ETELÄ-UUSIMAAN AINEISTOAIKATAULU
TAISTELUA KYLMÄÄ VASTAAN vuodesta 1853
TORSTAIN 8.12.2016 lehteen ilmoitusaineisto viimeistään maanantaina 5.12. klo 11
SÄÄSTÄ
SÄÄSTÄ
300,-
350,-
JØTUL I 400
JØTUL F 373 BP
1340,-
1 980,-
Harmony Panorama Norm. 1640,takkasydän
Julkaisemme perinteiset joulutervehdykset torstain 22.12. lehdessä.
Norm. 2 330,-
Pehr Sommarin k. 14, T:saari & 0207 433 280 Auki ark. 7-17, la 9-13
Etelä-Uusimaa ei ilmesty su 25.12.2016 Etelä-Uusimaa ILMESTYY su 1.1.2017 sekä su 8.1.2017
Nro 94 Sunnuntaina joulukuun 4. pnä 2016
.
Yli 2,5 miljoonan hankkeet pois
Investointiohjelmaa karsittiin rankalla kädellä (Raasepori) Kaupunginhallitus ehdottaa valtuuston hyväksyvän ensi vuodelle Raaseporin aiempiin vuosiin verrattuna varsin vaatimattomat 5,1 miljoonan euron investoinnit. Yksiköiden esittämistä hankkeista karsittiin valmistelussa yli 2,5 miljoonaa euroa kaupungin talouden tasapainottamisen ja lisävelan välttämisen nimissä, eli vähemmällä pitäisi pärjätä. Kaupunginvaltuusto kokoontuu päättämään talousarviosta ja investoinneista joulukuun 12. päivänä. Karjaan rautatiesilta ja Ratakadun parannus on tulevan vuoden suurin hanke, siihen ehdotetaan miljoona euroa vuodelle 2017 ja kaksi miljoonaa euroa vuodelle 2018. Sillan korjaamisen lisäksi hankkeeseen liittyy ratapihan alittavan tunnelin jatkaminen keskustan puolelle, siihen kuuluva liikennealue sekä Ratakadun varrelle mahdollisesti rakennettava odotustila joukkoliikenteen asiakkaille. Kyseessä on kaupungin ja Liikenneviraston yhteishanke, joka on kulkenut aiemmin nimellä Karjaan matkakeskus. Karjaan uuden päiväkodin suunnitteluun esitetään 100.000 euron suunnittelurahaa vuodelle 2017 ja 3,1
miljoonaa euroa seuraavalle vuodelle.
Hankkeita siirtyy tulevaan Ruokahuoltouudistusta, johon liittyy uusi keskuskeittiö, jatkettaisiin ehdotuksen mukaan vuonna 2018 (200.000) ja hankkeen toteutus olisi seuraavana vuonna (2,8 miljoonaa). Karjaan keskustakiinteistöjä koskeva hanke on siirtymässä vuosiin 2019 ja 2021, joille on varattu alustavasti vain 100.000 euroa. Hankesuunnitelma koskee Fokusta, entistä kaupungintaloa, Grabben taloa, Villa Hagaa ja nk. Lönnbergin kiinteistöä. Keskustassa on tarve remontoida tiloja ainakin kirjastolle ja asiakaspalvelupisteelle (esimerkiksi rakennusvalvonta) ja sopivia kokoustilojakin tarvitaan. Karjaan yhteiskoulun C-talon korjaus tai sen korvaaminen vastaavilla tiloilla (kolme luokkaa) on suunnitteilla vasta vuonna 2019, jolloin hankkeeseen varattaisiin 950.000 ja seuraavana vuonna miljoona euroa. Huonokuntoinen C-talo jouduttiin poistamaan opetuskäytöstä jo vuosia sitten. Tammiharjun alueen rakennusten vuotuinen investointiraha (100.000) ehdotetaan jätettävän ensi vuoden talousarviosta
Karjaan rautatiesillan korjaukseen ja Ratakadun liikenteellisiin parannuksiin ehdotetaan miljoona euroa tulevalle vuodelle ja kaksi miljoonaa seuraavalle vuodelle. Urakkaan liittyy myös ratapihan alla kulkevan tunnelin jatkaminen keskustan puolelle. Karjaan matkakeskusta ei budjettikirjasta kuitenkaan enää omana terminään löydy. ja siirrettävän vuoteen 2018, johon tekninen keskus esitti käyttötarkoitukseen 300.000 euron määrärahaa. Kunnossapitoraha ei koske Tammiharjun alueen päärakennusta, joka on erillinen hanke. Liikenneväylien korjaamiseen ja uusien rakentamiseen ehdotetaan 1,5 miljoonaa euroa vuodelle 2017. Valtatien 25 liikennejärjestelyjen parantami-
seen ei ehdoteta enää erillistä määrärahaa, vaan rahaa myönnettäisiin, mikäli uusia hankkeita tulee ajankohtaiseksi. Kaupungin omistamien rakennusten vuotuiseksi korjausmäärärahaksi ehdotetaan 600.000 euroa, kun teknisen keskuksen ehdotus oli 1,2 miljoonaa euroa. Määrärahan puolitus olisi voimassa myös vuosina 2018 ja 2019.
