Yrittäjä Etelä-Karjala 1/2023

VAIKUTTAJA VAILLA VERTAA

ONNISTUJA s. 10

HIITOLANJOEN UUSI ELÄMÄ

Anne Repo

YKSINPUURTAJA s. 24

YKSIN, MUTTA EI YKSINÄINEN

Tauno Lakkala

1/2023

Mirja Borgström

Tässä lehdessä:

YRITTÄJÄT VAALIKENTÄLLÄ. Eduskuntavaalit ovat nurkan takana ja meidänkin maakunnastamme on yrittäjätaustaisia ehdokkaita tarjolla. Yrittäjien Nostetaan rimaa -kampanja ja teesit kiteytyvät velkaantumisen pysäyttämiseen, yrittäjyyteen kannustavaan verotukseen ja työvoiman saatavuuden parantamiseen. Yrittäjillä on näihin konkreettiset ehdotukset ja 15.3. klo 15 IsoKristiinan vaalitentissämme pääset kuulemaan, miten maakuntamme ehdokkaat näihin vastaavat.

INVESTOINTEJA, INVESTOINTEJA. Tekemisen meininki vetää toimeliaisuutta ja Etelä-Karjalassa on hyviä alkuja tulevaisuuteen. Osaaminen, toimiva yrityskenttä ja ripeät luvitukset mahdollistavat juuri nyt päällä olevaan investointiaaltoon mukaanpääsyn. Aurinkoja pienydinvoimalat, vetytalous ja matkailu ovat esimerkkejä vahvuuksistamme ja kaikissa näissä on nyt liikettä oikeaan suuntaan. Kaikki hankkeet eivät varmasti toteudu, mutta eihän jokainen asiakaskaan osta. Yrittäjä tietää, miten tarjousten määrä, laatu ja sinnikäs työ johtaa aina osan hankkeista maaliin.

YRITTÄJÄJÄRJESTÖ YHDISTÄÄ ELINKEINOELÄMÄN. Yrittäjyys voi hyvin ja yritysten merkitys hyvinvointiyhteiskunnalle, taloudelle ja demokratialle on kirkastunut yhä selkeämmin maailman muutoksissa. Yrittäjät järjestönä on maamme kattavin elinkeinoelämän vaikuttaja ja kansanliike. Me toimimme ainoana yrittäjyyden ja elinkeinoelämän edistäjänä läpi Suomen pienistä kunnista aina valtakunnan ja EU-tasolle saakka. Arjessa tämä tarkoittaa neuvontaa, verkostoa ja etuja yrittäjälle samalla kun vaikutamme muun muassa lainsäädäntöön, lupakäytäntöihin, infraan ja asenteisiin yhteiskunnassamme.

Kohti uutta kevättä arvon yrittäjät!

Marko Hanhisuanto PÄÄTOIMITTAJA

Jaetaan Etelä-Karjalan alueen yrityksille painosmäärä 6800 kpl

Julkaisija Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Valtakatu 51, 53100 Lappeenranta puh. 050 325 7518 www.yrittajat.fi/etelakarjala

Päätoimittaja Marko Hanhisuanto puh. 050 440 8868 marko.hanhisuanto@yrittajat.fi Toimittaja Tiina Suomalainen Assistentti Marja Tamminen

Taitto Mainostoimisto Dominus Oy

Paino Lprint Oy

Kannen kuva Patric Huittinen

Teemat vuodelle 2023

1/2023 Vaikuttamista ja edunvalvontaa

2/2023 Ostetaan paikallista

3/2023 Työhyvinvointi

4/2023 Kasvu ja kehittyminen muutoksessa

Ilmoitusmyynti

Etelä-Karjalan Yrittäjät ry, puh. 050 325 7518

Mirja Borgström tekee paljon yhteistyötä myös Imatran kaupungin kanssa. Se on hänelle luontevaa, sillä hän ehti työskennellä kaupungilla kolmekymmentä vuotta ennen yrittäjäksi ryhtymistä.

VAIKUTTAJA VAILLA VERTAA

TEKSTI:

Yrittäjä Mirja Borgström tunnetaan naisena, joka ei pelaa pienillä panoksilla.

Isoja kulttuuritapahtumia tuottava Borgström osaa sytyttää kipinän myös yhteistyökumppaneihin.

Ihana kahvin tuoksu leijailee kahvila Majurskassa Lappeenrannan Linnoituksessa. Mirja Borgströmille tuoksu on tuttu ja merkityksellinen. Hän on tavannut yrittäjäuransa aikana lukemattomia yhteistyökumppaneita kahvikupin äärellä.

Isoja kulttuuritapahtumia tuottava Borgström, jos kuka, tietää, miten eri tahot saadaan innostumaan mukaan. Siihen tarvitaan kahvin lisäksi intohimoa, rohkeutta, luottamusta ja avoimuutta.

– Yhteistyökumppanit ja esiintyjät on saatava vakuutettua pitkin matkaa siitä, että nyt ollaan tekemässä jotain erityistä. On tartutettava kaikkiin buusti niin, että syttyy palo tehdä säihkettä yhdessä.

Tätä säihkettä nähtiin viimeksi Imatralla vuoden alussa, kun Borgström tuotti kulttuuritalo Virtaan Juhlavuoden tähtisumua -gaalakonsertin. Yhteistyökumppaneita oli liki neljäkymmentä, esiintyjiä ja muuta henkilökuntaa toinen mokoma.

Kaupungin kasvatti

Ennen yrittäjäksi ryhtymistä vuonna 2009 Borgström työskenteli kolmisenkymmentä vuotta Imatran kaupungin palveluksessa muun muassa markkinoinnissa ja kulttuuripuolella.

Kulttuuritoimenjohtajana hän toi Imatralle balettia ensimmäisen kerran jo vuonna 1994. Esitykset saivat jatkoa neljä vuotta myöhemmin, kun hän toimi Imatran 50-vuotisjuhlien pääsihteerinä. Näin syntyi idea tuottaa balettia joka vuosi. Balettigaala ehdittiin järjestää Imatralla kolmetoista kertaa ennen kuin se siirtyi Lappeenrantaan.

Sittemmin ihmiset alkoivat kysellä Borgströmiltä, eikö baletti saataisi Imatralle takaisin. Borgströmissä syttyi kipinä, eikä sitä sammuttanut enää mikään. Pietarista löytyi balettiryhmä

St Petersburg Ballet Theatre, ja ”Mission Imbossiblesta” tuli lopulta totta.

– Olen aina hakeutunut sellaisten asioiden pariin, joihin minulla on intohimo. Balettia olen rakastanut pikkutytöstä asti. Kun tekee asioita, joista innostuu, dynamo lähtee pyörimään, ja se tuottaa lisää energiaa.

Oravannahkakauppoja ja sisua

Isojen kulttuuritapahtumien tuottaminen on rankka laji, sanoo Borgström.

– Yrittäjä vastaa kaikesta ja kantaa myös kaikesta vastuun: taloudesta, myynnistä ja markkinoinnista, sopimuksista, logistiikasta, majoituksista, ruokailuista.

Työskennellessään Imatran kaupungilla Borgström sai luvan toteuttaa gaalan, mikäli kustannukset katetaan lipputuloilla ja yhteistyökumppaneiden tuloilla. Samalla sapluunalla hän toimii edelleen.

– Tapahtuman budjetista noin puolet muodostuu yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyistä ”oravannahkakaupoista” kuten mainos- ja majoitushintojen sekä tilavuokran vastaantuloista. Lipputulot kattavat toisen puolen.

Sietokykyä ja sisua on tarvittu matkan varrella. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat panneet pakan sekaisin, joskus aivan viime tinkaan. Uuden vuoden 2022 Imatra Ballet piti onnistua koronaturvatoimin, kunnes tuli yllättäen tieto, että ei onnistukaan. Baletti päätettiin siirtää pääsiäiselle. Ja sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, eikä pietarilaisella balettiryhmällä ollut enää mitään asiaa Suomeen.

