EU 8b / 25.2.2024

rs/ask

399

Ilman

Snellman TOSI MUREAT KOKOLIHALEIKKELEET RIKTIGT MÖRA HELKÖTTSUPPSKÄRNINGAR 130-200 g (14,45-22,23/kg)

2 89 pkt

Plussa-

-15 %

Atria HIILLOS GRILLIMAKKARAT ja MAKKARAPIHVIT GRILLKORVAR och KORVBIFFAR 320-400 g (7,03-5,63/kg)

450

Saarioinen RUUKUT ja KULHOT GRYTOR och BOWLS 300 g (11,63/kg)

Plussaetu/förmån

-9 %

Ilman Plussa-korttia/ utan Plussa-kort 3,19 pkt (24,54-15,95/kg)

2 pkt

-16 %

2 kpl/st.

MINILUUMUTOMAATIT MINIPLOMMONTOMATER 500 g (1,98/kg) Espanja/Spanien

099

rs/ask

Kulhot vain K-Kaupoista Bowls endast i K-affärerna

Becel MARGARIINI MARGARIN 380 g (6,55/kg)

249 rs/ask

Plussa-

-15 %

Plussaetu/förmån

Ilman Plussa-korttia/ utan Plussa-kort 3,25-3,39 rs/ask (8,92-8,55/kg)

-23-26 %

Plussa-korttia/ utan Plussa-kort 4,75 rs/ask (15,83/kg)

TARJOUKSET VOIMASSA / ERBJUDANDEN I KRAFT MA-KE 26.-28.2. ELLEI TOISIN MAINITA / OM INTE ANNAT NÄMNS.

etu/förmån

Ilman Plussa-korttia/ utan Plussa-kort 3,55 kpl/st. (11,83/kg)

Ilman Plussa-korttia/ utan Plussa-kort 2,69 pkt (8,41-6,73/kg)

etu/förmån

Plussaetu/förmån

EDELLEEN KAKSI KERTAA VIIKOSSA!

TORSTAINA PAPERI & DIGI SUNNUNTAINA DIGI

Nro 8b Sunnuntaina helmikuun 25. pnä 2024

Mitsubishi Electric ja Gree ilmalämpöpumput

1675 €

Asennettuna!

Hankkeet jäävät puoleen edellisvuoden tasosta

Caruna vähentää investointejaan

60 miljoonalla eurolla

Sähkönjakeluyhtiö Caruna sopeuttaa toimintaansa vuoden alussa voimaan tulleen Energiaviraston valvontamallin takia. Yhtiön mukaan valvontamalli leikkaa sen investointikykyä, minkä vuoksi se on päättänyt karsia aiemmin suunniteltuja investointihankkeita.

Investoinnit vähenevät noin puoleen edellisen vuoden tasosta ja samalla liiketoiminnan kassavirran ennakoidaan heikkenevän.

-Valvontamalli vuosille 2024-2031 heikentää huomattavasti toimintaedellytyksiämme ja kykyämme investoida verkkoon. Puhtaan siirtymän, huoltovarmuuden ja sähköistyvän yhteiskunnan kehityshankkeet viivästyvät tämän takia toimialueillamme. Joudumme kiinnittämään entistä enemmän huomiota yksittäisten investointien kannattavuuteen. Lisäksi on varmistettava, että luottoluokituksemme säilyy, jotta saamme jatkossakin rahoitusta, Carunan toimitusjohtaja Jyrki Tammivuori sanoo. Tämä tarkoittaa myös tulovirran varmistamista pidemmällä tähtäimellä.

Lisäkapasiteettia

tarvitaan

Ennusteen mukaan sähkön kulutus lisääntyy Suomessa yli 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Sähköverkkojen rooli suomalaisen yhteiskunnan sähköistymisen mahdollistajana on keskeinen.

Euroopassa sähköverkko-

Uusi valvontamalli leikkaa Carunan investointikykyä, minkä vuoksi se on päättänyt karsia aiemmin suunniteltuja investointihankkeita. Investoinnit vähenevät noin puoleen edellisvuoden tasosta ja samalla liiketoiminnan kassavirran ennakoidaan heikkenevän.

jen kehittämisellä nähdään keskeinen rooli puhtaan siirtymän tavoitteiden saavuttamisessa. Carunan mukaan Suomessa käännytään uusilla valvontamenetelmillä nyt vastakkaiseen suuntaan.

-Tämä ilman muuta vaikuttaa asiakkaisiimme ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Puhtaan siirtymän tahti on kova. Viime vuonna uusiutuvaa tuotantokapasiteettia tuli verkkoomme noin 180 megawattia, ja aurinkosähkön pientuottajia on kohta lähes 29 000. Kaupunkien kaukolämpö sähköistyy vauhdilla,

mikä vaatii lisää kapasiteettia sähköverkoilta. Emme jatkossa pysty liittämään henkilö- ja yritysasiakkaitamme sähköverkkoon yhtä nopeasti kuin aiemmin, Tammivuori sanoo.

Caruna arvioi seuraavien vuosien investointisuunnitelmia sekä näihin liittyviä sopeutustarpeita myöhemmin kuluvan vuoden aikana.

Valitus markkinaoikeuteen

Caruna hakee markkinaoikeudesta muutosta Energiaviraston vuoden alussa voimaan tulleeseen valvontamalliin.

Valitus jätettiin tammikuussa. Yhtiö ilmoittaa olevansa erittäin pettynyt uuteen malliin. Caruna hakee muutosta päätökseen, koska yhtiön mukaan se on osin lainvastainen ja puutteellisesti valmisteltu.

-Mielestämme Energiavirasto ei huomioinut riittävästi alan ja sidosryhmien lausunnoissa esille nostamia huolia muutosten vaikutuksista yhtiöiden kykyyn kehittää verkkoaan ja operatiivista toimintaansa, Carunan talous- ja varatoimitusjohtaja Noora Neilimo-Kontio sanoo.

-Todelliset toiminnan kus-

hundkväll HYPO koirailta

En kväll om skolning av hypohundar.

Ilta hypokoirien koulutuksesta. Hypohund på plats. Hypokoira paikalla. Kaffeservering. Kahvitarjoilu.

