Suvi Ahlfors 25 vuoden kokemuksella! Pohja
OMAKOTITALO
48,0 m² Snappertuna
Sijoittajalle pikkutupa. Vuokralainen valmiina. 50-luvulla valmistunut pikkutalo. Tupakeittiö jossa puuhella, olohuoneessa tulisija, makuualkovi, pienessä kylpyhuoneessa suihkukaappi, wc ja ikkuna. Kylmä veranta. Matalassa kellarissa pesutupa, vaatimaton sauna. T. 2100 m². Hp. 59.000 €. Suvi
VAPAA-AIKAAN
PÄÄSIÄISEN AJAN AINEISTOAIKATAULU
n. 40 m²
Etelään/länteen avautuva 2,5 ha tontti, omaa rantaa 70 m länteen, hiekkapohja tehty. Lisäksi omaa vesialuetta 0,6 ha. Kelohonkasaunamökki (käsin piilutettu) 23 m², tupa, wc, sauna rv. 2010, savusauna 7 m² lisäksi vanhempi lautarak. mökki n. 40 m². Sähköt, kaivo, wc. Tie perille. UPEA TILAISUUS HARVOIN TARJOLLA ! Hp. 395.000 €. Suvi
Suvi Ahlfors Oy LKV
Suvi Ahlfors Satu Da Silva Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa 0500 505 838 0440 233 220 suvi.ahlfors@kotikone.fi satu.da.silva@gmail.com
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
.
TO 31.3.2016 LEHTEEN aineisto viimeistään ti 29.3.2016 klo 11 Etelä-Uusimaa ei ilmesty su 27.3.2016
Nro 23 Torstaina maaliskuun 24. pnä 2016
Fiskars aikoo siirtää tuotantoa Puolaan
Yli sata työpaikkaa uhattuna Pinjaisten tehtaalla (Raasepori) Fiskars Oyj aikoo keskittää leikkaavien puutarhatyökalujen tuotannon tehtaalleen Puolaan. Pinjaisten tehdas keskittyisi jatkossa saksien, kirveiden ja lumityökalujen valmistukseen. Tämän seurauksena yhtiön Pinjaisten tehtaalla aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluiden piiriin kuuluvat kaikki lähes 290 toimipaikan työntekijää. Mahdolliset pysyvät henkilöstövähennykset koskisivat arviolta enintään 107 henkilöä. Luvussa ovat mukana sekä työntekijät että toimihenkilöt. Odotettavissa on, että vähennykset kohdistuvat rankemmin työntekijäpuolelle, jossa on enemmän väkeä.
”Järkyttävä määrä” Pinjaisten tehtaan henkilöstö sai tiedon yhteistoimintaneuvotteluista maanantaina. Työntekijöitä edustavan pääluottamusmiehen Jarmo Partasen mukaan määrä on kova ja uhattujen työpaikkojen määrä jopa järkyttävä. -Tämä on kova isku työntekijöille ja tehtaalle ja alueellisesti koko läntiselle Uudel-
lemaalle kaiken muun päälle jopa kuolettava isku. Pinjaisten tehdas on ollut perinteisesti alueen merkittävimpiä työllistäjiä, jossa väki on työnantajalle uskollista, Partanen sanoo. -Toisaalta osasin tätä odottaakin, koska konsernissa on meneillään rakennemuutosohjelma ja Pinjaisten tehdas on viimeinen, jota ei ole vielä käyty läpi. Yksi tehdas ei voi olla ylitse muiden kun kokonaisuutta tarkastellaan ja viitteitä on jo ollutkin tähän suuntaan, Partanen jatkaa. Hän kertoo yrittäneensä puhua myös yhtiön yhteiskuntavastuusta, mutta tällä kerralla vastassa ovat ”kovemmat voimat”. -Meidän tehtaallamme tekeminen perustuu myös laatuun ja toimitusvarmuuteen ja mielestämme tämä on liike väärään suuntaan, Partanen harmittelee.
