Vaikka talouden kokonaiskuva Etelä-Savossa, kuten koko Suomessa, on varsin harmaa, löytyy maakunnasta useita hyvin menestyneitä, kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä. Talouden kokonaiskuva on epäyhtenäisempi. Erot yritysten välillä saman toimialan sisälläkin ovat kasvaneet. Liialliseen synkkyyteen Etelä-Savossa ei ollut aihetta. Syksyllä 2014 Suomen Yrittäjien julkistamassa barometrissä olivat EteläSavon yritykset toiseksi kilpailukykyisimpiä heti pääkaupunkiseudun yritysten jälkeen. Etelä-Savon aluetalous on selviytynyt myös viime vuosien vaikeasta suhdannetilanteesta kohtuullisen hyvin. Maakuntien suhdanneindikaattori, jossa mukana ovat työttömyys, yritysten liikevaihto ja muuttoliike, osoittaa Etelä-Savon sietäneen talouden taantumaa suhteellisesti paremmin kuin ns. kasvumaakunnat. Huolestuttavaa on kuntien talouden kiristyminen koko maassa. Tämä näkyy sekä velkaantumisena että verojen korouksina. Etelä-Savossa kuntien veroprosentti nousi vuodesta 2014 vuoteen 2015 0,13 %-yksikköä, kun koko maassa nousua oli 0,10 %-yksikköä. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti vuonna 2015 oli Etelä-Savossa 20,73 vaihdellen Hirvensalmen 19,50 %:sta Savonlinnan 22 %:iin. Vanhusvoittoinen maakunta iloitsee lapsistaan ja nuoristaan.
Myönteinen tieto oli maakunnan muuttoliikkeen kääntyminen niukasti (+3 henkilöä) muuttovoittoiseksi ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen. Valitettavasti väestön kokonaismäärä laski edelleen Etelä-Savossa vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 lopussa väestön kokonaismäärä oli ennakkotietojen mukaan 151 622. Uusi rakennerahastokausi käynnistyi Uuden EU-ohjelmakauden 2014-2020 käytännön toteuttaminen käynnistyi. Alkaneella ohjelmakaudella Etelä-Savon maakunnassa on käytettävissä seitsemän vuoden ohjelmakaudella yhteensä 175 miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahoitusta. Maakuntaliiton vuosien 2014-2015 rahoituskehys on 12,2 miljoonaa euroa. Päähuomio asetetaan maakunnan keskeisten TKI-toimintojen ja toimialojen kehittämiseen. Ensimmäiset hankepäätökset tehtiin vuoden 2014 lopussa. Tuulivoimaa ja pieniä keskuksia Maakunnan kehityksen kannalta keskeiset kysymykset nousivat esille kaavoituksessa. Maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa ensimmäisen vaihemaakuntakaavan, jossa osoitetaan soveltuvat alueet tuulivoiman jatkosuunnittelua varten ja annetaan määräyksiä teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden suunnitteluun. Kaava on tällä hetkellä ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntaliitto käynnisti syksyllä toisen vaihemaakuntakaavan valmistelun. Kaavassa päivitetään kokonaismaakuntakaavan varauksia. Erityistä mielenkiintoa on kohdistunut luonnonvaroihin liittyviin merkintöihin, etenkin turvetuotantoalueiden suunnitteluun. Maakuntavaltuusto kävi marraskuussa lähetekeskustelun, jossa tuotiin huoli ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta. Luonto ja maakunnan puhtaat vesistöt ovat valmistelussa vahvasti esillä.
Pienten keskusten elinvoimaa halutaan lisätä.
Etelä-Savon erityispiirre on harvaan, mutta kauttaaltaan, asuttu maakunta, jossa on kolmen kaupungin ohella useita pienempiä keskuksia. Näiden pienten keskusten elinvoimaa edistettiin yhteistyössä valtakunnallisen Pienten keskusten kehittämiskampanjan (Pike) kanssa. Etelä-Savossa oli vuonna 2014 vireillä 9 Pike-hanketta (16 kohdetta). Liikenne ja koulutusasiat esillä edunvalvonnassa Liikenteen edunvalvonnassa korostui toisaalta uusien tiehankkeiden toteuttaminen, erityisesti valtatie 5 perusparannuksen aloittaminen välillä Mikkeli-Juva sekä maaja metsätaloudelle ja matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle elintärkeän alemman asteisen tieverkon kunnosta huolehtiminen.
2