Faba osk. PÄÄTOIMITTAJA Eve Kulmala, LEHDEN TOIMITUS
Eveliina Kuukkanen-Vekkeli, TOIMITUSKUNTA: Marja
Eskelinen, Kimmo Pitkänen, Kaisa Sirkko, Pirkko Taurén, Sanna Mäkinen, Ulla-Mari Sundelin-Ryytty, Sanna Lohenoja, Anna Oksa-Pulliainen, Jaana Vuolteenaho, Elina Paakala. PAINOPAIKKA Grano, 2025.
PÄÄKIRJOITUS
Mistä lisää lihaa?
Olemme eläneet tämän vuoden alkupuoliskon merkillisiä aikoja: kauppojen jauhelihahyllyt huutavat tyhjyyttään.
Faba toimii lihantuotannon alkulähteillä, saattamassa alkuun teuraslinjankin eläimiä. Miten sitten kiihdyttää suomalaista naudanlihan tuotantoa niillä pelimerkeillä, mitä meillä jo on käytettävissä? Faktaa on, että suomalaisesta naudanlihasta 80 % tulee lypsykarjatiloilta.
Faban työkalupakista löytyy useita keinoja ja mahdollisuuksia, miten tuotantoa saadaan kasvatettua koko ketjussa.
Ensiksikin maksimoidaan liharotusiemenen käyttö lypsykarjoissa. Liharotuisten sonnien avulla tuotetaan enemmän lihaa kuin käyttämällä jokaiselle lehmälle vain lypsyrotuista sonnia. Valitsemalla Y-lajiteltu liharotusiemen, saadaan 93 % todennäköisyydellä sonnivasikka, joille on lihaketjussa kysyntää.
Kun tavoitellaan mahdollisimman suurta liharodun käyttöä, keskitytään tuottamaan lypsykarjan uudistuseläimet sukupuolilajitellulla siemenellä. Tämä mahdollistaa sen, että lehmävasikoita saadaan juuri niistä halutuista yksilöistä ja samalla kiihdytetään myös karjan perinnöllistä edistymistä.
Valinnassa kiinnitetään myös huomiota siihen, minkälaisia liharotusonneja käytetään. Sonnit valitaan liha x lypsyrotu -indeksin perusteella (NBDI eli Nordic Beef Dairy Index). Se on kokonaisjalostusarvo, jolla liharotusonneja voidaan vertailla lihaketjussa kannattavuutta lisäävien ominaisuuksien mukaan. Lisää NBDI:stä ja Y-Vik-siemenestä voit lukea lehden sivulta 20.
Lopuksi kiinnitetään huomiota vielä kierron nopeuteen. Varmistetaan, että lehmät ja hiehot saadaan tiineiksi mahdollisimman ripeästi. Sekin, että lehmät poikivat ilman suurempia viivästyksiä tuottaa ketjuun enemmän vasikoita ja siten lisää lihaa.
Trimmataan yhdessä ketjua tuottavammaksi!
Pirkko Taurén jalostusjohtaja
Anna palautetta!
• Mikä lehden juttu kiinnosti eniten?
• Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavissa lehdissä?
Älä päästä kiimoja ohi kesälläkään – kutsu seminologi avuksi
Lehmien ja hiehojen kiimakierto toimii säännöllisesti vuodenajasta riippumatta. Karjatilojen kesässä on paljon muitakin töitä ja siemennykset saattavat helposti jäädä kiireen keskellä tekemättä.
Siemennyspalveluiden ulkoistaminen Faban seminologeille kiireaikana on erit
Kiimoja ei kannata päästää ohi, sillä pitkittynyt poikimaväli heikentää taloudellista tulosta.
täin suositeltava vaihtoehto. Siemennystilauksen voi tehdä FabaKUTSUsovelluksella vaikka jo edellisenä päivänä. Lisäksi päivystysnumeroissa tilauksia otetaan vastaan aamuisin klo 7–8.
Suurempiin karjoihin, joissa siemennyksiä on päivittäin, voidaan räätälöidä ns. tilatiimi sovitulle ajanjaksolle. Tällöin
seminologi käy päivittäin tekemässä tarvittavat siemennykset ja tarkastukset ilman erillistä tilausta. Sujuva siemennys palvelun avulla siemennys onnistuu myös ilman avustajaa ja karjanomistaja vapautuu muihin töihin. Käytännöistä sovitaan yhdessä, jotta siemennys sujuu työturvallisesti.
Lämpöstressiä voi helpottaa esimerkiksi Finnlacton AirBreeze-puhaltimilla, joiden vaikutusalue 25 metriä ja halkaisija 1,5 m.
Lämpöstressi vaanii Suomenkin kesässä
Riski lehmien lämpöstressille alkaa nousta, kun lämpötila kohoaa yli 22 asteen ja ilmankosteus yltää 50 prosenttiin. Lämpöstressin kokemiseen vaikuttaa ilman lämpötilan ja kosteuden lisäksi se, miten paljon tuulee. Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat hellejaksot voivat lisätä lämpöstressin aiheuttamia ongelmia myös Suomessa.
Lämpöstressiä kannattaa ryhtyä ennaltaehkäisemään ajoissa, sillä se heikentää lehmien hyvinvointia merkittävästi, ja voi pahimmillaan johtaa hengenvaaralliseen tilaan. Lämpöstressin vaivaama lehmä syö vähemmän, jotta pötsi tuottaisi mahdollisimman vähän lämpöä - tuotos voi tällöin laskea jopa 20 %. Lehmä pyrkii vähentämään lämpöstressiä myös seisomalla enemmän, koska maatessa ruumiinlämpö nousee noin 0,5 astetta tunnissa. Kun lehmä seisoo enemmän, se voi aiheuttaa ongelmia sorkkiin ja ontuminen voi lisääntyä. Myös hedelmällisyys kärsii lämpöstressin ja syömättömyyden takia. Vaikutukset tulevat näkyviin hormonisäätelyn ongelmien, huonolaatuisten munasolujen ja vähentyneen kiimakäyttäytymisen kautta.
Helpoin tapa havainnoida lämpöstressiä on seurata lehmien hengitystiheyttä ja ruumiinlämpöä. Tuotoksen lasku ilmenee vasta noin parin päivän viiveellä. Jos havaitaan lehmiä, jotka pitävät kieltä ulkona ja hengittävät suu auki, ovat väsyneitä ja syömättömiä, ollaan jo hieman myöhässä ja lämpö stressistä on jo merkittävää haittaa.
Mitä sitten voi tehdä lämpöstressiä helpottaakseen? Tarjoamalla riittävästi varjopaikkoja, parantamalla ilmanvaihtoa esim. tuulettimilla, kastelemalla lehmiä, parantamalla juomismahdollisuuksia sekä tarjoamalla hyvälaatuista, energiapitoista ja sulavaa rehua erityisesti ilta- ja yöaikaan. Poikimaruuhkiakin kannattaa kesällä välttää, koska alhaisen vastustuskyvyn aikaan lämpö ja kosteus altistavat lisää utare- ja kohtutulehduksille.
Kattavan tietopaketin lämpöstressistä saat kuuntelemalla webinaaritallenteen, jossa puhujana on eläinlääkäri Iris Kaimio. Webinaariin pääset qr-koodista.
