Faba 2/21

osuuskuntalaisen oma lehti 2 / 2021

FABA

O S

JÄ

SENED

20

T

—

SI VU 22

SKUNTA

21

UU

Bonuksia ja etuja!

U

Tunnista sukusiitoksen riskit

”Maitoa ja siihen käypäinen utare.”

Testaus lisää tietoa

Helppoa ja tehokasta vasikanjuottoa

SIVU 6

SIVU 8

SIVU 15

SIVU 18

SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS

Hyvinvointia eläimen elinkaaren joka vaiheeseen Oikea-aikainen siemennys parantaa tiineystuloksia PARASTA NYT – SIVU 3

”Palkitsevinta on, kun eläimet on saatu voimaan ja tuottamaan paremmin” ASIANTUNTIJA TÖISSÄ – SIVU 5

Miten valitsen oikean liharotusonnin?

AJANKOHTAISTA – SIVU 6

”Mitään showtime-lehmiä ei tavoitella” TILAN ELÄMÄÄ – SIVU 8

Hedelmällisyyden hallinnalla varmuutta arkeen HEDELMÄLLISYYS – SIVU 14

Mitä hyötyä on sukupuolilajitellun siemenen käytöstä?

ME VASTAAMME – SIVU 16

Neljä lehmävasikkaa joka kuukausi NÄKÖKULMA – SIVU 17

Helpompaa vasikoiden hoitoa ME KEHITÄMME – SIVU 18

Hyvä kiertää takaisin TERVEHDYS OSUUSKUNNALTASI – SIVU 20

Ennakointi säästää euroja TERVEYDENHUOLTO – SIVU 23

Eläinten hyvinvointi ja terveys vaikuttavat vahvasti karjatilojen tulokseen. Eläimen sairastumisen hoitokustannukset ovat vain pieni osa taloudelliseen tulokseen vaikuttavista tekijöistä. Karjan terveysongelmat laskevat maitotuotosta ja sairas eläin vaatii aina tervettä enemmän huolenpitoa ja seurantaa.

Faban terveys- ja tarvikeliiketoiminnat ovat keskittyneet kehittämään ratkaisuja ja tuotteita, jotka tukevat karjan hyvinvointia ja hoitoa. Haluamme tarjota tuotteita, jotka edistävät eläinten terveyttä ja kestävyyttä ja siten myös tuottavuutta. Hyviä esimerkkejä näistä ovat karjan hyvinvointia mittaava SenseHub -seurantajärjestelmä, kasvava täydennysrehuvalikoima sekä hoitotuotteet, joilla vasikoille saadaan hyvät kasvuolosuhteet.

Olemme kasvattaneet teknisten myyjiemme osaamista ja he ovat apunasi, kun haluat panostaa vasikoiden hyvään kasvuun ja eläinten yleiseen hyvinvointiin.

Palvelujen osalta TilaVet-terveydenhuoltosuunnitelma on uusi työkalu karjan ennakoivaan terveydenhallintaan. Yhdessä eläinlääkärin kanssa tehty suunnitelma antaa kattavan kuvan sekä onnistumisista että karjan kannalta olennaisimmista kehittämiskohteista.

Tuotantoa rajoittavia tekijöitä voi löytyä monelta eri osa-alueelta, kuten hedelmällisyydestä, ruokinnasta tai utare-, sorkka- ja vasikkaterveydestä. Ongelmakohtien löytämisen lisäksi asiantuntijat antavat selkeät toimenpide-ehdotukset tilanteen parantamiseen. Terveydenhuoltosuunnitelma havainnoi eläinten terveyttä monipuolisesti ja hyödyntää olemassa olevaa eläintietoa.

Hyödynnämme toimintamme ja valikoimamme kehittämisessä asiakkailtamme saatua palautetta. Yhteinen tavoitteemme on edistää karjan ja sen omistajan hyvinvointia.

Hyvää kesää!

Hannu Myllymäki tuoteryhmä- ja kehitysjohtaja

Anna palautetta ja voita sammutuspeite!

FABAN JÄSENLEHTI 2/21. KUSTANTAJA JA JULKAISIJA:

Faba osk. PÄÄTOIMITTAJA Eve Kulmala, LEHDEN TOIMITUS Eveliina Kuukkanen-Vekkeli, toimituskunta: Marja Eskelinen, Tapani Puumala, Kaisa Sirkko, Pirkko Taurén, Lauri Ketola, Kati Ramsay, Anna Oksa-Pulliainen, Jaana Vuolteenaho, Elina Paakala. PAINOPAIKKA Punamusta, 2021.

2 — FABA

• Mikä lehden juttu kiinnosti eniten?

• Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavissa lehdissä?

Lähetä palautteesi sekä yhteystietosi sähköpostilla ja olet mukana arvonnassa: tiedotus@faba.fi

PARASTA NYT

Seminologit huolehtivat siemennyksistä – oli sitten kesä tai talvi Kesällä karjatilalla riittää kiirettä.

Peltotyöt on tehtävä ajallaan ja huolella.

Ja vaikka lomailisi vain muutaman päivän, ei siemennyksiä voi jättää tekemättä.

Tiineystulokset paranevat, kun siemennys on tehty oikeaan aikaan. Siemennyksiä ei siten kannata kiireen takia siirtää tai tehdä hosuen. Myös tiineystarkastukset kannat­ taa tehdä säännöllisesti – kesälläkin.

Siemennyksissä ja tiineystarkastuksissa apu on kuitenkin lähellä, sillä aina voi tilata

seminologin! Turvallisissa olosuhteissa siemennystyö voidaan suorittaa myös ilman avustajaa. Sujuvan siemennyksen palveluita on mahdollista räätälöidä tilan tarpeitten mukaan. Seminologit huoleh­ tivat siemennyksistä ja voit itse keskittyä huoletta muihin töihin.

Kysy eri mahdollisuuksista ja suunnitel­ laan juuri sinun tilallesi sopiva siemennys­ palvelu. Alueesi seminologit kertovat lisää!

Ulkoista siemennys kesäksi seminologeille – ole huoletta peltohommissa!

FABA — 3

HUIPPUSONNIT

Tuottavia eläimiä karjaasi Faban verkkokaupasta: webshop.faba.fi

VH Heat PP (Hotspot P x VH Comxa P) on erittäin kovatasoinen homotsygoottinupo. Erinomaisen utarerakenteen lisäksi loistavaa lypsettävyyttä, kestävyyttä ja hyviä pitoisuuksia. Emä luokitettu VG-87.

Kaseiinit BB A2A2.

Genomitestaus ennustaa hyvin tulevaisuuden lehmien ominaisuudet Genomitestauksen suosio kasvaa edelleen. Viime vuonna Suomessa testattiin yli 35 000 nautaeläintä, joista lypsyrotui­sia oli noin 30 000. Lypsyrotujen genomitestaus on jo kymmenisen vuotta toiminut tehokkaana työkaluna tulevien lypsylehmien perinnöllisen tason selvittämisessä. Liharoduilla vielä kerätään vertailuaineistoa, jonka perusteella tutkijat rakentavat genomiset arvostelumallit. Vertailuryhmää varten on liharotuisia eläimiä testattu kaiken kaikkiaan yli 10 000.

Genomitestaamalla lypsyrotuisia lehmävasikoita ennustetaan niiden omia ja tulevien jälkeläisten tuloksia. Testauksen avulla voidaan karsia lehmävasikoita

ja välttyä ylimääräisten uudistus­hiehojen kasvattamiselta. Genomitestatuille hiehoille pystytään valitsemaan entistä tarkemmin parituskumppanit, kun tunnetaan niiden vahvuudet ja heikkoudet. Testatuista eläimistä voidaan valita parhaat alkiohuuhteluihin sekä VikingGeneticsin jalostusohjelmaan.

Suunnitteletko myyväsi hiehoja tai lehmävasikoita? Tällä hetkellä ostajat ovat kiinnostuneita erityisesti eläinten jalostuksellisesta laadusta ja etsivät karjaansa parhainta mahdollista genetiikkaa. Jos olet myymässä nuorkarjaa, sinulla on mahdollisuus parantaa eläinten myyntiä genomitestaamalla.

VR Vesty (VR Vimo x VR Froberg) häikäisee pitoisuuksillaan. Lisäksi rakenne on ehdotonta kärkeä ja lypsettävyyttä löytyy. Emän ensik­ kotuotos oli 10 019 kiloa maitoa, pitoisuuksilla 4,31 ja 4,06.

Kaseiinit AB A2A2.

Allflexin DNA-korvamerkillä genominäytteen otto sujuu vaivattomasti.

