Pakasteilla parempaa

Raportin toisessa painoksessa tarkastellaan suomalaisten näkemyksiä pakasteruoan hyödyistä kestävän arjen näkökulmasta.

Pakasteilla parempaa

Raha ratkaisee

Jokainen poliisisarjoja seurannut on kuullut arpinaamaisen etsivän toteavan nuoremmille kollegoilleen ”follow the money”. Ja useimmiten mysteerin taustalla on raha. Raha on myös vastaus moniin tämän vuoden Pakasteilla parempaa -raportin kysymyksiin. Raportissa tarkastellaan sitä, miten suomalaiset kuluttavat, käsittelevät ja syövät erityisesti pakastettua ruokaa ja mitä mieltä he ovat siitä.

Kukaan viime aikoina uutisia seurannut ei ole pystynyt välttymään suomalaisten kotitalouksien kireää taloustilannetta koskevalta raportoinnilta. Korkojen nousu ja ruoan hintojen nousu ovat kurittaneet lompakoitamme, ja sillä on ollut vaikutuksia. Suomessa ruoan hintataso oli vuonna 2023 seitsemänneksi korkein Euroopassa.1 Taloustutkimuksen Suomi Syö -tutkimuksessa2 oli nähtävissä vuonna 2023, että kuluttajat ovat muuttaneet ostokäyttäytymistään ruokakaupassa merkittävästi taloustilanteen kiristyessä. Hinnasta on tullut yhä tärkeämpi peruste ostopäätöksille eettisten kysymysten yli. Erityisesti hinnan vaikutus ruokaan liittyviin ostopäätöksiin näkyy nuorissa naisissa. Myös Finduksen omistaja Nomad Foods näkee yhteyden rahaan omissa tutkimuksissaan. Hinta on noussut tärkeimpänä tekijänä ruokaa valittaessa: vuoden 2017 kahdeksasta prosentista vuoden 2023 kahdeksaantoista prosenttiin.

Taloudellisen tilanteen vuoksi lähes puolet suomalaisista heittää vähemmän ruokaa pois

1 https://stat.fi/julkaisu/cln1pqe7dywfb0cuttcym0ut9

2 https://yle.fi/a/74-20038583

3 Norstatin Findukselle toteuttama kyselytutkimus vuonna 2024

Tällainen kehitys voi vaikuttaa kielteisesti kestävään kehitykseen. Jotta saavuttaisimme ilmastotavoitteet, meidän pitää syödä enemmän ruokaa, jolla on pienempi ilmastovaikutus, kuten vihanneksia, juureksia ja kalaa. Siksi hyvien ruokavalintojen, joilla on pienempi ilmastovaikutus, on oltava kaikkien saatavilla.

Vuoden 2024 Pakasteilla parempaa -raportin toisessa painoksessa tutkimme edelleen suomalaisten suhtautumista pakastettuihin elintarvikkeisiin. Tänä vuonna keskitymme erityisesti siihen, miten raha vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen. Tämän vuoden tutkimuksessa3 on mukana myös ruotsalaiset ja norjalaiset kuluttajat, jotta voimme tehdä vertailuja maiden välillä.

ratkaisee

Pakastetut elintarvikkeet, ruokahävikki ja

42 %

heittää vähemmän ruokaa pois taloudellisen tilanteen vuoksi

17 %

heittää usein tai aina ruokaa pois parasta ennen -päiväyksen jälkeen haistamatta tai maistamatta ensin

67 % on sitä mieltä, että kotitalouksien tulisi ottaa suurin vastuu ruokahävikin vähentämisestä Suomessa

38 % on riidellyt ystävien tai perheenjäsenten kanssa ruoan pois heittämisestä, kun parasta ennen -päiväys on mennyt ohi

34 %

kertoo, että he eivät osta pakasteruokaa liian pienen pakastimen takia Kolme

suomalaisesta haluaa sisällyttää enemmän kasviksia ruokavalioonsa

suomalaisista suhtautuu sesti koskevaan däntöön

elintarvikkeet, ja talous

59 % suomalaisista

suhtautuu myönteisesti ruokahävikkiä koskevaan lainsäädäntöön

34 %

uskoo voivansa pienentää ruokakustannuksiaan ostamalla enemmän pakasteruokaa

Seitsemän kymmenestä

pitää tärkeänä, että kala on kestävästi kalastettua

nuori heittää ruokaa pois heti parasta ennen -päiväyksen jälkeen tarkistamatta sitä ensin

73 %

haluaa syödä nykyistä enemmän kalaa

53 %

tarkistaa yleensä, että ostettu kala on MSC-merkittyä

Pakastetun hyödyt

Pakastetun ruoan

Suomessa on ollut pakastettuja vihanneksia 40-luvulta lähtien.

Pakastaminen pysäyttää ajan

Pakastaminen on luonnollinen tapa säilyttää ruokaa, sillä se on prosessi, joka ei vaadi säilöntäaineita. Pakastamalla ruokaa voimme hyödyntää satokauden tuoreita raaka-aineita – ikään kuin pysäyttäisimme ajan heti sadonkorjuun, pyynnin tai leivonnan jälkeen. Luonnollinen hajoamisprosessi pysähtyy lähes kokonaan, ja ruoka säilyttää laatunsa. Pakastaminen on hellävaraisin tapa pidentää vihannesten säilyvyyttä maun, aromin, ravintoarvon ja koostumuksen osalta. Toisin kuin usein luullaan, pakastetut vihannekset säilyttävät ravintoarvonsa yhtä hyvin ja joissakin tapauksissa jopa paremmin kuin tuoreet vihannekset. Tämä johtuu siitä, että vihannekset korjataan parhaimmillaan ja pakastetaan heti sadonkorjuun jälkeen.

Pakasteilla on alhainen ilmastovaikutus Pakastaminen luo myös edellytykset vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttaville kuljetustavoille. Nomad Foodsin ja Finduksen laatima elinkaarianalyysi (LCA)4 osoittaa myös, että useimmilla analyysissa mukana olleilla pakastetuilla tuotteilla on sama tai pienempi hiilijalanjälki kuin vastaavilla pakastamattomilla tuotteilla. Tutkimus osoittaa selvästi, että vaikka pakastetut elintarvikkeet vaativat energiaa sekä pakastamiseen että säilytykseen, tämä kompensoituu ruokahävikin pienenemisellä, kun otetaan huomioon koko elinkaari.

Elinkaarianalyysi (LCA) on menetelmä, jolla lasketaan ympäristövaikutukset tuotteen koko elinkaaren ajalta aina luonnonvarojen talteenotosta tuotteen hävittämiseen.

Älykkäämpää ruoanlaittoa

Pakastetuissa ruoissa koko pakkauksen sisältö on helppo hyödyntää. Kun valmistetaan vain tarvittava määrä ruokaa ja loput jätetään pakastimeen, ruokaa ei mene hukkaan eikä synny hävikkiä.

