8 - Nro 8 Torstaina helmikuun 22. pnä 2024 .
Sähköinen lastensuojeluilmoitus käyttöön koko alueella Sähköisen lastensuojeluilmoituksen käyttö laajenee koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle maaliskuussa. Tähän saakka sähköinen ilmoituskäytäntö on ollut vain Espoossa, jatkossa myös yhdeksässä muussa kunnassa Raasepori, Hanko ja Inkoo mukaan lukien. Muutos nopeuttaa ja helpottaa lastensuojeluilmoituksen tekoa. Ilmoituksen voi tehdä jatkossa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Sähköinen lomake on hyvinvointialueen verkkosivuilla kolmella kielellä. -Sähköisen lastensuojeluilmoituksen laajentaminen lisää hyvinvointialueen palvelujen yhdenmukaisuutta ja
KOKOUKSET MÖTE
mahdollistaa sen, että asukas saa lastensuojeluasian sujuvammin vireille, lastensuojelun palveluyksikköpäällikkö Maria Alanko-Lazarides sanoo. Lastensuojeluilmoitus tehdään, jos lapsen kasvu ja kehitys on vaarassa. Myös viranomaisilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa tai koulussa työskentelevillä henkilöillä, on laissa säädetty velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleista lastensuojelun tarpeessa olevista lapsista viranomaisille. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella tehtiin viime vuonna noin 15 500 lastensuojeluilmoitusta. Alueella on noin 470 000 asukasta.
RUFAK rf/ry Årsmöte ti 27.2 kl. 19.00 i Malmkulla. Vuosikokous ti 27.2. klo 19.00 Malmkullassa.
Fiskarin Martat ry
Vuosikokous pidetään tiistaina 5.3. klo 18 alkaen Lukaalilla, Fiskarsintie 318. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus
Föreningen Folkhälsan i Pojo rf
håller stadgeenligt vårmöte onsdagen 13.3 kl. 18 på Stämbacken i Pojo kby. Hjärtligt välkomna. Styrelsen
Västra Nylands Reumaförening rf Stadgeenligt vårmöte ons 6.3 kl. 18 i Restaurant Centro, Genvägen 8, Ekenäs. Kaffeservering. Anmälan till ordf. J-M Forsström tel. 040 755 1274 eller e-post: jill.forsstrom@gmail.com senast 1.3. Välkommen. Styrelsen
Svartå Marthaförening rf
Årsmöte i Lindnäs samlingslokal,
Valhallavägen 6, Svartå,
sö 25.2 kl. 16.
Stadgeenliga ärenden. Välkommen! Styrelsen
Ingå avdelning Inkoon osasto
Vårmöte ti 5.3 kl. 19.00 i Malmgårdens klubblokal, Lillmalmsvägen 4, Ingå. Stadgeenliga ärenden och kaffeservering. Välkommen. Styrelsen Kevätkokous ti 5.3. klo 19.00 kerhohuoneessa, Pikkunummentie 4, Inkoo. Sääntömääräiset asiat ja kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus
Sääntömääräinen kevätkokous ma 11.3. klo 14 Astreassa,
Vuorikatu 4, Hanko. Tervetuloa. Johtokunta
Stadgeenligt vårmöte må 11.3 kl. 14 i Astrea, Berggatan 4,
Hangö. Välkommen. Styrelsen
Ekenäs Socialdemokrater rf Tammisaaren Sosialidemokraatit ry Månadsträff ti 27.2 kl. 19.00 i Folkan, Ystadsgatan 2, Ekenäs. Redaktör Henrik Helenius berättar om strejker i Finland. Ordförande Ulf Heimberg informerar om vårens verksamhet. Kaffeservering. Alla hjärtligt välkomna! Kuukausitapaaminen ti 27.2. klo 19.00 Folkanissa, Ystadinkatu 2, Tammisaari. Toimittaja Henrik Helenius kertoo lakoista Suomessa. Puheenjohtaja Ulf Heimberg kertoo kevään toiminnasta. Kahvitarjoilu. Kaikki sydämellisesti tervetulleita! Styrelsen/Hallitus
Eduskuntakuulumisia Suomi tarvitsee kasvua, niin myös Länsi-Uusimaa Suomen julkisen talouden tila on herättänyt jälleen laajalti keskustelua. Julkinen talous tulee yhdessä turvallisuuspolitiikan ja sote-asioiden ohessa olemaan tämän kevään yksi tärkeimmistä poliittisista kysymyksistä. On todettava heti alkuun, että Suomen julkinen talous ei ole mitenkään mairittelevassa kunnossa. Meillä on pohjoismaisen hyvinvointivaltion palvelut, mutta taloutemme ei ole pohjoismaisen hyvinvointivaltion tasolla. Sitten finanssikriisin Suomen talous on laahannut pahasti perässä suhteessa EU:n verrokkimaihin. Jostain syystä kasvua ei olla saatu aikaan, vaikka kuinka on yritetty. Enää ei voi ajatella, että taloutta saadaan itsestään