Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

2/2015

PULSSILLA s. 4

RAHAHANAT TIUKALLA LOUNAALLA s. 18

PUHETTA RAHASTA

Fakta on se, että Suomessa ei investoida riittävästi.

Yrittäjä JARMO IKÄHEIMONEN s. 18

NYT PÄNNII / START-UP / MUKANA! / LOUNAALLA / ONNISTUJA / INTOHIMONA

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

1

Tässä lehdessä: PULSSILLA 4

RAHAHANAT TIUKALLA

ONNISTUJA

6

LUOVIA MIELIÄ Suunnittelutoimisto CDM Oy

9

HIRSIMÖKKEJÄ MAAILMALLE Preloc Oy

12

VAHVALLA TAHDOLLA Tmi Tunto

ASIANTUNTIJA AUTTAA

7

MAASEUDUN YRITYSTUKIEN HAKU AVAUTUI 11.5.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus

8

TEAM FINLAND -VERKOSTO AUTTAA! Kaakkois-Suomen ELY-keskus

10 MARKKINAT PULLISTELEVAT RAHAA

– KASVUYRITYKSEN VOITETTAVA PANKIN LUOTTAMUS

KPMG Oy 14 OSAKEYHTIÖN MONIPUOLISET RAHOITUSVAIHTOEHDOT

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy 17

YLIOPISTOLTA YRITTÄJÄKSI Wirma Oy

23 YHTIÖN RAHOITUKSEN, HALLINNON

JA YRITYSKAUPAN SUHDE

Asianajotoimisto Gauriloff Oy 28 SIJOITTAMISELLA PAREMPAA TUOTTOA

YRITYSTEN KASSAVAROILLE Nordea 31

VAHVA LUOTTAMUS YRITTÄMISEEN OP Etelä-Karjala

LOUNAALLA

18 PUHETTA RAHASTA

Yrittäjä Jarmo Ikäheimonen

ja kansanedustaja Jukka Kopra 2

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

START-UP

21

IMATRANKOSKEN PIKKUJÄTIT TinyGiant Oy

MUKANA!

24 UUDET JÄSENET INTOHIMONA

22 INTOHIMONA SUPERMOTO

Imatran Sähköasennus Oy, Jani Karttiala NYT PÄNNII

34 LYPSYLLÄ

PÄÄKIRJOITUS Jaetaan jäsenyrityksille ja sidosryhmille painosmäärä 7000 kpl.

Kolme pointtia VAALIT TAKANA – MITÄ NYT? Lopullinen vaalitulos lämmittää yrittäjiä, mutta johtopäätöksiä tästä ei vielä lehden painoon mennessä tiedetä, koska hallitustunnustelut ovat vasta alussa. Omista jäsenyrittäjäehdokkaista eduskuntaan valittiin paikkansa uusineet Kimmo Tiilikainen (kesk) ja Jukka Kopra (kok), onnittelut heille vielä kerran.

Kaikkiaan eduskuntaan valittiin 47 yrittäjää. Hallitusta tullee johtamaan, suurin ääniharava, yrittäjätaustainen Juha Sipilä, joka kutsui myös Suomen Yrittäjät mukaan yhteiskuntasopimusneuvotteluihin.

2

PK-YRITYSTEN PANKKIRAHOITUKSEN EHDOT OVAT TIUKENTUNEET. Kohtuuhintaisen ja -ehtoisen rahoituksen saatavuus on yrityskasvun kannalta oleellisen tärkeää. Pankkien sääntely ja heikko taloustilanne ovat kuitenkin näkyneet luotonannon ehdoissa tavalla, joka on heikentänyt pk-yritysten investointimahdollisuuksia. Ylisääntely on tukahduttanut kasvun vaikeuttamalla yritysten toimintaa, nostamalla rahoituksen hintaa ja heikentämällä sen saatavuutta.

3

RAHOITUKSEN SAANNIN HELPOTTAMISEKSI UUSIA KEINOJA. Yksi osa vaalien tavoiteohjelmaamme käsitteli rahoituksen saannin helpottamista, jossa myös uusilla lainsäätäjillä olisi nyt mahdollisuus vaikuttaa. Julkisen vallan tulisi korjata ilmeisimpiä markkinapuutteita. Rahoituksen turvaamiseksi luottojen määräaikaisia riskipainolievennyksiä on jatkettava pankkien vakavaraisuusvaatimuksissa. SY pyrkii myös osaltaan edistämään yritysrahoituksen monipuolistamista, josta uutena esimerkkinä ns. varjopankkitoiminnan avulla. Tästä tulette kuulemaan lisää lähikuukausina.

TYÖ JATKUU! SY aloittaa uuden tavan vaikuttaa tarjoamalla yrittäjille ja kansanedustajille suoran vaikuttamiskanavan koko vaalikaudeksi. Kaikille kansanedustajille on etsitty vaalipiireistään nimikkoyrittäjät, jotka ovat luottokontakteina ja linkkeinä yrittäjän arkeen. Ensimmäiset tapaamiset järjestettiin nyt jo toukokuussa.

Ja niin! Yksi raskas talvikausi on takana eikä monikaan yrittäjä ole ehtinyt lepäämään. Toivon, että jokainen teistä voi itselleen edes hieman lomaa suoda ja nauttia samalla vaikka kauniista Etelä-Karjalasta!

Julkaisija Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Valtakatu 51, 53100 Lappeenranta puh. 010 4701 100 www.yrittajat.fi /etelakarjalanyrittajat Päätoimittaja Jami Holtari puh. 010 4701 101 jami.holtari@yrittajat.fi Toimittaja Tiina Suomalainen Assistentti Marja Tamminen Taitto Graafinen suunnittelu Mao Mao Paino Painotalo Seiska Oy Kannen kuva Sami Kontto Aikataulut ja teemat vuodelle 2015 Nro 3, 17.9.: Yrittäjäliikkeen vahvuuden turvaaminen Nro 4, 3.12.: Toimiva kilpailu ja reilu kilpailutus Ilmoitusmyynti Etelä-Karjalan Yrittäjät ry, puh. 010 4701 100 Jäsen, tarkista jäsentietosi! www.synergia.yrittajat.fi

YRITYKSESI ILMOITUS TÄHÄN? OTA YHTEYTTÄ ekytoimisto@yrittajat.fi

Aurinkoista kesää!

Jami Holtari PÄÄTOIMITTAJA Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

3

PULSSILLA

RAHAHANAT TIUKALLA

Liikunta- ja hyvinvointikeskus Voima joutui tekemään töitä hartiavoimin, ennen kuin sai rahoituksen. Finnverassakin on huomattu pankkien tiukentunut luottopolitiikka.

TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN, KUVAT: SAMI KONTTO

Liikunta- ja hyvinvointikeskus Voima Imatra www.thevoima.fi

Suvi Korhonen (vas.), Tiina Naukkarinen ja Noora Kähkönen.

K

un imatralaiset Suvi Korhonen, Noora Kähkönen ja Tiina Naukkarinen hakivat rahoitusta yritykselleen, tuli seinä vastaan.

– Käänsimme kivet ja kannot, mutta mikään taho ei olisi halunnut myöntää meille rahoitusta.

ELY:ltä olisi tullut tukea, mutta vasta myöhemmin, Suvi Korhonen kertoo.

Naisten yritysidea oli innovatiivinen. He halusivat perustaa Imatralle hyvinvointi- ja liikuntakeskuksen, jossa on yhden katon alla joogakeskus, akrobatia- ja tankotanssikoulu, crossfit-tilat, ryhmäliikuntaa sekä raakaravintoa tarjoava kahvila.

– Pankeilla tuntuu olevan äärettömän huono riskinottokyky – varsinkin, kun on kyse uudenlaisesta ideasta. Ei uskota yrit-

4 Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

täjien visioon eikä heidän ammattitaitoonsa, huomauttaa Korhonen, jolla on takanaan vuosien pienyrittäjäkokemus.

– Viesti oli, että ei kannata, kun ajat ovat tällaiset. Nythän nimenomaan pitäisi yrittää, että saadaan Suomi nousuun. Sitä paitsi, suurimman riskin kantaa kuitenkin yrittäjä itse, Korhonen huomauttaa.

Nihkeää vai ei?

Korhonen ei ole ainut yrittäjä, joka on kokenut kouriintuntuvasti pankkien kiristyneen luottopolitiikan. Rahoituksen tiukentuminen on huomattu myös Finnverassa.

– Meiltä kysytään selvästi enemmän rahoitusta, ja yrityshankkeet ovat myös haastavampia, huomauttaa Finnveran Kaakkois-Suomen aluejohtaja Mirjam Sarkki.

Finnvera yrittää helpottaa yrittäjien hankalaa tilannetta uudistuksilla. Vuoden alussa pienet yritykset ovat muun muassa voineet saada suurempaa luottoa pienrahoituksen määrän noustessa 35 000 eurosta 50 000 euroon. Huhtikuun alussa käyttöön tuli myös uusi rahoitusmalli aloittaville yrityksille.

Sarkki toivottaa tervetulleeksi myös uudet, markkinalähtöiset rahoituskanavat.

– Suomessahan yritysten rahoituksesta suurin osa tulee pankeilta. Olisi hyvä saada pelivaraa ja joustoa rahoitukseen.

Lappeenrannan OmaSp:n varatoimitusjohtaja Hannu Valkeapää on toista mieltä tiukentuneista rahahanoista.

– Ainakaan meidän ehtomme eivät ole kiristyneet. Tuemme yrittäjiä ja uusia ideoita ja suhtaudumme niihin positiivisesti, kuten ennenkin.

Valkeapää huomauttaa, että jokainen yritysidea käydään läpi tapauskohtaisesti, joten yleispäteviä ehtoja ei voi antaa.

– On selvää, että kaikki yritysideat eivät toteudu.

Visio todeksi Sekä Sarkki että Valkeapää kannustavat yrittäjiä valmistautumaan perusteellisesti ennen rahoituksen hakemista. Liiketoimintasuunnitelma ja kustannusarviot on oltava hiottuna pitkälle tulevaisuuteen.

Korhosen ja kumppaneiden kohdalla tämäkään ei riittänyt.

– Olimme Kehyn avustuksella tehneet tarkat kustannuslaskelmat. Siitä huolimatta rahoittajat olivat sitä mieltä, että laskelmat oli tehty väärin.

Lopulta yritysidea sai tuulta alleen, kun eräs yrittäjä lähti tueksi. Hänen myötävaikutuksellaan asiat lähtivät rullaamaan.

Pankki ja Finnvera myönsivät tarvittavan yrityslainan, ja myös Kehyltä tuli erilaisia tukia.

Liikunta- ja hyvinvointikeskus Voima pääsi vihdoin viettämään avajaisia helmikuun lopussa. Visio liikuntakeskuksesta, joka tarjoaa monia erilaisia palveluja, oli toteutunut.

– Asiakas- ja kassavirrat ovat olleet juuri sitä, mitä olimme laskeneetkin. Nyt olemme todella tyytyväisiä, Korhonen toteaa.

Rahoitus lukuina • 28 % Etelä-Karjalan pk-yrityksistä on ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisen vuoden aikana.

• 92 % näistä yrityksistä otti ulkopuolisen rahoituksen pankista.

• 69 % Etelä-Karjalan yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta pankista, 52 % rahoitusyhtiöistä ja 7 % Finnverasta.

• 21 %:lla Etelä-Karjalan yrityksistä on ollut maksuvaikeuksia viimeisen 3 kuukauden aikana.