4 https://www.nomadfoods.com/news/nomad-foods-publishes-third-party-technical-report-of-its-peer-reviewed-life-cycle-assessment-lca-study/

Jätehuolto Raaka-aineiden hankinta

Käyttö

Jakelu Valmistus

Vastuullista pinnan alla

Vastuullista

Finduksen omistaja

Nomad Foods on tällä hetkellä maailman suurin

MSC-sertifioinnin käyttäjä!

Finduksen ja MSC:n yhteistyö kestävän kalastuksen puolesta Seitsemän kymmenestä suomalaisesta pitää tärkeänä, että heidän ostamansa kala on kestävästi kalastettua. MSC-sertifiointi ja sen merkintä tuotepakkauksissa auttaa löytämään kestäviä vaihtoehtoja kaupassa. 53 prosenttia suomalaisista tarkistaa, että heidän ostamansa kala on MSC-sertifioitua. Tässä tutkimuksessa on nähtävissä eroja naapurimaihin. Puolet norjalaisista pitää tärkeänä, että heidän ostamansa kala on kestävästi pyydettyä, mutta vain kuusi prosenttia ilmoittaa tarkistavansa, että kala on MSC-merkittyä. Ruotsalaisista taas kahdeksan kymmenestä pitää tärkeänä, että heidän ostamansa kala on kestävästi kalastettua, ja kuusi kymmenestä tarkistaa, että kala on MSC-merkittyä.

MSC-sertifiointi tarkoittaa, että kala on pyydetty villinä ja se on peräisin elinvoimaisesta kannasta. Lisäksi kalat on pyydetty meriympäristöä kunnioittaen. Saavutimme jo vuonna 2015 tavoitteemme MSC-sertifioida kaikki villinä pyytämämme kalat. Tämä oli tärkeä askel, sillä kolmasosa maailman kalakannoista on liikakalastettuja. YK:n5 mukaan lähes 30 prosenttia maapallon kalakannoista on liikakalastettuja ja 60 prosenttia on siinä rajoilla.

Suomalaiset kuluttajat äänestivät

Findus Kullanrapeat kalafileet

360 g -tuotteen vuoden 2024 parhaaksi MSC-tuotteeksi!

Tietoja MSC-sertifioinnista

Vuonna 1997 perustettu MSC, Marine Stewardship Council, on nykyään riippumaton voittoa tavoittelematon organisaatio. MSC:n perustamisen suurimpana syynä oli turskakannan romahdus Kanadan itärannikon edustalla vuonna 1992. Pian sen jälkeen käsite liikakalastus tuli tunnetuksi kaikkialla maailmassa, mikä sai sekä yritykset, organisaatiot että maat toimimaan muutoksen puolesta. MSC-sertifiointi tarkoittaa, että kalat on pyydetty villinä, ne ovat peräisin elinvoimaisesta kannasta ja pyydetty vastuullisesti meriympäristöä kunnioittaen.

Tietoja ASC:stä

ASC, Aquaculture Stewardship Council, on riippumaton voittoa tavoittelematon organisaatio, joka hallinnoi maailman johtavaa kestävän vesiviljelyn sertifiointiohjelmaa. Vesiviljely (kalojen ja äyriäisten viljely) on nykyään yksi nopeimmin kasvavista elintarviketuotannon muodoista. Vesiviljelystä tulee yhä tärkeämpi lähde kalan ja äyriäisten saannille, ja siksi on tärkeää, että viljelylaitokset ja kalatalousyritykset toimivat vastuullisesti. ASC-sertifioitu kala- tai äyriäistuote on viljelty vastuullisesti. ASC:n standardit auttavat luomaan ympäristön kannalta ja sosiaalisesti kestävää vesiviljelyä edistämällä vastuullisia viljelymenetelmiä.

Miksi Findus sai Kultainen Kala 2019 -palkinnon?

Strategiamme on tarjota yhdessä MSC:n ja ASC:n kanssa useita eri kalalajeja markkinoilla liikakalastuksen välttämiseksi. Findus Finland palkittiin Kultainen kala -palkinnolla proaktiivisesta ja monipuolisesta yhteistyöstä MSC:n kanssa vuonna 2019, 16 vuotta ensimmäisen MSC-sertifioidun tuotteen lanseerauksen jälkeen Pohjoismaissa. Vuonna 2003 Findus lanseerasi MSC-sertifioidun Hoki-fileen Itämeren turskan vaihtoehdoksi. Siitä lähtien olemme jatkaneet sertifioidun kalan tarjonnan laajentamista ja kannustaneet kuluttajia kokeilemaan useita eri kalalajeja.

5 YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO

Erilaisia innovaatioita

innovaatioita

Kolmella pakkasasteella on suuri merkitys ilmastolle

Finduksen omistaja Nomad Foods on tehnyt 18 kuukauden pituisen pilottitutkimuksen valikoimansa tuotteille6. Tutkimus on osoittanut lupaavia tuloksia siitä, että energiaa voidaan säästää nostamalla pakastimen lämpötilaa. Tämä ei vaikuta tuotteiden elintarviketurvallisuuteen tai laatuun maun, rakenteen ja ravintosisällön osalta. Campden BRI:n kanssa tehty tutkimus osoitti, että lämpötilan kolmen asteen nosto vähensi pakastimen energiankulutusta 10 %. Nomad Foods on ensimmäinen elintarvikevalmistaja, joka on liittynyt alan Move to -15oC -hankkeeseen. Hanke käynnistettiin COP28-kokouksessa, ja se keskittyy pakastetuotteiden toimitusketjun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tämä tehdään muuttamalla alan lämpötilastandardia pakastettujen ruokien säilyttämiseksi nykyisestä -18 asteen suosituksesta -15 asteeseen. Maailmanlaajuisen lämpötilastandardin muuttaminen vaatii yhteisiä toimia globaalissa elintarvikeketjussa. Nomad Foods kannustaa useampia pakastetuotteiden valmistajia liittoutumaan yhteen ja tutkimaan toteutettavissa olevia vaihtoehtoja, jotta voidaan siirtyä -15 asteeseen. Neljätoista prosenttia suomalaisista tuntee hieman tai paljon epävarmuutta siitä, kuinka kauan ruokaa voi säilyttää pakastimessa.

