Mitsubishi Electric ja Gree ilmalämpöpumput
S au n at ku nto o n !
Alkaen
Lue tuoreimmat uutiset osoitteessa
www.etela.com
1620 € Asennettuna!
www.ek-automatic.com
Karjaa: Lepinpellonkatu 5, puh. 020 741 5490 Palvelemme: ma–pe 8–18, la 9–15 Yritysmyynti ma–pe 6.30–18
Nro 52b Sunnuntaina lokakuun 11. pnä 2020
.
Rantaradan nopeuttaminen pääsee lähimmäksi
Yksikään nopean junayhteyden hanke ei yllä kannattavuusrajalle
Väyläviraston hankearviointi Helsingin ja Turun välisen uuden nopean junayhteyden vaihtoehdoista on valmistunut. Lopputulema on, että yksikään arvioinnissa mukana olleista hankkeista ei tuota kustannustensa verran rahallista hyötyä. Hankkeiden yhteiskuntataloudellinen kannattavuusraja on 1,0. Selvityksen mukaan nykyisen rantaradan kunnostuksen hyöty-kustannussuhde olisi 0,7, Espoon ja Salon välille suunnitellun uuden ratayhteyden vain 0,44. Väylävirasto arvioi selvityksessään kahta nykyisen rantaradan parannusvaihtoehtoa ja voimakkaasti lobattua uutta ratalinjausta Espoosta Saloon, jota suunnitellaan jo. Hankearvioinnissa on oletettu, että suunnitelmien mukainen lähijunaliikenne Helsingin ja Lohjan välillä toteutuu ja rantaradalle jää nykyisen kaltainen lähijunaliikenne. Suorien vaikutusten lisäksi Väylävirasto on arvioinut hankevaihtoehtojen laajempia aluetaloudellisia vaikutuksia. Nopea junayhteys vaikuttaisi vain lievän myönteisesti Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn, elinkeinoelämän vetovoimaan ja laajentaisi hiukan Etelä-Suomen työssäkäyntialueita. Eniten hankkeesta hyötyisivät arvion mukaan Espoon, Lohjan ja Vihdin kiinteistömarkkinat, Helsingin, Espoon ja Vantaan työmatkaliikenne, Turun, Salon ja Kaarinan yritykset sekä Uudenmaan aluetalous.
Rantaradalta 5-7 minuuttia Helsingin ja Turun välisen
Yhteiskunnallinen kannattavuusraja jää kauas nopeiden junayhteyksien hankearvioinnissa. Lähimmäksi pääsisi nykyisen rantaradan oikaiseminen ja nopeuttaminen. Väyläviraston mukaan Helsingin ja Turun välinen nopea junayhteys vaikuttaisi vain lievän myönteisesti Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn ja laajentaisi hiukan eteläisen Suomen työssäkäyntialueita. Vaikutukset liikenteen päästöihin olisivat hyvin pienet. nopean junayhteyden tavoitteena on lyhentää matka-aikaa ja laajentaa kyseisten kaupunkien työssäkäyntialueita. Hanke mahdollistaisi myös Helsingin seudun lähijunaliikenteen palveluiden laajentamisen sekä lähijunaliikenteen Salon ja Turun välillä. Vertailun ns. nollavaihtoehtoon sisältyy ylläpitäviä toimenpiteitä nykyisellä rantaradalla (59 miljoonaa euroa), Espoon kaupunkirata Leppävaaran ja Kauklahden välillä (275 miljoonaa) sekä Turun ratapihan ja Kupittaa-Turku-kaksoisraiteen
muutostyöt (60 miljoonaa). Nykyiseen Karjaan kautta kulkevaan rantarataan perustuvia hankevaihtoehtoja on kaksi. Toisessa vaihtoehdossa tehtäisiin pieniä oikaisuja ja nopeutuksia sekä kaksoisraide Salosta Hajalaan. Kustannusarvio on 94 miljoonaa euroa. Tähän vaihtoehtoon sisältyvät toimet parantaisivat Väyläviraston mukaan kaukojunien aikatauluvarmuutta ja lyhentäisivät matka-aikaa Helsingin ja Turun välillä 5-7 minuuttia. Toisessa vaihtoehdossa
rantarata tehtäisiin kokonaan kaksiraiteiseksi, jolloin kustannusarvio on 2,2 miljardia euroa. Kaukojunatarjontaa voitaisiin lisätä ja matka-aika lyhenisi 10-12 minuuttia. ”Tarkastelun perusteella vaihtoehto on kuitenkin ratainfraltaan ja liikennetarjontaan ylimitoitettu matkustajamääriin ja hyötyihin nähden”, Väylävirasto toteaa.