Rahojen pienentämistä perustellaan ensi vuodesta lähtien perittävällä pääomavuokralla.
Kenttiä ja satamia kuntoon Puistorakenteisiin, leikkipuistoihin (Mustio) ja matonpesupaikkoihin (Tenhola) ehdotetaan 90.000 euroa. Vapaa-aikatoimessa ajankohtaisia hankkeita ovat ensi vuonna
mm. Österbyn urheilukentän paikoitusjärjestelyt ja pukuhuoneet sekä Karjaan urheiluhallin ja keskuskentän parannustyöt, joihin ehdotetaan 250.000 euroa. Se on 80.000 euroa vähemmän kuin osaston ehdotus. Vuosille 2018 ja 2019 kyseisiin parannuksiin suunnitellaan varattavan 200.000 euroa lisää. Pienvenesatamiin ehdotetaan 250.000 euroa, mikä jää 100.000 euroa yksikön ehdotuksesta. Raha käytettäisiin Tammisaaren pohjoissataman uuden asuinkorttelin venelaitureihin ja niihin liittyvään infraan. Bromarvin saaristosataman rakentamiseen ehdotetaan puoli miljoonaa euroa vuosille 2017 ja 2018. Teollisuusalueiden laajentamiseen ehdotetaan 200.000 euroa, joka käytettäisiin ensisijaisesti Horsbäckin alueelle. Uusiin asuinalueisiin ja tonttitarjonnan lisäämiseen on taloussuunnitelmassa alustavasti 400.000 euroa vuodelle 2018. Mustionjoen kalateiden rakentamiseen ehdotetaan vuosille 2017-2021 yhteensä hieman yli 500.000 euron määrärahaa. Raaseporin vesi -liikelaitos kaavailee ensi vuodelle 950.000 euron investointeja. Melkein puolet tästä aiotaan käyttää johtoverkon korjauksiin ja laajennuksiin. Investointien loppusumma on kaupunginhallituksen ehdotuksessa noin kuusi miljoonaa euroa (netto) vesiliikelaitos mukaan lukien. Uudessa pitkän tähtäimen investointisuunnitelmassa määritellään rakennusten ja infran investointitarpeet aina vuoteen 2031 saakka hankkeiden suunnittelun helpottamiseksi.
Hangon hyvinvointikertomus antaa mietittävää
Työpaikkojen väheneminen ja koulutuksen puute suurimmat ongelmat (Hanko) Hangon väestökehitys on ollut miinusmerkkinen koko 2000-luvun, ja kehitys on jatkunut samanlaisena 1980-luvulta lähtien. Väestöennuste on edelleen negatiivinen. Työpaikkojen vähentymistä ja toisen asteen koulutuksen puuttumista pidetään suurimpina syinä väestön vähenemiseen. Viime vuosien suurimmat iskut Hangon työpaikoille ovat olleet autotuonnin väheneminen ja terästehtaan konkurssi. Hangossa on omat lukiot, mutta muut lähimmät toisen asteen koulutuslaitokset ovat Tammisaaressa ja Lohjalla. Hangossa oli viime vuoden lopussa hieman alle 8.900 asukasta, kun vielä 1980-luvulla asukkaita oli 12.000. 10.000 asukkaan raja alittui vuosituhannen alussa. Lisäksi kaupungin väestörakenteen kehitys on vääristynyt 2000-luvulla. Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä on jo yli 27 prosenttia, mikä
on eniten koko Uudellamaalla, hyvinvointikertomuksessa huomioidaan. Uudessa hyvinvointisuunnitelmassa on useita painopistealueita ja siinä esitetään toimenpiteitä terveyttä ja hyvinvointia edistävän toiminnan ja yleisen tilanteen parantamiseksi. Valikoimassa on mm. lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuva ehkäisevä työ ja ehkäisevän työn lisääminen myös terveydenhuollossa, työttömien tukeminen, ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukeminen sekä yksinäisyyden ehkäiseminen, omaishoitajien tuen kehittäminen ja pyrkimykset liikunnan lisäämiseen asukkaiden keskuudessa.