ASIANTUNTIJA TÖISSÄ
Työ naudan hyvinvoinnin puolesta on elämäntapa
Pyhäjärveltä kotoisin olevan Jonnan matkan varrelle on mahtunut myös monipuolinen ura ravintola-alalla, mutta lopulta tie vei maatalouden pariin. Siirtymä yökerhosta aamulypsylle saattaa kuulostaa yllättävältä, mutta eläinten parissa työskentely oli luonnollinen valinta. ”Annoin tälle alalle pikkusormen ja meni koko kroppa mukana,” Jonna naurahtaa.
Seminologiksi hän hakeutui, kun tilalla työskentelyn ohelle tarvittiin lisätuloja ja se oli tilasiementäjänä toimimisen jälkeen luonteva valinta. Nautojen hyvinvointi on aina ollut lähellä sydäntä, ja nykyisessä roolissaan Jonna toimii lisäksi bioturvaasiantuntijana ja palveluvastaavana. Työhön kuuluu seminologikäyntien lisäksi tilojen tautisuojauksen suunnittelua ja sorkkien lämpökamerakuvausta. ”Bioturva-asiantuntijan työ ei ole viranomaistoimintaa vaan yhteistyötä – meidän tehtävänämme on auttaa, ei arvostella.”
Bioturvassa tavoitteena on ennaltaehkäistä kriisit ja tautipurkaukset. Sorkkien lämpökuvauksella taas pyritään tunnistamaan mahdolliset piilevät vaivat jo ennen oireiden ilmenemistä.
”Kun eläin voi hyvin, se tuottaa tasaisesti ja jaksaa paremmin. Kyse on myös eläimen kivun ja stressin vähentämisestä”, Jonna kertoo.
Työpäivät vaihtelevat, eikä kahta samanlaista ole. ”Parasta on kenttätyö ja ihmisten kohtaaminen. Toivon, että asiakkaalla on aina vähän parempi fiilis käynnin jälkeen – jos voin helpottaa heidän arkeaan, se tuntuu hyvältä,” Jonna toteaa. ”Asiakkaiden onnistuminen ruokkii myös omaa motivaatiota kehittyä vielä paremmaksi,” hän jatkaa.
Jonna kertoo maatalouden muutosten näkyvän vahvasti myös hänen työssään. Tilojen määrä vähenee, mutta samalla kasvaa koko ja ammattimaisuus: liiketoiminta ja johtaminen ovat nousseet tärkeään rooliin. ”Hyvä puoli on se, että alalle tulee uutta porukkaa myös ulkopuolelta. He ovat todella motivoituneita tekemään asioita fiksusti ja kestävästi.”
Vapaa-ajallaan Jonna ei varsinaisesti irtaudu maaseudusta – hän on mukana tukihenkilötoiminnassa, jossa autetaan tilallisia erilaisten haasteiden keskellä. ”Rakkaudesta karjatiloihin”, kuten hän itse sanoo. Lisäksi aikaa vievät hevoset, koirat ja liikunta.
Kuka: Jonna Anttila, seminologi, bioturva-asiantuntija ja palveluvastaava. Tekee myös lämpökamerakuvauksia.
Asuinpaikka: Pyhäjärvi
Mistä ei tunneta: Rakastaa kesäöitä ja järviä, ja on asunut kerran
3 kk teltassa.
3
x vinkit
1. Navettapesut kunniaan
Pese navetta säännöllisesti – se vähentää tautipainetta ja tekee ympäristöstä viihtyisämmän sekä eläimille että ihmisille. Hyvissä olosuhteissa lehmät myös tuottavat paremmin. Jos oma aika ei tunnu riittävän pesemiseen, voi homman ulkoistaa esimerkiksi Pesupojille.
2. Eroon tuhoeläimistä
Bioturva Oy:n kautta saat apua niin rottien, hiirten kuin lintujenkin torjuntaan. Jyrsijät ja linnut sotkevat toiminnallaan ympäristöä, saastuttavat rehuja ja aiheuttavat pahimmillaan tautiriskin.
3. Suunnittele tautisuojaus ajoissa
Biocheck kartoitukset ovat ennen kaikkea ennaltaehkäisevää toimintaa, jota kannattaa hyödyntää. Lisäksi varsinkin laajennusta tai uutta navettaa tehtäessä olisi hyvä katsoa suunnitelmat läpi myös tautisuojauksen näkökulmasta. Mahdollisia ongelmakohtia on paljon helpompi muuttaa ennakkoon kuin korjata jälkikäteen.
Tila: Mty Pirttimaa, Tornio
Omistajat:
Veljekset Pauli ja Iivari Pirttimaa
Karja: 166 lehmää ja 110 nuorkarjaa. Päärotuna ayrshire n. 80 %, loput holsteinia.
Muuta: v. 2024 EKM listauksen TOP 3 sijalla
Peltoa: n. 255 ha vuokramaineen
Positiivisuuden kautta eteenpäin
Genomitestaus on ollut jo pitkään luonnollinen toimenpide karjaan syntyville lehmävasikoille.
TILAN ELÄMÄÄ
Torniossa sijaitsevan Mty
Pirttimaan
omistajat ovat nuoresta
iästään
huolimatta jo kokeneita maatalousyrittäjiä. Viime vuosina on tehty tuloksekkaita investointeja, isoimpana vuonna 2022 valmistunut pihattonavetta.
Teksti: Harri Marjeta / Kuvat: Nina Susi
Tilan omistavat veljekset Pauli ja Iivari Pirttimaa. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna 2020. ”Se oli muuten se vuosi, kun juotiin edellisen kerran EKMkakkukahvit, toki silloin kahvisteltiin edellisen sukupolven ansiosta”, Iivari muistelee hymyssä suin.
Tilan historiassa Iivari ja Pauli ovat isäntiä kolmannessa polvessa. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen ensimaidot lypsettiin tilan noin 50 lehmää vetäneessä parsinavetassa, joka on sittemmin saneerattu nuorkarjakäyttöön. Alusta pitäen oli kuitenkin selvää, että ennen pitkää aletaan rakentaa uutta navettaa. Mahdollisuudet laajentamiseen olivat olemassa, sillä tilaa oli kehitetty jo edellisen omistajapolven, Sauli ja Merja Pirttimaan aikana. Peltoja oli muun muassa sekä raivattu että hankittu lisää. Pauli ja Iivari ovat molemmat olleet alusta asti mukana tilan hommissa. He ovatkin ikään kuin kasvaneet tilan töihin, joten sukupolvenvaihdoksen tullessa ajankohtaiseksi, oli tilan jatkaminen selviö.
u
Muutos robottilypsyyn
Navetan valmistuttua vuoden 2022 loppupuolella, siirtyivät tilan lehmät kahden Lelyn A5 robotin lypsettäväksi uuteen ja avaraan pihattoon.
Mty Pirttimaan tilalla veljekset Iivari (vasemmalla) ja Pauli (oikealla) kehittävät tilaansa positiivisella ja energisellä otteella.
”Lehmät sopeutuivat yllättävän hyvin uuteen navettaan, eikä poistoja sen vuoksi taidettu tehdä lainkaan”, kertaa Iivari muutoksen alkuaikaa. Karjanjalostuksessa uuden navetan valmistumiseen, ja lisääntyvään eläintarpeeseen, oli varauduttu jo hyvissä ajoin ennen investointia. Sukupuolilajitellun siemenen käyttö lisättiin ”pilviin”, eikä monikaan lehmä tai hieho poikinut muusta kuin sukupuolilajitellusta siemenestä. Lisäksi eläinmäärää kasvatettiin ostoeläinten, lähinnä tiineiden hiehojen avulla.