Pakasteruoan säilytyslämpötilan standardia muutetaan parhaillaan toimialalla energian kulutuksen vähentämiseksi

6 https://www.nomadfoods.com/news/landmark-study-from-nomad-foods-confirms-potential-to-increase-freezer-temperatures-and-reducecarbon-emissions/

Jääkylmät vinkit

Pakasteiden ostaminen on hyvä keino vähentää ruokahävikkiä kotona7. Toinen hyvä keino vähentää ruokahävikkiä on pakastaa ruokaa ja ruoantähteitä8. Tämän vuoden tutkimus osoittaa kuitenkin, että 34 prosentilla vastaajista liian vähäinen tila pakastimessa on suurimpana esteenä pakastetun ruoan syömisen lisäämiselle. Joissain tapauksissa pakastin on saattanut jäätyä umpeen, ja ruoka on pakastettu väärin. Siksi tässä tulee muutama helppo vinkki pakastuksen saloihin:

Näin kauan ruoka säilyy pakastimessa

Useat tekijät vaikuttavat pakastetun ruoan säilyvyyteen. Kun tuotteet laitetaan pakastimeen heti kaupasta kotiin tultaessa ja oikean lämpöisinä, tuotteet kestävät pitkään. Tarkka säilyvyys vaihtelee elintarvikekohtaisesti. Pisimpään säilyy vähärasvainen liha ja kala sekä marjat ja vihannekset.

Findus-tuotteet ovat parhaimmillaan suoraan pakastimesta valmistettuna

Kaikki Findus-tuotteet (luonnollista kalaa lukuun ottamatta) ovat herkullisimpia suoraan pakastimesta valmistettuna. Tällöin ruokaa ei tarvitse sulattaa vaan se voidaan valmistaa heti. Esimerkiksi wok-vihannessekoituksemme tai naudanlihapyttipannumme voi ottaa suoraan pakkasesta paistinpannulle paistumaan.

Miksi pakastin kannattaa sulattaa?

Jäätä täynnä oleva pakastin kuluttaa enemmän sähköä. Se ei myöskään pidä ruokaa tarpeeksi kylmänä, mikä voi heikentää ruoan säilyvyyttä. Jään muodostumista voi estää välttämällä lämpimän ruoan pakastamista, sillä höyry muuttuu jääksi.

Pakastimen sulattaminen

Sammuta pakastin ja avaa ovi. Jätä alin laatikko paikalleen, jotta kaikki tippuva vesi kerääntyy siihen. Laita pyyhe lattialle pakastimen eteen. Anna jään sulaa itsekseen. Älä yritä hakata jäätä pois, sillä se voi vahingoittaa pakastinta. Varmista, että pakastin on täysin kuiva ennen kuin kytket sen uudelleen päälle. Kun pakastin on saavuttanut oikean lämpötilan, on aika laittaa ruoat takaisin pakastimeen.

7 https://www.findus.fi/vastuullisuus/miten-me-muutamme-maailmaa/pakastetut-elintarvikkeet-auttavat-maapalloa

8 https://www.kuluttajaliitto.fi/materiaalit/ruokahavikki/

Pakastaminen minimoi hävikkiä

Pakastaminen on kestävä ratkaisu

Ruoan tuottaminen vaatii suuria resursseja. Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaiset kotitaloudet hävittävät 107–137 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa9. Ruokahävikin vähentäminen on tärkeää ruoan ilmastovaikutuksen vähentämiseksi ja kestävämmän tulevaisuuden takaamiseksi. Finduksella on kattava kestävän kehityksen ohjelma, ja Findus pyrkii saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 12.3 sekä puolittamaan ruokahävikin omassa toiminnassaan vuoteen 2030 mennessä.

Findus tekee myös hankkeita, joiden tavoitteena on auttaa ja inspiroida suomalaisia kuluttajia vähentämään ruokahävikkiä kotona. Tässä me Finduksella olemme sitä mieltä, että pakasteilla voi olla suuri merkitys. Vuoden 2023 Pakasteilla parempaa -raportissa todettiin, että suomalaisissa kotitalouksissa heitetään pois ruokaa noin 500 miljoonan euron arvosta vuosittain10, vaikka suomalaiset ovat ruokahävikin vähentämisessä luokkansa parhaita Pohjoismaissa11. Suomalaisissa kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy eniten kasviksista, juureksista ja perunasta, toiseksi eniten hedelmistä ja marjoista9

Suomalaiset haluavat vähentää ruokahävikkiään

Tämän vuoden tutkimus osoittaa, että suomalaisissa kotitalouksissa on edelleen tehtävää ruokahävikin vähentämiseksi. 17 prosenttia kertoo heittävänsä parasta ennen -päiväyksen ohittanutta

ruokaa pois usein tai jatkuvasti haistamatta tai maistamatta sitä ensin. Suomessa erot parasta ennen -merkinnän ja viimeisen käyttöpäivän välillä tunnetaan hyvin Suomessa. Kuusi kymmenestä suomalaisesta kertoo tuntevansa niiden eron. Tietämys on samalla tasolla Norjassa, mutta Ruotsi on tietämyksessä muita Pohjoismaita takana. Vastaava luku on alle puolet ruotsalaisten kohdalla. Suomalaiset ovat kuitenkin valmiita tekemään muutoksia arjessa ruokahävikin vähentämiseksi. Tällä hetkellä raha ohjaa monia päätöksiä mennen vastuullisuuskysymysten edelle

Taloudellinen tilanne syynä siihen, että ruokaa heitetään vähemmän pois

Neljä kymmenestä suomalaisesta, 42 prosenttia, heittää nykyään vähemmän ruokaa pois taloudellisen tilanteen vuoksi. Suurin muutos näkyy nuoremmassa 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä. Siinä yli puolet, 52 prosenttia, ilmoittaa heittävänsä nykyään pois vähemmän ruokaa ja 16 prosenttia ilmoittaa, etteivät he ole heittäneet ruokaa pois aiemmin. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä lähes puolet, 45 prosenttia, ei heittänyt ruokaa pois aiemmin ja kolme kymmenestä heittää pois vähemmän ruokaa nykyään. Ikäryhmien väliseen eroon voi olla monia selityksiä. Tutkimukset12 osoittavat muun muassa, että nuorten aikuisten taloustietämys on heikompaa kuin heitä vanhemmilla henkilöillä. Vanhemmat ihmiset ovat myös varovaisempia ja vähemmän impulsiivisia talousasioissa kuin nuoret aikuiset.

9 https://www.luke.fi/fi/uutiset/suomessa-syntyy-noin-640-miljoonaa-kiloa-elintarvikejatetta-vuosittain-josta-ruokahavikin-osuus-on-noin-puolet

10 https://www.kuluttajaliitto.fi/2022/04/12/500-miljoonaa-euroa-vuosittain-roskakoriin-mista-on-kyse/

11 YouGov Food Health Nordic Report 2021

12 https://valtioneuvosto.fi/-//1410853/suomalaisten-talousosaamisessa-parantamisen-varaa

Pakastaminen hävikkiä

Vastaus hävikin vähentämiselle

Minimoi hävikki!

