10 - Nro 11 Sunnuntaina helmikuun 9. pnä 2020 .

Bo Sundman ravisteli sporttiväkeä

Urheilevalla nuorisolla paljon pähkäiltävää (Raasepori) Vasaloppetiin pysymään kieli keskellä suuta pystyssä vai MM-finaaliin taistelemaan mitaleista? Tällä johdatuksella pyöräytti Bo Sundman luentonsa käyntiin Karjaan Axxellissa. Filmillä näytettiin ensin varsin railakasta rallia Vasaloppetin Risbergin mäestä, missä hieman isommilla lähtönumeroilla 90 kilometrin hiihtoa puurtavat kuntoilijat lakoavat laskussa mukkelis makkelis. Seuraavaksi ruudulle runttasivat vuoden 2011 MM-hiihtojen miesten sprinttifinalistit, joista Marcus Hellner juhli voittoa. -Kumpaa näistä nuori urheilija lähtee tavoittelemaan? Se tavoite tulee ohjaamaan tekemistä, Sundman tiivisti. Vasaloppetin kaatuilupätkä tuli ottaa huumorimausteella, mutta viestinä siis oli se, että valinnalla harrastaja taipuu kuntoliikuntaan totisen kilpaurheilun sijaan. Kumpikin on yhtä varteenotettava vaihtoehto, mutta jossain vaiheessa nuoren urheilijan on päätöksiä tehtävä. -Ja vaikka päätyisi osallis-

UP 2 Lattiavalaisin Golvlampa LOPPUERÄ SLUTPARTI

55 € (norm. 74 €)

www.karjaanvarastomyynti.fi

Keskuskatu 142 Centralgatan, KARJAA/KARIS. P./T. (019) 233 955. Avoinna ma/må-pe/fre 9-17 Öppet la/lö 10-14 lö

Seuraavalle tasolle

Taiteilua veitsenterällä

Entisaikojen muistoja ovat myös perinteisten yksilölajien hulppeat harrastajamäärät ja kilpailukuhinat. Alhainen syntyvyys on laittanut kuhinan koetukselle, eivätkä ennusteet lupaa siihen pa-

Harjoittelua, opiskelua, työntekoa ja taloudellisen tilanteen turvaamista sisältävä yhtälö tuottaa monille nuorille tuskaa. Veitsenterällä taiteilu on kimuranttia puuhaa, kuten Sundmanin Josefina-tyttären

Tosiasioita tiskiin. Bo Sundman esitteli suosituksia nuorten hiihtäjien harjoittelumäärille. Ne koostuvat sekä hiihtoharjoittelusta että omatoimisesta liikunnasta. tumaan isolla numerolla Vasaloppetiin, niin sekin vaatii töitä pohjalle. Pitäisi kuitenkin seistä ja liikkua kuusi tuntia suksien päällä, Sundman muistutti. Pitkän linjan mustiolainen urheilumies on suorittanut valmentajan ammattitutkinnon ja ollut monessa mukana etenkin hiihdon ja suunnistuksen parissa. Hän valmentaa yhä pitkään Ruotsissa asuneita lapsiaan Edvardia ja Josefinaa, ja toimii konsulttina eri suuntiin. Lasten ja nuorten valmennukseen liittyvään luentoon Sundman sai kimmokkeen yhteyttä ottaneista vanhemmista, joita valmennukselliset kysymykset askarruttivat. -Monissa seuroissa sanotaan, että panostamme juniorityöhön, mutta mitä se tarkoittaa? Tätä pitäisi avata ja kertoa, mitä käytännössä tehdään. Minulla ei sinänsä ole mitään ihmeellisyyksiä kerrottavana eikä mustavalkoisia totuuksia, mutta on hyvä, jos tällä keskustelulla saa urheiluihmisiä hieman ravisteltua, Sundman sanoi.

Punainen lanka Ravistelu alkaa usein jo siitä hetkestä, kun vanhemmat tuovat lapsen harjoituksiin sillä mielellä, että tästä

Café

Kom och heja på oss!

lä ajalla lapseni ehtii liikkumaan vielä pari tuntia lisää? Älkää tuoko lastanne harjoituksiin autolla, vaan suositelkaa kävelyä tai pyöräilyä, Sundman vinkkasi. Hän puhuu monipuolisen harrastamisen puolesta ja mainosti telinevoimistelua jokaisen lajin työkalupakkiin. Liian varhain ei sovi erikoistua, mutta nykymenot patistavat jo nuorena tarttumaan härkää sarvista. -Maailman huipulle tehdään läpimurtoja jo 20-vuotiaana, joten sinne tähyävän on jo 15-vuotiaana harjoiteltava tehokkaasti. Jos kysytään, minkä ikäisenä on lähdettävä huippua tavoittelemaan, niin nykyään se on tehtävä entistä nuorempana, Sundman linjasi. Suunnitelmien on syytä olla selvillä hyvissä ajoin. -Vanhempien tulisi keskustella jo varhain lastensa kanssa, mitä mahdollisuuksia peruskoulun jälkeen on, koska se tulee vastaan yllättävän äkkiä. Kun nyt katsoo ikkunasta ulos, niin näky ei ole hiihtäjälle kovin mukava. Vaatii kovaa luonnetta, jos aikoo peruskoulun jälkeen täältä käsin kehittyä hiihdossa.