Uusi navetta, ja sen kaksi robottia saatiin lähes täydelle kapasiteetille noin puoli vuotta valmistumisen jälkeen. Tämän jälkeen ei kestänyt kauaakaan, kun investointilistalla oli jo kolmas robotti. Tämä robotti otettiin käyttöön talvella 2024. Lisäksi saman vuoden kesän ja syksyn aikana navettaan tehtiin pieni jatkos, jotta umpilehmille ja pian poikiville hiehoille saatiin oma osastonsa. Nyt
navetassa on kaikkineen 204 parsipaikkaa. Kysymykseen siitä, mihin seuraavaksi investoidaan, saadaan pojilta leveä hymy. ”Ehkä nyt voisi vähän rauhoittaa tahtia. Toki laakasiilot ja asfaltoitu piha ovat ajatuksissa pyörineet, varsinkin näin märempään aikaan vuodesta ne olisivat tarpeellisia”, kertovat Pauli ja Iivari milteipä yhdestä suusta ja hymyilevät perään.
Työnjako toimii
Pirttimaalla ei käytännössä ole ulkopuolisia työntekijöitä. Toki Veeti-veli lasketaan semmoiseksi ja hän, armeijasta selviydyttyään, palaa kesäksi tilalle töihin. Muutoin tilalla työt tehdään pääosin Iivarin ja Paulin voimin. Lisäksi perhepiiristä saadaan moniin töihin apuvoimaa tarvittaessa.
Pääosin työnjako veljeksillä menee niin, että Pauli vastaa konetöistä sekä muun muassa appeen teosta. Tilalla on käytössä aperuokinta, ja roboteilta annetaan lisäksi täysrehua. Ape jaetaan aamuin illoin, ja Lelyn Juno tasaa sen parin tunnin välein. ”Appeesta ei tarkoituksella ole tehty liian vahvaa, että lehmät sitten hakeutuisivat lypsyllekin
aktiivisesti”, kertoo Pauli. Tilan lehmät käyvät päivittäin lypsyllä keskimäärin 3,4 kertaa.
Iivarin päävastuulla on karjapuoli ja sen osana sekä karjanjalostus että tilasiemennykset. ”Hyvin on sopu säilynyt ja toimeen on tultu. Toki välillä voidaan tingatakin, mutta hienosti on mennyt”, toteavat veljekset.
Aktiivista jalostusta
Pirttimaan karjan päärotuna on ayrshire. Monia on kummastuttanut, miten tilan miltei 80-prosenttisesti ayrshirestä koostuva eläinaines on yltänyt edellisvuoden kaltaisiin tuloksiin. Karjan keskituotos on noussut nimittäin yli 14 500 kg
EKM:n lukemiin. Tänä päivänä, kun holsteinit ovat monessa karjassa syrjäyttäneet ayrshireja juuri maitotuotoksen vuoksi. Tilan historiasta on mainittava, että ensimmäiset holsteinit tulivat taloon vasta vuonna 2010. Tämän jälkeen, omista ja osin ostoeläimistäkin johtuen määrä on noussut noin 20 %:iin karjan lehmistä. ”Meillä on maitokilot olleet jalostusvalinnoissa ykköskriteeri niin pitkään, kuin karjanjalostusta on aktiivisesti tehty”, toteaa Iivari painokkaasti. Se on seikka, joka on antanut pohjat edellä mainitun kaltaisille tuotoslukemille. ”Viime vuonna meillä oli näiden lisäksi huippurehut syötössä”, kertoo Iivari
Kuvassa nuorekas Tarleena (VH Backup x Minosch), 3krt poikineena, jonka toinen 305pv tuotoskausi lähenteli 19000 mkg rajaa.
Raamikkaan Upsiksen (VR Hessu x VR Best) toinenkin tuotoskausi on käynnistynyt mainiosti. 1. 305pv tuotti jo 14500 EKM kiloa.
Hyvärakenteisen Uurteen (VR Abin x VR Thiago) 1.tuotoskausi on tuottanut jo 241 vuorokauden aikana 10 800 litraa maitoa.
taustoista tuloksen takaa. ”Ja kun viime vuonna tuli lypsyyn loistavia ensikoita, ne pohjustivat tätä tuotostasoa myös”, Iivari jatkaa.
Kuten edellä mainittiin, on jalostusvalinnoissa ykköskriteerinä edelleen maitokilot. Robottilypsyn myötä myös lypsynopeuden merkitys on korostunut. ”Enää käyttöön ei voi ottaa VR Thiagon kaltaisia sonneja, joiden lypsettävyysindeksi on matala, vaikka maitoa olisikin”, kertoo Iivari jalostustavoitteista. ”Toki kokonaisuus ratkaisee, eli vaikka maitoa painotetaan, muitakaan ominaisuuksia ei unohdeta”, Iivari jatkaa.
Tilan kaikki lehmävasikat genomitestataan. Tällöin saadaan tietoa perimän ennusteista jo hyvissä ajoin ja esimerkiksi karsintapäätöksiä tai
muita valintoja voidaan aikaistaa. Kesällä 2024 tilalla tehtiin myös ensimmäiset alkiohuuhtelut kahdelle hieholle positiivisin kokemuksin. Saaliina oli kymmenkunta alkiota, joista kaikki tuoresiirrot onnistuivat, ja jotka ovat sittemmin syntyneet lehmävasikoina karjaan. ”Sitähän kannattaisi huuhteluita tehdä jatkossakin”, sparraa Pauli jalostuksesta vastaavaa veljeään ja paikalla olevaa jalostusasiantuntijaa, leveä hymy kasvoillaan.
Tilalla positiivisuus ja eteenpäin menemisen henki tarttuu vieraallekin, eikä voi muuta kuin ihailla veljesten otetta nykyaikaisen maatilan pyörittämiseen.
Perusasioihin keskittyen ja hyvällä asenteella eteenpäin
1. Positiivinen asenne
Suhtaudutaan asioihin positiivisella asenteella. Kaikkea ei tarvitse heti ”purematta niellä”, mutta elämä on helpompaa, kun asioihin suhtaudutaan realistisella, mutta positiivisella asenteella.
2. Jalostukseen panostaminen
Nykyaikaiset jalostuskeinot antavat hyvät edellytykset kehittää karjaa haluttuun suuntaan. Esimerkiksi sukupuolilajitellun siemenen avulla saadaan parhaista lehmistä ja hiehoista tavoitteiden mukaisia jälkeläisiä. Myös genomitestaus kertoo jo pienestä vasikasta eläimen perimän tason.
3. Yksinkertaisuus
Asioita ei suotta kannata tehdä liian monimutkaiseksi. Yksinkertaisuus on monesti parasta. Päivittäisessä työssä on monia mahdollisuuksia yksinkertaistaa työtapoja. Meillä esimerkiksi appeen teko on pyritty tekemään yksinkertaisesti, ettei sekoitettavana olisi liikaa eri komponentteja.
4. Perusasiat kuntoon
Keskittymällä perusasioihin saadaan monesti parhaita tuloksia. Esimerkiksi hyvät laadukkaat rehut, hyvä hedelmällisyys ja kiimantarkkailu, nuorkarjan hoito sekä panostaminen karjanjalostukseen antavat monesti tarvittavat eväät siihen, että karja on terve ja tuottava.
Tilan ayrshire-valtainen karja on sopeutunut mainiosti robottilypsyyn.
Tuottava tulevaisuus tehdään tänään
Lypsykarjan kehittäminen on pitkäkestoista työtä. Tulokset, niin onnistumiset kuin epäonnistumisetkin, näkyvät vasta 4–5 vuoden kuluttua. Me haluamme varmistaa, että asiakkaamme onnistuvat ja menestyvät myös tulevaisuudessa.
