maailmassa tapahtuu, mitä muutos vaikuttaa asiakkaan toimialaan ja toimintaan, mitä mahdollisuuksia se antaa. Yhdessä löydämme ne strategiset valinnat, jotka kussakin tilanteessa on tehtävä. Vahvistamme organisaation kykyä kehittää asiakaskokemustaan ja tiedonhallintaansa. Haemme ennakkoluulottomasti uusia tapoja tuottaa arvoa asiakkaalle ja ansaintaa organisaatiolle”, Mikael Nylund sanoo.

Gofore rohkaisee yritysjohtoa näkemään asioita uudella tavalla ja ottamaan suuntaa, jossa yritys voi hyödyntää avautuvia mahdollisuuksia. Se auttaa asiakkaita myös muotoilemaan uusia palveluja ja rakentamaan niistä nopeita kokeiluja.

Teksti Annikaisa Knuutila • Kuva Opa Latvala

– Digitaalinen transformaatio ei odota enää. Yritysten ja organisaatioiden tulisi tarttua sen tarjoamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin heti ja aloittaa uudistuminen nyt, sanoo johdon neuvonantaja Mikael Nylund Goforesta.

CDO USKOO DATAN VOIMAAN Yritykset voivat ottaa digitalisaation mahdollisuutena ja tehdä siitä itselleen kilpailuedun, tai sitten ne voivat olla tekemättä mitään, jolloin muut menevät ympäriltä ohi. Mutta tarvitaanko digitaaliselle transformaatiolle oma johtaja, CDO? Muun muassa tästä keskusteltiin kevään Gofore Change 2016 -tapahtumassa Helsingissä.

Keskon Chief Digital Officer Anni Ronkainen totesi, että etenkin perinteisillä toimialoilla CDO:n rooli on tarpeellinen, sillä sen kautta digitalisaatioon liittyvät näkökulmat voi tuoda yrityksissä esille ja tehdä näkyväksi. ”En usko tarkasti määriteltyihin toimenkuviin, vaan tavoitteisiin. Olen ennen kaikkea muutosjohtaja: puran jäykkiä organisaatiorakenteita ja funktioiden välisiä siiloja, tuon ihmisiä yhteen ja yritän edistää kokeiluja ja uudenlaista ajattelua. Koen erityisen tärkeäksi loppuasiakkaan rajapinnat, on kyse sitten verkkokaupasta tai myymälästä, ja asiakasnäkökulman nostamisen kaiken toiminnan keskiöön.” ”Toinen tärkeä tavoite on datan jalkauttaminen organisaation kaikille tasoille niin, että jokainen voi käyttää sitä oman työnsä tekemiseen hyvin. Uskon datan voimaan: se tekee raskaat päätöksentekoprosessit tarpeettomiksi ja antaa joustoa ja nopeutta.

Yrityksillä on 3–5 vuotta aikaa kääntää toimintansa tiedolla johdetuksi – jos sitä ei nyt tehdä, ei voi pian muuta kuin kääntää valot sammuksiin.”

Anni Ronkainen korostaa, ettei CDO:n tehtävä ole laatia erillistä digistrategiaa, vaan olla mukana tekemässä yrityksen strategiaa digitaaliseen aikaan.

Johdon konsultti Juha Ronkainen Goforesta sanoo, että vanhan toimintamallin digitalisoiminen ei riitä, vaan tarvitaan juuri poikkifunktionaalinen muutos, jossa yrityksen tuotteet ja palvelut, myynti ja markkinointi, tuotanto ja sisäiset hallintoprosessit kytketään toisiinsa ja uudistetaan innovatiivisin ratkaisuin ja toimintamallein. ”Muutosmahdollisuuksien huomaamiseksi, uudistusten synnyttämiseksi ja tulosten saavuttamiseksi yritykset tarvitsevat nimetyn avainhenkilön tai luotetun yhteistyökumppanin.”

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava toteaa, että monien suomalaisten yritysten ongelma on puhua muutostilanteista kuin ne olisivat poikkeuksia. Muutos ei kuitenkaan ole projekti, joka pitää hoitaa pois alta. ”Nykyisessä maailmassa ei ole rautatietä vaan maastopyörä, jolla jokainen voi valita reittinsä. Tulevaisuuden työympäristöä määrittävät ennen kaikkea termit task-driven ja self-organization. Johtamisen kovaa ydintä on löytää ja määritellä tavoite, se konkreettinen piste, jota ihan oikeasti tavoitellaan ja josta ihmiset innostuvat. Toivon, että CEO on pian Chief Energizing Officer.”