VJ Jake (VJ Jocko x VJ Gislev) on tuotokseltaan hyvä sonni, jolla on erinomainen utareterveys. Sen rakenne on hieno ja lypsettävyyttä löytyy. Emän pitoisuudet 5,6 ja 4,16.

Emä luokitettu VG-86.

Kaseiinit BB A2A2.

Nyt saat genomitestauksen yhteydessä samalla kertaa monta DNA-määritystä!

Testauksen avulla selviää, onko eläimesi perinnöllisesti homo- tai heterotsygoottinupo tai A2A2-maidon tuottaja. Perinnöllisiä sairauksiakin on testissä jo 16 kappaletta, kuten mm. charolais-rodun ataksia.

Tilaa genomitestit Minun Maatilastani: minunmaatilani.fi

4 — FABA

Kuka: Jutta Ahtiainen 40, eläin­ lääketieteen lisensiaatti, terveydenhuoltoeläinlääkäri Asuinpaikka: Turku Mistä ei tunneta: On kansanmusiikkia levyttänyt kitaristi.

ASIANTUNTIJA TÖISSÄ

”Palkitsevinta on, kun yhdessä mietittyjen kehittämiskohteiden toteutuksesta on ollut apua.”

Pertunmaalla syntyneen ja lapsuutensa Porvoossa viettäneen Jutan perheen arki oli koirien täyttämää. Lukion jälkei­ set opinnot veivät kuitenkin biologian ja ympäristötieteiden pariin. Ajatus eläinlääkäriopinnoista heräsi vasta vuoden opiskelun jälkeen. Jutta kertasi iltalukiossa fysiikkaa ja kemiaa ja viisi vuotta lukion jälkeen eläinlääketieteellisen tiedekunnan ovet aukesivat. ”Se oli unelmien täyttyminen. Konkreettinen ammatti, jossa korkeakouluopiskelun haasteet yhdistyvät käsin tehtävään käytännön työhön. Myös asiakaspalvelu on sydäntäni lähellä. Jos en olisi eläinlääkäri, en osaa sanoa, mihin olisin päätynyt”, Jutta kertoo.

Emovetiin Jutan tie vei keväällä 2017. Kunnaneläinlääkärin sijaisena Jalasjärvellä toimiminen oli sytyttänyt rakkauden lehmäpraktiikkaan. Perheen ja työn yhteensovittamiseksi Jutta etsi vakituista työtä joustavilla aikatauluilla lähempää kotia. Kurssikaverin vinkistä hän otti yhteyttä Emovetiin. ”Siitä se lähti. Emovetin lisäksi minulla on virka suureläinpäivystysringissä ja teen pientä yksityispraktiikkaa omalla kotivastaanotolla sekä pieneläinklinikalla”, Jutta summaa.

Emovetissa Jutan asiakkaina on niin lypsykarja- ja emolehmätiloja kuin vasikkakasvattamoitakin. ”Olen kiinnostunut monipuolisesti terveydenhuoltotyöstä. Kuukausiterveydenhuolto on mukavaa hommaa, jossa mietitään ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin.

Vähintään kerran vuodessa tarkastellaan syvällisemmin tilojen asioita; onnistumisia, saavutuksia ja ratkaisuja.

Vasikka-asioiden, tarttuvien tautien sekä kivunhoidon ja hyvinvoinnin mietiskely ovat erityisesti mieleeni”, Jutta kertoo.

Parhaaksi puoleksi työssään Jutta mainitsee mukavat asiakkaat ja heidän auttamisestaan saamansa riemun. ”Palkitsevinta on, kun yhdessä mietittyjen kehittämiskohteiden toteutuksesta on ollut apua ja eläimet on saatu voimaan ja tuottamaan paremmin”, Jutta iloitsee.

Vapaa-ajalla Jutta rentoutuu metsälenkeillä koirien kanssa. Lisäksi vapaa-aikaan kuuluu pienimuotoista lintubongausta yhdessä luonnosta innostuneen lapsen kanssa. Kerran vuodessa Jutta yrittää päästä myös retkeilemään ystävän kanssa johonkin kansallispuistoista. ”Metsän rentouttava voima on valtaisa!” Jutta kehuu. / Eveliina Kuukkanen-Vekkeli

3x Jutan vinkit

1. Vasikoille hyvälaatuista ternimaitoa oikea-aikaisesti Kaikki vasikat ansaitsevat hyvän alun. Vasikka syntyy ilman vastustuskykyä ja saa vasta-aineet ternimaidon kautta emältään. Hyvä­ laatuista ternimaitoa tulisi tarjota neljän tunnin sisällä syntymästä.

Ternimaidon laatu selviää Brixmittarin avulla. Ternimaitokauden jälkeen vasikkaa tulisi juottaa vähin­ tään kolmesti päivässä, vähintään 3 litraa kerrallaan.

2. Kiinnitä huomiota tauti­ suojaukseen Nautojen tarttuvien tautien tilanne on Suomessa huonontunut.

Samalla kasvaneet karjakoot ovat lisänneet taloudellisia riskejä. Tauti­ suojaus onkin hyvä tarkistaa eläin­ lääkärin kanssa. Apuna voi käyttää Biocheck -tautisuojausarviointia.

Arvioinnin perusteella suunnitellaan parannuskeinot. Muista käsienpesu myös navetassa!

3. Terveyden­ huollolla hyvinvointia ja tuottavuutta Eläinlääkärin kanssa on hyvä miettiä tilan asioita laajemmin vähintään vuosittain. Tällöin selvi­ tetään mahdolliset kehityskohteet ja listataan tavoitteet. Paperille kirjattuja tavoitteita tulee toteutet­ tua ja eläinten terveys ja tuottavuus paranevat. TilaVet-terveydenhuol­ tosuunnitelma sekä Simherd-kate­ tuottolaskelma helpottavat asioiden läpikäymistä tärkeimpien kehitys­ kohteiden selvittämistä.

FABA — 5

3 X LIHASONNIN VALINTA

1. Mitä tehdä?

Miten valita laajasta tarjonnasta oi­ kea liharotusiemen juuri omille lehmille?

Hyvänä apuna toimii NBD-indeksi. Poh­ joismainen jalostusarvosteluyhdistys NAV julkaisee liha-lypsyristeytysindeksiä (Nordic Beef x Dairy Index), jonka avulla voidaan valita parhaat liharotuiset sonnit lypsylehmille. NBDI:n perusteella on helppo valita sonneja, joiden ristey­ tysvasikat syntyvät helposti, kasvavat hyvin ja niillä on hyvät teurasominai­ suudet.

2. Mistä kyse?

Mikäli etukäteisvaatimukset täyttyvät, liharotusonneille voidaan julkaista seitsemän eri ominaisuuden jalostusarvot. Yksittäisistä jalostusar­ voista muodostetaan taloudellisten pai­ nokertoimien avulla yhdistelmäindeksit syntymä ja kasvu, jotka ovat mukana NBD-indeksissä. Jalostusarvot lasketaan niille liharotuisille keinosiemennysson­ neille, joita on käytetty lypsykarjoissa.

Laskenta perustuu risteytysjälkeläis­ ten tuloksiin Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.

3. Miten toimia?

Tuoreimmat NBD-indeksit löytyvät risteytyskäyttöön suositeltujen sonnien käyttölistalta tai NAV Pihvihausta. Ha­ kutyökalusta on apua, kun esimerkiksi haluaa käyttää lehmilleen blondisonnia, mutta poikimavaikeudet huolettavat.

Tällöin valitaan Pihvihaussa kasvatus­ kauden pituus (Suomessa pitkä) ja sen jälkeen rotu. Listauksena saaduista sonneista keskitytään niihin, joilla on mahdollisimman korkeat synty­ mäindeksit. Jos etsii sonnia hiehoille, kannattaa tarkastella 1. lypsykauden poikimahelppous- ja vasikkakuollei­ suusindeksejä. NAV Pihvihaku listaa nekin sonnit, jotka eivät ole meillä käytössä, joten saatavuus kannattaa aina tarkistaa liharotulistalta tai Faban verkkokaupasta.

Lähde: Nauta-lehti 2/21 Teksti: Sanna Lohenoja

6 — FABA

Sukulaisuudesta sukusiitokseen – mitä pitäisi tietää?

Sukusiitoksella tarkoitetaan parituksia, joissa eläinten vanhemmat ovat sukua keskenään. Jalostuksessa sukusiitosta on tulosten nopeuden vuoksi käytetty tiettyjen, hyvien ominaisuuksien lisäämiseen populaatiossa. Sukusiitoksessa on myös riskinsä, jotka on hyvä tunnistaa.

