osuuskuntalaisen
1 / 2024
”Tykkään,
Vahva alku elämään kantaa eteenpäin
PARASTA NYT – SIVU 3
”Parhaat tulokset saadaan yhteistyöllä”
ASIANTUNTIJA TÖISSÄ – SIVU 5
Onnistu umpeen laitossa
AJANKOHTAISTA – SIVU 6
”Pitää olla muutakin elämää kuin työ”
TILAN ELÄMÄÄ – SIVU 8
Lämpökamerakuvaus löytää piilevät sorkkaongelmat
SORKKATERVEYS – SIVU 14
Miksi kannattaa rakennearvostella?
ME VASTAAMME – SIVU 16
Arvostelutiedot auttavat valinnoissa
NÄKÖKULMA – SIVU 17
Jalostusarvostelut kehittyvät yhteistyötä tehden
ME KEHITÄMME – SIVU 18
Valoa tunnelin päässä
TERVEHDYS OSUUSKUNNALTASI – SIVU 20 Tuotteet karjan terveyden ja hyvinvoinnin tueksi
HYVINVOIVA KARJA – SIVU 24
FABAN JÄSENLEHTI 1/24. KUSTANTAJA JA JULKAISIJA: Faba osk. Päätoimittaja Eve Kulmala, lehden toimitus Eveliina Kuukkanen-Vekkeli, toimituskunta: Marja Eskelinen, Susanna Vuotikka, Kaisa Sirkko, Pirkko Taurén, Lauri Ketola, Sanna Mäkinen, Ulla-Mari Sundelin-Ryytty, Anna Oksa-Pulliainen, Jaana Vuolteenaho, Elina Paakala. Painopaikka Grano, 2024.
Karjan terveys ja hyvinvointi on nykyisessä aikakaudessa entistä tärkeämpää, kun kuluttajat ovat yhä tietoisempia eläinten eettisestä kohtelusta, ja vaatimukset ruoan korkealle laadulle ovat kasvaneet.
Suomessa on oltu jo pitkään karjan terveyden ja hyvinvoinnin edelläkävijöitä. Tilavat ja siistit eläinsuojat, vapaa eläinliikenne, laidunnus, automaattilypsyn yleistyminen, laadukas säilörehu, puhdas vesi ja antibioottien vähäinen käyttö ovat Suomessa lähes itsestäänselvyyksiä. Ne ovat tuotannon osa-alueita, joilla ei ainoastaan paranneta eläinten terveyttä ja hyvinvointia, vaan myös lopputuotteen laatua. Ei tarvitse mennä kauas Suomesta, kun asiat ovat hyvin eri tavalla. Voimme syystäkin olla ylpeitä, että meillä tuotantoeläimet voivat hyvin ja tuottamamme ruoka on puhdasta ja laadukasta.
Eläinaineksen kehittämisellä eli karjan jalostamisella luodaan vahva perusta karjan terveydelle ja hyvinvoinnille. Kestävät jalostuskäytännöt eivät ainoastaan edistä karjan pitkäikäisyyttä ja tuottavuutta, vaan myös ylläpitävät geneettistä monimuotoisuutta. Faballa eläinaineksen kehittäminen nojaa Pohjoismaiseen jalostusyhteistyöhön, VikingGeneticsiin, jonka jalostusvaliokunnissa on vahva viljelijäedustus. Pohjoismailla on pitkä perinne jo 80-luvun alkupuolelta jalostaa tuotoksen ja rakenteen lisäksi terveys- ja hedelmällisyysominaisuuksia. Pitkällä tähtäimellä tämä on havaittu kestävämmäksi periaatteeksi, kun monissa kilpailijamaissa eläinten koko on karannut käsistä tai hedelmällisyys kärsinyt maitolitrojen kustannuksella. Kun tarkasteluun otetaan eläinten kestävyys ja elinaikaistuotto, ei lyhyen aikavälin maitotuotos ole paras mahdollinen mittari kannattavalle tuotannolle.
Osaamisemme perustuu tutkimustietoon ja karjatiloilta saatuun kokemukseen. Olemme valinneet valikoimiimme tuotteita ja kehittäneet palveluita, joilla karjan hoito ja pitkän aikavälin kehittäminen helpottuvat. Toimivat ratkaisut näkyvät karjanomistajilla viivan alla. Terve ja hyvinvoiva karja on myös taloudellisesti tuottava karja.
Susanna Vuotikka myynti- ja liiketoimintajohtaja
• Mikä lehden juttu kiinnosti eniten?
• Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavissa lehdissä?
Lähetä palautteesi sähköpostilla: tiedotus@faba.fi
Emolehmien onnistunut ruokinta varmistaa sujuvan poikimisen ja terveen vasikan syntymisen. Emolehmän kunto tulisi olla kuntoluokassa kolme, ja vitamiinien sekä kivennäisaineiden saannista on huolehdittava. Poikimisen jälkeen on tärkeää, että vasikka pääsee nopeasti emän utareelle ja imee maitoa yhteensä noin 20 minuuttia. Vasikan mahan täyteisyyttä kyljestä
kannattaa seurata. Jos ei ole nähnyt vasikkaa imemässä, tulee tarkistaa sormilla vasikan imu. Lommollaan oleva nälkäkuoppa ja heikko imu ovat hälytysmerkkejä.
Omien lehmien pakastettua ternimaitoa on hyvä olla varalla. Ternimaito kannattaa lypsää yhteistyökykyisiltä emoilta ja sen Brix-arvo mitataan ennen pakastamista. Erinomaisen
ternimaidon Brix-arvo on 28, jolloin ensimmäiseksi annokseksi riittää pari litraa. Jos vasikka ei juo itse, ternimaito annetaan letkutuslaitteella. Ternimaidon korviketta käytetään vain lisänä. Vapaa maidonjuonti tukee vasikoiden vastustuskykyä ja kasvua. Lisäksi tilan tautisuojauksen on oltava tehokasta tarttuvien tautien ehkäisemiseksi.
Parasta ja uusinta eläinainesta juuri sinun karjaasi: faba.fi
VH Lavamat (VH Laprice x VH Markos P) on todellinen tulevaisuuden tekijä! Tyttärillä on hyvä sorkka- ja utareterveys ja vain vähän muita hoitoja. Maitoa tulee reippaasti hyvillä pitoisuuksilla. Jalkarakenne on erinomainen ja utarerakenne hyvin robottilypsyyn sopiva.
VR Wasp (VR Wuhan x VR Vimo) on todellinen utareterveyssonni hyvällä lypsettävyydellä. Lisäksi sonni periyttää erinomaista tuotosta. Maltillisen kokoisilla tyttärillä on erinomainen rehunsäästökyky. VR Waspilla saat myös hienoa jalkarakennetta ja robottiutaretta!
VJ Jabra (VJ Jojo x VJ Lago) on erinomainen utareterveyssonni. Myös sorkkaterveys ja muut hoidot ovat keskimääräistä paremmat. Hedelmälliset, hyvin poikivat tyttäret lypsävät paljon maitokiloja ja ovat pitkämaitoisia. Utareen arvostelu on erinomaisen tasainen ja hyvin robotille soveltuva.
Eläinvalinnassa kannattaa kiinnittää huomiota myös terveys- ja hyvinvointiominaisuuksiin. Terveyttä jalostamalla voidaan vähentää sairauksien riskiä sekä parantaa eläinten hyvinvointia, mikä edistää eläinten terveyttä ja tuottavuutta.
Lypsylehmien terveysjalostuksen hyödyntämisessä on monia etuja. Terveet eläimet sairastuvat harvemmin, jolloin tarve lääkinnälle on vähäisempi. Tämä pienentää kustannuksia ja parantaa tuottavuutta. Terveet eläimet tuottavat enemmän, laadultaan parempaa maitoa, joka osaltaan lisää maidosta saatavaa tuloa. Terveet eläimet ovat myös ympäristön kannalta parempia.
Faba tarjoaa kattavan valikoiman lypsyrotujen jalostusarvoja kaikille
tuotosseurantaan kuuluville karjoille. Terveyden ja kestävyyden perinnöllistä tasoa voidaan parantaa utareterveys-, poikima-, syntymä-, kestävyys-, muut hoidot ja sorkkaterveysindeksien avulla. Näitä ominaisuuksia voidaan selvittää myös genomitestauksella, joten jalostusarvot saadaan jo vasikoille. Genomisista jalostusarvoista on hyötyä lehmävasikoiden valinnassa.
Terveysominaisuuksilla on vahva painotus myös kokonaisjalostusarvo NTM:ssä. Tämä takaa sen, että karjan kehittämisessä on mahdollista edetä samaan aikaan sekä tuotoksessa että terveysominaisuuksissa.
Seuraa oman karjasi terveysominaisuuksien edistymistä jatkossa Minun Maatilanisovelluksessa! Kaikille Maito Pro-pakettilaisille avautuu maaliskuussa mahdollisuus seurata oman karjansa perinnöllistä edistymistä ja verrata sitä kansalliseen tai pohjoismaiseen NAV-tasoon.
