Suvi Ahlfors 33 vuoden kokemuksella! KERROSTALO
EDELLEEN KAKSI KERTAA VIIKOSSA! TORSTAINA PAPERI & DIGI SUNNUNTAINA DIGI www.etela.com
Karjaa, Meltola
OMAKOTITALO
31 m² Karjaa, Mustio
161/204 m²
0400 914 000
1 h, kk, kph, ranskalainen parveke. Näppärä muut- 7 h, avok., s, kph, 2 x wc, khh. Upea II krs koti idyllisessä tovalmis, heti vapaa pikkukoti metsäisillä näkymillä, Mustion ruukkimaisemassa. Oh:ssa varaava takka. Auitselle tai sijoitukseen. Ilmalämpöpumppu ja sähköpat- totalli 43 m². Maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmiterit. Edull. hoitovast. Rv. 1963. Ei e-tod. Hp. 19.900 €. tys. Oma t. 1552 m². Rv. 2017. ET C2013. Hp. 399.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
Nummitie/Movägen 10 HANKO/HANGÖ
Puh. 0500 505 838
WWW.KOJOKAIHDIN.FI
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Nro 7 Torstaina helmikuun 15. pnä 2024
.
Kolme tarveselvitystä rataosuudelle laatinut Väylävirasto:
Huonoon kuntoon päässeen rantaradan korjauksia ei voi enää lykätä Noin 120 vuotta sitten valmistuneen ja liki 200 kilometriä pitkän rantaradan peruskorjaustoimenpiteet ovat Väyläviraston mukaan välttämättömiä junien häiriöttömän liikennöinnin ja turvallisuuden varmistamiseksi. Osa tarvittavista toimenpiteistä on Väyläviraston mukaan kiireellisiä ja osa niistä voidaan toteuttaa myöhemmin. Radan kunnossapidon asiantuntijoiden mukaan radan ja tunneleiden rakenteiden kunto on niin huono, että korjauksia ei voi lykätä, vaan ne tulee toteuttaa seuraavan viiden vuoden aikana. -Korjaukset kannattaa ehdottomasti tehdä suunnitellusti. Jos esimerkiksi radan turvalaite hajoaa yllättäen, korjauskustannukset ovat suuremmat ja liikenteelle aiheutuu enemmän haittaa, kuten myöhästymisiä tai kokonaisia liikennekatkoja, Väyläviraston radan suunnittelun projektipäällikkö Heidi Mäenpää kertoo.
Ensin Karjaalta Kauklahteen Väylävirasto on selvittänyt Helsingistä Turkuun kulkevan rantaradan korjaus- ja kehittämistarpeita sekä vaikuttavimpia ja kiireellisimpiä toimenpiteitä ja korjausten ajankohtia. Näistä on valmistunut kolme erillistä yhdeksi kokonaisuudeksi nivoutuvaa selvitystä. Ne ovat rantaradan ja Karjaa-Hanko -radan infraselvitys sekä tarveselvitys ja lisäksi rantaradan hankearviointi Karjaalta Kauklahteen. Kehykset kiireellisiin ehdotuksiin tulevat nykyisestä hallitusohjelmasta. Siinä rantaradan peruskorjaukseen ja kehittämiseen on esitetty 80
väleille Kauklahti-Kirkkonummi, Kirkkonummi-Karjaa-Salo sekä Karjaa-Hanko. Lisäksi Dragsvikissa voisi olla tarve uudelle kohtaamisraiteelle ja laituriraiteelle, mikäli liikennemäärät kasvavat. Näissä työt alkaisivat vuonna 2032 ja toimenpiteiden hinta-arvio on noin 185 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden liikennetarpeet voivat vaatia myös laajempia toimenpiteitä, sillä yksiraiteisella rantaradalla ei ole mahdollista lisätä kaukojunaliikennettä ilman että se vaikuttaisi lähijunaliikenteeseen. Rantaradalle tehtiin perus-
parannuksia vuosina 19791996 ja useita korjauksia on tehty myös sen jälkeen. Kirkkonummelta länteen rantarata on yksiraiteinen Turkuun saakka, pääkaupunkiseudulla raiteita on kahdesta neljään. Rantarata sähköistettiin 1990-luvulla, Karjaalta Hankoon sähköt saatiin vuosikymmenten odotuksen jälkeen viime vuoden lopulla. Paikalliset päättäjät ovat todenneet jo aiemmin, että läntinen Uusimaa tarvitsee jatkossakin nopeita kaukojunayhteyksiä Helsinkiin ja Turkuun, eikä liikenne voi olla vain lähijunien varassa.
