Etelä-Savon maakuntaliiton tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 by Etelä-Savon maakuntaliitto

Etelä-Savon maakuntaliiton tilinpäätös 2013 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 124:2014

Julkaisutiedot Julkaisija: Etel채-Savon maakuntaliitto Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli puhelin 015 321 130 email kirjaamo@esavo.fi faksi 015 321 1359 Kotisivu: www.esavo.fi Julkaisu: 124:2014 ISBN 978-952-5932-16-4 (verkkojulkaisu) ISSN 1455-2930 Mikkeli 2014

SISÄLLYSLUETTELO sivu OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 Maakuntajohtajan katsaus 1 Myönteisiä merkkejä 1 Yleinen ja oman alueen kehitys 5 Etelä-Savon kehityksestä 5 Maakuntaliiton hallinto ja talous 7 Uusi kausi, uudet tekijät 7 Tilivelvolliset 8 Maakuntahallinnon kehittäminen 8 Liiton talous 8 Viraston strategia 8 Maakuntaliiton organisaatio ja henkilöstö 10 Avaintehtävänä johtaminen, päämääränä osaava ja innostunut työyhteisö 10 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 12 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta 12 SELONTEKO MAAKUNTALIITON SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 14 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus 14 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta 15 Sopmustoiminta 15 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOTUS 16 Tilikauden tuloksen muodostuminen 16 Toiminnan rahoitus 18 Rahoitusasema ja sen muutokset 19 Maakuntaliiton kokonaistulot ja -menot 20 Tilikauden tuloksen käsittely 20 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 21 Käyttötalouden toteutuminen 21 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 22 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 23 Maakuntaliiton toiminta-ajatus 23 Aluekehitys 24 Päämääränä elinvoimainen ja vetovoimainen Etelä-Savo 24 Aluesuunnittelu 34 Tavoitteena hyvä toimintaympäristö 34 Edunvalvonta 39 Tavoitteena oikea-aikaisuus ja tuloksellisuus 39 TASE-KIRJA LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4

Maakuntaliiton toimielinten kokoonpanot Maakuntaliiton edustajat eri toimielimissä ja tapahtumissa Maakuntahallituksen asettamat työryhmät Maakuntaliiton henkilökunta 1.1.-31.12.2013

Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Maakuntajohtajan katsaus Myönteisiä merkkejä Etelä-Savon puhdas järviluonto, metsät, palvelukykyiset kaupungit ja monimuotoinen maaseutu sekä monipuolinen kulttuuritarjonta ovat luoneet kiinnostusta maakuntaa kohtaan. Näkyvyyttä on vahvistettu myös maakunnan markkinointihankkeella. Muuttoliike on edelleen kohentunut, koko maakunnan nettomuutto oli -79 asukasta, mikä on viimeisimmän kymmenvuotisjakson ennätys. Matkailutilastoissa yöpymisten määrät – erityisesti venäläismatkailijoiden - ovat ilahduttavasti jatkaneet kasvuaan koko maan ja muun Itä-Suomen kasvulukuja ripeämmin.

MUUTTOLIIKKEEN KEHITYS VUOSINA 2007-2013 ETELÄ-SAVOSSA. Lähde Tilastokeskus.

Merkittäviä vetovoimatekijöitä ovat asumisviihtyvyys, hyvä koulutustarjonta, toimivat palvelut ja infra sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet, joista maakuntaan on ropissut palkintoja, kunniaa ja hyvää julkisuutta. Työ ja toimeentulo ovat kuitenkin keskeisin nuoria ja työikäisiä houkuttava tekijä. Etelä-Savo on hyvällä uralla siihen positiiviseen kierteeseen, jossa maakunnan omat nuoret ovat kiinnostuneita jäämään töihin kotimaakuntaansa ja nuoret paluumuuttajat ja uudet tulokkaat hakevat työmahdollisuuksia maakunnasta. Tätä vahvistaa mm. maakunnan nuorten keskuudessa vuonna 2013 maakuntaliiton tekemä kysely ja sitä täydentävät haastattelut. 1

YÖPYMISET MAJOITUSLIIKKEISSÄ ETELÄ-SAVOSSA 2011-2013. Lähde Tilastokeskus. Yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä tammi-marraskuulta 2011-2013* 1 000 000 800 000

769 947

668 424

667 324

600 000 400 000 200 000

138 482

93 738

75 646

0 2011

2012 kaikki

2013* venäläiset

Haasteista huolimatta katseet tulevaisuudessa Valtiovarainministeriö arvioi vuoden 2012 lopun ennusteessaan talouden supistuvan -1,2 prosentilla vuonna 2013. Ministeriö ei usko kotimaisen kysynnän vauhdittavan kasvua vuonna 2014, ja yksityisten investointien ennustetaan vähenevän. Tässä valossa on ilahduttavaa, että Etelä-Savon yritykset ovat pienen empimisen jälkeen jälleen käynnistäneet investointi- ja kehittämishankkeita niin, että EU-ohjelmakauden 2007-2013 yritysrahoitus toteutuu suunnitellusti. Vuoden 2013 aikana on myös valmisteltu mittavia tulevia investointeja, kuten Veturitallin kauppakeskushanke ja Hiekanpään elämänkaarikampus Pieksämäellä sekä kaavaillut sairaala- ja perusterveydenhuollon investoinnit ja vuoden 2017 asuntomessut Mikkelissä. Vaikka valtion budjetin menoleikkaukset ovat synkistäneet aluekehityksen tulevaisuuden näkymiä suurten keskusten ulkopuolella, saatiin viime vuonna myös iloisia uutisia: valtion keskusarkiston sijoittaminen Mikkeliin varmistui ja viitostien Mikkelin kohdan rakentamisessa päästään eteenpäin. Ammattikorkeakoulu-uudistus osoittaa, että omalla hyvällä työllä voi saavuttaa tuloksia: Mikkelin ammattikorkeakoulun fuusiovalmistelu Kymen ammattikorkeakoulun kanssa on johtanut hyvään rahoitusasemaan ja bonusrahoitukseen. Myös Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampus on vahvistanut asemaansa ja Esedu palkittiin ammatillisen koulutuksen laatupalkinnolla. Viitostie kulkee Mikkelin läpi.

Liikenteen ”väliinputoaja-hankkeet” - viitostien Mikkeli-Juva –väli sekä Savonlinnan syväväylän siirto - ovat edelleen keskeisiä edunvalvonnan kohteita. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisen edellytykset rajan molemmin puolin ovat olemassa, mutta varmuutta aikataulusta eikä rahoituksesta vielä ole.

Tiivistä yhteistyötä Itä- ja Pohjois-Suomen kesken

Maakunnan yhteistyöryhmä tekee päätöksiä EU-rahoista.

Etelä-Savossa käynnistettiin maakuntaohjelman valmistelu laajassa ja osallistavassa prosessissa. Uuden EU-ohjelmakauden 2014-2020 valmistelut ja siihen liittyvä aluekehityslain uudistaminen leimasivat keskeisesti maakuntaliittojen vuoden 2013 toimia. Itä- ja Pohjois-Suomi saivat kohtuullisen neuvotteluratkaisun Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoituksen kohdentamisessa: 70% ohjelman aluerahoituksesta kohdistuu Itä- ja Pohjois-Suomeen ja 30% Etelä- ja Länsi-Suomeen. Pudotus on silti merkittävä. Etelä-Savo saa alkavalla ohjelmakaudella EU:n rakennerahastoista noin 101 miljoonaa euroa, missä on noin viidenneksen vähennys päättyneeseen kauteen verrattuna. 2

Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyö tiivistyi vuoden mittaan monin tavoin, keskeisimmin EU-ohjelma-asioissa. Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen EU-toimisto Brysselissä pääsi vauhtiin. Ns. Backmanin työryhmän Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmaa ryhdyttiin myös loppuvuodesta työstämään konkreettisiksi sisällöiksi. Uudessa aluekehityslaissa maakunnan liittojen tehtävät eivät juuri muutu, mutta poliittinen linjaus maakuntaohjelman ohjausvaikutuksen ja maakunnan yhteistyöryhmän aseman vahvistamisesta saatiin lakiin. Valtion säästötoimia vauhdittavassa hallituksen rakennepaketissa on EU-ohjelman toimeenpanoa valtionhallinnon puolella koottu neljään rakennerahasto-elyyn, Itä-Suomessa Etelä-Savon Ely-keskukseen. Maakuntaliitoissa yhteistyömenettelyjä valmistellaan. Tuulivoimakaavan päätöksenteko siirtyi vuodelle 2014, samoin päätös uuden vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Pienten keskusten kehittämisen PIKE-kampanjaa valmisteltiin yhteistyössä liittojen ja Elävät kaupunkikeskustat ry:n kanssa. Maakuntaliitot ottivat kantaa maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointiin ja maakuntakaavan kehittämiseen: hyväksymis- ja kuulemismenettelyjä tulisi keventää sekä nopeuttaa ja toimeenpanoon liittyviä päällekkäisiä lupamenettelyjä karsia.

Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen Brysselin toimiston johtaja Kari Aalto vieraili liitossa.

Yhteistyön monet muodot ja suunnat Vuoden 2013 alusta voimaan tulleet kuntaliitokset, joissa Suomenniemi ja Ristiina liittyivät Mikkeliin ja Punkaharju ja Kerimäki Savonlinnaan, ovat vahvistaneet Etelä-Savon kuntarakennetta kuntien omilla päätöksillä. Sen sijaan hallituksen kuntarakenneuudistus kangertelee, hallituksen sisälläkin on asiasta näkemyseroja, ja kuntien keskuudessa on epätietoisuutta sekä uudistuksen tavoitteista että menettelytavoista. Myös sosiaalija terveyspalvelujen uudistus on edelleen kesken. Sote-uudistuksessa Etelä-Savon ratkaisut ovat vielä avoinna. Läntisessä osassa maakuntaa on syntymässä yhteinen ratkaisu, johon maakunnan kaikki kunnat ovat tervetulleita mukaan. Itäisen osan kunnista osa vielä pohtii ratkaisujaan. Valtionosuusuudistus on parhaillaan kunnissa lausunnoilla. Uudistus selkeyttää valtionosuusperusteita. Etelä-Savon kannalta kriteerien keskinäisiä painotuksia ja tasausmekanismia tulisi vielä tarkistaa. Maakuntaliitto on tukenut kuntien valmistelutyötä mm. tuottamalla tarvittavaa tilastoaineistoa em. rakenneuudistuksiin. Keskeisenä kuntien keskustelufoorumina toimi maakuntaliiton kokoama kunnallisasiain työryhmä, jonka aihealue on edeltäjäänsä kuntataloustyöryhmää laajempi.

Maan- ja maailmankin kuulun Kerimäen kirkon kotikunta on Savonlinna.

Etelä-Savon yhdistyminen Kymen vaalipiirin kanssa Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi vuonna 2015 on jo johtanut poliittisten piirijärjestöjen yhdistymisiin tai yhteistyön tiivistämiseen. Etelä-Savon yhteistyö Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson suuntaan jatkuu mm. Kaakkois-Suomi-Pietari ENI-ohjelman puitteissa. Yhteistyötä on valmisteltu erityisesti Saimaan alueen kestävän hyödyntämisen, korkeakouluyhteistyön ja liikenneasioiden tiimoilta. Hallitus käynnisti vuoden lopulla aluehallinnon uudistamistyön, joka alkuvaiheessa keskittyy valtion aluehallintoon. Maakunnan liittojen puheenjohtajat ja maakuntajohtajat valmistelivat aluehallintouudistukseen oman kannanottonsa, joka korostaa kansanvaltaisen aluehallinnon vahvistamista. Kannanotto julkistettiin joulukuussa 2013. 3

Kunnanjohtaja Heikki Laukkanen johtaa puhetta kunnallisasiain työryhmässä.

Uusia tuulia Uusi maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus aloittivat toimikautensa uusiutuneessa kokoonpanossa keväällä 2013. Myös viraston johdossa on käynnissä muutos maakuntajohtaja Matti Viialaisen siirryttyä joulukuun alussa johtamaan Etelä-Karjalan liittoa. Maakuntavaltuusto valitsi kokouksessaan 24.3.2014 uudeksi maakuntajohtajaksi OtK, varatuomari Pentti Mäkisen. Hän aloittaa virassa 1. syyskuuta 2014. Lenita Toivakka jatkaa maakuntavaltuuston puheenjohtajana. Varapuheenjohtajiksi valittiin Markku Kakriainen (oik.) ja Mikko Hokkanen.

Mikkelissä 10.2.2014

Riitta Koskinen Vt. maakuntajohtaja

Yleinen ja oman alueen kehitys Etelä-Savon kehityksestä Muuttoliikkeessä oli maakunnassa myönteistä kehitystä vuonna 2013. Muuttotappiota kertyi ennakkotietojen mukaan koko maakunnassa 79 henkilön verran, mikä on pienin muuttotappio kahteenkymmeneen vuoteen. Väestöä menetettiin kuitenkin kaikkiaan 930 henkeä. Menetys kertyy suurimmaksi osaksi luonnollisen väestönmuutoksen kautta eli ikääntyneessä Etelä-Savossa ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy. Aluetalouden mittareista viimeisin bruttokansantuotetieto (BKT) on saatavilla vuodelta 2011, jolloin asukasta kohti lasketun BKT:n kasvu maakunnassa oli 2,73 % edellisvuodesta. Kasvu oli hieman parempi kuin koko maassa, mutta koko Itä-Suomea heikompi.

Lapset ja nuoret ovat maakunnan paras voimavara.

Yritysten liikevaihdon kehitys näyttäisi tasaantuneen vuoden 2013 aikana suurin piirtein edellisvuoden tasolle. Liikevaihto on kiivennyt pahimman lamavuoden 2009 jälkeen suunnilleen lamaa edeltäneelle tasolle. Etelä-Savossa yritysten liikevaihdon kehitys oli viime vuonna hieman koko maata parempaa. Sen sijaan yritysten henkilöstömäärän kehitys on ollut laman jälkeen koko maata heikompaa, joskin vuonna 2013 kehitys näyttäisi olleen kuitenkin lievästi positiivista. Työttömiä työnhakijoita oli maakunnassa koko vuoden 2013 ajan enemmän kuin sitä edellisenä vuonna. Etelä-Savossa oli joulukuun lopussa työttömänä 9 535 henkilöä eli 14 % työvoimasta. Etelä-Savossa työttömien määrä lisääntyi vuodenvaihteessa edellisvuodesta kuitenkin selvästi vähemmän kuin koko maassa, näin myös nuorten osalta.

Yrittäjät Etelä-Savossa pärjäsivät hieman keskimääräistä paremmin.

Etelä-Savon kuntien talous koheni hieman vuonna 2013 edellisestä vuodesta. Vuosikate asukasta kohti parani tilinpäätösarvioiden mukaan 196 eurosta 233 euroon. Vastaavat lukemat koko maassa olivat vuonna 2013 371 euroa ja vuonna 2012 248 euroa asukasta kohti. Etelä-Savon asema vuosikatteella mitaten heikkeni maakuntien joukossa seitsemänneltä tilalta 13. tilalle. Etelä-Savon kuntien verorahoitus parani samassa tahdissa muun maan kanssa. Verotulot kasvoivat 3 077 eurosta 3 291 euroon asukasta kohti eli 6,5 prosenttia ja valtionosuudet kasvoivat 2 264 eurosta 2 348 euroon asukasta kohti eli 3,6 prosenttia. Verorahoitus kasvoi siten yhteensä 5,3 prosenttia 5 639 euroon asukasta kohti. Koko maassa verorahoitus kasvoi 5,0 prosenttia ollen 5 313 euroa asukasta kohti. Ennakkotietojen mukaan kuntien verotilityksissä oikaistiin edellisten vuosien kertymiä, mikä toi kunnille ennakoitua paremmat verotulot. Vaikka verorahoituksen kehitys olikin muuta maata parempi, menokasvu oli kuitenkin selvästi voimakkaampaa. Toimintakate heikkeni Etelä-Savon kunnissa 4,1 prosenttia, kun se koko maassa heikkeni 2,9 prosenttia. Tästä seurasi maakunnan kuntatalouden muuta maata huonompi kehitys vuoden 2013 osalta. Kuntien tulos näyttää jäävän lievästi alijäämäiseksi, -18 euroa asukasta kohti eli noin 2,8 milj. euroa. Alijäämä puolittui edellisestä vuodesta. Investointitaso laski noin kahdeksan prosenttia. Lainakanta kasvoi noin viisi prosenttia, mikä on selvästi muun maan (11 %) lainakasvua hitaampi.

Työ tuo kunnille verotuloja.

KUNTIEN TALOUS ETELÄ-SAVOSSA JA KOKO MAASSA 2012 - 2013. Lähde Tilastokeskus. ETELÄ-SAVO 2013 Muutos edell. tpa vuodesta (%) Verotulot, €/as Valtionosuudet, €/as Verorahoitus, €/as Toimintakate, €/as Vuosikate, €/as Bruttoinvestoinnit, €/as Lainakanta , €/as Tilikauden yli-/alijäämä, €/as (13/12) Vuosikate % (13/12) Neg. vuosikatekunnat (13/12)

3 291 2 348 5 639 -5 428 233 584 2 709

6,5 3,6 5,3 4,1 15,9 -8,2 5,3

-18 81 2

-35 74 4

KOKO MAA 2013 Muutos tpa edell. vuodesta (%) 3 789 6,0 1 524 2,4 5 313 5,0 -5 002 2,9 371 33,0 717 3,1 2 553 11,4 52 99 36

-57 71 73

Kuntatalouden tilaa vuoden 2013 tilinpäätösarvioiden perusteella voidaan kuvata kohtalaisen vakaaksi. Tulevien vuosien kehityksen sanelee menokehityksen hillitsemisen ohella käynnissä olevat kunta- ja sosiaalija terveyspalvelurakenneuudistusten yhteydessä tehtävät palvelujen rahoitusratkaisut. Tiedossa olevat valtionosuuslaskelmat ovat maakuntatasoisesti vaikutuksiltaan varsin neutraalit. Kuitenkin muutamien kuntien osalta laskelmat osoittavat jopa useamman sadan euron asukaskohtaista vähentymistä valtionosuuksissa. Tämän aiheuttavat ikärakenteen ja väestön sairastavuuden muuttuneet painotukset valtionosuusperusteissa kuntakohtaisia valtionosuuksia määriteltäessä.

