Kotimaiset ikkunat ja ovet asennettuina
040 136 3329 Raseborg/Raasepori
Hushållsavdrag/Kotitalousvähennys
40 %
Tvätt och målning av plåt- och tegeltak Pelti- ja tiilikattojen pesu ja maalaus
pääsiäinen påsk 14.-18.4.
lounas/lunch
ma-pe må-fre
11-15
À la carte
ma-to 15.30-21 4 ruokalajin menu/4 rätters meny må-to 49 €/henk./pers. pe/fre 15.30-22 la/lö 12-22 pääsiäisjahti/påskjakt 16.4. su/sö 12-17 ruukintie 8 bruksvägen. puh./tel. 09 3154 9070. www.billnas.fi
keittiö suljetaan tuntia aikaisemmin / köket stänger en timme tidigare.
R
Jokainen koti on tyyliltään erilainen ja siksi tuotteemme valmistetaan mittatilaustyönä sinun kotiasi varten. Ota yhteyttä ja sovi ilmainen suunnittelukäynti: Tony Lindholm, puh: 0400 803 978 info@kolmenvoima.fi Skaala IFN Oy I www.skaala.com
Nro 13b Sunnuntaina huhtikuun 3. pnä 2022
.
Mukana myös Hangon entinen perusturvajohtaja
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtajaksi kahdeksan hakijaa
Koivuniemen sähköasemalle tehtiin uusi 20 kilovoltin kojeisto ja uusi valvonta- ja ohjauslaitteisto vuonna 2014. Toimitusjohtaja Frank Hoverfelt (oik.) ja sähköverkkopäällikkö Andreas Talling uusittujen laitteiden ääressä. Vanha 30 kilovoltin kojeisto vasemmalla. Nyt yhtiö valmistautuu seuraavaan investointihankkeeseensa. (Arkistokuva)
Koivuniemen kytkinlaitos uusitaan, uusi asema Prästkullaan
Raaseporin Energia uudistaa asemiaan ja valmistautuu uuteen jännitetasoon (Raasepori) Kaupungin omistama Raaseporin Energia Oy on tilannut Caverionilta Tammisaaren Koivuniemen 110 kilovoltin kytkinlaitoksen saneerauksen ja kokonaan uuden Prästkullan 110 ja 20 kilovoltin sähköaseman rakennustyön. Kokonaisvastuu-urakka sisältää suunnittelun, maanrakennus- ja rakennustyöt, pääkojeiden ja materiaalien toimituksen, asennuksen sekä testauksen ja käyttöönoton. Investoinnit ovat osa Raaseporin Energian jo vuonna 2014 alkanutta suurempaa sähkönjakeluverkon uudistusta, jossa alueen verkon jännitetaso modernisoidaan 10 ja 30 kilovoltista 20:een kilovolttiin.
Jännitevaihto ensi vuonna Jännitevaihto on tarkoitus tehdä vuonna 2023. Yhtiön mukaan tällä vahvistetaan jakeluverkon siirtokapasiteettia ja parannetaan sähkönsiirron hyötysuhdetta: sähköverkon tehokkuus paranee hävikin pienentyessä, kun jännitettä ei tarvitse enää muuttaa. Kyseinen 20 kilovoltin jännite on myös Suomen sähköverkkostandardi. Caverionin kokonaistoimitus on energiayhtiön uudistuksen viimeinen ja suurin yksittäinen investointi, ja
sillä varmistetaan Raaseporin Energian sähkönjakeluverkon käyttövarmuus pitkälle tulevaisuuteen. -Yhtiö on toimittanut meille jo aiemmat kaksi sähköasemiin liittyvää investointia vuosina 2018-2021. Kunhan nämä suuret investoinnit saadaan tehtyä, voimme aloittaa jännitetason vaihdon käytännössä, Raaseporin Energian sähköverkkopäällikkö Andreas Talling kertoo. Yhtiöllä on hieman yli 7 000 sähköverkkoasiakasta. 10 ja 20 kilovoltin jakeluverkkoa on noin 135 kilometriä ja pienjänniteverkkoa hieman yli 360 kilometriä. Maakaapelointiaste on keskijänniteverkossa Tallingin mukaan nyt noin 94 prosenttia ja pienjänniteverkossa lähes 97 prosenttia. -Emme ole siis kaukana sadasta prosentista, mutta siihen ei välttämättä päästä koskaan, sillä viimeiset kaksi prosenttia maksaa enemmän kuin siitä saatava hyöty, Hoverfelt mainitsee.