”Työssä parasta on, kun pääsee osaksi tilan tiimiä”
Lapinlahdella asuvan Idan juuret ovat syvällä Savossa. Vain eläinlääketieteen opinnot saivat hänet hetkellisesti muualle. Kolmevuotiaana Ida haaveili Korkeasaaren eläintenhoitajan ammatista, ja 5-vuotiaana unelma vahvistui eläinlääkäriksi. Opintojensa alussa Ida suunnitteli erikoistuvansa hevosiin, mutta harjoittelut kunnaneläinlääkärin ja lomittajan kanssa ohjasivat hänet nautojen pariin.
Nykyisin Ida toimii Emovetin eläinlääkärinä, keskittyen lypsykarjojen terveydenhuoltoon. Hänen työhönsä kuuluu vuosittaisten terveydenhuoltokäyntien ja -suunnitelmien lisäksi kuukausittaisia terveydenhuoltotyötä sisältäviä käyntejä sekä niiden yhteydessä säännöllistä seurantaa, suunnittelua ja neuvontaa. Ida on kouluttautunut myös alkionsiirtoeläinlääkäriksi ja ensimmäiset huuhtelutkin on tehtynä.
Säännöllisillä tilakäynneillä tarkastellaan eläinten terveydentilaa ja tuotostietoja sekä tehdään konkreettisia hoitotoimia, kuten tiineys- ja lepokausitarkastuksia, nupoutetaan vasikat ja hoidetaan tarvittaessa akuutisti sairastuneita eläimiä. Toimistotyöt, kuten dokumentaation läpikäynti ennen käyntiä ja raportointi sen jälkeen ovat osa terveydenhuoltotyötä. Työ vaatii
havainnointia ja ongelmanratkaisua, samalla monimuotoisuus tekee siitä kiinnostavan ja haastaa oppimaan uutta.
”Työssä parasta on, kun pääsee osaksi tilan tiimiä. Parhaat tulokset saadaan monialaisella yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa”, Ida kertoo. Erityisen palkitsevaa hänestä on nähdä eläinten ja niiden hoitajien hyvinvoinnin kehittyminen, ja sen positiiviset vaikutukset tuotantoon. Idasta on ollut myös inspiroivaa huomata tiloilla edistyksellisyyden ja uudistusten ilmapiiri, joka kuvastaa alan kehitystä.
Ida kertoo tietotaidon lisääntyneen sekä asenteen uuden tiedon hankkimista ja hyödyntämistä kohtaan muuttuneen. Savossa on toteutettu useita hankkeita, jotka ovat edistäneet tiedon siirtymistä käytäntöön. Karjakokojen kasvaminen on siirtänyt ajatusta yksittäisen eläimen hoidosta enemmän karjatasolle ja kehittänyt tilan arjen hallinnointia työnjohdollisesti.
Ida kertoo suhtautuvansa työhönsä intohimoisesti, mutta virka-ajan ulkopuolelta aikaa on pyhitetty myös perheelle. Lasten kanssa harrastetaan shetlanninponien kanssa ja perheeseen kuuluu kolme käyttölinjaista karkeakarvaista mäyräkoiraa.
Kuka: Ida Hirsjärvi, terveydenhuoltoeläinlääkäri, jolla myös alkionsiirtoeläinlääkärin koulutus Ikä: 35 vuotta
Asuinpaikkakunta: Alapitkä/Lapinlahti Mistä ei tunneta: Opiskeli eläinlääkäriksi Virossa, joten palvelukielenä myös viro.
Ternimaidon laadunmääritys ja juottokauden maitomäärät ja juottotiheydet ovat tiloilla arkipäivää. Älä unohda vierotusvaiheen tärkeyttä! Vieroituksen lähestyessä ja sen aikana väkirehukulutuksen seurannan ja siihen perustuvan etenemistahdin avulla tuetaan vasikan kehittymistä märehtijäksi, estetään kasvutaantuma ja luodaan olosuhteet rehun hyödyntämiseen tulevaisuudessa.
Nopealla umpeutuksella ehkäistään umpikauden utaretulehdusten syntyä. Tämä on edullisin aika hoitaa edellisen kauden piileviä utaretulehduksia sekä ennaltaehkäistä umpikauden tartuntoja, mikä kannattaa huomioida protokollaa suunnitellessa. Rehuanalyyseihin perustuvan ruokintasuunnitelman lisäksi huolehditaan, että rehua on tarjolla vapaasti, ruokintapöytää on riittävästi (vähintään 80 cm/eläin) ja kuiva-aineen syöntikykyä parantava vedensaanti on tehokasta. Mahdollisessa tunnutusvaiheessa huomioidaan kivennäisruokinta.
Tautisuojauksen peruspilareihin kuuluvien ihmis- ja eläinliikenteen, työjärjestyksen sekä haittaeläintorjunnan lisäksi kiinnitä huomiota rehuliikenteeseen ja sen kanssa risteäviin reitteihin sekä sisällä että ulkona. Voidaanko rehuliikenne reitittää siten, ettei risteävää liikennettä synny vasikka-, teuras-, maito-, raato- ja muiden vierailevien autojen kanssa? Mikäli ei voida, kuinka riskit pidetään hallinnassa?
Umpieläimille suositetaan tilavaatimuksena 85 %:n täyttöastetta. Niillä on oltava runsaasti tilaa syömiseen ja makaamiseen. Mitä houkuttelevampi makuualusta ummikoilla on, sen parempi. Huomioi myös umpiosaston valaistus, sillä se vaikuttaa hedelmällisyyteen. Umpeenlaitosta ja ummikoiden hoidosta kannattaakin rakentaa vakiokäytäntö.
Kuntoluokkien seuraamisella voi ennaltaehkäistä ruokinnan yli- tai alilyöntejä. Siirtymäkauden ruokinta on haastavaa, siksi siihen kannattaa panostaa. Jos eläimen kuntoluokka on alhainen, vaikuttaa se negatiivisesti tuotokseen. Samoin käy lihaville eläimille. Lihavuus vaikuttaa myös haitallisesti utarekudoksen uusiutumiseen ja sitä kautta kestävyyteen. Poikimisen jälkeinen laihtuminen on aina vakava terveysriski. Kuntoluokka pitäisi yrittää pitää mahdollisimman tasaisena. Sopiva kuntoluokka on 3,5.
Umpeenlaitettaessa maitomäärän suositus on 15 kg. Maidon neste imeytyy lehmän elimistöön ja valkosolut hajottavat utareesta maidon valkuaista ja rasvaa. Utarekudos alkaa uusiutua vasta, kun maidon neste on imeytynyt. Jos maitomäärä on umpeuttaessa alle 15 kg, imeytymisessä kestää noin viikko. Suurempi maitomäärä lisää utaretulehduksen riskiä, sillä valkosoluilla menee enemmän aikaa maidon kuin bakteerien poistamiseen, eikä vedinaukkoon ehdi muodostua suojatulppaa. Avoin vedinaukko on reitti tulehdusbakteereille.
Teksti: eläinaineksen asiantuntija Anne Konsti Lue koko juttu Nauta-lehdestä 5/23
Usein helposti ajatellaan, että ummessa olevat lehmät voi unohtaa. Tosiasiassa umpeenlaittoon, ummessaoloaikaan ja poikimisen lähestymiseen on hyvä luoda toimintaohjeet, jotta tarvittavat asiat tulee huomioitua jokaisen lehmän kohdalla.
Umpikauden pituus vaikuttaa lehmän toipumiseen lypsykaudesta sekä ternimaidon laatuun. Suositeltu pituus on 6–8 viikkoa. Ruokinnassa siirrytään karkearehuvaltaiseen, kuitupitoiseen ruokintaan huomioiden kuitenkin kivennäisten ja vitamiinien tarve. Etenkin kalsium, magnesium, kalium, seleeni ja E-vitamiini ovat tärkeitä. Kuntoluokka on hyvä pitää mahdollisimman tasaisena koko tuotosvuoden. Lehmien lihominen aiheuttaa ongelmia poikimiseen ja poikimisen jälkeen mahdollinen voimakas laihtuminen altistaa aineenvaihdunnan ongelmille ja heikentää hedelmällisyyttä. Maitomäärän vähentäminen on tehtävä huolella. Hyvä tapa on harventaa viikon aikana
lypsyllä käyntejä ja pidentää lypsyvälejä asteittain. Samalla tarkkaillaan lehmän yleisvointia ja utareterveyttä. Tarvittaessa käytetään solutestiä.
Hyvä sääntö on, että vain terveitä lehmiä umpeutetaan eli sorkka-, utare- yms. ongelmat on hoidettava ennen umpeen menoa. Umpeenlaitto ja poikiminen ovat riskialtteinta aikaa lehmille. Utare on erittäin herkkä infektioille umpeenlaitoista noin viikon ajan ja poikimisen aiheuttama stressi alentaa yleisesti vastustuskykyä. Näistä syistä myös tilan tautisuojauksen on oltava kunnossa, jotta pienennetään poikivien tartuntatautiriskiä.
Umpilehmillä on oltava riittävästi tilaa, jotta ne mahtuvat makaamaan, syömään sekä halutessaan vetäytymään rauhallisempaan nurkkaan. Makuualustan on oltava ummikoille houkutteleva. Ympäristön puhtaus on tärkeää sekä utareterveyden kannalta että poikimishygienian kannalta.