KUNTIEN VUOSIKATTEEN KEHITYS VUOSINA 1991 - 2013 (€/ASUKAS). Lähde Tilastokeskus.

Maakuntaliiton hallinto ja talous Uusi kausi, uudet tekijät Lokakuussa 2012 käytiin kunnallisvaalit, joiden tuloksen perusteella valittiin maakuntaliiton toimielimiin lisää jäseniä. Maakuntaliiton jäsenkuntien edustajainkokous pidettiin 8.4.2013. Siellä valittiin uusi maakuntavaltuusto toimikaudelle 2013-2016. Valtuusto valitsi toukokuun 2013 lopun kokouksessaan hallituksen ja tarkastuslautakunnan toimikaudekseen. Maakuntavaltuustossa on valtuustokaudella 2013-2016 yhteensä 67 jäsentä, jotka ovat jäsenkuntien kunnanvaltuutettuja. Määrä on viisi pienempi kuin edellisellä toimikaudella. Valtuuston voimasuhteet ovat: Suomen keskusta 23, SDP 17, Kansallinen kokoomus 12, Vihreä liitto 3, Kristillisdemokraatit 3, Perussuomalaiset 8 ja Vasemmistoliitto 1 jäsentä. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana jatkaa Lenita Toivakka (Kok.) Mikkelistä. Varapuheenjohtajiksi valittiin Markku Kakriainen (Kesk.) Mikkelistä ja Mikko Hokkanen (Sdp.) Kangasniemeltä. Maakuntavaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, keväällä Mikkelissä ja syksyn kokoukseensa Pieksämäellä.

Kansanedustaja Lenita Toivakka Mikkelistä johtaa maakuntavaltuustoa, toimitusjohtaja Jarkko Wuorinen Savonlinnasta maakuntahallitusta.

Maakuntahallituksessa jäseniä on 13. Poliittiset voimasuhteet ovat: Suomen keskusta 5, SDP 4 ja Kansallinen kokoomus 2 jäsentä ja Perussuomalaiset 2 jäsentä. Maakuntahallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli kaikkiaan 255 asiaa. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimii Jarkko Wuorinen (Kesk.) Savonlinnasta. Varapuheenjohtajana jatkaa Teemu Hirvonen (Sdp.) Savonlinnasta ja uutena Pertti Oksa (Kok.) Mikkelistä.

Teemu Hirvonen Savonlinnasta (vas.) ja Pertti Oksa Mikkelistä ovat maakuntahallituksen varapuheenjohtajat.

Tarkastuslautakunnassa on viisi jäsentä. Liiton tilintarkastajana toimi valtuustokaudella 2013-2016 BDO Audiator Oy, vastuullinen tarkastaja on Aki Rusanen. Lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Paatero (Kok.) Heinävedeltä. Lautakunta kokoontui vuonna 2013 kaikkiaan kuusi kertaa.

Tilivelvolliset Tilivelvollisia maakuntaliiton toiminnan osalta ovat maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Valtuusto käsittelee liiton talousarviota yhtenä tulosalueena, jolle se myöntää määrärahan ja tuloarvion, rahoitustulot ja rahoitusmenot. Hankkeet käsitellään talousarviossa nettoperusteisina.

Maakuntahallinnon kehittäminen Valtion aluehallintouudistuksen yhteydessä uudistettiin vuoden 2010 alusta laki alueiden kehittämisestä. Lailla maakunnan liitoille annettiin lisää vastuita ja uusia tehtäviä alueellisessa kehittämistyössä. Valtio korvasi osan näistä tehtävistä liitolle aiheutuvista kuluista vuosina 2010 ja 2011, mutta jatkossa korvaus siirtyi osaksi kuntien valtionosuusjärjestelmää. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin. Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen päätöksiä valmistelee työvaliokunta, jossa Etelä-Savolla, Pohjois-Savolla ja Pohjois-Karjalalla on neljä edustajaa. Etelä-Savoa työvaliokunnassa edustivat maakuntahallituksen puheenjohtajisto ja maakuntajohtaja. Työvaliokunnalle asiat valmistelee maakuntajohtajien kollegio. Puheenjohtajuus sekä työvaliokunnassa että maakuntajohtajien keskuudessa vaihtuu vuosittain. Vuonna 2013 puheenjohtajuutta Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnassa hoiti Pohjois-Savo. Vuonna 2014 puheenjohtajana toimii Etelä-Savo. Yhteistoiminta-alueen työvaliokunta ei sellaisenaan kokoontunut vuona 2013. Itä-Suomen asioita hoidettiin Pohjois-Savon johdolla uuden Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnan kautta. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa.

Liiton talous Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton talousarvion vuodelle 2013 kokouksessaan 26. marraskuuta 2012. Menot ja tulot talousarviossa olivat molemmat 2 427 400 euroa. Kuntien jäsenmaksuosuudet vuodelle 2013 nousivat edellisestä vuodesta 3 %. Keväällä 2013 maakuntavaltuustossa tehtiin aloite jäsenmaksuosuuden huomattavasti pienentämisestä nykyisestä. Aloite käsiteltiin syysvaltuustossa, jossa todettiin, ettei esitetyllä leikkauksella pystytä turvaamaan edes lakisääteisten tehtävien hoitamista. 8

Maakunnan kehittämisrahan sitomaton osa vuodelle 2013 oli 190 000 euroa. Vuonna 2012 se oli vielä 255 000 euroa. Maakuntahallituksen päätöksillä (4) myönnettiin 71 000 euroa. Maksatuksia liitto teki 291 022 eurolla. Lisäksi valtiolta saatiin kolmeen osaamiskeskushankkeeseen yhteensä 282 000 euroa. Osaamiskeskusohjelmille myönnettiin niihin kohdennettua maakunnan kehittämisrahaa 357 899 euroa. Vuoden 2014 maakunnan kehittämisrahan suuruudesta ei ole vielä tilinpäätöshetkellä varmuutta, mutta oletus on, että se olisi korkeintaan samaa tasoa kuin vuonna 2013. Osaamiskeskusohjelmien toteutus päättyi ja vuoden 2014 alussa niiden toiminta on mahdollista korko- ja ohjelmakaudelta jääneiden varojen turvin. Niistä tehtiin rahoituspäätökset jo vuoden 2013 lopulla. EU-osarahoitettuihin hankkeisiin tehtiin vuonna 2013 kaikkiaan 37 uutta rahoituspäätöstä, joilla myönnettiin EU:n ja valtion rahoitusta yhteensä 6 116 936 euroa. Maksatuspäätöksiä tehtiin kaikkiaan 120 kpl, joilla maksettiin hanketoteuttajille 6 801 852,46 euroa. Tarkemmat tiedot kehittämishankkeiden rahoituksesta kerrotaan toimintakertomuksen luvussa Aluekehitys.

Viraston strategia Maakuntaliiton virasto käynnisti loppuvuodesta 2010 oman toimintastrategian työstämisen tavoitteena toteuttaa maakuntastrategiaa. Se hyväksyttiin keväällä 2011. Sen mukaan maakuntaliiton viraston toiminta-ajatuksena on

Teemme tulosta Etelä-Savon hyväksi. Olemme aluekehittäjä, maakunnan edunvalvoja ja yhteisen tahdon muodostaja.

Vuoteen 2015 ulottuvan visionsa mukaan maakuntaliitto on:

Arvostettu suunnannäyttäjä, haluttu yhteistyökumppani ja hyvä työyhteisö, jolle Etelä-Savon menestys on yhteinen asia. Viraston avaintehtäviksi ja päämääriksi määriteltiin: • Aluekehitys: Elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi Etelä-Savo • Aluesuunnittelu ja maankäyttö: Paras mahdollinen toimintaympäristö • Edunvalvonta: Oikea-aikainen ja tuloksellinen vaikuttaminen • Kansainvälinen yhteistyö: Pietarin läheisen sijainnin hyödyntäminen • Yhteishenki: Maakunnan identiteetin ja imagon vahvistaminen • Johtaminen: Osaava ja innostunut työyhteisö Vuonna 2013 strategiaa käsiteltiin muun muassa strategiapäivässä keväällä.

Aino Salo ja Kirsi Kovanen osallistuivat viraston talviseen virkistyspäivään.

Maakuntaliiton organisaatio ja henkilöstö Avaintehtävänä johtaminen, päämääränä osaava ja innostunut työyhteisö Vuoden 2011 alusta voimaan tullut hallintosääntöuudistus muutti viraston organisaatiorakennetta. Tulosyksikköjen määrä laski kolmeen: aluekehitysyksikkö, aluesuunnitteluyksikkö ja hallintoyksikkö. Suoraan maakuntajohtajan alaisuudessa on joitakin tehtäviä. Tulosyksiköiden päälliköillä voi olla vastuullaan toimialaansa liittyviä, erikseen budjetoituja hankkeita. Muilta osin uudistus astui voimaan jo vuoden 2011 alusta, mutta hallintoyksikön nimi muuttui vuoden 2012 alusta hallinto- ja kehittämisyksiköksi. Mervi Simoska on liiton hallinto- ja kehittämisjohtaja.

Talousarviossa ennakoitiin henkilötyövuosien määräksi vuonna 2013 31,8. Toteutuma oli 29,2 (laskelma perustuu virka-/työsuhteiden kestoon vähennettynä pitkillä poissaoloilla). Tehtäväalueittain henkilöstö jakautuu seuraavasti: Maakuntaliiton henkilöstö / henkilötyövuosi Luottamushenkilöhallinto Virasto Hankkeet

Talousarvio 1,0 21,7 9,2 31,8

Toteutuneet henkilötyövuodet 0,9 21,0 7,3 29,2

Tavoitteeksi vuodelle 2013 oli asetettu, että koko henkilöstön osaamista hyödynnetään ja resurssit kohdennetaan tuloksellisesti ja toiminnallisesti järkevästi. Vuoden aikana liitossa täytettiin kehittämispäällikön toimi. Henkilön tultua valituksi talon sisältä, vapautuneeseen ohjelmapäällikön tehtävään rekrytoitiin talon ulkopuolelta. Vanhempain- ja vuorotteluvapaiden sijaisuuksiin valittiin vuoden aikana kolme henkeä. Syksyllä 2013 käynnistyi maakuntajohtajan rekrytointi, joka on tilinpäätöshetkellä vielä kesken. Työlomalla oli vuoden aikana kaksi henkilöä, ja heidän työnsä pyrittiin hoitamaan sisäisin järjestelyin. Lisäksi maakuntajohtajan vapaana olevaa virkaa hoitaa aluekehitysjohtaja aluekehityspäällikön hoitaessa aluekehitysjohtajan virkaa. Vapailla olevien tehtäviä voidaan hoitaa osittain sisäisin järjestelyin, mutta kokonaisuuden kannalta on arvioitava tapauskohtaisesti työyhteisön kannalta järkevin ratkaisu.

Hanna Makkula valittiin kehittämispälliköksi.

Liitossa on vuodesta 2001 lähtien tehty vuosittain erillinen henkilöstöraportti, josta käyvät ilmi henkilöstöä koskevat tiedot tarkemmin. Vuoden 2013 osalta henkilöstöraportti valmistuu keväällä 2014 ja se tuodaan hallitukselle ja valtuustolle tiedoksi. Erityistä huomiota kiinnitettiin johtamiseen tavoitteena osaava ja innostunut työyhteisö. Johtoryhmätyöskentely jämäköityi, koko viraston palavereita pidettiin säännöllisesti. Kehityskeskustelut käytiin syksyllä 2013, ja ne ovat tulleet osaksi maakuntaliiton viraston vuosittaista toimintaa. Myös yksiköiden palaverikäytäntöjä kehitettiin. 10

Hallituksen puheenjohtajiston ja viraston johtoryhmän säännölliset tapaamiset alkoivat loppuvuodesta 2013. Maakuntahallitukselle laadittiin alustava työohjelma vuodelle 2014 joulukuussa sekä luonnosteltiin kokousaikataulut koko vuodelle. Toiminnan tuloksellisuutta pyrittiin parantamaan virtaviivaistamalla toimintaprosesseja, kuten luopumalla hallituksen esityslistojen paperiversioista. Virastossa on ajan tasalla oleva tekniikka ja henkilöstöä on koulutettu aktiivisesti niiden hyödyntämiseen. Mm. videoneuvotteluja käytiin vuonna 2013 huomattavasti vuotta 2012 enemmän. Sähköisen asianhallintajärjestelmän kehittämistä jatkettiin valmistautumalla mm. sähköiseen arkistointiin. Liitto varautuu siihen, että se saisi sähköisen arkistoinnin luvan vuonna 2015. Vuonna 2013 jatkui nykyisten toimitilojen remontin suunnittelu. Koska neuvotteluissa ei päästy molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, sanoi maakuntaliitto toimitilat irti syyskuussa 2013. Uusia toimitiloja kartoitettiin pitkin vuotta, ja tavoitteena on päästä muuttamaan uusiin tiloihin vielä keväällä 2014. Maakuntaliitto hallinnoi teknisen tuen hankkeiden (2) lisäksi maakunnallista markkinointihanketta, jolle myönnettiin jatkoaikaa helmikuulle 2014, Kumppanuuspöytä-hanketta sekä Maakunta maailmankartalle ja verkostoihin –hanketta. Jälkimmäiset päättyvät myös vuonna 2014.

Liiton johtoryhmä ja hallituksen puheenjohtajisto alkoivat tavata säännöllisesti. Kuvassa hallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen.

Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Maakuntahallitus hyväksyi 12. joulukuuta 2011 maakuntaliiton sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yleisohjeen tulevaksi voimaan 1. tammikuuta 2012. Yleisohje antaa pitkälti työkaluja ja vastauksia vuodelle 2011 asetuille tavoitteille strategisen johtamisen ja johtamisjärjestelmän kehittämisen osalta. Yleisohjeessa sisäisen valvonnan toimenpiteet/periaatteet on määritelty alla olevan mukaisesti: Toimintoihin ja prosesseihin liittyvät valvontatoimet on määriteltävä ja kohdennettava toiminnan luonteen ja siihen liittyvien riskien perusteella. Valvontatoimet voivat alla esitetyn mukaisesti olla ennaltaehkäiseviä, havaitsevia ja korjaavia. Johtamiseen sisältyviä ennaltaehkäiseviä valvontatoimia ovat esimerkiksi: • tehtävien, toimivaltuuksien, tulos- ja raportointivastuiden ja menettelyiden määrittelyt, • esittely- ja hyväksymis- sekä vahvistusmenettelyt päätöksenteossa, toiminnoissa ja prosesseissa, • tehtävien eriyttäminen ja käyttöoikeudet, • prosessikuvaukset ja toimintaohjeet, • toimintojen ja prosessien auditointimenettelyt, • toiminnan tuloksellisuuden ja suoriutumisen arviointimenettelyt, • omaisuuden fyysinen turvaaminen ja • esimiesten valvonta (seuranta ja ohjaus). Toimintoihin ja talouteen liittyviä havaitsevia valvontatoimia (jälkikäteisvalvonta) ovat muun muassa: • toiminnan ja tuloksellisuuden arvioinnit, • toimintaan ja talouteen liittyvät seurantamenettelyt ja täsmäykset sekä • toimintojen ja prosessien sisäiset/ulkoiset arvioinnit. Johtamiseen, toimintoihin ja talouteen liittyviä ennaltaehkäiseviä, havaitsevia ja korjaavia valvontatoimia ovat esimerkiksi: • • • •

Matti Viialainen johti virastoa marraskuun loppuun 2013.

tehtävien, velvollisuuksien ja vastuiden osoittaminen henkilöstölle, esittely- ja hyväksymismenettelyt päätöksenteossa, toiminnoissa ja prosesseissa, kehityskeskustelut, henkilöstön suoriutumisen arvioinnit ja otto-oikeuden käyttö.

Maakuntajohtajan ja tulosyksiköiden päälliköiden tehtävänä on valvonnan ja vastuullisen toiminnan toteutumiseksi edistää alaisensa henkilöstön tietoisuutta ja sitoutumista ohjeiden mukaiseen toimintaan työtehtävissään sekä ammatillisen osaamisen kehittymiseen. Esimiesten tulee järjestelmällisin perehdytysja koulutusmenettelyin, prosessikuvausten, kehityskeskusteluiden ja tehtäväkuvien avulla varmistaa, että työntekijät tietävät ja tuntevat omat tehtävänsä ja toimintaa ohjaavat (tulos)tavoitteet. 12

Esimiesten vastuulla on toiminnan luonteen perusteella riittävien riskienhallinnan menettelyiden ja valvontatoimien luominen. Keskitetysti ohjeistettavia prosesseja ovat mm. päätöksenteko, henkilöstöhallinto, hankintatoimi, tietojärjestelmät sekä tila- ja asiakirjahallinto. Riskien hallinnan periaatteet on määritelty alla olevan mukaisesti: • Toiminnan ja talouden suunnittelu perustetaan maakunnan ja liiton strategiseen tavoiteasetteluun, toiminnanpainopisteen keskittäminen olennaiseen. • Toiminnan ja talouden suunnittelussa ja päätöksenteossa turvataan liiton toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät henkilö- ja muut resurssit. • Osallistuminen erilaisiin hankkeisiin ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon maakunnan strategiassa ja maakuntaohjelmassa liitolle sovitut toteutusvastuut sekä hankkeista aiheutuvat taloudelliset velvoitteet ja niiden sitoma työpanos. • Henkilöstön osaamisen taso turvataan riittävällä perehdyttämisellä ja koulutuksella. • Päätöksenteon ja valmistelun oikeellisuus turvataan sisäisen valvonnan toimenpitein ja riittävällä ja luotettavalla raportoinnilla. • Toimitiloihin, koneisiin ja laitteisiin liittyviä turvallisuus- ja vahinkoriskejä tai henkilöstön terveyteen laajasti vaikuttavia riskejä ei hyväksytä. • Voimassa olevan lainsäädännön vastaisia tai muutoin epäeettisiä toimintatapoja ei hyväksytä. Riskien arviointi on suoritettu vuonna 2009, joka on toiminut ohjeenkin laadinnan perusteena. Vuonna 2014 riskien arviointi suoritetaan uudelleen. Vahinkoihin maakuntaliitossa on varaudutta toimintaan nähden riittävällä vakuutusturvalla. Vuosittain tarkistetaan vakuutusten riittävyys ja tarvittaessa muutetaan sopimuksia. Tilinpäätöshetkellä ei ollut liiton toimintaan kohdistuvia oikeudenkäyntejä vireillä. Vuonna 2013 Kuopion hallinto-oikeus teki päätöksen kantajan hyväksi koskien maakuntahallituksen tekemää EU-osarahoitteisen hankkeen takaisinperintäpäätöstä. Kantaja ei vastustanut takaisinperintää, vaan tapaa, jolla niihin liittyvää sääntöjä sovellettiin. Päätöksestä ei aiheutunut taloudellisia menetyksiä maakuntaliitolle.