Työt vaikuttavat raideliikenteeseen Väyläviraston mukaan rantaradan korjauksiin pitäisi ryhtyä jo lähivuosina turvallisuudenkin nimissä. Hallitusohjelmassa radan kehittämiseen on varattu 80 miljoonaa euroa. miljoonaa euroa, joka edellyttää vielä eduskunnan päätöstä. -Esitetty rahamäärä on alustavasti suunniteltu kohdennettavan Kauklahti-Karjaa -rataosan peruskorjaus- ja kehittämistoimenpiteisiin sekä kahden tunnelin korjaukseen Salossa. Nämä olisivat Väyläviraston asiantuntijanäkemyksen mukaan vaikutuksiltaan merkittävimmät kohteet, projektipäällikkö Mäenpää kertoo. Osuus Karjaalta Kauklahteen muodostaa noin kolmanneksen koko rantaradasta ja radalla on paljon elinkaarensa päähän tulleita kohtia.
Sujuvuutta ja lähiliikennettä Kokonaisuudessaan rantaradan peruskorjaus- ja kehittämistoimenpiteet parantaisivat junaliikenteen sujuvuutta
ja vähentäisivät junaliikenteen häiriöitä. Rantaradan peruskorjaustoimenpiteet sisältävät esimerkiksi ratarakenteiden, sillan, turvalaitteiden ja tunnelien korjauksia, joiden avulla rata saadaan pidettyä liikennöitävässä kunnossa. Lisäksi junaliikenteelle aiheutuvat häiriöt vähenisivät ja nykyisiä junien nopeusrajoituksia saadaan poistettua. Kehittämistoimenpiteiden keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa lähijunaliikenteen kehittäminen Hangosta Helsinkiin Karjaan, Inkoon ja Siuntion kautta. -Olemme alustavasti suunnitelleet, että korjaamista voisi ajoittaa tehtäväksi Espoon kaupunkiradan rakentamisesta johtuvien liikennekatkojen aikana. Näin saisimme huomattavia synergiaetuja ja
rakentamisen aikaiset haitat vähenisivät, Mäenpää kertoo.
225 miljoonan euron paketti Ennen vuotta 2030 alkaviksi toimenpiteiksi Väylävirasto ehdottaa Kauklahti-Kirkkonummi -osuuden alus- ja päällysrakenteen peruskorjausta. Lisäksi Karjaa-Hanko -välin laiturien pidentäminen mahdollistaisi uudemman ja nykyistä pidemmän lähijunakaluston hyödyntämisen. Vastaavasti Salo-Turku -välille tarvitaan asemia lähijunaliikenteen aloittamiseksi. Näiden suunnittelu pitäisi aloittaa lähivuosina. Lyhyen aikavälin toimenpiteiden yhteenlaskettu hinta-arvio on reilut 40 miljoonaa euroa. Pitkän aikavälin toimenpiteitä olisivat peruskorjaukset
Rantaradalle viiden viikon liikennekatkos kesällä Helsingin seudun joukkoliikenteeseen tulee tänä vuonna merkittäviä työmaiden aiheuttamia poikkeuksia. Junaliikenteeseen tulee poikkeuksia myös rantaradalla, pääradalla ja kehäradalla. Junaliikenteessä suurin poikkeus on rantaradalla Leppävaarasta länteen, missä junat eivät kulje lainkaan juhannuksesta 24. kesäkuuta alkaen viiden viikon ajan, HSL tiedottaa. Junia korvataan kyseisenä aikana linja-autoilla. Lisäksi Leppävaaran ja Kirkkonummen sekä Siuntion väliseen junaliikenteeseen tulee yhden tai kahden vuorokauden mittaisia katkoksia viikonloppuisin jo toukokuussa ja vielä syyskuussa. Junayhteydet korvataan busseilla. Poikkeukset johtuvat Espoon kaupunkiradan raken-
nustöistä, jotka kestävät useita vuosia. Kaupunkirata on yksi merkittävimmistä käynnissä olevista ratahankkeista Suomessa ja osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä. Kyseessä on Väyläviraston, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien yhteishanke. Rata parantaa valmistuessaan Turun suunnan kaukoliikenteen sekä Karjaan, Kirkkonummen ja Espoon lähiliikenteen täsmällisyyttä ja sujuvuutta, Väylävirasto tiedottaa. Espoon kaupunkirata on myös suunnitellun uuden Helsinki-Turku -junayhteyden ensimmäinen vaihe. VR:n viestintä ilmoittaa, että yhtiö tulee tiedottamaan Väyläviraston ratatöiden vaikutuksista ja korvaavista kuljetuksista helmi-maaliskuussa.
