Suvi Ahlfors 33 vuoden kokemuksella! KERROSTALO
Lue tuoreimmat uutiset osoitteessa
www.etela.com
Karjaa, Meltola
KERROSTALO
31 m² Karjaa, Meltola
76,5 m²
1 h, kk, kph, ranskalainen parveke. Näppärä muut- 3 h, k, kph, vh, parveke. Vieh. heti vapaa asunto rauh. tovalmis, heti vapaa pikkukoti metsäisillä näkymillä, alueella. Ilmalämpöpumppu ja sähköpatterit. Edull. hoiitselle tai sijoitukseen. Ilmalämpöpumppu ja sähköpat- tovast. Kiinteistöllä rantaoik. n. 700 m päässä olevaan terit. Edull. hoitovast. Rv. 1963. Ei e-tod. Hp. 23.900 €. Högbeninjärveen. Rv. 1963. Ei e-tod. Hp. 33.900 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Nro 52 Torstaina joulukuun 28. pnä 2023
.
Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee
Inkoo seutukunnan elinvoimaisin, Hanko heikoin ja Raasepori välimaastossa Suomen 10 elinvoimaisinta kuntaa ovat tuoreen selvityksen mukaan Helsinki, Espoo, Pirkkala, Sipoo, Vantaa, Tampere, Kirkkonummi, Kauniainen, Kittilä ja Tuusula. Suomessa on meneillään monia samanaikaisia muutoksia: väestö vähenee ja vanhenee, kaupunkialueiden merkitys kasvaa ja alueet erilaistuvat ja eriytyvät toisistaan. FCG Finnish Consulting Group ja sen osana toimiva konsulttitoimisto MDI ovat kehittäneet elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa kuvaavan indeksin, jotta alueilla tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutusta alueiden elinvoimaan voitaisiin tarkastella laajemmin.
Alueet voivat vaikuttaa tekijöihin Indeksin avulla voidaan tarkastella kuntien ja alueiden elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa sekä vertailla alueiden suhteellista kehitystä kuntatyypeittäin niiden koon tai maantieteellisen sijainnin mukaan. EVP-indeksi on muodostettu elinvoimatekijöihin liittyvien alueiden avainmuuttujien avulla, jotka on poimittu pääosin Tilastokeskuksen tietokannoista. -Alueiden kehitystä voidaan tarkastella lukemattomilla tavoilla, eikä ole yhtä ainoaa ja oikeaa mallia. Indeksin luomisen taustalla oli tavoite avata ja määritellä kuntakentällä villisti ja väljästi käytettyjä elinvoima-, veto-
Inkoo kuuluu kuntien elinvoimaa mittaavassa indeksissä kärkiviidennekseen, Raasepori ja Hanko yltävät toiseksi parhaaseen. Inkoo on kuudenneksi paras alle 10 000 asukkaan kuntien ryhmässä. Raasepori on oman ryhmänsä neljän heikoimman joukossa. voima- ja pitovoima -käsitteitä ja löytää kokonaisvaltainen malli, jossa niitä voidaan vertailla samanaikaisesti, MDI:n neuvonantaja ja alueiden kehitykseen erikoistunut aluetutkija Timo Aro taustoittaa. Indeksin ovat kehittäneet hänen kanssaan FCG:n kuntatalouden johtava asiantuntija Eero Laesterä, FCG:n asiantuntija Tuomas Hanhela ja MDI:n asiantuntija Rasmus Aro. Laesterän mukaan oli tärkeää, että käsitteitä pystyttäisiin perustelemaan tieteellisesti. Aro ja Laesterä ku-
vaavat elinvoimaa erilaisten aluetaloudellisten ja sosioekonomisten ominaisuuksien varantona. Ulkoisten tekijöiden lisäksi myös sisäisillä tekijöillä on vaikutusta elinvoimaan. -Olennaista on, että alueet voivat omilla valinnoillaan ja päätöksillään vaikuttaa elinvoimaa vahvistaviin sisäisiin tekijöihin, Aro painottaa.
Raasepori Hangon ja Inkoon välissä Alle 20 000 asukkaan kunnista korkeimmat veto- ja pitovoimapisteet saivat Kau-
niainen, Kempele, Kittilä ja Inari. 20 000-49 999 asukkaan kunnista kärjessä ovat Kirkkonummi, Kerava, Sipoo ja Pirkkala. Yli 50 000 asukkaan kärkikunnat ovat Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku. Veto- ja pitovoimapisteissä 30 kärkikunnan joukossa oli 11 kuntaa Uudeltamaalta. Veto- ja pitovoima oli heikoin elinvoimaindeksin tavoin pienissä, maaseutumaisissa ja maakuntien reuna-alueiden kunnissa. Korkeimman indeksin kunnat painottuvat Uudellemaalle. 11 Uudenmaan kun-
taa oli 30 korkeimmat pisteet saaneen kunnan joukossa ja seitsemän kuntaa 10 parhaan joukossa. Helsingin kokonaisindeksi oli 81,7 ja sijalle 30 yltäneen Kustavin 61,8. Kokonaisindeksi oli alhaisin ja jäi alle 50 pisteen vain neljässä kuntaryhmään 25 000-49 999 asukasta kuuluvassa kunnassa. Ne olivat Raasepori, Imatra, Savonlinna ja Kajaani. Raaseporin EVP-indeksi on 49,3 ja naapurikaupunki Lohjan 50,7. Kuntaryhmän heikon on Imatra indeksillä 33,1 ja Kirkkonummi paras (71,1). Yli 50 000 asukkaan sarjassa Raaseporin naapurikaupunki Salo sai indeksin 43,3. Alle 10 000 asukkaan kuntien joukossa Inkoo oli kuudes indeksillään 58,1, naapurikunta Siuntion indeksi oli 61,7. Hangon kaupungin indeksi oli 45,2, millä se yltää vielä kuntien toiseksi parhaaseen viidennekseen. Kuntaryhmän heikoin oli Hyrynsalmi (13,3) ja paras Kittilä (70,6).