Sukusiitos aiheuttaa populaatiotasolla monimuotoisuuden vähenemistä ja eläinten välisen perinnöllisen vaihtelun katoamista – sukusiitostaantumaa. Tämä heikentää eläinten elinvoimaa muun muassa huonontamalla sperman laatua ja heikentämällä tiinehtymistä. Riskeihin kuuluu myös resessiivisten, haitallisten ominaisuuksien yleistyminen.

Sukusiitos heikentää vastustuskykyä lisäten sairastumisalttiutta ja autoimmuunisairauksia. Sukusiitoksen myötä vaihtelu eläinyksilöiden välillä vähenee ja perinnöllinen edistyminen pysähtyy eikä jalostuksessa päästä eteenpäin.

Perinnöllistä vaihtelua vähentävät ympäristön muutokset, jalostustavoitteet tai jalostuseläinten yksipuolinen käyttö.

Yksittäisen maitotilan näkökulmasta

perinnöllistä vaihtelua kaventaa eniten liian suppea sonnien käyttö.

Mikä on sopiva sonnien käyttömäärä? Karkeasti arvioituna maksimissaan 10–15 % syntyvistä jälkeläisistä saisi olla samasta isästä. Kyseessä ei ole ehdoton raja, vaan käytettävien sonnien määrä riippuu tilan lehmien suvuista. Käytettyjen sonnien määrä ei suoraan vähennä sukusiitoksen määrää, vaan sukusiitoksen lasku riippuu siitä, mitä sonneja yhdistetään mihinkin sukulinjoihin. Jos kaikki tilan lehmät ovat muutamasta sonnilinjasta, voidaan sukusiitos saada alenemaan pienemmällä sonnimäärällä, kunhan valitut sonnit ovat erilinjaisia tilan linjoihin nähden.

Onneksi sukusiitoksen kurissapitämiseen löytyy apuvälineitä. Käytettävien sonnien määrän eri vaihtoehtoja voi arvioida Faban jalostusohjelmassa, FabaJASUssa. Ohjelman avulla voidaan katsoa, millä vaihtoehdoilla sukusiitos pysyy hallinnassa. Samalla huolehditaan, että halutuissa ominaisuuksissa edistytään tavoitteiden mukaisesti.

TARVIKKEET AVUKSESI

Ternimaidon laatumittari Helppokäyttöinen, tarkka ja nopea digitaalinen BRIX-mittari.

Hinta 134,90 € (alv. 0 %)

CalfVital -elvytyspumppu Ensiapua vastasyntyneen vasikan hengitys­ vaikeuksiin.

Hinta 189,00 € (alv. 0 %)

H&L tuttiämpäri Laadukas ja suosittu tuttiämpäri.

Tilavuus 9 l. Tutti venttiileineen on helppo kiinnittää. Hinta 13,90 € (alv. 0 %)

8 x

UUTUUDET! Tutustu tarvikevalikoimaan:

Boliflash Phospho Bolusvalmiste ennaltaehkäisemään fosforin­ puutoksesta aiheutuvaa poikimahalvausta.

Hinta 84,90 € (alv. 0 %)

Salisyylihappojauhe Paikallisesti vähentämään punoitusta ja turvotusta sorkka-alueen ihotulehduksissa. Pakkaus 1 kg.

Hinta 23,00 € (alv. 0 %)

https://webshop. faba.fi/tarvikkeet

CalfBuggy -vasikkakärry Helppo ja turvallinen tapa kuljettaa vasikoita. Edessä ja takana avautuvat portit. Hinta 989,00 € (alv. 0 %)

FinnHoof Calcium Bolus Bolusvalmiste poikimahalvausriskin pienentämiseen.

Hinta alk. 24,90 € (alv. 0 %)

Agrident APR250 eMerkkien lukija Taskulukija. Yhdistettävissä Minun Maatilani -ohjelmistoon.

Hinta 429,00 € (alv. 0 %)

FABA — 7

Tila: Rojo, Pöljä Omistajat: Petri ja Liisa Rojo 120 lehmää, puhdas holsteinkarja Keskituotos: 13 150 kg EKM

Ninni (i. SSI Mogul Reflector, ei. Mäntylän Rakuuna) on yksi Hermionen tyttäristä, joka lypsää Petrin ja Liisan karjassa.

8 — FABA

TILAN ELÄMÄÄ

Ohjeena maitoa ja siihen käypäinen utare Vankka luotto asiantuntijoihin on ollut Liisa ja Petri Rojon tie karjan jalostuksessa. Hyvällä menestyksellä.

Teksti: Eeva-Kaisa Pulkka / Kuvat: Tiina Tahvonen

Lamminrannan tilalla Siilinjärven Pöljällä Liisa ja Petri Rojolla tuli juuri täyteen 20 vuotta maidontuottajina. Vuonna 2005 valmistuneessa navetassa on 120 lypsävää sekä nuorkarja. Apuna töissä on karjanhoitaja ja myös poika Arttu tekee tilalla konetöitä oman tilansa töiden ohella.

Kovatuottoisen karjan rakentamisessa ja tilan kehittämisessä on aina käytetty asiantuntijoita apuna. ”Meillä on menty siitä, missä aita on matalin eli käytetty neuvojaa”, Petri Rojo tuumaa.

Faban jalostusasiantuntija Tiina Tahvonen on vastannut tilan karjan jalostuksesta jo

parikymmentä vuotta ja hyvin tuloksin. Karjan keskituotos on 13 150 EKM kiloa, keskipoikimakerta hieman yli kolme ja poistettujen elinikäistuotos liki 39 000 kg EKM. Tilalla on ollut viisi satatonnaria, joista kolme on yhä lypsämässä. ”Sonnivalikoima on nykyään niin laaja, että on vaikea pysyä itse mukana. Senkin vuoksi Tiina hoitaa suunnitelman tekemisen ja päivittämisen aina, kun uusia sonneja tulee tarjolle”, Rojot kertovat.

Tilalla paikan päällä tehdään kolme käyntiä vuodessa ja muuten suunnitelma päivittyy toimistolta käsin. Tiina hoitaa myös suunniteltujen u siementen tilaukset tilan omaan säiliöön.

FABA — 9

Lehmien ruokintapöytä ei saa olla koskaan tyhjä eikä lehmien tehtävä ole siitä viimeisiä rippeitä tyhjentää.

”Soitellaan Tiinan kanssa käyntien välillä, mutta hänellä on ollut aina kohtuullisen vapaat kädet. Ohjeena on ollut maitoa ja siihen käypäinen utare. Pisteet tulevat siinä sivussa, mitään showtime-lehmiä ei tavoitella.”

Tuotantosopimusjärjestelmän myötä maidon pitoisuuksien painotusta on sonnivalinnassa lisätty.

Rojojen mielestä sonnivalikoima säiliössä saa olla iso, sillä yleissonneilla ei yksittäisen lehmän jalostusta viedä eteenpäin.

Nykyinen laaja valikoima saakin isännältä kiitosta, sillä hän muistelee takavuosina olleen aikoja, jolloin sopivia vaihtoehtoja oli vain kourallinen.

Siemennykset hoitavat Faban seminologit. Petri Rojon mukaan siksi, että emäntä voi välillä jutella muidenkin kuin isännän kanssa. Tiineystarkastukset tekee eläinlääkäri kuukausittaisten käyntiensä yhteydessä. Samalla nupoutetaan vasikat ja hoidetaan muut kiireettömät vaivat.

”Sonnivalikoima on nykyään niin laaja, että on vaikea pysyä itse mukana.”

10 — FABA

”Eläinlääkäriltä saa hoidot tarvittaessa samalla käynnillä, siksi olemme päätyneet käyttämään eläinlääkäriä seminologin sijaan.”

Passilehmä Hermione Karja on nykyään puhdas holsteinkarja, ayrshiret lähtivät karjasta automaattilypsyn myötä vuonna 2005. ”Tässä kylällä lopetti navetan valmistumisen aikaan tila, joka oli 70-luvulla tuonut puhtaita friisiläisiä ja jalostanut niistä karjan. Saimme ostaa sieltä hyviä lehmävasikoita,” Petri Rojo kertoo.

Vahvasti eteenpäin tuotos on jalostuksella mennyt myös Rojojen navetassa. ”Kun sain ensimmäisen yli 10 000 kilon tuotosta lypsävän lehmän, ajattelin, että tästä pitää jättää tyttäriä. Nyt se ei enää oikein riitä. Perimän perusteella kaikkien lehmien pitäisi siihen päästä ja ellei pääse, siihen on jokin syy. Toisilla on lypsäjäksi sopiva luonne ja syöntihalu ja se näkyy tuotoksessa.”