• 58 % koko maan yrityksistä on sitä mieltä, että vakuusvaatimukset ovat kiristyneet.

• Lähde Pk-yritysbarometri, 1/2015

Finnveran uusia tuulia • Tarjoaa uusille yrityksille lainaa jopa 80000 euroa, jos luottotiedot kunnossa • Voi rahoittaa pienyrityksiä yksin, ilman pankkia 50000 euroon asti joustavasti • Kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille toimitusten ja kauppojen rahoitusta 80% takauksella • Pääsääntö rahoituksen riskinjaolle 50%, joka voidaan ylittää pankin pysyessä päärahoittajana • Voi tarjota lainaa entistä suuremmille yrityksille, 300 miljoonan euron liikevaihtoon saakka • Voi tarjota vientiluoton jatkossa myös kotimaiseen investointiin, joka hyödyttää vientiä • Vakuuspolitiikka yksinkertaistuu ja parhaiden riskiluokkien yritykset saavat lainaa ilman vakuuksia

Viesti oli, että ei kannata, kun ajat ovat tällaiset.

Nythän nimenomaan pitäisi yrittää, että saadaan Suomi nousuun.

Visa Korhonen, Voiman crossfit-tuntivalmentaja.

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

5

ONNISTUJA

LUOVIA MIELIÄ TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN, KUVAT: SAMI KONTTO

Suunnittelija Kati Räisäsen ei tarvitse satsata mainontaan. Suunnittelutoimisto CDM:n palveluille riittää kysyntää ilmankin.

Kati Räisäsen luotsaama CDM muuttaa pian suurempiin tiloihin Vapaudenaukion Technopoliksessa.

6

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

Suunnittelutoimisto CDM Toimitusjohtaja: Kati Räisänen Lappeenranta www.cdm.fi

S

uunnittelija Kati Räisänen on juuri tullut Milanon design-messuilta työntekijänsä ja kollegansa Liisa Jaakkosen kanssa. Kaksikko oli Italiassa aistimassa uusia tuulia ja hakemassa inspiraatiota.

Räisänen on ollut jo pitkään siinä tilanteessa, että hänen ei ole tarvinnut markkinoida yritystään. Puskamarkkinointi toimii – tyytyväiset asiakkaat puhuvat puolestaan.

Suunnittelutoimisto CDM Oy:n tuotteita ovat design management eli muotoilujohtaminen, joka kattaa noin 60 prosenttia yrityksen palveluista, sekä sisustus- ja tilasuunnittelu. Suurin osan CDM:n asiakkaista on pk-yrityksiä, mutta joukossa on myös julkisen puolen asiakkaita.

– Design management tarkoittaa yrityksen bisnesidean visualisointia. Sen avulla luodaan kokonaisvaltainen yrityskuva, johon kuuluvat tilasuunnittelu, tuotteet ja viestintä ihan siitä perusasiasta lähtien, miten yrityksen työntekijät pukeutuvat ja kohtaavat asiakkaan, Räisänen kertoo.

Etelä-Karjalan Yrittäjien uuden toimiston ilme on CDM:n käsialaa. Toimitilojen suunnittelussa lähdettiin liikkeelle yhdistyksen strategiasta.

– Halusimme luoda dynaamisen, avoimen ja rennon vaikutelman – ei mitään pönötystä. Siksi toimistossa on esimerkiksi korkea pöytä, jonka ääressä on jakkaroita. Viesti on, että tänne on helppo piipahtaa, Räisänen toteaa.

Yrittäjien värit oranssi, sininen ja vihreä toistuvat muun muassa akustiikkaseinässä, joka erottaa oleskelutilan toimistotiloista.

Kun Räisänen aikoinaan palasi maailmalta synnyinkaupunkiinsa Lappeenrantaan ja perusti yrityksen, hän ei tuntenut ketään. Verkostoituminen oli kaiken a ja o. Ensimmäisten yhteistyökumppaneiden kautta Räisänen pääsi markkinoimaan osaamistaan ja luomaan nimeä.

Vuosina 2008 – 2014 Räisäsellä oli myös sisutusmyymälä Sisustajan Onni, jonka hän kuitenkin myi pois.

– Se hajotti liikaa. Nyt voimme keskittyä ydinasiaan – siihen, minkä osaamme parhaiten.

Tällä hetkellä CDM:ssä työskentelee Räisäsen lisäksi ”yksi kullanarvoinen Liisa”. Laajentumispaineita kuitenkin on.

– Joudumme muuttamaan lähiaikoina isompiin tiloihin ja palkkaamaan yhden työntekijän lisää.

Etelä-Karjalan Yrittäjien uusi toimisto on Kati Räisäsen CDM:n käsialaa. Tuotteet ovat Kinnarpsin julkitilakalusteita, joita Räisäsen toinen yritys Kinkaronkka Oy edustaa.

MAASEUDUN YRITYSTUKIEN HAKU AVAUTUI 11.5.

U

udella ohjelmakaudella maaseudun yritystuen kohderyhmä laajenee, kun maatalousja mikroyritysten lisäksi tukea voidaan myöntää myös pienille yrityksille. Tuen ulkopuolelle jäävät kaupunkien keskusta-alueilla sijaitsevat yritykset. Tukimuotoina ovat yrityksen investointituki ja yrityksen perustamistuki.

Investointitukea voidaan myöntää sekä alkavalle että jo toimivalle yritykselle esimerkiksi tuotantotilojen rakenta-

miseen, uusien koneiden tai ohjelmistojen hankkimiseen. Ennen investoinnin toteuttamista on mahdollista saada tukea toteutettavuustutkimukseen, jonka avulla yritys voi selvittää investoinnin toteuttamisen edellytyksiä ja vaihtoehtoja. Yrityksen perustamistukea voidaan myöntää uuden yrityksen perustamiseen, toimivan yrityksen liiketoiminnan uudistamiseen tai innovatiivisiin kokeiluihin. Perustamistuen avulla yritys voi hankkia esimerkiksi asiantuntijapalveluita.

ASIANTUNTIJA AUTTAA

Maaseudun yritystukea voi hakea ELY-keskuksesta tai paikallisesta Leaderryhmästä. Hakemuksen voi tehdä sähköisesti Maaseutuviraston ylläpitämässä Hyrrä-palvelussa (www.mavi.fi/hyrra).

Lisätietoa tuen hakemisesta ja Hyrräjärjestelmän käytöstä saa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:stä tai Länsi-Saimaan Kehittämisyhdistys ry:stä.

Riikka Penttilä Asiantuntija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

7

ASIANTUNTIJA AUTTAA

TEAM FINLAND -VERKOSTO AUTTAA!

S

uunnitteleeko yrityksesi kansainvälistymistä tai oletteko laajentamassa liiketoimintaanne uusille markkinoille? Team Finland –yhteistyönä on tarjolla monia rahoitusmahdollisuuksia.

Team Finlandin Digitaalista liiketoimintaa -haun tavoitteena on saada uudenlaisia suomalaisia tuotteita ja palveluja kansainvälisille markkinoille. Rahoitusta voi saada mm. tuotannon ja toimitusketjun digitalisoimiseen, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen yhdessä asiakkaan kanssa sekä digiosaamisen hankintaan.

Kestävää kasvua -kampanja toteutetaan Team Finland -yhteistyönä. Tekes, Finpro, Finnvera ja ELY-keskukset tarjoavat rahoitusta, neuvontaa ja verkostoja kokonaispalveluna. Kohderyhmänä ovat pk-yritykset, jotka tavoittelevat kasvua cleantechin ja biotalouden globaaleilla markkinoilla.

Voit jättää yrityksen kasvusuunnitelmaa tai projekti-ideaa koskevan yhteydenottopyynnön Tekesin tunnustelulomakkeella, merkinnällä ”Yhteydenotto liittyy: Digihaku 2015 tai Kestävää”.

Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelmassa yritys saa Finnveralta lainaa investointeihin ja käyttöpääomaan, Tekesiltä avustusta innovaatiopalvelujen hankintaan ja Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun. Ohjelmaan voivat hakea kasvuhaluiset ja innovatiiviset pk-yritykset, joiden taloudellinen tila on vakaa ja joiden liikevaihto on 5–50 miljoonaa euroa.

Haku LetsGrow -ohjelmaan on jatkuva. Ota yhteyttä Finnveraan ja lue lisää www.letsgrow.fi.

On hyvä muistaa, että näiden erityisten Team Finland –rahoitusohjelmien lisäksi käytössä on ns. normaalit rahoitustuotteet yrityksen suunnatessa kansainvälisille markkinoille.

Helpoimmin pääsee liikkeelle ottamalla yhteyttä oman alueen Team Finland –koordinaattoriin, jonka kanssa arvioidaan palveluntarve ja etsitään oikea palveluntarjoaja.

Sari Federley TF-koordinaattori, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

TALOUDEN JA TUOTTAVUUDEN JOHTAMINEN -KOULUTUSOHJELMA PK-YRITYKSILLE KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ Kaakkois-Suomen alueen pk-yrityksille, jotka haluavat kehittää yritystään talouden ja tuottavuuden näkökulmasta. Koulutukseen voivat osallistua yritysten johto ja avainhenkilöt.

KOULUTUKSEN TAVOITTEINA Tarkentaa käsitystä yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja talouden merkityksestä liiketoiminnan suunnittelun ja johtamisen työkaluna. Koulutuksen ja konsultointipäivien aikana osallistujat tunnistavat kehittämistä vaativia talouteen tai tuottavuuteen liittyviä osa-alueita yrityksessä ja saavat tukea niiden kehittämiseen.

KOULUTUSOHJELMA TOTEUTETAAN AJALLA 3.9.2015 - 5.3.2016, KOULUTUS KOOSTUU 10 koulutuspäivästä (2 x 5pv) ja 2 yrityskohtaisesta konsultointipäivästä HINTA 1470 euroa + alv 24 %/osallistuja LISÄTIETOJA SEKÄ ILMOITTAUTUMINEN yritystenkehittamispalvelut.fi ->Koulutus ->Talouden ja tuottavuuden johtaminen 24.8.15 mennessä Lisätietoja: ELY-keskus, Teea Lyytikäinen, puh. 0295 025 160, teea.lyytikainen@ely-keskus.fi Industria Oy, Jari Valtonen, puh. 050 5745 654, jari.valtonen@industria.fi

8

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

ONNISTUJA

TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN, KUVAT: SAMI KONTTO

Saimaanharjulla sijaitseva Preloc porskuttaa taantumasta huolimatta.

Toimitusjohtaja Paul Bothamille hirsiala aukeni appiukon vanavedessä.

H

irsi tuoksuu, ja salvoskone soi Prelocin tuotantotiloissa Saimaanharjulla. Lamellihirrestä on syntymässä kahdeksankulmainen kota, joka päätyy Nuijamaalle.

Prelocin tuotantotiloista lähtee hirsihuviloita, -taloja ja -mökkejä myös Suomen rajojen ulkopuolelle, kuten Englantiin. Juuri Englantiin menevä iso tilaus pitää pienen yrityksen kiireisenä seuraavat kolme, neljä vuotta.

– Kyllä se oli lottovoitto tässä taantumassa, kommentoi yrityksen toimitusjohtaja Paul Botham viime syksynä varmistunutta toimitussopimusta.

Kyseessä on 59 hirsimökin tilaus Leicesteriin, jonne nousee vapaa-ajankalastajille tarkoitettu lomakylä.