Ninas lunchcafé / Ninan lounaskahvila

Felix Froms gata / Felix Fromin katu 6, Karis/Karjaa

Arrangör/järjestäjä:

Västra Nylands Diabetesförening rf

Yrittäjägallup helmikuussa:

Yritysten taloustilanteessa käänne heikompaan

Yrittäjägallupin mukaan yritysten taloudellinen tilanne on heikentynyt alkuvuoden aikana ja tilanne on heikoin muutamaan vuoteen. 17 prosenttia helmikuiseen kyselyyn vastanneista pienistä ja keskisuurista yrityksistä arvioi tilanteen olevan melko huono tai erittäin huono. Suomen Yrittäjien mukaan tämä tarkoittaa noin 75 000 yritystä.

Hieman yli puolet (52 %) pk-yrityksistä ilmoitti helmikuun kyselyssä, että yrityksen taloudellinen tilanne on erittäin tai melko hyvä. Joulukuussa osuus oli 55 prosenttia. Lisäksi 15 prosenttia

vastaajista arvioi tuolloin tilanteen olevan huono.

Vaikein tilanne on nyt kaupan alalla, jossa reilu viidennes vastaajista ilmoittaa tilanteen olevan melko huono tai erittäin huono.

-Yritysten tilanne on hankaloitunut alkuvuoden aikana. Ammattiliittojen lakot vaikeuttavat vaikeaa tilannetta entisestään, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

-Suomessa ei valitettavasti riittävästi ymmärretä tilanteen hankaluutta. Moni kuvittelee, että voimme jatkaa velaksi elämistä ja välttää uudistuk-

sia loputtomiin. Meillä pitää olla rohkeutta toteuttaa rakenteellisia uudistuksia, jotta saamme Suomen talouden kasvuun, Pentikäinen jatkaa.

Myös pk-yritysten näkymissä on tapahtunut käänne heikompaan. Reilu viidennes arvioi yrityksen taloudellisen tilanteen heikkenevän selvästi tai jonkin verran seuraavan vuoden aikana. Näkymät ovat heikoimmat rakentamisen alalla, jossa 32 prosenttia ennustaa tilanteen vielä heikkenevän.

-Suomeen tarvitaan kasvua, ja kasvun luovat yritykset. Niiden halu ja mahdollisuudet kasvaa ovat kuitenkin

heikot, mikä näkyy investointien vähenemisenä. Kasvuhakuisten yritysten osuus laskee jatkuvasti, mikä on huolestuttavaa, Pentikäinen sanoo.

-Ymmärrän yrittäjiä, jotka tässä työmarkkinapoliittisessa ilmastossa miettivät, olisiko parempi panna pillit pussiin ja lopettaa tai lähteä muualle, hän moukaroi.

Suomen Yrittäjien teettämään tutkimukseen vastasi helmikuun alkupuolella runsaat 1?300 pienten ja keskisuurten yritysten edustajaa. Tutkimustulosten luottamusväli on 2,7 prosenttiyksikköä suuntaansa.

tannukset ovat kasvaneet inflaation ja korkojen nousun vuoksi. Arviomme on, että kustannukset nousevat edelleen seuraavan kahdeksan vuoden aikana puhtaan siirtymän, toimitusvarmuuden ja verkon ikääntymisen lisäämän investointitarpeen takia, hän jatkaa.

Myös kantaverkkoyhtiö

Fingrid on ilmoittanut hakevansa muutosta Energiaviraston päätökseen. Yhtiö katsoo, että valvontamallia koskevan

päätöksen valmistelussa vaikutusten arviointi on ollut puutteellista ja päätökseen liittyy edelleen tulkinnanvaraisia asioita.

Päätös valvontamenetelmistä on sen mukaan myös merkittävä heikennys vuodenvaihteessa päättyneeseen sähkön kantaverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton valvontamenetelmään. Myös Fingrid tulee arvioimaan kantaverkkoinvestointiensa kannattavuutta.

Energiavirasto: Tavoitteena kohtuullinen hinnoittelu

Energiavirasto vahvisti loppuvuodesta 2023 sähköja maakaasuverkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuutta koskevat, vuosina 2024-2031 sovellettavat valvontamenetelmät. Uusissa menetelmissä korostuvat liiketoiminnan kustannusvastaavuus asiakkaiden kannalta, verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu tarvittavien investointien rahoittamisen näkökulmasta sekä lainsäädännön tavoitteiden ja hengen toteutuminen.

-Monopoliasemassa toimivien verkonhaltijoiden hinnoittelun on oltava kohtuullista. Hintojen on vastattava verkkotoiminnan todellisia kustannuksia ja liiketoiminnasta saatava tuotto on pidettävä kohtuullisena, Ener-

giaviraston verkkojohtaja Veli-Pekka Saajo painottaa. Valvontamenetelmien päätavoitteita ovat kohtuullinen hinnoittelu sekä verkon ja verkkotoiminnan kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Sähköverkkotoiminnassa valvontamenetelmillä edistetään tulevina vuosina myös joustojen käyttöä. Asiakkaiden näkökulmasta valvontamenetelmiin tehdyt muutokset tarkoittavat, että verkkoyhtiöt tekevät tarvittavat investoinnit entistä kustannusvastaavammin. Energiaviraston mukaan tämä johtaa siirtohintojen maltilliseen kehitykseen vaarantamatta kuitenkaan yhteiskunnan edellyttämien toimitusvarmojen ja älykkäiden verkkojen kehittämistä.

Vesi keitettävä Dragsvikissa, Langansbölessä ja Horsbäckissä

(Raasepori) Eteläkärjen ympäristöterveysalue kehottaa Dragsvikin, Langansbölen ja Horsbäckin alueen asukkaita keittämään talousvetensä siinä havaittujen bakteerien vuoksi.

Rutiininäytteenotossa ilmeni, että Tammisaaren Ekerön vedenottamon lähtevässä vedessä on epätavallisen paljon bakteereita, mikä aiheuttaa poikkeaman laatusuosituksista.

Bakteereita muodostavia yksiköitä oli 2 800 yhdessä millilitrassa vettä.

-Tuhat yksikköä on jo epätavallinen määrä ja silloin aletaan miettiä veden keittokehotusta. Tämä tilanne johtuu nyt todennäköisesti viime päivien runsaista sateista, terveysvalvonnan johtaja Katianna Kuula kertoo.

Ulosteperäisestä saastumisesta kertovia kolimuotoisia bakteereja ei ole löytynyt.