Selonteko maakuntaliiton sisäisen valvonnan järjestämisestä

Maakuntaliiton sisäisen valvonnan ohjeistus on perustunut hallintosääntöön ja sen pohjalta annettuihin maakuntahallituksen vuotuisiin talousarvion täytäntöönpano-ohjeisiin. EU:n rakennerahastotoiminnan osalta on työ- ja elinkeinoministeriölle laadittu erilliset kutakin rahastoa koskevat hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvaukset varojen käytön asianmukaisen hallinnoinnin varmistamiseksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on hyväksytty maakuntahallituksessa 12. joulukuuta 2011 ja se on tullut voimaan 1.1.2012.

Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan ensi sijassa toimintakertomuksessa. Talousarvion toteutumista seurataan maakuntahallituksessa neljännesvuosittain tapahtuvan raportoinnin ja tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnin kehittäminen on johtamisen keskeisiä tavoitteita. Vuonna 2013 hyväksyttyyn maakuntastrategiaan on sisällytetty liiton toiminnan osa-alueita kuvaavia, seurattavia mittareita, joilla toiminnan tuloksellisuutta voidaan arvioida. Maakuntastrategian laadinnan yhteydessä on lisäksi määritelty lukuisia mittareita maakunnan kehityksen suunnan seurantaa varten. On kuitenkin otettava huomioon, että maakunnan kehityksen näkökulmasta liitto on vain yksi toimija. Tarkastuslautakunta on pyrkinyt kehittämään menettelyjä, joiden avulla se voisi seurata, miten liitto panee toimeen arviointikertomusten havaintoja, ja seurannan avulla antaa valtuustolle systemaattista palautetta liiton toiminnasta.

Viraston luottamusmies- ja virkamiesjohto seuraavat tulosten toteutumista. Kuvassa hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, hallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen ja maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Liiton omaisuus on vähäistä, lähinnä toimistokalusteita ja koneita. Valvonta on osa viranhaltijoiden/ työntekijöiden tavanomaisia työprosesseja. Asianhallintaohjelmiston hankinta on osaltaan lisännyt päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Maakuntaliiton omaisuuden hoitoon, hankintojen kilpailutukseen tms. ei ole kohdistunut korvausvaateita, muutoksenhakuja tai vastaavia. Liiton ostaman ulkoisen tilintarkastuksen lisäksi liiton hallintoon kohdistuu valtion toimeksiantovarojen osalta hallintoviranomaisen (työ- ja elinkeinoministeriö) jatkuvaa tarkastusta sekä hallinnointimenettelyjen että varojen käytön suhteen. Maakuntaliiton toiminnan laajuus huomioon ottaen ei sisäistä tarkastusta ole käytössä.

Sopimustoiminta Maakuntaliittoon on vuonna 2010 hankittu asianhallintajärjestelmän täydennysostona sopimushallintaosio. Ohjelmistohankinta helpottaa sopimusten määräaikojen systemaattista seurantaa. Sopimuksiin liittyviä negatiivisia seuraamuksia ei ole toimintavuoden aikana ollut.

Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA (netto) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot + Muut rahoitustuotot + Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot/ kulut +/Tilikauden tulos

TP 2013

TP 2012

TP 2011

1 000 €

2 405 2 449 -44 71 0 70 0 0 27

2 356 2 351 5 72

2 297 2 406 -110 21

72 0 0 77

21 0 0 -88

-88

Yllä olevassa tuloslaskelmassa on huomioitu maakuntaliiton toimintakulut ja – tuotot hankkeiden osalta nettoperusteisina. Hanketoiminnan bruttokulut ovat 918.293,98 euroa ja bruttotuotot 838.947,50 euroa eli netto -79.346,48 euroa. Toimintakate oli vuonna 2013 negatiivinen -43.571,85 . Edellisenä vuonna 2012 se oli positiivinen +4.793,34. Maakuntaliitolla ei ole investointeja, joten sillä ei ole myöskään kirjanpidossaan poistoja.

JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET Jäsenkuntien maksuosuudet Maksuosuudet toimintatuloista netto, %-os Maksuosuudet/ asukas, €

TP 2013

TP 2012

TP 2011

1 000 €

2 333

2 265

2 199

97,0

96,1

95,7

15,30

14,76

14,30

Jäsenkuntien maksuosuuksilla on keskeinen merkitys liiton toiminnan rahoittamisessa. Osuus varsinaisen toiminnan tuloista on 97 prosenttia vuonna 2013. MENOT / ASUKAS Asukasluku vuodenvaihteessa Menot/asukas/ valtuuston hyväksymä, €

2013(*

2012

2011

152 496

153 426

153 734

16,06

15,32

15,65

*) ennakkotieto

TULOSLASKELMAA TÄYDENTÄVÄT TIEDOT Palkatun henkilöstön määrä 31.12. (sisältää työllistetyt) - toteutuneet henkilötyövuodet (teoreettinen säännöllinen vuosityöaika) - vakinaisissa viroissa ja toimissa olevat Palkat 1000 € Kokonaismenot, 1000 € Toimintamenot, 1000 € Arvonlisäveropalautukset (verottoman toiminnan) , 1000 €

KUNTIEN MAKSUOSUUDET 2013 (lopullinen) lask.vero2013 tulot 2011(* maksuosuudet 1000 € € Enonkoski 3 781 20 792 Heinävesi 9 853 54 187 5 613 30 868 Hirvensalmi Joroinen 14 063 77 340 16 893 92 901 Juva Kangasniemi 14 086 77 463 Mikkeli 159 152 875 239 16 587 91 218 Mäntyharju Pertunmaa 4 244 23 341 55 275 303 980 Pieksämäki Puumala 6 347 34 907 9 195 50 568 Rantasalmi Savonlinna 102 257 562 349 Sulkava 6 810 37 449 YHTEENSÄ

424 157

2 332 601

m uutos-%

3,0

Mikkeli: sisältää Ristiinan ja Suomenniemen osuuden Savonlinna: sisältää Kerimäen ja Punkaharjun osuuden

*) Lähde: VM, Kuntaosasto 28.12.2012

2013

2012

2011

29,2

30,5

31,9

1 530

1 490

1 470

3 288

3 135

3 026

3 288

3 135

3 026

193

188

157

m aksuosuus

m uutos

2012

€

0,8914 2,3230 1,3233 3,3156 3,9827 3,3209 37,5220 3,9106 1,0006 13,0318 1,4965 2,1679 24,1083 1,6055

20 542 54 655 31 131 76 717 90 466 76 702 834 684 88 909 23 389 296 364 36 041 49 695 548 046 37 320

250 -468 -263 623 2 435 761 40 555 2 309 -48 7 616 -1 134 873 14 303 129

100,0

2 264 661

67 940

Toiminnan rahoitus TP 2013

TP 2012

TP 2011

1 000 €

-88

139 15 155 182

-213 51 -162 -84

-42 -9 -50 -139

390 131,61 208 338,54 181 793,07

208 338,54 292 418,63 -84 080,09

292 418,63 431 023,98 -138 605,35

RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate +/Satunnaiset erät, netto +/Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten muutokset +/ Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos +/Lyhytaikaisten lainojen muutos +/Oman pääoman muutokset +/Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset +/Vaihto-omaisuuden muutos +/Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos +/Rahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. Kassavarat 1.1.

€

Kassan riittävyys on 43 pv, vuonna 2012 luku oli 35 pv. (= 365 pv x Rahavarat 31.12./ Kassasta maksut tilikaudella)

€

Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Sjoitukset Osakkeet ja osuudet TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset

365 12

Yhteensä

31.12.2013

31.12.2012

1 000 €

3 086

2 344

377 390

503 13

516 208

3 939

3 154

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksiltalaitoksilta Ostovelat Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat

283 27

310

3 086

41 60 354

Yhteensä

455 3 939

Suhteellinen velk aantuneisuus on 14 % eli sama k uin vuonna 2012. (=100*( vieras pääoma ./. saadut ennakot) / käyttötulot)

205 78

283

2 344

48 43 350

440 3 154

Maakuntaliiton kokonaistulot ja –menot TULOT

Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset

Kokonaistulot yhteensä MENOT

Toiminta Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pakollisten varausten lis.(+), väh.(-) - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset

Kokonaismenot yhteensä

1 000 € 3 244

0 70

3 315 1 000 € 3 288

3 288

Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot= 3315 - 3288 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutokset = 182 - 155

Tilikauden tuloksen käsittely Maakuntahallitus esittää tilikauden ylijäämän, 27 021,17 euroa, siirtämistä taseeseen edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. 20

Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen

Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalouden kokonaismenot ja tulot

TA 2013

TP 2013

Poikkeam a

1 000 €

2 333 415 1 918

2 341 553 1 788

-138

17 -17

9 -9

2 333 432 1 901

2 341 563 1 778

-130

54 737 -683

54 700 -646

11 445 -434

474 -474

558 -558

509 -509

167 -167

154 -154

54 1 935 -1 882

65 1 807 -1 743

926 985 -59

839 918 -79

-88

3 313 3 353 -40

3 244 3 288 -44

-68

Luottamushenkilöhallinto 110 Valtuusto ja hallitus

Toimintatulot Toimintamenot Netto

8 -130

130 Tarkastustoimi

Toimintatulot Toimintamenot Netto

Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot Toimintakulut Netto

Virasto / Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu 210 Hallintoyksikkö Toimintatulot Toimintamenot Netto 240 Aluesuunnitteluyksikkö Toimintatulot Toimintamenot Netto 250 Aluekehitysyksikkö Toimintatulot Toimintamenot Netto 260 Maakuntajohtajan esikunta Toimintatulot Toimintamenot Netto

8 8 8 -122

0 37

29 40

Virasto / Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu Toimintatuotot Toimintakulut Netto

11 128 139

Hankkeet Toimintatuotot Toimintakulut Netto = sitovuustaso

Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä * Erotus

67 -20

65 -3

Tuloslaskelmaosan toteutuminen TA 2013

TP 2013

Poikkeam a

1 000 €

2 386 2 426 -40

2 405 2 449 -44

19 -23 -3

1 41 1

-1 30 1

-27

hankkeet nettoperusteisina

Toimintatuotot/käyttötalouden tuloarvio Toimintakulut/ käyttötalouden määräraha Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Tilikauden tulos

Tavoitteiden toteutuminen

Maakuntaliiton toiminta-ajatus Maakuntaliiton toiminta-ajatus on määritelty maakuntaliiton viraston strategiassa seuraavasti:

Teemme tulosta Etelä-Savon hyväksi. Olemme aluekehittäjä, maakunnan edunvalvoja ja yhteisen tahdon muodostaja.

Perussopimuksen mukaan maakuntaliitto toimii Etelä-Savon, sen kuntien ja asukkaiden eduksi kehittämis-, suunnittelu-, tutkimus- ja edunvalvontakuntayhtymänä. Liitolla on kaksi lakisääteistä tehtäväaluetta: aluesuunnittelu- ja aluekehitysviranomaisen tehtävät. Lisäksi liitto pyrkii toiminnallaan vahvistamaan kuntien ja kuntayhtymien yhteistyötä, edistämään maakunnan henkistä ja aineellista vaurastumista sekä toimimaan maakunnallisena yhteistyöelimenä kunnallis-, talous-, sosiaali-, kulttuuri-, koulutus-, elinympäristö- ja muissa maakunnan kehittämisasioissa. Liiton toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan seuraavassa tehtäväalueittain.

Maakuntaliitto tekee tulosta maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Aluekehitys Päämääränä elinvoimainen ja vetovoimainen Etelä-Savo Aluekehityksen tavoite on toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa, joiden vision mukaan:

Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle ja viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Etelä-Savon väestökehitys on muuttovoittoinen, ja sen aluetalous vahvistuu. Tätä tulevaisuuden visiota aluekehitystyössä toteutettiin vuonna 2013 toimilla, joiden tavoitteena oli entistä elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi Etelä-Savo.

Aluekehitystyön toimintaympäristö muutoksessa Puhtaat vedet ovat maakunnan vetovoimatekijä

Eduskunta hyväksyi uuden aluekehityslain joulukuussa 2013. Laki astui voimaan 20.1.2014. Uudistuksessa aluekehityslaki ja rakennerahastolaki yhdistettiin, minkä toivotaan selkeyttävän menettelyjä EU-ohjelman osalta. Lakiuudistuksessa maakuntaliittojen asemaan ja tehtäviin ei tehty merkittäviä muutoksia. Maakuntaohjelman ohjausvaikutusta korostetaan ja maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) asemaa vahvistetaan. MYR mm. hyväksyy jatkossa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman (Topsu).

Teemu Hirvosen vetämän maakunnan yhteistyöryhmän asema vahvistuu.

Aluekehityslaki, siihen liittyvä asetusvalmistelu sekä aluekehitystä ohjaavan työja elinkeinoministeriön (TEM) ohjeistus menettelytapojen valmistelussa ovat kuitenkin omiaan monimutkaistamaan sekä kansallista aluekehitystyötä että erityisesti rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoa. Muutoksilla resurssien painopistettä ja päätösvaltaa ollaan toisaalta keskittämässä takaisin valtion keskushallinnolle ja toisaalta siirtämässä muutamalle suurelle keskukselle. Kun samanaikaisesti aluekehityksen resurssit ylipäätään vähenevät, jää alueiden välisten erojen tasaamiseen entistä niukemmin resursseja. Lisäksi TEM:n kaavailemat rakennerahastohallinnoinnin suuralueittaiset menettelyt – jotka Ely-keskusten osalta on jo päälinjoiltaan päätetty - ovat ristiriidassa aluekehityslain hengen kanssa. Menettelyillä ei näyttäisi syntyvän myöskään tavoiteltuja säästöjä ilman, että ohjelman osumatarkkuus ja hyvä toimeenpano vaarantuu. Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa tiivistivät yhteistyötään vuoden mittaan merkittävästi erityisesti rakennerahastoasioissa. Sen lisäksi liitot ohjasivat yhteistyössä Itä-Suomen EU-toimistoa sekä hakivat yhteistä näkökulmaa ns. Backmanin työryhmän Itä- ja Pohjois-Suomi –ohjelman konkreettiseen toimeenpanoon. Päättyneen ohjelmakauden osalta yhteistyötä tehtiin edelleen neljän Itä-Suomen maakunnan kesken, ja Kaakkois-Suomen kolmen maakunnan kesken toteutettiin Pietarin alueen yhteistyötä ENPI-ohjelmassa sekä valmisteltiin uutta ENI-ohjelmakautta.

EU:n rahoitusratkaisu budjettikaudelle 2014-2020 syntyi helmikuussa 2013. Suomi saa EU:n rakennerahastoista noin 1,3 mrd euroa, mikä on noin neljänneksen vähemmän kuin päättyneellä kaudella. Vuoden 2013 aikana Suomessa linjattiin rakennerahastojen osalta seuraavaa: • Suomeen valmistellaan yksi kansallinen rakennerahasto-ohjelma, joka sisältää EAKR- ja ESR-toimenpiteet. • Ohjelmaa toteutetaan kahden alueosion – Itä- ja Pohjois-Suomi sekä Eteläja Länsi-Suomi – ja valtakunnallisten teemojen kautta. Valtakunnallisiin teemoihin osoitetaan 25% ESR:sta ja 10% EAKR:sta. • Maakunnat sopivat keskenään Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Etelä- ja LänsiSuomen välisestä jaosta sekä maakuntakohtaisesta jaosta, ja TEM noudatti maakuntien esitystä alueellisen rahoituksen jaossa. Etelä-Savo saa ohjelmasta vuosina 2014-2020 n. 101 miljoona euroa ja saman verran kansallista rahoitusta. Kansallisesta rahoituksesta 25% kootaan hankkeisiin kunnilta. • Alueellisen rahoituksen välittävinä viranomaisina toimivat maakunnan liitot ja Ely-keskukset.

Vipuvoimaa EU:lta logo uusiutui.

Ohjelmaa ja kumppanuussopimusta valmisteltiin koko vuosi, ja valtioneuvosto hyväksyi ne tammikuussa 2014 lähetettäväksi EU-komission hyväksyttäväksi. Maakuntien kannalta ohjelma on aiempaa rajaavampi ja sisällöllisesti pirstaloidumpi. TEM on ilmoittanut, että sähköinen Eura-järjestelmä avataan hakijoille 5.5.2014. Yritystukien osalta haku alkaa kuitenkin vasta 1.7.2014 uuden yritystukilain tullessa voimaan. Tavoite: Maakuntaliitto tunnistaa alueen erityispiirteet ja tarpeet elinvoimaisemman ja vetovoimaisemman Etelä-Savon kehittämiseksi, edistää niiden huomioon ottamista strategia- ja ohjelmatyössä, ohjelmien toimeenpanossa, hanketyössä ja sisällöllisillä vastuualueillaan sekä näihin liittyvässä edunvalvonnassa. Maakuntaliitto tekee tuloksellista yhteistyötä jäsenkuntiensa, Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Kaakkois-Suomen maakuntaliittojen, ELY -keskusten ja muiden keskeisten aluekehitystoimijoiden kanssa.

