Apple tietokoneet nyt meiltä!
Werthmannin Hautaustoimisto
lle! Tule kahvi ffe! Kom på ka
Ab Werthmann Oy
Mac mini
520 €
Täyden palvelun hautaustoimisto jo vuodesta 1912 KARJAA
Kauppiaankatu 18
044 509 1817
TAMMISAARI
Kustaa Vaasank. 14
044 509 1818
Päivystys 24/7 0400 473 391
HANKO
Bulevardi 9
044 509 1819
INKOOSIUNTIO 044 509 1817
www.werthmanns.com
.
ma-pe 8-17 må-fre
Borgbyntie 2 Borgbyvägen, 10440 Bollstad Puh. (019) 241 1674 Tel.
la 10-17 lö
WWW.BACKERS.FI
Nro 3 Sunnuntaina tammikuun 11. pnä 2015
Dragsvikissa kunnostetaan 11 miljoonalla eurolla
Suomen vanhat kasarmit korjataan asianmukaiseen kuntoon (Raasepori) Yli 100-vuotiaiden ja vuosikymmenten varrella jo huonoonkin kuntoon päässeiden kasarmien kunnostus etenee Uudenmaan prikaatissa. Kakkoskasarmi peruskorjattiin muutama vuosi sitten ja viereisen ykköskasarmin korjaustyö alkaa keväällä. Jo valmistuneen korjauksen hinta oli noin kuusi miljoonaa, seuraavaan on budjetoitu runsaat viisi miljoonaa euroa. -Uudenmaan prikaatin käytössä on hieman yli sata rakennusta. Kaikkien asumiskäytössä olevien rakennusten kunto on vähintään tyydyttävä, joten tältä osin tilanne on hyvä, prikaatin komentaja Kjell Törner sanoo. Mittavat korjauspanostukset voidaan puolustusministeri Carl Haglundin mukaan tulkita hyvin myös niin, että joukko-osaston asema on turvattu kauas tulevaisuuteen. Uudenmaan prikaati on merivoimille tärkeä.
on Törnerin mukaan huonossa kunnossa, mutta niitä ei ole edes suunniteltu asumiskäyttöön, vaan ne ovat kylmiä varastoja. -Olemme todella tyytyväisiä, että joukko-osastomme on puolustusvoimien korjausohjelmassa. Asianmukaiset tilat ovat edellytys työn tekemiselle. Kun kasarmit ovat kunnossa, päästään tehokkaammin maastoon ja myös kaluston huolto on nopeampaa. Näin myös valmius on korkeampi, Törner sanoo. Merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Juha Vauhkonen toteaa asianmukaisilla ja hyväkuntoisilla tiloilla olevan suuri merkitys myös varusmiesten motivaatioon palvelusturvallisuutta unohtamatta. -Merivoimat kouluttaa vuosittain 3.200 varusmiestä ja tarvitsee kaikki osastonsa myös tulevaisuudessa, sekä Upinniemen että keskisuuren Uudenmaan prikaatin, Vauhkonen sanoo.
Suurin osa korjatuissa kasarmeissa
Uudistus hidasti korjauspäätöksiä
Dragsvikin kahteen korjattuun ja nykyaikaiseen kasarmiin saadaan 800 vuodepaikkaa, kun joukko-osaston vahvuus on tuhatkunta varusmiestä. Merivoimissa odotetaan ja toivotaan korjausohjelman etenevän vielä niin, että Dragsvikissa sijaitseva kolmas kasarmirakennus ja amfibiokoulu saadaan tulevina vuosina asianmukaiseen kuntoon. Prikaatin rakennuksista 13
Puolustusministeri kävi tarkastamassa Uudenmaan prikaatin heti loppiaisen jälkeen. Käynnin päätarkoitus oli perehtyä puolustusvoimien kasarmien perusparannusohjelman toimeenpanon tilanteeseen ja tervehtiä samalla myös uutta komentajaa. -Toimivat ja modernit tilat ovat henkilökunnalle ja varusmiehille a ja o. Kasarmien kunnosta tulee alokkailta ja äideiltä eniten palautetta ja
Varusmiesten asuminen kuntoon vuosikymmenen loppuun mennessä ja Dragsvikin ykköskasarmi jo aiemmin. Puolustusministeri Carl Haglund kävi tutustumassa Uudenmaan prikaatin kasarmeihin ja samalla myös sen uuteen komentajaan Kjell Törneriin. Perässä seuraavat kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi ja lippueamiraali Juha Vauhkonen. asia otetaan vakavasti. Poliittinen tahto on ollut vähentää huonokuntoisten kasarmien määrää ja korjausrahoja on lisätty, Haglund sanoo. Hänen mukaansa kasarmien korjaus olisi pitänyt aloittaa monessa varuskunnassa jo aikoja sitten, mutta korjauksiin ei ryhdytty ennen kuin tiedettiin, mitkä varuskunnat jatkavat toimintaansa
vielä puolustusvoimauudistuksen jälkeen. -Nyt korjauspäätökset on voitu tehdä hyvällä omallatunnolla, Haglund sanoo ja toteaa, että joukko-osastojen määrä on sopeutettu asevelvollisten määrään. Haglund kehuu samalla vuolaasti ajoissa tehtyä ja hyvin sujunutta puolustusvoimauudistusta, jonka on laskettu säästävän 130 miljoonaa
euroa vuodessa.