Melkein yhdeksän miljoonaa Hankkeen suunnittelu on jo aloitettu ja työt valmistuvat toukokuussa 2023. Sopimuksen arvo on 1,4 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on 10 ja 20 kilovoltin verkkoa noin 120 kilometriä ja matalajännite-
verkkoa satakunta kilometriä enemmän. -Olemme investoineet sähköverkon uudistukseen tähän mennessä vajaat yhdeksän miljoonaa euroa vuodesta 2014 lähtien, eli keskimäärin hieman yli miljoona euroa vuodessa. Keskijänniteverkon uudistukset ovat noin 7,5 miljoonaa ja loppuosa tulee sähkökeskuksista ja uudesta 110 kilovoltin voimalinjasta, toimitusjohtaja Frank Hoverfelt kertoo. Loppuvaiheen investointeihin menee vielä 3,5-4 miljoonaa euroa, josta sähköasemien, muuntajien ja uuden 110 kilovoltin liittymän osuus on noin kolme miljoonaa euroa uusin investointi mukaan lukien. -Aika lailla suunnitelmien mukaan tämä on ainakin tähän mennessä kaiken kaikkiaan mennyt. 10 vuoden projekti on venynyt noin vuodella ja toki yleinen kustannustaso on hieman noussut. Keskijänniteverkon investoinnit olemme tehneet pääosin omalla henkilöstöllä. Se on ollut hyvä ratkaisu, sillä näin investoinnit ovat olleet kustannustehokkaita ja laadukkaitakin, Hoverfelt sanoo.
Koivuniemessä uudet laitteet Energiayhtiön pääsähköasemalle Koivuniemeen
tehtiin jo vuonna 2014 uusi 20.000 voltin kojeisto ja uusi IT-laitteisto valvontaan ja ohjaukseen. Laitteistosta uusittiin tuolloin käytännössä puolet. Sähköasemalla muutoksen huomasi lähinnä aiempaa pienemmissä laitteissa. Neljä vuosikymmentä palvelleen laitteiston ja automaation uusiminen maksoi puoli miljoonaa euroa. Uudet kojeet palvelevat taas seuraavat neljä vuosikymmentä. Vanhat komponentit olivat kestäneet aikaa hyvin, mutta laitteisto ei vastannut enää nykyajan vaatimuksia. Myös varaosien saanti alkoi olla hankalaa ja käyttövarmuus heikkeni. Sähköyhtiöiden on täytettävä sähkömarkkinalain tiukemmat vaatimukset vaiheittain ja kokonaisuudessaan vuoteen 2028 mennessä. Tulevaisuudessa sähköverkon vioittuminen ei saa aiheuttaa asemakaava-alueella yli kuuden tunnin keskeytystä eikä yli 36 tunnin keskeytystä muilla alueilla. Paikallista sähköverkkoa kantaverkosta ja Karjaalta syöttävä 110 kV:n siirtolinja alkaa olla vanhentunut, joten se on uusittava. Tämä on ollut myös syy sähkökatkoihin, sillä linjassa ei ole riittäviä suojauksia ja suojien ja releiden automatisointi ja ohjaus on vanhentunutta.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä kahdeksan henkilöä. Hakijat ovat DI Markus Hanhisalo Espoo, DI Petri Paavolainen Espoo, terveystieteiden maisteri Lea Pekkanen Kirkkonummi, lääketieteen tohtori Sanna Svahn Espoo, YTM Teemu Tiensuu Kerava, DI Jan-Johannes Tollet Espoo ja KTM Petra Tuomolin Turku. Hakijoiden joukossa on myös Raaseporissa aiemmin asunut valtiotieteen maisteri Jukka Lindberg. Hän työskenteli aikanaan Länsi-Uudenmaan A-klinikan johtajana, Hangon perusturvajohtajana, Espoon perheneuvolassa ja sen jälkeen 15 vuotta Hämeenlinnassa erilaisissa sote-alan johtotehtävissä. Lindberg on nyt Kanta-Hämeen vt. hyvinvointialuejohtaja työskenneltyään sitä ennen Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysjohtajana.
