2 minute read
NÄKÖKULMA – SIVU
Sukupuolilajitellun siemenen käyttö on lisääntynyt viime aikoina vahvasti. Tällä hetkellä noin 13 % siemennyksistä tehdään sukupuolilajitellulla siemenellä. Tästä YViksiemenen osuus on noin prosentin.
Advertisement
Voit hyötyä montaa eri polkua. Voit maksimoida syntyvien lypsyrotuisten lehmävasikoiden määrän tai optimoida tuotantoasi. Käyttämällä XVikannoksia karjasi parhaille yksilöille, kiihdytät karjasi perinnöllistä edistymistä varmistamalla lehmävasikan parhaimmista hiehoista ja lehmistä. Voit täsmätä syntyvien lypsyrotuisten lehmävasikoiden määrää kuukausittain ja jatkossa tasata poikimisia tasaisesti ympäri vuoden. Lisäksi voit käyttää enemmän liharotusiemennyksiä ja lisätä ternivasikoista saatavaa tuloa. Lisäksi sukupuolilajitellun siemenen käyttö vähentää poikimavaikeuksia ja parantaa sitä kautta lehmien selviytymistä tuotoskaudelle. Ota avuksesi Faban asiantuntijat, jotka FabaJASUn avulla tekevät karjaasi optimaalisen sukupuolilajitellun siemenen käyttösuunnitelman.
Mitä kannattaa ottaa huomioon, kun siementää sukupuolilajitellulla siemenellä?
Kun käytetään sukupuolilajiteltua siementä, kannattaa kiinnittää huomiota työjärjestykseen. Jos useampi annos on sulatettu kerralla, käytä lajiteltu annos ensin. Varmista aina, että eläin on kiinni parressa ja valmiina siemennykseen. Annoksen ottamisesta typpisäiliöstä siemennyksen aloittamiseen saisi suosituksen mukaan kulua vain 5 minuuttia.
Milloin kannattaa käyttää y-lajiteltua siementä?
Suomalainen naudanlihantuotanto nojaa vahvasti lypsykarjatiloilta tuleviin vasikoihin. Ylajitellulla siemenellä syntyy 90 % todennäköisyydellä sonnivasikka. Ylajiteltua siementä on saatavilla liharoduista ja sen käyttö on hyvin suositeltavaa, jotta maksimoidaan lopullinen lihantuotanto. Se on erinomainen vaihtoehto niille eläimille, joista ei haluta jättää lehmävasikkaa karjaan. Kysy lisää Faban asiakkuusvastaavilta ja eläinaineksen asiantuntijoilta.
Kysymyksiin vastasivat Hinni Tiira, Jaana Vuolteenaho, Pirkko Taurén ja VikingGeneticsin asiantuntijat.
NÄKÖKULMA
Neljä lehmävasikkaa joka kuukausi
Kangasniemeläisellä Jaana ja Juha Häkkisen omistamalla KorpiFarmi Oy:llä on panostettu vuosia karjan kehittämiseen. Tärkeänä työkaluna tilalla on suunnitelmallinen X-Vik-sonnien käyttö. Sukupuolilajiteltujen sonnien käyttöä on vuosittain lisätty ja nyt käyttöprosentti on 31,6%.
Tilan eläimet on jaettu karkeasti kolmeen ryhmään: paras kolmannes siemennetään X-Vik-sonneilla, heikoin kolmannes liharotusonneilla ja lopuille käytetään tavallista siementä. Kaikki syntyneet lehmävasikat genomitestataan. FabaJASUn eläinvirtaennuste on myös koettu hyväksi apuvälineeksi lypsävien määrän suunnittelussa.
Jaana Häkkisen ja karjamestari Heidi Brandtin mukaan X-Vik-sonnien käytöstä on ollut paljon hyötyä. Sukupuolilajiteltujen sonnien avulla pystytään paremmin määrittelemään, mistä lehmistä tulee karjan tulevaisuuden lypsäjät. ”Haluamme karjaan huomaamattomia lehmiä, eli lehmiä, joilla on hyvä tuotos, hyvät sorkat sekä hyvät terveys- ja rakenneominaisuudet. Näille lehmille käytetään aina X-Vik-sonnia”, Heidi kertoo. Robottilypsyssä tuotannon suunnittelu on tärkeää ja X-Vik-sonneja käytetään myös tuotannon tasaisuuden säätämisessä. ”Joka kuukausi pitää syntyä neljä lehmävasikkaa”, Heidi jatkaa. Mahdollisten ylimääräisten hiehojen myynti ja liharoturisteytyksistä saadut korkeammat välitysvasikkatulot on koettu hyvänä lisätulona.
Jaana ja Heidi pitävät Faban verkkokaupassa olevaa X-Vik-sonnien valikoimaa todella hyvänä. Mieleisiä sonneja löytyy lajiteltuna sekä holsteineista että ayrshireistä. ”Arvostamme pohjoismaisia ja suomalaisia sonneja, koska ne on testattu pohjoismaisissa olosuhteissa ja pohjoismaisella ruokinnalla”, Heidi kertoo. ”Vaihtuva sonnivalikoima tuo käyttöön paljon uutuuksia ja se on todella hyvä asia. Genomiaikana samaa sonnia ei kannata käyttää liian kauan, eikä liian paljon”, Jaana jatkaa.
KorpiFarmi Oy, Kangasniemi Omistajat: Juha ja Jaana Häkkinen 133 lehmää
