tähden kotona
Mian ja Hannun periaate työnjaossa on, että kumpikin pystyy tarvittaessa tekemään kaikkea. Ayrshiret ovat karjassa vähemmistönä, mutta Mia ja Hannu löytävät hyvät ja huonot puolensa kummastakin rodusta.
Kauniston tila, Keitele
Omistajat: Mia Ikäheimo ja Hannu Paananen • Karja: 120 holsteinia, 20 ayrshireä • Laajennus valmistunut 2016, 1 robotti • Keskituotos (64,8): 13 007 kg EKM • Lypsykertoja päivässä / lehmä 3,1 • Hiehojen keskipoikimaikä 23,9 • Peltoa 100 ha, josta 40 ha vuokrapeltoa. Metsää 100 ha
Kauniston navetasta löytyy neljän sukupolven lehmäperhe, jonka vanhin on 2011 syntynyt Iines (D Limbo x Elvis), Kuvassa myös Iineksen tytär Lyyti (VH Bert) ja tyttärentytär Nuunuu (VH Bernell).
Vuoden 2019 VikingGenetics-karja löytyy
Kauniston tilalta
Hannu Paanasen ja Mia Ikäheimon luotsaama tila Keiteleeltä palkittiin Faban Lypsikit Livenä -tapahtumassa. VikingGenetics valitsi Vuoden karjan tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kriteereinä olivat muun muassa hyvä eläinaines ja katse tulevaisuuteen. Kauniston tila on muutama vuosi sitten laajentunut, kehittyvä tila, jossa on HI-naaraita, tehdään alkionsiirtoja ja huuhdellaan hiehoja. Myös genomitestaus on aktiivisessa käytössä. Teksti Johanna Aro | Kuvat Jari Kesänen
M
ia ja Hannu kertovat elävänsä ruuhkavuosia. Haastattelupäivänä kaivinkone pörrää navetan takana. Edellisenä päivänä toinen rehusato saatiin talteen. 9-vuotias Onni-poika vietti viimeistä lomapäiväänsä ja 3-vuotias Sisu-poika oli haettu hoidosta. Perheeseen kuuluu lisäksi viisi koiraa. Kingcharlesinspanieleja pienimuotoisesti kasvattavan emännän puhelin laulaakin viestejä harrastuskavereilta sekä vanhimmalta pojalta, joka asuu jo omillaan. Vuonna 2016 valmistuneessa yhden robotin navetassa lypsää 64 lehmää. ”Maidontuotanto on meidän juttu, siihen haluamme panostaa, unohtamatta yhteistä aikaa lasten kanssa.” Koko perhe harrastaa metsästystä ja kalastusta.
18 | faba 3/2019
Työnjakoa navetassa Hyvässä kunnossa ollut tila siirtyi vanhemmilta Hannulle 23 vuotta sitten. Mia toimi aiemmin Faban alkionsiirtoseminologina. Kauniston tilan emännäksi häntä on voinut kutsua vuodesta 2009. Tällä hetkellä tilalla on yksi ulkopuolinen työntekijä, joka hoitaa navettatyöt vuoroviikoin. ”Tanja on huipputyöntekijä ja järjestely antaa mahdollisuuden keskittyä joka toinen viikko muuhun kuin rutiineihin navetassa”, isäntäpari kertoo. Pariskunnan periaate työnjaossa on, että kumpikin voi tehdä kaikkea. Mian vastuulla on kuitenkin enemmän kiimantarkkailu, hedelmällisyys ja jalostus. Hän myös siementää itse, ja tilalla on
oma säiliö, johon ostetaan vain VG:n siementä. Hannu hoitaa kone- ja ruokintatöitä sekä metsätyöt.
Ajan ja rahan panostukset harkiten Mia ja Hannu pitävät kolmea asiaa tärkeinä kulmakivinä. Investoinnit mietitään tarkkaan. Maidon hinta on alhainen, joten kustannukset on pidettävä kurissa. Konehankinnoissa punnitaan, kannattaako hankinta vai käytetäänkö mieluummin ostopalvelua. Mahdollisimman moni peltotöistä teetetään urakoitsijoilla. Ajankäytön kannalta on tehokkainta keskittyä asioihin, jotka ovat omalla osaamisalueella. Muutoin he luottavat asiantuntijapalveluihin. Koska tuotto tulee maidosta, eläinainekseen satsataan. Se tarkoittaa erityisesti ennaltaehkäisevää työtä eläinten hyvinvoinnin ja terveyden suhteen. Ruokinta ja jalostus ovat avainasemassa ja niihin käytetään aikaa.
Mia tuntee lehmät Jalostus on lähellä Mian sydäntä. Navetassa hän latelee ulkomuistista lehmien nimet, suvut ja ominaisuudet. Laajentumisvaiheessa X-Vik-siemenen avulla saatiin reilusti lehmävasikoita. Täydennyseläimiä ostettiin vain kolmelta tutulta tilalta. ”Nyt ollaan tilanteessa, että voi jo ruveta valitsemaan eläimiä uudistukseen rankemmalla kädellä. Sitä kautta on odotettavissa, että eläinaines paranee tavoitteiden mukaisesti
entistä nopeammin” Mia arvioi. ”Lihasonnin käyttöä voimme jatkossa lisätä. Suosimme X-Vik-siementä hiehoille, jotta poikimiset olisivat helppoja”, Hannu jatkaa. Karjasta suurin osa on holsteineja, ayrshire on vähemmistönä. Hyviä ja huonoja puolia pariskunta löytää kummastakin rodusta, mutta holsteinit ovat ehkä enemmän isännän mieleen luonteensa takia. Mia taas arvostaa ayrshireja kestävyyden vuoksi. Holsteinit antavat enemmän tuotosta, mutta kokonaisuutta katsottaessa ei ayrshire taloudellisessa mielessä jää jälkeen, he analysoivat.
Sonnivalinnassa kokonaisuus ratkaisee Mia ja Hannu hehkuttavat työtä ja tietomäärää on indeksien laskemisen takana. ”Indeksien hyödyntäminen ei ole vain numeroiden jalostamista. Olen nähnyt, miten indeksit toimivat käytännössä. Minulla on vahva luotto VG:n eläinainekseen”, Mia kertoo. ”Verkkokaupassa on monipuolisesti sonneja, kaikille löytyy varmasti mieleisensä.” Mia käyttää jalostussuunnitelman teossa omatoimijasua. Sonnivalinnassa hän käyttää kaikkea saatavilla olevaa tietoa. Bonus on, jos sonnin emä on suomalainen ja siitä löytyy extrainfoa. Viking-sonnit ovat Mian sonnivalinnassa etusijalla, vaikka hän tuontisonneja välillä hyödyntääkin. Valitut sonnit hän tilaa vähintään kolmen kuukauden välein kotiinkuljetuksella. Tila genomitestaa kaikki syntyvät lehmävasikat, ja tätä kautta valitaan parhaat yksilöt uudistukseen. Genomitietoja hyödyn-
3/2019 faba
| 19