Lypsypyyhkeet
Lypsypyyhkeet mikrokuituisena tai puuvillaisena. Paketissa 25 kpl.
Hinta alk. 25 € (alv 0 %)
Vyölaukku lypsyyn
Käytännöllinen vyölaukku tavaroiden säilyttämiseen lypsyllä. Hinta 32 € (alv 0 %)
Turvakengät
Sopivat erinomaisesti niin arki- kuin työkäyttöönkin. Hinta alk. 35 € (alv 0 %)
Solutestilautaset ja -aine Välineet helppoon maidon testaukseen. Hinnat alk. 2,70 € (alv 0 %)
Vedinkastopullot Kätevät vedinkastopullot niin nesteelle kuin vaahdollekin. Hinnat alk. 6,90 € (alv 0 %)
8x uutuudet Tarvikkeita monipuolisesti
Clogs työkenkä turvakärjellä
Leveälle jalalle muotoiltu, joustava turvakenkä. Hinta 74 € (alv 0 %)
DermaPerfekt 20 kg pyykinpesuaine Pesee tehokkaasti lypsypyyhkeet puhtaaksi. Hinta 100 € (alv 0 %)
Drench Mate letkutuslaite
Jykevä letkutuslaite nautojen letkuttamiseen yksinkin. Hinta 370 € (alv 0 %)
”Pitää olla muutakin elämää kuin työ”
Porre Oy, Kurikka
Vesa Porre ja Satu Sillanpää Porre
Holstein-karja, jossa n. 130 lypsävää ja lisäksi nuorkarjaa
Ruokintarobotti huolehtii, että noin 200-päinen holsteinkarja saa riittävästi ruokaa satametrisen navettakäytävän molemmin puolin.
automatisoinnista saatu helpotusta arkeen.
Teksti: Pirjo Latva-Mantila / Kuvat: Krista Luoma
Kun lanta jäätyy vuoreksi navetan lattialle, sen kanssa vielä pärjätään, mutta kun kaikki automatiikka jumittuu, eivätkä lehmät saa ruokaa ja vettä, ei naurata. Näin toteaa Porren tilan emäntä Satu Sillanpää Porre paukkupakkasten jälkeen.
Kurikan Säntinkylässä elohopea putosi tammikuussa jopa 36 miinusasteeseen ja pysähtyi hirmulukemiin yli viikoksi.
Moista pakkasjaksoa ei ole koettu koko tilan historian aikana. Satu kuvailee kylää ”banaanilaaksoksi”, jossa kylmä kyllä viihtyy, mutta käväisee yleensä ”vain” noin 25 miinusasteessa.
”Pyöritämme tätä tilaa kahdestaan Vesan (isäntä Vesa Porre) kanssa, ja jotta homma toimisi ilman ulkopuolista työvoimaa, navetta on pitkälle automatisoitu. Robotit hoitavat ruokkimisen, lypsämisen ja lannan siirtämisen, eikä käsityötä kauheasti normaalipäivänä ole. Mutta eihän mikään kone toimi, jos pakkanen pysyy alle 30 asteessa yli viikon”, Satu huokaisee.
Automaattinen aperuokkija piiputti jo toisena pakkasyönä, mikä tarkoitti, että Vesa vietti koko yön navetassa.
”Vector on ollut meillä vuoden, eikä sen pitänyt jäätyä. Aikansa kun sen kanssa leikittiin, ruokintapöydät tyhjenivät ja piti lopulta hakea naapurista apevaunu lainaan. Se oli sitten yhtä appeenpyöritystä.”
Kun navetassa on 130 lehmää ja nuorkarjan kanssa yhteensä 200 päätä ruokittavana, käsityön ja huolen määrä on hirmuinen. Porret tekivät kaiken voitavan ennen pakkasia, mutta se ei riittänyt.
”Lehmät kyllä tykkäsivät kylmästä, eivätkä lantakasat niitä haitanneet. Mutta siitä ne eivät tykänneet, kun pöytä oli tyhjänä.”
Myös poikimiset sujuivat arktisessa kelissä mallikkaasti. Vasikat pysyivät lämpiminä takkien alla.
Kun automatiikka alkoi taas toimia, isäntäväki sai huokaista helpotuksesta, ainakin hetkeksi. Seuraava
Porren tilalla pyritään siihen, että lehmät saavat olla lehmiä ja elää laumassa.
operaatio kun odottaa päärakennuksessa vuonna 2015 rakennetun pohjalaistalon eteisessä: lattialämmitys ei kestänyt rajua lämpötilavaihtelua.
Porren tilaa on kehitetty määrätietoisesti aina, mutta varsinkin viime vuosikymmenen aikana.
Vesan ja Sadun yhteinen tarina alkoi, kun ProAgrialla neuvojana ja kouluttajana työskennellyt Satu saapui tilalle kuntoluokittamaan lehmiä kesällä 2012.
”Siinä todennäköisesti kuntoluokitettiin myös isäntä”, nauraa Satu, joka työkeikan päätteeksi sai yllättävän treffikutsun. He olivat molemmat 37-vuotiaita sinkkuja. Vesa hoiti tilaa tuolloin yhdessä iäkkään isänsä kanssa.
Tilalla oli robottinavetta ja 60 holstein-rotuista lypsävää. Robotti alkoi olla jo elinkaarensa päässä ja navettakin kaipasi remonttia.
”Pähkäilimme robotin vaihtamista. Ensin ajateltiin, että jatketaan yhdellä, kunnes todettiin, että navetassa pitää olla kaksi robottia, jotta molemmat voisi saada tästä elannon. Päätimme jatkaa vanhaa navettaa.”
Poika Wiljami syntyi samana vuonna, kun navettaa rakennettiin. Nyt nuori-isäntä on ekaluokkalainen ja innolla mukana navettahommissa.
Vaikeuksien kautta takaisin normiarkeen
Karjan EKM-tuotos ylsi viime vuonna 11 518 kiloon. Parhaimmillaan se oli yli 12 000 kiloa, kunnes odottamattomat vastoinkäymiset romahduttivat tuotoksen kolme vuotta sitten. Kävi nimittäin niin, että lehmiä alkoi kuolla oudolla tavalla.
Kuolemien syytä etsittiin pitkään.
”Ne rupesivat makaamaan ja sitten kuolivat. Yhden viikon aikana alkoi mennä kahta tai kolmea
lehmää. Ensin niitä hoidettiin halvauksina, sitten epäiltiin säilörehusta saatua botulismia. Lopulta selvisi, että kyse onkin Clostridium perfringens -bakteerista”, kertoo Satu ja kiittää eläinlääkäreitä, jotka onnistuivat selvittämään, mistä oikein on kyse sekä tukemaan ja lohduttamaan vaikeuksien keskellä.
Bakteeri halvaannutti lehmien suoliston ja se tappoi ison osan parhaiten tuottavista yksilöistä. Viimeinen sairastunut lehmä oli silloinen elossa ollut satatonnari. Lehmä avattiin ja sen mahasta löytyi violetiksi värjäytynyt suoli, varma merkki tappavasta bakteerista.
Lämpimässä ja kosteassa itävä bakteeri paikallistettiin rankkipöntön pohjaan. Lehmät, jotka sattuivat saamaan pöntöstä viimeiset rankkierät, sairastuivat.
20 prosenttia lehmistä kuoli, mikä tarkoitti, että myös tuotos putosi 20 prosenttia.
”Mietittiin, että jos tästä selvitään, sitten selvitään mistä tahansa. Oli se sellainen vuosi! Sittemmin meitä on kyllä koeteltu lisää, sillä bakteerin myötä eläinten vastustuskyky huononi ja epidemiat seurasivat toistaan.”
Rankin käyttö ruokinnassa lopetettiin varmuuden vuoksi, kun ei voitu olla varmoja, saadaanko bakteeria pois pöntöstä.
Tuotos on nyt onnistuttu nostamaan lähelle entisiä lukemia, ja navetassa on taas yksi uusi satatonnari.
Kiitos hyvistä tuloksista kuuluu Sadun mukaan myös Faballe, joka on tärkeä yhteistyökumppani karjan kehittämisessä. Jo noin kuuden vuoden ajan tilalla on käytetty paljon Faban palveluita, kuten rakennearvostelua, genomitestausta, alkionsiirtoa sekä siemennyksiä. Satu hoitaa siemennykset pääosin itse, mutta esimerkiksi loma-aikana apuun tulee Faban seminologi.
”Siirryimme kokonaan Faban kautta tilattaviin sonneihin, kun omat rahkeet eivät enää riittäneet seuraamaan kaikkia mahdollisia listoja ja valitsemaan sonneja ja tiloja sieltä ja täältä. On myös selkeämpää, kun lasku tulee yhdestä paikasta ja ostoista saa bonusta. Kuten kaikessa muussakin, myös tässä olemme halunneet yksinkertaistaa toimintaa.”
”Toki jalostaminen on itsellekin mieluista ja hauskaa puuhaa, mutta kun tällaista palettia pyörittää, ei ole järkevää käyttää omia paukkuja tekemiseen, johon on olemassa asiantuntijat”, Satu toteaa.
Erityisen tyytyväinen hän on mutkattomaan genomitestaukseen.