Mitä sitten tulevaisuuden eläinainekselta ja maitolihaketjulta odotetaan? Maidontuotannossa on jo pitkään ollut nähtävillä selkeä trendi, jossa painotetaan maidon koostumusta nesteen sijaan. ”Panosta pitoisuuksiin” on koko jalostavan teollisuuden toive. Veden tuottaminen rasittaa myös lehmiä. Pitoisuuksiin panostamalla parannetaan sekä lehmien kestävyyttä että vähennetään uudistustarvetta.
Risteytysvasikkatuotannossa tärkeimpiä asioita nyt ja tulevaisuudessa on, että vasikat syntyvät helposti ja ovat elinvoimaisia myös loppukasvattamossa.
NBD-indeksin avulla pystytään valitsemaan tulevaisuuden lihasonnit maitotilojen käyttöön. Eli sonnit, joiden vasikat syntyvät helposti, kasvavat hyvin, ja joista saa parhaan risteytyslisän.
Fabafuture-konsepti sisältää sekä tulevaisuuden eläinaineksen että sen kehittämiseen tarvittavat palvelut. Suunnittelun lähtökohtana on jokaisen karjanomistajan omat tarpeet ja tavoitteet karjan kehittämiselle. Fabafuturessa hyödynnetään karjasta saatavaa faktatietoa, jonka pohjalta autamme asiakkaitamme eläinvalinnoissa ja jalostussuunnittelussa. Sonnivalikoimaan kuuluu VikingGeneticsin ja kansainvälisten jalostusyritysten monipuolisen valikoiman lisäksi laajasti eri siementyyppejä. Tavoitteena on, että tilan eläinaines kehittyy tulevaisuudessakin ja taloudellinen tulos on paras mahdollinen.
FabaETU –siemenen ostoetu
Siemenostojen keskittäminen Faballe kannattaa, sillä uusi FabaETU tuo mittavat alennukset ostoihin. Kaikki Siemensopimuksen tehneet asiak kaat saavat 5 prosentin ostoedun verkkokauppaamme. Lisäetuna sitoutuneille siemenen sopimusasiakkaille myönnämme yhteensä jopa 1015 % ostoedun sopimustasosta ja siemenostojen määrästä riippuen. Ostoetu näkyy asiakkaalle etusetelinä verkkokaupassa ja sitä voi käyttää Faban verkkokaupan siemenja tarvikevalikoiman ostoihin. FabaETU lasketaan aina sopimuskauden päättyessä, jonka jälkeen etu on lunastettavissa ja käytettävissä yhden vuoden ajan sopimuskauden päättymisestä.
Hyvä kasvu Lihakkuutta Sopii emojen tuotantoon
Oikeudet muutoksiin pidätetään. Pääosa sonnien indekseistä on NAVindeksejä, jotka ovat vertailukelpoisia rotujen ja maiden välillä.
*Tähdellä merkityt ovat alkuperämaan indeksejä. Jalostusarvo kuvaa risteytysjälkeläisten taloudellista arvoa pitkällä (> 550 pv ) kasvatuskaudella.
Korkea rasvaluokka merkitsee rasvaisia ruhoja.
Faba onnittelee
Tuotosseurantavuoden
huipputuottajia!
Hannu Peltolan ja Tuomo Kanasen
luotsaama Peltolan tila oli jälleen tuotosseurantatulosten kärkipaikalla huikealla 15 776 EKM kg tuotoksellaan! Karjan rasvatuotos oli 630 kg ja valkuaistuotos 558 kg – valtakunnan kärkisija myös näin mitaten. Huipputuotoksinen holsteinkarja on paitsi tuottavaa, myös kestävää ja tilalla on ollut useita 50- ja 100-tonnareita. Kestävyyttä todistaa myös poistettujen lehmien korkea päiväkohtainen elinikäistuotos 22,2 kg EKM/pv. Jalos-
tuksesta vastaa pitkälti Tuomo, mutta tukena ovat Faban jalostuspalvelut sekä Faban kautta saatava siemen. X-Vik-siemenen käyttö lähentelee 10 prosenttia ja liharotusiemenen 40 prosenttia. Peltolan ja Kanasen tekemä järjestelmällinen työ karjan kehittämisen ja hyvinvoinnin eteen todella näkyy.
Kakkospaikalla Bror, Jeremias ja Zackarias Ahlvikin vetämä Ahlvik Gård Ab saavutti tuotosseurantatulosten kakkospaikan upealla
15 746 EKM kg tuotoksellaan!
Ähtävällä sijaitsevalla tilalla on yli 200 lehmän holsteinkarja, jossa on muutama ayrshire. Karjan viime vuoden rasvakilotuotos oli 636 kg ja valkuaistuotos 551 kg. Ahlvikissa jalostuksessa keskitytään terveisiin ja kestäviin lehmiin, joilla on korkea tuotos ja pitoisuudet. Sukupuolilajiteltu siemen vauhdittaa karjankehittymistä X- ja Y-siemen ovat kovassa käytössä. Tiineytyksistä yli 20 % on X-Vik-siementä ja noin 60 % liharotua. Genomitestaus ja alkionhuuhtelut ovat osa karjan kehittämistä yhdessä Faban jalostuspalveluiden ja Faban kautta saatavan siemenen kanssa.
Kolmanneksi tuotosseurantatuloksissa tänä vuonna sijoittui upeasti Torniossa sijaitseva
Mty Pirttimaa, jossa yllettiin hienoon 14 585 EKM kg tulokseen! Torniolaisella tilalla on ayrshire-voittoinen, yli 140 lehmän karja. Iivari ja Pauli Pirttimaan karjan keskirasvakilot oli 607 kg ja keskivalkuaiskilot 492 kg. Pirttimaan tilasta ja karjasta voit lukea lisää lehden sivuilta 6–11.
Hannu Peltola ja Tuomo Kananen
Bror, Jeremias ja Zackarias Ahlvik
Pauli ja Iivari Pirttimaa
Poikimisen aikaan sekä poikiva lehmä että vastasyntynyt vasikka ovat vastustuskyvyltään haavoittuvaisimmillaan.
ME VASTAAMME
Tautisulku on tartuntavaaraa kannattavampi valinta
Pitääkö karjanomistajienkin käyttää tautisulkua?
Kaikkien navettaan tulevien on käytettävä tautisulkua, myös karjanomistajien ja/tai työntekijöiden. Tautinäkökulmasta katsottuna navetan piha-alue, jossa kulkee vierailijoita kenkineen ja autoineen, on likaista aluetta. Alueella voi olla vierailijoiden kengissä tai renkaissa toisilta tiloilta kulkeutunutta lantaa tai muta-ainesta, jossa on mukana taudinaiheuttajia. Jos talonväki kulkee likaisen alueen läpi käyttämättä tautisulkua, he voivat kuljettaa kengissään taudinaiheuttajia navettaan, jossa ne voivat tartuttaa eläimiä.
Pitääkö tilan suojavaatteet pukea kuumallakin kelillä?
Jos vierailija kulkee omilla vaatteillaan eri tiloilla, eikä pue tilan suojavaatteita, kasvaa riski tautien leviämisestä tilojen välillä. Vaatteisiin voi päätyä lanta- tai eriteroiskeita tai pölyn mukana pälvisilsaitiöitä. Seuraavalla tilalla joku eläin voi esimerkiksi nuolaista vaatteita juuri roiskeiden kohdalta ja saada niissä mahdollisesti olleen taudin. Suojavarusteet estävät siis roiskeiden päätymisen vierailijan omiin vaatteisiin.