Koska Borgström ei ole nainen, joka heittää pyyhkeen kehään, hän päätti keksiä muuta. Juhlavuoden tähtisumua -gaalakonsertti oli onnistunut ja Borgström toivoo, että se saa tuulta alleen.

TIINA SUOMALAINEN KUVAT: PATRIC HUITTINEN

MIRJA BORGSTRÖM

• Yrittäjänä MB Artsissa, joka tekee kulttuurituotantoa.

• Yrittäjänä MKB Saimaa Arts and Marketingissa, joka tekee konsultointia ja edustaa viinien maahantuontia.

• Imatran Seudun Yrittäjät.

• www.imatranjuhlagaala.fi

ELINVOIMAA IMATRALLE

Yritykset ovat tärkeä osa

kaupunkia, eikä meillä ole

elinvoimaa ilman niitä.

”Minä olen resurssi”

Laajat verkostot ja vahva kotiseuturakkaus kannattelevat Borgströmiä. Nuijamaalla syntynyt ja Imatralla vuodesta 1977 asunut nainen haluaa nostaa Imatraa ja sitä kautta koko Etelä-Karjalaa ”kirkkaampaan valoon”. Borgström puhuu yhteisöllisyyden puolesta – sitä on vaalittava.

Yrittäjänä kauniit sanat eivät kuitenkaan riitä, vaan sanojen katteeksi on myös oltava jotain. Borgström herättelee ja innostaa yhteistyökumppaneita laatulupauksella. Laadun on myös oltava niin korkea, että yhteistyökumppanit pysyvät mukana jatkossakin.

– Monesti valitetaan, että ei voi tehdä kun ei ole budjettia eikä resursseja. Ajattelen niin, että minä tai kuka vain meistä on se resurssi, jolla voi tehdä kaupungille ja koko seutukunnalle hyviä asioita.

Imatra sai uuden elinvoimajohtajan tammikuussa, kun imatralaissyntyinen Susanna Issakainen aloitti tehtävässään.

Elinvoimajohtaja on tärkeä linkki kaupungin ja yrityskentän välillä ja yksi Issakaisen tehtäväkokonaisuuksista onkin yrittäjäystävällisyyden edistäminen ja elinkeinomyönteisyys.

– Yhteistyö yrittäjäkentän kanssa on itsestäänselvyys. Yritykset ovat tärkeä osa kaupunkia, eikä meillä ole elinvoimaa ilman niitä. Imatran tavoitteena on olla Suomen paras paikka aloittaa ja kehittää yritystoimintaa. Imatralla on tavoitteen saavuttamiseksi hyviä edellytyksiä, sanoo Issakainen.

– Vahvuutenamme on se, että tietyt asiat etenevät hyvinkin ketterästi. Imatran seudun kehitysyhtiön toiminta on vakiintunutta ja se pystyy vastaamaan yrittäjien tarpeisiin matalalla kynnyksellä. Issakainen kehuu myös kaupungin sujuvaa vuoropuhelua yrittäjäkentän kanssa. Elinvoima-ohjausryhmässä on yrittäjäedustus ja ryhmässä käsitellään elinvoima-asioita hyvinkin konkreettisesti.

– Näen tärkeänä myös kaupungin konkreettisen panoksen työvoiman kanavoinnissa yrityksille. Esimerkiksi keväällä meillä käynnistyy Osaamisesta elinvoimaa -hanke.

Luottamus syntyy muun muassa avoimuudesta, sanoo Mirja Borgström.

Ajattelen niin, että minä tai kuka vain meistä on se resurssi, jolla voi tehdä kaupungille ja koko seutukunnalle hyviä asioita.

YRITTÄJÄ OSTAA

YRITTÄJÄLTÄ

5% alennus elintarvikkeista

K-Citymarket

Lappeenranta

Imatra

K-Supermarket

Kristiina

Lauritsala

Lehmus

Pirana

Rakuuna

Sammonlahti

Vuoksenniska

Neste K Simolantie

15 % jäsenetu autopesuista

Neste K Imatra

10 % jäsenetu lounaasta

15 % jäsenetu autopesuista

K-Market

Ahvenlampi

Hermanni

Kanneli

Karhumäki

Kivisalmi

Kourula

Lappeentie

Lihatehdas

Mattila

Meltola

Niiva

Ratakatu

Rautionkylä

Ruokolahti

Röksä

Savitaipale

Taavetti

Tirilä

Uukuniemen

Kyläkauppa

Uus-Lavola

Vapari

Voisalmi

Edun saat näyttämällä voimassa olevaa jäsenkorttia kassalla.

KPMG Lappeenrannassa 30 vuotta

Kiitos henkilöstöllemme ja asiakkaillemme luottamuksesta. Tarjoamme jatkossakin parhaan mahdollisen osaamisen ja sopivimmat ratkaisut juuri sinun yrityksesi liiketoiminnan tarpeisiin. Jatketaan työtä menestymisen eteen yhdessä.

KPMG Oy Ab Kauppakatu 40 D, Lappeenranta P: 020 760 3000, E: lappeenranta@kpmg.fi

Tilintarkastus | Vero- ja lakipalvelut | Liikkeenjohdon konsultointi | Yritys- ja rakennejärjestelyt

KESTÄVYYSRAPORTOINTI NOUSEE

TALOUDELLISEN RAPORTOINNNIN RINNALLE

TEKSTI: ELINA KAMPPI, KPMG KUVA: KPMG

Osaatko kertoa, mitkä ovat yritystäsi koskevat suurimmat kestävyysriskit? Entä mihin kestävyystekijöihin yritykselläsi on suurin vaikutus, sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä? Tulevina vuosina näiden riskien ja vaikutusten tunnistaminen ja niistä kertominen tulee pakolliseksi suurelle joukolle suomalaisia yrityksiä.

Kestävyydellä viittaan kestävän kehityksen eli ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallinnon teemoihin. Näitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, työntekijöiden hyvinvointi ja toimitusketjujen hallintaan liittyvät asiat. Yritysten täytyy pystyä tunnistamaan näiden teemojen olennaisuus omalle liiketoiminnalleen ja kertomaan, millaisen vaikutuksen yritys aiheuttaa ympäröivään maailmaan.

Yhä useampi yritys raportoi jatkossa kestävyydestään

Tulevat vaatimukset perustuvat EU:n kestävyysraportointidirektiiviin, jonka pohjalta tehdään muutoksia kirjanpito- ja tilintarkastuslakeihin. Jo nykyisellään suuret yhteiskunnallisesti merkittävät yritykset raportoivat olennaisista ei-taloudellisista tiedoista, mutta kestävyysraportointidirektiivin myötä raportointi täsmentyy merkittävästi, soveltamisala laajenee ja kestävyysraportointi tulee rajoitetun varmennuksen piiriin.

Vuodesta 2025 alkaen uudet raportointivelvoitteet alkavat koskea suuria yrityksiä, joiden osalta kaksi kolmesta seuraavasta kriteeristä täyttyy: työntekijöitä on vähintään 250, liikevaihtoa vähintään 40 miljoonaa euroa, ja/tai taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa. Ensimmäinen sääntelyn mukainen kestävyysraportti julkaistaan vuonna 2026. Vuotta myöhemmin velvoitteet ulottuvat myös listattuihin pk-yrityksiin.

Sopiva aika valmistautua lakimuutoksiin on nyt

Kyse ei ole pelkästä raportoinnista, vaan sen taustalla yrityksen täytyy kehittää sisäisiä prosessejaan ja panostaa kestävyystietojen keräämiseen, ei vain omasta toiminnastaan, vaan myös toimitusketjustaan. Hyvät uutiset ovat, että samalla yritykset oppivat uutta itsestään, oman toimintansa vaikutuksista ja kehitysmahdollisuuksista.