Teksti Riikka Tietäväinen-Arola

MUOTOILE JOHDA

17 17

GOFOREN PALVELUT Teknologian huima kehitys on saattanut yritykset ja julkiset palvelut uusien mahdollisuuksien ja haasteiden eteen. Gofore on asiantunteva ja kokenut kumppani kaikissa digitaalisten palvelujen kehittämisen vaiheissa, suunnan määrittelystä innovatiivisten palvelujen muotoiluun, toteutukseen ja jatkuvaan kehittämiseen.

Auttaaksemme sinua löytämään helposti organisaatiosi digitalisaation vaiheeseen soveltuvat palvelumme olemme ryhmitelleet ne kolmeksi palvelukokonaisuudeksi.

MUOTOILE Muotoilulla luomme uudenlaisia digitaalisia palveluita, jotka generoivat uutta liiketoimintaa ja asiakasarvoa. ­Ottamalla huomioon käyttäjien tarpeet, teknisen arkkitehtuurin ja toiminnan vaatimukset saavutetaan parhaat asiakaskokemukset ja synnytetään uusia palveluinno­ vaatioita.

Arto Puikkonen

050 485 8556 arto.puikkonen@gofore.com

• Palvelumuotoilu • Konseptointi • Arkkitehtuurikonsultointi • Teknologiakonsultointi • Liiketoimintamallin suunnittelu • Asiakas- ja käyttäjäkokemuksen kehittäminen • Käyttäjälähtöinen vaatimusmäärittely • Asiakas- ja käyttäjätutkimukset • Käyttöliittymä- ja visuaalinen suunnittelu • Prototypointi • Käytettävyystestaus

RAKENNA Digitaalisten palveluiden kehittäminen on jatkuvaa ja nopeatempoista. Muutos luo mahdollisuuden tarjota käyttäjille yhä parempaa palvelukokemusta. Kehitä seuraavan sukupolven palveluita jo nyt! Tarjoamme alan kovimmat teknologiaosaajat, modernit menetelmät sekä parhaan palvelun. Hyödynnämme projekteissa Lean Startup- ja UX-ajattelua, proto­tyypittämistä, uusimpia teknologioita sekä pilvi­palveluita. Olemme todistetusti olleet rakentamassa Suomen parasta DevOps-kulttuuria.

• Sähköinen asiointi ja palvelu • IoT-toteutukset • Integraatioratkaisut • Mobiilisovellukset • Pilvipalvelut • Tietovarastointiratkaisut • Big data- ja analytiikkaratkaisut • Tunnistautumisratkaisut

Juha Virtanen

050 413 3136 juha.virtanen@gofore.com

JOHDA Autamme organisaatioiden johtoa näkemään ja ymmärtämään yhteiskunnan ja markkinoiden m ­ uutokset digitaalisessa maailmassa. Autamme organisaatioita uusiutumaan digitaalisiksi ja ­johtamaan siihen liittyvää jatkuvaa muutosta. Yhdessä luomme rohkean ja näkemyksellisen vision ohjaamaan organisaationne uudistumista.

Mikael Nylund

040 540 2280 mikael.nylund@gofore.com

18 18

PALVELUT MUOTOILE

• Digitaalinen liiketoiminta • Digitaalisen transformaation johtaminen • Tiedolla johtaminen • Kehittämishankkeiden johtaminen

”Innovaatiokyvykkyys

EI SYNNY KÄSKEMÄLLÄ”

M

aailman kehityskello tikittää digitalisoitumisen aikaa, mutta siirtyvätkö viisarit, ellei työkulttuuri uudistu?

Goforen missio on muuttaa maailmaa paremmaksi digitalisaation avulla sekä olemalla paras mahdollinen työyhteisö ja tunnustettu työkulttuurin uudistaja. Miten työkulttuurin uudistuminen ja digitalisaatio liittyvät toisiinsa?