– Myymme mökit tontteineen. Suunnitelmissa on, että saamme vuosittain myytyä 10–20 mökkiä, kertoo Botham.

Se, että Englannin Sheffieldistä kotoisin oleva Paul Botham työskentelee suomalaisen hirren parissa, on onnellisten sattumien summa. Teollista muotoilua opiskellut Botham tuli 1990-luvulla vaihto-oppilaaksi Lahden muotoiluinstituut-

tiin. Siellä Botham rakastui suomalaisen Teaan, jonka isä Yrjö Kuikko valmisti Nuijamaalla hirsirakennuksia saha- ja höyläämötoiminnan ohella.

Appiukko opetti vävyn alalle. Puun kanssa työskentely oli Bothamilla myös verissä, sillä hänen isänsä oli kirvesmies.

Botham muistaa vielä ensikosketuksensa hirren kanssa.

– Yrjö vei minut sahalle ja jätti kylmästi tekemään salvoksia.

Puun tuoksu ja tuntu kolahtivat heti. Tiesin, että tässä se minun juttuni on. Vasta myöhemmin putkahti mieleeni, että tuleekohan tästä rahaa vai ei.

Botham perusti Oy Preloc Ldt:n vuonna 2000. Ensimmäiset asiakkaat löytyivät Suomesta, Englannista ja Japanista. Nykyään Bothamin puoliso on myös osakkaana yrityksessä ja vastaa sen ulkoasusta.

Botham kokee, että kansainvälisyydestä on ollut hänelle liiketoimissa vain hyötyä.

– Minulla ei ole ollut vaikeuksia tehdä töitä Suomessa. Alusta asti ajattelin, että maassa maan tavalla, ja opettelin kielen.

Tiesin, että tässä se minun juttuni on. Vasta myöhemmin putkahti mieleeni, että tuleekohan tästä rahaa vai ei.

Preloc Toimitusjohtaja: Paul Botham Taipalsaari www.preloc.fi

Preloc käyttää Puukeskuksen toimittamaa suomalaista laatuhirttä. Toimitusjohtaja Paul Botham tiivistää yrityksen menestyksen kolmeen sanaan: kärsivällisyys, kestävyys ja joustavuus.

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

9

ASIANTUNTIJA AUTTAA

MARKKINAT PULLISTELEVAT RAHAA – KASVUYRITYKSEN VOITETTAVA PANKIN LUOTTAMUS

E

uroopan keskuspankin painokoneet syytävät rahaa markkinoille kiihtyvää vauhtia. Kuitenkin suomalaisilla kasvuyrityksillä on haasteita saada rahoitusta kasvuunsa.

Pankkirahoitus on Suomessa edelleen pienten ja keskisuurten yritysten selkeästi tärkein rahoituksen lähde. Rahoitusmarkkinoiden turbulenssi 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen on aiheuttanut pankeissa varovaisuutta luotonannossa.

Puhutaan riskipainotetusta vakavaraisuusvaatimuksesta. Yritysrahoitus katsotaan riskirahoitukseksi, joka vaatii omia pääomia.

Omien pääomien kerryttämiseksi pankeilla on tarve tehdä tulosta. Toisaalta alhaisten viitekorkojen aikana pankit eivät pysty hinnoittelemaan niiden aikaisempaa päätulonlähdettä, ulos lainana myytävän ja sisään talletuksina ostetun rahan välistä hintaeroa, korkokatetta, samalla tavoin kuin korkeiden viitekorkojen aikana. Pankin tulosta ei puolestaan haluta hävitä luottotappioina, ja pankit välttelevät riskinottoa. Toisaalta pankit eivät voi lopettaa luotonantoa, vaan niiden pitää optimoida tuotto ja riski.

Optimoidessaan riskiä ja tuottoa pankeilla on tarve selvittää entistä tarkemmin rahoitusta hakevan yrityksen kykyä suoriu-

tua lainan lyhennyksistä ja koroista tulevaisuudessa. Tärkein peruste luoton myöntämiselle onkin yrityksen velanhoitokyky. Tätä pyritään selvittämään maksukyky- ja kassavirtalaskelmilla, jotka ovat ennusteita yrityksen tulevasta kehityksestä.

Koska pankilla ei ole käytössään kristallipalloa, on luottopäätös lopulta päätöksentekijöiden subjektiivinen näkemys. Kysymys on siis luottamuksesta pankin edustajien ja yrityksen johdon välillä.

Esittämällä pankille huolellinen ja valmisteltu esitys yrityksestä, sen liiketoiminnasta, tulevista kassavirroista ja liiketoimintaympäristöstä yritys osoittaa, että sen johto on suunnitellut rahoitushankkeen, esimerkiksi investoinnin ja laskenut sen kannattavuuden.

Eeva Laaksonen Legal Counsel, varatuomari KPMG OY AB

Suunnitelmissa seuraava kasvuaskel?

Finnvera voi rahoittaa yritystä, joka laajentaa toimintaansa, aloittaa viennin tai suuntaa uusille markkinoille.

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso www.finnvera.fi.

Lappeenranta, Snellmaninkatu 10

10 Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

Herkullisia makuelämyksiä ja onnistuneita kokouksia!

Tule nauttimaan lounasta uuteen Vapaudenaukion VAPAR1-lounasravintolaamme. Valikoimassa perinteisiä skandinaavisia herkkuja sekä kansainvälisiä makuja grillipisteestä.

Uudet ja modernit kokoustilat tarjoavat erinomaiset puitteet erikokoisiin edustus- ja kokoustarpeisiin. technopolis.fi/lounaslistat

technopolis.fi/kokoustilat

Technopolis Vapaudenaukio - VAPAR1, Valtakatu 51, Lappeenranta Avoinna 8-16, lounas 11-14

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015 11

ONNISTUJA

VAHVALLA TAHDOLLA TEKSTI JA KUVA: TIINA SUOMALAINEN

Hieroja Anni Väänänen on voittanut elämässään isoja haasteita. Yrittämiseen häntä ajaa halu tehdä töitä ja pysyä aktiivisena rajoitteistaan huolimatta.

V

Tmi Tunto Anni Väänänen Ruokolahti

Anni Väänänen on toteuttanut monia haaveitaan näkövammasta huolimatta. Hän on muun muassa perustanut oman yrityksen ja levyttänyt albumillisen musiikkia.

ahva luottamus omiin kykyihin on vienyt eteenpäin ruokolahtelaista hierojaa Anni Väänästä, 26.

– Vaikka lääkärit ovat olleet pikemminkin sitä mieltä, että minun kannattaisi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, en ole halunnut antaa periksi. Luotan vahvasti siihen, että pystyn hankkimaan leipäni omalla työnteolla.

Meningeooma eli aivokalvon kasvain on vienyt Väänäseltä näkökyvyn.

Kasvaimen vuoksi Väänänen on joutunut käymään kolmessa eri leikkauksessa, joista viimeisin oli syksyllä 2013. Sen leikkauksen jälkeen hän oli puolitoista vuotta sairauslomalla.

– Nyt olen kuntoutumassa ja hiljalleen aloitan yritystoimintaani uudestaan.

Väänänen on valmistunut hierojaksi näkö- ja kuulovammaisten ammattiopistosta Arlainstituutista. Hänen työuransa hierojana alkoi työntekijänä eräässä yrityksessä. Hyvin nopeasti hän kuitenkin huomasi, että työskentely näkövammaisena palkollisena on mahdotonta, jos työnantaja ei tue alaistaan.

Oman yrityksensä Tmi Tunnon hän perusti 2010. Vierasta yrittäjyys ei Väänäselle ole, sillä hän on yrittäjäperheen lapsi.

– Yrittäjyys on minulle elämäntapa.

Yrittäjä ei voi ajatella, kuten työntekijä, että kun lähden töistä, työminän voi unohtaa. Yrittäjä on aina yrittäjä. Sanot tai teet mitä vain, niin edustat aina myös yritystäsi.

Vuosien mittaan Väänänen on kehittänyt itseään monin tavoin. Hän on opiskellut muun muassa jäsenkorjausta, harjasidontaa ja musiikkia.

Helmikuussa Väänänen valmistui merkonomiksi. Koulutus tapahtui oppisopimuksella omassa yrityksessä.

– Merkonomin koulutus antoi uusia eväitä yritystoimintaan. Sain myös paljon kehitysideoita, itseluottamusta ja arvostusta omaa tekemistäni kohtaan.

Sitä Väänänen ihmettelee, miksi koulutuksessa puhuttiin toisista saman alan yrittäjistä kilpailijoina.

– Itse pyrin lisäämään yhteistyötä muiden ruokolahtelaisten yrittäjien kanssa. Minulle he eivät ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita.

Vaikka lääkärit ovat olleet pikemminkin sitä mieltä, että minun kannattaisi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, en ole halunnut antaa periksi. Luotan vahvasti siihen, että pystyn hankkimaan leipäni omalla työnteolla.

12 Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

Neuvontapalvelut Etelä-Karjalan Yrittäjillä on alueellista neuvontapalvelua jäsenilleen. Jäsenyritys saa maksutonta puhelinneuvontaa asiantuntijayritykseltä ensineuvona kysymyksiin, joihin asiantuntijat voivat puhelimessa saatavien tietojen perusteella antaa vastauksia. Asiakkaan niin halutessa lisäselvitykset hoidetaan normaalina toimeksiantona. Muista kertoa soittaessasi että yrityksesi on Etelä-Karjalan Yrittäjien jäsen ja varaudu antamaan jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortista.

LAKIPALVELUT Asianajotoimisto Gauriloff 0400 701 401 office@gauriloff.fi www.gauriloff.fi Asianajotoimisto Hannu Holopainen Ky 05 451 2255 hollex@kymp.net www.hollex.fi Asianajotoimsto Heikki Oikkonen Oy 010 396 2980 www.lakipalvelut.net Asianajotoimisto Laine Nikkanen Luukko Oy 010 5811440 toimisto@laineco.fi www.laineco.fi

PATENTTIASIAT Tampereen Patenttitoimisto Oy, Lappeenranta 010 227 2600 tampat@tampereenpatenttitoimisto.fi RAHOITUS Finnvera Oyj Kaakkois-Suomi 0294 6011 SEUDULLISET YRITYSPALVELUT Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 05 235 2220 info@kehy.fi Wirma Lappeenranta Oy 05 616 3400 info@wirma.fi

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy 020 749 8170 lappeenranta@lindblad.fi

MAASEUDUN ASIANTUNTIJAPALVELUT ProAgria Etelä-Suomi Antero Parkkonen 0400 255 980 antero.parkkonen@proagria.fi

Asianajotoimisto Röyti & Ruokonen 05 436 3636 olli.ruokonen@rr.inet.fi

TELEKOMMUNIKOINTI Elisa Oyj 0800 469 050

Asianajotoimisto Tamora Legal Oy Onni Hietalahti 040 488 9260 onni.hietalahti@tamoralegal.fi

TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Suomen Yrittäjäin työttömyyskassa 09 622 4830 neuvonta@syt.fi www.syt.fi

KPMG Oy Ab Vesa Ellonen 020 760 3125 vesa.ellonen@kpmg.fi KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ REIM Kiinteistövälitys Oy 020 743 8411 www.reimrealestate.com PANKKIPALVELUT Etelä-Karjalan Osuuspankki 010 258 5110 Oma Säästöpankki 020 764 0600 Nordea Yrityspalvelu 0200 2121

VAKUUTTAMINEN Fennia 010 503 3971 Lähi Tapiola, Kaakkois-Suomi 010 195 101 Pohjola 010 559 11 YRITYKSEN VEROTUS KPMG Oy Ab Paavo Martikainen, veroasiantuntija 020 760 3244 paavo.martikainen@kpmg.fi PricewaterhouseCoopers Pasi Waris 020 787 7639 pasi.waris@fi.pwc.com

Muista myös Suomen Yrittäjien Valtakunnallinen neuvontapalvelunumero 09-229 221.