HUS-yhtymähallitus hyväksyi muutossuunnitelman
Raaseporin sairaalan päivystys aamukahdeksasta iltakahdeksaan HUS-yhtymähallitus on hyväksynyt suunnitelman, jonka mukaan kokonaisvastuu Raaseporin sairaalan toiminnoista siirtyy vuoden 2025 alusta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Yhtymähallitus päätti, että toiminnalliset muutokset toteutetaan vaiheittain jo syksyn aikana ja henkilökuntaa koskevat muutokset vuoden 2025 alusta. Raaseporin sairaalan päivystyksen kaavaillaan muuttuvan tämän myötä jo syksyllä laajan aukioloajan akuuttivas-
taanotoksi, jota HUS hoitaa vuoden 2024 loppuun saakka. Tämä tarkoittaa, että sairaalan päivystys palvelee jatkossa kello 8-20. Sosiaali- ja terveysministeriön nykyinen poikkeuslupa perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseksi päättyy vuoden lopussa. Hyvinvointialue voi järjestää Raaseporin sairaalassa jatkossa kiirevastaanottoja. Vuoden 2025 alusta HUS tuottaa Raaseporin sairaala-alueella muita erikoissairaanhoidon poliklinikkapalveluja ja diag-
nostisia palveluja, HUS tiedottaa. Liikkeenluovutussopimus tulee yhtymähallituksen ja hyvinvointialueen aluehallituksen käsittelyyn kesäkuussa. Yhtymähallitus totesi, että ennen sopimuksen käsittelyä tulee huomioida yhteistoimintalain mukainen menettely. HUS on suunnitellut muutosta yhdessä hyvinvointialueen kanssa.
Päätös äänin 11-4 ja kaksi tyhjää Inkoolainen kansanedustaja Henrik Wickström (r)
ilmoittaa olevansa pettynyt päätökseen, jolla HUS tulee vähentämään Raaseporin sairaalan päivystyspalveluja jo syksyllä. Hallituksen maanantaisessa kokouksessa Karin Cederlöf (r) teki vastaehdotuksen, jossa esitettiin että päivystykseen ei tehdä muutoksia ennen kuin hyvinvointialueen hallitus on ottanut kantaa sen laajuuteen vuodesta 2025. Esittelijä päätösehdotus hyväksyttiin äänin 11-4. Esittelijän ehdotuksen kannalla olivat kokoomuksen Heli Hakala, Annika Kokko,
Seija Muurinen, Mikko Piirtola, Risto Rautava ja Marika Räf, SDP:n Ulla-Mari Karhu, Pirkko Letto ja Markku Sistonen sekä Helsingin yliopiston Esa Hämäläinen ja Kari Reijula. Vastaehdotuksen puolesta äänestivät Cederlöfin lisäksi vain Elin Blomqvist-Valtonen (r) sekä Ilkka Taipale (sd) ja Antti Kaajakari (vas). Tyhjää äänestivät Osmo Soininvaara (vihr) ja Sanna Vesikansa (vihr). Wickström toteaa, että sairaalan tulevaisuutta koskien pallo on nyt hyvinvointi-
alueella, ja tilanne on vaikea. Hän pitää myös ikävänä sitä, että SDP:n yhtymähallitusryhmä hajosi asiaa koskevassa äänestyksessä. -Puolueen kaikki edustajat eivät tukeneet sairaalan päivystystä, mutta toivottavasti he tekevät niin hyvinvointialueella. Aluesairaala tarvitsee kaiken tuen. Nyt tässä tehtiin hätiköity ja huono päätös, Wickström viestittää. Etelä-Uusimaan digilehdessä sunnuntaina 11.2. on laajempi artikkeli sairaalaa koskevista suunnitelmista ja sen nykytilanteesta.