Työni kohokohtia on olla mukana tällaisessa kehitystyössä todistamassa asiakkaiden oivalluksia ja uusia suhtautumistapoja totuttuun tekemiseen. Paras lopputulos on sellainen, jossa kaikki hyötyvät: yritys, ihmiset ja planeetta. ■

Elina Kamppi työskentelee kestävän kehityksen asiantuntijana KPMG:n neuvontapalvelussa.

Eeva Siitoselle Silamuskoti on ollut sydämen asia. Hän toivoo, että yritykselle löytyy jatkaja, joka jakaa heidän arvonsa.

SILAMUSKOTIA LUOTSATAAN LÄMMÖLLÄ

Ympärivuorokautista asumispalvelua tarjoava Silamuskoti on tunnettu kodinomaisuudestaan. Nyt yrittäjät Eeva ja Jorma Siitonen haluaisivat jo väistyä taka-alalle.

Kissa makoilee nojatuolissa, televisiossa pyörii jokin päiväohjelma ja kaikkialla kuuluu kotoisa puheensorina. On lounasaika Silamuskodissa Simpeleellä. Lounaaksi on lahnapihvejä ja muusia ympärivuorokautista asumispalvelua tarjoavan yksikön omasta keittiöstä.

Yrittäjä Eeva Siitonen tietää, että juuri tämä on Silamuskodin vahvuus: lämmin kodinomaisuus, sekä pienuus. Yksikössä on 15 vakituista asukasta, enimmäkseen vanhuksia mutta myös kehitysvammaisia. Lisäksi yksi huone on varattu omaishoidettavien lyhytaikaiselle hoidolle. Tämä siksi, että Siitonen haluaa tukea omaishoitajien jaksamista.

Työntäyteisiä vuosia

Kun Änkilän koulu lopetti toimintansa näissä tiloissa vuonna 2008, aukesi Eeva Siitoselle mahdollisuus.

– Työskentelin perushoitajana kunnallisella puolella, mutta olin jo pitkään haaveillut paikasta, jossa voisin hoitaa asiakkaita niin kuin sydän sanoo.

Silamuskodin yrittäjiksi ryhtyivät Eevan ja hänen miehensä Jorman lisäksi kaksi pariskuntaa. Vuosien mittaan Siitoset ovat ostaneet muut pois ja vuodesta 2019 he ovat luotsanneet yritystä kahdestaan. Jorma teki pitkän uran paperimiehenä Simpeleen Metsä Boardilla. Nyt hän on eläkkeellä ja Silamuskodin osa-aikainen talonmies.

Olemme panneet puskaradion

Silmauskodin maine on kiirinyt ympäri maakuntaa, ja talo on ollut täynnä toiminnan alkuvuosista lähtien. Hoitajiakaan heidän ei ole ollut vaikea saada. Vakituista henkilökuntaa on kaksikymmentä.

Haastavimpana Eeva ja Jorma pitävät sote-alan yrittämiseen liittyvää byrokratiaa, joka tarkoittaa muun muassa jatkuvaa raportointia.

– Joku väittää, että hoitoalan yrityksiä ei valvota. Sen voin sanoa, että meitä yksityisiä ainakin valvotaan, Jorma huomauttaa.

Apua yrittäjäyhdistykseltä

Kun Silamuskoti aloitti, oli Etelä-Karjalassa seitsemän yksityistä pientä hoivakotia. Nyt Silamuskoti on ainut. Yksin ei ole kuitenkaan tarvinnut jäädä, vaan yritys on saanut Etelä-Karjalan Yrittäjiltä apua ja tukea muun muassa kilpailutuksissa.

Siitoset olisivat jo valmiita siirtymään eläkkeelle, ja uutta omistajaa etsitään. Tässäkin prosessissa yrittäjäyhdistys on apuna. Omistajanvaihdoksista vastaavan Pekka Lankisen kanssa on mietitty askelkuvioita. Yritys on myös saanut Elykeskukselta tukea, jonka turvin eräs lappeenrantalainen yritys on tekemässä useammanlaisia vaihtoehtoja myyntiä ajatellen. – Olemme panneet puskaradion laulamaan. Toivon, että joku löytäisi tämän, Eeva sanoo.

Siitosille Silamuskoti on antanut paljon muutakin kuin tienestiä. Eevasta parasta ovat ne hymyt ja kiitokset, joita asiakkailta ja heidän omaisiltaan tulee.

– Yrittäjänä voi myös itse määrätä, miten hoidetaan. Me olemme halunneet pitää kiinni omista arvoistamme, Jorma lisää.

SILAMUSKOTI

• Yrittäjät Eeva ja Jorma Siitonen.

• Imatran Seudun Yrittäjät.

• silamuskoti.com

TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVA: LIISA KUORTTINEN

laulamaan. Toivon, että joku löytäisi tämän.

TYÖNANTAJAN KORVAUSVELVOLLISUUS

KILPAILUKIELTOSOPIMUKSESTA

Työsopimuslaissa säädetyllä kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta työsopimuksen tekemiseen työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä toisen, kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan kanssa. Lisäksi kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Kilpailukieltosopimus edellyttää työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä, jonka arvioinnissa huomioidaan työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta. Lisäksi erityisen painavan syyn arvioinnissa huomioidaan työntekijän asema ja tehtävät sekä muut vastaavat seikat.

Nykyään kilpailukieltosopimuksen tekemisestä seuraa suoraan työsopimuslain perusteella työnantajalle velvollisuus maksaa korvausta rajoitusajalta työntekijälle. Jos rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, rajoitusajalta maksettavan korvauksen on vastattava 40 prosenttia työntekijän palkasta. Mikäli rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, rajoitusajalta maksettavan korvauksen on vastattava 60 prosenttia työntekijän palkasta. Rajoitusajaksi voidaan sopia enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä.

Työnantajalla on työsuhteen aikana oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus. Irtisanomisaika on vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantajalla ei ole irtisanomisoikeutta enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen.

Työsopimuksessa sovituissa kilpailukielloissa ovat vastakkain toisaalta työnantajan tarve estää työntekijän hallussa olevan liikesalaisuuden siirtyminen työntekijän mukana kilpailijan haltuun sekä toisaalta työntekijän oikeus hankkia elantonsa hyödyntämällä ammattitaitoaan ja osaamistaan työsuhteessa tai yrittäjänä. Kilpailukieltosopimuksen tarpeellisuuden arvioinnissa ja sopimuksen laatimisessa kannattaa hyödyntää asiantuntijan apua.

Tervetuloa kuulemaan tarkemmin aiheesta Galleria Pihattoon 20.4.2023 klo 16.00. ■

TEKSTI: MAIJU RINNE KUVA: LAURI AAPRO

Artikkelin kirjoittaja on Asianajotoimisto Laine Nikkanen Luukko Oy:n asianajaja Maiju Rinne.

MITEN YRITYKSEN ARVO LASKETAAN?

Yrityksen arvoon vaikuttavat useat tekijät, kuten arvonmäärityksen käyttötarkoitus. Yrityskauppatilanteessa oletukset liiketoiminnan kehityksestä sekä myyjän ja ostajan näkemykset kohteesta vaikuttavat yrityksen arvoon. Sukupolvenvaihdos– ja lahjoitustilanteessa yrityksen arvona voidaan usein käyttää verotuksen käypää arvoa.