-Ekerön vedenottamon vesi sekoittuu verkostossa muihin vesiin, joten on vaikea arvioida kuinka suuret poikkeamat laatusuosituksista ovat yksittäisille käyttäjille, Kuula kertoo. Raaseporin vesiliikelaitoksen oli määrä lähettää tekstiviestit tilanteesta vielä perjantaina Ekerön vedenottamon lähimmille asiakkaille. Raaseporin vesi aloitti myös alueen vesijohtoverkoston huuhtelun. Samalla otettiin uusia vesinäytteitä. Niiden tulosten odotetaan valmistuvan maanantaina, jolloin asiasta annetaan lisätietoja seuraavan kerran.

Hangossa ja Inkoossa kehitetään kyberosaamista

Vesihuollon turvallisuuden parantamiseen 2,2 miljoonaa euroa

Maa- ja metsätalousministeriö ja Etelä-Savon Ely-keskus ovat myöntäneet 2,23 miljoonan euron avustukset eri puolille maata noin 50 hankkeeseen, joilla edistetään vesihuollon kyberturvallisuutta sekä vesihuoltolaitosten alueellista yhteistyötä ja yhdistymisiä niitä koskevilla selvityksillä.

Valtion vuoden 2023 talousarviossa pidettiin tarpeellisena uutta määrärahaa vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseksi. Määräraha on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla varmistetaan kriittisen infrastruktuurin toiminta muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

Hakuaikana lokakuussa saapui noin 80 avustushakemusta. Avustusta saaneiden hankkeiden tavoitteena on erityisesti varmistaa vesihuoltopalvelujen kyberturvallisuutta. Hankkeissa laaditaan suunnitelmia myös digitalisaation parantamiseksi sekä edistetään ja toteutetaan laitosten keskeisten järjestelmien rajapintaratkaisuja.

-Osa hankkeista tähtää myös vesihuoltolaitosten yhdistymisiin. Hankkeiden toteuttajia on isojen kaupunkien vesihuoltolaitoksista pieniin vesiosuuskuntiin asti, ja ne hyödyttävät yli sataa laitosta ympäri maan, Etelä-Savon Ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Markus Tirkkonen kertoo.

-Kyberturvallisuuden parantamisen lisäksi ilahduttavan paljon hakemuksia saatiin

Vesihuolto on yhteiskunnan kriittistä infraa, jonka on toimittava luotettavasti ja häiriöttömästi kaikissa olosuhteissa. Hangon ja Inkoon vesilaitokset saavat valtionavustusta kyberturvallisuuden parantamiseen. (Arkistokuva)

vesihuollon rakennemuutoksen edistämiseen. Samalla toteutetaan kansallisen vesihuoltouudistuksen tavoitteita, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies

Johanna Kallio jatkaa. Osaaminen tilanteen tasalle

Hangon vesiliikelaitos saa kuluvalle vuodelle

20 000 euron avustuksen kyberturvallisuusauditointia sekä henkilökunnan it- ja automaatiojärjestelmien käyttäjäoikeustasojen määrittämistä koskevaan hankkeeseen. Auditoinnissa selvitetään kyberturvallisuuden tilanne ja jatkuvan parantamisen kohteita, jotta asukkaille ja huoltovarmuuden kannalta kriittisille teollisuusasiakkaille varmistetaan häiriötön vesihuolto.

Hanko on mukana myös Suomen ympäristöopisto Sykli Oy:n yhteishankkeessa Helsingin ja Kirkkonummen kanssa, jossa parannetaan vesilaitosten kyberturvallisuutta koulutuksen avulla. Avustussumma on noin 22 000 euroa. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan koulutuskokonaisuus, joka lisää vesihuoltolaitosten henkilöstön tietoisuutta ja osaamista kyberuhkien torjumiseksi.

Inkoon vesilaitos on mukana Ramboll Oy:n hankkeessa, jossa kehitetään kyberturvallisuustilanteen arviointityökalu pienille ja keskisuurille laitoksille. 44 000 euron avustuksen saaneessa hankkeessa ovat mukana myös Lieto, Toivakka, Sipoo, Orimattila ja Kajaani.

Vesilaitosyhdistys sai 40 000 euron avustuksen kansalliseen hankkeeseen, jossa tavoitteena on kehittää vesihuollon kyberturvallisuuden riskienhallinnan työkalu. Se laaditaan ja pilotoidaan yhteistyössä vesilaitosten kanssa. Raaseporin vesiliikelaitos ei ole hankeavustusten saajien joukossa.

Ei tarvetta muutoksiin Kaksi muistutusta Maasillan katusuunnitelmasta

(Raasepori) Tekninen lautakunta on hyväksynyt joulukuun alkuun päivätyn ehdotuksen mukaisen katusuunnitelman Karjaan Maasillalle. Tammikuussa 2024 nähtävillä olleesta suunnitelmasta jätettiin lähialueelta kaksi muistutusta. Lautakunta katsoi, että ne eivät vaikuta esitettyyn suunnitelmaan siinä määrin, että alkuperäistä ehdotusta tulisi päivittää niiden vuoksi.

Muistutuksessa mm. vastustettiin suunnitelmaa poistaa sillan painorajoitus. Lisäksi siinä todetaan, että sillan rakennetta aiotaan vahvistaa raskaalle liikenteelle sopivaksi, mikä on jyrkässä ristiriidassa korjaukselle esitettyjen tavoitteiden kanssa.

Muistutuksen tekijät halusivat myös, että Karjaantielle rakennetaan kunnolliset hidasteet ajonopeuksien hillitsemiseksi. Lisäksi kaupungin halutaan järjestävän paremman opastuksen läntiselle ohikulkutielle valtatien 25 suunnasta, jotta liikenne vähenisi asuinalueella.

Lähtökohtaisesti ohikulkutielle

Muistutukseen annetussa vastineessa todetaan, että sillan painorajoituksella ei pyri-

tä nykyisellään vähentämään läpikulkuliikennettä, vaan varmistamaan sillan kestävyys. Sillan korjauksen jälkeen painorajoitus ei ole enää sen vuoksi tarpeen. Lisäksi mainitaan, että mikäli raskas liikenne halutaan kieltää Turuntiellä ja Karjaantiellä, se voidaan toteuttaa liikennemerkeillä.

Teknisen osaston mukaan kaikki raskas liikenne pyritään lähtökohtaisesti ohjaamaan läntisen ohikulkutien kautta samoin kuin muukin läpikulkuliikenne. ”Suunnitelmassa esitetyt nopeusrajoitukset ja korotetut suojatiet pitävät huolen siitä, että tavoitellut turvalliset ajonopeudet toteutuvat”, vastineessa todetaan. Karjaantien katusuunnitelman laatiminen on esitetty vuoden 2024 liikenneväylien työohjelmaan määrärahan puitteissa.