Hyvään kuntoon viidessä vuodessa Tänä vuonna korjaustyöt aloitetaan korjausohjelman mukaisesti seitsemässä joukko-osastossa ja viidessä kohteessa korjaukset valmistuvat. Viime vuonna korjattiin kuusi kasarmia, kun tahti on ollut aiemmin vain kahdesta nel-
jään vuodessa. Kasarmit ovat valtion omistaman Senaatti-liikelaitoksen omistuksessa ja korjausten hinta näkyy valtion maksamissa vuokrissa. Hallitus on kuitenkin päättänyt tarkastaa liikelaitoksen ja voittovaatimusta mietitään uudelleen. -Kasarmeille ei ole markkinavuokraa, koska niillä ei ole muuta käyttöä, Haglund sanoo. Tätä ei Senaatti-kiinteistöissä hänen mukaansa aina ymmärretä. Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi kertoo tavoitteena olevan korjata noin 20 kasarmia seuraavan viiden vuoden aikana. -Tahtia on kiristetty ja tavoitteena on saada kasarmit hyvään kuntoon vuosikymmenen loppuun mennessä, Jyväsjärvi sanoo. Sisäilman laatua ja sotilaiden terveydentilaa seurataan vuosittain ja lisäksi joukko-osastoissa on sisäilmatyöryhmät. Uudenmaan prikaatissa jouduttiinkin taannoin sulkemaan sisäilmaongelmien vuoksi muutama tupa jo korjatussa kakkoskasarmissa. Nyt sisäilman laadussa on korjatun ja korjaamattoman kasarmin välillä huomattava ero. Toisessa eletään varsin tunkkaisessa ilmassa, kun korjatussa kasarmissa saadaan nauttia raikkaasta ilmasta ja uusista pinnoista. Sosiaalitilatkin ovat kunnossa ja ilmanvaihto toimii. Kyseisessä kasarmissa asuvilla asevelvollisilla on myös prikaatin alhaisin keskeytysprosentti.
Rakennuspalojen määrä edellisvuosien tasolla
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella 6.600 tehtävää Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos hälytettiin viime vuoden aikana 6.600:aan sammutus-, pelastus-, vahingontorjunta- ja tarkastustehtävään. Vahingontorjuntatehtäviä oli 600. Rakennuspalojen määrä pysyi edellisvuosien tasolla, niitä oli 140. Rakennuspaloissa menehtyi kaksi ja loukkaantui vakavasti neljä henkilöä. Automaattisten paloilmoittimien antamien väärien hälytysten määrä on laskenut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2014 paloilmoituksia
oli 1.200, mikä oli noin 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella sattuneissa liikenneonnettomuuksissa kuoli 11 ja loukkaantui vakavasti 60 henkilöä.
Tarkastuksia ja harjoituksia Yleisiä palotarkastuksia tehtiin noin 2.100 ja muita palotarkastuksia 650. Palotarkastusten lisäksi lähetettiin noin 2.500 kotiin omavalvontalomake, jonka avulla
asukkaat arvioivat asuntonsa turvallisuutta. -Palotarkastukset ovat keskeinen osa pelastuslaitoksen valvontatoimintaa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä tulipaloista ja muista onnettomuuksista aiheutuvia henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkoja, palopäällikkö Martti Sneck toteaa. Pelastuslaitos järjesti viime vuonna alueen kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa kolme suuronnettomuusharjoitusta. Kahdessa harjoituksessa aiheena oli
ilmaliikenneonnettomuus. Suomenlahden merivartioston kanssa järjestetyssä harjoituksessa pelastettiin matkustajia palavasta laivasta. Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien järjestämiin turvallisuuskoulutustilaisuuksiin osallistui viime vuonna yli 54.000 henkilöä. Päiväkodeissa järjestettiin noin 330 tilaisuutta, joihin osallistui 14.300 lasta ja aikuista.
Muutoksia toimintakenttään Pelastuslaitoksella oli vii-
me vuonna noin 17.500 ensihoitotehtävää Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Laitoksen ensihoitopalvelut laajenivat Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle vuoden 2015 alussa. Hangon, Inkoon ja Raaseporin kiireelliset ensihoitopalvelut siirtyivät tuolloin pelastuslaitoksen hoidettavaksi. Muutosta valmisteltiin vuoden 2014 aikana mm. rekrytoimalla 52 työntekijää, hankkimalla kuusi uutta ambulanssia ja tekemällä muutoksia toimitiloihin Inkoon,
Karjaan, Tammisaaren ja Hangon paloasemilla. Muutoksia toimintakenttään toi myös Länsimetron rakentaminen. Maanalaiset työmaat ovat haastavia ja edellyttävät jatkuvaa perehtymistä ja harjoittelua. Kaupunkirakenne tiivistyy edelleen, korkeat rakennukset ja erilaiset maanalaiset tilat vaativat erityiskalustoa ja -toimintatapoja. Yli 220 pelastuslaitoksen työntekijää koulutettiin viime vuonna pelastustehtäviin metrotunneleissa. Jatkuu sivulla 5