Arvonmäärityksen avulla voidaan kauppahinnan selvittämisen lisäksi suunnitella järjestelystä aiheutuvia veroseuraamuksia. Arvonmääritys kannattaa tehdä jo suunnitteluvaiheessa. Tilaajana voi olla myös ostaja, joka haluaa varmistusta kauppahinnan oikeellisuudelle. Lahjoittaminen liittyy usein sukupolvenvaihdokseen, mutta voi toimia myös muissa yrityksen omistajavaihdoksissa.

Tavanomaisesti toisistaan riippumattomien osapuolten välisissä toimissa yrityksen arvo perustuu sen odotettuun tuloksentekokykyyn. Tuottoarvoperusteisen arvonmäärityksen lisänä voidaan käyttää markkinaperusteisia arvonmäärityksiä, jotka perustuvat listatuista vertailuyhtiöistä ja toimialalla toteutuneista kaupoista laskettuihin arvostuskertoimiin. Sukupolvenvaihdoksissa ja henkilöiden sitouttamisessa Verohallinnon antaman ohjeen mukainen arvostus voi olla toimiva mm. veroseuraamusten ennakoimiseksi.

Tuottoarvoperusteisessa arvonmäärityksessä käytetään usein tulevaisuuden kassavirtoihin pohjautuvaa menetelmää, jotka perustuvat aiempien vuosien tilinpäätöksiin ja ennusteisiin tulevasta tuloskehityksestä. Herkkyysanalyysin avulla voidaan vertailla eri muuttujien vaikutusta yrityksen arvoon.

Verohallinnon ohjeen mukaisessa arvonmäärityksessä käytetään kolmen viimeisimmän tilinpäätöksen tietoja. Tässä mallissa yrityksen minimiarvo on sen substanssiarvo (varatvelat) ja maksimiarvo kolmen viimeisimmän tilinpäätöksen oikaistujen tulosten perusteella lasketun tuottoarvon ja substanssiarvon keskiarvo.

Yrityksen arvonmäärityksessä on tärkeää ymmärtää sen käyttötarkoitus ja eri menetelmien soveltuvuus kuhunkin tilanteeseen, ja apuna kannattaa käyttää asiantuntijaa. ■

TEKSTI JA KUVA : TUOKKO

Tuokon aluetoimistojohtaja HT Tuija Junni sekä varatuomari ja veroasiantuntija Tom Hoffström toimivat yrittäjän kumppanina yrityksen kaikissa elämänkaaren vaiheissa.

HIITOLANJOEN UUSI ELÄMÄ

Maaliskuussa 2020 ovensa avanneella B&B Hiitolanjoella on riittänyt majoittujia ja tapahtumavieraita, vaikka on eletty poikkeusaikaa. Yrittäjä Anne Revolta ei puutu rohkeutta ja ideoita.

Vapaana virtaava Kangaskoski jää mutkan taakse, kun kaartaa kohti B&B Hiitolanjokea. Vaikka seutu vaikuttaa uinuvan talviunta, sen ei pidä antaa hämätä. Vanhalla rajavartioasemalla majoitus- ja hyvinvointialan yritystä pitävä Anne Repo kertoo, että talvikaudellakin viikonloput ovat pääasiassa täynnä – on hemmotteluviikonloppua, perhejuhlia ja kursseja.

Kesäisin paikka kääntyy tietysti aivan toiselle vaihteelle.

Kesällä tulevat luontomatkailijat ja heitä riittää, sillä ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia luonnosta. Joen elämän seuraaminen on täällä se juttu.

Hiitolanjoen vapauttaminen on nostanut alueen myös valtakunnalliseen tietoisuuteen. Repo uskoo, että kalastusvieraita joudutaan kuitenkin vielä odottelemaan, sillä menee aikaa ennen kuin Laatokan lohta päästään kalastamaan.

Kahden sijaan yksi

Rautjärveläisestä Anne Revosta tuli yrittäjä Hiitolanjoelle maaliskuussa 2020. Rakennus oli ollut viisi vuotta tyhjillään edellisen yrittäjän jälkeen, ja Rautjärven kunta etsi uutta yrittäjää. Houkuttimena toimi se, että kunta lupasi vuokravapautuksen ensimmäiseksi puoleksitoista vuodeksi.

Neuropsykiatrisena valmentajana omassa yrityksessään työskennelleellä Revolla oli visio luonnon helmassa toimivasta paikasta, jossa hän voisi tarjota hyvinvointipalveluja kuten kursseja, koulutuksia ja retriittejä.

– Ajattelin, että Hiitolanjoella tarvittaisiin kaksi yrittäjää, joista toinen pyörittäisi majoitustoimintaa ja toinen hyvinvointipalveluja. Itse olin tulossa tähän yhden kolmasosan osuudella.

Sitten kävi niin, että majoitusyrittäjäksi tulossa ollut vetäytyi viime tingassa.

– Kunnanjohtaja kysyi minulta, että mitä aiot tehdä. Vastasin, että kyllä minä tämän kortin katson.

Verkostojen voimalla

Kun Revosta ja uudesta yrityksestä oli lehtijuttu Etelä-Saimassa ja Uutisvuoksessa, puhelin alkoi soida.

– Ihmiset olivat tosi innoissaan ja yhteistyökumppaneita alkoi löytyä. Minulla on valtavan hyvä verkosto ohjelmapalvelu-, ruokapalvelu- ja kuljetuspalvelutuottajia sekä välinevuokraajia.

Vaikka viimeiset vuodet on eletty poikkeusaikaa, on Repo tyytyväinen tulokseen. Yritys on koko ajan kasvanut ja kehittynyt.

B&B Hiitolanjoen lisäksi Revolla on toinenkin yritys, startup Function App, jonka liikeidea on sote-alan mobiilipalvelu arjen hallinnan tukemiseen. Parhaillaan sovelluksen kaupallista versiota pilotoidaan.

– Yrittäjyys mahdollistaa sen, että voi pistää koko kapasiteettinsa käyttöön ja toteuttaa ideoitaan. Yrittäjällähän ei ole rajana kuin mielikuvitus ja Suomen lait.

Repo on saanut yrityksilleen ”hurjasti apuja” Imatran seudun kehitysyhtiö Kehystä, ELY-keskuksesta ja Business Millistä.

– Toivoisin niin kovin, että yrittäjät rohkaistuisivat kehittämään aluetta ja hakisivat tukea muun muassa näistä ilmaisista forumeista ideatasolla oleville liikeideoille. ■

• Yrittäjä Anne Repo.

• Yritys toimii Nyt Ratkes Tmi:n alla. Revon toinen yritys on Function App Oy.

• Imatran Seudun Yrittäjät.

TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVA: LIISA KUORTTINEN

Kunnanjohtaja kysyi minulta, että mitä aiot tehdä. Vastasin, että kyllä minä tämän kortin katson.

Anne Revolle yrittäjyys on keino toteuttaa itseään ja ideoitaan. Yrittäjä Etelä-Karjala

LAPPEENRANTA

Asiantuntijaorganisaatio rohkealla otteella

Tarjoamme kattavasti tilintarkastuksen, taloushallinnon ja verotuksen asiantuntijapalveluja.

Olemme mukana huolehtimassa yrityksesi lakisääteisten velvoitteiden täyttymisestä, ja lisäksi tarjoamme kattavasti liiketoimintaa ja hallintoa tukevia palveluja.

Lappeenranta, Valtakatu 49-51 53100 Lappeenranta

Tuija Junni

p. 050 554 7485 tuija.junni@tuokko.fi

HISSINMENTÄVÄ MARKKINARAKO

Ismo Lukanderilla on kertynyt pitkä osaaminen hissien parista ja ennen yrittäjäksi ryhtymistä hän työskenteli maailman johtavan suomalaisen hissivalmistajan leivissä. Yrittäjyys hissialan konsultoinnin parissa oli kiinnostanut jo eri vaiheissa uraa ja sopiva markkinarako näytti odottavan vain tekijää.