”Ei tarvitse kuin lyödä merkit korvaan ja lähettää genomitestit. Ne tulevat sieltä automaattisesti ja tiedot ovat kaikkien saatavilla.”
Tilan asiakkuusvastaavana toimii Miia Hietaharju. Hän tekee jalostussuunnitelmat seminologeille sekä rakennearvostelut. u
Satu Sillanpää
Porre on toista kautta mukana Faban edustajistossa sekä jalostusvaliokunnassa, Vesa taas on Hirvijärven Osuusmeijerin hallituksessa. Kun tätä juttua ja kuvausta tehtiin, hallituksen kokous venyi niin, ettei isäntä ehtinyt mukaan haastatteluun eikä kuviin.
Satu rakastaa lehmien hoitamista ja on unelmatyössään.
Nuori-isäntä
Wiljami on mielellään mukana ilta-askareilla.
”Palvelu toimii todella hyvin ja joustavasti. Jos tarvitaan vaikka hanskoja, Viitalan Reeta pudottaa niitä meille ohikulkumatkalla.”
Noin sadan metrin pituisessa navetassa on lypsyrobottien lisäksi monia muitakin työtä helpottavia ja eläinten hyvinvointia lisääviä ratkaisuja. Ympäristövastuullisuuskin on huomioitu: navetan uudella puolella lietelanta separoidaan kuivikkeeksi, ja aurinkopaneelit tuottavat sähköä.
Ruokintarobotti hankittiin noin vuosi sitten. Siihen asti Vesan isä huolehti appeen teosta.
Imettäjälehmät helpottavat isäntäväen arkea niin ikään.
”Kolme lehmää imettää neljää vasikkaa per turpa. Imettäjiksi kelpuutetaan ne, joista tulee tarpeeksi maitoa. Jos vasikoita on vähemmän, imettäjät voivat olla myös vähemmän tuottavia loppukauden lehmiä. Tämä on meille helpompaa, sillä lehmä tietää, miten paljon vasikka tarvitsee maitoa ja lämmintä maitoa on tarjolla aina niin paljon kuin jaksaa juoda.”
Vasikat kasvavat niin hyvin, että välitysautoon pujahtaa jättikokoisia, jopa satakiloisia ternivasikoita.
”Tykkään, kun lehmät saavat olla mahdollisimman paljon lehmiä ja elää laumassa. Me vain yritetään luoda olosuhteet, jotta ne voivat tuottaa omien rahkeidensa mukaan”, Satu toteaa.
Työnjako toimii siten, että Vesa hoitaa rehut ruokkijalle sekä selvittää koneiden viat ja vaikeudet. Myös itse tehtävät peltotyöt ja talouspuoli ovat isännän heiniä.
”Navetalla Vesan vastuulla on nuorkarja. Minä taas hoidan robotti- ja lehmäpuolen, jalostukset, reseptit ruokkijalle ja lehmiin liittyvän kirjanpidon.”
Molempien on tilan strategian mukaisesti hallittava silti kaikki työt, sillä sekä isännälle että emännälle kuuluu kahden päivän viikoittainen navettavapaa.
”Kolme päivää ollaan yhdessä ja tehdään kuivitukset. Neljä muuta päivää toinen hoitaa navettaa yksistään.”
Vapaapäivinä on aikaa harrastaa liikuntaa ja osallistua oman alan luottamustehtäviin. Vesa hiihtää ja pyöräilee, Satu harrastaa ryhmäliikuntaa ja on mukana latino show -tanssiryhmässä.
”Sitä ei ajattele paskannakkelua, kun on kisat tulossa ja yrittää saada koreografiat kuntoon”, emäntä nauraa.
Kun navetta on automatisoitu mahdollisimman pitkälle, käsityötä on vähemmän. Kaksi lypsyrobottia, lantarobotti ja ruokintarobotti helpottavat työtä merkittävästi.
Karjaa, jossa kaikki ovat samaa rotua, on helppo hoitaa ryhmänä. Kaikki ovat saman tai melko samankokoisia ja ruokinta on sama kaikille. Jos rotuja olisi monta, ruokinta ei olisi niin helppoa kuin nyt. Tilalla on nyt projektina satsata nurmirehuun. Kun aiemmin käytettiin rankkia, josta sai energiaa ja valkuaista helposti, säilörehu voitiin tehdä vapaammin, mikä helpotti urakointihommaa. Nyt täytyy panostaa rehuun niin, että se saadaan korjattua mahdollisimman oikeaan aikaan.
Imettäjälehmien käyttö helpottaa omaa työtä paljon. Peltotöistä iso osa teetetään urakoitsijoilla ja tilalla on harjoittelijoita aina, kun heitä on saatavilla. Työt pyritään pitämään niin simppeleinä, että kuka tahansa pystyy lomittamaan ilman, että tuotos kärsisi.
Tilalla on strategia, jossa on määritelty myös vapaapäivät ja lomat. Pitää olla muutakin elämää kuin työ, sillä loppujen lopuksi vain pieni osa elämästä, 30–40 vuotta, on työtä. Sen jälkeen voi olla liian myöhäistä harrastaa, matkustaa ja viettää aikaa ystävien kanssa. Välttämättä ystäviä ja turvaverkkoja ei ole, jos on vain tehty työtä. Strategian mukaisesti tilalla on molemmilla kaksi navettavapaata päivää viikossa. Silloin on mahdollisuus irrottautua työstä.
Tilalla keskitytään olennaiseen, eikä piiperretä sellaisten asioiden parissa, jotka eivät tuota lisäarvoa. Ei kukaan maksa siitä, jos nurkkia pestään hammasharjan kanssa. Kaiken pitää toimia, mutta mitään ylilaatua ei kannata tuottaa. Kaikella tällä tähdätään siihen, että aikaa jää myös muulle kuin työlle.
”Työhön pitää olla kipinää ja asennetta. Minä tykkään hirveästi lehmistä. Vesa taas tykkää möyriä pelloilla. Jos homma olisi aina tervanjuontia, ei tätä kannattaisi tehdä. Tämä on meidän juttumme ja unelmatyötämme. Me tehdään tätä niin hyvin kuin pystytään – niin, että lehmät voivat hyvin ja tuottavat, ja meillä itselläkin on mukavaa”, Satu kertoo.
Tilalla käytetään imettäjälehmiä, mikä helpottaa arkea ja vasikat ovat kasvaneet erittäin hyvin.
Porret lähtevät mielellään erilaisiin kehityshankkeisiin, kuten kansainväliseen Climate Farm Demo -ilmastohankkeeseen, joka on alkamassa ProAgrialla. Porre oy yksi demotila, jossa kokeillaan erilaisia ilmastoviisaita viljelykäytäntöjä. Hyviksi todettuja vinkkejä ja käytäntöjä viedään muualle Eurooppaan. Suomessa haetaan välillä turhaan mallia Jenkeistä ja Saksasta, sillä monet asiat osataan täällä paljon paremmin.
Teksti: Riitta Punkari / Kuva: Faban arkisto
Ontuvien eläinten löytäminen, välitön reagointi löydöksiin sekä uusien tapausten ennaltaehkäiseminen on taloudellisesti kannattavaa.
Eläinten ontuminen ja sen taustalla olevat sorkkaongelmat aiheuttavat merkittäviä kustannuksia maitotiloille hoitokustannusten, menetetyn tuotannon, ennenaikaisten poistojen ja heikentyneen tiinehtymisen seurauksena. Sorkkien lämpökuvantamisella piilevät ongelmakohdat löydetään tehokkaasti ja sorkkaongelmia saadaan hoidettua ennaltaehkäisevästi. Lämpökameralla voidaan todeta sorkkien ja raajojen lämpötilaero puolen asteen tarkkuudella – toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä, kun lämpötilaero ylittää 2 astetta.
Lämpökamerakuvaaminen on helppo toteuttaa lypsyasemalla tai ruokintapöydän äärellä. Kuvaaminen tehdään n. 3 metrin etäisyydeltä, eikä vaadi eläinten kiinnittämistä tai rauhoittamista. Karvoja ei tarvitse klipata. Tehokkaimmillaan voidaan kuvata yli 250 eläintä/1,5h. Kuvaus ei aiheuta haitallista säteilyä ja on turvallista myös tiineille sekä vastasyntyneille.
Kuvantamisella ei diagnosoida eläimiä, mutta lämpötilahavaintojen perusteella eläinlääkäri tai sorkkahoitaja pystyy arvioimaan tarvittavat toimenpiteet ja niiden kiireellisyy-
den. Tila saa kuvantamisen tulokset sähköisessä muodossa ja ne voidaan myös tallentaa myöhempää tarkastelua varten. Tulokset voi lähettää myös sorkkahoitajalle. Jos sorkat hoidetaan tuotantovaiheen mukaisissa ryhmissä, kaikki lehmät kannattaa kuvata ennen sorkkahoitajan käyntiä. Hoidettavien ryhmään saadaan siten poimittua yksilöt, joiden sorkissa on jo havaittavissa lämpötilamuutoksia. Mikäli sorkkahoitaja tilataan yksittäisen lehmän tai akuutin sorkkaongelman takia, on kannattavaa kuvata muu karja piilevien ongelmien varalta. Samalla käynnillä saadaan hoidettua useampia eläimiä. Kuvantamisella saa seurattua sorkkahoidon tarvetta ja työn laatua. Kuvauksella voi seurata myös karjassa todetun sorkkasairauden paranemista tai leviämistä.
