Mitsubishi Electric ja Gree ilmalämpöpumput Alkaen
1650 €
040 136 3329 Raseborg/Raasepori
Hushållsavdrag/Kotitalousvähennys
40 %
Vappu - Valborg 1.5. klo/kl. 12-17
Asennettuna!
www.ek-automatic.com Tvätt och målning av plåt- och tegeltak Pelti- ja tiilikattojen pesu ja maalaus
lounas/lunch
ma-pe må-fre
11-15
À la carte
3 ruokalajin menu/3 rätters meny ma-to 15.30-21 må-to 42 €/henk./pers. Raaseporin mieskuoro esiintyy klo 11.40 pihalla pe/fre 15.30-22 12-22 Manskören Raseborg uppträder kl. 11.40 på gården la/lö su/sö 12-17 ruukintie 8 bruksvägen. puh./tel. 09 3154 9070. www.billnas.fi
keittiö suljetaan tuntia aikaisemmin / köket stänger en timme tidigare.
Nro 16b Sunnuntaina huhtikuun 24. pnä 2022
.
Hybridikokouksen kutsu kävi päättäjille vahvana
Aluevaltuuston kokous Raaseporissa, paikalla vain kuusi valtuutettua Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston kolmas kokous järjestettiin kuluneella viikolla hybridikokouksena Raaseporissa ja Espoossa. Puheenjohtaja Jarno Limnéll (kok) kertoi aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa Espoossa maaliskuussa tavoitteena olevan, että aluevaltuuston kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan hyvinvointialueen muillakin paikkakunnilla. Raaseporista tiistaina johdetun aluevaltuuston hybridikokouksen kutsu kävi päättäjille vahvana, sillä paikan päällä kokoussalissa olivat ainoastaan valtuuston espoolainen puheenjohtaja Jarno Limnéll (kok) sekä raaseporilaiset RKP-valtuutetut Ralf Backman, Peter Braskén ja Karl von Smitten, sekä SDP:n Petra Nummelin Raaseporista ja Elina Lehtonen Espoosta. Espoossa kokouspaikalla oli kaksi valtuutettua, muut päättäjät osallistuivat puolitoista tuntia kestäneeseen kokoukseen etäyhteyksillä.
Alueellisen roolin viestiä Limnéll ei ole pettynyt vähäiseen osallistumiseen Raaseporin kokoukseen paikan päällä, vaan hänen mukaansa kokous toi kuitenkin tärkeää viestiä valtuuston alueellisesta roolista. Hyvinvointialueen edustajat kävivät aiemmin päivällä myös keskusteluja Raaseporissa paikallisten viranhaltijoiden kanssa. Limnéll luonnehtii keskusteluja hyviksi ja antoisiksi. Hän kertoo, että aluevaltuuston kolmas kokous oli tarkoitus järjestää alunperinkin etänä ja niin, että oikeitakin kokouspaikkoja on varmuuden vuoksi kaksi yhteyksien pätkimisen varalta. Kaksi ensimmäistä aluevaltuuston kokousta järjestettiin kevättalvella Espoossa ilman etäosallistumismahdollisuutta.
haussa. Palkasta ei ole tiettävästi vielä päätetty. Myös palvelualueiden johtajien haku on aloitettu, samoin konsernijohtajan ja palvelutuotannon johtajan hakuprosessi.
Yhtymämalli seurantaan
Raaseporin kokoussaliin saapui vain kuusi aluevaltuutettua ja suurin osa osallistui kokoukseen muualla. Kuva Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kokouslähetyksestä. Seuraavan kerran aluevaltuuston kokous on Kirkkonummella toukokuun puolivälissä ja kesäkuun puolivälin paikkeilla Hangossa. Limnéll kertoo, että molemmat niistä tulevat olemaan fyysisiä kokouksia ja sellainen järjestetään mahdollisesti jossain vaiheessa vielä Raaseporissakin. -Tarkoitus on järjestää aluevaltuuston kokouksia eri paikkakunnilla myös jatkossa, Limnéll sanoo.