Puolison yrittäjyyskokemus ja viisikymppisen elämänkokemus lopulta rohkaisivat omaan yrittäjyyteen. Wirma-yrityspalvelun kurssi ja tuki osaltaan auttoi alkuun perustamisen ja talouden suunnittelun saralla. -Yrityksen perustaminen oli yllättävänkin helppoa, mutta toisaalta talouden suunnittelu sitten vei ajateltua enemmän huomiota, toteaa Ismo perustamisen vaiheista.

Ismon yritys tekee hissien kuntokartoituksia, hankintojen kilpailutuksia ja hankkeiden valvontaa. Asiakkaat ovat löytyneet vanhojen kontaktien kautta ja ovat tyypillisimmin kiinteistöpäälliköitä ja taloyhtiöille palveluita ostavia isännöitsijöitä. – Meillä on paljon remontoitavaa ja

huollettavaa kiinteistökantaa, joissa on hissien uusimiseen ja myös jälkiasennuksiin liittyvää työtä, kuvaa Ismo työkenttää. Ikääntyvien ihmisten maakunnassa hissien merkitys asumisviihtyvyyteen kasvaa ja toisaalta nykyhissien turvallisuuskin on parempi kuin vanhoissa.

Tulevaisuuden tavoitteena on vakiinnuttaa asemaa ja saada asiakkaat löytämään tämä alueellamme uudenlainen konsultointipalvelu. Laajentuminen naapurimaakuntiin on jo alkanut ja projekteja on Kotkassa ja Savonlinnassa asti. -Yksin kun tekee, niin yhteistyökumppaneiden löytäminen on eduksi ja tässä on vielä varmasti potentiaalia kasvattaa yhteistyötä muiden rakennusalan toimijoiden kanssa, Ismo kertoo toiminnan laajentamisen mahdollisuuksista. ■

TEKSTI: MARKO HANHISUANTO KUVA: IL PROJEKTIPRO OY

IL Projektipro Oy Lappeenrannan Yrittäjät.

Turvallisuus ja luotettava toiminta on ykkösasia hissin toiminnassa ja huollossa.

JUHA-PEKKA NATUNEN FINCREA IMATRAN SEUDUN YRITTÄJÄT

"Viime kesänä perustetun Fincrean toiminta on startannut nyt vuodenvaihteessa tosissaan. Olemme erikoistuneet luovien alojen ammattilaisten osaamisen ja palveluiden välitykseen ja myyntiin. Meillä on Etelä-Karjalassa vahvat verkostot, mutta haluamme olla myös valtakunnallinen toimija.

Itse olen kulttuurin, elinkeinojen kehittämisen ja luovien alojen liiketoiminnan ammattilainen, jonka työhistoria ulottuu vuoteen 2005 saakka. Yrittäjäkokemusta olen kartuttanut kolmessa eri yrityksessä. Yrittäjänä minulle on tärkeää, että toiminta on ammattimaista ja taloudellisesti kannattavaa.

Yrittäjäjärjestöön liittyminen oli luontevaa, sillä jäsenenä saa verkostoja, palveluja ja etuja. Itseäni kiinnostavat yrittäjien yhteiset kohtaamiset, kuten yrittäjien aamukahvit, joilla pääsee juttelemaan muiden yrittäjien kanssa. Ylipäätään kaikenlainen rakentava yhdessä tekeminen inspiroi." ■

LEENA PAAJANEN LEENAN KOTIHOITO PARIKKALAN YRITTÄJÄT

"Ensimmäinen vuoteni yrittäjänä täyttyy maaliskuun alussa. Kaikki alkoi vähän sattumalta, kun tapasin paikallisen kotihoitoyrittäjän ja puheeksi tuli hänen eläköitymisensä ja jatkajan puuttuminen. Asiaa vähän aikaa mietittyäni päätin ryhtyä yrittäjäksi. Liiketoimintakaupan myötä minulle siirtyi valmis asiakaskunta, mikä helpotti aloitusta todella paljon. Uusia asiakkaitakin on tullut mukavasti.

Aiemmin työskentelin Parikkalan hyvinvointiasemalla sairaanhoitajana. Kaipasin yrittäjän vapautta ja elättelin haavetta omasta kotihoitoyrityksestä. Nyt palaset sitten loksahtelivat paikoilleen.

Yrittäjyys on minulle tuttua entuudestaan. Puolisoni on nuohoojayrittäjä, ja lisäksi olemme tehneet sukupolvenvaihdoksen kotitilallani.

Liityin yrittäjäjärjestöön tutustuakseni muihin paikallisiin yrittäjiin ja osallistuakseni erilaisiin tapahtumiin." ■

KESÄLEHDET

Etelä-Karjalassa

Etelä-Saimaan ja Uutisvuoksen

12.6. yhteinen Etelä-Karjalan Kesälehti

75 000 kpl jakelulla!

”Aloitin K-Marketin Taavetin kauppiaana helmikuussa, ja samalla alkoi kauppiasurani. Olen todella innoissani, sillä Taavetin liikkeessä omat ajatukseni ja toiveeni kohtaavat. Haaveilin maaseutukaupasta, jossa on palvelutiski.

Ennen kauppiasuraa työskentelin kahdeksan vuotta Mustolan Disas Fishissä.

Vuonna 2018 lähdin opiskelemaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa liiketaloudesta ja kaksi vuotta myöhemmin hain kauppiaskoulutukseen. Yrittäjyys kiinnosti minua ja mietin, että kauppiaana saisin valmiin konseptin, johon hypätä. Lisäksi asiakaspalvelu on aina ollut minun juttuni.

Ennen Taavettia työskentelin K-Market Mattilan myymäläpäällikkönä.

Liityin yrittäjäjärjestöön, koska olen kauppiaspiireissä huomannut, miten tärkeää apua ja tukea vertaisiltaan voi saada. Tykkään myös olla mukana kaikenlaisessa toiminnassa.” ■

Luumäen Lehden, Länsi-Saimaan Sanomien ja Paikallislehti Joutsenon Kesälehdet

8.6. Jakelu yhteensä 19 000 kpl, mukana kesäasukasjakelu, lehti jaetaan kesäasukkaiden kotiosoitteisiin levikkialueiden ulkopuolella. Kaikilla kesälehdillä on myös noutopistejakelua.

VARAUKSET: Jukka Vilhunen, puh. 040 867 9056, jukka.vilhunen@media.fi

SANNA RIIKONEN TMI. S. RIIKONEN LUUMÄEN YRITTÄJÄT

VARAA AJOISSA PARHAAT PAIKAT!

SANTERI KUORTTINEN KUORTTISEN SÄHKÖ LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄT

”Perustin yritykseni vuonna 2021. Yrittäjyys oli tavoitteenani koko ajan, kun aloin opiskella oppisopimuksella sähköasentajaksi. Saatuani opinnot päätökseen ja urakoitsijaluvat kuntoon, se oli siinä. Kiirettä on sen jälkeen pitänyt.

Ei minun tarvinnut sen enempää yrittäjyyttä pohtia, vaan valinta oli luonteva. Olen kasvanut yrittäjäperheessä, jossa luomukanalan yrittäjyys on siirtynyt sukupolvelta toiselle.

Moni asiakkaani vaikuttaa olevan yrittäjäjärjestön jäsen, ja kun tuttu kauppias vielä kannusti liittymään, päätin liittyä minäkin. Tuntui siltä, että järjestöön kuuluu kuulua.

En ole mikään erityinen ”tapahtumaihminen”, mutta joskus voisin lähteä mukaan johonkin tilaisuuteen, jossa vaikkapa mentäisiin syömään porukalla.”