Lämpökamerakuvantaminen on nopea ja luotettava työväline ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Lämpökamerakuvantamista tekevien asiantuntijoiden yhteystiedot löydät skannaamalla oheisen QR-koodin.
Faba DigiHelmi on joka päivä päivittyvä hedelmällisyysraportti. Raportti tarjoaa kattavan katsauksen koko karjan hedelmällisyystilanteeseen ja mahdollistaa sen reaaliaikaisen seurannan ja parantamisen. DigiHelmi on olennainen osa hedelmällisyyspalvelua ja raporttia kannattaakin tarkastella paitsi yhdessä hedelmällisyysasiantuntijan kanssa, myös omatoimisesti hedelmällisyyskäyntien välillä.
Pimeys, laadultaan heikot tai epätasaiset rehut tai parsinavetoissa liian vähäinen liikunta voivat vaikuttaa negatiivisesti naudan hedelmällisyyteen talvikautena. Kiimanseurantaan ja eläinten tiinehtymiseen on siksi kiinnitettävä enemmän huomiota.
Parhaiten karjan hedelmällisyystilanteesta pysyy selvillä tekemällä säännöllisesti lepokausi- ja tiineystarkastukset. Löydösten perusteella saadaan hoidettua nopeasti hoitoa tarvitsevat eläimet. Tiineiksi todetut voidaan jättää vähemmälle tarkkailulle. Hyvä hedelmällisyys ja optimiluvut esimerkiksi poikimavälissä tuovat varmasti parhaimman tuoton.
FabaHELMI -hedelmällisyyspalvelu auttaa kattavasti hedelmällisyyden parantamisessa. Osa seminologeista tekee tarkastuksia myös ultran avulla. Lisäksi on tarjolla lisäravinteita hedelmällisyyden tukemiseen.
Sorkkasairauksilla on suora yhteys hedelmällisyysongelmiin. Säännöllinen sorkkahoito ja tietojen tallennus ja niiden seuraaminen on oleellista. Karjan sorkkahoitotilannetta on helppo tarkastella SorkkaModuulista Minun Maatilassani (osa Maito Pro- ja Emo Pro -paketteja). Verkkokaupasta löytyy hyvä valikoima sorkkahoitotuotteita.
Karjan kiiman- ja hyvinvoinninseurantaan on tarjolla Nedap-järjestelmä. Asiakkuusvastaavasi auttaa löytämään sinun tilallesi parhaat tuotteet ja palvelut hedelmällisyyden parantamiseen.
Lisätietoa hedelmällisyyspalvelusta:
DigiHelmi on nyt osa Minun Maatilani Maito Pro -pakettia. Jos DigiHelmi ei vielä ole tuttu, nyt kannattaa käydä tutustumassa oman karjan DigiHelmeen ja ottaa se osaksi hedelmällisyyden seurantaa ja kehittämistä.
Mitä on rakennearvostelu?
Rakennearvostelu on työkalu, jonka tavoitteena on lehmiesi kestävyyden ja helppohoitoisuuden parantaminen rakenteen kautta. Tällöin myös taloudellisuus paranee. Faban eläinaineksen asiantuntijat ja emolehmäasiantuntijat käyvät läpi kansainvälisesti yhteisesti sovitut kohdat eläimen rakenteesta. Sekä lypsy- että liharoduilla rakennearvostelluille eläimille lasketaan kokonaispisteet ja osapisteet rungosta, utareesta ja jaloista. Lisäksi liharotuiset eläimet saavat myös lihakkuuspisteet.
Lypsyrotujen rakennearvostelut ovat mukana myös jalostusarvostelussa, jolloin rakenneominaisuuksista saadaan myös jalostusarvot. Sonnien rakenneominaisuuksien indeksit perustuvat Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa tehtyihin rakennearvosteluihin.
Lypsyroduilla rakennearvostelun kautta saatuja lehmien jalostusarvoja on mahdollista käyttää esim. valitessa sopivaa parituskumppania. Tämän vuoden maaliskuussa avautuu Minun Maatilani-ohjelmaani uusi ominaisuus, jossa oman karjan jalostusarvojen kehitystä
voi seurata. Jos lehmät on rakennearvosteltu, rakenneominaisuuksien jalostusarvot ovat mukana perinnöllisen edistymisen seurannassa.
Haluaisin rakennearvosteluttaa karjani eläimiä, mistä saan apua?
Jos sinulla on liharotuisia eläimiä, ota yhteyttä alueesi emolehmäasiantuntijaan. Mikäli karjassasi on lypsylehmiä, ota yhteyttä tilasi eläinaineksen asiantuntijaan. Yhteystiedot löydät Minun Maatilastani ”Asiantuntijani”-kohdasta tai Faban kotisivuilta, jossa voit hakea tilasi asiantuntijat karjanumerolla.
Jos tilan kaikki eläimet ovat rakennearvostelematta, mistä kannattaisi aloittaa?
Lypsykarjatilalla kannattaa aloittaa niistä lehmistä, joista on jo lehmävasikka tai joista aiotaan jatkossa jättää lehmävasikoita omaan karjaan tai myydä toisille.
Emolehmätilalla kattavimman kuvan karjasta saa, kun aloittaa arvostelemalla karjan
Lypsyrotujen rakennearvostelujen kautta saadaan myös jalostusarvot.
sonnit ja vähintään kolme kertaa poikineet emot. Tulevina vuosina kannattaa sitten laajentaa rakennearvostelun kattavuutta karjassa siten, että pikkuhiljaa kaikki emot ja astujasonnit on arvosteltu.
Kun karjasta on arvosteltu kattava osa, saadaan hyvä kokonaiskuva karjan kehityskohteista. Tällöin osataan huomioida eläinvalinnoissa asiat, jotka ovat erityisen tärkeitä juuri kyseisessä karjassa. Näillä toimilla on suora vaikutus eläinten kestävyyteen, tuottavuuteen ja sitä kautta koko emokarjan taloudelliseen tulokseen, joten helposti voidaan todeta, että rakennearvostelusta on kiistatonta hyötyä!
Mitä tarkoittaa, että JasuPLUS-eläinaineksen kehittämissopimukseen kuuluu rakennearvostelu?
Jos sinulla on JasuPLUS-eläinaineksen kehittämissopimus, karjasi lehmien rakennearvostelu ja kantakirjaus kuuluvat pakettihintaan. Eläinaineksen asiantuntija huolehtii käynneillään, että rakennearvostelut ovat ajan tasalla.
Mitkä asiat ovat liharotuisten eläinten rakennearvostelussa tärkeitä ja miksi?
Rakennearvostelussa kokonaisuus on tärkeää ja emokarjoissa erityisesti jalkojen rakenne korostuu, koska sonnien täytyy kyetä astumaan ongelmitta. Parhaimmillaan emot ja sonnit voivat olla hyvinkin pitkäikäisiä, mikä asettaa jalkarakenteelle haasteita. Isoimpia ongelmia jaloissa ovat sorkkien kestävyys sekä jalkojen kulmaukset, joiden tulee olla mahdollisimman optimaaliset kestävyyden näkökulmasta.
Myös lantion rakenne on liharotuisilla eläimillä hyvin tärkeä, mutta sen arvostelussa on vielä selvittäviä asioita, jotta tiedetään, mitkä tekijät ovat kokonaisuuden kannalta ratkaisevia. Esimerkiksi Ranskassa ultrataan lantion aukko sisältä päin, jotta voidaan varmistua poikimisten sujumisesta.
Keväisin arvostellaan paljon vuoden ikäisiä sonneja. Miksi niiden arvostelu on niin suosittua?
Nuorten sonnien arvostelu on todella tärkeää, koska niistä valitaan uuden sukupolven isät. Monet rakenneominaisuudet ovat voimakkaasti periytyviä ja sonni jättää karjaan yleensä runsaasti jälkeläisiä. Näiden asioiden vuoksi erityisesti sonnien rakenneominaisuudet on selvitettävä ja mahdollisten virheiden suhteen tulee olla hyvin kriittinen.
Miten nuorten liharotuisten eläinten arvostelu onnistuu, kun niiden kasvukausi on vielä täysin kesken?
Tämä onkin haastavaa. Pohjoismainen rakennearvosteluohjelma on kuitenkin kehitetty siten, että se huomioi eläinten iän ja myös kuntoluokan arvosteluhetkellä. Nuorille eläimille annetaan siis tietyllä tavalla tasoitusta, jotta eläinten arvostelu ja myös keskinäinen vertailu on mahdollista.
Vastaukset kysymyksiin koostivat tuoteryhmäpäällikkö Pirkko Taurén sekä asiakas- ja kehityspäällikkö Kaisa Sirkko
Keskeisin peruste käyttää Pohjoismaista luokitusta ja rakennearvostelua yhdessä on se, että vain näin rakennearvostelusta – ja luonnollisesti muustakin kerätystä tiedosta – kertyvä data siirtyy tietokantaan ja sukujen taustatietoihin. Tällöin myös genomitiedot täydentyvät luotettavimmaksi emälinjojen kautta. Jos luokituksen tietoa ei tallenneta samaan tietokantaan, mistä genomiarvostelut tai arvostelut yleensä lasketaan, osa hyödystä jää saamatta.