Miljardeja puolesta tunnista Varsinaisessa Helsingin ja Turun välisessä nopean junayhteyden vertailuvaihto-
”Rantaradan kehittäminen on paras vaihtoehto” eniten. Mutta se on myös se vaihtoehto, joka kuluttaa eniten luontoa ja on myös valtavan kallis, Kvarnström sanoo ja haluaa edelleen, että rantarataa kehitetään. -Tunnin junasta on tullut ilmastotoimien iso symboli, mutta luvut eivät täsmää. Menee todella monta vuotta, ennen kuin uuden yhteyden rakentamisesta aiheutuva hiilijalanjälki olisi kompensoitu. Kaikki joukkoliikennehankkeet eivät ole oikeasti hyviä ilmaston kannalta, hän sanoo. Kvarnströmin mielestä Suomella ei ole liioin varaa investoida 3,4 miljardia euroa hankkeeseen, jonka hyöty-kus-
tannussuhde on vain 0,44. -Se ei olisi taloudellisesti järkevää. Raportista selviää myös, että se ei myöskään olisi kovin ympäristöystävällinen investointi. Jää vielä nähtäväksi mitä hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tuo esiin, Kvarnström kommentoi. Hänen mukaansa kaikkiin investointiin, joiden hyöty-kustannussuhde on alle yhden, pitää suhtautua lähtökohtaisesti kriittisesti. -Ja mitä isompia rahasummia, sitä kriittisempää arviointia tarvitsemme, hän sanoo. Kvarnstrom huomioi, että Väyläviraston selvityksestä puuttuu läntisen Uudenmaan
Vaiheistamalla kauniimmaksi Väyläviraston mukaan osuuksien toteuttaminen kannattavuusjärjestyksessä olisi perusteltua, koska hankeko-
konaisuuden kustannukset ovat suuret. Espoon kaupunkiradan ja Kupittaa-Turku-kaksoisraideosuuden jälkeen seuraavaksi kannattavin osa on viraston selvityksen rantaradan parantaminen (94 miljoonaa euroa), jonka hyöty-kustannussuhde on 0,7. Tässä vaihtoehdossa toteutettavat osuudet, kuten kaksoisraide välillä Salo-Hajala, hyödyttää Väyläviraston mukaan myös uuteen Espoo-Salo-oikorataan perustuvaa vaihtoehtoa. Varsinaisen Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteysvaihtoehdon, joka perustuu uuteen Espoo-Salo-oikorataan ja Salo-Turku-kaksoisraiteeseen, hyöty-kustannussuhde on 0,44. ”Vaihtoehdon kannattavuus paranee, kun Salo-Turku-kaksoisraiteen osuutta rakennetaan vaiheittain ennen oikorataa. Espoo-Salo-oikoradan rakentaminen mahdollistaa junamäärien lisäämisen ja matka-ajan merkittävän lyhentämisen Helsingin ja Turun välillä”, Väylävirasto selvittää. Nykyisen rantaradan kaksiraiteistamisen (2,2 miljardia euroa) hyöty-kustannussuhde olisi arvion mukaan vain 0,04. Helsinki-Turku -välin nopean ratayhteyden suunnittelussa on jo käynnissä useita eri kokonaisuuksia. Meneillään on hankekokonaisuuden ympäristövaikutusten arviointi, rata- ja yleissuunnitelmaosuuksia Salon ja Kupittaan välillä sekä yleissuunnittelu uudesta oikoradasta.