Muistutuksessa tiedustellaan myös, miten historiallisen Kuninkaantien arvo on otettu huomioon sillan korjauksen suunnittelussa. Vastineessa todetaan sillan suunnittelussa keskiössä olevan nykyiset maatuet ja niiden uudelleenkäyttö, joka mahdollistaa kustannustehokkaamman rakentamisen. Teknisen

osaston mukaan suunnitteilla on yksinkertainen ja perinteinen siltarakenne, ja kaiteisiin aiotaan ottaa mallia Fiskarsin ruukin ja Pumppulahden siltojen puuristikoista. Muut muistutuksen huomiot eivät koskeneet teknisen osaston mukaan Maasillan katusuunnitelmaa, vaan ne olivat yleisempiä näkemyksiä alueen liikennejärjestelyistä.

Toinen muistutus jätettiin siitä, että suunnitelmassa ei ole huomioitu alueella sijaitsevan kiinteistön liittymää, joka on ollut samassa paikassa jo 65 vuotta. Vastineessa todetaan, että vaihtoehtoinen liittymä voidaan toteuttaa esitetyn mukaisesti sillan korjaustyön aikana. Uusi liittymä rakennetaan kauemmas sillasta.

Nyman viimeiseen vaiheeseen Porvoon kaupunginjohtajavalinnassa

Inkoon kunnanjohtaja

Robert Nyman on edennyt loppusuoralle Porvoon kaupunginjohtajavalinnassa. Liikuntatieteiden maisterin tutkinnon omaava Nyman on työskennellyt vajaat kuusi vuotta Inkoon kunnanjohtajana. Sitä ennen hän työskenteli kuusi vuotta Raaseporin kaupungin sivistystoimenjohtajana.

Toinen valintaprosessissa vielä mukana oleva ehdokas on kauppatieteiden maisteri Jani Pitkäniemi, joka on työskennellyt runsaan vuoden valtiovarainministeriössä osasto-

päällikkönä.

Porvoon kaupunginjohtajan viran hakuaika päättyi tammikuussa. Virkaan saatiin 19 hakemusta. Sen jälkeen kaupunginhallitus ja valtuustoryhmät ovat haastatelleet neljä hakijaa. Porvoon kaupunginhallitus päätti kuluneella viikolla, että henkilöarviointi teetetään Nymanille ja Pitkäniemelle. Arvioinnin tulokset esitellään kaupunginhallitukselle maaliskuun alussa. Porvoon nykyinen kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula on irtisanoutunut virasta.

BIDRAGSANSÖKNINGAR

Stiftelsen för Ekenäs Sparbank delar ut stipendier och understöd till bl.a. kultur, idrott och utbildning. Ansökningar kan göras på adressen: www.sesb.fi under tiden 15.315.4.2024

Ansökningsblanketter och noggrannare anvisningar finns på stiftelsens hemsida.

Stiftelsen för Ekenäs Sparbank sr

AVUSTUSHAKEMUKSET

Tammisaaren Säästöpankin Säätiö jakaa stipendejä ja apurahoja mm. kulttuuriin, urheiluun ja koulutukseen. Hakemuksen voi tehdä osoitteessa: www.sesb.fi aikavälillä 15.3.15.4.2024.

Hakemuslomake ja tarkemmat ohjeet ovat saatavilla säätiön verkkosivuilla.

Tammisaaren Säästöpankin Säätiö sr

Kunnanjohtaja Robert Nyman haikailee iloisesta Inkoosta itäiselle Uudellemaalle. (Arkistokuva)

Tulvakevät alkaa Etelä-Suomessa

Lähipäivien lämmin ja sateinen sää lisää sulamista ja nostaa jokien vedenkorkeudet Etelä-Suomessa paikoin keskimääräisen tulvahuipun tasolle tulevan viikon alussa, Suomen ympäristökeskus tiedottaa.

Mustion Peltokosken voimalaitoksella virtaama oli perjantaina noin 29 kuutiometriä sekunnissa ja seuraavien kolmen päivän ennuste 30 kuutiota sekunnissa, mikä

tarkoittaa vielä normaalia virtaamaa.

Ennusteen mukaan kevättulva jakautuu tänä vuonna useampaan osaan ja virtaamat kasvavat uudelleen myöhemmin keväällä. Veden ennustetaan nousevan ensi viikolla paikoin alavimmille pelloille. Mikäli lähipäiville ennustetut sateet tulevat vetenä, tulvahuiput voivat olla jopa keskimääräistä suurempia.

Vastikkeiden nousupaine taloyhtiöissä lähes 10 prosenttia

Taloyhtiöiden vastikkeet ovat nousemassa kevään yhtiökokouksissa keskimäärin 5-8 prosenttia, OP Ryhmä arvioi. Hoitovastikkeiden suurin kuluerä on lämmitys, joten kylmä alkuvuosi lisää korotuspainetta. Nousupaineita tuovat varmimmin vesi- ja jätemaksujen sekä kiinteistöverojen nousu.

Kustannuksiin vaikuttaa erityisesti taloyhtiön lämmitysratkaisut, sillä tyypillisesti noin 40 prosenttia niiden kustannuksista menee lämmitykseen.

-Sähkö on halvempaa kuin vuosi sitten, mutta jos taloyhtiön aiempi edullinen sopimus on päättynyt, se voi nostaa kustannuksia. Kaukolämmön hinta nousi viime vuoden aikana yli 10 prosenttia. Nyt korotuspaineita on kaukolämmössä paikkakunnasta ja lämpölaitoksen omistuksesta riippuen. Kylmä alkuvuosi joka tapauksessa on nostanut

energian kulutusta lämmitykseen, OP Ryhmän pk-yrityksistä vastaava johtaja Heikki Peltola sanoo.

Energiaremontit ovat lisääntyneet viime vuosina. Kiinnostuksesta huolimatta valtion energia-avustusten myöntäminen päättyi vuoden 2023 lopulla ja väistämättä lykkää joidenkin korjausten alkua.