Satatonnareita tilalla on juhlittu viidesti ja näistä kolme on yhä karjassa. Yötön on lypsänyt jo 128 000 kiloa ja on jälleen tiine. Helmi oli haas-

tattelun aikaan menossa juuri umpeen ja Ajatus poikii toukokuussa. Hermione viettää tilalla eläkepäiviä.

Alkiohuuhteluita tilalla on tehty vuosien varrella vaihteleva määrä. Hiljattain huuhdeltiin sopimuksella kaksi hiehoa sekä satatonnarina eläköitynyt Hermione. ”Kutsuvat sitä minun passilehmäksi. Hermionen voi laskea vaikka irti pihalle, eikä se minnekään karkaa, käskemällä menee takaisin navetalle”, Petri Rojo nauraa.

Lehmä on isännälle erityisen mieleinen ja hän teki sen suhteen huuhtelupäätöksen jo vuosia sitten, mutta huuhtelut siirrettiin odottamaan tuotosvuosien päättymistä. Hermionen neljä tytärtä lypsää karjassa ja kaksi niistä on aina karjan parhaiden joukossa.

Hermione itse on ollut aikanaan Pohjois-Savon paras valkuaistuotoksessa.

Ensimmäisessä huuhtelussa sukupuolilajitellulla X-Vik-siemenellä saatiin 11 alkiota ja toisesta huuhtelusta toivotaan lisää. Osa siirretään omaan karjaan ja osa tulee myyntiin.

Huhtikuussa Faban Facebook-sivuilla huutokaupattiin yksi Hermione x VH Backup / VH

”Ohjeena on ollut maitoa ja siihen käypäinen utare.

Pisteet tulevat siinä sivussa, mitään showtime-lehmiä ei tavoitella.”

Petri Rojo on luottanut koko isännyytensä ajan asiantuntijoihin niin karjan jalostuksessa, ruokinnassa kuin peltojen viljelyssä.

Finish -alkio. Tuoton, 570 euroa, Rojot lahjoittivat Lapinlahden P8 -jalkapallojoukkueen tukemiseen, jossa kummipoika pelaa.

Vuosittain myydään myös 20 – 45 poikivaa hiehoa. Ennätysvuonna, kun sukupuolilajiteltua siementä tuli käytettyä hieman enemmän, uuteen kotiin lähti 75 hiehoa. ”Hiehoja ei ole tarvinnut juuri markkinoida, ne ovat pärjänneet uusissa kodeissaan hyvin ja markkinoineet siten itse itsensä. Yleensä hiehot varataan ennakkoon”, Petri Rojo kertoo.

Myös tällä hetkellä X-Vik-siementä käytetään jonkin verran. Liharotusiemennysten osuus on noin 20 prosenttia.

Kaikki vasikat kasvatetaan itse noin puolivuotiaiksi. Omaan karjaan sopivat hiehot jäävät tilalle, ylimääräiset hiehot myydään eloon ja sonnivasikat siirtyvät Arttu Rojon loppukasvattamoon.

Aina hyvää rehua tarjolla ”Ruokinnassa ei korkeissa tuotoksissa kärsi juuri olla poikkeamia eikä ruokintapöytä saa käydä tyhjänä”, Petri Rojo painottaa.

Karja lypsää nyt neljättä vuotta seosrehun voimalla. Petri Rojo myöntää seosrehuun siirtymisen vaatineen kypsyttelyä pidemmän aikaa, mutta muutos on osoittautunut toimivaksi.

Seosrehussa on säilörehua, viljaa, rypsiä, kivennäistä ja vitamiineja. Lisäksi tilalla viljel- u

Liisa Rojolle työlle vastapainoa tuo jääkiekon seuraaminen.

FABA — 11

Lempilehmä Hermionen alkio myytiin juuri huutokaupassa ja Riemurasialle tehtiin VG:n sopimushuuhtelu.

tävä maissisäilörehu on osa seosta noin puolet vuodesta. Kuitua seokseen tuo kuivaheinä ja olki.

Robotilla on houkutusrehuna puolitiiviste ja nestemäinen glykoli antamassa lisää energiaa.

Umpilehmille ja kantaville hiehoille Petri Rojo tekee oman seoksensa, josta viljaa ja rypsiä lisäämällä saadaan myös kasvavien hiehojen seos. ”Ei tarvitse tehdä erikseen kolmea seosta, kun ensin jakaa umpilehmille ja sitten lisää tarvittavat ja jakaa hiehoille”, hän perustelee.

Umpilehmille on navetassa oma osastonsa, mutta niille on suunnitteilla kokonaan oma tilansa, jonne tulisivat myös poikimakarsinat. Poikiville on nyt oljella kuivitettu ryhmäkarsina. Kesällä umpilehmät ja osa kantavista hiehoista laiduntavat.

Ruokintasuunnitelman tekee ProAgrian ruokinta-asiantuntija Pirkko Korhonen, jonka Petri muistelee käyneen tilalla jo hänen vanhempiensa aikaan.

Tilan satakunta omaa ja 40 vuokrattua hehtaaria kasvavat pääasiassa nurmea. Viljaa ruokintaan tulee nurmen uudistusaloilta, mutta suurin osa siitä ostetaan. Säilörehu tehdään pyöröpaaleihin

”Onnistunut ruokinta lähtee pellolta, niiden pitää olla kunnossa.”

12 — FABA

Holsteinkarjan pohjalla ovat naapurista ostetut hiehot, joiden juuret ovat 1970luvun tuontifriisiläisissä.

ja seosrehussa onkin aina kahden tai kolmen eri korjuukerran rehua. ”Onnistunut ruokinta lähtee pellolta, niiden pitää olla kunnossa”, Petri Rojo painottaa.

Jääkiekkoa ja hevosia Viisikymppisten Liisan ja Petrin lapsista Minttu opiskelee ja Arttu on hankkinut oman tilan, jolla on maitorotuisten loppukasvattamo. Hän on myös apuna kotitilalla päivittäin ja jatkanee aikanaan vanhempiensa työtä. ”Pitkä aika olisi ollut olla meidän renkinä kymmenen vuotta. Nyt voi opetella omalla tilalla”, Petri Rojo sanoo.

Liisa irtautuu tilan töistä jääkiekon parissa. Innokas Kalpa-fani seuraa kaikki ottelut joko paikan päällä tai televisiosta.

Petri puolestaan hoitaa navettatöiden välissä ravihevosia. Liisalla ja Petrillä on omassa ja yhteisomistuksessa yhteensä kuusi ravuria, jotka kaikki ovat Petrin valmennuksessa omalla tallilla.

Raveissa ohjaksissa on ollut ainakin toistaiseksi ammattiohjastaja, mutta kortti löytyy isännän omastakin taskusta. ”Olen nyt itse lämmitellyt hevoset ennen lähtöä, niin on alkanut vähän poltella, jos ajaisikin itse.”

TILAN OPIT

Hyvä ruokinta, sorkat kunnossa ja asiantuntijat apuna Ruokintapöytä ei saa olla tyhjä Lypsylehmät eivät puhdista loppuja rehuja ruo­ kintapöydältä, vaan pöytä siivotaan päivittäin ja tuodaan uutta, tuoretta rehua tilalle. Rehuseosta ja sen toimivuutta tarkkaillaan koko ajan ja säätöjä tehdään herkästi.

Lehmä tehdään vasikasta Vasikan kasvukyky pitää ottaa käyttöön heti, jotta hiehona sen voi siementää ajoissa. Tavoite on tehdä vasikasta mahdollisimman pian märehtijä. Vasikat saavat noin 8 – 9 litran annoksen juomista ja hyvää karkearehua alusta saakka. Vasikat ovat pysyneet hyvin terveenä.

Kivun lievitys Kaikille lehmille annetaan poikimisen jälkeen kipulääke, jotta lehmä alkaa syödä reippaasti heti poi'ittuaan. Vasikka saa imeä ternimaidon emältään ja olla emän kanssa puolesta vuorokaudesta vuo­ rokauteen. Hiehoa vasikka saa imeä enemmän, sen myötä robotille opettaminen on huomattu helpom­ maksi. Vanhempia lehmiä pidetään tarkkailtavana karsinassa muutama päivä pidempään.

Pitkäjänteinen jalostustyö on tuonut tulosta, keskituotos Liisa ja Petri Rojon holsteinkarjassa on yli 13 000 kiloa EKM.

Herkästi asiantuntija-apua Asiantuntijat, heidän apuaan käytetään herkästi.