Etkö tiedä, mitä voisit tehdä lehtikaalista? Valmista lehtikaalista pesto, joka sopii niin salaatin joukkoon, keittoon, pastan sekaan kuin munakkaan täytteeksikin. Kuumenna lehtikaali ennen käyttöä. Hienonna lehtikaali, basilika, valkosipuli ja suola yleiskoneen kutterikulhossa, sauvasekoittimella tai morttelissa. Lisää joukkoon oliiviöljy, pinjansiemenet ja parmesan-juusto. Murskaa pinjansiemenet, mutta älä hienonna täysin tasaiseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa sekä mustapippuria. Nopeaa ja herkullista hävikin minimoimista!

hävikin vähentämiselle

59 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti ruokahävikkiä koskevaan lainsäädäntöön

Lähes kaksi viidestä suomalaisesta on riidellyt ruokahävikin takia

Enemmistö on sitä mieltä, että ruoan poisheittäminen tuntuu tuhlaamiselta Tämän vuoden tutkimuksen perusteella suomalaiset kokevat, että ruoan poisheittäminen tuntuu tuhlaamiselta. Tätä mieltä on peräti 65 prosenttia vastaajista. 30–49-vuotiaat tuntevat tätä tunnetta eniten, kun he heittävät ruokaa pois. 35 prosentilla vastaajista ruoan poisheittäminen tuntuu kestämättömältä. 33 prosenttia kokee epäonnistumisen tunnetta.

Ruokahävikki syy riitatilanteille

38 prosenttia suomalaisista on riidellyt useita tai joitakin kertoja ystäviensä tai perheensä kanssa siitä, että he heittävät pois parasta ennen -päiväyksen ohittaneita ruokia. Pohjoismaisiin naapurimaihimme verrattuna ruokahävikistä riidellään eniten Norjassa. Joka kymmenes kertoo kokeneensa usein ruoan poisheittämiseen liittyviä ristiriitoja.

Liikkumavaraa ruokahävikin

lainsäädännössä

59 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti ruokahävikkiä koskevaan lainsäädäntöön, esimerkiksi lakiin, joka rajoittaa ruokahävikin määrää kotitaloutta kohden. Lainsäädännöstä vaikuttaa olevan vallalla pohjoismainen konsensus. Puolet ruotsalaisista ja 54 prosenttia norja-

laisista suhtautuu ruokahävikkiä koskevaan lakiin myönteisesti. Kyselyyn vastanneiden mukaan on kuitenkin eroa siinä, kuka kantaa suurimman vastuun. Suomessa kyselyyn vastanneiden mukaan kotitaloudet ja elintarvikemyymäläketjut saavat miltei yhtä paljon ääniä: kotitaloudet 67 prosenttia ja ruokakaupat/ketjut 66 prosenttia. Ruotsissa kotitaloudet saavat eniten ääniä vastuun kantamisesta 71 prosentilla, ja Norjassa elintarvikemyymäläketjut 73 prosentilla. Suomessa vastuullisuuskysymyksissä on nähtävissä myös ikäryhmien välisiä eroja. Iäkkäämpien ikäryhmien mukaan suurin vastuu on kotitalouksilla. Yli 65-vuotiaiden ryhmässä 72 prosenttia ja 50–64-vuotiaiden ryhmässä 71 prosenttia on sitä mieltä, että kotitaloudet kantavat suurimman vastuun. 18–29-vuotiaiden ryhmässä vastaava luku on 55 prosenttia. Nuorten suomalaisten mukaan ruokahävikin vähentäminen on elintarvikemyymäläketjujen vastuulla.

Jatkamme tuotannon tehostamista ruokahävikin vähentämiseksi, jotta saavutamme 50 prosentin vähennystavoitteen vuoteen 2030 mennessä. Innovatiivisena esimerkkinä voidaan mainita Nomad Foods -kollegoidemme oivallus pizzanvalmistuksessa Goodfella’sin tehtaalla Naasissa, Englannissa. He ovat kehittäneet menetelmän, jolla kypsennyksen aikana pizzasta valunut juustoraaste kerätään talteen ja käytetään uudelleen. Tämän ansiosta juuston hävikkiä voidaan vähentää merkittävästi tuotantoprosessissa.

Pakastimen on merkitystä

Kysyttäessä, mikä estää vastaajia syömästä enemmän pakastettua ruokaa, vastaus on useimmiten, peräti 34 prosenttisesti, ”liian vähän tilaa pakastimessa”. Tämän vastauksen yleisyydessä ei ole juurikaan alueellista vaihtuvuutta.

34 % suomalaisista uskoo, että ruokakustannuksia voidaan alentaa pakasteiden avulla

34 prosenttia suomalaisista uskoo, että pakastettu ruoka voisi pienentää kotitalouden ruokakustannuksia. Suurin luottamus tulee nuorten 18–29-vuotiaiden ryhmästä, jossa lähes puolet, eli 49 prosenttia, uskoo, että ruokakustannuksia voitaisiin alentaa ostamalla enemmän pakasteruokaa. Vähintään 65-vuotiaista suomalaisista vain 24 prosenttia uskoo, että pakastettujen ruokien ostamisella olisi myönteinen vaikutus kotitalouden budjettiin.

Nuoret ovat laiskempia ruoantähteiden pakastamisessa Hyvä tapa vähentää ruokahävikkiä kotona on pakastaa ruoantähteitä. 59 % vastaajista valitsi ruoantähteiden pakastamisen parhaaksi tavaksi vähentää ruokahävikkiä kotona. Kaikilla suomalaisilla tämä ei kuitenkaan ole tapana. 52 prosenttia tekee sitä joskus ja 15 prosenttia ei koskaan. Kaikkein laiskimmin ruoantähteitä pakastavat suomalaiset ovat 18–29-vuotiaat, joista joka viides, 20 prosenttia, ei koskaan pakasta yli jäänyttä ruokaa. Myös nuoret Ruotsissa ja Norjassa erottuvat edukseen, kun on kyse ruoan pakastamisesta. Ruotsissa joka kymmenes ja Norjassa 20 prosenttia 18–29-vuotiaista ei koskaan pakasta ruokaa.

Pakastimen koolla merkitystä

Pakastimen rajallinen tila vaikuttaa olevan yhteinen ongelma Pohjoismaissa.

33 prosenttia tutkimukseen vastanneista norjalaisista ja 33 prosenttia vastanneista ruotsalaisista kertoi pakastimen tilanpuutteen olevan syynä siihen, miksi he eivät syö enempää pakasteita. Miltä jääkaappi-pakastinyhdistelmän pitäisi näyttää tulevaisuudessa? Jos pakastintilaa on liian vähän ja jääkaapista heitetään enemmän ruokaa pois, eikö pakastimen pitäisi olla suurempi ja jääkaapin pienempi?