Rahoitus vaivaa edelleen Muutosjohtaja Sanna Svahn antoi aluevaltuustolle kuluneella viikolla katsauksen hyvinvointialueen valmistelutilanteesta. Keskeisistä valmisteluun liittyvistä riskeistä on toteutunut hänen mukaansa jo kaksi: valmistelurahoitusta on saatu liian myöhään ja liian vähän, ja kriittiset ict-järjestelmähankkeet eivät toteudu aikataulussa. Rahoitusvaje, josta on puhuttu jo pitkään, on kuluvalle vuodelle 22 miljoonan euron lisärahoituksen jälkeenkin vielä noin 38,5 miljoonaa euroa. Svahnin mukaan merkittä-
vä osa puuttuvista päätöksistä on tehtävä ennen kesää, jotta tarvittavat hankkeet saadaan käynnistettyä ja palvelusopimukset tehtyä syksyn aikana. Alueen valmistelun hallitun jatkon turvaaminen tarkoittaa Svahnin mukaan myös tietoa riittävästä rahoituksesta, jota odotetaan eduskunnan toisesta lisätalousarviosta. Huolta hyvinvointialueen pysyvästä rahoituksesta riittää myös vuodelle 2023, sillä Svahnin mukaan valtion koronakorvaukset parilta vuodelta leikkaavat kunnilta hyvinvointialueille siirtyvää rahoituspohjaa. -Lisäksi kiristyviin mitoituksiin ja hoitotakuisiin tarvitaan erillinen varaus. Tätä ei ole huomioitu siirtyvässä rahoituspohjassa. Rahoitusmalli ei huomioi myöskään yleistä ansiotason nousua suurempia palkankorotuksia, Svahn kertoi.
Kuljetuspalvelut toimimaan Aluehallituksen käsittelyyn on tulossa vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten hankinnan periaatteet ja kulje-
tusten toimintamalli. Svahn sanoi, että kuljetuspalveluista on saatava toimivampi kokonaisuus. Aiemmassa mallissa on ollut haasteita ja hankaluuksia, ja Svahnin mukaan puutteet aiotaan korjata nyt mahdollisimman hyvin. Kuljetusperiaatteet ja toimintamalli ovat lausuntokierroksella alueen vammais- ja vanhusneuvostoissa ja tulossa on vielä mm. keskustelutilaisuus asianosaisille. Sopimus on tarkoitus tehdä loppusyksyllä ja toiminta alkaisi helmikuussa Espoosta ja laajenisi vuoden kuluessa koko alueelle. Siihen asti toimintaa jatketaan siirtyvillä sopimuksilla. Svahn kertoi, että sote-palvelujen siirto kunnilta hyvinvointialueelle on suunniteltu loppuvuoteen, mutta osa siirroista tehdään vasta vuoden 2023 puolella. Siirtyviksi ja jaettaviksi ehdotettuja sopimuksia on noin 5 000 ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen on siirtymässä noin 8 900 henkilöä. Hallintosääntö ja organisaatio rakentuvat vähitellen pala palalta ja hyvinvointialueen johtajan paikka on jo
Aluevaltuusto hyväksyi väliaikaisen valmisteluryhmän ehdotuksen tulevan HUS-yhtymän perussopimukseksi. Yhtymällä on järjestämisvastuu sille laissa säädetyistä ja HUS-järjestämissopimuksessa määrätyistä palveluista. Se ylläpitää myös yliopistollista sairaalaa. Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessa esitetyn toivomuksen, että yksi yliopistosairaalan keskeisistä perustehtävistä, eli tutkimus-, kehitys-, koulutus-, innovaatio- ja opetusrahoitus, turvataan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen muuttuessa niin, että rahoitus tulee valtiolta suoraan HUS:ille erillisrahoituksena. Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto toivoo myös, että yhtymäkokousmallin toimivuutta seurataan tarkasti ja mikäli siinä havaitaan epäkohtia, niin tieto tästä tuodaan välittömästi aluevaltuustolle ja ryhdytään myös muihin tarvittaviin toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi. Ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, jossa kullakin jäsenellä on yksi edustaja. 17 jäsenen yhtymähallituksessa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on neljä paikkaa, Helsingillä kuusi, Vantaalla ja Keravalla kaksi, Keski-Uudellamaalla kaksi ja Itä-Uudellamaalla yksi paikka. Helsingin yliopistolla on yhtymähallituksessa kaksi edustajaa.