Aluekehityksen ennakointi, seuranta ja tietopalvelu Tavoite: Laadukkaan ennakointitiedon oikea-aikainen hyödyntäminen. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013: • kokosi, jäsenteli ja analysoi aluekehitystyölle keskeistä ennakointi- ja seurantatietoa yhdessä sidosryhmien kanssa • varmisti keskeisen ennakointitiedon saatavuuden ja edisti tiedon oikea-aikaista hyödyntämistä sekä siitä tiedottamista ja • lisäksi maakuntaliitto kehitti kuntakohtaista tilastomateriaalin kokoamista ja visualisointia. Työvoima- ja koulutustarpeiden valtakunnalliseen ennakointiprosessiin liittyvän tilasto- ja ennakointitiedon työstäminen ajoittuu pääosin vuodelle 2014.

Sulkavan suursoudut on tunnettu tapahtuma maakunnan rajojen ulkopuolellakin.

Maakunnan strategia Tavoite: Maakunnalla on ajantasainen strategia, johon maakunnan toimijat ovat sitoutuneet. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013: • edisti eri yhteyksissä maakunnan sidosryhmien sitoutumista päivitettyyn maakuntastrategiaan ja • teki maakuntastrategiaa tunnetuksi maakunnan ulkopuolella.

Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma sekä niiden rahoitusvälineet

(kansalliset ja EU:n rahoitusohjelmat, hankerahoitus, valtion ja kuntien rahoitus) Tavoite: Maakunnassa on käytettävissä volyymiltään riittävät ja maakunnan tavoitteiden edistämiseen sopivat aluekehityksen resurssit ja työkalut. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013: • teetti maakuntaohjelman 2011-2014 tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toimeenpanoa koskevan sekä uuden maakuntaohjelman laadintaa tukevan ulkopuolisen arvioinnin.

Arvioinnin perusteella maakuntaohjelmalla on merkitystä ja se toimii oikeasti kehittämisen ohjenuorana. Ohjelman valmisteprosessi on koonnut yhteen eri toimijoita ja mahdollistanut yhteisen tahtotilan syntymisen. Keskeisiä arviointituloksia:  kaiken kaikkiaan maakuntaohjelmatyö on ollut tarkoituksenmukaista ja onnistunutta,  maakuntaohjelmalla on onnistuttu kokoamaan yhteen tahtoa ja rahoitusta,  ohjelmatyöllä on saatu vahvistettua erityisesti osaamisrakenteita, myönteisiä tuloksia myös yritystoiminnan vahvistamisessa, matkailun ja markkinoinnin kehittämisessä sekä Venäjä-yhteistyön rakentamisessa,  maakuntaohjelmalla voidaan vaikuttaa vain rajallisesti kunta- ja palvelurakenteiden kehittämiseen,  maakuntaohjelmassa tulee tehdä rohkeita valintoja – sisältökärkiä teroitettava ja  alueen eri toimijoiden strategiat ovat samansuuntaisia maakuntaohjelman kanssa. • käynnisti maakuntaohjelman 2014-2017 laadinnan ja valmisteli maakuntaohjelman yhdessä sidosryhmien kanssa siten, että maakuntavaltuusto voi hyväksyä sen keväällä 2014.

Uutta maakuntaohjelmaa laadittiin laajassa yhteistyössä. Kuva Naisvuoritalolla pidetystä yhteistilaisuudesta.

Tätä varten vuonna 2013 maakuntaliitto kutsui viisi maakuntastrategian temaattisten painopisteiden mukaan nimettyä valmistelufoorumia työstämään ohjelmasisältöjä. Tähän yhteiseen ponnistukseen osallistui kaikkiaan satakunta asiantuntijaa eri aloilta. Foorumeille järjestettiin kaksi yhteistä työpajaa, joista keväällä pidetyssä lähtölaukausseminaarissa käsiteltiin muun muassa maakuntaohjelman 2011-2014 arvioinnin tuloksia ja syksyn sisältöpajassa foorumien tuottamia esityksiä ohjelman sisältöpainotuksiksi. Ohjelmatyön tueksi maakuntaliitto kartoitti myös eteläsavolaisten nuorten mielipiteitä maakunnasta ja toteutti jäsenkunnille kohdenne26

tun sähköisen kyselyn ohjelman painopisteistä. Kansalaiset voivat tutustua maakuntaohjelman valmisteluun ja antaa palautetta ohjelman valmistelijoille maakuntaliiton nettisivuilla. Maakuntaliitto kartoitti Etelä-Savon nuorten mielipiteitä maakunnasta maakuntaohjelman laadinnan tueksi. Nuorten mielipiteitä kysyttiin nettikyselyllä sekä palkkaamalla kaksi Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijaa haastattelemaan nuoria Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Nuorilta kysyttiin koulutukseen, työllistymiseen ja ylipäätään arjen sujuvuuteen liittyviä kysymyksiä. Yhteensä tavoitettiin 460 15-29-vuotiasta nuorta. Selvityksestä nousi erittäin vahvasti esille se, että nuoret pitävät Etelä-Savoa kotinaan. Erityisen vahvasti tämä kotiseututietoisuus liittyy perheeseen, ystäviin ja kotikuntaan/kaupunkiin. Alueelle kiinnittymiseen vaikuttavat oleellisesti se löytyykö maakunnasta töitä ja toimeentuloa. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty maakuntaohjelman laadinnassa ja tuloksista laaditaan esite vuoden 2014 keväällä.

Nita Ahola (oik.) ja Nina Naukkarinen selvittivät nuorten mielipiteitä.

• valmisteli maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteistyössä seutukuntien ja ELY-keskusten kanssa.

Etelä-Savon ELY-keskus ja maakuntaliitto kävivät kaupunkien kanssa ”kolmikantaneuvottelut” laadittaviin asiakirjoihin tehtävistä kehittämisesityksistä. Tämäntyyppistä aiesopimuskäytäntöä on tarkoitus jatkaa ja kehittää osana toteuttamissuunnitelma. Tavoitteena on saada mahdollisimman konkreettisia esityksiä hankkeista, joiden edistämiseen maakuntaliitto ja ELY-keskus sitoutuvat. • edisti ja toteutti EU:n rakennerahasto-ohjelmien (EAKR, ESR) toimeenpanoa maakunnassa korostaen niiden alueellista vaikuttavuutta, sujuvaa toteutusta ja kiinnittäen ohjelman viimeisenä budjettivuonna erityistä huomiota ohjelmien täysimääräiseen toteutumiseen, • vastasi maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön valmistelutehtävistä (maakunnan yhteistyöasiakirja, ohjelmien koordinaatio, hankerahoituksen suuntaaminen, seuranta ja arviointi).

Maakunnan yhteistyöryhmä ohjaa rakennerahasto-ohjelmien strategista toteuttamista maakunnassa ja hyväksyy vuosittain laadittavan maakunnan yhteistyöasiakirjan eli rakennerahasto-ohjelmien vuosibudjetin. Vuonna 2013 yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön keskeisenä tehtävänä oli varmistaa ohjelman täysimääräinen toteuttaminen. Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui neljä ja sen sihteeristö yksitoista kertaa. Kokouksissa ne käsittelivät yhteensä 84 hanketta, joista 81 sai myönteisen päätöksen. • toteutti osaltaan aluekehitysviranomaisena ja rahoittajana EAKR-ohjelmaa (ohjelmahallinnointi yhdessä Itä-Suomen maakuntien ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, hankkeiden rahoitus ja maksatus).

Seurantakomitean sihteeristön työskentelyssä painottui ohjelmarahoituksen seuranta ja erityisesti kuntarahoituksen kertyminen EAKR-ohjelmaan. Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitea piti kevätkokouksensa Joensuussa 12.6.2013. Itä- ja Pohjois-Suomen seurantakomiteat kokoontuivat Helsingissä joulukuun alussa: kokouksessa luotiin katsaus ohjelmien edistymiseen ja erityisteemana käsiteltiin biotaloutta. Seurantakomitean sihteeristö kokoontui 7 kertaa, ja Itä-Suomen ohjelmatyöryhmä yhden kerran. Kokoukset pidettiin pääosin videoneuvotteluina. 27

Ohjelmapäällikkö Outi Nieminen toimii yhteistyöryhmän sihteerinä.

• edisti rakennerahasto-ohjelmien toteuttamista yhdessä muiden Etelä-Savon rahoittajaviranomaisten kanssa muun muassa jakamalla hanketoimijoita aktivoivaa rahoitustietoa, • tiedotti rakennerahasto-ohjelmien toteutumisesta ja hankehauista, • arvioi rakennerahasto-ohjelmien vaikutuksia.

Tammikuussa 2013 pidettiin arviointitilaisuus, jonka yhteistyöryhmän sihteeristö teki sisäisenä työnä käyttäen eDelfoi-työvälinettä. Tarkoituksena oli arvioida, miten EAKR- ja ESR-rahoituksella toteutetut teemat ja hankekokonaisuudet ovat onnistuneet ja mitkä ovat niiden vaikutukset kuluvalla ohjelmakaudella. Samalla arvioitiin tulevan kauden tärkeimpiä teemoja. Syksyllä 2013 suunnittelija Marja Haverinen kävi tarkastuslautakuntaa varten läpi kaikki vuonna 2011 maakuntaliiton rahoittamat, suljetut hankkeet ja selvitti niiden vaikutuksia ja onnistumista.

Yhteistyöryhmä tiedotti Etelä-Savon EU-rahojen hausta muun muassa verkkosivuilla.

• rahoitti hankkeita maakunnan yhteistyöasiakirjassa sovitulla tavalla EU:n rakennerahasto-ohjelmista, • huolehti EU:n rakennerahasto-ohjelmilla ja maakunnan kehittämisrahalla rahoitettujen hankkeiden maksatuksesta, valvonnasta ja tarkastuksista sekä tarvittavasta raportoinnista,

ETELÄ-SAVO, OHJELMIEN MYÖNTÖVALTUUDET 2007-2013. Myöntövaltuutta Sidottu päätöksillä EAKR EAKR tekninen tuki ESR ESR tekninen tuki

38 490 850 2 893 183 717 000 87 800

38 055 825 2 893 183 708 216 87 800

(98,87%) (100%) (98,77%) (100%)

Toteutunut maksatuksina 23 548 112 1 649 418 708 216 47 580

(66,37%) (57,01%) (98,77%) (54,19%)

MAAKUNTALIITON RAHOITTAMAT (EU + valtio, €) €) Maakuntaliiton rahoittamatHANKKEET hankkeet2013 2013 (EU + valtio, Hankkeen nimi Toteuttaja tuki Älykäs maaseutu Etelä-Savon Koulutus Oy 109 711 Asiakkaiden ja matkailualan opiskelijoiden osallistaminen matkailuyritysten kehittämisprosesseihin Itä-Suomen yliopisto 35 000 Biosaimaa 2014 Miktech Oy 139 065 CBRN-Specialist Service Consortium - Asiantuntijapalveluiden tarjoaminen Euroopan Komission Europe Aid ohjelmaan Miktech Oy 20 419 Cleantech Finland Bioenergy Miktech Oy 343 700 DIGIMETSÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy 252 392 Digitaalisen ja ekologisen kaupunginosan suunnittelu - Kohteena Satamalahti Mikkelin kaupunki 119 000 Digitaalisen liiketoiminnan näkijä Miktech Oy 140 146 ECMTA-konferenssi Savonlinnan musiikkiopiston kannatusyhdistys ry 25 508 Elinvoimaa Kangasniemelle Kangasniemen kunta 27 300 eMatkailu - Sähköisen matkailuliiketoiminnan tutkimusedellytysten parantaminen Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksessa Itä-Suomen(lisärahoitus) yliopisto 62 496 Etelä-Savon maakunnallisen markkinoinnin esiselvitys Etelä-Savon maakuntaliitto 24 500 FinRelax - suomalainen maaseutu hyvinvointimatkailun sisältönä ja toimintaympäristönä Itä-Suomen yliopisto 35 000 Food meets Art of Europe 1 Miset Oy 95 340 Heinäveden kulttuuritori Heinäveden kunta 98 000 Hyvinvointialan yrittäjyyden vahvistaminen Etelä-Savossa - esiselvitys Miset Oy 35 000 iNEMIS-tilannekuva Mikkelin kaupunki 120 337 Kaupunkikalastus Mikkeli -esiselvityshanke Miset Oy 33 600 Kulttuuriperinnön digitaalinen soveltaminen Etelä-Savossa Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy 269 528 Luomuinsituutin vakiinnuttaminen Helsingin yliopisto, Ruralia instituutti 315 475 MAMKin yritysasiamies osana Yritys-Suomi -verkostoa Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy 82 517 Mikkelin tuiketaajamat 2013 Mikkelin kaupunki 23 100 Olavinlinnan saavutettava näyttely ja lasten työpaja Museovirasto 138 320 Pieksämäen veturitori ja kattaminen Pieksämäen kaupunki 1 100 050 Pienoistehdas painetun älyn alustan valmistamiseen kuitutäyteainekomposiittina (esiselvitys) Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy 56 006 Ristiina, Kaukaanrannan venesataman ja torin rakentaminen Mikkelin kaupunki 150 000 Savonlinna Smart Solutions Savonlinnan Yrityspalvelut Oy 111 067 SEBIRAK Savonlinnan Yritystilat Oy 618 100 Sekoitus- ja biotuotelaboratorio, SEBI Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy 476 000 Sähköiset palvelut ruokapalvelujen asiakasrajapinnassa Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy 34 797 Tapahtumat matkailualueen imagon rakentajina Itä-Suomen yliopisto 54 145 Ulkomaalaisten vapaa-ajan asumisen alueelliset muodot Etelä-Savossa Itä-Suomen yliopisto 33 632 Vaativien hybridirakenteiden liimaliitosmenetelmien kehitys teknologiateollisuuden eri sovelluksissa Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy 34 909 Vapaaehtoistyö, kansalaisjärjestöt ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen Etelä-Savossa - esiselvitys Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy 35 000 Vihreän kemian laboratorion laiteinvestoinnit Lappeenrannan teknillinen yliopisto 629 545 Viitostie todelliseksi matkailuväyläksi -esiselvityshanke Miset Oy 35 000 Älykäs ympäristö bioenergiatuotannon tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy 203 231 YHTEENSÄ 6 116 936

• osallistui EU:n tulevan rahoituskauden ratkaisujen valmisteluun, siihen liittyvään edunvalvontaan sekä ohjelmavalmisteluun yhdessä muun Itä- ja Pohjois-Suomen kanssa sekä ENI-ohjelman valmistelun osalta Kaakkois-Suomen suuntaan.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat valmistelivat Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman Suomen rakennerahasto-ohjelman valmistelun pohjaksi. Liitot osallistuivat myös tiiviisti TEM:n johtamaan rakennerahasto-ohjelman valmisteluun. Liitot tekivät valmistelussa yhteistyötä alueen Ely-keskusten kanssa. Liittojen valmistelutyön pohjana on ollut samanaikaisesti käynnissä oleva maakuntaohjelmatyö. Etelä-Savossa maakuntahallitus sekä MYR ja sen sihteeristö olivat tiiviisti mukana ohjelman valmistelussa sen eri vaiheissa. Ohjelmavalmistelua esiteltiin myös kuntien ja muiden toimijoiden tilaisuuksissa sekä maakunnan rakennerahastopäivillä ja vastaavissa tilaisuuksissa Itä-Suomessa. Maakunnat valmistelivat maakuntajohtaja Matti Viialaisen johdolla yhteisen rahanjakoehdotuksen, jonka pohjalta HALKE päätti rahoitusjakaumasta Itä- ja Pohjois-Suomen ja Etelä- ja Länsi-Suomen välillä. Loppuvuodesta syntyi myös ratkaisu Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntakohtaisesta rahanjaosta. HALKE noudatti rahoituspäätöksessään tammikuussa 2014 maakuntien esittämää jakaumaa. 29

Maakuntaliiton aluekehityspäällikkö Jukka Ollikainen ja Ely-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen yhteistyöryhmän kokouksessa.

HALKEN 22.1.2014 RAHANJAKOPÄÄTÖKSEN PROSENTIT MILJOONIKSI EUROIKSI Halken 22.1.2014 rahanjakopäätöksen prosentit miljooniksi euroiksi muutettuna MUUTETTUNA

2014-2020 Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu Keski-Pohjanmaa Yhteensä

EAKR 127,5 101,7 92,2 74,8 69,0 38,5 23,2 526,9

ESR Yhteensä maakuntien väliset suheet 59,5 187,0 24,2 % 47,4 149,1 19,3 % 43,0 135,2 17,5 % 34,9 109,7 14,2 % 32,2 101,2 13,1 % 17,9 56,4 7,3 % 10,8 34,0 4,4 % 245,7 1 089,5 100,0 %

• rahoitti maakunnan kehittämisrahalla sellaisia hankkeita, jotka ovat maakuntastrategian ja maakuntaohjelman mukaisia, mutta eivät sisällöltään tai muutoin ensisijaisesti sovi rahoitettavaksi EU:n rakennerahasto-ohjelmista, tai jotka ovat luonteeltaan pienimuotoisia ja edellytyksiä luovia.

Maakunnan kehittämisrahasta on rahoitettu vuonna 2013 päättynyttä osaamiskeskusohjelmaa. Muilta osin maakuntaliitto on EU-ohjelamakauden päättyessä priorisoinut EU-ohjelmarahoituksen ensisijaisena rahoitusvälineenä myös pienimuotoisissa hankkeissa. Vuonna 2013 sitomattomasta maakunnan kehittämisrahasta maakuntahallitus teki vain 4 rahoituspäästöstä, joista yksi oli kielteinen. Maakunnan kehittämisrahahankkeet ovat mahdollistaneet yhteistyön tekemisen maakuntien rajat ylittävästi. Etelä-Savo on tehnyt yhteistyötä erityisesti Etelä-Karjalan suuntaan, mm. rajat ylittävää yhteistyötä valmisteltaessa. Nykyinen EU-rahoitus on soveltunut huonosti ylimaakunnallisten hankkeiden rahoittamiseen.