tasapainotettua. Tällä hallituskaudella hallitus pyrkii vaikeassa tilanteessa tekemään toimia, joilla julkisen talouden tilanne saataisiin tasapainoon. Meillä on tällä hetkellä epävakaa työmarkkinatilanne poliittisten työtaistelutoimien takia. On ikävää, että olemme joutuneet näkemään lakkoja, ne eivät ole kenenkään voitto. Tässä tulee muistaa myös, että työmarkkinamme ovat jäykät. Meidän tulee vahvistaa maana meidän kilpailukykyämme. Työnantajayritysten määrä on viime vuosina pudonnut rajusti ja tämä on mielestäni todella huolestuttavaa. Se kertoo jostain. Koko hyvinvointiyhteiskunnan perustana toimii se, että valtio kerää verovaroja, joilla voimme rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Keväällä hallituksen kehysriihi tulee olemaan merkittävä, koska sen yhteydessä täytyy tehdä lisäsopeutustoimia. Vielä ei ole varmaa, mikä sopeutuksen taso tulee olemaan. Pidän kuitenkin tärkeänä, että saisimme luotua kasvupaketin kehysriihen yhteydessä. Meidän pitää pystyä luomaan parempi toimintaympäristö yrityksille, jotta yritykset us-
kaltavat kehittyä ja panostaa uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Myös seuduilla ja alueilla on tärkeä rooli elinvoimaisen Suomen luomisessa. Itse toivoisin Länsi-Uudellamaalla avointa ja yhteistä keskustelua siitä, miten voisimme houkutella lisää yrityksiä seudullemme. Mikäli haluamme huolehtia siitä, että seudullamme on palveluja tulevaisuudessa, edellyttää se lisää yritystoimintaa ja työpaikkoja. Satamat, infrastruktuuri ja pääkaupunkiseudun läheisyys ovat meille eduksi. Nyt keväällä seudun kunnat tulevat keskenään pohtimaan, miten seudullista aluekehitystyötä voisi vahvistaa. Mielestäni tämä keskustelu on tervetullut ja toivon, että lopputulema olisi selkeä tulevaisuusvisio siitä, mitä me tavoittelemme. Uudenmaan liitto on meidän maakuntaliittomme, mutta kaikissa tilanteissa se ei ole onnistunut edistämään seutumme kehitystä. Siksi olisikin ihan paikallaan pohtia, miten voisimme edistää aluekehitystämme. Itse näen, että meidän tulisi vahvistaa yhteisvaikuttamista niin liikenneasioiden kuin myös elinkeinoelämään liittyvissä kysymyksissä. Meidän kaikkien tulee olla huolissaan julkisen talouden tilasta. Ennen pitkää se heijastuu myös kuntasektorille. Siksi myös meidän tulee seudulla reagoida ja pohtia seudun kehitystä kokonaisuutena. Se olisi meidän kaikkien etu. Henrik Wickström kansanedustaja (RKP)
Kvarnströmin kanta Jäiden lähtö olisi jo tarpeen Helmikuu alkoi osaltani Helsingin Senaatintorilla, missä järjestettiin iso Stop nyt! -mielenosoitus hallituksen työelämäpolitiikkaa vastaan. Noin 13 000 ihmistä osoitti mieltään heikennyksistä, jotka hallituksen mukaan ovat välttämättömiä uudistuksia tai sopeutustoimia. Mielenosoittajien vaatimus oli selkeä: nyt pitää saada aikaan aidot neuvottelut. Kantani tähän on selvä, olen työntekijöiden puolella. Myös kansan enemmistö antaa tukensa palkansaajille sekä SAK:n tilaaman tutkimuksen että Ylen selvityksen mukaan. Kuten meidän sosialidemokraattien sekä vasemmistoliiton ja vihreiden välikysymyksessä todetaan: “Orpon hallitus on lyhyen historiansa aikana irtautunut pitkään toimineesta sopimisen ja yhteistyön kulttuurista. Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että juuri vaikeina aikoina vakautta ja yhteistyötä tarvittaisiin talousvaikeuksien voittamiseen.” Nyt olemme tilanteessa, jossa laajat lakot jatkuvat eikä hallitus aio antaa periksi. Kysymys kuuluukin, miten voisimme päästä eteenpäin rakentavalla tavalla? Ratkaisuja on olemassa. Ensimmäinen askel eteenpäin voisi olla, että hallitus hyväksyisi toimenpiteisiin mukaan palkansaajia tukevia elementtejä, eli veisi myös oikeutetuiksi koettuja muutoksia eteenpäin. Esimerkiksi ryhmäkanneoikeus, alipalkkauksen kriminalisointi ja henkilöstön parempi edustus ovat ammattiliittojen toivelistoilla. Kokonaisuus olisi paremmin tasapainossa, jos pöydällä olisi myös