Tietokantaan tallennettujen rakennearvostelutietojen avulla voi aina palata luotettavasti ajassa taaksepäin, kun jonkun suvun ominaisuuksia tutkailee. Arvokasta on myös, että jokainen eläin on arvosteltu samoilla kriteereillä. Tietokantaan tallennetut rakennetiedot ovat Minun Maatilassani myös vertailtavissa hyvin laajasti lehmän muihin tietoihin.
Luokituksella saa tietoa myös ruokinnan onnistumisesta ja olosuhteista.
Rakennetiedot ja luokituspisteet ovat yksi emävalintatyökalu, varsinkin kun emävalinnan merkitys on kasvanut. Rakennearvostelu antaa työkalun seurata oman karjan rakenteen kehitystä ja pitää huolen sonnivalinnoissa, että kaikki pienetkin osa-alueet tulee huomioitua. Tällöin voi välttää ongelmat vedinten koon tai sijainnin kanssa.
Luokitus kannattaa myös siksi, että se auttaa jossain määrin analysoimaan hiehojen ja ensikoiden ruokinnan onnistumista. Lähtökohtana siis on, että kaikki eläimet luokitetaan kahdesti. Jalkojen luokitukset varsinkin tiettyjen ominaisuuksien, esim. kinnerlaadun osalta kertovat omaa kieltään myös siitä, missä kunnossa olosuhteet ovat. Tulevaisuudessa olisi hyvä saada luokitukseen mukaan myös ns. locomotion eli eläimen liikkuvuus.
Lypsyrotujen jalostusvaliokunta vuosimallia 2023 yhteenvedon koosti valiokunnan sihteeri Pirkko Taurén
Suomalaiset maidon- ja lihantuottajat ovat tasoltaan maailman huippua.
Tämä tosiasia perustuu monella tasolla dokumentoituun tietoon.
Teksti: Pirkko Taurén / Kuva: Faban arkisto, kuvaaja Jari Kesänen
Katsotaan millä mittarilla tahansa, on suomalainen maidontuotanto globaalisti huipputasoista. Meillä käytetään eläinten sairauksien hoitoon antibiootteja vastuullisesti ja määrällisesti vain vähän. Suomalaiset lehmät ovat kansainvälisesti vertailtuna huippuluokan tuottajia. Faba ja sen yhteistyökumppanit ovat olleet yhdessä tekemässä saavutettua nykytilaa sekä entistä voimakkaammin varmistamassa, että suomalaisen ruoantuotannon laatu pysyy maailman kärjessä.
Koko karjataloussektorin yhteinen ponnistus on laaja tiedonkeruuverkosto, jota voidaan hyödyntää eläinvalintaan, karjan kehittämiseen ja tuotannon laadun varmistamisen dokumentointiin. Ainutlaatuisista tietopankeistamme on jatkossakin pidettävä hyvää huolta, sillä ne tuottavat lisäarvoa koko sektorille. Tuotosseurantaan ja emolehmätarkkailuun kuuluminen luo vahvan kivijalan kaikelle tietoon perustuvalle toiminnalle. Karjataloudessa ollaan myös tietojen keruujärjestelmien suhteen murrosvaiheessa: uudet mahdollisuudet seurata eläimiä erilaisilla sensoreilla ja tunnistimilla ovat tulevaisuutta.
Laadukkaan tietojenkeräyksen ja pohjoismaisen yhteistyön ansiosta pystymme tarjoamaan maailman parhaan genomitestausjärjestelmän. Genomitestauksen avulla voidaan tehdä eläinvalintaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pohjoismainen tapa kerätä eläinlääkäreiden ja karjanomistajien hoitotietoja mahdollistaa sen, että haastavissa terveysominaisuuksissa meillä on suora mittari, johon jalostusarvot perustuvat.
Jalostusarvolaskennan ja -kehityksen suhteen Suomi on muiden NAV-maiden mukana avaamassa uusia yhteistyön ovia laajempaan eurooppalaiseen yhteistyöhön, jota kutsutaan nimellä EBE (European Bovine Evaluation). EBE tarkoittaa eurooppalaista nautojen jalostusarvojen arviointia. NAV-maiden lisäksi mukana ovat Saksa, Espanja, Ranska, Alankomaat ja Puola. NAV-maiden osuus EBE:n tulevaisuuden budjetista on noin 14 %. EBE:n taustalla on
jo pitkäaikainen yhteistyö holstein-rodun genomitietojen vaihdosta, mikä alkoi jo vuonna 2009. Tätä snippien vaihtoyhteistyötä kutsutaan nimellä Eurogenomics.
Eurogenomicsin myötä innostus tiiviimpään yhteistyöhön lisääntyi. Vuonna 2022 perustettiin aloitusryhmä, joka ryhtyi selvittämään käytännön järjestelyitä, minkälaiselle pohjalle yhteistyö pohjautuisi ja organisoituisi. NAV-maita esiselvitystyössä edusti NAV:in johtaja Gert Pedersen Aamand ja NAV:in hallituksen puheenjohtaja. Ryhmän esityksen perusteella päästiin aloittamaan suunnittelu virallisella tasolla toukokuussa 2023, jolloin kaikki yhteistyötä haluavat maat allekirjoittivat aiesopimuksen. Tammikuisessa NAV-workshopissa esiteltiin aloitusryhmän tekemää esitystä, miten EBE tulisi pääpiirteissään toimimaan. Samalla pohdittiin EBE:n vaikutuksia pohjoismaiseen karjatalouteen ja karjatalousyrittäjiin. Yhdistymisessä nähtiin hyviä puolia sekä asioita, jotka on hyvin tarkasti otettava yhteistyöneuvotteluissa huomioon.
Mitä EBE tarkoittaisi tulevaisuudessa? EBE lähtee liikkeelle lypsyrotujen jalostusarvosteluissa. Yhteisten jalostusarvojen kohteena ovat kaikki lypsyrodut, joille nykyisinkin lasketaan jalostusarvoja. Holstein on suurin yhteinen rotu. Ensimmäisenä keskitytään niihin ominaisuuksiin, jotka ovat mukana kansainvälisessä sonnien vertailussa eli Interbullissa. Tavoitteena on, että samanaikaisesti arvioidaan näiden kaikkien tulevien EBE-maiden eläimille samassa laskennassa jalostusarvojen ennusteet. Tulevaisuuden suunnitelmissa on laajentaa jalostusarvojen laskenta myös liharotuihin.
Kaikki EBE-maat näkevät, että tulevaisuudessa kustannuspaineet kasvavat entisestään ja populaatiokoot pienenevät. Yhteistyön myötä on mahdollisuus hyödyntää kaikkien maiden resursseja jalostusarvojen laskennassa ja kehityksessä.
Jatkossa tarvitsemme edelleen NAV-yhteisöä, sillä Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat mukana EBE:ssä NAV:in
Suomalainen maidontuotanto on huippuluokkaa. Kuvassa Faban ja NAV:in hallitusten jäsen Anna Lappalainen omassa navetassaan.
kautta. NAV:in kautta valitaan edustajat EBE:n päätöksentekoelimiin. NAV hoitaa jatkossakin datan viemisen EBE:n arvosteluihin, kokonaisjalostusarvon NTM:n ja Pohjoismaisten yhdistelmäindeksien, kuten esim. ”Tuotos”-indeksin koostamisen EBE:n yksittäisten ominaisuuksien arvostelujen perusteella sekä näiden tuotekehityksen. Miten ja millainen kokonaisjalostusarvo tai yhdistelmäindeksi palvelee parhaiten pohjoismaisissa olosuhteissa? NAV jatkaa edelleen jalostusarvosteluihin liittyvää viestintää mm. kotisivujensa ja sonnihakujen kautta. Toistaiseksi liharotujen jalostusarvostelu ei siirry EBE:en, joten sitä jatketaan NAV:in tasolla sekä myös kansallisesti. EBE:n on tarkoitus ottaa lypsyrotujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen haltuunsa seuraavassa vaiheessa.
Aikataulullisesti EBE:n suhteen eletään jännittäviä aikoja, sillä osallistujamaiden pitäisi tehdä päätös EBE:en liittymisestä maaliskuun loppuun mennessä. Asia tulee käsiteltäväksi myös NAV:in hallitukselle. Suomalaisjäseniä NAV:in hallituksessa ovat maatalousyrittäjä, Faban hallituksen jäsen Anna Lappalainen sekä Faban toimitusjohtaja Ilkka Pohjamo.
Faba on mukana tällä hetkellä monissa hankkeissa, joilla parannetaan suomalaisen nautakarjatuotannon kilpailukykyä tuotekehityksen, viestinnän tai osaamisen lisäämisen kautta.
• Parasta laatua alkioilla (2022–24) Alkionsiirtotoiminnalla tuottavampi ja taloudellisempi eläinaines
• TYKKÄÄ-hanke (2023–24)
Työturvallisuus ja tehokkuus karjan käsittelyssä
• DIGIDAIRY (2023-25)
More resource-efficient and resilient dairy cows through digitalization and genomic selection
Lisäksi Faba toimii vuosittain useiden opinnäytetöiden toimeksiantajana. Tälläkin hetkellä on meneillään kymmenkunta erilaista opinnäyte-, kurssi- tai projektityötä maatalousalan opiskelijoiden kanssa.