Toimitusjohtaja Timur Kärki sanoo, että digitalisaatio tuo yrityksiin täysin uuden pelitilanteen. ”Nyt pitäisi uusiutua nopeasti, eivätkä ylhäältä päin johdetut yritykset pysty siihen. Uusiutumistarve on kova innovaatiokyvykkyyden takia. Sen synnyttämiseksi tarvitaan itseohjautuvia tiimejä, innostuneita yksilöitä.

Koko henkilöstö pitäisi osata valjastaa kehittämiseen ja innovointiin.”

Goforessa näin jo toimitaankin. Ihmiskeskeinen ja muodollisia rakenteita kaihtava työkulttuuri on Kärjen mukaan keskeinen tekijä yrityksen ilmiömäisessä menestyksessä kaikilla tärkeimmillä mittareillaan eli henkilöstötyytyväisyydessä, asiakastyytyväisyydessä, toiminnan kehityksessä ja kannattavuudessa.

Koko 2000-luvun, aina perustamisestaan asti ­Gofore on toteuttanut asiakkaidensa tietojärjestelmiä ketterin

menetelmin. Mutta ketterästi voitaisiin Kärjen mielestä ohjata muutakin kuin ict-hanketta. ”Ketterät menetelmät ja lean-ajattelu ovat tuoneet parhaisiin ohjelmistoyrityksiin elementtejä, jotka ovat välttämättömiä digiajan palvelujen kehittämisessä: vuorovaikutusta ja kommunikaatiota, läpinäkyvyyttä, lopputulokseen keskittymistä, kokeilukulttuuria, itseohjautuvuutta, tavoitteellisuutta ja asiakaslähtöisyyttä, mutta myös kurinalaisuutta, sovittuja rooleja ja käytäntöjä sekä tehokkuutta”, Kärki listaa.

Organisaation tasolle nostettuina nämä samat elementit luovat kulttuurin, jossa digitalisaation haasteet käännetään yhdessä mahdollisuuksiksi ja uudeksi toiminnaksi. ”Innovaatiokyvykkyys digitaalisessa maailmassa on kykyä reagoida muutokseen – ja reagoida nopeasti. Se ei synny käskemällä, vaan vapauttamalla ihmiset tekemään”, Kärki painottaa.

Hän toteaa, että teknologiaa ja osaamista kyllä on, mutta ne eivät riitä, jos työkulttuurit eivät tue niiden tehokasta hyödyntämistä. Tämä koskee kaikkia toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. ”Työkulttuurien on pakko uudistua, jotta yrityksemme ja Suomi kansakuntana pysyvät mukana globaalissa kehityksessä.”

M€

Henkilöstön määrä

18

180

• Goforen kasvu ja kannattavuus ovat kehittyneet tavoitteiden mukaisesti.

• Liikevaihdon kasvu keskimäärin 47 % vuodessa (2011-2015).

Tavoite 2016 18 M€ (kasvu 50 %).

• Henkilöstö 5/2016 160, tavoite vuoden lopussa 200.

• Liiketoiminta on ollut perustamisesta asti kannattavaa ja kasvu orgaanista.

16

14

12

10

8

6

160

140

120

100

80

60

4

40

2

20

0

0 2003

2004

2005

2006

2007

Liikevaihto

Teksti Marketta Tammisto

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Henkilöstön määrä vuoden lopussa

GOFORE

19

SWEET SPOTIN KAUTTA ONNI

A

rvot ovat yksinkertaiset, helpot ja pysyvät: G ­ ofore on hyvä työpaikka jokaiselle. Gofore elää asiakkaidensa onnistumisesta. Kaksi arvoa, ja tässä järjestyksessä.

Kun arvot 14 vuotta sitten syntyivät, henkilökunnan asettaminen asiakkaiden edelle oli suorastaan vallankumouksellista ja Gofore aikaansa edellä. Nyttemmin ihmisten myötä muotoutuneen, omaleimaisen yrityskulttuurin arvo ymmärretään ja sitä vaalivat erityiset kulttuurijohtajat, kuten Goforen kulttuurijohtaja Erkki Salminen. ”On selvää, että jos ihmiset eivät viihdy tai eivät osaa työtään, se näkyy suoraan yrityksen menestyksessä. Me uskomme, että työhyvinvointi ratkaisee asiakkaan saaman arvon ja sitä kautta meidän työstä saamamme liiketoiminnallisen hyödyn.”