työntekijäpuolta tukevia muutoksia. Toinen askel olisi se, että hallitus perääntyisi niistä työelämän lainsäädännön muutoksista, joiden vaikutukset talouteen ja työllisyyteen ovat olemattomia. Kolmas askel olisi marssijärjestyksen arvioiminen uudelleen. Esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkauttaminen etenee, vaikka lausuntokierroksella sille tuli täystyrmäys. Tilalle hallitus aikoo luoda uuden ohjelman, joka korvaisi juuri tämän parhaiten toimivan osan nykyjärjestelmästä. Ensin pitäisi kuitenkin valmistella uusi järjestelmä, ja vasta sen jälkeen lakkauttaa tärkeä jo olemassa oleva järjestelmä, jos nykyinen aikuiskoulutustuki ylipäätänsä on tarpeen lakkauttaa. Neljäs askel olisi käynnistää aidot neuvottelut niistä muutoksista, joista hallitus ei aio luopua, jotta niiden sisältöihin olisi tasapuoliset vaikutusmahdollisuudet. Jokaisen askeleen tulisi myös saada toinen osapuoli liikkumaan kohti kompromissia. Kun tämä liike jatkuu, yhteiskunnan pysäyttävät ja kustannuksia aiheuttavat toimenpiteet vähe-
nevät. Olisi onnellista, jos yhteiskunnassamme jäiden lähtö tapahtuisi aikaisin tänä vuonna. Tällä hetkellä tilanne ei näytä lupaavalta, vaikka tämä olisi koko Suomen etu. Maan haasteet kasvavat ja ongelmien ratkaisemisen tarvitaan enemmän yhteistyötä ja parlamentaarista pitkäjänteistä työtä. Helmikuun tärkein tapahtuma Suomen politiikassa oli tietenkin presidentinvaalit. Tasavallan presidentiksi nousi kokoomuksen Alexander Stubb. En ole hänen kanssaan samaa mieltä kaikista asioista, mutta hän on pätevä ja arvoliberaali johtaja. Äänestin Pekka Haavistoa ennen kaikkea sen takia, että hän haluaisi säilyttää Suomen ydinasekiellon, mitä myös itse kannatan. Oli ilahduttavaa, että vaalit herättivät kiinnostusta, ja että keskustelukulttuuri säilyi arvokkaana. Keskustelukulttuuri oli kokonaisuudessaan asiallinen ja kunnioittava. Yksi hienoimmista hetkistä oli Stubbin vierailu Haaviston vaalivalvojaisissa ja lämmin puhe Haavistosta. Voitteko kuvitella jotain vastaavaa tapahtuvan myöhemmin tänä vuonna järjestettävien Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen? Meillä seuraavat tärkeät vaalit ovat EU-vaalit kesäkuussa. Toivon, että EU ehtii vielä ennen vaaleja hyväksyä yritysvastuudirektiivin. Se olisi ihmisoikeuksien, luonnon ja Suomen vientiyritysten etu. Olen pettynyt oikeistohallituksen linjaan, että se on valmis kaatamaan koko direktiivin EU-tasolla. Suomen päätös vaikutti siihen, että EU-maat jo kerran lykkäsivät ratkaisevaa äänestystä asiasta. Läntiselle Uudellemaalle helmikuu on ollut synkkä kuukausi, koska HUS-yhtymän hallitus päätti Raaseporin sairaalaa koskevista heikennyksistä. Täysin käsittämätöntä! Erityisesti kun ottaa huomioon, että päivystys siirtyy hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2025 alusta alkaen. On vielä mahdollista, että hyvinvointialue korjaa tämän virheen. Yritän eduskunnassa vaikuttaa siihen, että lainsäädäntö jatkossakin mahdollistaisi päivystysluvan Raaseporin kaltaisille sairaaloille. Johan Kvarnström kansanedustaja (SDP)
Laittomasta uhkauksesta 40 päiväsakkoa (Raasepori) Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut vuonna 2005 syntyneen miehen sakkorangaistukseen laittomasta uhkauksesta. Rangaistus on 40 päiväsakkoa, joista tulee maksettavaa 240 euroa.
Lisäksi vastaaja joutuu maksamaan asianomistajalle 300 euron vahingonkorvauksen. Tuomittu oli viime syksynä karjaalaisessa toisen asteen oppilaitoksessa uhannut myrkyttää opiskelukaverinsa ruoan
LSD-huumeella niin, että tämä joutuu psykoosiin tai sairaalaan. Tapaukseen liittyi myös aiempaa uhkailua koulussa, joten oikeus katsoi, että asianomistajalla oli perusteltu syy pelätä turvallisuutensa puolesta.
Oikeus hylkäsi samassa jutussa vastaajana olleiden kahden muun alaikäisen nuorukaisen syytteet. Tuomittu oli tekoaikana täysi-ikäinen. Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.