rannusta. Esimerkiksi suunnistuskisoissa veteraanisarjat ovat voimissaan, kun taas nuorten sarjoissa käyrä on osoittanut alaspäin. -Näillä faktoilla tämä on ihan luonnollista. Kun lapsia syntyy vähemmän, heitä tulee urheilunkin pariin vähemmän. Emme voi väkisin yrittää saada lisää ja lisää junioreita mukaan, vaan meidän on keskityttävä pitämään huolta niistä jotka ovat mukana, Sundman tuumi. Se, miten lapsia saadaan mukaan vaikka suunnistukseen, vaatii myös pelisilmää. Sundman näytti pätkän vuoden 1984 Jukolan viestistä, jossa kuvataan yön hämärässä suunnistajien yksinäistä ja vaivalloista matkantekoa rastille. Seuraava pätkä oli 2011 Venlojen viestistä, jossa rastin luona on armotonta säpinää ja julmetusta ruuhkasta tullaan voimasanojenkin säestämänä irti. -Kumpi näistä videoista vetoaa enemmän tämän päivän nuoriin, kun haluamme esitellä lajia, Sundman kyseli. Erään teorian mukaan lapset eivät tahdo vanhempia mukaan harrastuksiaan sotkemaan ja siitä syystä tietokonepelaaminen on niin suosittua, kun sitä saa tehdä omassa rauhassa. -En ole tästä ihan samaa mieltä. Jos lapsille annetaan pelattavaksi joku vanhan ajan yksinkertainen tietokonepeli, niin ei se heitä kiinnosta, vaikka saisivat olla kuinka rauhassa. Suosituissa tietokonepeleissä nuoria kiehtoo se, että yhden tason selvitettyään pääsee seuraavalle tasolle, ne ovat siinä mielessä hyvin rakennettuja. Aivan samaan pitäisi pyrkiä perinteisissä lajeissa, opitaan tekemään yksi juttu ja siirrytään seuraavaan. Olisi aina oltava seuraava porras ja haaste, se pitää innon ja kiinnostuksen yllä.

Kahvio

Tule kannustamaa n meitä!

www.iceteam.fi

pojasta tai tytöstä tulee lajinsa huippu. -Samalla kuitenkin toivotaan, että harjoituksissa pitää olla hauskaa, eikä liian vakavaa. Mihin raja vedetään? Yksi hyvä keino on tehdä leikin raameissa sellaisia harjoitteita, jotka kehittävät ominaisuuksia. Liian vapaamielistä harjoittelu ei voi olla, koska juniorista saattaa tuntua siltä, ettei hän tällä treenillä kehity. Hänellä voi olla tavoitteet korkeammalla kuin mihin vanhemmat ovat riman asettaneet. Toiminnassa pitäisi koko ajan olla punainen lanka, Sundman selvitti. Punaista lankaa oli entisaikoina luonnostaan enemmän, kun lasten omatoiminen liikunta kukoisti. -Joku voi sanoa, että ennen harjoiteltiin enemmän, vaikka ei meidän sukupolvemme sitä edes harjoitteluksi mieltänyt. Sitä se kuitenkin oli, kun kävelimme, juoksimme, pyöräilimme ja liikuimme milloin mitenkin paikasta toiseen. Liikunnallinen pohja luotiin kuin huomaamatta, tänä päivänä sitä ei enää samalla tavalla synny, Sundman totesi. Seurojen ohjattujen harjoitusten lisäksi kasvavan nuoren urheilijan tulisi saada päivittäin lisätunteja omatoimisesta liikunnasta, jotta kilpapolulle tähtäävän juniorin kokonaiskuormassa päästäisiin suositeltuihin määriin. -Vanhemmat kysyvät, mil-