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015 13

ASIANTUNTIJA AUTTAA

OSAKEYHTIÖN MONIPUOLISET RAHOITUSVAIHTOEHDOT

M

erkittävä osa suomalaisista yrityksistä on osakeyhtiöitä.

Yhtiömuodosta voi olla verotuksellista hyötyä, mutta samalla myös rahoituksellisia vaihtoehtoja on tarjolla paljon enemmän kuin muissa yhtiömuodoissa. Vuonna 2006 uudistunut osakeyhtiölaki on tuonut monia helpotuksia yritystoiminnan rahoitukseen.

Lähtökohta on, että yritys saa rahoitusta toiminnalleen oman pääoman kautta tai vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella. Oma pääoma on yrityksen omaa varallisuutta ja vieras pääoma on yrityksen lainaa. Poikkeuksena edellisistä on välirahoitus, jossa on piirteitä molemmista.

Osakeanti on yleisin ja suosituin yrityksen rahoitusmuoto. Se voidaan suunnata tietyille osapuolille, mutta lähtökohtaisesti osakkeenomistajilla on oikeus merkitä annettavia osakkeita osakeomistuksensa suhteessa. Merkintähinta on yhtiön niin päättäessä mahdollistaa maksaa myös kuittaamalla tai apporttiomaisuudella. Lain olettama on, että merkintähinta kirjataan osakepääomaan.

Myös lainaan voi liittyä oikeus merkitä osakkeita. Vaihtovelkakirjalai-

nan ehdoksi voidaan sopia, että lainan eräännyttyä velkoja saa joko lainasumman takaisin korkoineen tai vaihtaa sen yrityksen osakkeisiin. Optiolainalla sijoittaja saa takaisin sijoittamansa lainapääoman, mutta voi halutessaan merkitä yrityksen osakkeita sovittuun hintaan tai korvauksetta.

Osakeyhtiö voi myös osakeyhtiölaissa määritellyin edellytyksin ottaa pääomalainan. Pääomalaina on osakeyhtiölaissa määritelty vieraan pääoman eräksi.

Pääomalainan takaisin- ja koronmaksu ovat erittäin rajoitettuja ja tarkoin säänneltyjä. Tästä huolimatta sitä voidaan pitää käyttökelpoisena keinona vahvistaa tasetta erityisesti yhtiön tehdessä tappiota.

Yhtiöön on mahdollista tehdä myös täysin vastikkeettomia sijoituksia. Tällöin puhutaan usein osakepääomasijoituksesta, jossa yhtiön osakepääomaan sijoitetaan varoja, mutta ei anneta uusia osakkeita.

Yhtiön rahoituksellista asemaa harkitessa ei kannata unohtaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa (SVOP).

Tätä rahastoa on mahdollista kartuttaa esimerkiksi osakeannin yhteydessä tai annettaessa uusia optio-oikeuksia, milloin merkintähinta sijoitetaan SVOP-ra-

Sanottua

Ja siitä tulosta, jota toimittajat sinnikkäästi väittävät ”verottomaksi”, on yrittäjä maksanut veron jo kolmesti. / @SarasvuoJari *Yrittäjän selkäranka joustaa ensimmäisenä. Emme vingu palkanalennuksia. / Jussi Järventaus, Suomen Yrittäjät, MTV3 Huomenta Suomi 21.4.

14 Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

hastoon. SVOP- rahasto esitetään omana erillisenä ryhmänään yhtiön tilinpäätöksessä ja se on yhtiön vapaata omaa pääomaa, jota voidaan käyttää varojen jaossa. Mahdollista on tehdä myös vastikkeeton suora sijoitus SVOP-rahastoon, joka on helppo tapa lisätä yhtiön vapaata omaa pääomaa.

Nykyinen osakeyhtiölaki tarjoaa yhtiöille joustavia ja tehokkaita keinoja rahoituksellisen asemansa parantamiseen.

Sopivimman rahoitusmuodon valinta edellyttää kuitenkin aina tarkkaa harkintaa, jossa on huomioitava monia seikkoja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rahoituksen ehtoihin, veroseuraamuksiin ja muutoksiin yhtiön omistussuhteissa. Tässä asiantuntija voi olla avuksi.

Petri Anttila Lakimies Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Jos johonkin rahaa pitäisi laittaa, niin juuri koulutuksen, yliopistojen tutkimustoimintaan ja yritysten t&k-satsauksiin. Ne poikivat uutta osaamista ja uusia yrityksiä, myös tulevasiuudessa. / Kauppalehti, Jari Saario 29.4.

Yritt채j채 Etel채-Karjala 2/2015 15

sähkösopimuksET edulliseen hintaan paikalliselta yhtiöltä. ota yhteyttä! energianmyynti@lreoy.fi tai soita 020 690 505 (valinta 3)

lappeenrannanenergia.fi

Simolantie 18,2/2015 53600 Lappeenranta • Asiakaspalvelu 020 690 505 (mpm/pvm) • asiakaspalvelu@lreoy.fi 16 Yrittäjä Etelä-Karjala

YLIOPISTOLTA YRITTÄJÄKSI TEKSTI: KATJA TIIKASALO, KUVA: SATU TÄHKÄ

ASIANTUNTIJA AUTTAA

Wirma Lappeenranta Oy Laserkatu 6, Lappeenranta Puh. (05) 616 3400 www.wirma.fi

M

ikä on maailman suurin ympäristöuhka? LCA Consulting Oy:n toimitusjohtajan Antti Niskasen mukaan uhkana on ilmaston lämpeneminen sekä luonnonvarojen kestämätön kulutus.

Taipalsaarelaislähtöisen Niskasen tie yrittäjyyteen alkoi energiatekniikan opinnoista LUT:lla, jossa seuraavat 10 vuotta työurasta vierähti. Halu auttaa yrityksiä konkreettisesti vei lopullisesti Niskasen yrittäjän tielle. – Nyt pystyn jalkauttamaan koulutuksen ja tutkimuksen kautta saadun tiedon ja osaamisen suoraan yritysten sekä julkisen sektorin hyödynnettäväksi. Yritysten kilpailukyky paranee, kustannukset laskevat ja sivutuotteena maailmakin voi paremmin. Ei hullumpi homma, Niskanen kertoo hymyillen.

Yrityksensä hän perusti noin kaksi vuotta sitten kollegoiden kanssa. Tuotteiden ja palveluiden elinkaaren ympäristövaikutusten sekä materiaali- ja energiatehokkuuden hallintaan erikoistunut yritys tarjoaa asiakkaan tarpeisiin energia­, ympäristö­ja jätehuoltoalan asiantuntijapalveluita.

Yrityksen referenssilistasta löytyvät niin Fortumin, Technopoliksen, Motivan kuin kaupunkienkin nimiä, joille on tehty toimialasta ja tarpeista riippuen mm selvityksiä lämmitystapamuutoksista, energiasäästökartoituksia sekä ympäristöohjelmia. – Teemme yrityksille muun muassa selvityksiä materiaalien käytöstä, tavoitteena on minimoida hävikkiä. Yritykset voivat hakea tukea Työ- ja elinkeinoministeriöltä katselmuksien tekoon, Niskanen vinkkaa.

Yrityksellä on tilat Skinnarilan StartupMillissä. Niskanen on erityisen tyytyväinen tilan toimintamalliin. - En voisi kuvitella parempaa tilaa meille. Yhteisöllinen tila on tuonut toimintaamme paljon lisäarvoa. Jaamme vinkkejä avoimesti siitäkin huolimatta että osa yrityksistä on toistensa kilpailijoita. Ei ole asiaa mistä siellä ei voisi puhua ja sparrausapua löytyy aina, Niskanen jatkaa.

Wirma Lappeenrannan tuki on ollut myös vahvassa roolissa yritystä kehitettäessä. Meillä oli hieman idealistisia ajatuksia kuinka palveluja saisi kaupaksi.– Aloitettaessa emme olleet tuotteistaneet palveluitamme riittävän pitkälle. Olemme tavanneet vähintään viikoittain jonkun wirmalaisen kanssa ja osallistuneet Wirman järjestämiin koulutuksiin ja valmennuksiin, yrittäjä kertoo.

Yritys on luomassa Etelä-Karjalaan hanketta, jossa selvitetään alueella tuotettuja materiaali- ja jätevirtoja. - Toisen jäte on toisen raaka-aine ja pyrimme selittämään kuinka näitä hyödynnetään alueellisesti maksimaalisesti talouden ja ympäristön näkökulmista. Samalla pyritään luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja seudulle. Tämä kansantaloudellisestikin merkittävä asia on alueellisesti tärkeä ja toivomme yrityksiä hankkeeseen mukaan, Niskanen kertoo.

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015 17

LOUNAALLA

PUHETTA RAHASTA TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN, KUVAT: SAMI KONTTO

Yrittäjä Jarmo Ikäheimonen toivoo pankeilta enemmän riskinottokykyä. Kansanedustaja Jukka Kopra satsaisi muun muassa innovaatiorahastoon.

Fakta on se, että Suomessa ei investoida riittävästi.

I

matra Bistron ikkunasta näkyy aurinkoiselle kävelykadulle, joka on yllättävän vilkas tavallisena maanantaipäivänä. Jarmo Ikäheimonen toivoo, että venäläiset turistitkin palaisivat pian.

Ikäheimonen aloitti Center Hotel Imatran ja Imatra Bistron yrittäjänä runsas vuosi sitten. Viiden vuoden yrittäjätaipaleensa aikana hän on huomannut pankkien rahahanojen tiukentuneen. Se näkyy erityisesti vakuuksissa.

– Nyt ensimmäinen kommentti pankissa on, että pankin vakuusasema ei saa heikentyä. Rahoitusta kyllä löytyy, jos yrittäjä panee kaiken omaisuuden kaniin. Mutta ei kai yrittämisen idea ole se, että sinulla on omaisuus vakuutena koko yrittämisen ajan?

– Vaikuttaa siltä, että pankit pelaavat varman päälle. Yhtään riskiä ei haluta ottaa, huomauttaa Kopra.

Ikäheimonen nyökyttelee. Erityisen huolissaan hän on nuorista yrittäjistä. Heille ei ole vielä kertynyt omaisuutta, jota laittaa vakuudeksi.

– Yrittämisen kynnystä olisi alennettava. Rahoitusta pitäisi saada helpommin, ja epäonnistumisetkin sallia, Ikäheimonen pohtii.

Rahaa innovaatioihin Jukka Kopran mukaan rahaa pitäisi saada joustavammin myös Finnverasta.

– Finnveran toiminta on aika jäykkää, ja takaukset ovat kalliita. Takauksen hinta on 4 prosenttia. Jos yrittäjä ottaa pankista 100 000 euron lainan, hän joutuu pankin korkojen lisäksi maksamaan 4000 euroa vuodessa Finnveralle.