Sivistyslautakunta ei halua muutoksia kouluverkkoon
Kansanedustaja Johan Kvarnström:
Raaseporilainen kansanedustaja Johan Kvarnström (sd) on valmis lyttäämään nk. tunnin junan Väyläviraston tuoreen hankearvioinnin myötä, sillä uusi nopea junayhteys ei olisi erityisen ympäristöystävällinen tai edes taloudellinen. Kvarnströmin mukaan vanhojen väylien kunnostus on paitsi ekotehokasta, myös taloudellisesti järkevää ja kannattavinta. -Kaikki Turun ja Helsingin välisen nopean junaratayhteyden arvioidut rakentamisvaihtoehdot toki lyhentäisivät matka-aikaa ja uuden oikoradan rakentamisella se lyhenisi
ehdossa rakennettaisiin uusi Espoo–Salo-oikorata ja kaksiraiteinen Salo-Turku-väli. Kustannusarvio on nyt 3,4 miljardia euroa. Väyläviraston mukaan junatarjontaa voitaisiin lisätä tässä merkittävästi ja matka-ajat nopeutuisivat jopa 30-33 minuuttia. Vaihtoehto mahdollistaisi myös Helsingin ja Lohjan sekä Salon ja Turun välisen lähijunaliikenteen ja maankäytön kehittämisen lähijuna-asemien ympäristössä. Erityisesti Helsingin seudun lähijunaliikenteen käyttäjät hyötyisivät tästä vaihtoehdosta. Hankkeen vaikutukset liikenteen päästöihin olisivat kuitenkin hyvin pieniä. Lisäksi todetaan hankkeen kannattavuuden paranevan, mikäli matkustajia olisi ennakoitua enemmän. Vertailuvaihtoehtojen investointikustannukset perustuvat aikaisempiin selvityksiin ja kaikki kustannukset on esitetty tulevaisuuden hintatasoon. Kaikki tarkastellut vaihtoehdot lyhentäisivät Helsingin ja Turun välistä matka-aikaa. Uudet kaksoisraideosuudet mahdollistaisivat Helsingin ja Turun välisen junatarjonnan lisäämisen. Tarvetta lisätarjonnalle olisi Väyläviraston mukaan kuitenkin lähinnä ruuhkatunteina, sillä muina aikoina nykyinen vuorotarjonta riittää.
esittämä vaihtoehto, jossa rantarataa parannettaisiin ja se rakennettaisiin osittain kaksiraiteiseksi. Näin voitaisiin nostaa nopeuksia ja mahdollisesti lisätä vuoroja. -Rantaradan käynnissä oleva peruskorjaus parantaa liikenteen sujuvuutta jonkin verran. Hyödymme myös Espoon kaupunkiradasta ja tietenkin Kupittaa-Salo-yhteyden kehittämisestä. Jos tämän lisäksi rakennetaan kaksoisraiteet pariin kohtaan rantaradalla, niin selviämme pitkälle tulevaisuuteen vain murto-osalla nk. tunnin juna-hankkeen kustannuksista, Kvarnström sanoo.
(Inkoo) Vuoden 2021 talousarvioehdotuksen ja tulevien vuosien tehostamistoimenpiteet osaltaan hyväksynyt sivistys- ja hyvinvointilautakunta ehdottaa, että kunnan kouluverkkoon ei tehdä muutoksia vuonna 2021. Sen sijaan kouluverkkoa tarkasteltaisiin siinä vaiheessa, kun Kyrkfjärden skola-koulun rakennushanke on aloitettu. Koulukuljetuksia suunniteltaessa reittejä aiotaan optimoida niin, että kustannuksia saadaan vähennettyä 30.000 eurolla. Opetustoimeen esitettyjä henkilöstösäästöjä ehdotetaan lisättävän vastaavasti 30.000 eurolla. Kunnanhallituksen ohjeistuksen mukaan sivistystoi-
men pitäisi karsia käyttömenoistaan peräti 350.000 euroa vuonna 2021. Sivistystoimen henkilökunnan kokonaismäärän on vähennyttävä vähintään samassa suhteessa kuin koululaisten ja varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä muuttuu vuosina 2019-2021. Vuoden 2021 arvioitu tuloperusta ja poistot huomioiden kunnan toimintakatteen on oltava noin 1,5 miljoonaa euroa vuoden 2020 alkuperäistä talousarviota alhaisempi. Tämä tulee edellyttämään laajoja tehostamistoimenpiteitä vuodelle 2021, jotta Inkoo välttäisi ”liian suuret” veronkorotukset.