-On tärkeää, että taloyhtiöissä jatketaan kunnostustöitä ja korjauksia, jotta vältetään korjausten ja rahoitustarpeiden kasaantuminen, eli niin sanotun korjausvelan syntyminen. Osakkaiden etu on yleensä huolehtia pidemmän ajan korjaussuunnitelmasta ja jopa katsoa korjaustarpeita selvästi lain edellyttämää viittä vuotta pidemmälle. Näin asumisen kustannukset voi parhaiten pitää yllätyksettömänä, Peltola sanoo.

Sote-ilta Tammisaaressa

(Raasepori) Raaseporin RKP järjestää torstaina 28. helmikuuta Tammisaaressa keskusteluillan sote-asioista. Iltaan osallistuvat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta ikäihmisten palvelualuejohtaja Tuula Suominen ja ikäihmisten palveluasumisen palvelulinjajohtaja Elina Kylmänen.

Mukana ovat myös paikalliset aluevaltuutetut Anita Westerholm, Karl von Smitten ja Ralf Backman.

Illan aikana keskustellaan

Osuuskauppa Varuboden-Oslassa valitaan keväällä uusi edustajisto neljän vuoden toimikaudelle. Edustajistossa on 50 jäsentä osuuskaupan toimialueelta ja heidät valitaan edustamaan asiakasomistajia yhtiön päätöksenteossa.

mm. siitä, miksi Kela-takseja ei saa ja kuka päättää siitä, missä varttuneemmat raaseporilaiset asuvat ja missä heidät hoidetaan. Aiheena on myös Tammisaareen suunniteltu uusi ikäihmisten palveluasumisyksikkö sekä se, miksi Raaseporin kaupunki on päättänyt myydä hoitokiinteistöjään, vaikka niissä on edelleen toimintaa.

Tilaisuus järjestetään Tammiharjun alueella sijaitsevassa Kosthållissa J-talossa kello 18 alkaen.

Osuuskauppavaalin ehdokasasettelu päättyy sunnuntaina 25. helmikuuta. Ehdokkaan tulee olla täyttänyt 18 vuotta ennen äänestysajan alkamista. Ehdokaslistat julkaistaan maaliskuun lopulla ja äänestysaika on 2.-22. huhtikuuta.

SKOLOR OCH KURSER

Toiminta kansainvälistyy Naton kanssa Puolustusvoimilla yli sata kansainvälistä harjoitusta

Vuosi 2024 tuo yhä enemmän kansainväistä väriä Puolustusvoimien harjoitustoimintaan. Kansainvälisten harjoitusten määrän kasvu johtuu Nato-jäsenyydestä ja siitä, että yhä useampaan kansalliseen harjoitukseen osallistuu liittolaisia.

Puolustusvoimien suunnitelman mukaan sillä on tänä vuonna hieman yli sata kansainvälistä harjoitustapahtumaa Suomessa ja ulkomailla. Puolustushaarojen johtamista kansainvälisistä harjoituksista näkyvimpiä ovat tänä vuonna Northern Forest, Freezing Winds ja Hanki.

Naton Steadfast Defender 24 -harjoitussarja alkoi helmikuussa. Harjoituskokonaisuuteen osallistuvat kaikki 31 jäsenmaata ja Ruotsi. Harjoituksessa vahvistetaan ja siirretään joukkoja Pohjois-Amerikasta Eurooppaan.

Puolustusvoimien vuoden tärkein kansainvälinen harjoitus on Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa maaliskuussa järjestettävä Nordic Response 24 -taisteluharjoitus Norjan johtamana.

Harjoitukseen osallis-

Merivoimien vuoden tärkein kansainvälinen harjoitus järjestetään marraskuussa. (Arkistokuva)

tuu noin 20 000 sotilasta 14 maasta. Sen tavoitteena on parantaa kykyä vahvistaa ja puolustaa Naton pohjoisia osia. Harjoitukseen osallistuu noin 4 100 suomalaissotilasta, joista lähes puolet on reserviläisiä. Kyseessä on toistaiseksi suurin Puolustusvoimien harjoitusjoukko ulkomailla. Merivoimien vuoden 2024 tärkein kansainvälinen harjoitus on marraskuussa järjestettävä Freezing Winds, jossa harjoitellaan yhteisiä merioperaatioita Pohjois-Itämerellä ja

Suomen rannikolla. Harjoitukseen on suunniteltu osallistuvan noin 4 000 henkilöä, 20 alusta ja 10 ilma-alusta.

Northern Forest järjestetään Rovajärven alueella toukokuussa. Harjoitukseen osallistuu sotilaita Suomesta, Yhdysvalloista ja Norjasta. Puolustusvoimista harjoitukseen osallistuu noin 4 000 sotilasta. Ilmavoimien pääsotaharjoitus on Hanki 24 helmi-maaliskuussa. Siihen osallistuu noin 40 lentokonetta ja 3 800 sotilasta.

Naton päätehtävien mukaiset harjoitukset ovat jatkossa osa normaalia harjoitustoimintaa, joihin osallistuminen on Suomen velvollisuus osana puolustusliittoa. Kansainvälisen toiminnan kehittyminen näkyy myös varusmiesten ja reserviläisten koulutuksessa. Harjoittelu tuo prikaatikenraali Manu Tuomisen mukaan henkilöstön koulutukseen monipuolisuutta ja asettaa myös kaikkien osaamiselle uusia vaatimuksia. -Henkilöstön osaamisen kehittäminen on keskiössä. Harjoitustoiminnalla parannamme yhteensopivuutta ja liittolaisten ymmärrystä sotilaallisesta osaamisestamme. Puolustusvoimien kyvykkyydet nivoutuvat myös liittouman yhteiseen puolustukseen, Tuominen kertoo. -Asevelvolliset, niin varusmiehet kuin reserviläiset, pääsevät osallistumaan useisiin kansainvälisiin harjoituksiin kotimaassa ja ulkomailla. Harjoitustoiminta liittolaisten kanssa haastaa suomalaiset sotilaat kenraalista jääkäriin ja kannustaa meitä entistä parempiin suorituksiin, Tuominen jatkaa.

Teddy-nalle valittiin Raaseporin pehmolelupresidentiksi

(Raasepori) Raaseporin kaupunginkirjaston järjestämistä pehmoleluvaaleista kehkeytyi todellinen jännitysnäytelmä. Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kirjastoissa annettiin yhteensä 450 ääntä ja kärjessä oli erittäin tasaista.

Ehdokkaiden vaaliteemoja olivat mm. pidemmät kesälomat, uimataito kaikille, roskaamisen kitkeminen ja lukemisen lisääminen.