Yrittäjiä voisi Kopran mukaan auttaa ainakin kahdella konkreettisella asialla. Toinen näistä on jo työn alla eli alv-maksujen muuttaminen laskuperusteisesta eräpäiväperusteiseksi. Muutos helpottaisi yrityksiä, joilla on pitkiä maksuaikoja.

– Toinen iso juttu on innovaatiorahaston perustaminen. Tästä ovat puhuneet sekä kokoomus että keskusta. Valtio voisi sijoittaa useamman miljardin, ja rahaa myönnettäisiin tietyin perustein start up -yrityksille ja vakiintuneillekin yrityksille. Kyse voisi olla edullisesta lainasta tai jopa lahjasta, jos valtiolla on siihen varaa.

Kopra huomauttaa, että rahoitusta pitäisi saada myös teknologiapuolen hautomoihin.

– Tarvitsemme tutkimus- ja tuotekehitysrahaa tukemaan tekniikan ja lääketieteen tutkimusta. Se kehittäisi yrittäjyyttä pidemmällä tähtäimellä.

Kopra innostuu myös joukkorahoituksesta.

– Se pitäisi ehdottomasti ottaa Suomessa käyttöön. Mutta suomalainen yrityslainsäädäntö on aika takapajuista. Olemme kehittymätön maa tässä suhteessa.

Kansanedustaja Jukka Kopra ehti kiireidensä keskellä lounastamaan Imatralle Imatra Bistron yrittäjän Jarmo Ikäheimosen kanssa.

Alkoholin alvia pienemmäksi

MITÄ SYÖTIIN?

Kun ravintolapöydässä istutaan, niin puhe kiertyy alkoholiverotukseen.

– Voisi olla järkevä ratkaisu alentaa viinin alvia niin, että samalla yrittäjät sitoutuisivat säilyttämään alennuksen hinnoissa.

Trendi on nimittäin ollut pitkään se, että ihmiset hankkivat alkoholinsa vähittäiskaupasta tai Virosta, ja samalla alkoholin nauttiminen ravintoloissa vähenee, Ikäheimonen huomauttaa.

Kopra nyökyttelee. Hän kannattaa ylipäätään liberaalimpaa alkoholipolitiikkaa, jotta Viron ralli saataisiin loppumaan.

– Ja kun Viro nyt otettiin puheeksi, niin yksi yrittämistä kannustava keino olisi Viron malli – tai joku sen kaltainen. Valtiovarainministeriön asiantuntijoiden mukaanhan Viron malli on liian kallis toteuttaa. Olen itse ehkä vähän eri mieltä. Ratkaisuja pitäisi tutkia avoimin mielin, Kopra pohtii.

– Fakta on se, että Suomessa ei investoida riittävästi. Elinvoimainen yrittäminen edellyttää kuitenkin investointeja, Ikäheimonen huomauttaa.

• Metsäsienikeitto • Paistettu lohi, peruna-pinaattisose, punajuuret, yrttijogurtti • Kahvi

KUKA? Jukka Kopra • Lappeenrantalainen kansanedustaja ja yrittäjä • Yrittäjänä vuodesta 1996 • Kopran ohjelmistoyritys Tietokoura Oy työllistää 10 henkeä • Kansanedustajana vuodesta 2011

Jarmo Ikäheimonen • Imatralainen yrittäjä • Yrittäjänä vuodesta 2010 • Center Hotel Imatran ja Imatra Bistron lisäksi 4 leirintäaluetta, hotelli Savonlinnassa sekä Espoossa • Ikäheimosen yhtiöt työllistävät 20 vakituista ja 40 kausityöntekijää

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015 19

MIKSET VAIHTAISI PAREMPAAN? OmaSp on paikallinen tyytyväisten yritysasiakkaiden pankki.

Tehtävänämme on auttaa alueemme yrityksiä pärjäämään paremmin.

Meiltä löydät sopivat ratkaisut yrityksesi erilaisiin rahoitustarpeisiin ja saat sujuvasti toimivat maksuliikenne-, kassanhallinta- ja sijoituspalvelut.

Lue ohjeet helppoon pankin vaihtoon osoitteesta www.omasp.fi ja varaa tapaamisaika numerosta 0207 640 700

omasp.fi 20

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015 Puhelun hinta: lankapuhelimesta 0,0828 €/puh. + 0,07 €/min matkapuhelimesta 0,0828 €/puh. + 0,17 €/min

START-UP

START UP – TINYGIANT OY

IMATRANKOSKEN PIKKUJÄTIT TEKSTI: JAMI HOLTARI, KUVAT: SAMI KONTTO

I

matralta löytyy uusi neljän daltonin, siis nuoren miehen perustama toimisto, joka tarjoaa yrityksille innovatiivisia ratkaisuja myyntiin ja markkinointiin. Miehet tutustuivat toisiinsa työn kautta ja saivat idean yritykselle omia osaamisiaan vertailtuaan. TinyGiant perustettiin kesällä 2014 ja Imatran Tietotaloon omiin toimitiloihin muutettiin joulukuussa.

Tähän mennessä yritys on saanut jo kiitettävästi huomiota osakseen ja asiakkaitakin. Tunnetuin brändi E-Tag, sähköstaattinen muistilappu, löysi myyntikanavan TinyGiantin kautta. Nettisivuja yritys on myös rakentanut jo ison mää-

rän ja auttanut yrityksiä kansainvälistymään. Pikkujäteillä on iso halu auttaa maakunnan pk-yrityksiä menestymään, ja tämä on näkynyt myös koulutustilaisuuksissa joita KEHY on TinyGiantin kanssa järjestänyt. Win–win-periaate ohjaa yrittäjien tapaa toimia!

Nuorten miesten into yrittäjyyteen on kuin synnynnäistä. Vapaus ja vastuu tekevät yrittämisestä mielekästä ja kun yhdistetään erilaisten osaamisten (IT, markkinointi ja myynti, kielet, sopimushallinto) keihäänkärjet on toiminta sopivan tasapuolista jokaiselle. Antti, Jukka-Pekka, Sven ja Ari-Pekka omistavat myös yrityksen tasajaolla.

Asiakkaina palvelujen osalta ovat maakunnan pk-yritykset ja tuotteiden osalta maailma laajemminkin. Juuri lanseerattu käännöspalvelu kielimuuli.fi, joka auttaa kääntämään mistä tahansa tiedosta verkossa sähköisesti, nopeasti ja kaikilla tärkeimmillä kielillä, etsii markkinoita koko Suomesta. Paikallisuus säilyy, mutta maailmalle mennään, pikkujätit lupaavat. Kasvua on myös näkyvissä eikä tätä pidä epäillä. Myynnin ja markkinoinnin eteen tarvitaan erityisesti Etelä-Karjalassa selkeitä edistysaskeleita ja TinyGiant voi olla suunnannäyttäjänä.

Daltonin veljekset A-P, Sven, Jukkis ja Antti saluunanovella.

Myynnin ja markkinoinnin eteen tarvitaan erityisesti EteläKarjalassa selkeitä edistysaskeleita.

TinyGiant Oy Toimitusjohtaja: Antti Korhonen Imatra www.tinygiant.fi www.kielimuuli.fi

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015 21

INTOHIMONA

”INTOHIMONA SUPERMOTO”

Imatralainen Jani Karttiala harrastaa yrittämisen vastapainoksi ratamoottoripyöräilyn ja motocrossin sekoitusta, supermotoa.

TEKSTI: MARJA TAMMINEN, KUVA: TAPIO LEHTONEN

O

len ollut pienestä asti kiinnostunut moottoriurheilusta ja ajanut ensimmäisen kerran motocross-pyörällä 4-vuotiaana.

Aina on ollut menossa mukana joku kaksipyöräinen ja tällä hetkellä ajan harrastepohjalta supermoton SM-sarjassa. Nyt on alkamassa neljäs vuosi, ennen SM-sarjaan siirtymistä sijoituin lajin Suomen Cupissa toiseksi.

Harjoittelemassa olen käynyt myös ulkomailla mutta kilpailut ovat keskittyneet vielä Suomen rajojen sisäpuolelle.

Urheilulajina supermoto on Suomessa melko uusi, rata on 70 % asfalttia, 30 % hiekkaa ja radan hiekkaosuudella on hyppyreitä.

Lajin SM-sarjan kilpailukausi alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Tänä vuonna SM-sarjan päätöskilpailu ajetaan 22 Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

syyskuussa Imatran Kurkvuoressa ja olen itse ollut myötävaikuttamassa osakilpailun saamista Imatralle sekä mukana myös kilpailun järjestelyissä.”

Supermoton SM-sarjan päätöskilpailu 5.9.2015 Imatran Kurkvuoressa.

Imatran Sähköasennus Oy Toimitusjohtaja: Jani Karttiala Imatra www.imatransahkoasennus.fi

ASIANTUNTIJA AUTTAA

YHTIÖN RAHOITUKSEN, HALLINNON JA YRITYSKAUPAN SUHDE

Y

ritys voi kerätä rahoitusta toimintaansa varten joko oman tai vieraan pääoman ehtoisena. Ensiksi mainittua saadaan kääntymällä omistajien ja/tai pääomasijoittajien puoleen. Viimeksi mainittua taas pyydetään pankeilta ja Finnveralta. En käsittele tässä vierasta pääomaa.

Pääomasijoittajaa kiinnostaa erityisesti se, mihin he ovat sijoittamassa varojaan. Rahoitettavan eli kohdeyrityksen tarkistaminen on riskien hallintaa.

Jotta tällainen tarkistus on mahdollista tehdä, pitää yrityksen asiakirjat, kuten asiakassopimukset, hallituksen ja yhtiökokouspöytäkirjat ja omistajien väliset osakassopimukset, olla laadittuina. Samoin yhtiön kirjanpito- ja muut taloudellisen aineisto pitää olla ajantasalla.

Kiinteistöihin liittyvät ympäristövastuut myös selvitetään.

Yhtiön toimintaa pitäisi aina viedä eteenpäin niin, että yhtiöstä voitaisiin

tehdä yrityskauppa periaatteessa minä tilikauden päivänä tahansa. Mikäli yhtiön asiakirjat eivät ole kunnossa, ei niiden laatiminen käy käden käänteessä.

Kun viimein puuttuvat asiakirjat on saatu laadittua, voi rahoittaja olla jo löytänyt toisen sijoituskohteen samalta toimialalta. Silloin ollaan auttamatta myöhässä. Hyvä tilaisuus on kiitänyt ohitse.

Yhtiön hallintoasioiden kunnossa pitäminen ei ole tärkeää ainoastaan pääomasijoittajia silmällä pitäen. Yrityskaupan voi toteuttaa osakevaihtona omien osakkeidensa avulla. Silloin ostettavan yhtiön omistajat eli myyjät saavat vastikkeena ostajayhtiön osakkeita. Tässäkin tilanteessa myyjätaho haluaa tietää, mitä ostajatahon yhtiö on syönyt.

Yrityksien arvonmääritys on hankalaa, mikäli taloudellinen ja juridinen tarkastus ei onnistu puutteellisen aineiston takia. Tietysti kaupat voidaan tehdä tästäkin huolimatta, mutta riskit jäävät ar-

Ennusteet, budjetointi ja raportointi palveluna

voitukseksi. Jotta tätä ongelmaa voitaisiin jollakin tavalla hallita, arvostuksessa käytettävät arvot lasketaan reilusti alakanttiin. Eli hyvin hoidetusta yhtiöstä saadaan parempi hinta kuin huonosti hoidetusta yhtiöstä.