Nolottaa tilallamme oleva tauti. Onko taudista pakko kertoa?
Osa taudeista on lakisääteisesti vastustettavia ja niistä pitää ilmoittaa välittömästi virkaeläinlääkärille. Muutenkin on järkevää ilmoittaa tilalla olevista taudeista tilalla vieraileville tahoille, jotta estetään mahdollisimman tehokkaasti taudin leviäminen toisen karjan riesaksi. Vierailijat osaavat tällöin olla entistä varovaisempia. Toisaalta pitäisi päästä tilanteeseen, jossa toiminta on aina tautiturvallista ja ohjeiden mukaista. Tilalle tullutta tautia ei tarvitse myöskään hävetä. Hävettävämpää on jättää kertomatta taudista. Jos epäilee tarttuvan taudin päässeen karjaan, kannattaa ottaa yhteyttä omaan eläinlääkäriin. Hän osaa neuvoa miten toimia oikein.
Haittaeläimistä ei pääse kokonaan eroon, miksi niitä pitää torjua?
Totta, mutta mitä enemmän haittaeläimiä on nurkissa, sitä suurempi on riski saada niiden mukana jokin tauti karjaan. Suuret määrät haittaeläimiä voivat aiheuttaa tuhoa rakennuksille, laitteille ja koneille. Jyrsijät myös nakertavat sähköjohtoja, aiheuttaen paloturvaris-
kin. Torjuntasuunnitelma kannattaa olla tehtynä ja pitää haittaeläinten kanta mahdollisimman pienenä. On myös hyvä muistaa, ettei tarjoa haittaeläimille ruhtinaallisia olosuhteita omalla toiminnallaan. Rehua tai viljaa ei saa olla lattialla tai nurkissa, koska se houkuttaa haittaeläimiä ja mahdollistaa hyvät lisääntymisolot. Myös rojukasat ja pitkä ruoho tarjoavat hyvät pesimispaikat varsinkin jyrsijöille.
Miten kulkea navetassa tautiturvallisesti?
Navetassa kuljetaan tautisulusta löytyvillä suojavaatteilla ja saappailla. Paras olisi, jos jokaisessa karsinassa olisi saappaiden pesupiste, jossa saappaat voi aina poistuessa pestä. Jos tätä mahdollisuutta ei ole, pitäisi saappaat pestä vähintään ennen ruokintapöydälle menoa. Hoitojärjestys on myös hyvä muistaa: ensin hoidetaan vasikat ja siirrytään siitä vanhempia lehmiä kohti. Sairaat olisi hyvä hoitaa aina viimeisenä.
Miksi sairaskarsina ei voi olla poikimakarsina?
Poikimisen aikaan lehmän vastustuskyky on alhaisimmillaan ja lehmät sairastuvat herkemmin. Lisäksi vasta-
syntynyt vasikka on vailla vastustuskykyä. Siksi olisi tärkeää, että sairas- ja poikimakarsina ovat erikseen, jotta sairaskarsinassa mahdollisesti olevat taudinaiheuttajat eivät pääsisi tarttumaan poikineeseen lehmään tai vasikkaan. Myös poikimakarsinan puhtaudesta on huolehdittava eli eritteet poistetaan ja kuivikkeet vaihdetaan. Tarvittaessa karsina pestään tai desinfioidaan. Jos ei ole mahdollista järjestää erillisiä sairas- ja poikimakarsinoita, on erityisen tärkeää puhdistaa ja desinfioida karsina aina sairaan eläimen jälkeen.
Onko sinikielitauti uhka Suomelle?
Sinikielitauti on polttiaisten levittämä virus, joka aiheuttaa tuotannon laskua ja luomisia sekä mahdollisesti ongelmia hedelmällisyyteen. Nautoja on myös kuollut sinikielitautiin. Sinikielitauti voi levitä Suomeenkin ilmavirtojen, eläinkuljetusajoneuvojen tai lentokoneiden kuljettamien polttiaisten mukana. Sperman ja alkioiden välitykselläkin tauti voi tarttua, mutta tätä reittiä ehkäistään lakisääteisillä määräyksillä ja tutkimuksilla alkuperämaassa.
Jos tautia kantavia polttiaisia Suomeen päätyy, on karjatiloilla keskityttävä vähentämään eläinten polttiaiskontakteja. Lehmät kannattaa pitää sisällä hämärän aikaan, jolloin polttiaiset ovat aktiivisimmillaan. Polttiaisten lentämistä navetassa voi hankaloittaa lisäämällä ilman virtausta esim. tuulettimien avulla. Laitumia, jossa on seisovaa vettä, tulisi välttää, koska seisova vesi tarjoaa polttiaisille hyvän lisääntymispaikan. Seisovan veden lätäköistä pitäisi pyrkiä eroon, jos mahdollista. Eläimiä ei kannata hankkia alueilta, joilla tautia esiintyy.
Miten saan teetettyä ympäristöperäisen salmonellariskikartoituksen?
Riskikartoituksessa arvioidaan, miten hyvin ympäristöperäisen salmonellan riskit on huomioitu tilalla. Tavoitteena on kiinnittää tilallisten huomiota esim. haittaeläintorjuntaan, rehujen suojaukseen ja puhtauden ylläpitoon. Tällä hetkellä kartoituksia voi tehdä eläinlääkärit. Emovetin eläinlääkärit ovat erikoistuneet myös karjatilojen tautisuojaukseen ja ovat mielellään apuna.
Vastaukset kysymyksiin koosti palvelupäällikkö Anna Oksa-Pulliainen
NÄKÖKULMA
Varautumalla pärjää myös muuttuvassa tautitilanteessa
Tautitilanne on nykyään erilainen kuin vaikkapa 10 vuotta sitten. Ruokaviraston tilastoista selviää, että viimeisen seitsemän vuoden aikana salmonellapositiivisia nautatiloja on ollut keskimäärin tuplaten verrattuna sitä edeltävään seitsemään vuoteen. Samoin kryptopositiivisten tilojen määrä on noussut vuodesta 2015 lähtien selvästi. Nyt uusia tapauksia ilmenee vuosittain n. 60–80 kpl, ennen vuotta 2015 vastaava luku oli 20 tai alle. Lisäksi ulkomailla leviää tauteja, jotka voivat muodostaa uusia uhkia meillekin. Esimerkiksi ETT:n sivuilla on tämän vuoden aikana ollut kolme uutista suu- ja sorkkataudista. Sinikielitaudin on uutisoitu viime vuonna levinneen Tanskaan, Ruotsiin ja Norjaan. Tautipaine on siten selvästi kasvanut. Tilakoot ovat suurentuneet, joten tilalle päässyt tauti voi aiheuttaa mittavat vahingot. Olli Ruohon arvion mukaan yhden robotin karjassa salmonella voi aiheuttaa noin 80 000 €-100 000 € saneerauskustannukset, mikäli tartunta on ehtinyt levitä vähänkin laajemmalle. Kustannukset eivät kasva täysin yksi yhteen robottien määrän kanssa, mutta summat ovat suuria joka tapauksessa. Tavallinen talviripulikin ehtii aiheuttamaan maitotuotokseen reiluja tappioita. Vasikoilla sairastettu tauti heikentää kasvua ja ripuli voi heikentää myös ensikkokauden tuotosta. Sairaita vasikoita ei saada välitykseen, mikä aiheuttaa lisäkuluja ja -työtä.