Pehmolelupresidentiksi valittu karjaalainen Teddy-nalle sai 24 prosenttia äänistä (109). Teddyn päävi-

Pehmolelupresidentiksi valittu Teddy-nalle sai 24 prosenttia äänistä. Henry-hevonen jäi täpärästi toiseksi.

Lakimuutoksella siirretään vahinkovastuuta

Sähköpotkulaudat tulossa

Liikennevakuutuslaki uudistuu kevään aikana. Jatkossa nopeammat ja painavammat sähköpotkulaudat sekä muut rekisteröimättömät sähköiset liikkumisvälineet on vakuutettava liikennevakuutuksella.

Hallitus jätti 22. helmikuuta esityksen liikennevakuutuslain muutoksesta. Se pohjautuu EU:n liikennevakuutusdirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon.

estinä vaaleissa oli, että kaikkien tulee olla ystävällisiä toisilleen ja halata enemmän. Toiseksi sijoittunut Henry-hevonen Snappertunasta jäi kuuden äänen päähän. Kolmanneksi suosituin ehdokas oli mustiolainen Alina-apina vajaalla sadalla äänellä. Kaupunginkirjasto järjesti lapsille pehmolelupresidentinvaalit osana kirjaston demokratiaa edistävää työtä. Tammisaaresta kertyi pehmoleluvaaleissa 250 ääntä, Karjaalta noin 140 ja Pohjasta kuutisenkymmentä.

liikennevakuutuksen piiriin

Lakimuutoksen myötä sähköpotkulaudat ja muut rekisteröimättömät sähköiset liikkumisvälineet on vakuutettava, jos ne ylittävät laissa säädetyt nopeus- tai painorajat. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan toukokuun alussa.

-Uudistus selkeyttää sitä, mitkä sähköiset liikkumisvälineet tulee liikennevakuuttaa. Kuluttajalle tämä lisää turvallisuutta, kun entistä isompi

osa liikkumista on kattavan liikennevakuutuksen piirissä, Ifin ajoneuvovakuutuksista vastaava johtaja Eero Färkkilä kommentoi.

Julkisessa keskustelussa ovat puhuttaneet viime vuosina erityisesti vuokrattavilla sähköpotkulaudoilla sattuvat tapaturmat.

-Toisin kuin muissa liikennevahingoissa, suurin osa näiden vahinkojen kustannuksista on käytännössä aiemmin kohdistunut yhteiskunnan maksettavaksi. Tähän lakimuutoksella halutaan puuttua, Färkkilä sanoo.

Lakiesityksen mukaan jatkossa myös kaikki vuokrakäyttöiset sähköpotkulaudat on vakuutettava. Yksityiskäytössä olevan rekisteröimättömän sähköpotkulaudan, sähköskootte-

rin tai senioriskootterin paino ja nopeus ratkaisevat jatkossa vakuuttamistarpeen.

Jos laitteen nopeus on yli 25 kilometriä tunnissa tai paino on yli 25 kiloa, sille on otettava liikennevakuutus. Myös lasten käyttöön tarkoitetut liikkumisvälineet on vakuutettava, jos rajat ylittyvät.

Sähköavusteiset polkupyörät jäävät lakiesityksessä liikennevakuutusvelvollisuuden ulkopuolelle painosta riippumatta, jos niiden moottori kytkeytyy pois päältä viimeistään 25 kilometrin tuntinopeudessa. Sen sijaan muut moottorilla varustetut polkupyörät, joiden paino on yli 25 kiloa, tai joiden nopeus moottorin avustuksella on yli 25 kilometriä tunnissa, täytyy vakuuttaa.

-Laitteen maksiminopeus ja paino selviävät yleensä sen mukana tulevista materiaaleista tai valmistajan verkkosivuilta. On hyvä huomioida, että jos laiminlyö lakisääteisen liikennevakuutuksen ottamisen, ei vahingon sattuessa ole oikeutettu korvauksiin myöskään omasta tapaturma- tai sairausvakuutuksesta, Färkkilä mainitsee.

Mäenlaskua, luistelua, pomppulinnataivas… Hiihtolomalla ei

Hiihtolomasta oli tulla etelän mailla kuluvan viikon mittaan enemmänkin vesihiihtoloma, mutta se ei tahtia liiemmin haitannut. Påminnen laskettelumäet avattiin torstaina harmaan kosteaan maisemaan, johon liimautui mm. Skogby IK:n pirteä seuraväki.

Matkanjohtaja ja kyläaktiivi Susanna Virtanen toi joukon suksivuokraamoon jo hyvissä ajoin ennen porttien avautumista.

-Meillä on ollut tapana tehdä vuosittain retki johonkin kohteeseen ja nyt Påminne herätti kiinnostusta. Saamme tähän säätiöltä vähän rahoitusta ja voimme tarjota ihmisille kivan hiihtolomapäivän. Keli ei ole paras mahdollinen, mutta tuskin se hirveästi haittaa. Itse en taida tänään mennä mäkeen, varon vielä olkapäätä leikkauksen jälkeen. Unohdin välineetkin kotiin, Virtanen jutteli.

Ville Saarinen rullasi rinteeseen potralla potretilla, kun mukana olivat lapset Justus, Rasmus, Markus ja Risto.

käynyt aika pitkäksi

Mitä suunnitelmia pojilla päivän varalle oli?

-Lasketaan mäkeä ylhäältä alas. Se on aika iso osa tätä juttua, Justus tiivisti.

4-vuotias Risto oli ensimmäistä kertaa laskettelusuksilla.

-Ei jännitä. Pysyn kyllä pystyssä, Risto luotti. Isoveljet tyrmäsivät ajatuksen toteamalla, että kaatumisia tulee vielä monta.

Vain jarru puuttuu

Hangossa ja Helsingissä vaikuttava Antti Kuula saapui Åminneforsin alppipyhättöön poikiensa Danielin ja Juliuksen kanssa.

-Ei ole syytä lähteä Lappiin, kun näin lähellä on hyvä paikka. Olemme hiihtolomalla käyneet myös Tammisaaressa uimassa ja elokuvissa, Antti sanoi.

Suomen suurimpiin jalkapalloseuroihin lukeutuvassa Pallo-Pojat Junioreissa pelaavat pojat vaihtoivat nappikset hetkeksi suksiin.

-Osaan kyllä lasketella, mutta en vain osaa jarruttaa.