Jouni Gauriloff Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Gauriloff Oy

Ohjaa liiketoimintaasi ennusteiden avulla Laadi tulos- ja rahoitusennusteet tilikauden loppuun tai rullaavasti haluamallesi ajanjaksolle.

Vertaile eri budjetti- ja ennustevaihtoehtojen vaikutuksia yrityksesi tulokseen. Suunnittele liiketoimintaasi palvelumme avulla.

Visman tilitoimisto on kokonaisvaltainen ratkaisu yrityksesi taloushallintoon. Saat tehokasta talousohjausta ja asiantuntevaa palvelua.

Ota yhteyttä: Asiakkuusjohtaja Päivi Nieminen Puh 040 545 7335 Visma Services Oy Lappeenranta

visma.fi/tilitoimistopalvelut

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015 23

NULLEKO SEURAAJA? JOHTAJA PÄÄLLIKKÖ ESIMIES YRITTÄUS VASTUULLINEN TEHTÄVÄ NUORISOTAKUU USKALLA JCI AISEE NÄKÖKULMIA TYÖHÖN JA URAAN YKSI PÄIVÄ 7.10.2015 MUKANA! #PAIVAJOHTAJANA UUSI SUKUPOLVI TULEVAISUUDEN TEAAKOSSA AINUTLAATUINEN KOKEMUS SEURAA JOHTAJAA OPISKELIJAT JA TYÖTTÖMÄT 17-24 VUOTIAS SINUSTAKO AAKKO KOUVOLA LAPPEENRANTA KOTKA IMATRA HAMINA AMARI HEITTÄYDY SINULLEKO SEURAAJA? JOHTAJA PÄÄLNUORELLE MAHDOLLISUUS VASTUULLINEN TEHTÄVÄ NUOPÄIVÄ JOHTAJANA KAAKOSSA AVOIN MIELI ASENNE RATKAISEE NUORELLE MAHDOLLIJCI YKSI PÄIVÄ 7.10.2015 KALIFIKSI KALIFIN PAIKALLE UUSIKEHRUUHUONE OY N TEKIJÄT PÄIVÄ JOHTAJANA KAAKOSSA AINUTLAATUINEN SARI KAASINEN facebook.com / johtajanakaakko AA NUORELLE MAHDOLLISUUS OPISKELIJAT JA TYÖTTÖMÄTLAPPEENRANTA MAHDOLLISUUS KOUVOLA LAPPEENRANTA KOTKA IMATRA KAUPPAKAMARI HEITTÄYDY SINULLEKO SEURAAJA? JOHTA-Kun perustimme Kehruuhuone Oy:n, liityimme EtePäivä Johtajana on sinulle yksi tavallinen TTÄJÄ NUORELLE MAHDOLLISUUS VASTUULLINEN TEHTÄVÄlä-Karjalan Yrittäjiin, koska haluamme olla osa hytyöpäivä, mutta nuorelle ainutlaatuinen kokemus. vää yhteisöä. Yrittäjäjärjestössä on voimaa. Itselläni JCI AVOIN MIELI ASENNE RATKAISEE NÄKÖKULMIA TYÖHÖNon jo yli 20 vuoden kokemus yrittäjyydestä. Musiik2015 KALIFIKSI KALIFIN PAIKALLE #PAIVAJOHTAJANA UUSIkialan yritykseni Sari Kaasinen Oy:n kotipaikka on N TEKIJÄT Päivä PÄIVÄ JOHTAJANA KAAKOSSA AINUTLAATUINENPohjois-Karjala, jossa yritykseni on paikallisen yritJohtajana -tempauksessa johtavassa asemassa AA NUORELLE OPISKELIJAT JA TYÖTTÖMÄTtäjäyhdistyksen jäsen. olevat MAHDOLLISUUS ja yrittäjät tarjoavat 17–24-vuotiaalle nuorelle tutustua johtajuuteen, yrittäjyyteen, EURAAJA?mahdollisuuden #JOHTAJANAKAAKKO KOUVOLA LAPPEENRANTA vastuunkantamiseen työelämässä ja kiinnostavan TYÖELÄMÄ NUORKAUPPAKAMARI HEITTÄYDY SINULLEKOPÄÄASIA toimialan eri ammatteihin.

LIKKÖ ESIMIES YRITTÄJÄ NUORELLE MAHDOLLISUUS VASpääset mukaan: RISOTAKUUNäin USKALLA JCI AVOIN MIELI ASENNE RATKAISEEANNE PARTANEN LAPPEENRANTA Varaa kalenterista RAAN YKSI1.PÄIVÄ 7.10.20157.10.2015.

KALIFIKSI KALIFIN PAIKALLE #PAI2. Ilmoittaudu 31.5. mennessä osoitteessa OLVI TULEVAISUUDEN TEKIJÄT PÄIVÄ JOHTAJANA KAAKOSSAOlen toiminut bit.ly/johtajat2015.

SEURAA3.JOHTAJAA NUORELLE MAHDOLLISUUS OPISKE-yrittäjänä 34 vuotta.

Haasta hyviä johtajia mukaan tempaukseen.

4. Valmistaudu mielenkiintoiseen päivään.

24 VUOTIAS SINUSTAKO SEURAAJA? #JOHTAJANAKAAKKOYrittäjäyhdistykseen liityin sen jälkeen, KOTKA IMATRA HAMINA TYÖELÄMÄ Lisätietoja, Nuorkauppakamari ry: NUORKAUPPAKAMARIkun Etelä-Karjalan AKAAKKOHeidi SINULLEKO SEURAAJA? JOHTAJA PÄÄLLIKKÖ ESI-Naisyrittäjät valitsivat Nevalainen, Imatran Nkk, puh.

050 359 5895 Iiris Hjelt, Lappeenrannan Nkk, puh.

050 099 1758 E MAHDOLLISUUS VASTUULLINEN TEHTÄVÄ NUORISOTAKUUminut vuoden yrittäjänaiseksi. Olin ASENNE RATKAISEE NÄKÖKULMIA TYÖHÖN JA URAAN YKSItodella vaikuttunut siitä, että he olivat valmiit ALIFIN PAIKALLE #PAIVAJOHTAJANA UUSI SUKUPOLVI TULE-valitsemaan jäsenistöön kuulumattoman. Nyt sinäkinAINUTLAATUINEN päivä aikaasi. KOKEMUS SEURAAminulla riittää myös enemmän potkua osallistua OHTAJANAAnna KAAKOSSA yrittäjäjärjestön toimintaan, kun ruuhkavuodet ovat voi olla elinikäinen DOLLISUUSSillä OPISKELIJAT JA TYÖTTÖMÄT 17-24 VUOTIAS SI-helpottaneet. vaikutus nuoren elämään.

TAJANAKAAKKO KOUVOLA LAPPEENRANTA KOTKA IMATRA KAUPPAKAMARI HEITTÄYDY SINULLEKO SEURAAJA? JOHTATTÄJÄ NUORELLE MAHDOLLISUUS VASTUULLINEN TEHTÄVÄTIMO MARTIKAINEN TMI JCI AVOIN MIELI ASENNE RATKAISEE NUORELLE MAHDOLRUOKOLAHTI JCI YKSI PÄIVÄ 7.10.2015 KALIFIKSI KALIFIN PAIKALLE UUSI N TEKIJÄT PÄIVÄ JOHTAJANA KAAKOSSA AINUTLAATUINENOlen ollut sivutoimisena Tom Färd Riku Kallioniemi AA NUORELLE MAHDOLLISUUS OPISKELIJAT JA TYÖTTÖMÄTyrittäjän vuoden KAUPPIAS, K-SUPERMARKET TOIMITUSJOHTAJA, SAIPA päivät. Yritykseni ala IMATRANKOSKI MAHDOLLISUUS on ohjelmatoimisto ja KOTKA IMATRA HAMINA TYÖELÄMÄ NUORKAUPPAKAMARImanageripalvelut eli RAAJA? JOHTAJA PÄÄLLIKKÖ YRITTÄJÄ NUORELLEjärjestän lavatansseja.

Pysy kuulolla jaESIMIES vinkkaa tempauksesta muillekin: #johtajanakaakko, #paivajohtajana INEN TEHTÄVÄ NUORISOTAKUU USKALLA JCI AVOIN MIELILiityin jäseneksi, koska Päivä Johtajana @johtajanakaakko KALIFIKSIyrittäjäjärjestöstä saa etuja, KULMIA TYÖHÖN JAKaakossa URAAN @johtajanakaakko YKSI PÄIVÄ 7.10.2015 tietoa ja kurssituksia.

OHTAJANA UUSI SUKUPOLVI TULEVAISUUDEN TEKIJÄT PÄI-

SINULLEKO

SEURAAJA? 7.10. 2015

24 Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

FissioMedia

UUDET JÄSENET

MUKANA!

IMATRAN SEUDUN YRITTÄJÄT RY

J. Silvennoinen Tmi

Tmi Antti Mönkkönen

1351 M ja S Jäppinen Oy / R-Kioski

Kehruuhuone Oy

Urakointi V Hermunen Oy

Artun Koiratarvike Avoin yhtiö

Kotiapu Salla Sairanen

Good Agenda Oy

Lappeenrannan Rengaspalvelu

RUOKOLAHDEN YRITTÄJÄT RY

Imatran Kotiapu Oy

O.Tolonen

Jarno Tuomainen

Kauneushoitola Dreams

Oivalluksen Ovi

Rakennuspalvelu A. Teräväinen

KEHO Liikunta- ja hyvinvointipalvelut

PK-Muutos Oy

Saimaan Sähkö ja Lvi Oy

Luontaishoitola Miracles

Pääasia

Timo Martikainen Tmi

Saimaan Telttasaunat Oy

Rakennustyö Ruokonen Oy

Tmi Minna Nenonen

Taksi Lehtonen Oili

Refomatic Oy

Traktoriurakointi Nenonen

Tmi JT. Hirvonen

Tarjan asbesti- ja kuitulaboratorio Oy

Tmi Miila Mättölä

Tmi Netta Pulliainen

SAAREN YRITTÄJÄT RY

Tmi Ramy Nofal / Imatran Suolahuone

Tmi Reijo Virta

Trans Laukkanen ky

LEMIN YRITTÄJÄT RY

SAVITAIPALEEN YRITTÄJÄT RY

Timin Arkki

Ellenin kukka

Kleopatra

LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄT RY

Jakeluasema ja Kahvio Suutari Ky

Rakennusliike MVR-Infra Oy 1343 Eeva Kekola Oy / R-Kioski Joutseno tori

LUUMÄN YRITTÄJÄT RY

Karoliinan Kotipalvelut

1374 Santtu Hjerppe Oy / R-Kioski Saimaantie

Maanrakennustyöt Pasi Heikkilä Oy

KotipalveluRM & RiEsa Oy

4i2M Consulting 4T Turva Oy Arctic-TT Bongusta avoin yhtiö Datatelex Oy Erikoishammaslääkäri Riikka Puustinen Oy Fokus-Pokus Hoitoa Kotiin Oy Heidi Pellinen Huuhtanen Jorma Juhani/ J.Huuhtanen Tmi J. Hietasara tmi

Tehdään henkilöstöstä kannattava sijoitus yrityksellesi.