esimerkki osoittaa. Kaksi vuotta sitten Fina hiihti Ruotsissa Scandic Cupin osakilpailussa sprintin finaalissa hienosti 19/20-vuotiaiden sarjassa ja oli jopa lähellä voittaa finaalin. Lopun taktisen erheen takia Linn Svahn livahti ohi ja Sundmanin oli tyytyminen kakkossijaan. Seuraavana päivänä hän voitti 10 kilometrin kilpailun ja Svahn jäi kauas kärjestä. Pikakelaus tähän päivään näyttää Svahnin kohonneen jo maailmancupin sprintin voittajaksi ja Josefinan edenneen raskaamman kaavan kautta. -Menimme seuraavalla kaudella harjoittelussa hieman rajan yli ja siitä Fina olisi voinut vielä selvitä. Mutta hän rupesi huolehtimaan rahasta ja halusi tehdä töitä. Kokonaisrasitus kävi raskaaksi ja hän sairastui. Sitten hän aloitti harjoittelun liian aikaisin ja 18 tunnin harjoitusjaksoista tuli 24 tunnin jaksoja, kun hän halusi saada takaisin menettämänsä tunnit. Hän tuli lopulta helmikuussa Suomeen rauhoittamaan tilanteen, koska sille kaudelle ei ollut enää mitään tehtävissä, Sundman valotti. -Nyt tilanne on se, että Svahnilla on 50.000 euroa tukea ja saa valita suksensa isosta pakasta. Finalla on kolme luottoparia, joista hän valitsee. Hän voi edelleen nousta huipulle, mutta joutuu tekemään sen eteen nyt lujemmin töitä, Sundman kertoi. Huipulle on monenlaisia reittejä ja tarinoita, eikä perisuomalainen lyttäysmentaliteetti jaksa niitä aina odottaa. -Neuvoisin näin, että älkää tuomitko niin nopeasti, Sundman kehotti. Luennolla oli vahvasti kestävyyslajipainotteinen tulokulma, mutta eivät pallopelitkään jääneet paitsioon. Kuuntelu- ja keskusteluvieraina oli ihmisiä pääosin hiihdon, suunnistuksen ja pyöräilyn parista, mutta myös esimerkiksi Ice Teamin jääkiekosta. Jos ja toivottavasti kun vastaaville luennoille seuraa jatkoa, niin toiveissa on entistä kirjavamman lajiseurueen ilmestyminen paikalle.

ISHOCKEY/JÄÄKIEKKOA, Aktia ishall/jäähalli, Karis/Karjaa

Onsdag/Keskiviikko 12.2. kl./klo 19.00 C2AA (-05) Ice Team - GrIFK Green

KÄSIPALLOA Karjaan

urheiluhallissa

MIESTEN SM-LIIGA

keskiviikkona

12.2.

klo

19.00

– Liput

12/10 € 5 € 7–15-v. www.bk-46.fi

Flowriders ry:lle jatkosopimus

Maastopyöräilypalvelut kehittyvät Fiskarissa (Raasepori) Vuoden kotimaiseksi matkakohteeksi toistamiseen valittu Fiskars Village on solminut kolmen vuoden yhteistyösopimuksen Fiskars Village Trail Centerin toiminnasta vastaavan Flowriders ry:n kanssa. Yhdistys vastaa yli 60 kilometrin pituisista maastopyöräreiteistä ja vastaa paikallisten pyörätapahtumien ja kilpailujen järjestämisestä. Yhdistys tarjoaa myös vuokrapyöriä ja opaspalveluja. Flowriders ry:n toiminta alkoi vuonna 2016, jolloin Fiskariin alettiin rakentaa maastopyöräverkostoa EU:n

Leader -hankkeen rahoituksella. Uusi sopimus luo edellytykset maastopyöräilytoiminnan ja -palvelujen kehittämiselle. Trail Centerin toiminnan katsotaan täydentävän luontevalla tavalla Fiskarin monipuolista tarjontaa. Fiskarista on tullut viime vuosina erittäin suosittu kohde maastopyöräilijöiden keskuudessa. Vuoden 2020 aikana on tarkoitus parantaa palvelua entisestään valjastamalla koko kylä ja yrittäjät mukaan ns. bicycle friendly -toimintamalliin. -Ajatus syntyi viime vuonna, kun mietimme mi-

ten voisimme vielä parantaa maastopyöräilykokemusta ja pidentää ihmisten käyntejä täällä. Projektin tiimoilta on suunnitteilla yrittäjien perehdyttämistä pyöräilyyn ja pyöräilymatkailijoiden tarpeisiin, sekä infrastruktuurin ja palveluiden parantamista. Kesäksi meille on tulossa mm. sähköpyörien latauspiste ja pyöränhuoltopisteitä, Flowriders ry:n Marko Halttunen kertoo. Konseptia aiotaan kehittää myös koko Raaseporin alueelle kaupungin matkailutoimiston kanssa. Flowriders järjestää tänä vuonna Fiskarissa viisi ta-

pahtumaa, joista kolme on pyöräilykilpailuja. Tapahtumakausi avataan messuilla toukokuun alkupuolella. Luvassa on myös useampi MTB-kurssi niin aloittelijoille kun jo edistyneemmillekin ajajille. Ensimmäinen naisten maastopyöräilykoulu järjestetään syyskuussa. -Kehitys on ollut erittäin positiivista, en olisi uskonut että toimintamme kasvaa näin paljon. On ilo nähdä että maastopyöräilijät ja pyöräilystä kiinnostuneet kautta maan ovat löytäneet reitit ja tapahtumamme, ja kertovat niistä myös muille, Halttunen sanoo.