Hyvinvointinäkökulmaakaan ei voi sivuuttaa. Sairastuneilla eläimillä voi olla kipuja, mikä vaikuttaa normaaliin toimintaan. Syönti ja juonti vähenevät ja eläimet laihtuvat helposti. Tästä seuraa hyvinvoinnin heikkenemisen lisäksi myös muita ongelmia, kuten tuotoksen alenemista ja hedelmällisyysongelmien lisääntymistä.
Osa tarttuvista taudeista on zoonooseja, kuten salmonella, kryptosporidioosi ja pälvisilsa. Sairastumisriski koskettaa tällöin myös eläimiä hoitavia ja heidän perheitään. Osa teurastamoista maksaa lisähintaa, kun tautisuojaustaso korkea ja riskit kartoitettu. Bioturvakartoituksen avulla saa omalle tilalle turvaa, tietoja ja ajatuksia, miten pienentää tautiriskejä ja miten toimia, jos tarttuva tauti pääsee tilalle. On siis monta syytä laittaa yhdessä tautiturvallisuusasiat kuntoon!
Mari Utriainen
Tuotantoeläinten terveyden ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri
ME KEHITÄMME
Liharoturisteytyksissä on tehostamisen paikka!
NAVin (Nordic Cattle Genetic Evaluation) liha x lypsyrotu- eli NBD-indeksi on paras mahdollinen työkalu, kun valitaan liharotusonneja lypsykarjakäyttöön.
Hyvä, risteytyskäytössä toimiva sonni on tarkkaan valittu huippu, jonka jälkeläiset syntyvät helposti, ovat elinvoimaisia ja kasvavat hyviin teurastuloksiin. Pelkät helpot poikimiset tai hyvät teurastulokset eivät siis riitä, vaan kokonaisuuden on oltava kunnossa.
NBDI on kokonaisjalostusarvo, joka kuvaa parhaiten liharotusonnin arvoa risteytyskäytössä lypsykarjan kanssa siten, että koko naudanlihantuotannon ketju on huomioitu.
NBDI:t laskee NAV pohjoismaisella tasolla, joten dataa kertyy paljon, mikä nostaa arvostelujen luotettavuuden nopeasti erittäin hyvälle tasolle. Näiden asioiden vuoksi NBDI on valtavan tärkeä työkalu!
NBDI ja sen osaindeksit ovat myös tilakohtaisessa liharotusonnin valinnassa keskeisessä roolissa, sillä hyvän sonnin vasikat ovat arvokkaampia. Se, milloin ja miten ne vaikuttavat vasikan hintaan, jää nähtäväksi.
Olipa tavoitteena välitysvasikka- tai teurastili, voi tilipussia kasvattaa todella monessa karjassa myös lisäämällä y-lajitellun siemenen käyttöä liharotusiemennyksissä. Y-Vik-siemenellä syntyy 93 % todennäköisyydellä sonnivasikka. Faban käyttölistalla on y-lajiteltua liharotusiementä tarjolla joka rodusta. Y-Vik-siemenen käytön lisääminen on perusteltua niin tilan, koko naudanlihantuotantoketjun kannattavuuden kuin myös ympäristötehokkuuden näkökulmasta.
Hyödynnä tuki ja selvitä genomit!
Aloita genomitestaus viimeistään nyt. Genomitestauksen avulla teet onnistuneita valintoja, eivätkä isyydet jää epäselviksi.
Tänä vuonna genomitestaukseen voi hakea myös Geno25genomitestitukea. Tukea on tarjolla sekä lypsy- että liharotuisten eläinten genomitestaamiseen. Tukea rahoitetaan Maa- ja metsätalousministeriön yleisavustuksella.
Tuen haku onnistuu helposti nettilomakkeen kautta (kts. sivun alareuna). Hakijoille lähetetään ns. tuensaajan ilmoitus, joka on tuen myöntämisen edellytys. Geno25-genomitestitukea voidaan myöntää yrityksille, jotka eivät ole vakavissa vaikeuksissa tai joilta ei olla perimässä takaisin sääntöjen vastaista ja sisämarkkinoille soveltumatonta tukea.
Tukea myönnetään lähetettyjen näytteiden mukaisesti ja se huomioidaan laskutuksessa eläinkoh taisina hyvitysriveinä. Tukea ei voida myöntää takautuvasti jo laskutetuille näytteille. Näytteet on toimitettava Fabalabiin vuoden 2025 aikana. Tuen suuruus vuonna 2025 on lypsy-
roduille (ayrshire, holstein, jersey ja länsisuomenkarja) 7,50 € / näyte (alv 0%) ja liharoduille (aberdeen angus, charolais, hereford, limousin, simmental) 15 € / näyte (alv 0%).
Näytekiintiöt ovat lypsykarjalle 10 500 näytettä ja lihakarjalle 4 800 näytettä. Tukea maksetaan vuoden loppuun tai niin kauan kuin kiintiötä on jäljellä. Faba pidättää oikeuden muuttaa näytekiintiöiden suhdetta, mikäli tuotantosuuntakohtainen kiintiö ei täyty.
Genomitestinäytteet tulee lähettää mustakeltaraidallisissa lähetyslaatikoissa. Posti pyrkii priorisoimaan laatikot logistiikassaan eli ne kulkevat joutuisammin Fabalabiin.
Tuen hakulomake löytyy osoitteesta: https://q.surveypal.com/Geno25genomitestituki/0
Karjanjalostus on aina ollut panostamista tulevaisuuteen. Faban ydin on nautaeläinten jalostusaineksen myynnissä ja siihen liittyvissä palveluissa. Miten tulevaisuuteen valmistautuu yritys, jonka liiketoimintana on rakentaa tulevaisuutta asiakasomistajilleen?
Jokainen tietää suomalaiseen karjatalouteen liittyvät lainalaisuudet. Tilamäärä pienenee, tuotanto keskittyy, tilojen valmiudet tehdä asioita itse ja vaatimukset ostopalveluille kasvavat. Tämä tuo haasteita, mutta myös mahdollisuuksia.
Faban kasvaminen perinteisen liiketoimintansa ulkopuolelle vastaa haasteen toiseen puolikkaaseen, karjatilojen vähenemiseen. Menestyvä osuuskunta tarvitsee liikevaihtoa ja myyntikatetta kulujen kattamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Liikevaihdon kasvattamiseksi on tehty yrityskauppoja ja perustettu uusia liiketoimintoja. Nykymuotoisessa Fabassa on useampi eri liiketoimintaalue, jotka täydentävät ja tukevat toisiaan. Yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, joka palvelee karjatilojen tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla.
Maailma muuttuu, siihen on sopeuduttava. Siihen, miten sopeudumme, voimme itse vaikuttaa. Toimiminen ison tilan kumppanina tilan arjessa asettaa Faballe erilaisen tehtävän kuin pienen tilan kanssa toimiminen, mutta toimivan yhteistyön tulokset ovat myös isompia kuin pienellä tilalla. Kummatkin ovat Faballe silti yhtä tärkeitä asiakkaita.