Tiina Tahvonen hoitaa jalostussuunnittelun, Pirkko Korhonen ruokinnansuunnittelun ja Anu Rossi vilje­ lysuunnittelun. Heidän kanssaan pidetään yhteyttä säännöllisesti myös käyntien välissä.

Sorkat hoitoon säännöllisesti Koko karjan sorkat hoidetaan viiden kuukauden välein. Väliä on vuosien mittaan tihennetty ja nyt näyttää löytyneen sopiva jaksotus. Hoitojen välissä ei ontuvia ole enää ollut. Muutama vuosi sitten Fa­ ban tuotantopalvelujen kautta teetetty lantakäytä­ vien uritus on lisännyt pitävyyttä sorkkien alla.

FABA — 13

DigiHelmi ja Helmipalvelu ne yhteen soppii Karjan hedelmällisyyden parantamisessa kannattaa ottaa käyttöön DigiHelmi-raportti ja säännöllinen Helmi-palvelu.

Teksti: Anna Oksa-Pulliainen ja Jaana Vuolteenaho / Kuva: Faban arkisto

DigiHelmi-raportin avulla saadaan selville karjan hedelmällisyystilanne. Lähtötilanteen tietäminen on edellytys oikeille korjausliikkeille ja hedelmällisyyden paranta­ miselle. Sähköinen raportti on mahdollista muokata mieleisekseen ja tunnuslukuja voi katsoa, kun itselle sopii.

Raportilta löytyvät selitetekstit tekevät käytöstä helppoa.

Selitteistä selviää, miten ja mistä jokainen tunnusluku muodostuu.

DigiHelmen valmiiksi helposti luettavaksi ja tulkittavaksi työstetyt tiedot tekevät hedelmällisyystilanteen tulkinnasta helppoa. Siemennystietojen pyörittely ja tulkinta erillisessä tietojenkäsittelyohjelmassa on työlästä eikä välttämättä onnistu lainkaan.

Säännöllinen Helmi-palvelu tuo varmuutta arkeen.

Palvelun avulla selviää eläinten tilanne tiineyden tai muna14 — FABA

sarjatoiminnan suhteen. Oikeita ratkaisuja voi tehdä vain tiedon pohjalta: mitkä eläimistä ovat tiineitä tai vaativat tarkempaa seurantaa, mitkä hoidetaan tai poistetaan. Näin hedelmällisyystilanne pysyy hallinnassa, lehmät tiinehtyvät ajoissa ja ne poikivat noin vuoden välein. Lehmien vuosituotokset ovat tutkitusti parempia, kun poikimaväli on lähellä vuotta.

Siemennysten tallennus tuo tunnusluvut raportille oikein. Helmi-palvelu on tärkeä osa hedelmällisyyden seurantaa riippumatta siitä, siemennetäänkö tilalla itse vai huolehtiiko siemennyksistä seminologi. Asiantuntijalta saa sparrausta kiimantarkkailuun ja yhdessä voidaan miettiä mahdollisia ongelmakohtia. Alueesi seminologit ovat apunasi hedelmällisyysasioissa!

FABALAB-PALVELUT

Genomitestauksella, erilaisilla DNA-määrityksillä ja kaksosten hedelmällisyystutkimuksella saat lisää tietoa eläintesi ominaisuuksista.

Syntyikö mieleisestä lehmästä sekakaksoset?

Arveluttaako kaksosparin lehmävasikan hedelmällisyys? Ota avuksi Fabalabin hedelmällisyystutkimus.

Genomitestillä selvität eläimen jalostusarvon ennusteen heti syntymän jälkeen.

DNA-määritysten avulla selvität karjastasi mahdolliset haitallisten geenien kantajat.

T U OT E Verenkiertoyhteydet ovat tavallisia kaksostiineyksissä ja voivat aiheuttaa lehmäsekakaksosessa hedelmättömyyttä.

Hedelmällisyysmäärityksessä selvitetään, löytyykö lehmävasikan näytteestä viitteitä Y-kromosomista. Tutkimukseen tarvitaan lehmävasikalta verinäyte (joko TEGO-näy­ tekortti tai EDTA-veriputki). Määritys kestää 4–5 viikkoa ja se voidaan tehdä kaikille seka­ kaksosille rodusta riippumatta. Tulos näkyy eläimen tiedoissa eläinkortilla ja listauksissa kohdassa DNA-määritykset. Näytteenotto­ paketti tilataan Fabalabista sähköpostilla tai soittamalla. Noin 5 % tutkituista sekakaksos­ lehmävasikoista on hedelmällisiä.

Genomitestauksen avulla selvitetään eläimen genominen jalostusarvo 43 omi­ naisuudelle ja kokonaisjalostusarvo NTM:lle.

Kätevintä on ottaa näyte testiä varten DNA-korvamerkkien laiton yhteydessä. Muita näytetyyppejä ovat karvanäyte tai TEGO-ve­ rinäyte. Genomi-indeksien saamiseen menee noin 3 kuukautta näytteen lähettämisestä.

Genomitestauksen yhteydessä varmistuu eläimen polveutuminen, mikäli eläimen vanhemmat on genomitestattu. Genomitesti tilataan ja tulokset ovat katsottavissa Minun Maatilani -ohjelman kautta.

Naudoille on saatavissa useita erilaisia yksittäisten geenien aiheuttamien ominai­ suuksien testejä. Näitä DNA-määrityksiä ovat esim. ataksia, BH2, hypotrikoosi ja nupous.

Näytteenottotarvikkeet tilataan Fabalabista.

Osa DNA-määrityksistä kuuluu genomites­ taukseen, kuten nupous, A2A2-maito tai ataksia. Tutkimus kestää määrityksen mu­ kaan 4 – 8 viikkoa. Yksittäisten DNA-testien tulokset ilmoitetaan kirjallisesti. Genomi­ testin yhteydessä saatavat DNA-tulokset julkaistaan Minun Maatilani -ohjelmassa ilman erillistä ilmoitusta.

H Y ÖD Y T Näemme hyödylliseksi tietää sen, onko sekakaksoslehmävasikasta mahdollisuutta kasvattaa kunnon lypsylehmä. Hedelmättö­ mät vasikat kasvatamme lihaksi. Testaamme systemaattisesti kaikki sekakaksoslehmäva­ sikat. Viime syksynä testattu Soma-vasikka oli iloksemme hedelmällinen. Genomitesta­ simme Soman heti, kun sen hedelmällisyys selvisi ja sen gNTM on +15. Karjassamme on 22 isännöintivuoden aikana tullut yli 40 sekakaksosparia, joista tämä Soma on en­ simmäinen hedelmälliseksi todettu tapaus.

Kohdallamme ei ihan päästä keskimääräi­ seen 5 %:iin.

Teerimäen tilan emännän Minna Airolan mukaan genomitestaus on tehnyt karjan jalostuksesta entistä mielenkiintoisempaa ja tulosten odottaminen on jännittävää.

Lisäksi genomitestin ottaminen vasikasta DNA-merkkien avulla on sujuvaa ja vaiva­ tonta, mikä säästää työaikaa verrattuna verinäytetestiin. Genomitestin avulla löytää parhaimmat yksilöt ja pystyy tehostamaan sonnivalintaa. Testauksen yhteydessä var­ mistuu testattujen eläinten polveutuminen sekä selviää monen eri DNA-määrityksen tulosta, esim. nupous tai A2A2-maito.

K UK A

KUKA

Virpi ja Pauli Tirkkonen, Kaavi

Minna Airola, Kärkölä

DNA-määrityksistä saatavaa tietoa voidaan hyödyntää tehtäessä paritussuun­ nitelmia, jotta ei pariteta kahta saman geenivirheen kantajaa. Erityisesti keväisissä liharotukarjojen sonnivalinnoissa kiinnitetään huomiota sonnin DNA-määrityksiin, ettei sonni ole mahdollisten haitallisten geeni­ virheiden kantaja tai jos halutaan suosia syntymänupoutta. DNA-määritystietoa voidaan myös hyödyntää myös toivottujen ominaisuuksien suhteen esim. nupouden kohdalla, jotta saadaan perinnöllisesti nupoja yksilöitä.

MI S T Ä Genomitestitilaukset ja -tulokset: minunmaatilani.fi. Fabalabin yhteystiedot: fabalab@faba.fi tai puh. 043 825 1003.

FABA — 15

Sukupuoli­ lajitellulla X-Vik-siemenellä saat haluamistasi lehmistä tai hiehoista yli 90 % todennäköisyydellä lehmävasikan.

ME VASTAAMME

Sukupuolilajiteltu siemen – mitä, milloin ja miksi?

Miten varmasti sukupuolilajitellulla X-Vik-siemenellä syntyy lehmävasikoita?

