6 - Nro 43 Sunnuntaina kesäkuun 5. pnä 2016 .
Koululakkautukset eivät lupaa laatua Raaseporissa ollaan viemässä nopean prosessin seurauksena läpi jälleen muutaman lähikoulun lakkautusta. Yleisönosastokirjoituksessaan (EU 2.6.) Heinonen ja Rissanen kävivät läpi tätä puoltavia ja vastustavia argumentteja, päätyen toteamaan että ”kaupunki pyrkii tarjoamaan lapsille ja nuorille parempaa koulutusta halvemmilla hinnoilla”. Kouluverkkoa koskevassa keskustelussa opetuksen laatua koskevat kysymykset ovat valitettavalla tavalla jääneet taka-alalle, ehkä siitäkin syystä, että laatu on vaikeasti määritettävä ja mitattava tekijä. Laadukkaampi opetus ei kuitenkaan itsestään selvästi seuraa keskittämisestä. Sivistystoimen virkamiehet ovatkin viisaasti omissa puheenvuoroissaan välttäneet keskustelemasta opetuksen laadusta – vaikkakin vakuutelleet että opetus säilyy laadukkaana myös kouluja yhdistettäessä. Opetuksen keskittäminen suurempiin yksikköihin ja opetusryhmien kasvattaminen ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti kustannustehokasta tai oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta neutraalia politiikkaa.
Kouluverkon tiivistämisessä ollaan julkilausutusti hakemassa säästöjä opetusryhmien kokoa kasvattamalla ja tätä kautta opetusryhmien määrää vähentämällä. Suuremmissa ryhmissä opettajalla on väistämättä vähemmän aikaa oppilaskohtaiseen ohjaukseen ja tätä kautta oppilaan oppimisen ja kasvun yksilölliseen tukemiseen osana tavallista koulutyötä. Näin ollen on realistista olettaa oppilaiden tehostetun ja erityisen tuen tarpeen lisääntyvän suurempien opetusryhmien myötä, ja tähän liittyvien kustannusten kasvavan. Peruskoulun ohjausdokumenteissa painotetaan oppilaan oikeutta turvalliseen kasvu- ja opiskeluympäristöön sekä yhteisöllisyyden edistämistä. Nämä ovat myös perusopetuksen laatukriteerejä. Lähikouluja lakkautettaessa rikotaan olemassa olevia, tärkeiksi ja turvallisiksi koettuja kouluyhteisöjä ja ympäristöjä. Kouluja yhdistettäessä yhteisön uudelleenrakentaminen ei kosketa vain lakkautetun koulun oppilaita, vaan myös vastaanottavan koulun oppilaita, ja tietenkin henkilökuntaa. 1990-luvun laman säästötoimien vaikutuksia koskevat
tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten peruspalveluista eli koulusta ja päivähoidosta tehdyillä leikkauksilla oli huomattavia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Nämä palvelut on nähty keskeisinä lasten ja nuorten hyvinvointia ylläpitävinä rakenteina tilanteessa, jossa yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat perheiden hyvinvointiin. Erityisen tärkeänä on nähty ns. inhimillisen resurssin eli opettajalta ja muilta koulun ammattilaisilta saadun yksilöllisen ajan ja tuen merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Lasten ja nuorten arkeen, heidän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa panostamalla voidaan ennalta ehkäistä kalliiden erityispalveluiden tarvetta. Peruspalveluihin kohdennettavista säätöistä seuraavien pitkäaikais- ja kerrannaisvaikutusten realistinen arviointi edellyttää moniammatillista, sektorit ylittävää yhteistyötä, jotta yhdellä sektorilla tehtävät lasten ja nuorten palveluihin koskevat muutokset eivät siirtäisi kustannuksia toiselle sektorille, esimerkiksi lastensuojeluun tai nuorisopsykiatriaan. Taloudellisen näkökulman dominointi on johtanut keskusteluun, jossa ei ole riittävästi huomioitu sitä, miten esitetyt kouluverkkomuutokset vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oppimiseen. Näiden tekijöiden tulisi kuitenkin aina olla opetusta sekä lapsia ja nuoria koskevan päätöksenteon keskiössä. Reetta Mietola kasvatustieteen tohtori Raasepori