Kilpailukyky tulevaan Fiskars Oyj:n julkistamat suunnitelmat ovat osa rakennemuutosohjelmaa, joka tähtää valmistustoiminnan ja jakeluverkoston kilpailukyvyn parantamiseen. Fiskarsilla on
Synkät pilvet nousivat maanantaina Fiskarsin Pinjaisten tehtaan ja sen työntekijöiden ylle. Yhtiö aikoo siirtää tuotantoaan Puolaan ja paikallisen tehtaan henkilöstöä voidaan karsia jopa yli sadalla työntekijällä.
kaksi omaa puutarhatyökaluja valmistavaa tehdasta, yksi Suomessa ja toinen Puolassa. Leikkaavien puutarhatyökalujen valmistuksen keskittämistä yhtiö perustelee kansainvälisten asiakkaiden palvelemisella joustavammin ja kilpailukykyisemmin. -Kehitämme jatkuvasti tuotantotoimintaamme ja pyrimme parantamaan kilpailukykyämme globaaleilla markkinoilla kehittämällä osaamistamme ja yksinkertaistamalla toimitusketjuamme, yhtiön globaalista toimitusketjusta vastaava johtaja Risto Gaggl muotoilee. Tavoitteena on keskittää Fiskarsin puutarhatyökaluosaaminen yhteen tehtaaseen ja näin pyrkiä varmistamaan molempien tehtaiden kilpailukyky tulevaisuudessa. -Suunniteltavien muutosten arvioidaan vähentävän työn määrää Pinjaisten tehtaalla. Olemme sitoutuneita tukemaan henkilöstöä mahdollisten muutosten aikana, Gaggl sanoo. Vuonna 1649 perustettu Fiskars Oyj työllistää noin 9.000 henkilöä 30 maassa.
Junayhteyksien kehitysvaihtoehdoista erilainen selvitys
Rantaradalla paljon vahvuuksia, kilpailukykyinen jo nykyisellään
Konsulttiyhtiö Strafica Oy on laatinut läntisen Uudenmaan kuntien tilauksesta selvityksen Helsinki-Turku -junayhteyden kehittämisvaihtoehdoista. Hanko, Raasepori, Inkoo, Siuntio ja Kirkkonummi teettivät oman työn, koska muualla tehtyjen selvitysten on katsottu antavan virheellisen kuvan rantaradan kehittämisen kannattavuudesta. Varsinais-Suomessa on virinnyt nk. tunnin juna -hanke uudella oikoradalla ja Liikenneviraston selvitys nosti uuden ratayhteyden ykkösvaihtoehdoksi, vaikka sen kannattavuudesta ei ole tietoa. Strafican selvityksessä rantaradan vahvuuksina mainitaan nykyisen infrastruktuurin ja yhdyskuntarakenteen tehokas hyödyntäminen, kohtuulliset ja kustannustehokkaat investoinnit sekä liikennejärjestelmän ja maankäytön joustava kehittäminen vaiheittain. Lisäksi rantaradalla on tehty jo lukuisia oikaisuja ja perusparannuksia, joilla nopeustaso on nostettu 200 kilometriin tunnissa. Raaseporin kaupunginhal-
litus merkitsi ilmoitusasian tiedokseen maanantaina. -Seuraavaksi alueen muut kunnat saavat kommentoida selvitystä, joka näyttää varsin hyvältä, ja sen jälkeen se on tarkoitus toimittaa liikenneministeriöön ja eduskuntaan, puheenjohtaja Anders Walls (r) sanoo.
Rantarata ei ole hidas osuus Tarkastelussa esitetään liikenteellisiin ja taloudellisiin tunnuslukuihin liittyviä näkökulmia ja vertailuja ratayhteyden kehittämisvaihtoehdoista ja niiden yhteiskuntataloudellista tarkoituksenmukaisuutta. Helsingin ja Turun välinen nopein junayhteys on vain yhdeksän minuuttia hitaampi kuin matka-aika Helsingin ja Tampereen välillä. Kaukojunamatkustajia Tampereen suuntaan kulkee kuitenkin yli kolminkertainen määrä Turun suuntaan verrattuna. Nopeimpien junayhteyksien matka-aika Pasilan ja Kupittaan välillä on 27. maaliskuuta alkaen tunti ja 26 minuuttia, mikä on 20 minuuttia vähemmän kuin alkuvuodesta
esitetty nykytilanteen mukainen arvio matka-ajasta ja 45 minuuttia nopeampi kuin linja-autolla, selvityksessä todetaan. Nopein matka-aika Helsingistä Turkuun on tunti ja 38 minuuttia. Tämän todetaan olevan varsin kilpailukykyinen verrattuna muihin liikennemuotoihin tai Helsinki-Tampere-junayhteyteen, vaikka on liikenteelliseltä merkitykseltään olennaisesti Tampereen suuntaa pienempi.