RAHOITUSPÄÄTÖKSET 2013 - ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sekä elinkeinoelämän vahvistaminen Tavoite: Laadukas ja riittävä koulutustarjonta houkuttelee opiskelijoita ja palvelee työelämää. Työelämän työvoimatarpeisiin vastataan. Tavoitteen saavuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013: • vastasi koulutustarpeiden ennakoinnin ja koulutuksen kehittämissuunnittelun (KESU) yhteensovituksesta ja sidosryhmäyhteistyöstä. Kesällä 2013 päättyi vuonna 2010 alkanut Kesu-kierros, kun opetus- ja kulttuuriministeriö päätti toisena asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikat vuoteen 2016 saakka, • osallistui koulutusasioita koskevaan maakuntien yhteistyöhön ja valtakunnalliseen kehittämissuunnitteluun ja siihen liittyvään edunvalvontaan mm. opetushallituksen syksyllä 2013 aloittaman Ammatillisen toisen asteen kehittämissuunnitelmatyön suunnitteluun ja • paransi osaltaan työelämän edellytyksiä saada osaavaa työvoimaa olemalla tiiviisti yhteydessä alueen elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa.

Laadukas koulutus houkuttaa opiskelijoita.

Tavoite: Maakunnan kärkiosaaminen palvelee elinkeinoelämän tarpeita. Tavoitteen saavuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013: • tuki osaltaan yritysten tki-valmiuksien vahvistamista ja kehittämistä yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen ja seutujen kanssa, • ohjasi resursseja maakunnan ja sen seutukuntien elinkeinoelämää palvelevien kärkiosaamisalojen pitkäjänteiseen kehittämistyöhön, kuten ympäristöturvallisuuden ja muun cleantech-liiketoiminnan uusiin avauksiin ja • tuki osaltaan yritysten TKI-valmiuksien vahvistumista ja kansainvälistymistä.

Elinkeinoelämää halutaan palvella hyvin.

Maakuntaliitto käynnisti osana maakuntaohjelmaa ja uuden rakennerahasto-ohjelman valmistelua varten Älykkään erikoistumisen painopisteiden määrittelyn, jota varten toteutettiin Ramboll Oy:n toimesta kyselyt maakunnan avaintoimijoille sekä pidettiin vuoden 2014 alussa viisi työpajaa. Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategia valmistuu kevään 2014 aikana. Tavoite: Maa- ja metsätaloudesta sekä puutuote- ja teknologiateollisuudesta uutta kasvua Tavoitteen saavuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013: • edisti valtakunnallisen metsäalan strategisen ohjelman (MSO), Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelman sekä alueellisen metsäohjelman 2012-2015 (AMO) toimeenpanoa painottaen uusia liiketoimintamahdollisuuksia, puutuoteteollisuutta sekä metsäbioenergian käytön lisäämistä, • edisti teknologiateollisuuden TRIOPlus-ohjelman toimeenpanoa painottaen metsäklusterin laitevalmistusta ja TKI-toimintaa ja • vahvisti valtakunnallisen Luomuinstituutin juurtumista ja vaikuttavuutta maakunnassa. Puusta etsitään uutta kasvua.

Tavoite: Matkailu, kulttuuri ja vapaa-ajan toiminnot hyödyntävät maakunnan luontaisia vahvuuksia ja hyvää sijaintia. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013:

Kehittämispäällikkö Heli Gynther on myös matkailun aluekoordinaattori.

• vahvisti ja tuki maakunnan matkailun tuotekehitystä ja markkinointia toimimalla rahoittajaviranomaisena monissa strategisesti merkittävissä matkailun kehittämishankkeissa, • koordinoi rahoittajaviranomaisten keskinäistä yhteistyötä ja edisti strategisten linjausten toteutusta järjestämällä matkailun ja kulttuurin teemaryhmän kokouksia, • työsti yhteistyössä matkailutoimijoiden kanssa matkailun kehittämissuunnitelmaa vuosille 2014–2020. Osana tätä strategiaprosessia maakuntaliitto valmisteli tausta-aineistoksi selvityksen maakunnan matkailun aluerakenteesta. Strategiset valinnat viimeistellään ja hyväksytään maakuntahallituksessa keväällä 2014 ja • toimi valtakunnallisen kulttuurimatkailun kehittämisohjelman, Culture Finland -katto-ohjelman aluekoordinaattorina ja jalkautti katto-ohjelman verkostomaista toimintatapaa maakunnan matkailu- ja kulttuuritoimijoiden pariin. Kulttuurin toimenpideohjelman toteuttamisessa painopiste siirtyi kulttuuritoimialan voimavaroista sekä kulttuurin edunvalvonnasta ja vaikuttavuudesta kulttuurin matkailullisen tuotteistamiseen ja toimialojen välisen yhteistyön vahvistamiseen. Tavoite: Tietoyhteiskunta kaikille. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013: • edisti ja koordinoi kansallisen laajakaistahankkeen toimeenpanoa Etelä-Savon haja-asutusalueilla osallistumalla käynnissä olevien hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn sekä valmistelemalla uusia hankkeita yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa, • toteutti hankkeeseen liittyvät julkisen tuen haut Mäntyharjun, Juvan ja Kangasniemen kuntien alueilla sijaitsevilla hankealueilla lain vaatimalla tavalla ja • vastasi hankkeen toimeenpanoon liittyvästä edunvalvonnasta ja valtakunnallisesta yhteistyöstä sekä • edisti sähköisten palvelujen ja sähköisen asioinnin kehittämistä ja käyttöön saattamista.

Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen Tavoite: Etelä-Savon kuntarakenne uudistuu vastaamaan kuntien taloudellisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia järjestää palvelut kuntalaisille ja toimia alueen elinvoiman lisäämiseksi. Kuntarakenne perustuu pääosin luonnollisiin asiointi- ja työssäkäyntialueisiin. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013: • tuki kuntien työtä kunta- ja palvelurakenteen uudistamisessa mm. tuottamalla aineistoa ja kehittämällä yhteistyötä kuntien kanssa laajentamalla kunnallistaloustyöryhmän toiminnan koskemaan kaikkia kunnallisasioita, • edisti valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa Etelä-Savon kuntien ja niiden haasteiden tunnistamista, 32

• järjesti perinteisen maakunnallisen Kuntaliiton ja maakuntaliiton yhteisen ajankohtaisseminaarin ja • edisti yhteispalveluiden laajentamista ja uusien palvelukanavien käyttöön ottoa maakunnassa aluekehityslain velvoitteen mukaisesti.

Sosiaali- ja tervydenhuollon uudistusta käsiteltiin isolla porukalla Mikkelissä tammikuussa.

Ennakoiva terveyden edistäminen Tavoite: Etelä-Savon väestön hyvinvointi lisääntyy terveiden elintapojen edistämisellä. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto vuonna 2013: • koordinoi kuntien, sairaanhoitopiirien, hyvinvointiyritysten, oppilaitosten ja järjestöjen muodostamaa hyvinvoinnin kehittämisverkostoa tätä varten perustetussa hyvinvointialan Kumppanuuspöytähankkeessa ja • oli osaltaan resursoimassa laadukkaiden ja vaikuttavien hyvinvoinnin kehittämishankkeiden käynnistämistä.

Terveysasiat olivat ajankohtaisia monesta eri näkökulmasta.

Aluesuunnittelu Tavoitteena hyvä toimintaympäristö Tuulivoimaa ja luonnonvaraselvityksiä

Etelä-Savo ei halua pilata kauniita järvimaisemiaan tuulivoimaloilla.

Uutena maakunnallisen aluesuunnittelun painopistealueena on ollut ilmasto, energia ja luonnonvarat. Tuulivoimamaakuntakaavoitus on tästä käytännön esimerkkinä. Kaavan laadinnassa on korostunut erityisesti kahden osin ristiriitaisen valtakunnallisen alueiden käyttötavoitteen yhteensovittaminen – tuulivoiman edistämistavoite kontra järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön vaalimistavoite (Vat-Vuoksi). Kaavoitushanke herätti vilkasta keskustelua ja lehtikirjoittelua kaavan valmisteluvaiheessa. Maakunnan 1. vaihemaakuntakaavaprosessi jatkuu vuonna 2014 toisella ehdotusvaiheen kuulemisella ja tuulivoimamaakuntakaava viedään kevätvaltuuston 2014 hyväksyttäväksi. Maakuntaliitto varautui myös 2. vaihemaakuntakaavan (luonnonvaramaakuntakaavan) tavoitekartoituksen tarpeisiin ja laati viraston omana työnä kaksi esiselvitystä: turveselvityksen sekä maa- ja kiviainesselvityksen. Selvitysten mukaan Etelä-Savossa on suhteellisen vähän ottotoimintaan hyvin soveltuvia turve-, pohjavesi- sekä maa- ja kiviainesvaroja – vähän kokonaismäärällisesti ja vähän verrattuna muihin maakuntiin. Merkkinä näistä lupaprosessit ovat vaikeutuneet ja vaikeutumassa.

Noin sata lausuntoa maankäytöstä Lakisääteinen maakuntakaavan mukainen kuntakaavoituksen ohjaaminen ja maa-aineslupamenettely työllistivät virastoa lähes normaaliin tapaan, vaikka asuin- ja lomarakentamisen kokonaismäärässä jäätiin viime vuosien tasosta. Onneksi mm. Mikkelin asuntomessut 2017 parantaa osaltaan Mikkelin ja koko Saimaan maakunnan vetovoimaa ja lisää myös rakentamista.

Lomarakentaminen ei edennyt edellisvuoden malliin.

Kaavoituspäällikkö osallistui kunnissa kaavoituksen kehityskeskusteluihin yhdessä Ely-keskuksen kanssa ja tarpeen mukaan kaavaprosesseihin. Kuntien kaavoista, maa-aineshakemuksista, ympäristövaikutusten arvioinneista sekä erilaisista ympäristöön, liikenteeseen ja energiaan liittyvistä asioista maakuntaliitto antoi yhteensä noin sata lausuntoa, mikä vastaa pitkäaikaista vuosittaisten lausuntojen määrää. Vakiintuneen käytännön mukaisesti ympäristöpäällikkö hoiti Mikkelin, Savonlinnan, Puumalan ja Ristiinan perustaman Saimaan virkistysalueyhdistyksen hallinnoinnin. Valtakunnan tasolla yhteistyössä liittojen ja Kuntaliiton kanssa virasto osallistui maakuntajohtajan johdolla aktiivisesti mm. maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointiin ja maakuntakaavoituksen kehittämiseen.

Keskusten kehittäminen ja Viitostie

Liitto selvitti muun muassa kaupan tarpeita.

Hyvän toimintaympäristön kehittämistä hallitsivat maakuntakaavoituksen lisäksi maakuntaohjelmatyö, keskusten kehittäminen sekä kaupan ja matkailun selvitykset, jotka palvelevat jatkossa sekä maakunta- että kuntakaavoituksen tarpeita. Viisumivapausselvitys, Etelä-Savon matkailun aluerakenneselvitys ja kaupan mitoitustarkastelu osoittavat, että mahdolliseen viisumivapauteen, kauppaan ja matkailuun liittyy hyödyntämätöntä potentiaalia. 34

Maakuntaliitto laati yhteistyössä matkailutoimijoiden kanssa uutta matkailun kehittämisohjelmaa vuosille 2014-2020 otsikolla Etelä-Savon – Saimaan maakunnan matkailun kehittämisen strategiset valinnat. Ensimmäistä kertaa strategiapaperia valmisteltiin alusta alkaen aluesuunnittelun ja matkailutoimijoiden yhteistyönä (matkailun businessplan ja matkailun toimintaympäristön kehittäminen). Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen keskusten kehittämisen lisäksi myös kirkonkylien uusiutumisen haasteet ja potentiaali nousivat paremmin esille mm. Mäntyharjun keskuksen kehittämishankkeen myötä. Maakuntaliitto valmisteli ja käynnisti yhteistyössä Elävät kaupunkikeskustat ry:n kanssa valtakunnallisen pienten keskusten kehittämiskampanjan 2014-2016 (Pike-kampanja). Pikekampanjan tavoitteena on edistää pikkukaupunkien ja kirkonkylien elinvoimaisuutta ja uusiutumista sekä yhteistyötä, verkostoitumista, tiedonkulkua ja kokemusten vaihtoa. Liikennejärjestelmän kehittämisen osalta maakuntaliiton toiminnan painopisteenä oli Viitostie, kärkitoimenpiteinä Mikkelin kohdan rakentamisen turvaaminen ja Mikkeli-Juva välin toteuttamisen edistäminen keväällä 2013 valmistuneen tiesuunnitelman mukaisesti. Myös Savonlinnan Laitaatsalmen suunnitteluvalmius parani tie- ja ratasuunnitelman valmistumisen myötä. Itä-Suomen liikennestrategian (2011) mukaisesti virasto jatkoi liikennejärjestelmän kehittämistä ja toimintamallin toteuttamista osallistumalla mm. Savonlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyöhön ja sen aiesopimuksen (2013-2017) laatimiseen. Valtakunnan tasolla maakuntaliitto seurasi mm. aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvatarkastelua (ALLI) ja lentoliikennestrategiaa. Liitto osallistui aktiivisesti Viitostie ry:n, Nopeat Itäradat neuvottelukunnan ja Saimaan kanavan neuvottelukunnan toimintaan. Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui ja sen seurantaa varten perustettiin maakuntien yhteinen seurantaryhmä. Ilmasto-ohjelman tavoitteita integroitiin laadittavana olevaan maakuntaohjelmaan. Yhteistyössä Miktechin, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa virasto kartoitti muutamien hyvää toimintaympäristöä koskevien hankkeiden vähähiilisyyttä ja toi esille käytännön esimerkkejä. Virasto osallistui myös viiden maakunnan (Kainuu, Etelä- ja Pohjois-Savo, Etelä- ja Pohjois-Karjala) yhteisen bioenergiaohjelman (www.isbeo2020.fi) seurantaryhmätyöhön.

Maakuntakaavoitus ja hyvä toimintaympäristö Tavoite: Maakuntaliitto pitää maakuntakaavan ajan tasalla ja tukee kuntia tonttipalvelun tehostamisessa. Maakuntaliitto edistää hyvän toimintaympäristön luomista yhteistyössä kuntien, elinkeinoelämän, Itä-Suomen maakuntaliittojen, ELY -keskusten sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto vuonna 2013: • valmisteli tuulivoimamaakuntakaavaehdotuksen.

Maakuntaliitto jatkoi vuonna 2013 tuulivoimaa koskevan vaihemaakuntakaavan laadintaa. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä ja lausunnoilla vuodenvaihteessa 2012-2013 ja kaavaehdotuksen kuulemisvaihe oli syyslokakuussa 2013. Kaavaprosessi jatkuu vuonna 2014 toisella ehdotusvaiheen kuulemisella. Kaava on kevätvaltuuston käsiteltävänä.

Pieksämäen keskusta kehittyy. Kuvassa tori.

Vähähiilisyys on tärkeä tavoite Savon ilmasto-ohjelmassa.

• teki omana työnä luonnonvaraselvityksiä sekä varautui luonnonvaramaakuntakaavoituksen käynnistämiseen, • edisti lakisääteistä maakuntakaavan toteuttamista, kuntakaavoitusta ja sen ohjaamista (kaavaprosessit ja lausunnot).

Maakuntaliitto antoi lausuntoja kuntien kaavoista, maa-aineshakemuksista, ympäristövaikutusten arvioinneista sekä erilaisista ympäristöön, liikenteeseen ja energiaan liittyvistä asioista. Kuntakaavoista annettiin lausuntoja 60 kappaletta. Näistä viraston lausuntoja oli 36. Lausuntoja annettiin niin ympäristöstä kuin liikenteestä.

Maakuntaliitto seurasi myös muiden maakuntien, kuten Uudenmaan maakuntakaavoitusta sekä aluerakennetta ja aluesuunnittelua koskevia selvityksiä ja antoi niistä tarpeen mukaan lausuntoja. • valmisteli ja käynnisti yhteistyössä Elävät kaupunkikeskustat ry:n kanssa valtakunnallisen pienten keskusten kehittämiskampanjan 2014-2016 (Pike-kampanja), • varautui hyvän toimintaympäristön, maakuntakaavoituksen ja kuntakaavoituksen tarpeisiin kaupan ja matkailun osalta.

Maakuntaliitto osallistui Takin laatimaan valtakunnalliseen ja maakunnalliseen viisumivapausselvitykseen yhdessä mm. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaliittojen kanssa sekä tilasi konsulttityönä selvityksen vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittämiseksi Etelä-Savossa.

Pienissä keskuksissa on iso potentiaali.

Maakuntaliitto laati matkailun kehittämisohjelmaa vuosille 2014-2020 tukevan matkailun businessplanin. Strategiapaperin pohjatyönä maakuntaliitto laati yhteistyössä kuntien kanssa matkailun aluerakenneselvityksen sekä tilasi muutamia benchmarking esimerkkejä. • edisti matkailun toimintaympäristöä matkailun aluerakenne- ja majoituskapasiteettiselvityksen lisäksi esim. Etelä-Savon retkisatamien kehittämishankeella ja edisti matkailukohteiden suunnitteluvalmiutta ja yhteensovittamista luonnonympäristön erityisarvojen kuten saimaannorpan kanssa.

Osallistuttiin Saimaan retkisatamien kehittämishankkeeseen, joka päättyi syksyllä 2013. Jatkohanketta retkisatamien kunnostamiseksi suunnitellaan. Päivitettiin retkisatamatiedot paikkatietoihin. Saimaannorpan suojelua edistettiin osallistumalla saimaannorpan suojelutyöryhmän toimintaan (MATTI) sekä rahoittamalla saimaannorpan pesäsukelluksia keväällä 2013. • piti yllä maakuntakaavan seurantajärjestelmää.

Vuosittain alkusyksystä laadittava maakuntakaavan seurantaraportti toimii samalla maakunnallisena kaavoituskatsauksena. Seurantaraportissa maakuntaliiton virasto on tarkastellut voimassa olevan maakuntakaavan täydennystarpeita sekä koonnut tiedot muissa yhteyksissä esille tulleista maakuntakaavan täydennys- ja muutostarpeista. Seurantaraportti toimii perustana liiton toimintasuunnitelman kaavoitusohjelmalle. • piti yllä ja kehitti Etelä-Savon kulttuuriympäristön inventointitietojärjestelmää.