Jalostus on Faban toiminnan ydintä nyt ja aina. Onhan osuuskunnan nimikin lyhenne sanoista Finnish Animal Breeding Association, suomalainen kotieläinjalostusyhdistys. Suomessa on jalostuksen saralla maailmanlaajuisesti huippuosaamista. Faban vastuu on huolehtia, että tämä osaaminen säilyy ja kasvaa, ja että se palvelee parhaalla tavalla karjatilojen toimintaa. Pohjoismainen ja osittain Euroopan ja jopa maailmanlaajuinen yhteistyö tuo lisää leveyttä hartioihin, joilla eläinaineksen geneettistä tasoa viedään eteenpäin.
Paavo Karhu Faban hallituksen puheenjohtaja
2.–5.7. Okra / Oripää
Kesän suurin näyttely Okra järjestetään keskellä kesää Oripäässä. Tule jututtamaan Faban, F Tekniikan ja Finnlacton asiantuntijoita sekä tutustumaan kiinnostavimpiin tuotteisiin ja palveluihin!
20.8.
Suomenkarjatapaaminen / Kiuruvesi
Suomenkarjapäivän seminaari järjestetään hotelli Peltohovissa ja lisäksi käydään tilavierailulla Sini Tikkasen tilalla. Lisätietoa kotisivujen tapahtumakalenterista.
22.–23.8.
Ollikkala-messut / Kannus
Olemme mukana myös kesän lopulla järjestettävillä Ollikkalamessuilla.
18.9.
Webinaari laidunnuksesta
Webinaarissa käsitellään eri tilojen kehittämiä tapoja järjestää laidunnus. Lisätietoja kotisivuilta!
9.–11.10.
KoneAgria / Tampere
KoneAgria kokoaa syksyllä maatalousväen yhteen ja Faba, F Tekniikka ja Finnlacto ovat vahvasti menossa mukana. Nähdään Tampereella!
25.–26.3.
Jalostuspäivät / Tahko
Ensi keväänä järjestetään vuoden mielenkiintoisin jalostustapahtuma Tahkolla. Laita päivämäärät ylös jo nyt!
OSUUSKUNTA APUNASI
OSUUSKUNTA APUNASI
FabaBONUS muuttuu – tulossa FabaETU
FabaETU -ohjelma tuo reilun ostoedun siemenostoihin
Faban palvelukokonaisuudet uudistuvat vuoden 2025 aikana. Uudistamisen myötä Faban käyttämä bonushyvitys poistuu käytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä ja otamme käyttöön FabaETU-mallin.
Siemenostojen keskittäminen Faballe kannattaa, sillä uusi FabaETU tuo mittavat alennukset ostoihin.
Uuden FabaETU-ohjelman myötä siemenostojen keskittäminen kannattaa. Osuuskuntana palkitsemme kaikki Siemen-sopimuksen tehneet asiakkaamme 5 prosentin ostoedulla, jota voi käyttää kaikkiin Faban verkkokaupan tuotteiden ostoihin. Lisäetuna sitoutuneille siemenen sopimusasiakkaille myönnämme jopa 10–15 % ostoedun sopimustasosta ja siemenostojen määrästä riippuen.
Faban sonnivalikoima on Suomen laajin ja käytössäsi on kansainvälisten yhteistyösopimusten kautta jalostusohjelmien uusimmat ja parhaimmat sonnit. Sonnivalikoimamme varmistaa, että saat karjaasi optimaalista maidon koostumusta, terveyttä, kestävyyttä ja helppohoitoisuutta
FabaETU kertyy jatkossa siemenannosostoista ja annamme kaikille Siemen-sopimuksen tehneille asiakkaille 5 prosentin ostoedun. Sitoutuneille siemenen sopimusasiakkaille myönnämme jopa 10-15 % ostoedun sopimustasosta ja siemenostojen määrästä riippuen! Saatu ostoetu näkyy asiakkaalle etusetelinä verkkokaupassa ja etua voi käyttää Faban verkkokaupan siemen- ja tarvike-
valikoiman ostoihin. FabaETU lasketaan aina sopimuskauden päättyessä, jonka jälkeen etu on lunastettavissa ja käytettävissä yhden vuoden ajan sopimuskauden päättymisestä.
eli taloudellisesti kannattavia eläimiä. Valikoimasta löytyy kattavasti myös muun muassa sukupuolilajiteltua siementä sekä esimerkiksi SpermVital-annoksia ongelmatiinehtyjille.
Faban kautta saat myös parhaat liharotuiset sonnit risteytyskäyttöön.
Saatu ostoetu näkyy asiakkaalle etusetelinä verkkokaupassa ja etua voi käyttää Faban verkkokaupan siemen- ja tarvikevalikoiman ostoihin. FabaETU lasketaan aina sopimuskauden päättyessä, jonka jälkeen etu on lunastettavissa ja käytettävissä 1 vuoden ajan sopimuskauden päättymisestä. FabaETU käynnistyy aina uuden kumppanuussopimuksen alkaessa.
Kansainvälisten yhteistyösopimusten kautta Faba tarjoaa asiakkaille Suomen laajimman sonnivalikoiman. Siemenostojen keskittämisen kautta saat tuntuvan ostoedun ja lisäksi käytössäsi on jalostusohjelman uusimmat ja parhaimmat, pohjoismaisiin olosuhteisiin sopivimmat sonnit. Sonnivalikoimalla saat optimaalista maidon koostumusta, terveyttä, helppohoitoisuutta ja hyvää rehuhyötysuhdetta eli taloudellisesti kannattavaa eläinainesta. Valikoima kattaa laajasti myös eri siementyyppejä!
FabaETU
Sujuva eläinten käsittely ja hyvät käsittelytilat nopeuttavat tarkastusten tekoa.
Tärkeä, tärkeämpi, tiineystarkastus
Teksti: Jaana Vuolteenaho ja Kaisa Sirkko / Kuva: Kaisa Sirkko
Tilasonnin toiminnan seuraaminen kesä-heinäkuussa on yksi tärkeimpiä emokarjassa tehtävistä töistä. Jos emojen kiimat uusivat, varhaisiin tiineystarkastuksiin kannattaa pyytää seminologi heti. Tällöin mahdollisesti tiineyttämiskyvytön sonni ehditään vaihtaa toimivaan sonniin. Näin voidaan välttyä isolta harmilta ja minimoida tyhjäksi jääneen emoryhmän aiheuttamaa isoa taloudellista menetystä. Myös sonnikaupan reklamaatioiden kannalta on oltava ajoissa liikkeellä, mikäli epäilee sonnin tiineyttämiskykyä.
Koko lauman tiineystarkastukset ovat ajankohtaisia jo elokuussa, jotta tiedetään, missä tiineyden vaiheessa emot ovat. Samalla voidaan ennakoida tulevan poikimakauden aikataulua. Tyhjät, epäselvät ja aivan alkuvaiheessa olevat tiineydet kannattaa varmistaa uudelleen laidunkauden loputtua.
Tiineyksiä voidaan tutkia ultraa käyttämällä jo 40 päivän kuluttua astumisesta tai siemennyksestä. Ultran avulla löydetään myös kaksostiineydet, mikä voi olla tärkeä tieto poikimisen alla. Kaikki varhaisesti tiineystarkastetut eläimet kannattaa aina tarkastaa vielä myöhemmin uudelleen mahdollisten luomisten takia.
Tarkastusten hyödyt
• Varhainen tarkastus mahdollistaa korjausliikkeet ajoissa
• Ei pidetä ja ruokita tyhjiä eläimiä
• Tiineyden kestosta voidaan antaa arvioita. Tämä helpottaa poikimaajan eläinten ryhmittelyä
• Tieto kaksosista tehostaa poikimisten seurantaa. Joskus toinen sikiö voi hävitä. Jos syntynyt vasikka on lehmä, kannattaa se testata hedelmällisyyden suhteen. Jos hävinnyt sikiö on ollut sonni, on se saattanut häiritä naaraspuolisen kehitystä (freemartinkehityshäiriö, jossa naarasvasikka on hedelmätön kaksostiineyden vuoksi).