Vihreä reitti pakastimen

Yhä useampi haluaa syödä enemmän kasviksia

Vihannekset ovat tärkeä osa tasapainoista ruokavaliota, ja meidän pitäisi syödä paljon enemmän erilaisia vihanneksia. Maailman terveysjärjestö suosittelee syömään vähintään 400 grammaa hedelmiä ja vihanneksia päivässä. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa juureksia, vihanneksia, marjoja, hedelmiä ja sieniä suositellaan 500 grammaa aikuisille13. Uudet suomalaiset ravintosuositukset julkaistaan marraskuussa 2024 pohjoismaisten suositusten pohjalta, joissa juureksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan syömään 500–800 grammaa päivässä tai enemmän14. Me suomalaiset haluamme syödä enemmän vihreää. 74 prosenttia kertoo tämän vuoden tutkimuksessa haluavansa syödä enemmän vihanneksia kuin nykyään. Siitä huolimatta suomalaiset syövät vähemmän hedelmiä ja vihanneksia. THL:n FinRavinto 2017 -tutkimuksen15 mukaan miehistä 14 prosenttia ja naisista 22 prosenttia syö riittävästi eli vähintään 500 grammaa kasviksia päivässä.

Pakastustekniikka mahdollistaa edullisen satokausipainotteisen ruokavalion Hyödynnämme Finduksella jokaisen satokauden täysimääräisesti ja korjaamme sekä pakastamme vihannekset niiden ollessa parhaimmillaan. Teemme kaikkemme saadaksemme talteen kaiken hyvän, ja tällä tarkoitamme ravinteita, laatua ja makua.

Suuri osa Finduksen pakastetuista vihanneksista esikypsennetään ja pakastetaan pian sadonkorjuun jälkeen. Pakastustekniikka kapseloi vitamiinit ja kivennäisaineet samalla, kun rasvat ja proteiinit pysyvät muuttumattomina. Näin ollen edullisista kesän vihanneksista voi nauttia keskellä talvea.

13 https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/

14 https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/ravitsemussuosituksia-maailmalta/ pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-2023/

15 https://www.julkari.fi/handle/10024/137433

16 https://saiplatform.org/

reitti pakastimen kautta

Findus viljelee vastuullisesti tuleville sukupolville

Kestävästi viljellyt ja ravitsevat laatuvihannekset ovat ensiarvoisen tärkeitä Findukselle. Siksi olemme liittyneet SAI:n16 kestävän viljelyn alustaan. Se on nykypäivän johtava maailmanlaajuinen aloite kestävän maatalouden kehittämiseksi elintarviketuotantoa varten. Se kokoaa yhteen yli 190 jäsenyritystä ja organisaatiota eri puolilta maailmaa jakamaan tietoa ja oppimaan tulevaisuutta varten.

Pakasteruoka nuoret

Pakasteruoka ja

Pakastettujen

Nuoret eivät ole tietoisia pakastetun ruoan eduista

Kaikki eivät tiedä, että ruoan ravintoarvo säilyy pakastettaessa Useimmat pakastetut vihannekset säilyttävät ravintoarvonsa yhtä hyvin ja joissakin tapauksissa jopa paremmin kuin tuoreet vihannekset. Tuoreiden vihannesten vitamiinipitoisuus puolestaan laskee kotikeittiössä säilytyksen aikana. Tämä ei tapahdu yhtä nopeasti pakastimessa. Tämän vuoden tutkimus osoittaa, että tätä tietoa on jaettava selkeämmin erityisesti nuoremmille kohderyhmille. 28 prosenttia 18–29-vuotiaista vastasi, ettei kysymys ”miksi pakasteita ei syödä nykyään enempää” tunnu terveyteen vaikuttavalta kysymykseltä. Vastaavat luvut pienenevät huomattavasti vastaajien iän kasvaessa: vain 14 prosenttia 50–64-vuotiaista ja kymmenen prosenttia yli 65-vuotiaista on tätä mieltä.

raaka-aineiden tarjoaminen vieraille epätavallista

Vain prosentti suomalaisista sanoo tarjoavansa vierailleen usein pakastetuista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Neljä kymmenestä, 43 prosenttia, käyttää mieluummin tuoreita raaka-aineita, sillä ne tuntuvat raikkaammilta. Suomi erottuu tässä vastauksessa Ruotsista ja Norjasta. Ruotsissa kaksi kymmenestä sanoo tarjoavansa vieraille usein pakastetuista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Lähes kolme kymmenestä, 27 prosenttia, käyttää mieluummin tuoreita raaka-aineita. Norjassa on nähtävissä vastaavia lukuja verrattuna Ruotsiin.

Lauren Woodley, ravitsemusasiantuntija Findus

Kuinka terveellisiä Finduksen tuotteet ovat?

”Finduksella tarkastelemme koko tuotteen koostumusta määritellessämme, kuinka terveellinen tuote on. Emme usko, että mitään tuotteita tulisi jättää kokonaan pois, vaan ne voivat kuulua tasapainoiseen ruokavalioon kohtuullisina määrinä. Kutsumme tuotteitamme ”terveellisemmiksi ateriavaihtoehdoiksi”. Määrittääksemme tuotteen terveellisyyden arvioimme sitä ravintoaineiden, kuten tyydyttyneiden rasvojen, suolan ja sokerin määrän perusteella, jotka voivat aiheuttaa terveysriskejä väestölle. Tämän määritelmän perusteella noin 90 % tuotevalikoimastamme on terveellistä. Leipomotuotteemme erottuvat selvästi vähiten terveellisinä, mutta suurin osa terveellisimmistä tuotteistamme löytyy kala-, vihannes-, valmisruoka- ja perunatuotteiden joukosta.”

Miksi kannattaa kokeilla kasvisten naamioimista?

Kaikki vanhemmat tietävät, että lapsia voi olla vaikea saada syömään vihanneksia. Se vaatii aikaa, hieman luovuutta ja paljon kärsivällisyyttä.

Seuraavassa on kolme helppoa vinkkiä:

Naamioi vihannekset!

Lapset syövät luultavasti mieluummin hampurilaisia ja ranskalaisia kuin salaattia.

Valmista lasten suosikkiruoista myös kasvisversioita.

Rapea kalaburgeri coleslaw’n kanssa

400 g MSC-sertifioituja seitifileitä

2 kananmunaa

1 rkl sitruunamehua suolaa ja pippuria

1 hapanjuuribagel tai

4 sämpylää

Lisäksi:

1/4 kaali

1 porkkana hyppysellinen sokeria

1/2 sitruunan mehu

200 g Philadelphia-tuorejuustoa

1 dl luonnonjogurttia

30 g persiljaa

Älä kokeile kaikkea kerralla, vaan esittele uusia vihanneksia yksi kerrallaan.

Aloita makeilla vaihtoehdoilla, kuten herneillä, porkkanoilla tai bataatilla. Syy siihen, että lapset ovat halukkaampia syömään hedelmiä vihannesten sijaan, johtuu usein makeammasta mausta.

1. Kuori ja suikaloi porkkana raastimen karkealla terällä. Laita kulhoon, purista joukkoon sitruunamehua ja ripottele päälle sokeria, suolaa ja pippuria. Sekoita ja anna maustua.