Järki käteen ja jäitä hattuun Raaseporin vihreä valtuustoryhmä on valmis kantamaan vastuunsa kaupungin kulujen vähentämiseksi. Meillä on kuitenkin kriittinen näkemys menettelystä. Olemme johdonmukaisesti olleet sitä mieltä, että kouluverkko on irrotettava ”Raasepori 2020” -prosessista. Emme kategorisesti vastusta koulujen sulkemisia mikäli ne ovat välttämättömiä. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että kysymys joka on niin tärkeä niin monelle lapselle ja heidän vanhemmilleen, vaatii arvoisensa valmistelun. Vasta sitten voidaan tehdä koulukohtaisia ratkaisuja – suuntaan tai toiseen. Ennen kaikkea peräänkuulutamme aikaa syvemmälle vuoropuhelulle vanhempien
kanssa. Päättäjinä olemme saaneet paljon valistunutta postia vanhemmilta. Yleensä he ymmärtävät kaupungin realiteetit. Mutta heillä on myös kysymyksiä ja huolenaiheita, jotka liittyvät esimerkiksi koulumatkan turvallisuuteen tai koulukuljetuksiin. Heillä on myös rakentavia vaihtoehtoisia ehdotuksia. Nämä kysymykset ja ehdotukset tulee huomioida! Päätäntäprosessi on osoittanut, että olemme oikeassa, kun peräänkuulutamme kouluasialle lisäaikaa. Virkamiesten alkuperäinen ehdotus lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle on myllätty perusteellisesti, lukuisten äänestysten jälkeen, ja päätösesitystä on muokattu aivan toisenlaiseksi edellisen kau-
KOULUJA JA KURSSEJA
SKOLOR OCH KURSER
NYA KURSER MOPED må 6.6 / 16.00 BIL må 6.6 / 18.00 MC fre 10.6 / 16.00
kuljettajaopetus.fi/bilskolaholmberg
Ny kurs må 6.6 moped kl. 16.00 Uusi kurssi ti 7.6. mopo klo 16.00 040 705 3099 0400 471 387 Prästmossegatan 6 Papinnevankatu 6
Karis/Karjaa
www.trexo.fi Instagram: trexobilskola
Hitta oss på Facebook Löydä meidät Facebookista
punginhallituksen kokouksen aikana. Perustuuko lopputulos huolelliseen pohdintaan? Onko lasten ja vanhempien mielipiteet huomioitu riittävästi? Onko kouluja kohdeltu samankaltaisesti? Vastauksemme on ei. Toinen tärkeä asia koskee terveyskeskuspalveluja. Tällä sektorilla – toisin kuin sivistystoimella – on vuosia ollut vaikeuksia pysyä budjetissaan, ja kulut ovat muutenkin eri luokkaa. Kaupunginhallituksen äänestyksessä puheenjohtajan äänellä (5-5) kaatunut ehdotus sisälsi ajatuksen sairaalan ja yhteispäivystyksen yhteyteen sijoitetuista palveluista Tammisaaressa säilyttäen palveluja myös Karjaalla. Kun rahat ovat lopussa ja lääkäreistä on pulaa, olisi tämä ratkaisu ollut taloudellisesti ja toiminnallisesti kustannustehokkain. Toisaalta vihreiden valtuutettujen mielestä myös palvelujen alueellinen kattavuus keskittämisen sijaan on tärkeää. Valmistelulle kiitos liikkuvien palveluyksiköiden esilletuomisesta – ne tarjoavat jatkossa kustannustehokkaasti palveluja kyliin, joissa ei välttämättä ole ollut tarjontaa vuosikausiin. Liikkuvat palveluyksiköt toimivat keskittämisen vastapainona myös äänestyksen voittaneessa ratkaisussa, vaikka se ei olekaan kustannustehokkain. Raaseporin vihreä valtuustoryhmä: Marko Reinikainen Ira Donner Tanja Konttinen Oskari Sundström