Innostuksen virittäminen on uusissa työkulttuureissa tärkeää. Kun goforelaisilta kysyttiin, mikä heitä innostaa, vastauksista tiivistyi kolme tekijää. ”Yksi ja se tärkein ovat työkulttuuri ja ihmiset. Se tarkoittaa meillä yhdessä tekemistä, ratkaisujen pohtimista ja oppimista yhdessä, onnistumisen riemun jakamista. Toinen on tekemisen uutuusarvo ja kehittyminen. Kolmas on työn vaikuttavuus asiakkaille ja yhteiskuntaan. Kun toimimme näiden kolmen leikkauskohdassa, sweet spotissa, olemme innoissamme!” Erkki Salminen sanoo. ”Työn mielekkyys ja tuloksellisuus kulkevat käsi kädessä. Asiakkaamme ymmärtävät kehitettävän palvelun laadun ja käyttäjäkokemuksen merkityksen. Saamme tehdä työtä merkittävissä hankTyökulttuuri, Ihmiset keissa. Tämä on meille aidosti tärkeää: haluamme tehdä asioita järkevästi ja yhteiskunnan hyvinvointia parantaen.”

Osaamisen kehittämisestä ja työntekijöiden valmentamisesta jatkuvan kehityksen polulla vastaa Gofore Crew Coach Heini Ala-Vannesluoma. ”Pyrimme haastamaan goforelaisten ajattelua kaikin mahdollisin keinoin ja löytämään sellaisia näytön paikkoja, joissa omaa osaamista ja potentiaalia pääsee hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti”, hän sanoo. ”Jokaisella goforelaisella on samanlaiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä, kunhan omat tavoitteensa ja unelmansa tuo esiin. Suunnitelmallinen kehittyminen vaatii aina myös omaa aikaa ja tietoista satsaamista.”

teisesti opetellaan ja jatkuvasti harjoitellaan. Kiitos tulee työkaverilta työkaverille, joka hetkessä, jatkuvasti.”

Yhdessä tekemisen kulttuurin kulmakiviä ovat vapaus ja keskinäinen luottamus, matala organisaatio, vuorovaikutuksen välittömyys, yrityksen toiminnan läpinäkyvyys ja viestinnän avoimuus. Periaate on, että avointa on kaikki mikä ei ole henkilökohtaista, luottamuksellista tai salassa pidettävää. Avoimuudesta kertoo sekin, että yhtiön hallituksessa on täysivaltaisena jäsenenä henkilöstön valitsema jäsen. Hän muun muassa bloggaa sisäisesti hallituksen kokouksista.

Yhdessä luodaan myös ajatusjohtajuutta. Ihmisiä kannustetaan vaikuttamisbonuksin tuomaan omaa asiantuntemustaan esiin mediassa, netissä, blogeissa tai olemalla mukana esimerkiksi alan kehittäjäyhteisöissä ja ulkopuolisissa open source -projekteissa. ”Jokaisella on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa Goforen toimintaan. Puhumme MVM:stä, minimum viable managementista: managementia vain sen verran kuin tarvitaan onnistumiseen.”

MVM-ajattelusta lähti myös esimiesroolin ­uudelleen muotoilu. Esimiestyö on Goforella ensisijaisesti työhyvinvoinnista huolehtimista ja sitä edistää kymmenen goforelaisen pooli.

Vaikuttavuus

asiakkaalle ja yhteiskuntaan

Entä kuinka Gofore itse pitää kulttuuristaan huolen, kun yritys kasvaa niin reippaasti? Viime vuonna uusia goforelaisia tuli 47 työntekiSWEET jän verran, tänä vuonna tavoite SPOT on rekrytoida 100 uutta työkaveria. ”Jälkikäteen ajatellen kehiTekemisen tys on tuntunut luonnolliselta,” uutuusarvo, Salminen vastaa. kehittyminen ”Kun kasvoimme 50 hengen firmasta 150 hengen firmaksi, emme tienneet etukäteen, mitä niin ison firman johtaminen on. Mitä on 200 hengen firman johtaminen? Emme tarkkaan tiedä sitäkään. Vielä.” ”Kasvussa vaaditaan suunnitelmallisuutta, kurin­ alaisuutta ja ammattimaista toimintaa sekä herkkyyttä ja reagointikykyä. Jos jokin ei toimi, se muutetaan. Ja vaikka toimisikin, niin aina parannetaan.” ”Ja porukka – se pitää pyörät pyörimässä ja kulttuurin elossa. Goforelaiset tekevät Goforen.”