Kapasiteettia hyödyntämättä Selvityksen mukaan Helsinki-Turku -junatarjonnan lisäämistä rajoittaa tulevaisuudessa etenkin matkustajakysynnän vähäisyys, ei niinkään ratakapasiteetin puute. Turun oikorata jättäisi myös hyödyntämättä merkittävän ratakapasiteetin. Investointikustannus olisi myös erittäin suuri suhteutettuna radan käyttöön ja matka-aikasäästöihin. Lahden oikorataan verrattuna se olisi liikenteelliseltä merkitykseltään varsin pieni, mutta investointikustannukseltaan moninkertainen,
Strafican selvitys huomioi. Selvityksessä todetaan lisäksi, että Lohjalta ja Nummelasta on jo nyt varsin tiheät linja-autoyhteydet pääkaupunkiseudulle. Liikenne on kannattavaa eikä edellytä valtion tai kuntien tukea. Espoon kaupunkirata tarvitaan tarkastelun mukaan Turun suunnan kehittämisestä riippumatta. Kaupunkirata vapauttaa kapasiteettia rantaradan kaukoliikenneraiteilla, nopeuttaa Kirkkonummen suunnan lähijunien kulkua noin viidellä minuutilla ja vähentää liikenteen häiriöherkkyyttä.
Kohtuullisilla kustannuksilla Rantarataa voitaisiin kehittää kohtuullisin kustannuksin esimerkiksi kohtaamisraiteilla, jotka mahdollistavat kauko- ja lähijunaliikenteen lisäämisen. Rantaradan suunniteltujen kohtaamisraiteiden kehittämisinvestoinnit ovat 60-120 miljoonaa euroa kohtaamisraiteiden määrästä ja pituudesta riippuen. Helsinki-Turku -junayhteyden on arvioitu
nopeutuvan vielä noin viisi minuuttia nykyisestä, kun kehittämisinvestoinnit on tehty. Suurille investoinneille tyypillinen ajoituksen ja rahoituksen epävarmuus ei haittaa rantaradan kehitystä ja kehittämistoimet ovat selvityksen mukaan perusteltuja myös maltillisella väestönkasvulla. ”Liikenneverkon parantaminen tarjoaa edellytykset jopa yli 100.000 asukkaan lisäykselle Länsi-Uudellamaalla. Junien häiriöherkkyyttä voidaan vähentää ja matka-aikoja lyhentää järkevillä ja kustannustehokkailla investoinneilla”, Strafica toteaa. Uuden tunnin juna -ratainvestoinnin on arvioitu maksavan noin kaksi miljardia euroa.
Lähiliikenne maksaisi enemmän Oikorata myös lisäisi korvaavan lähijunaliikenteen alijäämää useita miljoonia euroja vuosittain. Jos taas Helsingin ja Turun välinen kaukoliikenne rantaradalla loppuisi, Karjaan ja Helsingin välille pitäisi ostaa korvaavaa lähiliikennettä, selvityksessä lasketaan.
Rantarataan kytkeytyy myös henkilöliikenne Karjaan ja Hangon välillä. Mikäli Karjaan ostojunatarjonta (lähtö tunnissa) ja alijäämä junasuoritetta kohti olisivat vastaavat kuin Lahden Z-junilla, koituisi Karjaan suunnan ostojunaliikenteen alijäämän kattamisesta selvityksen mukaan noin kuuden miljoonan euron vuosikustannukset. Jos Lohjan junatarjonta olisi kaksi lähtöä tunnissa ja alijäämä sama kuin Lahden Z-junilla, Lohjan lähijunien alijäämän kattaminen maksaisi vuosittain noin kahdeksan miljoonaa euroa. Selvitys toteaa myös, että vuonna 2006 laaditussa selvityksessä oikoratavaihtoehtojen kannattavuus oli heikko (hyötykustannussuhde 0,2). Rantaradan kehittämisestä laadittiin selvitys kahdeksan vuotta sitten. Helsinki-Turku -henkilöliikenteen kehitysnäkymistä valmistui talvella Liikenneviraston selvitys. Siinä ei kuitenkaan esitetty viraston oman ohjeistuksen mukaista hankearviointia tai kannattavuuslaskelmaa.