Miten onnistua investoinnin jälkeen?
Teksti: Eeva Harhala / Kuva: Sanna Lohenoja
Investointi on vasta alkua. Maitotilan tulevaisuus ratkaistaan ensimmäisten vuosien aikana, kun velat painavat, kassa on tyhjä ja tuotannon on rullattava heti. Satafoodin ja Faban hankkeessa ”Investoinnin jälkeen – maitotilan kasvupaketti” etsitään käytännön keinoja siihen, miten investoinnin tehnyt tila voi välttää karikot ja saavuttaa menestystä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen osarahoittama hanke on suunnattu alueen investoineille tai sitä suunnitteleville maitotiloille.
Tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaa on maidontuotannon kasvualuetta. Alueen tiloilla on keskimääräistä suuremmat karjat, mutta keskituotos jää valtakunnan tason tuntumaan. Hanke auttaa ymmärtämään, miksi näin käy ja miten suuntaa voi kääntää. Pienryhmissä käsitellään konkreettisesti esimerkiksi eläinhankintaa, tarttuvien tautien riskejä, tuotannon johtamista ja yrittäjän hyvinvointia.
Mukana olevat tilat saavat asiantuntijakäyntejä, sparrausta ja vertaistukea – sekä mahdollisuuden lähteä ulkomaille tutustumaan tanskalaisten tilojen yhteistyömalleihin.
Jokaisen tilan on lopulta itse määriteltävä, mitä menestys tarkoittaa. Hanke tarjoaa siihen työkaluja ja tukea, olipa tavoitteena taloudellinen tulos, eläinten hyvinvointi tai oman arjen hallinta.
Kiinnostuitko? Lue koko juttu Nauta-lehdestä 2/25 ja tutustu, mitä kaikkea investointia harkitessa olisi hyvä huomioida.
Investoinnin jälkeen -hankkeesta löydät lisätietoa myös qr-koodista:
TILAA NAUTALEHTI
TILAA
CalfExpert sopii vasikoihin panostaville tiloille
CalfExpert juottoautomaatti on suunniteltu erityisesti vasikoiden hyvinvointia ajatellen. Tutit ja niiden asento mahdollistavat luonnollisen juomaasennon ja virtausnopeuden, mikä lisää syljen eritystä, tyydyttää vasikoiden imemistarpeen, ohjaa maidon oikeaan mahaan ja edistää näin hyvää sulavuutta. Vasikoille on myös luonnollista juoda pienempiä annoksia useita kertoja päivässä. CalfExpertin avulla jokainen vasikka saa jokaisella käynnillään aina tuoreen, yksilöllisesti suunnitellun, vasikkakohtaisen lämpimän juoman. Vasikoiden hyvä alku ja kasvu on myös suoraan suhteessa siihen, millainen lypsylehmä vasikasta myöhemmin kehittyy.
CalfExpert ja juottoasemat nykyaikaisen vasikankasvatuksen tarpeisiin. Tutustu:
MilkTaxin
avulla
ämpärijuotto sujuu helposti ja nopeasti
MilkTaxin avulla maidon kuljettaminen vasikoille on helppoa ja annostelu hanasta ämpäriin on nopeaa. Akkukäyttöinen ajomoottori keventää kulkua ja neljä suurta, ilmatäytteistä rengasta, jotka on sijoitettu vaunun eri nurkkiin, tekevät vaunun kuljettamisesta vakaata kaikilla alustoilla.
Vasikkaterveys on tilan tärkeimpiä asioita eläinten tulevaisuutta ajatellen. MilkTaxin avulla vasikka saa aina oikean määrän maitoa, niin täysmaidolla, maitojauheella kuin näiden yhdistelmillä, ja säädettävä termostaatti pitää huolen, että vasikoille tarjottava maito on oikean lämpöistä. MilkTaxiin saa halutessaan myös pastörointi
mahdollisuuden. Puoliautomaattinen puhdistusohjelma ja kokonaan avautuva kansi takaavat vaunun hygieenisyyden, mikä vähentää vasikoiden sairastumisia.
Valittavissa karjallesi sopiva tilavuus 100, 150 tai 260 litraa.
MilkTaxi vie vasikoiden ämpärijuoton uudelle tasolle. Tutustu:
Jos lehmät saisivat päättää: Bioret Agri-parsipedit
Vesipedit
• alla pehmuste ja päällä vesipeti ei iskuja betoniin
• vesipedillä on jäähdyttävä vaikutus nostaa tuotosta kuumina aikoina
• makuuaika pitenee ja tarpeettomat ylösnousut vähenevät tuotos nousee ja sorkkaterveys paranee
• peach skin pintamatto vähentää kinnervaurioita
• yhtenäinen pintamatto koko parsirivillä ei saumoja
• listat kiertävät joka puolella kuivike ei pääse maton alle
• parsikohtainen vesitila
• takuut: Aquastar vesipedillä 15 vuotta, Aquatopsaneerausvesipedillä 10 vuotta
Lateksipedit
• paksuus 40–65 mm
• peach skin pintamatto vähentää kinnervaurioita
• 300 g lateksi pysyy kimmoisena koko elinkaaren ajan ei sorkan painaumia
• yhtenäinen pintamatto koko parsirivillä ei saumoja
• listat kiertävät joka puolella kuivike ei pääse maton alle
• takuu 10 vuotta
GEA R9500 lypsyrobotti on toimintavarma valinta
Luotettava lypsyrobotti, joka tuo tehokkuutta automaattilypsyyn. Sopii hyvin erikokoisiin karjoihin ja erilaisille lypsyrutiineille. Saksalainen laatu, teknologia ja toimintavarmuus takaavat saumattoman automaattilypsyn.
• Hiljainen, hygieeninen, tarkka ja eläinystävällinen lypsy
• Neljänneskohtainen lypsy myös maidon erottelun osalta
• Koko lypsy esihieronnasta vedinkastoon ja desinfiointiin tapahtuu yhdellä kiinnityksellä, vedinkupin sisällä
• Lypsytelineen rakenteen ansiosta vedinkupit eivät pääse putoamaan lattialle
F Tekniikalta saat myös kattavat huolto- ja varaosapalvelut! Lisätietoja ja yhteystiedot löydät qr-koodista
Aquastar-peti
F Tekniikalta saat kaikki pihattotekniikan huippumerkit saman katon alta. Valikoimastamme löydät laadukkaat tuotteet niin robottilypsyyn, ruokintaan, pihattosi kalustukseen kuin ilmanvaihtoon, valaistukseen ja puhtaanapitoon. Lisäksi saat meiltä edustamiemme tuotteiden asennus-, varaosa- ja huoltopalvelut joustavasti ja kustannustehokkaasti. Lisätietoja: ftekniikka.fi
Uusi
Vanha peti
TOIMIPISTEET
PL 40 (Urheilutie 6D)
01301 Vantaa
Hollolan toimipiste:
PL 95 (Korpikyläntie 77)
15871 Hollola
VAIHDE
faba.fi
PALVELUT
Siemenen, typen ja tarvikkeiden jakelu 040 311 5308 (ma–pe klo 8–14)
Katso päivystyspisteiden yhteystiedot ja alueet Faban kotisivuilta!