Kehittymisen polttoaineena toimii palaute, jonka antaminen on Goforella kaikkien vastuulla. ”Palautteen antaminen käy luontevasti, kun sitä yh-

20

GOFORE

Teksti Marketta Tammisto • Kuva Aki Rask

STUMISIIN

Suomen parhaat työpaikat -tutkimus, 3. sija 2015, 2016 Euroopan parhaat työpaikat, palkittu pienten ja keskisuurten yritysten sarjassa 2015

– Osallistumisella henkilöstön työviihtyvyyttä korostaviin tutkimuksiin ja kilpailuihin on totta kai mainearvoa, mutta ne ovat myös yksi kanava löytää kohteita työviihtyvyyden jatkuvaan parantamiseen, sanovat Heini Ala-Vannesluoma ja Erkki Salminen.

MUOTOILE GOFORE

21 21

SKILLZZUP + GOFORE = JUURI OIKEAT KUMPPANIT Kun opetusteknologia-alan yritys SkillzzUp etsi kumppania arviointisovelluksensa uuden version kehitystyöhön, Gofore oli listan kärjessä. ”Goforella on juuri oikea asiantuntemus sekä alalta että sovelluskehityksestä. Olemme samalla aaltopituudella, minkä ansiosta he ymmärtävät toiveemme ja yhteistyö on helppoa”, SkillzzUpin toimitusjohtaja Kimmo Kumpulainen sanoo.

SkillzzUpin arviointisovelluksen avulla opettajat voivat arvioida ja seurata oppilaidensa osaamista reaaliaikaisesti ja antaa heille yksilöllistä palautetta. Oppilaat voivat puolestaan helposti ja jatkuvasti seurata, miten heidän tietonsa, taitonsa ja valmiutensa kehittyvät, ja tieto välittyy myös huoltajille.

Sovelluksen uusi versio on suunnattu perusasteelle, missä siirrytään elokuussa 2016 uudistettuun perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Sovellus hyödyntää Opetushallituksen ePerusteet-palvelua, joka on opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden sähköinen laadinta- ja julkaisualusta. Gofore toteutti ePerusteet-palvelun osana hallituksen kärkihankkeisiin kuulunutta Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa eli SADe-ohjelmaa ja sen onnistunutta Oppijan palvelut -kokonaisuutta.

Kuva SkillzzUp

”Opettajat saavat arvioitavat tavoitteet ja sisällöt sovellukseen automaattisesti paikallisesta opetussuunnitelmasta ePerusteiden tiedonsiirtorajapintojen kautta.

Lisäksi keskitymme Goforen kanssa palvelun visuaalisuuteen sekä helppokäyttöisyyteen kaikille käyttäjille.

Suuri tietomäärä pitää tuoda selkeään muotoon, yhdellä silmäyksellä omaksuttavaksi”, Kumpulainen kertoo.

STARTUPIT LENTOON! Gofore on käynnistämässä uudenlaista Startup Laboratory -toimintaa tukeakseen startup-yrittäjiä ja edistääkseen uusien kansainväliseen kasvuun ponnistavien yritysten syntymistä Suomeen. ”Haluamme auttaa startup-yrityksiä lentoon. Ajatus on tarjota innostuneiden asiantuntijoidemme osaamista ja aikaa luottamuksellisesti uusien yrittäjien tueksi siinä

Uusi versio on parhaillaan koekäytössä neljän kunnan peruskoulujen opettajilla ja oppilailla eri puolilla Suomea.

vaiheessa, kun he hahmottelevat liiketoimintaideaansa ja kaipaavat sparrausta ja mentorointia ideoidensa punnitsemiseen”, liiketoiminnan kehittämispäällikkö Jussi Nurminen Goforesta kertoo. ”Laajan osaamisarsenaalimme ansiosta meiltä löytyy näkemystä, joka voi auttaa jalostamaan liike­ ideoita kohti toteuttamiskelpoisia tuotteita tai palveluja ja toisaalta auttaa myös tunnistamaan ideat, jotka kannattaa kuopata. On hyvinkin mahdollista, että myös sijoitam-

me joihinkin potentiaalisiksi katsomiimme startup-yrityksiin.”