UUDET JÄSENET

IMATRAN SEUDUN YRITTÄJÄT

JL-Piipariset Oy

Lopital Oy

Finnish Creative Agency Oy

Top Cleaning Services Oy

T:mi Jänhiälän lava

LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄT

Visalle Oy / Lappeenrannan uimahallin kahvio

PC-Koneistus Oy

Lappeenrannan Jäähdytystekniikka Oy

Lujatalo Oy, Lappeenranta

Tmi Maria Hannelin | Digimuija

Korjaamopalvelu Toivanen Oy

IL Projektipro Oy

Crane Events Oy

PointHouse Tmi

Melice Oy

Jalkahoito Kepardi

Katriinan Hoivapalvelut Oy

Kuorttisen Sähkö Oy

Mirjamin Kukka Ky

HiusStudio Selja

Citymetsurit JMT Oy

Kojekulma Tmi

LUUMÄEN YRITTÄJÄT RY

Tmi S. Riikonen

Rakennuspalvelu Inkilä

PARIKKALAN YRITTÄJÄT RY

Jukka Saukkonen tmi

Leenan Kotihoito Oy

PL-Palvelut Oy

RUOKOLAHDEN YRITTÄJÄT RY

Piha- ja metsätyö Väänänen

SAAREN YRITTÄJÄT RY

Konepalvelu Pessa Oy

TAIPALSAAREN YRITTÄJÄT RY

Niivan puoti ay

Yrittäjät järjestönä haluaa parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen olosuhteita. Toimintaamme ohjaavat vahvat arvot ja niiden mukaan Yrittäjät ja yrittäjyys vievät koko suomalaista yhteiskuntaa kohti parempaa tulevaisuutta. Tarjoamme yrittäjille tukea, tietoa ja apua arkeen ja huolehdimme, että yrittäjillä on vahvat tukiverkostot ympärillään.

Tätä työtä teemme kolmella tasolla

1. Paikallisyhdistys on yrittäjän lähin verkosto paikallisesti

2. Etelä-Karjalan Yrittäjät tukee paikallisyhdistyksiä ja vaikuttaa maakunnallisesti

3. Suomen Yrittäjät vaikuttaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti

paikallisesti

valtakunnallisesti!

Liity Yrittäjiin ja hyödy eduistamme!

• NEUVONTAPALVELUT

Lähes sata asiantuntijaamme on apunasi vain puhelinsoiton päässä.

• VALMIIT VERKOSTOT JA KOULUTUS

• KONKREETTISTA HYÖTYTIETOA

Jäsenlehdet ja sähköiset uutiskirjeet, päivittäiset yrittäjäuutiset, Yrittäjien asiakirjapankki

• JÄSENEDUT

Kumppaniemme tarjoamista jäseneduista saat jopa tuhansien eurojen hyödyt.

• HANKINTANEUVONTA

• OMISTAJANVAIHDOSPALVELUT

• VAIKUTTAMINEN

Huolehdimme, että pk-yrittäjien ääni tulee kuulluksi päätöksenteossa.

tätäkään olisi osannut odottaa.

Oli sitten tyky- tai arkipäivä, tunnemme yrityselämän riskit ja mahdollisuudet. Siksi tiedämme, mitä vakuutuksia tarvitset.

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

Samalla puolella.

Eihän

TYÖTERVEYSHUOLTO, YRITYKSEN PAKOLLINEN KULUERÄ VAI LISÄARVO JA YRITYKSEN TOIMINTAA TUKEVA ASIA

TEKSTI: TYÖTERVEYSHOITAJA, TYÖKYKYKOORDINAATTORI ULLA KAUPPINEN KUVAT: LAPPEENRANNAN TYÖTERVEYS

Lappeenrannan Työterveys Oy on toiminut vuodesta 1975 jo 48 vuoden ajan paikallisten yrityksien työterveyshuoltona. Tarjoamme asiakasyrityksiimme sekä lakisääteisiä että kokonaisvaltaisia työterveyspalveluja kunkin yrityksen tarpeiden mukaisesti.

Tavoitteena meillä on laadukas ja hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen työterveystoiminta. Työterveyshuoltolaki ohjaa työterveyshuollon toimintaa, perustarkoituksena on ehkäistä työstä ja työolosuhteista johtuvia terveyshaittoja sekä edistää työkykyä ja terveyttä.

Työterveyshuollon painopisteet lähtevät asiakasyrityksen strategiasta sekä tarpeista, tavoitteet voivat olla esim. jatkuvan muutoksen tukemista, työn henkisen kuormituksen haittojen vähentämistä tai tuki- ja liikuntaelinoireiden minimoista.

Työterveystoiminnalla edistetään työkykyä sekä työurien jatkamista yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden sekä työterveyshuollon kautta. Yhteistyöstä puhuttaessa käytetään termiä työyhteisötyö. Työyhteisötyön lähtökohtana on, että kaikilla osapuolilla on yhteinen näkemys ja käsitys henkilöstön

ja työpaikan tilanteesta, työpaikan turvallisuudesta sekä terveyteen ja työkykyyn liittyvistä tekijöistä.

Työnantajan ja yrityksen näkökulmasta työterveyshuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa tehdyn yhteistyön tulisikin

• vähentää työhön liittyviä henkisiä ja fyysisiä kuormitustekijöitä, sairauslomia, työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeelle jäävien työntekijöiden määrää sekä

• edistää organisaation henkilöstön työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia ja tätä kautta välillisesti myös yrityksen tuottavuutta.

Vaikuttavuutta voidaan seurata mm. sairauspoissaolokustannuksilla, henkilöstötilinpäätöksillä ja työurien pidentymisellä.

Onnistuneella yhteistyöllä voimme parantaa henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työssä jatkamista, työympäristön turvallisuutta sekä henkilöstö- ja työkyvyttömyyskustannusten hallintaa. ■

Ulla Kauppinen työterveyshoitaja, työkykykoordinaattori. Paikallista työterveyshuoltoa 37 vuotta.

TAMMISTARTTI VAHVISTI KAUPUNGIN

LUPAUKSET YRITYKSILLE VUONNA 2023

Tammistartti on vakiinnuttanut paikkansa Lappeenrannan kaupungin ja yritysten yhteisenä tapahtumana. Wirman vetämä vuoden 2023 startti keräsi lähes 200 osallistujaa.

Tapahtumassa tuotiin julki syksyllä 2022 yritysten kanssa pidettyjen suunnittelutalkoiden kehittämistoimenpideideoita.

– Talkoissa oli yli 200 osallistujaa, jotka määrittelivät alueen elinkeinoelmän toimialojen tärkeimmät tavoitteet ja yhteisen tahtotilan, sanoo yrityspalvelupäällikkö Eeva Pihlajaniemi.

Konkreettisia ideoita näihin tavoitteisiin pääsemiseksi saatiin myös n. 200 ja ennen Tammistarttia ja sen aikana äänestettiin parhaista ehdotuksista, joista kaupunki pyrkii toteuttamaan ja edistämään mahdollisimman monta.

Kehittämistoimenpideideoiden kärjessä oli odotetusti torille suunniteltu areena, jossa yrittäjät toivovat tulevansa kuulluksi. Keskustan kehittäminen, osaavan työvoiman saatavuus, tapahtumat ja energiakysymykset nousivat myös voimakkaasti esille.

Rahoitusta elinkeinoelämälle

Yritykset painottivat Tammistartissa kaupungin ja yrittäjien vuoropuhelun edelleen vahvistamista. Tämä on myös keskiössä

kaupungin uudessa edunvalvontaohjelmassa, jonka kaupunginjohtaja Kimmo Jarva esitteli Tammistartissa. Ohjelman 10 tärkeimmän asian lista sisältää jo aiemmin mainittujen asioiden lisäksi mm. liikenteelliseen saavutettavuuteen, työvoiman saantiin, vetytalouteen ja yrityshankkeiden rahoitukseen liittyviä toimenpiteitä.