2. Paloittele kala karkeiksi paloiksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita tehosekoittimessa tai monitoimikoneessa yhdessä kananmunan ja sitruunamehun kanssa, kunnes kala on hienontunut.

3. Muotoile kalataikinasta neljä pihviä. Laita ne jääkaappiin noin 2–3 minuutiksi, jotta ne kiinteytyvät. Muista puristaa mah dollisimman paljon nestettä pois kalasta en nen kuin sekoitat sen.

4. Sekoita täytteen ainekset pienessä kulhossa. Mausta suolalla ja pippurilla oman makusi mukaan. Laita täytteen ainekset sivuun.

5. Paista kalapihvit oliiviöljyssä, kunnes ne ovat kullanruskeita ja rapeita kummaltakin puolelta.

6. Kokoa hampurilaiset hampurilaissämpylöistä, coleslawsta ja kalapihveistä. Tarjoile heti, jotta sämpylä pysyy rapeana.

Tutkijat: kalaa lautasille

lisää lautasille

Vuoden 2023 Pohjoismaiset ravitsemussuositukset kehottavat syömään enemmän kalaa

Kesällä 2023 esiteltiin Pohjoismaisten ravitsemussuositusten17 kuudes painos. Suositusten taustalla on Pohjoismaiden ministerineuvosto ja suositukset perustuvat laajaan taustatyöhön, johon on osallistunut noin 400 tutkijaa ja asiantuntijaa. Tuloksena on tieteellinen katsaus siihen, miten ihmisten pitäisi syödä, jotta sekä ihmiset että maapallo voisivat hyvin. Raportti suosii selkeästi kasvipohjaisempaa ruokavaliota, enemmän kalaa ja vähemmän lihaa.

Suomalaiset haluavat syödä enemmän kalaa, mutta eivät tee sitä korkean hinnan takia

Kallis hinta vähentää kalansyöntiä

Suomalaiset haluavat syödä enemmän kalaa. Yli seitsemän kymmenestä, 73 prosenttia, kertoo haluavansa syödä enemmän kalaa kuin nykyään. Suurin syy siihen, miksi näin ei tehdä, on raha. 63 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista kertoo, että kala on liian kallista ja siksi he eivät voi syödä sitä nykyistä enempää. Hintaherkimpiä ovat 30–49-vuotiaat, joista 70 prosenttia mainitsee kalan kalliin hinnan suurimmaksi syyksi sille, että he eivät syö enempää kalaa. Vastaava luku on 49 prosenttia yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Myös Norjassa (54 prosenttia) ja Ruotsissa (49 prosenttia) kalan liian kallis hinta mainitaan syynä sille, että kalaa ei syödä enempää.

17 https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/ravitsemussuosituksia-maailmalta/ pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-2023/

Paneroitu kala, kuten kalapuikot, on usein hyvä tapa totuttaa lapset kalan makuun

Jonna Hilpi

Business Manager Special Foods

Ravitsemusterapeutti kertoo paneroidun kalan mysteeristä

Paneroidun kalan uskotaan olevan epäterveellisempää kuin vastaavat arkiruoat, kuten lihapullat tai makkara. Siksi kysyimme Finduksen ravitsemusterapeutti Jonna Hilveltä muutamia kysymyksiä selvittääksemme, mistä oikeastaan on kyse:

Mitä hyötyjä paneroidulla kalalla on?

Lihapulliin verrattuna paneroidussa kalassamme on vähemmän rasvaa ja ennen kaikkea huomattavasti vähemmän epäterveellistä tyydyttynyttä rasvaa. Samalla paneroitu kala sisältää myös hyödyllisiä monityydyttymättömiä rasvoja. Jos ostat kalaa Finduksen pakastevalikoimasta, voit olla varma, että kala pakastetaan pian pyynnin jälkeen, mikä säilyttää kalan laadun ja mehukkaan koostumuksen.

Miksi luulet, että paneroidusta kalasta on vääriä käsityksiä?

Se voi liittyä perinteiseen tapaan syödä paneroitua kalaa. Ravintolassa kala valmistetaan usein friteeraamalla ja tarjoillaan ranskalaisten perunoiden ja rasvaisen kastikkeen kera. Sen sijaan paneroidun kalan seurana kannattaisi tarjota raikkaita kasviksia, vaihdellen lisukkeita ja tuoda lautaselle rohkeasti uusia värejä ja makuja. Lisäksi paneroiduista kaloistamme tulee ihanan rapeita ja täydellisesti kypsennettyjä uunissa tai airfryerissa, jolloin ylimääräistä rasvaa ei tarvita.

Vanhemmat yrittävät usein saada lapset syömään enemmän kalaa. Onko paneroitu kala hyvää ruokaa lapsille?

Paneroidut kalafileet sopivat erinomaisesti lounaaksi tai päivälliseksi, jotta kala-aterioihin saadaan vaihtelua sekä lapsille että aikuisille! Paneroitu kala, kuten kalapuikot, on usein hyvä alku, kun lapset haluavat maistella kalaa ja oppia uusia makuja.

Resepti: Kalatacot

1 Fish & Crisp kalafileet

MSC 240 g, pakaste

8 kpl tortillalettuja tai tacokuoria

1½–2 dl crème fraichea

SALSA:

400 g kuutioitua mangoa

2 kpl avokadoa kuutioituna

150 g fetajuustoa

1–2 kpl kevätsipulia hienonnettuna

1 kpl chiliä hienonnettuna

½ pkt korianteria

2 limen mehu ripaus suolaa

1. Valmista Fish & Crisp kalafileet pakkauksen ohjeiden mukaan.

2. Sekoita yhteen kuutioidut mango, avokado ja fetajuusto. Sekoita mukaan kevätsipuli, chili ja korianteri. Purista mukaan lime ja mausta suolalla.

3. Lämmitä tortillaletut tai tacokuoret ja laita jokaisen keskelle mangosalsaa.

4. Jaa jokainen kalafilee neljään osaan ja laita muutama pala joka tortillalle. Viimeistele crème fraichella.

Kalan valmistus on helppoa!

valmistus helppoa!

18–29-vuotiaista lähes joka viides, 18 prosenttia, on sitä mieltä, että kalan valmistus on vaikeaa. Pakastetun kalan valmistaminen ei kuitenkaan sitä ole. Laita pakastetut kalafileet aamulla jääkaappiin, ja ne ovat valmiita kypsennettäviksi illalla. Voit myös sulattaa kalafilepakkausta kylmässä vedessä noin 30 minuuttia ennen valmistusta. Jos sinulla on kiire, voit taivutella kalaa kevyesti. Tällöin muodostuu lämpöä, joka nopeuttaa sulamista.