Olavinlinnan ympäristö on maakunnan tunnetuin kulttuuriympäristö.

Etelä-Savon kulttuuriympäristön inventointitietojärjestelmää kehitettiin yhdessä Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Savonlinnan maakuntamuseon kanssa. Rekisterirakenne uudenaikaistettiin ja tietoja päivitettiin osittain. Osallistuttiin ”Maakunnan parhaat maisemat” –hankkeeseen, jossa päivitysinventoitiin sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Inventointi valmistui 2013. Osallistuttiin maakunnan kulttuuriympäristötyöryhmän toimintaan. 36

• seurasi ja edisti alue- ja yhdyskuntarakennetta koskevaa tutkimus- ja selvitystyötä ja maakunnan erityispiirteiden tunnistamista, viesti niistä, seurasi niihin liittyvän lainsäädännön kehitystä ja valvoi niihin liittyen maakunnan etua.

Esimerkiksi: Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi, maakuntakaavoituksen kehittämistyö, valtakunnallinen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvatarkastelu (ALLI), viisumivapausselvitys, Pike-kampanja, matkailun aluerakenneselvitys, ulkomaalaisten vapaa-ajan asumisen alueelliset muodot Etelä-Savossa. • hoiti Mikkelin, Savonlinnan, Puumalan ja Ristiinan perustaman Saimaan virkistysalueyhdistyksen hallinnoinnin.

Virkistysalueyhdistys ylläpitää neljää virkistysaluekohdetta. Nämä ovat Rokansaaren virkistysalue Puumalan Lietvedellä, Piispanhuvilan virkistysalue Savonlinnan Pihlajavedellä, Kaposaaren retkisatama Ristiinan Yövedellä sekä Korvensaaren virkistysalueen sauna Luonterilla Mikkelissä. Yhdistyksen Rokansaaren alueella toteutettiin Saariston ympäristönhoitoavustuksen turvin saunan ja päärakennuksen kunnostustöitä. Myös yhdistyksen laiturit korjattiin.

Liikennejärjestelmän kehittäminen Tavoite: Maakunnassa on toimiva liikennejärjestelmä ja hyvät yhteistyön ja koordinoinnin toimintamallit. Maakunnan saavutettavuus erityisesti pääkaupunkiseudun ja Pietarin suuntaan on mahdollisimman hyvä. Parhaan mahdollisen toimintaympäristön kehittämiseksi maakuntaliitto edistää seudullista maankäytön ja liikenteen yhteen sovittamista (MAL-ajattelu). Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto vuonna 2013: • valvoi maakunnan liikenteellistä etua kokonaisvaltaisesti: liikennepoliittisen selonteon jatkotoimet ja Itä-Suomen liikennestrategian toimeenpano sekä toimintasuunnitelma.

Maakuntaliitto seurasi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimia kuten lentoliikennestrategia, lossiliikenteen palvelutasotarkastelu sekä valtakunnallisen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan (ALLI) valmistelua. • edisti ja koordinoi osaltaan Itä-Suomen liikennestrategian (2011) mukaisesti seudullisia, maakunnallisia ja ylimaakunnallisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia sekä liikennejärjestelmän kehittämishankkeita ja yhteistyön toimintamalleja, MAL-yhteistyötä ja osaamista.

Maakuntaliitto osallistui Itä-Suomen liikennestrategian toimintasuunnitelman toimeenpanoon ja selvitti matkailun liikennetarpeita sekä matkailuliikenteen kehittämismahdollisuuksia Etelä-Savossa. Maakuntaliitto jatkoi liikennejärjestelmäsuunnittelun toimintamallin kehittämistä yhteistyössä seutujen ja Itä-Suomen maakuntien kanssa. Maakuntaliitto oli mukana valmistelemassa ja rahoittamassa vuoden aikana valmistunutta Savonlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Suunnitelman pohjalta laadittiin aiesopimus kehittämistoimenpiteistä vuosina 2013-2017. • osallistui aktiivisesti Viitostie ry:n, Nopeat Itäradat neuvottelukunnan ja Saimaan kanavan neuvottelukunnan toimintaan, 37

Liikenneyhtyksien tulee toimia kitkatta.

• edisti maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistä painopisteenä Viitostien kehittäminen.

Mikkelin kohdan toteuttamisen varmistaminen ja Mikkeli-Juva välin toteuttamisen edistäminen keväällä valmistuneen tiesuunnitelman mukaisesti. Viitostien suunnitteluvalmius parani myös Hietanen-Pitkäjärvi välin yleissuunnitelman ja yvan laatimisen käynnistämisellä. Lisäksi osana uutta liikennepolitiikkaa Ely-keskus käynnisti Lusi-Iisalmi yhteysvälitarkastelun. Vastaavasti Savonlinnan Laitaatsalmen suunnitteluvalmius parani tie- ja ratasuunnitelman valmistumisen myötä.

Kaupungeilla on liikenteen järjestämiseen suunnitelmat.

Ympäristö- ja luonnonvarasuunnitelmat Tavoite: Maakuntaliitto laatii viraston omana työnä maakunnallisen luonnonvaraselvityksen sekä edistää Itä-Suomen bioenergiaohjelman ja Savon ilmasto-ohjelman toimeenpanoa. Tässä tarkoituksessa maakuntaliitto: • teki luonnonvaraselvityksiä, • osallistui Itä-Suomen bioenergiaohjelman toimeenpanon seurantaryhmätyöhön ja viestintäsuunnitelman toimeenpanoon, • koordinoi toimintamallin kehittämistä itäsuomalaiseen energianeuvontaan ja energiatehokkuuden kohentamiseen: Etelä-Savossa Motivan rahoittamasta kuluttajien energianeuvonnasta vastasi Miktech Oy, • edisti bioenergiasektorin liiketoiminnan tehostamista hankkeiden avulla ja tehostaa hanketoiminnan koordinointia, • edisti bioenergiasektorin yhteistyötä maakunnassa ja kehitti toimintamalleja sekä

Maakuntaliitto osallistui Miktechin Biosaimaa klusterin ohjausryhmätyöskentelyyn ja rahoitetti hankkeita, joilla kehitetään toimintamalleja, esim. Cleantech Finland Bioenergy -hanke Mikkelin Pursiala suosii uusiutuvaa energiaa.

• vastasi Savon ilmasto-ohjelman neuvottelukuntatyöstä yhdessä Pohjois-Savon liiton kanssa sekä edisti ohjelman toimeenpanoa, viestintää ja jalkauttamista alueellisiin olosuhteisiin ja erityispiirteisiin. 38

Edunvalvonta Tavoitteena oikea-aikaisuus ja tuloksellisuus Maakuntaliiton lakisääteisiin tehtäviin, joita ovat mm. aluekehitys sekä maakuntakaavoitus, kuuluu olennaisena osana myös edunvalvonta. Edunvalvontaan liittyviä asioita tehdään jokaisessa yksikössä osana jokapäiväisiä työtehtäviä. Tavoite: Toimiva Itä-Suomi -yhteistyö ja tiivistyvä yhteistyö Kaakkois-Suomen kanssa. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013: • edisti Itä-Suomen alueen asioita sekä asetettuja tavoitteita että hallituksen Pohjois- ja Itä-Suomi -työryhmän raportissa esitettyjä konkreettisia toimenpiteitä maakunnan ja Itä-Suomen kehittämiseksi ensisijaisesti Itä- ja PohjoisSuomen neuvottelukunnassa ja kahdenvälisissä suhteissa, • vahvisti uuden vaaliipiirin sisäistä yhteistyötä luomalla enemmän yhteyksiä myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien ja kansanedustajien suuntaan muun muassa Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntahallitusten yhteiskokouksella sekä tapaamalla kansanedustajia ja luottamushenkilöitä ja • osallistui Itä-Suomen huippukokoukseen Pohjois-Savossa elokuussa 2013.

Pohjois-Savon johdettavana ollut Itä-Suomen yhteistyö kehittyi vuonna 2013 uuteen suuntaan, kun Itä-Suomen neuvottelukunnan sijaan kokoustettiin Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen neuvottelukunnan voimin. Käsiteltävinä asioina oli tyypillisesti valtion Itä- ja Pohjois-Suomi ohjelman seuraaminen ja siihen liittyvien kysymysten käsitteleminen.

Maakuntahallitus on tärkeä maakunnan edunvalvonnassa. Kuvassa hallituksen jäsenet Matti Tulla Kangasniemeltä ja Kaija Viljakainen Pieksämäeltä.

Kansainvälinen edunvalvonta Tavoite: Tuloksellinen kansainvälinen yhteistyö ja kahdenväliset suhteet Venäjälle. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013: • jatkoi aktiivista yhteistyötä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen (mm. Viipurin piiri) kanssa alueen talous- ja ostovoiman kasvun sekä tieteellisen ja kulttuuripotentiaalin hyödyntämiseksi, • edisti toimivia suhteita Karjalan tasavaltaan Karjalan kehitysmahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja erityisesti Parikkalan rajanylityspaikan kehittämiseksi kansainväliseksi maantieliikenteen rajanylityspaikaksi vuoteen 2017 mennessä, • edisti erityisesti Itä-Suomelle tärkeän viisumivapauden toteuttamista ja venäjän kielen opetuksen lisäämistä, • Osallistui aktiivisesti nykyisen ENPI -ohjelman toteutukseen ja uuden ENI -ohjelman valmisteluun, jotta maakunnan eri toimijat voisivat vielä aikaisempaa laajemmin hyödyntää ohjelman tarjoamaa kumppanuutta ja rahoitusta, • toteutti vaikuttajatapaamisia aiheeseen liittyen Venäjällä ja Suomessa sekä • toteutti tutustumismatkan Parikkalan rajanylityspaikalle ja Venäjän puolelle rakennettavalle valtatielle. 

Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen oli viisumivapauden edistämisen ohella keskeisimpiä Venään suhteiden teemoja. Parikkalan rajanylityspaikan suhteen käytiin neuvotteluja niin Suomessa kuin Venäjälläkin. Venäjällä tehtiin vaikuttajatapaamismatkoja muun muassa Pietariin, Moskovaan, Petroskoihin ja Lahdenpohjaan. 39

Maakuntahallinto tutustui Parikkalan rajanylityspaikkaan myös rajan toisella puolen. Yhteystietä Pietarin ja Petroskoin väliselle valtatielle rahoitetaan ENIohjelmasta.

Tavoite: Tuloksellinen kansainvälinen yhteistyö ja kahdenväliset suhteet Kiinaan. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013: • otti edelleen vastaan noin 10 vierailijaryhmää tutustumaan maakuntaan, • keskittyi ensisijaisesti kehittämään jo olemassa olevaa yhteistyötä Shaoxingin alueen kanssa vuonna 2012 allekirjoitetun yhteistyösopimuksen pohjalta, • valmistautui allekirjoittamaan virallisen ystävyyskaupunkisopimuksen Shaoxingin kaupungin ja Etelä-Savon maakunnan välille vuoden 2014 alussa ja • osallistui Kiinan suurlähettilään Etelä-Savon vierailun järjestämiseen.

Kiinan kanssa tehtävä yhteistyö keskittyi suunnitelman mukaisesti Shaoxingin kaupungin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Loppuvuodesta koottiin delegaatiota ja tehtiin matkajärjestelyjä alkuvuodesta 2014 toteutettavaan matkaan Shaoxingiin. Samalla valmistauduttiin ystävyyskaupunkisopimuksen allekirjoittamiseen. Shaoxingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja vieraili ryhmänsä kanssa maakunnassa lokakuussa. Vierailuohjelmasta vastasivat maakuntaliiton kanssa yhteistyössä Etelä-Savon kauppakamari ja Mikkelin kaupunki. Kiinan suurlähettiläs teki ryhmineen maakuntamatkan Etelä-Savoon maaliskuussa. Maakuntaliitto osallistui vierailun järjestämiseen yhdessä Esedun, Suomen Nuoriso-opiston, Kangasniemen kunnan, Etelä-Savon kauppakamarin ja Itä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Muutoin maakuntaliitossa pidetiin lyhyitä maakunnan esittelyjä Kiinasta Suomessa vierailleille ryhmille. Kaupunginjohtaja Kimmo Mikander (vas.) ja maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Markku Kakriainen (oik.) isännöivät juhlapäivällistä Mikkelissä. Kunniavieraana johtaja Xie Zhenjiang kiinalaisen Shaoxingin kaupungin kansainvälisten asioiden osastolta.

Tavoite: Tuloksellinen kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueella. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013:

Maakuntahallitus vieraili helmikuussa Tanskassa, jossa se tutustui tuulivoimaan.

• seurasi EU:n Itämeri-strategiaa ja haki aktiivisesti sen ohjelmista avautuvia yhteistyömahdollisuuksia maakunnan yrityksille ja muille toimijoille, • toimi aktiivisesti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) verkostossa vaikuttaen Itä- ja Pohjois-Suomelle edulliseen rakennerahastoratkaisuun, • osallistui maakuntajohtajien matkalle Puolaan, jossa yhtenä aiheena olivat Itämeri-kysymykset, • toteutti maakuntahallituksen opintomatkan Ruotsiin ja Tanskaan ja • osallistui yhteistyökumppanina Itämeren alueen nuorten maaseutuyrittäjien Young and Rural Enterpreneurship seminaarin järjestelyihin. 40

Verkottuminen Tavoite: Tehokas, vaikuttava ja monipuolinen sidosryhmätyö. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013: • tapasi ja piti yhteyttä ministereihin, kansanedustajiin ja keskeisiin virkamiehiin ja sekä avustajiin, • edisti tapaamisten avulla maakunnalle tärkeitä asioita, • kutsui sidosryhmiä tutustumaan maakuntaan ja sen alueeseen, toimintaan, yrityksiin ja hankkeisiin muun muassa kulttuuritapahtumien yhteydessä, • osallistui eri ministeriöiden asettamiin työryhmiin ja informoi säännöllisesti keskeisiä ministeriöitä ja niiden virkamiehiä sekä avustajia Etelä-Savon näkökohdista, • piti yhteyttä tärkeimpiin etujärjestöihin, kolmannen sektorin toimijoihin sekä muihin valtion ja kuntien viranomaisiin, jotta ne huomioisivat maakunnan tavoitteet, • järjesti kuudennen kerran yhdessä Mikkelin kaupungin, Länsi-Savon sekä Ylen kanssa heinäkuussa perinteisen Päämajasymposiumin. Tapahtumaan kutsuttiin yli 100 yhteiskunnallista vaikuttajaa ja median edustajaa. Vuoden 2013 Symposium oli kakkien aikojen suosituin, • kutsui koolle vuonna 2011 perustetun Etelä-Savon valtuuskunnan kesällä Savonlinnaan. Kokoukseen osallistui lähes kaikki valtuuskunnan jäsenet, • osallistui vuonna 2013 maakuntajohtajien puheenjohtajamaakuntana puheenjohtajuuden vaatimiin järjestelyihin, toimi aktiivisesti maakuntien yhteisten etujen ajajana puheenjohtajan roolissa ja isännöi maakuntajohtajien kesäkokousta, • osallistui aktiivisesti sidosryhmien järjestämiin tapahtumiin, kokouksiin ja seminaareihin tuomalla niissä esiin maakunnan viestiä, näkökulmaa ja maakunnallista asiantuntemusta, • järjesti yhtenä toteuttajana valtakunnalliseen kiertueeseen kuuluvan EU arjessa päivän sekä nuorille suunnatun Digitaalinen kaupunkiseikkailupäivän, • osallistui yhteistyökumppanina valtakunnalliseen lasten ja nuorten lentopalloturnaukseen Power Cuppiin ja • esitteli maakuntaa Suomen Nuorkauppakamarien ja Suomen Round Table järjestöjen valtakunnallisissa vuosikokouksissa Mikkelissä. Tavoite: Maakunnan tunnettuvuuden lisääminen ja toimijoiden yhteistyön parantaiminen. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013: • toteutti yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa Etelä-Savo – elinvoimainen Saimaan maakunta –hanketta, • järjesti maakuntapäivän paikan brändäämisen teemalla ja • kutsui vapaa-ajanasukkaita lavatansseihin Syvälahteen Kangasniemellä.

Tavoite: Maakuntaliitto tiedottaa toiminnastaan ja tavoitteistaan avoimesti ja selkeästi sekä medialla ja kuntalaisille että omille sidosryhmilleen. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013: • järjesti tiedotustilaisuuksia ja laati tiedotteita, jotka julkaistiin maakunnan verkkosivuilla ja välitettiin lisäksi laajalla sähköpostijakelulla medialle ja JOUSI-uutiskirjeellä sidosryhmille, • aloitti sähköisen JOUSI-uutiskirjeen jakelun ja julkaisi kahdeksan numeroa JOUSI-verkkolehteä, 41

Päämajan kesäsymposiumin tiedotustilaisuus veti paikalle runsaasti mediaa.

Koko Suomen maakuntajohtajat pitivät kesäkokouksensa heinäkuun alussa Mikkelissä. Ohjelmassa oli myös tutustuminen Anttolanhoviin.

• laati yhdessä Etelä-Savo – elinvoimainen Saimaan maakunta -hankkeen kanssa 34-sivuisen PowerPoint-esittelyn maakunnasta markkinointitarkoituksiin suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja kiinaksi, • piti yllä esavo.fi-verkkosivustoa ja kehitti sitä yhdessä Etelä-Savo – elinvoimainen Saimaan maakunta -hankkeen kanssa, • selvitti, miten maakuntaliitto voisi aiempaa aktiivisemmin hyödyntää toiminnassaan sosiaalisen median käyttöä, ja otti organisaation ja eräiden työryhmien sisäisessä keskustelussa käyttöön Yammer-palvelun ja • haki valtakunnallista näkyvyyttä tiedottamalla aktiivisesti muun muassa Päämaja-symposiumista ja • nosti tiedotuksen sisällöissä esiin muun muassa kuntarakenteen ja sosiaalija terveydenhuollon uudistuksia; kaavoitusasioita, erityisesti tuulivoimakaavan valmistelua; uuden maakuntaohjelman ja uuden EU-rakennerahasto-ohjelman valmistelua; aluehallinnon uudistusta sekä liiton uusien luottamuselinten valintaa ja uuden maakuntajohtajan valintaa.