Työttömyydestä ongelmia Haasteena Hangossa on myös korkea työttömyys, joka oli lokakuun lopussa 12,5 prosenttia. Työttömyysaste pysyi
Hangossa kohtuullisena vuoteen 2008 saakka, mutta sen jälkeen on menty huonompaan suuntaan. Hankolaisten 18-24 -vuotiaiden työttömyysaste oli viime vuonna 16,6 prosenttia. Raaseporissa nuorisotyöttömyys oli viime vuonna 14,6, Inkoossa 10,8 ja Lohjalla 20,1 prosenttia. Pitkäaikaista toimeentulotukea saavien määrä on Hangossa korkea, mutta se on vähentynyt jonkin verran viime vuosina. 17-24 -vuotiaista jää koulutuksen ulkopuolelle selvästi useampi (17,2 prosenttia) kuin vertailukunnissa, mutta tilanne on jonkin verran parantunut vuodesta 2013. Raaseporissa koulutuksen ulkopuolelle jää noin joka kymmenes, Inkoossa 8,2 ja Lohjalla 10,5 prosenttia. Uudellamaalla luku on 10,8 ja koko maassa 8,6 prosenttia. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden lasten määrä on edelleen korkeampi kuin vertailukunnissa
(Raasepori, Inkoo, Lohja), mutta pienempi kuin kolme vuotta sitten. Määrä on kasvanut kuluvana vuonna. Myös lastensuojelun tukitoimenpiteitä saavien 0-17-vuotiaiden määrä on jatkanut kasvuaan ja on selvästi isompi kuin vertailukunnissa. Lasten psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivien määrä on puolittunut vuodesta 2012 vuoteen 2013, mutta on jälleen noussut ja sekin on selvästi korkeampi kuin vertailukunnissa. 18-24-vuotiailla on ollut selvästi enemmän sairaalahoitoa vaativia mielenterveysongelmia kuin vertailukunnissa. Hangossa on vertailukuntia enemmän 25-64 -vuotiaita työkyvyttömyyseläkeläisiä, myös vaikeasti työllistyvien 15-64 -vuotiaiden osuus on suurempi kuin vertailukunnissa ja osuus on kasvanut vuodesta 2013. Sairauseläkkeeseen johtavien tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ja ve-
renkiertoelinten sairauksia on hankolaisilla 16-64- vuotiailla enemmän kuin vertailukunnissa. 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona 92 prosenttia, mikä vastaa valtakunnallisia suosituksia.
Taloudellista toimeliaisuutta Rakennemuutoksen johdosta teollisuuden ja sataman työpaikat ovat vähentyneet Hangossa viime vuosiin saakka, mutta sataman voimakas kasvu on luonut nyt myös uusia työpaikkoja. Prosessiteollisuudessa työpaikat ovat säilyneet, matkailussa ja muilla palvelualoilla ne ovat jopa lisääntyneet. Vanheneva väestö lisää pienten asuntojen kysyntää Hangossa. Asuntomarkkinoilla vapaa-ajan asutuksen jatkuva lisääntyminen on osittain kompensoinut väestön vähenemistä ja hyvinvointikertomuksen mukaan asuntojen hinnatkaan eivät ole laskeneet, eikä asuntoja ole tyhjil-
lään merkittävässä määrin. Hangon kolmessa satamassa on käynnissä tai suunnitteilla merkittäviä kapasiteettia lisääviä investointeja. Tehtaanniemelle rakennetaan kylpylää ja asuntoja, hotellin laajentaminen on käynnistymässä ja Kuningatarvuorelle on suunnitteilla jopa parisataa uutta asuntoa. ”Käynnissä olevat ja suunnitellut satamien laajentamiset sekä merkittävät matkailuhankkeet tuovat uusia työpaikkoja ja saattavat hidastaa väestön vähenemistä”, hyvinvointikertomuksessa mainitaan. Valokuitukaapelihankkeiden odotetaan avaavan lähivuosina uusia mahdollisuuksia. Lisäksi yhteistyötä ammattioppilaitosten kanssa on tiivistetty ja erityisesti Luksian kanssa. Kaupunginhallituksen hyväksymä suppea hyvinvointikertomus vuodelta 2016 on tulossa valtuustokäsittelyyn joulukuussa.