Paneroidun kalan valmistaminen onnistuu parhaiten suoraan pakastimesta uuniin. Valmista kala pakkauksen valmistusohjeiden mukaisesti. Käytä airfryeria, jos haluat lyhentää kypsennysaikaa entisestään. Kypsennys tapahtuu korkealla lämmöllä, jotta pinnasta tulee rapea. Jos kypsennät liian alhaisella lämmöllä, panerointi voi pehmentyä.

Kokeile reseptiämme!

Resepti: Rapeaa kalaa ja fetajuustokastiketta

Gluteenittomat kalafileet MSC 340 g

Papusekoitus 380 g

320 g tuoretta pinaattia

2 rkl oliiviöljyä

1 granaattiomena

1 rkl valkoviinietikkaa suolaa ja pippuria

80 g fetajuustoa

1,2 dl crème fraichea

1 rkl tuoretta basilikaa

1. Valmista kala valmistusohjeen mukaisesti.

2. Sekoita papusekoitus pinaatin ja granaattiomenan siementen kanssa. Sekoita oliiviöljy ja etikka, ja käännä seos salaatin joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla.

3. Murskaa fetajuusto ja yhdistä crème fraicheen.

4. Tarjoile salaatti kalan ja fetajuustokastikkeen kanssa, ja koristele tuoreella basilikalla.

Uuden ajan ruokaa

Nopeaa ja helppoa ruokaa, jota arvostetaan

Aika on arvokkaampaa kuin koskaan. Me Finduksella tiedämme, että arjen palapeliä ei ole aina helppo yhdistää hyvään ja terveelliseen ruokailuun. Tämä käy ilmi myös tämän vuoden tutkimuksesta, jossa ”valitsen usein helposti valmistettavaa ruokaa”- ja ”valitsen usein nopeasti valmistettavaa ruokaa” -vastaukset ovat suosituimpia. Myös ikäryhmien väliset erot ovat näkyvissä. 49 prosenttia 18–29-vuotiaista ja 48 prosenttia 30–49-vuotiaista on nimennyt ”valitsen usein nopeasti valmistettavaa ruokaa” -vastauksen tärkeimmäksi vastaukseksi verrattuna 34 prosenttiin yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä.

Pakastimesta lautaselle enintään 10 minuutissa

Me Finduksella haluamme edistää ruuallamme terveellistä ja hyvää arkea kaikille. Teemme sen muun muassa uudistamalla ja parantamalla tuotteitamme jatkuvasti. Esimerkiksi pakastetut moniannosruokamme on suunniteltu helpottamaan arjen ruokailua ja nostamaan sen tasoa. Ne valmistuvat nopeasti uunissa, paistinpannulla tai mikroaaltouunissa. Useimmat ruoat ovat valmiita kymmenessä minuutissa, eikä niitä tarvitse sulattaa ennen kypsennystä. Parhaan lopputuloksen saat, kun valmistat ruoan joko pannulla tai uunissa.

Nopeat ja herkulliset herkkupalat

Syömistapamme ja -paikkamme on muuttunut koronapandemian jälkeen. Nykyään on yhä yleisempää, että nappaamme mukaamme jotain helppoa syötävää tai syömme nopeasti tietokoneen tai television ääressä18. Erityisesti iltapäivän ja illan välipalakategoriassa kulutuskerrat kasvoivat 11 prosenttia ja 14 prosenttia verrattuna aikaan ennen koronapandemiaa. Näihin tilanteisiin kehitetyt Findus Tasty Bites Pizza Pockets -uutuudet ovat täydellinen valinta silloin, kun kaivataan jotain herkullista ja nopeasti valmistettavaa. Pizza Pockets -tuotteista löytyy kaksi erilaista makuvarianttia: pepperoni sekä 3 Cheese. Ne valmistuvat mikrossa kahdessa minuutissa. Koska pizzat ovat taitettu, ne ovat vähemmän tahmaisia ja siten helpompia syödä liikkeellä ollessa kuin tavalliset pakastepizzat.

ajan pika-

Wok-vihannessekoitukset inspiroivat

Aasian makumatkaan

Findus on toimittanut wok-vihannessekoituksia suomalaisille kotitalouksille jo vuosia. Vuonna 2023 jatkoimme Aasian makumatkaamme päivitetyillä resepteillä ja uusilla pakkauksilla. Jokainen wok-vihannessekoitus koostuu valmiiksi viipaloiduista rapeista vihanneksista, joita on helppo ja nopea valmistaa. Lyhyen valmistusajan ansiosta niistä on tullut todella suosittuja arjen sankareita. Uusilla pakkauksilla haluamme helpottaa parempien ja vihreämpien valintojen tekemistä ruokakaupassa.

Ruoan

Anna lasten leikkiä ruoalla

Useimmat vanhemmat tietävät, että lapsia ei ole helppoa saada syömään enemmän vihanneksia. Cornellin yliopistossa Yhdysvalloissa testattiin, voisivatko hauskemmat vihannesten nimet kannustaa lapsia syömään enemmän vihanneksia kouluruokalassa.

Nopea ja hyvä kotilounas

Etätyöskentelystä on tullut yhä yleisempää pandemian jälkeen. Tilastokeskuksen19 mukaan vuonna 2023 joka kolmas palkansaaja teki etätyötä Suomessa. Etätöissä herkullisen lounaan valmistus ei saa olla liian hankalaa. Uusia Findus Frozen Take Away -mikroaterioita on saatavana mauissa Chicken with linguine, zucchini and parmesan sauce ja Teriyaki chicken, noodles & vegetables. Frozen Take Away -mikroateriat valmistuvat kuudessa minuutissa, joten annokset sopivat täydellisesti nopeaan ja herkulliseen lounaaseen kotitoimistossa tai treenien jälkeen.

Uskalla kokeilla kasviksia

Seuraavan kerran, kun et halua valmistaa päivällistä alusta alkaen, kokeile herkullista pyttipannuamme, kuten esimerkiksi Finduksen vegaanista Vegepyttipannua, jossa on sama resepti kuin suositussa alkuperäisessä Naudanlihapyttipannussamme, mutta ilman lihaa. Lihan sijaan Vegepyttipannu sisältää rapeita vehnäproteiinipaloja. Valmistusaika pannulla keskilämmöllä on noin 6–8 minuuttia.

Ruokahävikki kuriin

Kirjassaan Älä syötä ruokahukkaa kirjailijat Juha Ketola, Katleena Kortesuo ja Mikko Sairanen jakavat ideoita ruokahävikin vähentämiseksi ja samalla maapallon resurssien säästämiseksi.

19 https://stat.fi/julkaisu/cln0hlj6d8jlh0avttwdum2g2

20 https://www.forbes.com/sites/stevensalzberg/2017/10/02/cornells-food-lab-is-cooking-up-fake-news/

hyödyt

Kalapuikkoja kaikille

Jotta saatavilla olisi laadukasta ja ravitsevaa ruokaa kaikille, valikoimassamme on myös gluteenittomia kalapuikkoja. Finduksen helposti valmistettavat kalapuikot ovat suosittu ja maukas perheklassikko terveelliseen arkeen. Gluteenittomassa versiossamme rapea panerointi koostuu riisi- ja kikhernejauhoista.