VMP Group Lappeenranta Snellmaninkatu 10, 2. krs 040 307 5600

Lue lisää

vmp.fi

Sanottua

Brändinä Team Finland on hyvä. Kuitenkin ilman yritysmaailman vankkaa näkemystä ja osallistumista suunnittelutoimintaan ja toteutukseen brändistä uhkaa tulla pop up tai flop. / Pirjo Karhu, Yríttäjän Ytimessä -blogi, yrittajat.fi

Älä koskaan tee kompromissia siinä, miten haluat, että teillä tehdään työtä. / Susanna Rantanen, Yrittäjän Ytimessä -blogi, yrittajat.fi

Kaikki ovat yksimielisiä turhan byrokratian purkamisesta, mutta kuka siitä ottaa oikeasti kopin? Mitään ei tapahdu. #vaalit2015 #yrittäjät / @kimmokoivikko Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015 25

KOSKINÄYTÖKSET PÄIVITTÄIN 22.6.-23.8. KLO 18.00 2.6.-9.8.

KATUJUNA WUOKSI-WILLE

- kesän uutuus Imatralla! www.imatrankatujuna.fi

JATKUVA LEGO-NÄYTTELY 27.6.-1.8.

SUKLAASYDÄN 60-luvun iki-ihania sävelmiä, pääroolissa Maria Lund Kruununpuiston kesäteatterissa

sisustus- ja lahjatavaraliike Carelianan tiloissa kävelykatu Koskenpartaalla

KATSO KAIKKI SEUDUN TAPAHTUMAT:

tapahtumat.ekarjala.fi Matkailupalvelut Puh. (05) 235 2330 imatra@gosaimaa.com

26 Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

Lappeenrannan ja Imatran seutu

ol a

alueyhtiöt ja Dextra.

LähiTapiolan henkilövakuutusasiakkaana voit soittaa maksutta TerveysHelppiin, jossa Lääkärikeskus Dextran ammattilaiset tarjoavat apua kaikenlaisiin vaivoihin flunssasta luunmurtumiin, kaikkialla Suomessa. Tarvittaessa saat heti ajan erikoislääkärille ja korvausasiasi vireille. Kuntoudut nopeammin, kun hoito hoidetaan alusta asti oikein. lahitapiola.fi/ terveyshelppi

Pa

lv

el

un ta

rj

ja t:

Lä

h

iT ap i

ol

a

K

es k

in

äi

Va k

u

,L iö

PARANET PIAN ne n

ö

äh

apiola Keskinäinen Henkivakuutus yh ä h iT ti

,L

i ap iT

SAIRAUDEN TAI TAPATURMAN SATTUESSA, SOITA

ut u

sy

ht

oa

KAAKKOIS-SUOMI

Sanottua Innostuksesta menestykseen

Miten vähimmäistyöajasta säätäminen lisäisi työllisyyttä? Kertokaa, kun en ymmärrä. Mistä ne tunnit tipahtavat? #yrittäjät #0-työsopimus / @JanneMakkula

• Tilintarkastus • Vero- ja lakipalvelut • Neuvontapalvelut

Ehkä yrittäjämyönteisyys vielä pesiytyy myös viranomaisiin ja kenties tulevaisuudessa asuinpaikka tai toimiala ei rajoita keinotekoisesti yritystoimintaa. / Pete Poskiparta, Varsinais-Suomen Yrittäjä 1-2/2015

Ota yhteyttä Heikki Tuomi, KHT P: 020 760 3388 etunimi.sukunimi@kpmg.fi Kauppakatu 40 D Lappeenranta

kpmg.fi

Meillä yrittäjillä ovat sopeuttamiskeinot valmiina, kun vain joku haluaisi niitä kuulla, niihin uskoa, tai uskon puutteessa vaikka uhmallaan vain kokeilla. / Tommi Matikainen, Uutisvuoksi 30.3.

Yrittäjillä on lupa odottaa ja vaatia uudelta eduskunnalta ja hallitusohjelmalta vastakaikua vaaleihin asettamiinsa tavoitteisiin. / Pia Rantanen, Uutisvuoksi 27.4.

38% - Sosiaalista mediaa käyttää 38 % yrityksistä / Lähde: Tilastokeskus

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015 27

ASIANTUNTIJA AUTTAA

SIJOITTAMISELLA PAREMPAA TUOTTOA YRITYSTEN KASSAVAROILLE Myös pk-yrityksen kannattaa hakea ylimääräisille kassavaroilleen parempaa tuottoa.

Y

hä useammin myös pienet yritykset ohjaavat osan kassaylijäämästään erilaisiin sijoituskohteisiin. Sijoittaminen koetaan tärkeäksi osaksi tehokasta taloushallintoa.

– Jos yrityksen kassavarat ovat suuret odotettaviin menoihin nähden, kannattaa ne sijoittaa tuottavasti. Sen sijaan, että yrittäjä ottaisi osinkoina rahaa yrityksestä, hän sijoittaa ne. Hän tekee usein sijoitukset yrityksensä nimissä, sanoo Jari Topra Nordean Etelä-Karjalan yrityskonttorista.

Kassanhallinnan perustan muodostavat riittävät varat yrityksen maksuliiketilillä. Tämän lisäksi osa kassavaroista voidaan sijoittaa myös muihin matalariskisiin lyhytaikaisiin sijoitustuotteisiin.

Mikäli yrityksellä ei ole suurempia investointeja näköpiirissä, kannattaa ylimääräiset kassavarat sijoittaa pidempiaikaiseen sijoitussalkkuun.

– Yrityksen sijoituspolitiikassa olennaisia tekijöitä ovat sijoitusaika, riski, tuottotavoite ja hajauttauttaminen, Topra korostaa.

Yrittäminen on pitkäjänteistä työtä, aivan kuten säästäminen ja sijoittaminen.

Säästämisen suunnittelu on hyvä jakaa lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmiin.

Lyhyen, noin vuoden, aikavälin tavoite voi olla varmistaa yrityksen maksuvalmius esimerkiksi säästämällä puskurirahasto hiljaisemmille kausille. Yrittäjän henkilökohtaisella puolella oma tavoite voi olla säästää vaikkapa perheen yhteiseen lomamatkaan.

Keskipitkän aikavälin säästösuunnitelma voi mahdollistaa suurempia investointeja tai toiminnan kasvattamisen.

Yrittäjälle itselleen tavoite voi olla auton vaihto tai kodin remontointi.

Pitkän aikavälin suunnitelmissa tavoite voi olla kansainvälistyminen tai vaikkapa yrityksen toiminnan jatkuvuuden

Yrityksen sijoituspolitiikassa olennaisia tekijöitä ovat sijoitusaika, riski, tuottotavoite ja hajauttauttaminen.

28 Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

Nordea Lappeenranta Kauppakatu 40, Lappeenranta Puh. 0200 2121 www.nordea.fi

varmistaminen seuraavaa sukupolvea varten. Yrittäjälle erittäin tärkeä pitkän aikavälin säästötavoite on oman eläkkeen turvaaminen, joka Topran mukaan kannattaa aloittaa välittömästi yrityksen perustamisen jälkeen.

Jari Topra toivottaa yrittäjät tervetulleiksi keskustelemaan sijoittamisesta Nordean Imatran tai Lappeenrannan konttoriin.

Liikejuridiikan asiantuntija

Lisää asiantuntemusta.

1.5. lähtien Marita Toikka, lakimies, varatuomari.

LAKIPALVELUT YRITYKSILLE JA YRITTÄJILLE. LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA laineco.fi

Asianajotoimisto Laine Nikkanen Luukko Oy | p. 010 5811 440 Hyväntuulentie 4, 53100 Lappeenranta | Tainionkoskentie 22, 55100 Imatra Kari J Laine | asianajaja, varatuomari | p. 010 5811 441 | kari.j.laine@laineco.fi Jussi Luukko | asianajaja | p. 010 5811 443 | jussi.luukko@laineco.fi Jouni Nikkanen | asianajaja, KTM | p. 010 5811 442 | jouni.nikkanen@laineco.fi Marita Toikka | varatuomari | p. 010 5811 446 | marita.toikka@laineco.fi

150428 Laineco ilmoitus 200x130 Yrittajaposti v2p.indd 1

29.4.2015 9.54

Etsitkö uutta suuntaa?

Lue lisää www.woimistamo.fi

Etelä-Karjalan Yrittäjien jäsen

Rakennusjätteiden vastaanotto Tarjoamme vastaano�opalveluja rakennusjä�eille sekä yritysjä�eille. Toimitamme jä�eet ensisijaises� hyötykäy�öön.

Hoidamme lajittelutyön puolestanne!

Kysy tarjous ja lisätietoja: Käy�öpäällikkö Ossi Huovinen, puh. 010 841 1834, ossi.huovinen@ekjh.

Kukkuroinmäen jätekeskus: Hulkonmäen�e 130, 54190 Konnunsuo, avoinna: ma‐pe klo 7‐20, puh. 010 841 1813 Asiakaspalvelu: ma‐pe klo 9‐15, puh. 010 841 1818, asiakaspalvelu@ekjh., www.ekjh. Puheluhinnat: 0,0835 €/puhelu + lankapuhelimesta 0,06 €/min ja matkapuhelimesta 0,1717 €/min (alv 24 %)

ASIANTUNTIJA AUTTAA

VAHVA LUOTTAMUS YRITTÄMISEEN

P

erustehtävänämme on ollut jo yli sadan vuoden ajan asiakkaidemme, asiakasomistajiemme ja toimintaympäristömme kestävän taloudellisen menestyksen edistäminen.

– Meille on elintärkeää, että EteläKarjalassa toimivat yritykset menestyvät ja ovat kilpailukykyisiä, koska se vaikuttaa koko maakunnan elinvoimaisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin, kertoo OP Etelä-Karjalan toimitusjohtaja Petri Krohns.

– Yritykset tarvitsevat liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun investointeja. Meidän roolimme paikallisena yhteistyökumppanina on tarjota asiantuntemuksemme ja löytää yrittäjälle sopivat rahoitusratkaisut. OP Etelä-Karjalan vahvan vakavaraisuuden ansiosta olem-

me voineet rahoittaa yritysten suuriakin hankkeita, vaikka ajat ovat olleet jo vuosia taloudellisesti haastavia.

Investointi mahdollistaa toiminnan kehittämisen Myllymäen laskettelukeskuksen toimitusjohtaja Jyri Paunonen tuntee yrittämisen haasteet, mutta luottaa Myllymäen menestysmahdollisuuksiin. Jo usean vuoden ajan laskettelukeskuksen yritystoimintaa pyörittänyt Paunonen osti toukokuussa Lappeenrannan kaupungilta laskettelukeskuksen rakennukset ja hissit. Rahoitus järjestyi OP Etelä-Karjalasta, mutta Paunonen laittoi myös omia varojaan investointiin.

– Jos en uskoisi Myllymäen toimintaan ja tulevaisuuteen, en olisi lähtenyt investoimaan. Etelä-Karjalassa tarvi-

taan koko perheen talviliikuntapaikkoja ja haluan olla mukana kilpailussa tarjoamalla myös matkailijoille mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia. Toiminta on sesonkiluonteista ja haasteita toki riittää, kun sää vaikuttaa kauden aloitukseen ja pituuteen. 17 vuoden aikana on tullut nähtyä monenlaisia talvia, Paunonen toteaa.

