Kuka: Jutta Ahtiainen 40, eläin lääketieteen lisensiaatti, terveydenhuoltoeläinlääkäri Asuinpaikka: Turku Mistä ei tunneta: On kansanmusiikkia levyttänyt kitaristi.
ASIANTUNTIJA TÖISSÄ
”Palkitsevinta on, kun yhdessä mietittyjen kehittämiskohteiden toteutuksesta on ollut apua.” Pertunmaalla syntyneen ja lapsuutensa Porvoossa viettäneen Jutan perheen arki oli koirien täyttämää. Lukion jälkei set opinnot veivät kuitenkin biologian ja ympäristötieteiden pariin. Ajatus eläinlääkäriopinnoista heräsi vasta vuoden opiskelun jälkeen. Jutta kertasi iltalukiossa fysiikkaa ja kemiaa ja viisi vuotta lukion jälkeen eläinlääketieteellisen tiedekunnan ovet aukesivat. ”Se oli unelmien täyttyminen. Konkreettinen ammatti, jossa korkeakouluopiskelun haasteet yhdistyvät käsin tehtävään käytännön työhön. Myös asiakaspalvelu on sydäntäni lähellä. Jos en olisi eläinlääkäri, en osaa sanoa, mihin olisin päätynyt”, Jutta kertoo. Emovetiin Jutan tie vei keväällä 2017. Kunnaneläinlääkärin sijaisena Jalasjärvellä toimiminen oli sytyttänyt rakkauden lehmäpraktiikkaan. Perheen ja työn yhteensovittamiseksi Jutta etsi vakituista työtä joustavilla aikatauluilla lähempää kotia. Kurssikaverin vinkistä hän otti yhteyttä Emovetiin. ”Siitä se lähti. Emovetin lisäksi minulla on virka suureläinpäivystysringissä ja teen pientä yksityispraktiikkaa omalla kotivastaanotolla sekä pieneläinklinikalla”, Jutta summaa.
Emovetissa Jutan asiakkaina on niin lypsykarja- ja emolehmätiloja kuin vasikkakasvattamoitakin. ”Olen kiinnostunut monipuolisesti terveydenhuoltotyöstä. Kuukausiterveydenhuolto on mukavaa hommaa, jossa mietitään ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin. Vähintään kerran vuodessa tarkastellaan syvällisemmin tilojen asioita; onnistumisia, saavutuksia ja ratkaisuja. Vasikka-asioiden, tarttuvien tautien sekä kivunhoidon ja hyvinvoinnin mietiskely ovat erityisesti mieleeni”, Jutta kertoo. Parhaaksi puoleksi työssään Jutta mainitsee mukavat asiakkaat ja heidän auttamisestaan saamansa riemun. ”Palkitsevinta on, kun yhdessä mietittyjen kehittämiskohteiden toteutuksesta on ollut apua ja eläimet on saatu voimaan ja tuottamaan paremmin”, Jutta iloitsee. Vapaa-ajalla Jutta rentoutuu metsälenkeillä koirien kanssa. Lisäksi vapaa-aikaan kuuluu pienimuotoista lintubongausta yhdessä luonnosta innostuneen lapsen kanssa. Kerran vuodessa Jutta yrittää päästä myös retkeilemään ystävän kanssa johonkin kansallispuistoista. ”Metsän rentouttava voima on valtaisa!” Jutta kehuu. / Eveliina Kuukkanen-Vekkeli
3x Jutan vinkit
1. Vasikoille hyvälaatuista ternimaitoa oikea-aikaisesti Kaikki vasikat ansaitsevat hyvän alun. Vasikka syntyy ilman vastustuskykyä ja saa vasta-aineet ternimaidon kautta emältään. Hyvä laatuista ternimaitoa tulisi tarjota neljän tunnin sisällä syntymästä. Ternimaidon laatu selviää Brixmittarin avulla. Ternimaitokauden jälkeen vasikkaa tulisi juottaa vähin tään kolmesti päivässä, vähintään 3 litraa kerrallaan.
2. Kiinnitä huomiota tauti suojaukseen Nautojen tarttuvien tautien tilanne on Suomessa huonontunut. Samalla kasvaneet karjakoot ovat lisänneet taloudellisia riskejä. Tauti suojaus onkin hyvä tarkistaa eläin lääkärin kanssa. Apuna voi käyttää Biocheck -tautisuojausarviointia. Arvioinnin perusteella suunnitellaan parannuskeinot. Muista käsienpesu myös navetassa!
3. Terveyden huollolla hyvinvointia ja tuottavuutta Eläinlääkärin kanssa on hyvä miettiä tilan asioita laajemmin vähintään vuosittain. Tällöin selvi tetään mahdolliset kehityskohteet ja listataan tavoitteet. Paperille kirjattuja tavoitteita tulee toteutet tua ja eläinten terveys ja tuottavuus paranevat. TilaVet-terveydenhuol tosuunnitelma sekä Simherd-kate tuottolaskelma helpottavat asioiden läpikäymistä tärkeimpien kehitys kohteiden selvittämistä.
FABA — 5