15 kiloa ruokahävikkiä turhaan

Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain pois 107–137 miljoonaa kiloa9 ja noin 500 miljoonan euron arvosta10. Suomalaisissa kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy eniten kasviksista, juureksista ja perunasta, toiseksi eniten hedelmistä ja marjoista9. Pakastetun ruoan ruokahävikin pienentäminen on helpompaa, sillä pakastimesta on helppo ottaa esiin juuri tarvittava määrä ruokaa ja jättää loput pakastimeen seuraavaa kertaa varten.

Hyvää ruokaa edullisesti

Kirjassaan Hyvää ja halpaa kirjailijat Sari Rito ja Essi Määttä kertovat, miten helppoa, maukasta ja terveellistä ruokaa voidaan valmistaa alle 0,50 eurolla per annos.

Lisää inspiraatiota ja reseptejä löydät osoitteesta findus.fi

Emme ole suolanneet

Suola vaikuttaa makuun ja on tärkeässä roolissa ruoanlaitossa. Ja me suomalaiset pidämme suolasta, jopa hieman liikaa. Ruokaviraston lukujen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta aikuisesta saa liikaa suolaa. Suomessa miehet saavat keskimäärin 9,5 grammaa suolaa päivässä, kun taas suomalaiset naiset nauttivat suolaa hieman vähemmän, 6,9 grammaa päivässä. Sekä miesten että naisten määrä on huomattavasti korkeampi kuin saantisuositus, joka on alle 5 grammaa päivässä. Moni kuluttaja ei edelleenkään tiedä tarpeeksi liiallisen suolan saannin riskeistä. Siksi kaikkien elintarvikealan toimijoiden on pyrittävä lisäämään tietoisuutta. Sen jälkeen, kun Finduksen omistaja Nomad Foods otti käyttöön suolan vähentämisstrategian, koko tuotevalikoimasta on vähennetty 220 tonnia suolaa vuosina 2020–2023. Findus jatkaa kansallisia aloitteita ruoan suolapitoisuuden vähentämiseksi yhdessä muiden elintarviketeollisuuden toimijoiden kanssa.

220 tonnia suolaa on vähennetty koko tuotevalikoimasta vuosina 2020–2023

Vähemmän suolaa – sama hyvä maku Olemme alentaneet suolapitoisuutta ja lisänneet mausteita Finduksen omissa valmisruoissa. Joissain tapauksissa olemme myös muokanneet vihannesten ja kastikkeen osuutta. Määrät vaihtelevat reseptien välillä. Tavoite on kuitenkin sama: muutosten jälkeen ateria jäljittelee mahdollisimman paljon alkuperäistä reseptiä ja kuluttaja hyötyy suolan saannin vähentämisen positiivisista terveysvaikutuksista.

Historiaa: suomalaiset ja suolan vähentäminen

Suomessa annettiin suositukset suolan saannin vähentämisestä 1980-luvun alussa. Tavoitteena on ollut vähentää suolan kulutusta tiedottamisella, tekemällä yhteistyötä elintarviketeollisuuden kanssa sekä pakollisilla suolapitoisuusmerkinnöillä. Sekä ruokavaliotutkimusten että 24 tunnin virtsanäytteiden perusteella on todettu, että suolan saanti väheni 25 prosenttia vuosina 1979–2002, eli hieman alle 12 grammasta päivässä alle 9 grammaan päivässä. Vuoden 2012 viimeisimmän ravitsemustutkimuksen mukaan suolan saanti on edelleen vähentynyt ja on nyt hieman alle 8 grammaa päivässä (Helldán ym. 2013). Tänä ajanjaksona sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys on laskenut merkittävästi, ja verenpaineen sekä seerumin kolesterolitasojen aleneminen selittävät osaltaan tätä kehitystä (Vartiainen ym. 2010).

ole suolanneet lukuja

Herkullinen kohti kestävää tulevaisuutta

Herkullinen askel kestävää tulevaisuutta

Pakasteet ovat osa ratkaisua kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi

Tämän vuoden Pakasteilla parempaa -raportti nostaa esiin tärkeitä yksityiskohtia. Siinä esitetään asioita, joilla on merkittävä rooli yhteisellä matkallamme kohti kestävämpää tulevaisuutta. Tutkimus osoittaa muun muassa, että me suomalaiset olemme valmiita muuttamaan arkeamme. Suomalaiset arvostavat kestävää kalastusta ja haluamme syödä enemmän vihanneksia sekä vähentää ruokahävikkiä. Lähes puolet, 49 prosenttia, suomalaisista suhtautuu todella tai melko positiivisesti lainsäädäntöön ruokahävikin vähentämiseksi. Findus priorisoi ensisijaisesti tiedon jakamista. Haluamme koko toimialan tavoin jatkossakin inspiroida tekemään parempia ja kestävämpiä ruokavalintoja taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Findus uskoo edelleen vahvasti siihen, että osa ratkaisusta löytyy pakastimesta.

Siksi Findukselle ja koko alalle on tärkeää lisätä edelleen tietoa pakasteiden laadusta, hyvästä mausta ja mahdollisuuksista. Keinoina ovat selkeämpi viestintä ja kampanjat, jotka inspiroivat useampia tekemään ostoksia ja syömään enemmän ruokaa pienemmällä ilmastojalanjäljellä.

Se on hyvä askel yhteisellä matkallamme kohti kestävää tulevaisuutta.

Pakastettu ruoka on hyväksi lompakolle ja maapallolle. Pakastetut tuotteet ovat yleensä edullisempia kuin tuoreet vaihtoehdot. Pakastettu ruoka auttaa vähentämään ruokahävikkiä. Tämän vuoden tutkimus osoittaa, että taloudellisuus on näytellyt suurta osaa monien kotitalouksien ruokahävikissä. Yli neljä kymmenestä, 42 prosenttia, heittää nykyään vähemmän ruokaa pois taloudellisen tilanteen vuoksi. Reilu kolmasosa uskoo voivansa pienentää ruokakustannuksiaan ostamalla enemmän pakasteruokaa. Näemme kuitenkin, että nuorten ja varttuneempien välillä on edelleen eroja, kun on kyse pakasteruoasta. Se voi vaikuttaa päätökseen, ostetaanko tämäntyyppisiä elintarvikkeita vai ei. Raportti osoittaa, että 18–29vuotiaat sekä 30–49-vuotiaat eivät tule vanhempiin ikäryhmiin vertailtuna ajatelleeksi yhtä usein, että on olemassa pakastettuja vaihtoehtoja. 18–29-vuotiaiden ryhmä kertoo myös useimmiten, että pakastetut ruoat eivät tunnu terveellisiltä.

Findus Oy Keilaranta 6