Sukupuolilajitellulla X-Vik-siemenellä syntyy yli 90 % todennäköisyydellä lehmävasikka. Vuon­ na 2020 VikingGeneticsin X-Vik siemenellä lehmävasikoiden osuus vaihteli 91,5 – 92,7 % rodusta riippuen.

Miten hyvin sukupuolilajiteltu siemen tiineyttää?

Sukupuolilajitellulla siemenellä tiinehtyvyys on jonkin verran heikompaa kuin tavanomaisilla annoksilla. Faban siemennystilastojen mukaan vuonna 2020 tavanomaisella siemenellä aloitussiemennysten uusimattomuusprosentti oli 60,8 ja sukupuolilajitellulla 51,2. Sukupuo­ lilajitellun siemenen tiinehtyvyys paranee koko ajan lajittelumenetelmän kehittyessä.

Sukupuolilajiteltu siemen tiineyttää hieman tavanomaista heikommin, koska yhdessä annoksessa on vähemmän siittiöitä kuin tavanomaista siementä sisältävissä annok­ sissa. Kannattaa varmistaa tiineys valitsemalla

16 — FABA

siemennettävä eläin hyvin ja huolehtia siemen­ nyksen toimivuudesta.

Minkälaisille eläimille sukupuolilajiteltua siementä suositellaan käytettäväksi?

Suosittelemme sukupuolilajitellun siemenen käyttöä ennen kaikkea eläimille, joista halutaan lehmävasikka. Sukupuolilajiteltu siemen sopii erityisesti hiehoille, jotka yleensä tiinehtyvät parhaiten. Lisäksi siementä kannattaa käyttää lehmille, jotka ovat tulleet aiemmin helposti tiineeksi. Genomitestiä on hyvä käyttää apuna, kun valitsee lajitellulla siemenellä siemennettä­ viä eläimiä.

Miten tiedän, mistä sonneista on sukupuolilajiteltua siementä tarjolla?

Faban verkkokaupasta (webshop.faba.fi) löydät kaikki valikoimassamme olevat sukupuolilaji­ tellut sonnit. Verkkokaupan etusivulla on oma kategoria sukupuolilajitelluille sonneille, josta löytyvät kaikkien rotujen sonnit. Lisäksi jokaisen

rodun kohdalta voit valita rajaustyökaluista su­ kupuolilajittelun, jolloin näet vain kyseisen rodun lajitellut sonnit.

Millaisilta sonneilta löytyy sukupuolilajiteltua siementä?

Faban kautta on saatavissa lajiteltuja annoksia jalostusarvoltaan parhaista sonneista, kaikista yleisimmistä lypsyroduista (holstein, ayrshire, jersey ja länsisuomenkarja). Lisäksi tuomme ajoittain lajiteltuja annoksia myös harvinaisem­ mista lypsyroduista. Liharoduissa löytyy sekä x- että y-annoksia useasta eri rodusta.

Mitä sukupuolilajiteltu siemen maksaa?

Faban kautta myynnissä olevien sonnien lajiteltujen annosten hinnat vaihtelevat 22 eurosta reiluun 30 euroon annos. Sukupuo­ lilajiteltu siemen on aina hieman normaalia siementä kalliimpaa. VikingGeneticsin tuottamat X-Vik-annokset ovat markkinoiden edullisimpia ja tuontisonneilla annoshinnat ovat yleensä hieman korkeammat.

Kuinka paljon sukupuolilajiteltua siementä käytetään?

Sukupuolilajitellun siemenen käyttö on lisääntynyt viime aikoina vahvasti. Tällä hetkellä noin 13 % siemennyksistä tehdään sukupuolilajitellulla siemenellä. Tästä Y-Vik-sie­ menen osuus on noin prosentin.

Mitä hyötyä sukupuolilajitellun siemenen käytöstä on?

Voit hyötyä montaa eri polkua. Voit maksimoida syntyvien lypsyrotuisten lehmävasikoiden määrän tai optimoida tuotantoasi. Käyttämällä X-Vik-annoksia karjasi parhaille yksilöille, kiihdytät karjasi perinnöllistä edistymistä varmistamalla lehmävasikan parhaim­ mista hiehoista ja lehmistä. Voit täsmätä syntyvien lypsyrotuisten lehmävasikoiden määrää kuukausittain ja jatkossa tasata poikimisia tasaisesti ympäri vuoden.

Lisäksi voit käyttää enemmän liharotusiemennyksiä ja lisätä ternivasikoista saatavaa tuloa. Lisäksi sukupuolila­ jitellun siemenen käyttö vähentää poikimavaikeuksia ja parantaa sitä kautta lehmien selviytymistä tuotoskau­ delle. Ota avuksesi Faban asiantuntijat, jotka FabaJASUn avulla tekevät karjaasi optimaalisen sukupuolilajitellun siemenen käyttösuunnitelman.

Mitä kannattaa ottaa huomioon, kun siementää sukupuolilajitellulla siemenellä?

Kun käytetään sukupuolilajiteltua siementä, kannattaa kiinnittää huomiota työjärjestykseen. Jos useampi annos on sulatettu kerralla, käytä lajiteltu annos ensin.

Varmista aina, että eläin on kiinni parressa ja valmiina siemennykseen. Annoksen ottamisesta typpisäiliöstä siemennyksen aloittamiseen saisi suosituksen mukaan kulua vain 5 minuuttia.

NÄKÖKULMA

Neljä lehmävasikkaa joka kuukausi Kangasniemeläisellä Jaana ja Juha Häkkisen omistamalla KorpiFarmi Oy:llä on panostettu vuosia karjan kehittämiseen. Tärkeänä työkaluna tilalla on suunnitelmallinen X-Vik-sonnien käyttö. Sukupuolilajiteltujen sonnien käyttöä on vuosittain lisätty ja nyt käyttöprosentti on 31,6 %.

Tilan eläimet on jaettu karkeasti kolmeen ryhmään: paras kolmannes siemennetään X-Vik-sonneilla, heikoin kolmannes liharotusonneilla ja lopuille käytetään tavallista siementä. Kaikki syntyneet lehmävasikat genomitestataan. FabaJASUn eläinvirtaennuste on myös koettu hyväksi apuvälineeksi lypsävien määrän suunnittelussa.

Jaana Häkkisen ja karjamestari Heidi Brandtin mukaan X-Vik-sonnien käytöstä on ollut paljon hyötyä. Sukupuolilajiteltujen sonnien avulla pystytään paremmin määrittelemään, mistä lehmistä tulee karjan tulevaisuuden lypsäjät. ”Haluamme karjaan huomaamattomia lehmiä, eli lehmiä, joilla on hyvä tuotos, hyvät sorkat sekä hyvät terveys- ja rakenneominaisuudet. Näille lehmille käytetään aina X-Vik-sonnia”, Heidi kertoo. Robottilypsyssä tuotannon suunnittelu on tärkeää ja X-Vik-sonneja käytetään myös tuotannon tasaisuuden säätämisessä. ”Joka kuukausi pitää syntyä neljä lehmävasikkaa”, Heidi jatkaa. Mahdollisten ylimääräisten hiehojen myynti ja liharoturisteytyksistä saadut korkeammat välitysvasikkatulot on koettu hyvänä lisätulona.

Jaana ja Heidi pitävät Faban verkkokaupassa olevaa X-Vik-sonnien valikoimaa todella hyvänä. Mieleisiä sonneja löytyy lajiteltuna sekä holsteineista että ayrshireistä. ”Arvostamme pohjoismaisia ja suomalaisia sonneja, koska ne on testattu pohjoismaisissa olosuhteissa ja pohjoismaisella ruokinnalla”, Heidi kertoo. ”Vaihtuva sonnivalikoima tuo käyttöön paljon uutuuksia ja se on todella hyvä asia. Genomiaikana samaa sonnia ei kannata käyttää liian kauan, eikä liian paljon”, Jaana jatkaa.

Milloin kannattaa käyttää y-lajiteltua siementä?

Suomalainen naudanlihantuotanto nojaa vahvasti lypsykarjatiloilta tuleviin vasikoihin. Y-lajitellulla sieme­ nellä syntyy 90 % todennäköisyydellä sonnivasikka.

Y-lajiteltua siementä on saatavilla liharoduista ja sen käyttö on hyvin suositeltavaa, jotta maksimoidaan lopul­ linen lihantuotanto. Se on erinomainen vaihtoehto niille eläimille, joista ei haluta jättää lehmävasikkaa karjaan.

Kysy lisää Faban asiakkuusvastaavilta ja eläinaineksen asiantuntijoilta.