Kesäasukkaat kutsuttiin lavatansseihin Kangasniemen Syvälahteen.

Maakuntaliiton toimielinten kokoonpanot

LIITE 1

Kuntien edustajainkokous 8.4.2013 puheenjohtaja §§ 1-3 puheenjohtaja §§ 4-8 varapuheenjohtaja sihteeri

Kakriainen Markku Leppä Jari Ukkonen Osmo Simoska Mervi, hallinto- ja kehitt.joht.

edustaja

Mikkeli Pertunmaa Mikkeli Etelä-Savon maakuntaliitto

varaedustaja

ENONKOSKI

Soljento Eija

Turunen Kari

HEINÄVESI

Paatero Ilkka Vauhkonen Anna

Laukkanen Leena Suhonen Maija-Liisa

HIRVENSALMI

Väisänen Seija

Lindgren Ahti

JOROINEN

Intke Juha Kansanoja Maija-Riitta Toroi Jari

Leväinen Saara Jaakkola Antero Leväinen Virva

JUVA

Hänninen Jaakko Rautio Ari Rossi Matti

Hänninen Elisa Holm Tauno Luukkonen Eija

KANGASNIEMI

Harjula Kimmo Hokkanen Mikko Tulla Matti

Leskinen Pekka Tiihonen Riitta Marttinen Helvi

MIKKELI

Ahonen Liisa Berndt Rauni Huoponen Marianne Hämäläinen Marja Hölttä Elina Kakriainen Markku Kauria Outi Kivinen Harri Korhonen Seija Liikanen Veli Nepponen Olli Nieminen Kalle Piispa Matti Pöyry Jukka Seppälä Arto Taavitsainen Satu Toivakka Lenita Toivonen Hannu Turkia Markku Ukkonen Osmo Valtola Pirkko Ylönen Päivi

Rantalainen Erkki Siitonen Mikko Hokkanen Marita Siitari Markku Koivikko Jyrki Väänänen Jaakko Kauppi Marja Roivas Jari Strandman Jaana Pöntinen Minna Vuori Juha Korhonen Tapani Pöyry Pekka Heinänen Raimo Lehkonen Raine Vartiainen Jaana Pulkkinen Satu Miettinen Mauri Viitamies Pauliina Tullinen Hannu Salo-Oksa Armi Harmoinen Taina

edustaja

varaedustaja

MÄNTYHARJU

Hartonen-Pulkka Tanja Häkkänen Antti Pekkanen Leena

Mäntynen Jenny Häkkänen Markku Lantta Sari

PERTUNMAA

Leppä Jari

Räisänen Annukka

PIEKSÄMÄKI PUUMALA

Huupponen Erkki Hämäläinen Raimo Klen Tapio Kollanus Kaija Lappi Hannu Manninen Anja Manninen Marika Skyttä Heikki

Salo Alpo Paltto Marjatta Hirvonen Sanna Räsänen Jarna Häkkinen Heikki Lehvonen Johanna Kähkönen Marja-Liisa Laakso Mikko

Pasanen Unto

Korhonen Minna

RANTASALMI

Hukkanen Marisa Kokkonen Auvo

Sistonen Eero Kärkkäinen Tuula

SAVONLINNA

Helander Karoliina Kettunen Leena Koskela Jouni Kupiainen Aune Laukkanen Aate Mikkonen Anna-Kristiina Nousiainen Markku Nousiainen Pekka Rakkolainen Erkki Rauhansalo Kauko Seppänen Ulla Tiainen Teemu Vaarnamo Varpu Valkonen Esa Verho Kati

Härkönen Riitta Torikka Kirsi Pullinen Kari Uimonen Anna-Liisa Kokko Sampsa Makkonen Aila Linnamurto Jarmo Tuunainen Tommi Puustinen Veikko Piironen Eero Otranen-Silvennoinen Anne Silvennoinen Ari Condit Stephen Bilund Juha Lundenius Matti

SULKAVA

Auvinen Hannu Virtanen Hilkka

Partanen Lasse Ahonen Vesa

Kuntien edustajainkokouksen suhteellisten vaalien vaalilautakunta 8.4.2013

jäsen

Paatero Ilkka, Heinävesi, pj. Mikkonen Anna-Kristiina, Savonlinna, vpj. Torikka Kirsi, Savonlinna sihteeri Simoska Mervi, Etelä-Savon maakuntaliito

varajäsen Klen Tapio, Pieksämäki Liikanen Veli, Mikkeli Ahonen Liisa, Mikkeli

Maakuntavaltuusto 2009 - 26.5.2013 puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja sihteeri

Toivakka Lenita, kansanedustaja Wuorinen Jarkko, toimitusjohtaja Törrönen Eino, veturinkuljettaja Simoska Mervi, hallinto- ja kehitt.joht.

ENONKOSKI

Loikkanen Timo, yrittäjä

Kautonen Tuomo, eläkeläinen

HEINÄVESI

Gustafsson Auvo, agrologi Happonen Aarno, tekninen johtaja

Suhonen Maija, koulunkäyntiavustaja Hokka-Kräkin Mervi, yrittäjä

HIRVENSALMI

Pylkkänen Pentti, taksiyrittäjä Väisänen Seija, emäntä

Lång Riitta, lähihoitaja Puukko Kalevi, yrittäjä

JOROINEN

Jaakkola Antero, kirvesmies Kinnunen Kaarlo, maanviljelijä Toroi Jari, luokanopettaja

Juutilainen Sari, fysioterapeutti Valkonen Mimmi, maaseutuyrittäjä Räisänen Tuomo, metsätalousins.

JUVA

Hänninen Jaakko, maanviljelijä Oinonen Marjatta, toimistovirkailija Rossi Matti, lääkäri

Myyryläinen Kalevi, metsuri Rautio Ari, opettaja Jalonen Markku, toimitusjohtaja

KANGASNIEMI

Leskinen Pekka, maanviljelijä Seppälä Sirkka-Liisa, kätilö Tulla Matti, yrittäjä

Saksa Juhani, kuvanveistäjä Liikanen Annukka, opettaja Marttinen Helvi, asiakassihteeri

KERIMÄKI

Juuti Pirjo, perhepäivähoitaja Peltonen Sari, matkatoimistovirkailija Pitkonen Ari, yrittäjä

Luostarinen Teuvo, sekatyömies Pukkila Matti, yrittäjä Kettunen Leena, terveyskeskusavustaja

MIKKELI

Ahonen Liisa, kodinhoitaja Airas Sanna, palveluohjaaja Barck Paavo, sähköasentaja Kakriainen Markku, toimitusjohtaja Kolimaa Maire, neuvotteleva virkamies Korhonen Seija, erikoislääkäri Lokka Martti, isännöitsijä Oksa Pertti, toimitusjohtaja Paasonen Erkki, projektijohtaja Piispa Leevi, sairaalapastori Piispa Matti, maaseutuyrittäjä Puntanen Pia, historiantutkija Seppälä Arto, ylitarkastaja Siitari Markku, yrittäjä Soininen Mali, yksikönjohtaja Taavitsainen Satu, toiminnanjohtaja Toivakka Lenita, kansanedustaja Toivonen Hannu, eversti evp Viitamies Pauliina, kansanedustaja Ylönen Päivi, oppisopimuskoordinaattori

Järvinen Sami, aluemyyntipäällikkö Hokkanen Marita, opettaja Tullinen Hannu, pääluottamusmies Pekonen Petri, maanviljelijä Pöntinen Minna, myyntineuvottelija Liukkonen Kirsi, sairaanhoitaja Puikkonen Tero, yrittäjä Miettinen Olli, aluejohtaja Pöntinen Jukka, pääluottamusmies Pietiläinen Maija, projektityöntekijä Nykänen Heikki, metsätalousyrittäjä Salo-Oksa Armi, toimitusjohtaja Sikanen Mikko, pääluottamusmies Hirvonen Timo, toimittaja Valtola Pirkko, johtaja Huoponen Marianne, erityisopettaja Koivikko Jyrki, kirkkoherra, opettaja Auvinen Pekka, metsätalousinsinööri Savander Susanna, luokanopettaja Strandman Jaana, rehtori

MÄNTYHARJU

Häkkänen Markku, varatuomari Hämäläinen Piia, apulaismarketpääll. Mattila Marita, agronomi

Torniainen Leena, sairaanhoitaja Vaskelainen Heikki, rakennustyöläinen Honkanen Ilpo, maanviljelijä

PERTUNMAA

Jari Leppä, kansanedustaja

Raija Komppa, sosionomi

jäsen

Mikkeli Savonlinna Pieksämäki Etelä-Savon maakuntaliitto

varajäsen

jäsen

varajäsen

PIEKSÄMÄKI PUNKAHARJU

Asif Nazia, ohjaaja Häkkinen Heikki, maanviljelijä Hämäläinen Maritta, työterveyshoitaja Kantele Martta, opiskelija Kähkönen Marja-Liisa, sairaanhoitaja Laakso Mikko, opetusneuvos Lehvonen Johanna, luokanopettaja Sormunen Ritva, varaosatyöntekijä Törrönen Eino, veturinkuljettaja

Jouha Maija, terveydenhoitaja Nenonen Sakari, yrittäjä Tarvainen Arja, erikoislaboratorionhoit. Ojala Riitta, sairaanhoitaja Hämäläinen Raimo, eläkeläinen Heinonen Mauri, eläkeläinen Multanen Leena, vakuutussihteeri Vehviläinen Ville, betonimylläri Ojala Sakari, pääluottamusmies

Laamanen Heli, emäntä Ovaska Kaija, toimistovirkailija

Laamanen Jari, maanviljelijä Muhonen Raimo, metsuri

PUUMALA

Kietäväinen Olavi, metsätalousyrittäjä Pasanen Unto, talouspäällikkö

Kuntonen Jaakko, yrittäjä Hämäläinen Timo, ympäristösihteeri

RANTASALMI RISTIINA

Kokkonen Auvo, teroittaja Korhonen Matti, metsätalousyrittäjä

Tuomela Esko, ohjaaja Kämäräinen Liisa, yhteyspäällikkö

Himanen Vesa, laitosmies Vartiainen Jaana, esikoulunopettaja

Pöyry Riina, metsätalousyrittäjä Paasonen Arto, trukinkuljettaja

SAVONLINNA

Bilund Juha, työsuojeluvaltuutettu Kokko Sampsa, yrittäjä Loikkanen Tuomas, palomies Mikkonen Anna-Kristiina, projektiasiant. Niiranen Tuija, osastonylilääkäri Rakkolainen Erkki, yrittäjä Riikonen Teuvo V., rehtori Sironen Olli, levyseppä Suomalainen Ritva, vastaanottovirk. Torikka Kirsi, päihdetyöntekijä Vento Heikki, opiskelija Wuorinen Jarkko, yrittäjä

Lötjönen Arto, erikoisammattimies Söderholm Jan, rehtori Luukkanen Harri, yrittäjä Laamanen Heli, opiskelija Seppänen Ulla, lehtori Korhonen Leena, omaishoitaja Pyöriä Outi, terveystieteiden tri Linnamurto Jarmo, postityöntekijä Pasanen-Harju Virve, erikoissair.hoit. Uimonen Anna-Liisa, erityisluokanopett. Condit Stephen, eläkeläinen Hurskainen Vesa, taksiyrittäjä

SULKAVA

Auvinen Hannu, maanviljelijä Mustonen Raimo, eläkeläinen

Parkkinen Jari, metsäinsinööri Suomalainen Paula, lähihoitaja

Maakuntavaltuuston vaalilautakunta 2009 - 26.5.2013

jäsen

Auvinen Hannu, Sulkava, pj. Vartiainen Jaana, Ristiina, vpj. Laakso Mikko, Pieksämäki sihteeri Simoska Mervi, Etelä-Savon maakuntaliito

varajäsen Pasanen Unto, Puumala Paasonen Erkki, Mikkeli Toroi Jari, Joroinen

Maakuntavaltuusto 2013 - 2016 puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja sihteeri

Toivakka Lenita, kansanedustaja Kakriainen Markku, toimitusjohtaja Hokkanen Mikko, opiskelija Simoska Mervi, hallinto- ja kehitt.joht.

ENONKOSKI

Loikkanen Timo, yrittäjä

Kautonen Tuomo, eläkeläinen

HEINÄVESI

Paatero Ilkka, toimitusjohtaja Vauhkonen Anna, maatalousyrittäjä

Laukkanen Leena, sairaanhoitaja Suhonen Maija-Liisa, koulunkäyntiavustaja

HIRVENSALMI

Väisänen Seija, emäntä

Lindgren Ahti, maanviljelijä

jäsen

Mikkeli Mikkeli Kangasniemi Etelä-Savon maakuntaliitto

varajäsen

JOROINEN Intke Juha, järjestöpäällikkö Leväinen Saara, yrittäjä Kansanoja Maija-Riitta, sairaanhoitaja Jaakkola Antero, kirvesmies Toroi Jari, luokanopettaja Leväinen Virva, opiskelija JUVA Hänninen Jaakko, maanviljelijä Hänninen Elisa, lähihoitaja Rautio Ari, opettaja Holm Tauno, lihamestari Rossi Matti, lääkäri Luukkonen Eija, terveydenhoitaja KANGASNIEMI Harjula Kimmo, insinööri Leskinen Pekka, maanviljelijä Hokkanen Mikko, opiskelija Tiihonen Riitta, lähihoitaja Tulla Matti, yrittäjä Marttinen Helvi, asiakassihteeri MIKKELI

Ahonen Liisa, kodinhoitaja Berndt Rauni, lääkäri Huoponen Marianne, sosionomi Hämäläinen Marja, yrittäjä Hölttä Elina, YTM, opiskelija Kakriainen Markku, toimitusjohtaja Kauria Outi, varatuomari Kivinen Harri, yrittäjä Korhonen Seija, erikoislääkäri Liikanen Veli, tutkija Nepponen Olli, prikaatikenraali evp. Nieminen Kalle, terveystark.,eläkeläinen Piispa Matti, maaseutuyrittäjä Pöyry Jukka, LVI-teknikko Seppälä Arto, ylitarkastaja Taavitsainen Satu, toiminnanjohtaja Toivakka Lenita, kansanedustaja Toivonen Hannu, eversti, evp Turkia Markku, psykologi, eläkeläinen Ukkonen Osmo, eläkeläinen, kirjailija Valtola Pirkko, lääkäri Ylönen Päivi, oppisopimuskoordinaattori

Rantalainen Erkki, diplomi-insinööri Siitonen Mikko, lehtori Hokkanen Marita, opettaja Siitari Markku, yrittäjä Koivikko Jyrki, kirkkoherra, opettaja Väänänen Jaakko, maaseutuyrittäjä Kauppi Marja, fysioterapeutti Himanen Vesa, laitosmies Strandman Jaana, rehtori, erityisopettaja Pöntinen Minna, myyntineuvottelija Vuori Juha, vanhempi konstaapeli, eläkel. Korhonen Tapani, kiinteistönhoitaja Pöyry Pekka, opettaja, yrittäjä Heinänen Raimo, lähiruokayrittäjä Lehkonen Raine, opettaja Vartiainen Jaana, esikoulunopettaja Pulkkinen Satu, sairaanhoitaja Miettinen Mauri, maaherra emeritus Viitamies Pauliina, kansanedustaja Tullinen Hannu, pääluottamusmies Salo-Oksa Armi, toimitusjohtaja Harmoinen Taina, viestintäalan yrittäjä

MÄNTYHARJU

Hartonen-Pulkka Tanja, yrittäjä Häkkänen Antti, liiton puheenjohtaja Pekkanen Leena, luokanopettaja

Mäntynen Jenny, liikennemyymälätyöntek. Häkkänen Markku, varatuomari Lantta Sari, emäntä

PERTUNMAA

Leppä Jari, kansanedustaja

Räisänen Annukka, maatalouslomittaja

jäsen

varajäsen

PIEKSÄMÄKI Hämäläinen Raimo, eläkeläinen Paltto Marjatta, yrittäjä Huupponen Erkki, käytönsuunnittelija Salo Alpo, rehtori, eläkeläinen Klen Tapio, dosentti Hirvonen Sanna, yrittäjä Kollanus Kaija, terveydenhuollon opett. Räsänen Jarna, lähihoitaja Lappi Hannu, erikoisammattimies Häkkinen Heikki, maanviljelijä Manninen Anja, yksikönjohtaja Lehvonen Johanna, lähihoitaja Manninen Marika, erit.koulunk.ohjaaja Kähkönen Marja-Liisa, sairaanhoitaja Skyttä Heikki, yrittäjä Laakso Mikko, opetusneuvos PUUMALA Pasanen Unto, talouspäällikkö Korhonen Minna, sairaanhoitaja RANTASALMI SAVONLINNA

Hukkanen Marisa, agrologi Kokkonen Auvo, teroittaja

Sistonen Eero, opiskelija Kärkkäinen Tuula, sairaanhoitaja

Helander Karoliina, urheilutoimittaja Kettunen Leena, terveydenh. tstosiht. Koskela Jouni, biologi Kupiainen Aune, eläkeläinen Laukkanen Aate, yrittäjä Mikkonen Anna-Kristiina, projektiasiant. Nousiainen Markku, pääluottamusmies Nousiainen Pekka, maakuntaneuvos Rakkolainen Erkki, yrittäjä Rauhansalo Kauko, kunnallisneuvos Seppänen Ulla, lehtori, eläkeläinen Tiainen Teemu, kodinkonemyyjä Vaarnamo Varpu, kätilö Valkonen Esa, tehdastyöläinen Verho Kati, yrittäjä

Härkönen Riitta, pääluottamusmies Torikka Kirsi, päihdetyönjohtaja Pullinen Kari, erikoislääkäri Uimonen Anna-Liisa, erityisluokanopett. Kokko Sampsa, yrittäjä Makkonen Aila, pääluottamusmies Linnamurto Jarmo, postityöntekijä Tuunainen Tommi, rehtori Puustinen Veikko, eläkeläinen Piironen Eero, liikuntaneuvoja Otranen-Silvennoinen Anne, sair.hoit. Silvennoinen Ari, sähköverkkoasentaja Condit Stephen, eläkeläinen Bilund Juha, työsuojeluvaltuutettu Lundenius Matti, yrittäjä