– Investointi parantaa Myllymäen toimintaedellytyksiä. Tähän asti olen ollut vuokralla ja vuokra-ajat ovat olleet pituudeltaan vain viisi vuotta. Mittavia investointeja ja päätöksiä ei ole voinut tehdä, kun tulevaisuudesta ei ole ollut varmuutta. Tärkein juttu on se, että nyt voin kehittää laskettelukeskuksen toimintaa pitkäjänteisemmin ja panostaa toimintaan satakymmenenprosenttisesti.

Petri Krohns ja Jyri Paunonen Myllymäen rinteillä. Lumet ovat sulaneet, mutta tuleva laskettelusesonki on jo valmisteilla.

OP Etelä-Karjala Sovi tapaamisesta puh. 010 258 5110 tai etela-karjalan.yrityspalvelut@op.fi

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015 31

YRITYKSESI ILMOITUS TÄHÄN? OTA YHTEYTTÄ ekytoimisto@yrittajat.fi

Niska- ja selkähieronta Vyöhyketerapia jalkahieronta Meridiaanihieronta Kokovartalohieronta Sekä paljon muita hoitoja!

39€ 59€ 69€ 69€

30 min 50 min 50 min 55 min

Yrittäjien tukena jo 60 vuotta

Me PwC:llä otamme koko liiketoimintasi huomioon. Olemme kumppanisi mm. liiketoiminnan kehittämisessä, verotuksen optimoinnissa, lakiasioissa ja taloudellisen raportoinnin varmistamisessa.

Ota yhteyttä!

Tervetuloa!

KHT Pasi Waris, 020 787 7639 KHT Pasi Pietarinen, 020 787 7637 KHT Päivi Värjä, 020 787 7655 HTM Virve Juntunen, 020 787 7701 HTM Marja-Liisa Lohtander, 020 787 7583 PwC, Ratsumestarinkatu 10, 53900 Lappeenranta, www.pwc.fi

32 Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

Etelä-karjalan Yrittäjäposti 2_2015_92x130.indd 1

30.4.2015 12:32:4

Yrittäjä, muista kuitti!

Nämä asiat tulee kuitissa olla: 1. Elinkeinonharjoittajan nimi 2. Yhteystiedot 3. Y-tunnus 4. Kuitin antamispäivämäärä 5. Tunnistenumero 6. Myytyjen tavaroiden määrä ja laji 7. Palvelujen laji 8. Tavaroista ja palveluista suoritettu maksu arvonlisäveroineen ja verokantoineen Kuva: vero.fi

KAUPPA ESIMERKKI Oy Matti&Maija Puoti Kuntakatu 100, 12345 Kaupunki P. 010 12 34567 Y-tunnus: 1234567-8 2.1.2014 16:04:38 Kuitti: 12345 Kassa: 3 Asiakas: Kanta-asiakas Kortti: 1234 Tuotemerkki mehu 1 l app Tuote tee 20ps vihr persik-pa 2 x 15,50 Make up luomivärit

3.08 1.75 31.00

YHTEENSÄ KÄTEINEN TAKAISIN

35.83 40.00 4.17-

ALV VEROTON VERO VEROLLINEN 2 14.00% 4.24 0.59 4.83 YHTEENSÄ 4.24 0.59 4.83 3 24.00% 25.00 6.00 31.00 YHTEENSÄ 25.00 6.00 31.00 KIITOS KÄYNNISTÄ TERVETULOA UUDELLEEN! myyjä: Risto auki: ma-pe 7-21, la 7-18, (su 12-18) Mattimaijapuoti.fi

kenkäkauppa, autokauppa, konepaja, rautakauppa, Etelä-Karjalan Yrittäjien tapahtumia kahvila, rakennusliike, kirjapaino, kyläkauppa, mainostoimisto, baari, isännöintitoimisto, kirpputori, ravintola, kuljetusliike, kauneushoitola, 2.6. Yrittäjän tietoisku - korjaamo, verkkokauppa, vaatekauppa, kukkakauppa, leipomo, kuntosali, partuDigitalisoitumisen hyödyt yrittäjän näkökulmasta ri, Technopolis kampaamo,Vapaudenaukio, maansiirtoliike,Lappeenranta

Löydä Katsooma lisätiedot ja muut tapahtumat unelmasi yrittajat.fi/etelakarjalanyrittajat /tapahtumakalenteri koulutuspalveluyritys, kodin-konekorjaamo...

yritysporssi.fi

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015 33

NYT PÄNNII

LYPSYLLÄ

E

nnen maajussi huusi ’Ptrui Mansikki!’ ja lehmät kävelivät jonossa aitaukseen. Lypsyn lomassa maajussi silitti lehmää, tarjosi herkkuja, hieroi utareet ja herutteli maidot höyryävänä tonkkaan.

Paikalle tulleet tenavat saivat lämpimän ruiskaisun naamalleen. Lehmä tyytyväisenä märehtien meni toisten joukkoon ja pisti maate laitumelle. Iän myötä maidon ehtyessä se käveli tyynesti teurasautoon ja tarjosi huolenpidostaan palkaksi lihat kasvattajilleen.

Ei ole enää lypsyaitausta, ei polkua astelevia kantturoita. Eipä ole juuri niitä maajussejakaan, mutta lypsyinto on periytynyt nykyajan yrittäjille ja päättäjillekin. Kutsuhuudot kaikuvat notkuviin neuvottelupöytiin, joissa näytetään kauniita visioita tulevasta teknisen osaami-

sen keskellä. Käännetään kieli mutkille kuin pitkoa letitettäessä, ettei edes ymmärretä mitä sovitaan tai luvataan. Tehdään workshopeissa tiimworkkia ja eskaloidaan keissejä, benchmarkataan muita lypsäjiä.

Uusi lypsykulttuuri heruttaa loputkin hikitipat yrittäjän otsalta hänen kaivaessaan puurokaukalosta edes yhtä mantelia. Sairastua ei saa, väsyminen on kielletty ja aina on katseltava uusia laitumia valmiina sinne syöksymään. Vain parhaat lypsäjät ja lypsettävät menestyvät tuotannossa. On oltava tehokkaampi ja tuottavampi kuin naapuri, ettei vero- tai sairasteuraaksi joudu. Ikäännyttyään ei pääse kukkakedolle lepäämään, vaan sidotaan sänkyyn odottamaan päivittäisiä kuivia vaippoja.

Jälkipolville ei jää edes lihoja jakoon, vaan kaikki irtoava lypsetään veroina pohjattomaan hyvinvointitonkkaan. Kukaan ei ole kiireiltään ehtinyt tukkimaan reikää tonkassa, vaan koitetaan vaan kääntää utareita rullalle, että viimeisetkin tipat saadaan puristettua.

Olisiko aika katsoa, mihin maito tonkasta valuu, paikata reikä ja välillä hellästi taputtaa niitä tuottavia yrittäjiä?

Ehkä vapaaehtoisia lypsäjiä tulisi enemmän, ehkä tuottavuuskin paranisi. Ehkä aika ei enää menisi kiinnipitämiseen ja rauhattomien ruoskimiseen, vaan kaikki voisivat tehdä sen, mihin ovat koulutettu ja kasvatettu – ihan vapaaehtoisesti.

Uusi lypsykulttuuri heruttaa loputkin hikitipat yrittäjän otsalta hänen kaivaessaan puurokaukalosta edes yhtä mantelia.

34 Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015

Käytä SY:n jäsenetuja ja hyÜdyt!

Laskelma on esimerkki. Jäsenedut ovat tapauskohtaisia. Jäsenetuja tarjoava kumppani vastaa sisällÜstä. SY pidättää oikeudet mahdollisiin muutoksiin.

Alennukset euroina keskimäärin Alennus viikonlopun pakettiautovuokrasta

30 â‚Ź

Europcar

Yrityksen sairauskuluvakuutus alennus päiväkorvauksen maksusta

600 â‚Ź

Fennia

Alennus kaskoon

300 â‚Ź

Fennia

Yritysturva 1-9 henkilĂśn yrityksille

400 â‚Ź

Fennia

Etu kodin vakuutuksiin

90 â‚Ź

Fennia

Yrittäjän henkilÜturvan lisäosa

300 â‚Ź

Fennia

Esim. alennus puolen päivän koulutustilaisuudesta

100 â‚Ź

Suomen Yrittäjät

Fonecta Finder yhteystieto-palvelu

240 â‚Ź

Fonecta

Talouselämä-lehti Summa-palvelun kautta (12 kk)

74 â‚Ź

Talentum Media

Valvoja-tyĂśkalu

20-400 â‚Ź

Suomen Tilaajavastuu

Elisa Yrityspooli, alennusta kk-maksuista

2015

vähintään 200 ₏

Elisa

010-numerointi, 0 ₏ yhdessä puheratkaisu vakion kanssa

240 â‚Ź

Elisa

Elisa maksupäätepalvelu

100 â‚Ź

Elisa

Elisa Toimisto365 pilvipalvelu, veloituksetta avaus ja 2kk-maksuista

36,50 â‚Ź

Elisa

Alennus asianajopalveluista

1000 â‚Ź

Jurinet

Yrittäjälehti

10 â‚Ź

Suomen Yrittäjät

Verkko+lehti-ilmoitus YrityspÜrssissä

150 â‚Ź

Suomen Yrittäjät

Katso vuoden 2015 kaikki rahanarvoiset jäsenedut www.yrittajat.fi/ jasenedut

ZYS HIWWE â‚Ź

C

nR Xn R LM C C Zn C X C Xn C NnWIRIXYNE WnnW

/YR On]XnX + Tämän lisäksi saat 10–20 % alennuksen risteily- ja reittimatkoista Tallink Silja Linen ja Viking Linen laivoilla.

1-2 kertaa, arvo 200 â‚Ź.

+ Saat Suomen Yrittäjien oikeudellista puhelinneuvontaa esim.

+ Saat jäsenalennusta Teboilin ja Neste Oilin polttoaineista.

+ Yrittäjäsanomat 10 kertaa vuodessa, arvo n. 90₏.

+ Säästä kiinteistÜn energiakuluissa 5–65 % Skapat Energian palveluilla. + Yrittäjän ammattikirjallisuutta jäsenhintaan Suomen Yrittäjien kirjakaupasta, www.yrittajat.fi/ kirjallisuus

+ Saat myÜs 15 % alennuksen Holiday Clubin kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän majoitushinnasta. + Restel Hotel Group tarjoaa jäsenille huoneet sopimushinnoin

ja Ravintolamaailmassa jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pääruuan yhteydessä.

Yrittäjien jäsenten kesken, jotka ovat rekisterÜityneet Itella Verkostoon.

+ Itella arpoo 300 ₏:n arvoisen kylpylälahjakortin kaikkien Suomen

+ Tarkista oman aluejärjestÜsi tarjoamat edut www.yrittajat.fi/ aluejarjestot

Yrittäjä Etelä-Karjala 2/2015 35

www.yrittajat.fi

#teetoisin

Tutustu tarinaan ja toisintekemiseen osoitteessa ELISA.FI/TEETOISIN

Aseinaan Elisan laitteet ja palvelut.

Katso, miten kahden viikon erikoiskokeessa kävi.

Tilaa elisa.fi/ yritysverkkokauppa

Yrityspiste, Account Manager Ilkka Pitkänen 050 506 7713 email: ilkka.pitkanen@elisa.fi

Tule käymään tai varaa aika elisa.fi/ajanvaraus

Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm

Yrityspiste, Elisa myymälä, Lappeenranta Riku Roitto 050 555 1722 email: ext-riku.roitto@elisa.fi