KorpiFarmi Oy, Kangasniemi Omistajat: Juha ja Jaana Häkkinen 133 lehmää

Kysymyksiin vastasivat Hinni Tiira, Jaana Vuolteenaho, Pirkko Taurén ja VikingGeneticsin asiantuntijat.

FABA — 17

ME KEHITÄMME

Vasikoihin panostamalla sijoitat terveisiin ja tuottaviin lypsylehmiin Vasikat ansaitsevat hyvät kasvuolosuhteet.

Metsolan Maito Oy:n Mikko ja Suvi Nivala vaihtoivat vanhan juottoautomaattinsa CalfExpertiin.

Teksti ja kuvat: Juha Kauranen

Nykyaikaiset vasikanhoitolaitteet parantavat vasikoiden hyvinvointia ja helpottavat työtä. Mikko ja Suvi Nivalan tilalla vasikoiden juottoautomaatti kaipasi päivitystä ja he vertailivat ahkerasti erimerkkisiä juottoautomaatteja. Nivalat päätyivät lopulta eläinlääkärin suosittelun perusteella Holm & Lauen juoma-automaattiin, CalfExpertiin. Faban tekninen myyjä Juha Kauranen oli apuna hankinnassa.

Juotto 4 kertaa päivässä CalfExpertin yksilöityjen ja vasikkakohtaisten juottoohjelmien avulla vasikoiden juottoa on helppo tehostaa.

Juottoannoksen sekoitus on nopeaa ja sekoitusvaihtoehtoja on useita. Juottomahdollisuuksiin kuuluvat tuoremaito, maitojauhe tai näiden yhdistelmä. Lisäksi on mahdollista jakaa lisäravinteita ja lääkkeitä jakamiseen niitä tarvitseville vasikoille.

Metsolan Maito Oy:lle CalfExpert asennettiin vuoden vaihteessa. Useamman kuukauden käytön perusteella kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. ”Automaatti on helppokäyttöinen. Juotossa on nyt 14 vasikkaa, ja maksimimäärä yhdelle juottoboksille olisi 30 vasikkaa”, Nivalat kertovat. ”Vasikat saavat juoda maitojauheesta tehtyä juomaa neljä kertaa päivässä. Kerta-annos on 2,5 litraa/vasikka”, he jatkavat.

CalfExpert:ssä on juotto-ohjelma, jolla voi seurata vasikoiden juontia korvanumeroittain. Näin on helppo varmistaa, että kaikki juovat oikean määrän. Laitteen antamasta listauksesta huomaa helposti, jos joku vasikka ei käy juomassa. Lisäksi laitteessa on ohjelma, jolla voi asteittain vierottaa vasikan pois maidolta.

18 — FABA

Tila: Metsolan Maito Oy, Merijärvi Omistajat: Mikko ja Suvi Nivala 95 lehmää Keskituotos 12 803 kg EKM

Hyvä hygienia pitää vasikat terveinä CalfExpertissä on automaattinen puhdistus. Nivalat ovatkin erityisen tyytyväisiä automaatin korkeaan hygieniaan.

Maitoputkistot ja tutit pysyvät puhtaina, joka on tärkeä asia ripuleiden ehkäisyssä. ”Laite pesee itse maitoputket kaksi kertaa vuorokaudessa. Toinen on hapan- ja toinen emäspesu. Lisäksi halusin lisävarusteena tuttipesun joka juottokerran jälkeen”, Mikko kertoo.

Nivalat toteavatkin, että edelliseen juottoautomaattiin verrattuna CalfExpert on vähentänyt huomattavasti vasikoiden ripulointia.

Vasikoiden kaikinpuolinen hyvinvointi on tärkeää, kasvaahan niistä tulevaisuuden hyviä lypsylehmiä. ”Juottoasento on automaatissa hyvä, ja vasikat oppivat helposti käymään boksissa. Laite tunnistaa vasikan elek­ tronisesta korvamerkistä, eli mitään erillisiä kaulapantoja ei tarvitse viritellä”, Nivalat kertovat.

CalfExpertiin on saatavilla runsaasti lisävarusteita. Nivalat halusivat omaan juottoautomaattiinsa monipuolisuutta, joten siihen hankittiin tuttipesun lisäksi vaaka, erillinen elektroninen näyttö sekä erillinen maitohana. ”Vaa’alla voi seurata vasikan painonnousua juottokauden aikana.

Elektroninen näyttö on kätevä, se näyttää juomassa olevan vasikan korvanumeron,” Nivalat summaavat.

Erillinen maitohana puolestaan mahdollistaa yksilöllisen juoma-annoksen tekemisen erityistapauksille. Hanasta tulee 1–2 minuutissa aina tasalämpöistä ja -laatuista juomaa, olipa tekijä sitten kuka tahansa. Tätä ominaisuutta voi hyödyntää, kun vierottaa vasikoita ternimaidosta ja siirtää niitä jauhejuotolle.

Sujuva asentaa CalfExpert -keskusyksikkö tuli tilalle Saksan tehtaalta valmiiksi kasattuna, mutta juottoboksi oli osina. Mikko kertoi asennuksen sujuneen hyvin asentaja Arto Huhtalan kanssa. ”Juottoboksin kasaus kesti kolme tuntia, ja muut putki- ja sähkötyöt siihen päälle vielä kuusi tuntia”, Mikko muistelee.

Nivalat ovat olleet CalfExpertiinsä tyytyväisiä ja suosittelevat sitä muillekin vasikoiden juottoautomaatin hankintaa harkitseville. ”Parasta laitteessa on, että se on helppo käyttää ja pesuohjelmat toimivat hyvin. Ehdottomia lisävarusteita ovat erillisnäyttö ja lisämaitohana”, Mikko ja Suvi toteavat.

Lisätietoja CalfExpertistä sekä muista Holm & Lauen vasikkatuotteista saat Faban teknisiltä myyjiltä sekä kotisivuiltamme.

FABA — 19

TERVEHDYS OSUUSKUNNALTASI

Hyvinvoiva eläin – onnellinen omistaja Faba osuuskunta on olemassa karjanomistajia ja jäseniään varten. Faban toiminta tähtää siihen, että asiakkaiden karjan lisääntymiseen ja kehittämiseen on osaavaa asiantuntija-apua, kehittyviä palveluja ja tuotteita.

Kotimaisena ja kokeneena toimijana tunnemme asiakkaiden ja heidän karjansa tarpeet. Hyödynnämme palveluissamme laajaa tietomäärää ja haluamme jakaa tietoa karjanomistajien menestyksen tueksi. Johtamisen välineistä Bisnes+ tarjoaa ilmaiseksi alan edistyneimmän maatilajohtamisen työkalun. Bisnes+:n avulla saat tietoa omasta tuotannosta sekä vertaistietoa kehittämisen tueksi.

Palvelukattavuutemme on valtakunnallinen ja voimme ylpeästi kertoa, että tarjoamme karjatalouden laajimman ja monipuolisimman tuote- ja palveluvalikoiman.

Haluamme huolehtia siitä, että jäsenemme saavat tehokkaita palveluja ja tuotteita kilpailukykyiseen hintaan. Digitaaliset palvelumme tehostavat toimintaa ja kehitämme henkilöstömme osaamista vuosittain.

Osuuskuntana palautamme jäsenistölle merkittävän ostoedun. Hyvitimme viime vuoden ostoista yli 600 000 euroa jäsenillemme bonuksena! Hyvä kiertää takaisin jäsenistömme eduksi.

Kansainvälisten, verkostoon kuuluvien yhteistyökumppaneidemme ansiosta pystymme lisäksi tarjoamaan viimeisimmät innovaatiot ja teknologian asiakkaidemme tarpeisiin. Yhteistyö kehittyy ja syvenee jatkuvasti. Yksi merkittävä kehitysaskel on Arcowin-yhteistyö, jonka kautta myös Faban jäsenistö on eurooppalaisen jalostusyhtiön osaomistajana. Yhteistyö tarkoittaa asiakkaillemme monipuolisempaa sonnivalikoimaa ja nopeampaa eläinaineksen edistymistä.

TULE MUKAAN!

x 3 Webinaarit jatkuvat syksyllä!

Webinaarikausi jää tauolle keskikesän ajaksi, mutta kiinnostava ohjelmisto jatkuu jälleen syksyllä!

Luvassa on muun muassa asiaa vasikoiden hoidosta, maitomäärän hallinnasta ja siemennyksestä sekä uutisia sonneista ja paljon muuta. Tarkemmat tiedot ja osallistumislinkit löydät sekä Faban verkkosivujen tapahtumakalenterista että Faban Facebook-sivulta!