Demokratiavajeen pelosta Kokouksen jälkeen puheenjohtaja Limnéll keskus-
teli kokouksen annista Karl von Smittenin kanssa. Von Smitten totesi jälkilähetyksessä HUS-yhtymäsopimuksesta ja siihen liittyvästä demokratiavajeen pelosta, että uusi perussopimus yrittää tietyllä tavalla keskittää valtaa. -Mutta todettakoon, että liiallinen demokratia usein vain hidastaa ja sotkee asioita. Olen iloinen, että valtaa keskitetään sellaisiin käsiin, jotka pystyvät sitä käyttämään oikealla tavalla, von Smitten sanoi. Hän muistutti myös kaksikielisyyden tärkeydestä, sillä alueella on hänen mukaansa varsin paljon sellaisia asukkaita, jotka eivät osaa suomea kovinkaan hyvin. -Olen kuullut jopa helsinkiläisessä sairaalassa sanottavan, että ”Suomessa puhutaan suomea”. Vaalien aikana oli myös pelkoa, että enemmistössä olevat espoolaiset tulevat määräämään kaikesta hyvinvointialueella. Nyt on tärkeää, että kaunis ja suuri Espoo ymmärtää, että alueella on olemassa myös pieniä ja rumia, von Smitten ilmoitti värikkäästi. Limnéll totesi valtuutettujen olevan koko alueen, ei yksittäisten kuntien edustajia. Aluevaltuuston kokouksessa jätettiin myös viisi aloitetta. Niistä ensimmäisessä esitetään, että alueen kuntien sosiaali- ja potilasasiamiesten ja vammaisasiamiesten selvitykset annetaan tiedoksi hyvinvointialueelle. Toinen aloite koskee seniorineuvoloiden pilotointia Länsi-Uudellamaalla, kolmas työhyvinvointiohjelman laatimista ja neljäs selvitystä lasten ja nuorten syömishäiriöiden laadukkaista hoitopoluista. Viides aloite koskee yritysten ja järjestöjen osallisuuden varmistamista Länsi-Uudenmaan organisaatiorakenteessa.
Kevättulva voimistunut Uudellamaalla, haittoja liikenteelle
Lohjanjärven pinta nousemassa 20-30 senttiä säännöstelyrajan yläpuolelle Lämmin ja aurinkoinen sää on nopeuttanut viimeistenkin lumien sulamista, ja tulvatilanne on voimistunut Uudenmaan ely-keskuksen alueella monin paikoin 2000-luvun ennätyslukemiin. Laajoja peltoalueita on tulvaveden peitossa ja useita tieyhteyksiä on poikki. Tulvahuippu
odotetaan saavutettavan nyt viikonlopun aikana. Lumipeite on sulanut erityisesti rannikon läheisyydessä kokonaan, mutta valuma-alueiden latvaosilla lunta on kuitenkin edelleen. Kun maasto on jo ennestään märkää, päätyvät sulamisvedet puroihin ja jokiin hyvin nopeasti.
Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat jatkaneet nousuaan. Lohjanjärven vedenkorkeus on nyt tasolla NN +31,8 m, mutta se saavuttaa säännöstelyrajan (32 m) viikon sisällä. Vedenpinnan ennustetaan nousevan toukokuun puoliväliin mennessä jopa 20-30 senttiä säännöste-
lyrajan yläpuolelle suuresta juoksutuksesta huolimatta, Uudenmaan ely-keskus tiedottaa. Loppuviikolla viilenevä sää hidastaa hieman lumien sulamista ja jokien virtaamien ennustettiin kääntyvän laskusuuntaan viikonlopun aikana. Mahdolliset vesisateet voivat
kuitenkin pitkittää tulvan kestoa. Tulvavesi on levinnyt laajoille peltoalueille mm. Lohjalla, Vihdissä, Hyvinkäällä, Vantaalla ja Pukkilassa. Tulvavedet ovat myös katkoneet teitä monin paikoin Uudenmaan ely-keskuksen vastuulla olevalla tiestöllä. Lisäksi
tulvavesi on katkaissut liikenteen ja aiheuttanut rakennevahinkoja useilla pienemmillä yksityisteillä. Tänä keväänä tulvia syntyy myös epätavallisiin paikkoihin. Akuuteista tiestön kuntoon liittyvistä havainnoista voi soittaa tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100.