Skogby IK:n porukka vietti lomapäivää Påminnessa. Ryhmänjohtaja Susanna Virtanen (vas.) ei mennyt mäkeen, mutta Risto, Ville, Rasmus, Justus ja Markus Saarinen nauttivat menosta.

Viime talvenakin vedin täällä vauhdilla lumipenkkaan, Daniel kertoi.

Hän sai Påminnen hiihtokoulussa vinkkejä jarruttamiseen ja muuhun mukavaan varsin pätevältä opettajalta, kun kuluvana talvena rem-

miin liittynyt entinen kilpalaskija ja pitkän linjan aktiivi Tuija Kalpala hioi suorittamista.

Saksasta Suomeen palannut Kalpala on tullut toiminnanjohtaja Antti Mäkilän mukaan pirteästi hiihtokoulun

Hangon urheilutaloon virtasi runsaasti väkeä pomppulinnojen ihmeelliseen maailmaan. (Kuva: Hangon nuoriso- ja liikuntapalvelut)

Panostus kääntynyt urheilusta opiskeluun Wille

Laitamäki ”lomaili” SM-viestikultaa

Hiihtosuunnistuksen

SM-viikonloppu Imatralla toimi Wille Laitamäelle menestyksekkäänä virkistysmatkana. -Kun en ole enää harjoitellut kovin paljon, niin kyseessä oli minulle enemmänkin lomareissu. Oli kivaa olla taas kisapaikalla ja nähdä kaikkia tuttuja, Wille sanoi. Siinä sivussa tuli voitettua Suomen mestaruus.

-No juu, niin taisi käydä, hän naurahti.

Pohjankurun poika kuului MS Parman joukkueeseen, joka pyyhkäisi viime vuoden tapaan miesten 3 x 9,4 kilometrin viestin ykköseksi. Viimeksi Laitamäki paineli ankkurina, kun nyt hän saapui ensimmäiseltä osuudelta vaihtoon viidentenä.

-Kunto on mikä on, joten lähdin matkaan vahvasti suunnistus edellä. En tehnyt virheitä ja hiihdin sen, minkä pystyin, Wille kuvaili.

Henrik Väisänen nosti lietolaisvärit kolmanneksi ja lähes kolme minuuttia kärjen perään ampaissut ankkuri Niklas Ekström toi Parman voittajana maaliin runsaat kaksi minuuttia ennen Suunta Jyväskylää.

Pohjankurulaisjuuret omaava Ekström oli hisutellut edellisenä päivänä keskimatkan mestariksi ja saavutti tammikuussa kaksi mitalia MM-kisoissa.

-En yllättynyt Niklaksen ankkurivedosta. Hän on huippukunnossa ja panostaa lajiin ihan täysipäiväisesti, Wille totesi.

”Urheilen sen, minkä ehdin”

Laitamäen panostus on kääntynyt opiskeluun. Hän muutti syksyllä Vaasaan ja käy viisivuotista koulutusta luokanopettajaksi.

-Syksyllä oli isojen pohdintojen aika. En ole koskaan ollut mitenkään hyvä koulus-

toimintaan ja toiveissa on hiljalleen myös Pohjan Sportin alppijaoston herättely hiljaiselosta. Påminnessa nähdään kenties ensi talvena taas kisojakin pitkän tauon jälkeen.

-Karjaan puoleinen iso rinne on Etelä-Suomen laskettelukeskusten joukossa mitä parhain pujottelumäki, Mäkilä tiesi.

Hänellä oli torstaina kiire hoitaa edellisiltana rinteeseen jumahtaneeseen lumikissaan uusi hydrauliikkaletku.

-Tämän suurempaa ongelmaa ei olekaan kuluvana talvena ollut. Yleensä on aina jotain, josta tulee kymppitonnien isompi paukku, mutta tästä pitäisi selvitä joillakin satasilla, Mäkilä toivoi.

Sadesää rokotti Påminnen kävijämäärää hiihtolomaviikolla, mutta kaiken kaikkiaan menossa on toiminnanjohtajan mukaan edellistalvea parempi kausi.

Liukasta menoa

Karjaan jäähallissa oli hiihtolomalla päivittäin yleisöluisteluvuoroja ilman mailaa ja mailan kanssa. Hallimestari Jarmo Julinin mukaan vuorot ilman mailaa olivat suositumpia, vaikka porukkaa

ei ollut mitenkään pilvin pimein askiin löytänyt. Tammisaarelainen Simon Gottberg tuli torstain luisteluvuorolle lastensa Celinen ja Nicolaksen kanssa. Ryhmään kuului myös kaveri Lily.

-Olemme luistelleet ja vähän leikkineet. Kävimme täällä myös eilen ja tulemme taas lauantaina. Nyt menemme kotiin lepäämään, Celine raportoi.

-Ja syömään suklaapatukkaa, Nicolas lipoi kieltään. Hiihtolomaviikolla on riittänyt tekemistä.

-Olemme käyneet uimassa ja kirjastossa, hyödyntäneet kaupungin tiloja. Mielestäni Raaseporissa on ollut mukavasti ohjelmaa, Simon sanoi. Myös Hangossa koettiin kuohkea kattaus ja erityisesti tiistaina urheilutalossa järjestetty Hopsis-pomppulaitetapahtuma tyhjensi pajatson. -Siellä kävi päivän aikana yhteensä yli 300 lasta ja vanhempaa, joten pomppulinnat saavuttivat kyllä suuren suosion. Joitakin ulkotapahtumia piti sään takia perua tai hieman soveltaa, mutta ihan hyvin saimme ihmisiä liikkeelle, nuoriso- ja liikuntaohjaaja Taru Alho kertoi.

kalamiehet opastivat pilkkimisen saloihin

sa ja tuumin, että minun pitää suhtautua opiskeluun melkein kokopäivätyönä. Ensimmäisestä opiskeluvuodesta tuskin tulisi hyvää, jos keskittyisin samaan aikaan urheiluun. Päätin että urheilen sen minkä ehdin, enkä ole kovin paljon ehtinyt. Voidaan puhua enemmän liikunnasta. Pitkien koulupäivien jälkeen harjoittelu ei ole enää edes kiinnostanut samalla tavalla kuin ennen, Wille selvitti.

Viime talvena hän kiersi hiihtosuunnistuksen maailmancupia, saavutti nelossijan EM-kisojen parisprintissä ja pokkasi vielä varusmiespalveluksen yhteydessä sotilaiden MM-pronssia. Paukkujen lyöminen urheiluunkin houkutteli.