Viime vuodet ovat olleet negatiivisten uutisten aikaa. Yleinen mieliala maataloudessa on myös ollut melko synkkä ja siksi onkin ollut erittäin mukavaa, että vihdoin alamme saamaan positiivisia signaaleja. Jopa investoinneista on aloitettu puhumaan.
Vuoden 2024 aloitus ei ole ollut helppo monellekaan karjatilalle ennätyskovien pakkasten vuoksi. Itsekään emme säästyneet ongelmilta. Ihan väkisinkin uskoa on koeteltu, kun väsymys on painanut päälle ongelmien kanssa painiessa.
Mutta ihminen on jännä otus. Kun pakkaset hellittävät, unohtuu edellisen viikon, jopa päivän, vaikeudet. Tai ainakin minulle tuntuu niin tapahtuvan. Ehkä tämä on osa meidän luontaista selviytymiskykyämme. Toki voimme aina kurkistaa sosiaalisesta mediasta, mitä edellisellä viikolla on tapahtunut.
Oman hyvinvoinnin lisäksi on tärkeää muistaa eläinten hyvinvointi ja karjan terveys.
Oman hyvinvoinnin lisäksi on tärkeää muistaa eläinten hyvinvointi ja karjan terveys. Näihin asioihin Faballa on monenlaisia apuja ja ratkaisuja tarjolla. Kannattaa rohkeasti kysyä vaikka omalta asiakkuusvastaavalta, mitä kaikkea Fabalta löytyy nykyään. Ja tietysti valikoimaan voi tutustua Faban nettisivuilla kohdassa Karjan hyvinvointi. Jokaiselta tilalta löytyy varmasti joku kehittämisen kohde. Ja ainakin itselle se kehittäminen tuo intoa tekemiseen paremman kannattavuuden lisäksi.
Itse jaksan uskoa edelleen kotimaiseen ruoantuotantoon. Suomalainen maito ja naudanliha ovat jatkossakin tärkeässä roolissa ruokapöydässämme. Tunnelin päässä näkyy valoa ja kevät ja kesä sieltä tulevat nopeammin kuin uskommekaan. Työniloa ja hyvinvointia kaikille!
Sanna Ahonen Hallituksen jäsen
Ylivieskan Ryskypäivät täyttävät 10 vuotta! Faba on mukana juhlavuoden tapahtumassa. Tervetuloa tapaamaan asiantuntijoitamme ja tutustumaan tuotteisiin ja palveluihin!
Kesän suurin messutapahtuma on tänä vuonna Seinäjoella järjestettävä Farmari-näyttely, joka kokoaa yhteen maatalouden ammattilaiset sekä kuluttajat. Faba on mukana keskikesän messuilla, joten nähdään Seinäjoella!
Loppukesän kruunaa Nivalan raviradalla järjestettävä maaseutunäyttely. Päivämäärät kannattaa laittaa jo nyt kalenteriin ja tulla tapaamaan Faban asiantuntijoita osastollemme!
Faba on kehittynyt hurjasti viimeisinä vuosina ja näin on ollut tarkoituskin. Kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä tehdään suunnitelmallisesti. Asetamme toiminnallemme korkeitakin tavoitteita, jotta pystymme vahvistamaan markkina-asemaamme ja tarjoamaan karjanomistajien tarpeita vastaavia palveluja ja tuotteita.
Osuuskunnan toiminnan kehittämisessä on tärkeää olla rohkea edelläkävijä ja uskaltaa kokeilla myös uusia toimintatapoja. Ja varsinkin uskaltaa kyseenalaistaa vanhat toimintamallit. Fabassa saa kokeilla ja epäonnistuakin, mutta epäonnistumisista täytyy ottaa opiksi. Kehittämistä ei tehdä yksin vaan yhdessä jäsenistöä kuunnellen, olemassa olevaa tietoa ja verkostoa hyödyntäen. Tärkeää on myös jatkuvasti tiedostaa, että maatalousalalla kuten kaikilla muillakin elinkeinoaloilla, eletään yhä syklisempää aikakautta,
jossa ennustusten tekeminen on vaikeaa. Siksi sisäänpäin ei saa sulkeutua liikaa, vaan katsotaan rohkeasti ulkopuolelle ja opitaan toisiltamme.
Yhdessä eteenpäin – kohti tuottavampaa huomista, on ollut muutaman vuoden Faba osuuskunnan toimintaa kiteyttävä lupaus. Tällä teemalla olemme kasvattaneet osaamistamme ja toimintaamme. Ja tämän ajatuksen keskiössä ovat asiakkaamme, joiden kokemaan hyötyyn koko toimintamme perustuu. Vastuullinen toimintatapa on osa Faban arkea ja olemme määritelleet vastuullisuudelle oman ohjelman, jonka mukaan teemme työtä vastuullisen jalostuksen, innostavan työyhteisön, hyvän hallintotavan ja ympäristötekojen muodossa. Osuuskuntana jaamme hyvinvointia eteenpäin, suomalaista maataloutta kehittäen.
1Keskitä ja hyödynnä bonus!
Bonusta kertyy kolmen kuukauden jaksoissa 1–5 % ostojen perusteella. Bonusta kertyy sopimusten perusteella seminologin ja eläinaineksen asiantuntijan palveluista sekä siemen-, tarvike- ja korvamerkkiostoista. Myös digipalvelut kerryttävät bonusta. Lisätietoa bonuksesta löydät Faban kotisivuilta. Hyvitettävän bonuksen minimisumma bonusjaksolla 10 euroa.
2Muista myös lisähyvitys!
Lisähyvitystä kertyy vuoden ajalta 1–7 % annosostojen perusteella, kun kumppanuussopimuksessasi on tasona SiemenKasvu tai SiemenPlus. Lisähyvitystä kerryttävät Faban verkkokaupasta ja seminologeilta ostetut annokset.
3 600 TUNTIA
44 100 RAKENNEARVOSTELUJA
29 500 GENOMITESTIÄ
2 200 TUNTIA
2 300 JALOSTUS-
268 000 SIEMENNYSTÄ
Tarvitsetko asiantuntija-apua esimerkiksi tuotantoselvityksen tekemiseen tai eläinten arvon määrittelyyn liittyvissä kysymyksissä? Ratkaisuja näihin voit hakea Neuvo-rahalla tehdyn neuvonnan avulla. Neuvo-rahan avulla tilojen on mahdollista saada maksutonta neuvontaa oman toimintansa kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen.
Kaikille maatalousyrittäjille on varattu käyttöön vuosien 2023–2027 välisenä aikana Neuvo-rahaa 10 000 €/tila. Neuvo-rahan käyttöön oikeuttavaa neuvontaa voivat antaa Neuvo-rekisteriin hyväksytyt asiantuntijat. Faballa ja Emovetillä on rekisterissä jo yli 50 asiantuntijaa.
Neuvo-rahan käyttö on helppoa ja mutkatonta. Neuvoja hoitaa tuen hakemisen. Neuvontakorvaus on 75 €/h. Faba laskuttaa asiakkaalta vain arvonlisäveron osuuden. Laskun loppusumman asiantuntija hakee Neuvo-tukena Ruokavirastolta ja asiakkaan Neuvo-
rahasta vähennetään haetun korvauksen määrä. Asiakkaana sinun tarvitsee vain hyväksyä neuvontakäynnin yhteydessä Neuvo-rahasta laskutettavat työtunnit.
Emovetin ja Faban asiantuntemusta on mahdollista hyödyntää esimerkiksi seuraaviin tilanteisiin: eläinten valintaan ja arvoon liittyvä opastus, erilaiset selvitykset, eri organisaatioiden asiantuntijoiden yhteistyötapaamiset, olosuhdeanalyysit, bioturvaselvitykset, eläinlääkärien tekemät terveydenhuoltosuunnitelmat, terveyden talousanalyysit ja terveysongelmien selvitykset.
Emovetin eläinlääkärit laskuttavat lisäksi 22 €/ tunti, koska Neuvo-korvaus ei riitä kattamaan eläinlääkärin kuluja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun terveydenhuoltosuunnitelmaan käytetään Neuvo-rahaa, maksaa se esimerkiksi noin 100 lehmän tilalle vain n. 100 euroa.
Nedap CowControlin avulla saat erittäin paljon hyödyllistä tietoa karjasi hyvinvoinnista.
Teksti: Lauri Ketola / Kuva: Nedap
Oletko miettinyt, miten karjasi eläimistä saisi mahdollisimman hyvinvoivan ja miten sitä voitaisiin mitata? Yksi terveen ja hyvinvoivan lehmän merkki voi olla hyvä tuottavuus, säännölliset kiimakierrot ja hyvä tiinehtyvyys. Yksilöiden seurannan ohella on usein hyödyllistä tarkastella karjaa sekä ryhmittäin että koko karjan tasolla pohtien eläinten hyvinvointia ja sitä, mitä toimia se edellyttää.