Onko Raaseporilla varaa sulkea Klinkbacka Raaseporissa on tapahtunut teollisten alojen työpaikkojen selvää supistumista ja ihmisten työmatkoihin liittyvät haasteet ovat lisääntyneet. Tämä tarkoittaa että asuminen ja työllistyminen täällä on jatkossa yhä vaikeampaa. Kaupungillamme täytyy siis olla jotain todella erityistä tarjota, että valitsee kotipaikakseen Raaseporin. Raasepori tarjoaa tällä hetkellä pääkaupunkiseudulta muuttaneelle täydellisen idyllin, jos vain uskaltautuu yrittäjäksi täällä. Upea luonto, historiaa huokuvat ruukkimiljööt ja muut tänne uskaltautuneet yrittäjät luovat viehättävän työskentely-ympäristön. Alue toimii hyvin esim. yritystoiminnassa, jossa etätyöskentely ja matkailusesongin hyödyntäminen on mahdollista. Koko tätä kokonaisuutta tukevat ainutlaatuiset ja laadukkaat lähikoulut, joihon
lapset pääsevät itse kulkemaan ja jonne on helppo jäädä myös harrastamaan koulun jälkeen. Arki sujuu mutkattomasti ja lapset nauttivat täällä asumisesta silminnähden. Klinkbackan koulu on markkina-arvoltaan Raaseporin tärkeimpiä lähikouluja. Kun koulu valittiin vuonna 2010 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n vuoden kouluksi sai Klinkbacka oheisen tunnustuksen seuraavin sanoin; ”Koulussa on hyvä yhteishenki ja positiivinen tekemisen ilmapiiri. Koulu pitää aktiivisesti yhteyttä ympäröivään yhteisöön. Luonto on olennainen osa opetusta ja välituntien viettoa. Koulussa painotetaan kestävää kehitystä ja koulu on mukana Vihreä lippu -ympäristöohjelmassa. Koulun yhteisössä kanssakäynti oppilaiden, opettajien ja vanhempien välillä on mutkatonta ja ongelmiin
tartutaan heti, kun ne huomataan. Klinkbacka on rauhallinen koulu, jossa oppilaista huolehditaan. Koulu opettaa ja kasvattaa sosiaalisia, ympäristön ja luonnon merkityksen ymmärtäviä, liikunnallisia ja oppiaineet osaavia nuoria.” Luettelossa on siis jo useita asioita, joita vuoden 2016 tulevaisuuden opetussuunnitelma vasta esittää tavoitteeksi. Kysyn onko Raaseporilla varaa sulkea näin hieno koulu, jonka markkina-arvo olisi hyödynnettävissä kouluistamme eniten uusien asukkaiden houkuttelemiseksi kaupunkiimme? Esim. koulun kalastus-, uinti,- marjastus- ja laskettelupäivistä saisi aivan mahtavaa videomateriaalia koko Raaseporin markkinoimiseen ja etenkin lapsiperheiden houkuttelemiseksi alueelle. Tiina Wikholm yrittäjä Kari Wikholm
Snappertunasta terveisiä Oli ihana, aurinkoinen päivä tiistai, 31.5.2016. Saimme olla mukana uuden opetussuunnitelman hengessä järjestetyssä, lasten itse ideoimassa ja toteuttamassa Snappertunan päiväkodin kevätjuhlassa. Lapset olivat rakentaneet mm. temppuradan, jossa lapset ja aikuiset saivat yhdessä liikkua. Päiväkodin piha oli täynnä pieniä ja vähän isompiakin Snappertunalaisia lapsia ja kaikki leikkivät sulassa sovussa. Heitä oli siellä kymmenittäin. He ovat käyneet kaikki saman päiväkodin ja vuosien aikana tutustuneet toisiinsa. Koulu ja päiväkoti ovat myös aina tehneet saumatonta yhteistyötä niin nivelkohdissa, kuin muutenkin, jotta lasten siirtymä päiväkodista kouluun tapahtuisi mahdollisimman sulavasti. Tämän arvokkaan työn tulos todellakin näkyy näissä lapsissa. Silti teki mieli vain itkeä! Olin juuri hetki ennen juhlaan lähtöä lukenut ruotsinkieliseltä Yleltä että kaupunginhallitus haluaa sulkea Snappertunan, Vesterbyn ja Klinkbackan koulun. Harvoin tunnen suoranaista vihaa mutta tuona päivänä se kuohahti