Jokaisen webinaarin tallenne löytyy myös jälkikäteen Faban kotisivujen Ajankohtaista-osiosta.

Nauta-podcast Jäävätkö kiinnostavat jutut välillä kesken ajan­ puutteen takia? Hukkuiko lehti? Ei huolta, Nauta-lehden podcasteja voi kuunnella vaikka traktorin ratissa.

Podcast-sarjassa on jokaisessa jaksossa oma teemansa.

Podcastit löydät muun muassa Faban verkkosivujen Ajankohtaista-osiosta.

14–16.10. KoneAgria / Tampere Faba on mukana syksyn KoneAgria-messuilla. Tule osastollemme tapaamaan asiantuntijoitamme ja tutus­ tumaan monipuoliseen palvelu- ja tuotevalikoimaamme.

Nähdään Tampereella!

Antti Latva-Rasku Faban toimitusjohtaja

Haluamme huolehtia siitä, että jäsenemme saavat tehokkaita palveluja ja tuotteita kilpailukykyiseen hintaan.

Tuleehan sinulle jo Faban uutiskirje?

Kuukausittain ilmestyvät seuraavat sähköiset kirjeet: • FabaViesti – uutisia osuuskunnaltasi • SonniViesti – poimintoja huippusonneista • PihviViesti – lihakarjan tärkeimmät uutiset

Mitä ajatuksia kirjoitus sinussa herätti?

Kerro siitä meille: tiedotus@faba.fi

20 — FABA

Tilaa omasi: https://faba.fi/uutiskirje/

OSUUSKUNTA APUNASI

Faba on olemassa, jotta karjanomistajien arki olisi helpompaa Mittaamme vuosittain onnistumistamme palvelujen tuottamisessa ja tuotevalikoiman sopivuudessa. Meille on tärkeää tietää, kuinka tyytyväisiä asiakkaamme ovat asiantuntijoiltamme saamaansa palveluun. Vuoden alussa TNS Kantarin kyselyn tulokset antoivat meille taas hyviä kehitysideoita ja painopistealueita toimintamme kehittämiseksi. Kyselyn tulosten mukaan Faba koetaan edelleen luotettavaksi, monipuoliseksi ja vastuulliseksi. Olemme onnistuneet kehittämään palvelujamme yhä paremmaksi.

Viestintämme on monipuolistunut ja tuotamme ja jaamme kattavasti tietoa eri kanavien kautta. Webinaarit ja podcastit tukevat asiakkaidemme tavoitteita karjan kehittämisessä. Myös asiakkaiden suositteluhalukkuus on korkea, lämmin kiitos siitä teille!

Kehitystyö ei pysähdy koskaan.

Fabassa on tällä hetkellä meneillään useita toimintaa kehittäviä hankkeita, joiden kautta kasvatamme asiakkaidemme saamaa lisäarvoa entisestään. Olemme

Asiakkaidemme suosittelu­ halukkuus on korkea. Lämmin kiitos siitä teille!

panostaneet myynti- ja asiakastyöhön, jotta olisimme vielä lähempänä asiakkaidemme arkea ja tarpeita. Digitaalinen kehitystyö tuo työtä helpottavia ratkaisuja kaikille. Terveysja tarvikehankkeilla edistetään sekä karjan että karjanomistajan hyvinvointia.

Odotamme innolla myös Arcowin yhteistyön aloitusta.

Arcowin yhdistää Euroopan kolme suurinta jalostusyhtiötä ja suomalaiset karjanomistajat pääsevät osaksi eurooppalaista, johtavaa yhteisöä. Tavoitteena on, että Arcowin aloittaa operatiivisen toimintansa tammikuussa 2022. Arcowin parantaa VikingGeneticsin, Evolutionin ja Masterrindin lypsy- ja lihakarjan jalostusohjelmia. Yhteistyö tuo asiakkaillemme laajemman sonnivalikoiman, nopeuttaa karjojen perinnöllistä edistymistä ja vie karjan terveysja tuotosominaisuuksia vahvasti eteenpäin. Arcowinista kerromme lisää syksyllä, mutta kannattaa jo nyt seurata laajempaa sonnitarjontaamme!

Faba koetaan edelleen luotettavaksi, vastuulliseksi ja monipuoliseksi.

FABA — 21

ETUJA SINULLE

Keskittäminen kannattaa!

Bonusta kertyy 0,5–5 % Bonusten taso määräytyy karjatunnus­ kohtaisten laskutustietojen perusteella.

Investointi­tyyppiset tuotteet eivät kerrytä bonusta.

Emme myy vain siementä, vaan parempaa sukupolvea

35 000 genomitestiä

webshop.faba.fi

4 x

vuodessa Faba-lehti ja Sonniluettelo kotiin kannettuina

47 000

rakenne­arvostelua

3 400

hedelmällisyys­ käyntiä

350 000

siemennystä 22 — FABA

Hyödynnä ja ota käyttöön Faban kätevät digipalvelut: • DigiHelmi • Lypsyrotujen jalostusarvot • Sukusiitoslaskenta • Tilasiementäjän uusimattomuus­ raportti

TERVEYDENHUOLTO

Tilavet – paremman kannattavuuden puolesta Lypsykarjatilan kannattavuuden parantamisen edellytyksenä on oikeiden asioiden tekeminen. Karjan tuotosta rajoittavien tekijöiden selvittäminen vie oikealle polulle.

Teksti: Anna Oksa-Pulliainen, kuva: Faban arkisto

Kun tuotosta jarruttavat tekijät ovat selvillä, on ne mahdollista korjata ja palauttaa tuotos kasvu-uralle.

Usein korjaustoimet ovat muutoksia rutiineihin tai olosuhteiden korjaustoimia. Oman työajan ja rahan panostaminen korjauksiin kannattaa, sillä säännönmukainen työ tuo tuloksia paremman tuotoksen ja pienempien sairaskulujen muodossa.

TilaVet on kokonaisvaltainen palvelu tuotantoa rajoittavien tekijöiden kartoittamiseen ja ongelmien järjestelmälliseen korjaamiseen. Palvelu sopii kaikille karjatiloille, jotka haluavat hioa kannattavuuttaan.

TilaVet-palveluun kuuluvat osa-alueet: – terveydenhuoltosuunnitelma – terveydenhuoltotyö – SimHerd Terveys-laskelma TilaVet-palvelua tuottavat Emovetin eläinlääkärit, tarvittaessa yhdessä Faban terveysseminologin kanssa.

Terveysseminologeilla on osaamista karjan terveyteen, hedelmällisyyteen ja talouteen liittyvien olosuhteiden havainnoimisessa ja ongelmakohtien ratkaisemisessa. Eläinlääkärit tekevät diagnosoinnit ja tarvittavat hoitotoimenpiteet, määräävät lääkehoidosta sekä luovuttavat tarvittavat lääkkeet.

TilaVet-terveydenhuoltokäynnillä katsotaan yhdessä tilan tuotosta, hedelmällisyyttä, ruokintaa sekä utare-, vasikka- ja sorkkaterveyttä. Tulevaisuudessa suunnitelma kattaa myös bioturvallisuuden. Käynnin pohjalta tilalle laaditaan terveydenhuoltosuunnitelma, josta selviää: f edellisen vuoden onnistumiset f karjan tuottavuuden kannalta olennaiset kehittämiskohteet f selkeät toimenpide-ehdotukset tuotannon rajoittajien poistamiseksi

TilaVet-terveydenhuoltokäyntiin kuuluu myös SimHerd Terveys-talouslaskelma. Laskelmasta selviää, miten paljon eri osa-alueiden katetuottoa voidaan parantaa. Laskelma auttaa myös päättämään, mitä kannattaa korjata ensimmäiseksi.

Suunnitelmallisella terveydenhuollolla ennaltaehkäistään useimpia huipputuottoisen karjan kannattavuuteen vaikuttavia terveysongelmia. Terveydenhuoltotyössä keskitytään TilaVet-suunnitelman yhteydessä havaittuihin kehittämiskohteisin.

FABA — 23

www.faba.fi VERKKOKAUPPA webshop.faba.fi

TOIMIPISTEET PL 40 (Urheilutie 6D) 01301 Vantaa Hollolan toimipiste: PL 95 (Korpikyläntie 77) 15871 Hollola

VAIHDE 020 747 2020 (klo 9.00–15.00)

ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu@faba.fi 020 747 2025 (ma–pe 9–15)

PALVELUT Siemenen ja typen jakelu 040 311 5308 (ma–to klo 8–14) Tarvikejakelu 040 311 5347 (ma–to klo 8–14)

FABA SOMESSA

@fabaosk

@faba_osk

@Faba_osk

@Faba osk