Ei riippuvainen taloudesta Elinvoimaan liittyvät muuttujat kohdistuvat alueiden talouden ja tulojen, yritystoiminnan, työllisyyden, koulutusasteen ja terveydentilan kehitykseen. Vetovoimalla tarkoitetaan alueen kiinnostavuutta ulkopuolisten silmissä ja pitovoimalla tekijöitä, jotka saavat ihmiset ja toimijat jäämään alueelle. Näihin liit-
tyvät muuttujat kohdistuvat alueiden väestön, asumisen, rakentamisen ja vapaa-ajan asumisen kehitykseen. Parhaat pisteet saaneet kunnat sijoittuvat Helsingin seudulle, Lounais-Suomeen, Tampereen seudulle, Pohjanmaalle, Tunturi- ja Pohjois-Lappiin sekä pistemäisesti muualle maahan. -Alueelliset erot alueiden ja kuntien välillä ovat kohtuullisen pysyviä. Lisäksi alueiden myönteiset ja kielteiset kehityspiirteet vaikuttavat vahvistavan itse itseään, Aro toteaa. Parhaimman ja heikoimman viidenneksen kunnat ovat eriytyneet kauas toisistaan pitkään jatkuneen kehityksen tuloksena. Alueiden välinen kilpailu voimavaroista kiihtyy ja kiristyy, joka voi entisestään lisätä alueellisia eroja. Yllättävää on tutkijoiden mukaan se, että elinvoimaisuus ei näytä olevan riippuvainen kunnan taloudellisesta tilanteesta. -Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että useat kasvussa olevat nuorekkaat ja usein hyvätuloisten kuntalaisten kunnat panostavat paljon sekä palveluihin että investointeihin, joita kasvu vaatiikin. Tämä näkyy taloudessa. Vastaavasti väestöllisessä taantumassa olevat kunnat ovat selvinneet usein helpommalla, kun kasvuun ei ole tarvinnut panostaa. Onkin selvitty älykkäästi sopeuttamalla, Laesterä summaa.
Pyrkimyksenä liikenteen sujuvoittaminen
Tekninen lautakunta haluaa pomput uudelle Maasillalle (Raasepori) Tekninen lautakunta on hyväksynyt Maasillan sillan alueen katusuunnitelmaehdotuksen, joka asetetaan yleisesti nähtäville. Teknisen osaston mukaan pyrkimys on sujuvoittaa sekä ajoneuvoliikennettä että kevyttä liikennettä. Suunnitelmissa on myös ajonopeuksia hillitsevien pomppujen rakentaminen korjattavan sillan molempiin päihin. ”Liian suureksi nousevia ajonopeuksia rajoitetaan niin nopeusrajoitusmerkein (30km/h) kuin myös rakenteellisin hidastein. Hidastetyypin valinnassa on huomioitu sillan sijainti joukkoliikenteen yhteysreitillä”,
asian valmistelussa todetaan. Suunnitteluratkaisuilla sillan nykyinen väistämisvelvollisuus kohdattaessa poistuu ja kuljettajat pystyvät keskittämään huomionsa paremmin jalankulkijoihin ja pyöräilijöihin. Tämän muutoksen nähdään suunnitteluryhmässä parantavan merkittävästi liikenneturvallisuutta. Projektipäällikkö Tatu Troberg kirjoittaa valmistelussaan, että jatkossa sillalla on mahdollista ajaa samanaikaisesti molempiin suuntiin. Tämä on kuitenkin tilanne jo nyt, sillä Maasillalle mahtuu mainiosti kaksi eri suuntiin ajavaa henkilöautoa kerrallaan - ja jopa kaksi suurem-
pikokoista pakettiautoa. Näin ollen autoilijoiden ei ole edelleenkään pakko pysähtyä sillan päihin odottamaan vastaantulevaa liikennettä. Suunnitelma-alue Karjaan Turuntiellä käsittää niin Maasillan sillan alueen kuin siihen liittyvän katualueen noin 80 metriä sillan päädyistä molempiin suuntiin. Huonokuntoisen Maasillan korjaamiseen on budjetoitu 1,6 miljoonaa euroa vuodelle 2024. Valtuuston päätöksellä kokonaiskustannukset suunnittelun sisältäen saavat olla 1,8 miljoonaa euroa. Tekninen lautakunta valitsi kesällä suunnittelutoimisto Ramboll Finland Oy:n sillan
Asian valmistelussa todetaan, että korjatulla sillalla on mahdollista ajaa samanaikaisesti molempiin suuntiin. Tämä on kuitenkin tilanne jo nyt, sillä Maasillalle mahtuu mainiosti kaksi eri suuntiin ajavaa henkilöautoa kerrallaan. Sillan korjaukseen on budjetoitu 1,6 miljoonaa euroa vuodelle 2024. saneerauksen suunnittelijaksi. Katusuunnitelmaehdotus sisältää kuivatus- ja valaistus-
suunnitelmat sekä liikennejärjestelyt. Nykyisellä sillalla on 12 tonnin painorajoitus,
mutta sillan uusimisen myötä se on suunnitelman mukaan poistumassa.