Gofore tekee yhteistyötä yrityspalveluja tarjoavien toimijoiden kanssa ja testaa Startup Laboratoryn erilaisia toimintamalleja. ”Haluamme luoda synergiaa, rakentaa ekosysteemiä ja löytää myös uusia yhteistyökumppanuuksia. Samalla tämä on myös goforelaisille mahdollisuus käyttää asiantuntemustaan uudella tavalla hyödyksi ja päästä osalliseksi toisenlaisesta tekemisestä osana Goforea.”

GOFORE ANTAA VAUHTIA TYÖTERVEYS­LAITOKSEN ­DIGILOIKKAAN. Kehittämishank-

keessa, jossa toteutettiin kaksi uutta sähköistä palvelua, rakennettiin samalla ketterät toimintatavat TTL:n nykyisten palvelujen digitalisointiin ja uusien sähköisten palvelujen luomiseen myös jatkossa.

Viimeisimpänä yhteistyöstä on syntynyt keväällä 2016 julkaistu kansalaisportaali www.tyoterveydeksi.fi. Aikaisemmin Gofore toteutti syksyllä 2015 julkaistut Laatuportaalin, joka auttaa kehittämään työterveyspalveluja ja yhteistyötä työpaikkojen ja työterveysyksiköiden välillä sekä Nollis-palvelun suomalaisten työpaikkojen Nolla tapaturmaa -verkoston käyttöön.

22

GOFORE

AirD: IDEASTA MESSUMENESTYKSEKSI KOLMESSA KUUKAUDESSA Startup-yritys AirD:lla oli idea älykkäästä ja sisustuksellisesta sisäilmanvaihdon päätelaitteesta, joka parantaa ilmanlaatua ja pienentää ilmanvaihdon kustannuksia. Yhteistyössä Goforen kanssa innovaatio jalostui kolmessa kuukaudessa myytävän tuotteen ensimmäiseksi versioksi, jota AirD esitteli Floridassa Seatrade Cruise Global 2016 -messuilla maailman suurimmille risteilyvarustamoille.

Tuotekehityskumppanina Gofore vastasi prototyypin järjestelmäsuunnittelusta ja -kehityksestä. Erityisesti panostettiin käytettävyyssuunnitteluun sekä näyttävän käyttöliittymän luomiseen. Kehitystiimi ja AirD:n tuoteomistaja tekivät yhdessä kehitystyötä lean-menetelmillä niin sanotussa sotahuoneessa Goforen toimitiloissa. ”Jatkuva kommunikaatio ja käytössä olleet tehokkaat menetelmät varmistivat, että keskityimme koko ajan oikeisiin asioihin ja että ratkaisuja voitiin tehdä paitsi nopeasti myös aidosti meidän tarpeisiimme. Gofore on osaava kumppani, jonka kanssa yhteistyö sujui ja saimme rajallisilla resursseillamme mahdollisimman paljon aikaan”, tuotepäällikkö Simo Mönkkönen AirD:sta sanoo.

Ensimmäiseen versioon toteutetusta toiminnallisuudesta tuli lopulta suunniteltua laajempi. Silti projekti alitti kustannusarvionsa. Tuote herätti messuilla paljon kiinnostusta, ja nyt myyntityötä jatketaan muita kanavia pitkin. Ensivaiheessa markkinoinnin kohderyhmänä ovat suuret risteilyalukset.

AirD:n idea on korvata perinteiset venttiilit ja päätelaitteet tuotteilla, joiden älykkäät ominaisuudet mahdollistavat esimerkiksi ilmanvirtauksen säätämisen automaattisesti tilojen hiilidioksidipitoisuuksien mukaan. Prototyyppi suunniteltiin ja kuormitustestattiin ympäristöön, jossa olisi jopa 8 500 ilmanvaihdon päätelaitetta. Parhaillaan Goforella kehitetään virtuaalista simulaatioympäristöä tuotteen jatkokehitystä ja -testaamista varten.