Edunvalvontaa kaupungilla tekevä kehitysjohtaja Markku Heinonen näkee, että onnistuneen edunvalvonnan ansiosta oikeudenmukaisen turvallisuuden rahoitus tuo mittavan uuden rahoituspaketin alueen yrityshankkeiden edistämiseen.

– Etelä-Karjalaan on luvassa jopa 26 M€, josta pääosa jaetaan hakemusten perusteella vuosien 2023 ja 2024 aikana, Heinonen sanoo.

Pihlajaniemi sanoo, että kaupunki auttaa yrityksiä hakemaan rahoitusta ja uskoo, että yhteisiä tavoitteita edistämällä rahoitus pystytään kohdistamaan koko alueen elinvoiman hyväksi.

– Tilaisuudessa käytyjen keskustelujen pohjalta tuli sellainen olo, että alueella on tulevaisuuteen luottavat fiilikset, hän iloitsee. ■

Tammistartti 2023 pidettiin Lappeenrannan kaupungintalolla.

Yrityksistä löytyy paljon vaihtoehtoja energian käytön ja kustannusten leikkaamiseen. Ongelmana on usein kannattavimman energiatehokkuusratkaisun arviointi mahdollisimman luotettavasti. Tähän tarkoitukseen Imatran Seudun Sähkö on tuonut valikoimaansa uuden Eka Energiaselvitys -palvelun yhteistyössä Energy Plus Engineering Oy:n kanssa.

Eka Energiaselvitys paljastaa yritykselle kannattavimmat energiatehokkuustoimet ja investoinnit. Esimerkiksi lämpöpumpun tai aurinkovoimalan hankinta on mittava rahallinen investointi, joka tulee tehdä luotettavien tietojen pohjalta. Merkittäviä säästöjä jää saamatta, jos hankitaan alimitoitettu laitteisto. Investoimalla omia tarpeita suurempaan laitteistoon maksetaan puolestaan turhasta.

Eka Energiaselvityksessä tutkitaan asiakkaan energian käyttöä ja energiakustannusten muodostumista yksityiskohtaisesti. Yksistään näistä tiedoista voi olla suuri hyöty energian säästössä ja kustannusten leikkaamisessa. Lisäksi lasketaan tarkkojen laskelmien pohjalta vaihtoehtoisten energiaratkaisujen vaikutukset energian käyttöön ja kustannuksiin, sekä annetaan tietoja investointien tyypillisistä

toteutuskustannuksista. Selvityksen lopuksi laaditaan yhteenveto vaihtoehtoisten energiaratkaisujen tai toimien vaikutuksista sekä taloudellisesta kannattavuudesta. Asiakkaalle annetaan myös suositukset parhaista energiatehokkuustoimista. Näiden tulosten pohjalta on helppo suunnitella energiankäyttöä järkevämmäksi ja valita itselleen tuottavimmat energiainvestoinnit.

Eka Energiaselvitys yrityksille:

• Prosessien hukkalämmön tai jäähdytyksessä syntyvän lauhdelämmön hyötykäyttö.

• Lämmönlähteiden vertailu: maa-, ilmavesi- ja ilmalämpöpumppu. Vertailu käytössä olevaan lämmitysjärjestelmään, käyttökustannus- ja investointiarviot, eri mitoitusvaihtoehdot.

• Aurinkosähkövoimalan vaikutus sähkökustannuksiin ja investointiarvio. Voimalan mitoitusvaihtoehtojen vertailu.

• Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton tai poistoilmalämpöpumpun vaikutus energiakustannuksiin, ilmanvaihdon aikaohjelmien mahdollinen säätöpotentiaali.

• Sähkön varastointi, mitoitus, vaikutus energiakustannuksiin.

• Sähkötuotteiden vertailu.

• Mahdollisen energiatuen hakeminen yritykselle Eka Energiaselvityksen pohjalta.

Referenssejä, mm.

• Spatium Lahden toimitilat: Lahden Messukeskuksessa säästöä 25 % vuotuisissa energian käyttökustannuksissa.

• Mitra Imatran Rakennuttaja: prosessin hukkalämmön hyödyntäminen lämmitysjärjestelmään.

• Teollisuuskiinteistö: maakaasun käytön vähentäminen 75 %:lla ilmanvaihdon aikasäädöillä.

• Imatran jäähalli: Lauhdelämmön hyödyntäminen, säästöt 22 000 euroa kolmen kuukauden aikana.

• Mikkelin jäähalli: esiselvitys investoinnin kannattavuudesta, nyt toteutussuunnittelussa.

Ota yhteyttä: asiakaspalvelu@issoy.fi

puh. 05 683 5209 (ma–pe klo 9–15) www.issoy.fi

YKSIN, MUTTA EI YKSINÄINEN

– Yksinyrittäjän on oltava joustava, tehokas ja rohkea, sanoo Digi

Tane eli Tauno Lakkala. Lakkala ei ole jäänyt yksin, vaan hänellä on tukena laaja yksinyrittäjäverkosto.

Jos ohi hujahtaa punainen Dacia, jonka ratissa istuu tummapartainen mies, on se mitä suurimalla todennäköisyydellä

Digi Tane eli Tauno Lakkala.

Digitukipalveluja sekä kuva-, ääni- ja koulutuspalveluja tarjoava Lakkala suhailee ympäri maakuntaa asiakkaita auttamassa. Kesäisin hänet voi nähdä huristelemassa sähköpotkulaudalla.

Yhden miehen digiyritys toimii ketterästi ja joustavasti. Lakkalan asiakkaat ovat oppineet siihen, että hänelle voi soittaa vaikka myöhään illalla.

– Hommia piisaa. Teen paljon töitä, yötä päivää. Minun päivässänihän on 36 tuntia, mies naurahtaa.

Yrittäjäksi pikkuhiljaa

Vaikka 41-vuotias Lakkala on yrittäjäsuvusta, ei yrittäjyys ollut hänelle itsestäänselvyys. Insinööriksi opiskellut Lakkala teki pitkään palkkatöitä ennen kuin astui uudelle urapolulle.

Vuonna 2016 hän kävi ammattiopisto Sampon vuoden mittaisen yrittäjyyden peruskurssin, mikä vahvisti ajatusta oman yrityksen perustamisesta.

Yksinyrittäjyys

edellyttää

TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVAT: PATRIC HUITTINEN

hyvää henkistä joustavuutta ja sellaista asennetta, että ei ihan pienistä stressaa.

Yrittäjyyden vastapainona Tauno Lakkalalla on iso määrä harrastuksia. Hän on mukana myös järjestötoiminnassa.

– Kurssilla joku luennoitsija sanoi, että yrittäjäkurssilaisista osa perustaa yrityksen heti, osa harkinnan jälkeen, osa ei koskaan. Minä kuuluin harkitsijoihin. Pohdin paljon yrittämisen taloudellista puolta ja digialan kilpailutilannetta.

Lopullinen päätös syntyi, kun vuonna 2018 yritystoiminnan perustamiseen sai erityisavustuksen, joka tarkoitti nolla-alveja kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Se oli Lakkalasta hyvä porkkana.

Yksinyrittäjyys vaatii luonnetta

Lakkalan mukaan yksinyrittäjät ovat erityinen joukko ihmisiä, jotka parhaimmillaan muodostavat joustavan, nopeatempoisen ja laadukkaan palveluverkoston yksityisille ihmisille ja yrityksille.

Kaikille yksinyrittäjyys ei hänen mielestään sovi, sillä se vaatii tietynlaista luonnetta.

– Se edellyttää hyvää henkistä joustavuutta ja sellaista asennetta, että ei ihan pienistä stressaa. On oltava tehokas, rohkea, vastuuntuntoinen. Tarvitaan myös valmiutta erilaisten riskien hallintaan sekä taitoa johtaa itseään.