pintaan toden teolla. Kuka haluaa tuhota kaiken tämän kauniin mitä täällä Snappertunassa ja monessa muussa raaseporilaisessa kylässä ja yhteisössä on? Ja vain sen vuoksi, että sillä uskotaan saavutettavan joitain pieniä säästöjä. Eikö tässä kunnassa todellakaan ajatella pienen ihmisen kannalta mitään? Näiden tulevien veronmaksajien henkistä hyvinvointia ja luovuutta meidän tulisi todellakin vaalia kaikin keinoin, jotta tässä kunnassa olisi jatkossakin työkykyisiä ihmisiä, jotka luovuudellaan ja yrittäjyydellään työllistäisivät muitakin. Olisi myös toivottavaa, että he tuntisivat kotiseuturakkautta sen verran, että aikuisuudessa haluaisivat asua ja kasvattaa lapsensa tässä kunnassa. Tätä edesauttaisivat mukavat lapsuusmuistot. Mietin lapsia katsellessani, että missä he ovat kymmenen vuoden kuluttua? Kuinka monella heistä on ollut vaikeuksia sopeutua kouluun, koska liian suuret luokat ja kolkko koulun piha, jossa keinuillekin joutui jonottamaan koko välitunnin, ei ollutkaan hä-
nelle sopiva paikka? Kuinka moni heistä on alkanut vihata koulunkäyntiä vain siksi, että siellä ei tehdä muuta kuin istutaan tilanpuutteessa oman pulpetin ääressä ja edelleen opetussuunnitelman vastaisesti tuijotetaan omaa kirjaa, koska opettajat eivät pysty toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa resurssien puutteen vuoksi. Kuinka moni heistä on joskus saanut psykosomaattisia oireita koulumatkoihin liittyvien pelkojen aiheuttamasta stressistä? Väittäisin että pienelle koululaiselle on esimerkiksi todella pelottavaa seisoa yksin syyspimeällä taksia tai bussia odottamassa paikassa, jossa ei ole edes katulamppuja. Mikäli nämä koululakkautukset menevät läpi maanantaina olevassa kokouksessa, luulenpa, että monen ihmisen usko tähän kuntaan häviää lopullisesti. Toivon todella, että jokainen päättäjä tuossa kokouksessa näkisi esitettyjen lukujen takana ne kaikki lapset, joiden jokapäiväiseen elämään nämä päätökset vaikuttavat. Ilta Hämäläinen Snappertuna
Nato pysyköön poissa Hankoniemeltä Ensi viikolla järjestetään iso sotaharjoitus Hankoniemellä. Harjoitus on Naton johtama ja Ruotsin ja muutaman muun EU-maan lisäksi siihen osallistuu Yhdysvallat. Se, että Yhdysvallat tuo sotakalustoa Suomeen, houkuttelee Venäjääkin lisäämään sotilaallista läsnäoloaan lähialueella. Näin ollen harjoitus ei ole omiaan lisäämään maamme turvallisuutta, vaan se päinvastoin lisää sotilaallista jännitettä. Tämän takia Suomen pitää ruveta kehittämään rooliaan sillan- ja rauhanrakentajana aktiivisella vuoropuhelulla ja diplomatialla. Aseellisten konfliktien taustalta löytyy usein ympäristötuhoja sekä ruuan ja
muiden resurssien epätasa-arvoinen jakautuminen. Ne isot rahat, jotka nyt satsataan sotakoneistoon, pitäisi sen takia suunnata ilmastonmuutoksen, köyhyyden ja kasvavan epätasa-arvoisuuden torjuntaan. Tämä johtaisi taatusti siihen, että turvallisuus maailmassa lisääntyy. Suomessa väestön enemmistö on sitkeästi vastustanut Nato-jäsenyyttä. Kun väki ei ilmeisesti halua luopua vastustuksestaan, eliitti on alkanut puhua siitä, ettei oikeastaan tarvitakaan mitään kansanäänestystä Suomen Natoon liittymisestä. Ja onhan nyt jo takaoven kautta Suomi viety eri Nato-kuvioihin, esim. isäntämaasopimuksen avulla.
Hangon Vasemmistossa suhtaudumme hyvin kriittisesti tähän kehitykseen. Tässä tarvitaan nyt demokraattinen käänne, jossa ongelmat määritellään uudelleen ja ratkaisuja etsitään laajalla rintamalla. Suomi tarvitsee puolustusvalmiutensa, mutta puolustusvoimia ei pidä kasvattaa suomalaisten koulutuksen, sosiaaliturvan ja terveydenhuollon kustannuksella. Ja vaikka perinteisesti toivotamme tulijat kaikkialta maailmasta tervetulleiksi Hankoon, emme ehdottomasti halua tänne heidän sotakalustoaan. Birgitta Gran Hangon Vasemmiston puheenjohtaja