-Päätös oli vaikea, eikä se syntynyt yhdessä illassa. En ole kuitenkaan jossitellut tai haikaillut urheilun perään. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen on vahvistunut tunne siitä, että tämä on se mitä ha-

luan, Wille sanoi.

Hän kuitenkin vastasi Ekströmin huutoon viestiedustuksesta.

-Kyllähän sen huomasi, ettei ole puoleen vuoteen harjoitellut tavoitteellisesti. Peruskuntoa on, mutta rajat tulevat nopeammin vastaan, Wille virkkoi.

Myös suunnistuksessa kilpaillut Laitamäki ei osaa vielä sanoa urheilun jatkokuvioista juuta eikä jaata.

-Ei ole poissuljettua, että hiihtosuunnistuksessa kilpaileminen loppuu kokonaan, mutta saatan olla vielä mukanakin. Aika näyttää. Jos pitää valita, niin hiihtosuunnistus kiinnostaa enemmän kuin suunnistus, Wille kertoi.

Tulevalla viikolla hiihtolomaa viettävä Laitamäki kävi jo SM-kisoissa lomailemassa, joten ”köyhä opiskelija” pohtii suuntaavansa kotikonnuille tekemään kouluun töitä sijaisopettajana.

Celine (vas.), Lily ja Nicolas viihtyivät jäähallin luisteluvuorolla.

Hangon

Hangonkylän satamassa. (Kuva: Hangon nuoriso- ja liikuntapalvelut)

Wille Laitamäki suunnisti SM-viestin avausosuudella virheettömästi ja hiihti sen minkä pystyi. MS Parma uusi Imatralla miesten sarjan mestaruuden. (Kuva: Virpi Juutilainen)

044

KATTOTYÖT / TAKARBETEN

OSAAJAT PALVELUKSESSANNE - TILL ER TJÄNST

ENERGIARATKAISUT / ENERGILÖSNINGAR

Marko Paavola 050 441 2713, marko@ph-pelti.com

Ab

AUTOPALVELUT / BILTJÄNSTER

Patrik Alén Teknikerv. 10, Ekenäs Teknikontie 10, T:saari 050 505 7731 info@vnplat.fi www.vnplat.fi

Plåttak/Peltikatot | Taksäkerhet/Kattoturvatuotteet Regnavvattningssystem/ Sadevesijärjestelmät |Plåtlister/Peltilistat

010

Sähkö-,

tele, ATK- ja antenniasennukset El-, industriautomation-, tele-, ADB- och antenninstallationer

Sähkö-

LUKOT ja HÄLYTYSLAITTEET / LÅS och LARMSYSTEM

Myymälä

POLTINHUOLTO / BRÄNNARSERVICE

TAKSIPALVELUT / TAXITJÄNSTER

Hanko 0400 613 400 R

0400 17 01 17 Ajamme

Since 2004

LEIPOMO / BAGERI

Keskuskatu 82 Centralgatan, Karjaa/Karis Auki/Öppet: ma-pe 7.00-17.00 må-fre la 8.30-15.00 lö

TURVAKOTI / SKYDDSHEM

LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ

Köpmansgatan 24, Karis Kauppiaankatu 24, Karjaa Tel./Puh. 040 589 6365 info@fredenberg. www.fredenberg.

LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER

JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT

Sara Neovius JM/OTM 010 257 3437 förnamn.efternamn@op.fi • www.op.fi/raseborg etunimi.sukunimi@op.fi • www.op.fi/raasepori

Carola Nordlund Skattesakkunnig/Veroasiantuntija 010 257 3434

KEHONHUOLTOPALVELUT / KROPPSVÅRDSTJÄNSTER

PESULA / TVÄTTERI

SIIVOUSPALVELUT / STÄDTJÄNSTER

Siivouspalv elut kotiin, loma-asumiseen ja

TILITOIMISTO / BOKFÖRINGSBYRÅ

OSTEOPATIA FISKARS

Santeri Kaatra

Osteopaatti AMK Puh. 044 336 3036 Peltorivi 9, Fiskari

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO / SPECIALTANDTEKNIKER

Viherlehdonkatu 8, T:saari Grönalundsgatan 8, Ekenäs Puh. 040 703 2393 Tel.

SILMÄLÄÄKÄRI / ÖGONLÄKARE

LÄÄKÄRIPALVELUT / LÄKARTJÄNSTER

NUOHOUSPALVELUT / SOTNINGSTJÄNST

wellmedic

Ajanvaraus 06 558 1111 www.wellmedic.fi

Lääkärin vastaanotto ja työterveyshuolto Korttimaksu tai lasku

Terveystori

since 1999 puh./tel. 050 532 5959

mtnuohous@gmail.com nuohoukset – sotning tiiveyskokeet ja kuvaukset – provtryck och kontrollfilmning hormien saneeraus – sanering av skorstenar och rökkanaler lv-puhdistus ja -mittaus – ventilationsrengöring och -mätning tikkaat ja sadevesikourut – taksäkerhetsprodukter och rännor

Korkeavuorenkatu 5-7, 10300 Karjaa

KARJAAN APTEEKIN SUUNHOITOPÄIVÄ

TORSTAINA 29.2.

Ter vetuloa tutustumaan suunhoidon tuotteisiin ja hyödyntämään tarjouksemme!

Esittelijä on paikalla klo 13-17.

Kauppiaankatu 9, Karjaa

ASIANTUNTIJAMME

OVAT

APUNASI

Uusia asiantuntijoita Mehiläisen Hangon ja Raaseporin yksiköissä. • Nya mottagare i Mehiläinens enheter i Hangö och Raseborg

Yleislääkärit |Allmänläkare

Natalia Laine, Arshad Tanwir, Sandra Chamoun, Andrei Smosljajev, Akrami Mamurkhon, Heikki Inkinen

Gynekologit

Gynekologer

Raija Räty, Erja Hiltunen, Jyrki Jalkanen, Pirjo Järvinen, Helena Hieta-Heikurainen

Ravitsemusterapeutti Näringsterapeut, Satu Niemisalo Psykoterapeutti, Björn Sundström, OMT fysioterapeutti, Susanna Sarvela

Varaa aikasi mehilainen.fi tai 010 414 00 (pvm/mpm)

Tammisaaren Mehiläinen palvelee 24.2. alkaen myös lauantaisin