Yrittäjyys on Lakkalan mukaan jatkuvaa itsensä kehittämistä sekä vastuun kantamista omasta osaamisesta ja elinkeinosta.

– Omien taitojen ja osaamisen kehittäminen ja ajan hermolla pysyminen on tärkeää. Monia taitoja voi opiskella oppilaitoksissa, mutta laaja yrittäjyyden oppimäärä kertyy vuosikymmenien aikana yrittäjyyden myötä.

Aina voi kilauttaa kaverille Yksinäisyyttä Lakkala ei ole yrittäjäurallaan kokenut. Työn kautta on löytynyt oma laaja yksinyrittäjäverkosto, jonka kanssa Lakkala on tiiviisti tekemisissä. Kokemuksia voi jakaa vaikka parturintuolissa istuessa.

– Kollegoiden kanssa vietetyt lounastuokiot sekä yhteiset työ- ja vapaa-ajan projektit ovat merkittävä voimavara. Näiden ystävyyksien myötä olen saanut hyvää tukea yrittäjyyden kaikkiin osa-alueisiin, kuten vaikkapa hinnoitteluun. Lakkala on osallistunut myös Etelä-Karjalan Yrittäjien yksinyrittäjäverkoston tapahtumiin. Hän liputtaa verkostoitumisen puolesta, sillä se tarjoaa sekä henkistä että konkreettista tukea.

– Ongelmatilanteisiin saa yleensä vastauksen parilla puhelinsoitolla. Näin saatu tuki ja apu on nopeaa, joskus myös korvaamattoman arvokasta. Kollegalta kannattaa rohkeasti kysyä.

Monen toimen mies

Jos Lakkala ei ole töissä, hän on harrastuksissa. Niitä on hengästyttävä määrä: lentopallo, koripallo, seuratanssi, uppopallo, sukeltaminen, pyöräily, hiihtäminen, salibandy, futsal ja kiipeily. Puhumattakaan musiikista, jonka harrastamisen hän aloitti rumpujen parissa yläasteikäisenä. Nykyisin hänen musiikkiharrastuksensa on laajentunut laulamiseen sekä muun muassa ukulelen ja basson soiton opiskeluun.

– Viikkokalenterissani on 10 tuntia ryhmäliikuntaa, 4–6 tuntia soittoharjoituksia ja suuri määrä järjestötyötä.

Niin, se järjestötyö. Lakkala on mukana yli kymmenen eri järjestön toiminnassa, kuten Lappeenrannan Urheilumiehissä, Reippaissa Retkeilijöissä, Lappeenrannan Insinööreissä, Saimaan Seuratanssijoissa ja urheilusukellusseura Saimaan Norpissa.

Lakkala kertoo, että viimeisimmän televisionsa hän lahjoitti sitä tarvitsevalle iäkkäälle rouvalle. Mediaviihteen hän on korvannut osallistumalla järjestöjen tarjoamiin harrastuksiin ja aktiviteetteihin.

– Yhdessä tekeminen ja kokeminen on todella antoisaa, ja järjestötoiminnan kautta olen rikastuttanut elämääni. Miksi tyytyä varaamaan matka tai liput vain itselle, kun voi samalla varata koko bussilastille? ■

Tauno Lakkala

• Digi Tanen yrittäjä.

• Lappeenrannan Yrittäjät.

• digitane.fi

MERKITTÄVÄ JOUKKO

Peräti kaksi kolmasosaa yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Suomen Yrittäjien tilaston mukaan näiden yritysten vuotuinen liikevaihto on 26 miljardia euroa.

– Siis aika merkittävä porukka, toteaa Etelä-Karjalan yksinyrittäjien verkoston vetäjä Juha Hentula , joka kuuluu myös Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäasiantuntijaryhmän johtoryhmään.

Asiantuntijaryhmän tehtävänä on edistää yksinyrittäjien verkostoitumista ja nostaa yksinyrittäjyyttä esiin. EteläKarjalassa on järjestetty myös erilaisia hyvinvointitapahtumia ja tapaamisia.

Hentulan korostaa erityisesti yksinyrittäjien hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemista.

– Verkostoituminen on kaiken a ja o. On tärkeää, että ei puurra yksin vaan löytää muita yksinyrittäjiä, joiden kanssa voi tehdä sekä bisnestä että saada vertaistukea.

• Jos olet yksinyrittäjä ja tarvitset apua tai tukea, ota yhteys Juha Hentulaan 0400 653 372, juha.hentula@jhtukku.fi ■

Miksi tyytyä varaamaan matka tai liput vain itselle, kun voi samalla varata koko bussilastille?

AMMATTILAISEN KOULUTUS VAATII KOULUTUKSEN AMMATTILAISEN.

edusampo-online.fi

Maailma on täynnä osaavia tekijöitä - me autamme löytämään heidät!

Kansainvälisten osaajien rekrytoinnin avulla koulutamme työvoimapulan kanssa painivien alojen kansainvälisiä osaajia suomalaisiin tutkintoihin ja työelämään. Tällä hetkellä kotiutamme osaamista työmarkkinoille puhtaanapito-, ravintola- ja catering-, sekä sosiaali- ja terveysalalta.

Meillä on siihen koulutus.

Järjestämme lukuisia työelämän jatkuvasti kehittyviin tarpeisiin vastaavia täydennyskoulutuksia, jotka löydät kätevästi verkkokaupastamme edusampo-online.fi.

Tarjoamme myös yritystoimintaasi tukevia räätälöitäviä kehittämispalveluita!

Kysy meiltä lisää!

toimitusjohtaja Terhi Toikkanen

p. 040 612 8086, terhi.toikkanen@edusampo.fi

Olemme täällä sinua varten

Kun tarvitset apua yrityksesi rahoitus- tai maksuliikeasioissa, tavoitat meidät maanantaista perjantaihin ajanvarauksella haluamallasi tavalla: verkkoneuvottelussa, puhelimitse tai kasvotusten.

Tuttujen kasvojen lisäksi koko henkilöstömme laaja osaaminen on käytössäsi, mietitpä sitten investointeja, rahojesi fiksua sijoittamista tai liiketoiminnan turvaamista.

Palvelemme ajanvarauksella ma-pe 9.00-19.00

Varaa sopiva hetki tapaamiselle OP-mobiilissa, op.fi:ssä tai soita 0100 0500 (ma-pe 8.00-16.00), niin jutellaan asiat kuntoon.

• Koko henkilökuntamme yhteystiedot löydät osoitteesta op.fi/etela-karjala

• Yritystiimimme tavoitat myös sähköpostitse etela-karjalan.yrityspalvelut@op.fi tai numerosta Yritysten palvelut 0100 05151

Puhelun hinta 0100-numeroon pvm/mpm Hinta koskee myös jonottamista.

Tavoitat meidät monella eri tavalla. Valitse sinulle sopivin tapa, toteavat Katja Paalumäki, Eljas Lind sekä Sonja Koskinen OP Etelä-Karjalan yrityspalveluista.

Tavoitettavuus yrityspalvelut 2023.indd

KUTSU YRITTÄJILLE & YRITTÄJIEN YSTÄVILLE

Yrittäjägaala

15.4.2023 klo 18.00 alkaen

amminen

Pöytiin tarjoiltu illallinen

Tanssit tahdittaa

Oman Kylän Miehet!

HarriJaskari

Vuoden yrittäjä, Vuoden yksinyrittäjä ja Vuoden

nuori yrittäjä

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: yrittajat.fi/etelakarjala

Toimi nopeasti, paikkoja on rajoitettu määrä, ilmoittautuminen päätttyy 24.3.2023. Jäsen ja avec 75€/henkilö

Yhteistyössä:

Ei jäsenet 100€/henkilö