Valinta toukokuussa Hakijoiden ensimmäinen haastattelukierros järjestetään tulevalla viikolla ja aluevaltuuston valtuustoryhmät haastattelevat kärkihakijoita toukokuun alussa. Aluehallitus tekee esityksen valittavasta henkilöstä ja aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen johtajan valinnasta toukokuun puolivälin paikkeilla. Virka täytetään viiden vuoden määräajaksi kesäkuun alusta alkaen tai sopimuksen mukaan viiden vuoden jatkomahdollisuudella. Hyvinvointialuejohtaja vastaa hyvinvointialueen ylimpänä viranhaltijana uuden organisaation kokonaisjohtamisesta, johtaen sen toimintaa, hallintoa ja taloutta
kaksikielisessä toimintaympäristössä. Hän vastaa aluevaltuuston ja -hallituksen palvelutoiminnalle asettamien strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Hän johtaa hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa tilapäistä muutosorganisaation ohjausryhmää ja operatiivista johtoryhmää.
Vaativuuden mukaan Pohjois-Pohjanmaalle on jo ehditty valita hyvinvointialuejohtaja, jonka kokonaispalkka tulee olemaan yli 17 000 euroa kuukaudessa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelujohtaja Eliisa Anttila arveli noin viikko sitten, että hyvinvointialueilla tullaan maksamaan erisuuruisia johtajapalkkoja, koska alueet ja myös tehtävien vaativuus poikkeavat toisistaan. -Länsi-Uudenmaan aluehallitus ei ole linjannut vielä johtajan palkkaa. Tällaisen Länsi-Uudenmaan palvelukokonaisuuden, noin 9 000 työntekijän, liki puolen miljoonan asukkaan ja 1,7 miljardin euron palvelutuotannon kokoisen hyvinvointialueen johtaminen on vaativuudessaan omaa luokkaansa, Anttila sanoi. Johtajan virkaan sovelletaan kunnallista virka- ja työehtosopimusta ja palkkaus tulee olemaan tehtäväkohtainen. Se tarkoittaa, että hyvinvointialueen aluehallitus tekee johtajasopimuksen palkattavan hyvinvointialueen johtajan kanssa. Palkkauksesta sovitaan osana tätä sopimusta. KVTES:in mukaan viranhaltijan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan tehtävien vaativuus.
Inkoo valmistautuu ukrainalaisten vastaanottoon (Inkoo) Kunnanhallitus on antanut vastauksensa 20 kunnanvaltuutetun allekirjoittamaan aloitteeseen, jossa kunnan haluttiin ilmoittavan viranomaisille, että Ingakotiin voi tarvittaessa sijoittaa Ukrainasta saapuvia pakolaisia, mikäli tila siihen soveltuu, ja että kunta tarjoaa apua ja tukea kriisialueelta tuleville. Vastauksessa todetaan, että muutama sotaa pakeneva on jo majoitettu Ingakotiin ja ryhmä lapsia on aloittamassa piakkoin koulunkäynnin Inkoossa. Kunnalla ei ole vielä tarkkaa tietoa, kuinka monta ukrainalaista Inkoossa tällä
hetkellä on. Maahanmuuttovirasto on muun muassa pyytänyt kuntia ilmoittamaan mahdollisuuksistaan hätämajoittaa Ukrainasta saapuvia. Viraston mukaan Inkoon tulisi valmistautua jopa 100 henkilön vastaanottamiseen. Kaikki ukrainalaiset ovat saapuneet Inkooseen toistaiseksi yksityisten avustustoimien kautta ja yksityismajoitukseen. Tilanne on pääosin sama muuallakin maassa. Maahanmuuttovirasto avaa uudet vastaanottokeskukset lähiaikoina Saloon (250 paikkaa) ja Jyväskylään (150).