Nedap CowControl yhdistettynä Nedap Now-käyttöliittymään tarjoaa loistavat valmiudet edellä mainittuun seurantaan. Sen avulla näet tavallisen kiimanseurannan lisäksi todella mielenkiintoista dataa koko karjasi syömisen, märehtimisen sekä passiivisen ajan yhteneväisyyksistä. Näet myös, minkälaisella osuudella eläimistä on ja on ollut terveysongelmia viime kuukausien
aikana ja miten suuri osa karjasi eläimistä syö mihinkin vuorokauden aikaan. Nedap Now kertoo lisäksi lepokausivaiheessa kiimaan tulevien eläinten prosentuaalisen osuuden ja ilmoittaa kaikista lepokausivaiheen jälkeisistä ongelmatapauksista. Kaikkien näiden raporttien avulla saat erittäin kattavan datan eläimistäsi ja pystyt johtamaan tilaasi entistä paremmalla tarkkuudella monipuolisen tiedon ansiosta.
Järjestelmän helppokäyttöisyyttä ei voi korostaa liikaa. Nedapin käyttäjä saa karjastaan kerätyn datan selkeässä ja nopeasti ymmärrettävässä muodossa, mikä auttaa johtopäätösten tekoa. Tällöin aikaa jää enemmän muista asioista huolehtimiseen, kun sitä ei tarvitse käyttää tietojen ja raporttien kanssa pähkäilyyn.
Nedap CowControl ja Nedap Now
• Todella kattava ja monipuolinen hiehojen ja lehmien monitorointijärjestelmä
• Huikea nykyaikainen Nedap Nowohjelmisto erinomaisella käytettävyydellä
• Yhdellä näkymällä kaikki karjan päivittäisen seurannan kannalta oleelliset asiat
• Ryhmien seuranta ja koko karjan suorituskyvyn erilaiset mittarit
• Loistava apuväline ruokinnan suunnittelussa
• Tarkka paikannus, jonka ansiosta karjasta löytyy nopeasti juuri oikeat eläimet, mm.
• Terveystarkastettavat
• Siemennettävät
• Tiineystarkistettavat
• Minun Maatilani -yhteys Nedap-seurantajärjestelmän kanssa: eläin- ja lisääntymistiedot synkronoituvat automaattisesti.
AutoHoofClean-sorkkakylpymaton avulla lehmiesi sorkat saavat tasalaatuista sorkkien huolenpitoa ympäri vuoden. Sorkkakylpymatto edistää sorkkien terveyttä ja takaa edellytykset hyvään, kokonaisvaltaiseen eläinterveyteen.
• Sorkkakylpymatto sorkkien desinfiointiin ja hoitoon
• Aine leviää tehokkaasti koko sorkan alueelle lehmän kävellessä maton päältä
• Matto täyttyy vuoropäivin desinfiointiaineella ja hoitavalla aineella
• Tehoaa yleisimpiä sorkkasairauksia vastaan ja ylläpitää sorkan alueen terveyttä
Agricow:n karjaharjat on suunniteltu parantamaan karjan terveyttä, hygieniaa ja hyvinvointia. Ne auttavat osaltaan varmistamaan parhaan mahdollisen maitotuotoksen. Harjat ovat helppoja asentaa ja ylläpitää. Lehmät myös oppivat nopeasti harjojen toiminnan ja voivat käyttää niitä aina halutessaan.
• Karjaharjat eläinten hyvinvoinnin parantamiseen
• Tarjolla neljä erilaista mallia erilaisiin tarpeisiin
• Pidä eläimet puhtaana ja tyytyväisinä
• Lisää maitotuotosta jopa 1 kg/pv
CalfExpert -juottoautomaatin avulla parannat vasikoidesi juottokauden terveyttä, hygieniaa ja hyvinvointia monipuolisella ja automatisoidulla juottoratkaisulla.
• Täysin automatisoitua vasikoiden ruokintaa monipuolisilla seurantaominaisuuksilla
• Tarkat annosmäärät, muokattavat ruokintakäyrät ja kuiva-ainepitoisuuden säätäminen
• Vasikan iän tai painon mukainen vieroitusmahdollisuus
• Useita lisävarusteita, mm. täysmaitojuotto, punnitus ja hälytysvalot
Bolidays Control on bolusvalmiste ketoosin ennaltaehkäisyyn. Sisältää erityisesti karnitiinia, koliinia ja metioniinia, jotka edesauttavat maksan toimintaa.
Hinta: 76,90 € (alv 0 %)
After Calving -energiajuomajauhe
AfterCalving energiajuomajauheen avulla voit auttaa lehmää toipumaan poikimisesta nopeasti. Saatavilla myös luomuversio. Hinta alk 50 € (alv 0 %)
Intracare ja Intra Hoof-fit tarjoavat antibioottivapaan tuotesarjan DD:n hoitoon. Intra Hoof-fit tuotesarja tarjoaa vaihtoehdot sekä ryhmien että yksittäisten eläinten hoitoon. Antibioottivapaiden, lääketieteellisesti testattujen ja laajasti dokumentoitujen Intra Hoof-fit tuotteiden teho perustuu ympäristöystävällisten kelatoitujen sinkkija kuparikelaattien yhteisvaikutukseen.
Demotec Easy Bloc muoviset sorkkakengät ja valmis sorkanhoitosetti ovat erinomainen apu sorkkaongelmien ratkaisemiseksi. Demotecin avulla voit hoitaa karjasi sorkat helposti ja turvallisesti. Sorkkaongelmat vaikuttavat merkittävästi lehmän hyvinvointiin ja tuotokseen ja aiheuttavat siten ylimääräisiä kustannuksia.
Maidonlämmitin EasyHeat 2300 W Yhdellä kädellä käytettävä, nopea ja tehokas maidonlämmitin säädettävällä termostaatilla. Helppo puhdistaa. Voidaan käyttää min 13 cm nestesyvyydessä. Hinta: 150 € (alv 0 %)
Vilolyt täydennysrehut vasikoille
Vilolyt -täydennysrehut vasikoille tukemaan neste- ja elektrolyyttitasapainoa ruuansulatushäiriöiden, kuten vasikkaripulin, yhteydessä. Saatavilla tablettina ja jauheena, useita eri kokoja. Myös luomutuotantoon sopiva vaihtoehto. Hinnat alk. 32 € (alv 0 %)
Ternimaidon säilytysja juottopussit 10 tai 50 kpl Pakkaus sisältää pussit ja korkit, pakkojuottoputken sekä pakkauskoon mukaan yhden tai useamman tutin. Pussin tilavuus on neljä litraa ja se kestää pastöroinnin, pakastamisen ja uudelleenlämmittämisen. Hinta alk. 23,00 € (alv 0 %)
Utarehygieniatuotteet
Hyvä utarehygienia on perusta terveille eläimille, puhtaalle maidolle ja siten koko kannattavalle maidontuotannolle. Fabalta saa nyt myös runsaasti uusia tuotteita utarehygieniaan liittyen. faba.fi/fi/utarehygienia
Työnnettävä akkukäyttöinen Westermann 870 harjakone sekä sisä- että ulkotilojen puhdistukseen. Soveltuu koville alustoille säilörehun, heinän, hiekan, lumen, lehtien jne. harjaukseen.
• Lisävarusteena saa ”siiven”, jolla materiaalin voi harjata kapeaksi, helposti siivottavaksi matoksi
• Työteho jopa 2500 m2/h, akun kesto parhaimmillaan 2 tuntia
• Ei aiheuta pölyämistä yhtä paljon kuin vaakatasossa oleva harjas
• PRO-mallin harjaosa korkeampi, pystyy työntämään enemmän massaa
Hinnat alkaen akkukäyttöiselle noin 1132 €. Kysy lisää Faban teknisiltä myyjiltä, joiden yhteystietoihin pääset qr-koodista!
Schauerin robottien avulla pidät lantakäytävät puhtaina ja varmistat, että rehut ovat eläinten saatavilla 24/7. Valikoimasta löydät kahta eri mallia Enro lannantyöntäjärobotteja ja Faron, joka on rehuntyöntäjärobotti.
• Lantarobotteja erilaisille lattiaratkaisuille, myös kiinteille lattioille
• Rehuntyöntäjärobotti monipuolisilla ominaisuuksilla, mm. väkirehunjakotoiminto
• Lisää maitotuotosta ja parempaa hygieniaa
• Säästä omaa työaikaa
Kysy lisää Faban teknisiltä myyjiltä, yhteystietoihin pääset qr-koodista!
Kysy lisää ja pyydä tarjous teknisiltä myyjiltämme faba.fi/yhteystiedot tai p. 020 747 2020
Mahdollisuus rahoitukseen. Kysy lisää!
TOIMIPISTEET
PL 40 (Urheilutie 6D)
01301 Vantaa
Hollolan toimipiste:
PL 95 (Korpikyläntie 77) 15871 Hollola
VAIHDE
020 747 2020 (klo 9.00–15.00)
ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu@faba.fi
PALVELUT Siemenen ja typen jakelu
040 311 5308 (ma–pe klo 8–14)
Tarvikejakelu
040 311 5347 (ma–pe klo 8–14)
Katso päivystyspisteiden yhteystiedot ja alueet Faban kotisivuilta!
@fabaosk @faba_osk @Faba osk
FABA SOMESSA