ALMA MEDIAN INTEGRAATIORATKAISUT SYNTYVÄT MODERNISTI MIKROPALVELUINA. Gofore tarjoaa mediakonsernille

jatkuvaan parantamiseen perustuvaa integraatiopalvelua, joka yhdistää käytössä olevia eri järjestelmiä ja varmistaa sujuvan tiedonkulun niiden välillä. Palvelussa on toteutettu jo lähes sata integraatiota. Esimerkiksi henkilöstö- ja palkkahallinnossa kahden kriittisen järjestelmän vahva integroiminen onnistui ketterästi ja kustannustehokkaasti. Liiketoimintaan liittyvien järjestelmien integraatiot tukevat digitaalisten mediapalvelujen kehittämistä ja esimerkiksi verkkomainonnan ratkaisuja. Alma Media ja Gofore hyödyntävät integraatioratkaisuissaan AWS:n pilvi-infrastruktuuria ja integraatiot toteutetaan joustavasti mikropalveluarkkitehtuurilla. Palvelu perustuu jatkuvaan parantamiseen ja siihen sisältyy integraatioiden suunnittelu, toteutus, monitorointi ja ylläpito.

IoT-PALVELU LABKONETIN KÄYTTÄJÄKOKEMUS UUDISTUI. Gofore ja mittauksiin ja valvontaan erikoistunut Labkotec ovat

kehittäneet varastosäiliöiden ja verkostojen älykästä valvontajärjestelmää jatkuvassa yhteistyössä vuodesta 2005 lähtien. Palvelun uuden version käyttöliittymässä on huomioitu erityisesti mobiilikäyttö ja järjestelmän toimivuus erilaisilla päätelaitteilla. Lisäksi kehitystyössä on panostettu muun muassa historiatietojen ja raporttien käytettävyyteen ja visualisointiin: käyttäjät voivat esimerkiksi tarkastella valvomiensa kohteiden tilaa karttanäkymästä yhdellä vilkaisulla. LabkoNet palvelee tuhansia käyttäjiä eri toimialoilta.

DIGITAALISEN AJAN TOIMINTA­MALLIT ELY-KESKUKSILLE JA TE-TOIMISTOILLE. Ely-keskusten ja TE-toimistojen työkult-

tuuria, toimintaa ja palveluja kehittävä KEHA-keskus on valinnut Goforen kumppanikseen digitaaliseen transformaatioon toteuttamiseen. Goforen KaPA-osaamista hyödyntäen luodaan yhdessä kehittämismalli, joka perustuu käyttäjälähtöiseen suunnitteluun, ketterään toteuttamiseen ja asiakaskokemuksen jatkuvaan parantamiseen. Yksi esimerkki kehitettävistä verkkopalveluista on Oma Yritys-Suomi, jonka kautta yrittäjät voivat asioida eri viranomaisten ja organisaatioiden kanssa ja hoitaa liiketoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä sähköisesti.

YLE KEHITTÄÄ TEKNOLOGIAA JA SEN HALLINTAA ­TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN. Gofore on valittu Yleisradion

kumppaniksi palvelukehittämisen puitejärjestelyyn. Yritys tarjoaa konsultointi- ja asiantuntijapalveluja arkkitehtuurin ja prosessien kehittämistä koskevalla palvelualueella. Palveluja käytetään esimerkiksi kokonaisarkkitehtuurin ja arkkitehtuuriprosessien kehittämiseen Ylessä kokonaisuutena sekä Ylen eri domain-alueilla. Gofore on lisäksi mukana alihankkijana puitejärjestelyn ICT- ja tuotantotekniikkapalvelujen kehittämisen, hankinnan ja hallinnan palvelualueella. Yle on tehnyt aikaisemmin yhteistyötä Goforen kanssa muun muassa pilvi-infrastruktuurin kehittämisessä.

GOFORE

23

HEITTÄYDY DIGITAALISEEN MUUTOKSEEN KANSSAMME! Muotoile

Arto Puikkonen 050 485 8556 arto.puikkonen@gofore.com

Rakenna

Juha Virtanen 050 413 3136 juha.virtanen@gofore.com

Johda

Mikael Nylund 040 540 2280 mikael.nylund@gofore.com

Tampere • Helsinki gofore@gofore.com www.gofore.com @GoforeOy