SULKAVA

Auvinen Hannu, maanviljelijä Nokelainen Sirpa, farmaseutti

Partanen Lasse, maanviljelijä Partanen Ari, lossinkuljettaja

Maakuntavaltuuston vaalilautakunta 2013 -2016

jäsen

Kauria Outi, Mikkeli, pj. Turkia Markku, Mikkeli, vpj. Paatero Ilkka, Heinävesi sihteeri Simoska Mervi, Etelä-Savon maakuntaliito

varajäsen Marisa Hukkanen, Rantasalmi Huupponen Erkki, Pieksämäki Skyttä Heikki, Pieksämäki

Maakuntahallitus 2009 - 26.5.2013 puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja esittelijä sihteeri

Kakriainen Markku, toimitusjohtaja Hirvonen Teemu, yhteiskuntat. yo. Selenius Pekka, toiminnanjohtaja Viialainen Matti, maakuntajohtaja Simoska Mervi, hallinto- ja kehitt.johtaja

jäsen

Mikkeli Savonlinna Mikkeli Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto

varajäsen

Auvinen Hannu, maanviljelijä Luukkanen Harri, yrittäjä Sulkava Savonlinna

Hirvonen Teemu, yhteikuntat. yo. Juuti Pirkko, toiminnanjohtaja Savonlinna Savonlinna

Kakriainen Markku, toimitusjohtaja Korhonen Seija, erikoislääkäri Mikkeli Mikkeli

Kokko Sampsa, yrittäjä Toroi Jari, luokanopettaja Savonlinna Joroinen

Laukkanen Heikki, kunnanjohtaja Kinnunen Kaarlo, maanviljelijä Juva Joroinen

Leskinen Jaana, yrittäjä Seppälä Sirkka-Liisa, kätilö Pieksämäki Kangasniemi

Moilanen Soili, terveydenhoitaja Tulla Matti, yrittäjä Pieksämäki Kangasniemi

Selenius Pekka, toiminnanjohtaja Häkkänen Markku, varatuomari Mikkeli Mäntyharju

Seppälä Arto, ylitarkastaja Mäkinen Jari, toiminnanjohtaja Mikkeli Mikkeli

Tolvanen Pirjo, fysioterapeutti Hokkanen Mikko, opiskelija Rantasalmi Kangasniemi

Torikka Kirsi, päihdetyöntekijä Kupiainen Aune, eläkeläinen Savonlinna Punkaharju

Vaarnamo Varpu, kätilö Varjo Markku, vapaa toimittaja Savonlinna Mikkeli

Viitamies Pauliina, kansanedustaja Taavitsainen Satu, toiminnanjohtaja Mikkeli Mikkeli

Maakuntahallitus 2013 - 2016 puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja esittelijä sihteeri

Wuorinen Jarkko, yrittäjä Hirvonen Teemu, yhteiskuntat. yo. Oksa Pertti, yrittäjä Matti Viialainen, maakuntajohtaja Mervi Simoska, hallinto- ja kehitt.johtaja

jäsen

Savonlinna Savonlinna Mikkeli Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto

varajäsen

Hartonen-Pulkka Tanja, yrittäjä Virtanen Outi, aluesihteeri Mäntyharju Pertunmaa

Hirvonen Teemu, yhteskuntat. yo. Kärkkäinen Tuula, sairaanhoitaja Savonlinna Rantasalmi

Hukkanen Marisa, agrologi Sistonen Eero, opiskelija Rantasalmi Rantasalmi

Lahikainen Markku, toimittaja Himanen Markku, tietoliikenneasentaja Mikkeli Mikkeli

Lundenius Matti, yrittäjä Leskinen Pekka, maanviljelijä Savonlinna Kangasniemi

Oksa Pertti, yrittäjä Selenius Pekka, toiminnanjoht., eläkel. Mikkeli Mikkeli

Olkkonen Kirsi, agrologi Kuikka Seija, erikoislääkäri Mikkeli Mikkeli

Otranen-Silvennoinen Anne, sair.hoit. Leskinen Jaana, yrittäjä Savonlinna Pieksämäki

Salo Terttu, lehtori Kekäläinen Ari, eläkeläinen Pieksämäki Pieksämäki

Taavitsainen Satu, toiminnanjohtaja Huoponen Marianne, sosionomi Mikkeli Mikkeli

Tulla Matti, yrittäjä Honkanen Ilpo, maanviljelijä Kangasniemi Mäntyharju

Viljakainen Kaija, koulunkäynninohjaaja Kekkonen Esko, maatalousinsinööri Pieksämäki Hirvensalmi

Wuorinen Jarkko, yrittäjä Uimonen Anna-Liisa, erityisluokanopett. Savonlinna Savonlinna

Tarkastuslautakunta 2009 - 26.5.2013

jäsen

varajäsen

Mattila Marita, agronomi, pj. Karvinen Riikka, pankkitoimihenkilö Mäntyharju Kerimäki

Airas Sanna, palveluohjaaja, vpj. Markkanen Marja-Liisa, perushoitaja Mikkeli Puumala

Himanen Vesa, laitosmies Sanisalo Jarkko, koutussuunnittelija Ristiina Hirvensalmi

Rytkönen Pauli, ohjaaja Kuoksa Timo, dipl.ins, eläkeläinen Pieksämäki Mäntyharju

Koppanen Matti, opettaja Jalonen Markku, toimitusjohtaja Hirvensalmi Juva

sihteeri Simoska Mervi, hallinto- ja kehitt.joht. Etelä-Savon maakuntaliitto tilintarkastaja Rusanen Aki, tilintarkastaja Oy Audiator Ab

Tarkastuslautakunta 2013 - 2016

jäsen

varajäsen

Paatero Ilkka, toimitusjohtaja, pj. Pietarinen Rauni, ravintolatyöntekijä Heinävesi Kangasniemi

Pekkanen Leena, luokanopettaja, vpj. Väänänen Jaakko, maaseutuyrittäjä Mäntyharju Mikkeli

Auvinen Hannu, maanviljelijä Auvinen Marketta, lehtori Sulkava Puumala

Perälä Anne-Maarit, talouspäällikkö Suomi Raili, kehitysvammaistenohjaaja Pieksämäki Mäntyharju

Himanen Vesa, laitosmies Parkkinen Jarmo, yrittäjä Mikkeli Pertunmaa

sihteeri Simoska Mervi, hallinto- ja kehitt.joht. Etelä-Savon maakuntaliitto tilintarkastusyhteisö Rusanen Aki, tilintarkastaja BDO Audiator Oy

LIITE 2

Maakuntaliiton edustajat eri toimielimissä ja tapahtumissa Etelä-Savon metsäneuvosto 2010-2013

jäsen Kakriainen Markku, toimitusjohtaja, mh:n pj., Mikkeli

varajäsen Hirvonen Teemu, yhteiskuntat. yo. mh:n I vpj., Savonlinna

Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitea 2007-2013

jäsen

varajäsen

Toimikausi 2007 - 18.6.2013

Ruokoselkä Liisa, toimistonhoitaja Pieksämäki

Seppälä Sirkka-Liisa, kätilö mv:n jäsen, mh:n varajäsen, Kangasniemi

Torikka Kirsi, päihdetyöntekijä mv:n ja mh:n jäsen, Savonlinna

Kokko Sampsa, yrittäjä mv:n ja mh:n jäsen, Savonlinna

Koskinen Riitta, aluekehitysjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto

Ollikainen Jukka, aluekehityspäällikkö Etelä-Savon maakuntaliitto

Toimikausi 18.6.2013 - 31.12.2013

Hirvonen Teemu, yhteiskuntat. yo. mh:n I vpj, Savonlinna

Otranen-Silvennoinen Anne, sair.hoit. mv:n varajäsen, mh:n jäsen, Savonlinna

Tulla Matti, yrittäjä, mh:n jäsen, Kangasniemi

Matti Lundenius, yrittäjä mh:n jäsen, Savonlinna

Koskinen Riitta, aluekehitysjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto

Ollikainen Jukka, aluekehityspäällikkö Etelä-Savon maakuntaliitto

Savon Säätiön valtuuskunta 2010-2014 Toimikausi 2011 - 2013 Toimikausi 2012 - 2014

jäsen

varajäsen

Torikka Kirsi, päihdetyöntekijä mv:n ja mh:n jäsen, Savonlinna

Otranen-Silvennoinen Anne, sair.hoit. mv:n varajäsen, mh:n jäsen, Savonlinna

Leinonen Teppo, yhteyspäällikkö Etelä-Savon maakuntaliitto

Gynther Heli, kehittämispäällikkö Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen neuvottelukunta

jäsen

varajäsen

Toimikausi 2009 - 18.6.2013

Kakriainen Markku, toimitusjohtaja mv:n jäsen, mh:n pj., Mikkeli

Laukkanen Heikki, kunnanjohtaja mh:n jäsen, Juva

Selenius Pekka, toiminnanjohtaja mh:n II vpj., Mikkeli

Kokko Sampsa, yrittäjä mv:n ja mh:n jäsen, Savonlinna

Seppälä Arto, ylitarkastaja mv:n ja mh:n jäsen, Mikkeli

Viitamies Pauliina, kansanedustaja mv:n ja mh:n jäsen, Mikkeli

Viialainen Matti, maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto

Toimikausi 19.6.2013 - 2016

Hirvonen Teemu, yhteiskuntat.yo. mh:n I vpj, Savonlinna

Hokkanen Mikko, opiskelija mv:n II vpj., Kangasniemi

Kakriainen Markku, toimitusjohtaja mv:n I vpj., Mikkeli

Oksa Pertti, yrittäjä mh:n II vpj., Mikkeli

Toivakka Lenita, kansanedustaja mv:n pj, Mikkeli

Wuorinen Jarkko, yrittäjä mh:n pj., Savonlinna

Viialainen Matti, maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto

Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston säätiön valtuuskunta 2012-2014

jäsen

Ollikainen Jukka, aluekehityspäällikkö Etelä-Savon maakuntaliitto

varajäsen Viitamies Pauliina, kansanedustaja, mv:n varajäsen, Mikkeli

Kuntapäivät 14.-15.5.2013

edustaja

varaedustaja

Kakriainen Markku, toimitusjohtaja mh:n pj., Mikkeli

Simoska Mervi, hallinto- ja kehittämisjoht. Etelä-Savon maakuntaliitto

Hirvonen Teemu, yhteiskuntat. yo. mh:n I vpj., Savonlinna

Selenius Pekka, toiminnanjohtaja mh:n II vpj. Mikkeli

Itä-Suomen maakuntien yhteistoiminta-alueen työvaliokunta

jäsenet

Toimikausi 2010- 18.6.2013

Hirvonen Teemu, yhteiskuntat. yo. mh:n I vpj., Savonlinna

Selenius Pekka, toiminnanjohtaja, mh:n II vpj., Mikkeli

Kakriainen Markku, toimitusjohtaja mv:n jäsen, mh:n pj., Mikkeli

Viialainen Matti, maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto

Toimikausi 19.6.2013 - 2016

Hirvonen Teemu, yhteiskuntat.yo. mh:n I vpj., Savonlinna

Wuorinen Jarkko, yrittäjä mh:n pj., Savonlinna

Oksa Pertti, yrittäjä mh:n II vpj., Mikkeli

Viialainen Matti, maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto

Parikkalan rajanylityspaikan kehittämisen seurantaryhmä

jäsen

Wuorinen Jarkko, yrittäjä mh:n pj., Savonlinna

Viialainen Matti, maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto

varajäsen

Tanttu Marko, maakuntainsinööri Etelä-Savon maakuntaliitto

LIITE 3

Maakuntahallituksen asettamat työryhmät Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 2007-2013 puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja

Ruokoselkä Liisa, toimistonhoitaja Linnamurto Saku, tulosaluejohtaja Pulliainen Juha, johtaja Hämäläinen Heikki, toimitusjohtaja

Pieksämäki (maakuntaliitto/kunnat) Savonlinna (maakuntaliitto/kunnat) Etelä-Savon ELY-keskus (valtionhallinto) Etelä-Savon kauppakamari (etujärjestöt)

puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II Ivarapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja

Hirvonen Teemu, yhteiskuntat. yo. Kilpinen Esko, teknikko Pulliainen Juha, johtaja Kallio Vesa, toiminnanjohtaja

Savonlinna (maakuntaliitto/kunnat) Pertunmaa (maakuntaliitto/kunnat) Etelä-Savon ELY-keskus (valtionhallinto) MTK Etelä-Savo (etujärjestöt)

esittelijä varaesittelijä sihteeri

Koskinen Riitta, aluekehitysjohtaja Ollikainen Jukka, aluekehityspäällikkö Makkula Hanna, ohjelmapäällikkö -2.4. Nieminen Outi, ohjelmapäällikkö 2.4.-

Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto

puheenjohtajisto 19.6.2013-

Maakuntaliitto/kunnat

jäsen varajäsen

SDP

Happonen Aarno, tekninen johtaja Hokka-Kräkin Mervi, yrittäjä, Heinävesi Heinävesi

Ruokoselkä Liisa, toimistonhoitaja Tiainen Teemu, myymäläpäällikkö Pieksämäki Kerimäki

Savander Susanna, luokanopettaja Klèn Tanja, kirjanpitäjä Mikkeli Ristiina KESK Lappalainen Esa, maanviljelijä Parkkinen Jari, metsäins., amk Rantasalmi Sulkava

Kilpinen Esko, teknikko Intke Juha, järjestöpäällikkö Pertunmaa Joroinen

Tulla Matti, yrittäjä, Lehvonen Johanna, luokanopettaja, Kangasniemi Pieksämäki

Uimonen Anna-Liisa, erityisopettaja Korhonen Leena, omaishoitaja, Savonlinna Savonlinna

KOK

Linnamurto Saku, tulosaluejohtaja Halko Harri, rakennusmestari Savonlinna Savonlinna

Mikander Mikko, kaupunginjohtaja Selenius Pekka, toiminnanjohtaja, Mikkeli Mikkeli

Maakuntaliitto/kunnat 19.6.2013-

jäsen varajäsen

SDP

Hirvonen Teemu, yhteiskuntat. yo. Kristiansson Olli-Pekka, koneasentaja Savonlinna Savonlinna

Kärkkäinen Tuula, sairaanhoitaja Rytkönen Pauli, ohjaaja Rantasalmi Pieksämäki

KESK

Taavitsainen Satu, toiminnanjohtaja Huoponen Marianne, sosionomi Mikkeli Mikkeli Kilpinen Esko, teknikko Siiskonen Pirjo, varajohtaja Pertunmaa Mikkeli

Teittinen Pekka, dipl.ekonomi Ylönen Päivi, oppisopimuskoordinaattori Joroinen Mikkeli

Uimonen Anna-Liisa, erityisluokanopett. Vauhkonen Anna, maatalousyrittäjä Savonlinna Heinävesi

KOK

Häkkänen Markku, varatuomari Puputti Seija, lehtori Mäntyharju Savonlinna

Salo-Oksa Armi, toiminnanjohtaja Myllys Ahti, kuljetusyrittäjä Mikkeli Rantasalmi

Heinänen Raimo, lähiruokayrittäjä Kivinen Harri, yrittäjä Mikkeli Mikkeli

Valtionhallinto Etelä-Savon ELY-keskus

Aro Marja, yksikön päällikkö Häkkinen Pekka, ylijohtaja Kosunen Kirsi, yksikön päällikkö Pulliainen Juha, johtaja Puurunen Maija, yksikön päällikkö Raatikainen Tea, yksikön päällikkö

Säisä Katariina, asiantuntija Kilpeläinen Marjukka, yksikön päällikkö Alasuvanto Timo, teknologia-asiant. Sillanpää Pekka, kehittämispäällikkö Tuuliainen Ossi, kehittämispäällikkö Sokka Irja, kehittämispäällikkö

Pohjois-Savon ELY-keskus

Keränen Petri, johtaja

Muhonen Airi, liikennejärjestelmäpääll.

Finnvera Oyj, Mikkelin aluekonttori

Jordan Jukka-Pekka, aluejohtaja

Hautaniemi Merja, apulaisaluejohtaja

Suomen yrittäjät Etelä-Savo Etelä-Savon kauppakamari MTK Etelä-Savo Elinkeinoelämän keskusliitto Teollisuuden ammattijärjestöt SAK/Etelä-Savon aluepalvelukeskus STTK/Etelä-Savon aluetoimikunta AKAVA/Etelä-Savon aluetoimikunta

Wuorinen Jarkko, toimitusjohtaja Hämäläinen Heikki, toimitusjohtaja Kallio Vesa, toiminnanjohtaja Matikainen Veikko, aluepäällikkö Seila Heikki, aluetoimitsija Kokkola Kari, aluejohtaja Savolainen Kalevi, aluetoimik. pj. Sepponen Arto, varapuheenjohtaja

Leskinen Jaana, toimitusjohtaja Laine Raimo, toimitusjohtaja Paajanen Juha, maanviljelijä Hedman Pirjo, aluepäällikkö Savolainen Hannu, aluetoimitsija Suomalainen Ritva, aluetoimik. pj. Pärnänen Marja-Liisa, johdon sihteeri Gustafsson-Pesonen Anne, koul.pääll.

Asiantuntijat

Heikkilä Antti, johtaja, Etelä-Savon metsäkeskus Hyvärinen Marja, päällikkö, Itä-Suomen AVI Jurvelius Juha, tutkija, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Tiitinen Jorma, kalatalouspäällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus

Etujärjestöt

Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 2007-2013 puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri

Koskinen Riitta, aluekehitysjohtaja Ollikainen Jukka, aluekehityspäällikkö Makkula Hanna, ohjelmapäällikkö -2.4. Nieminen Outi, ohjelmapäällikkö 2.4.-

Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto

jäsenet

Etelä-Savon maakuntaliitto Aholainen Markku, maakunta-asiamies Kuva Jyrki, ohjelmapäällikkö Gynther Heli, kehittämispäällikkö Makkula Hanna, kehittämispäällikkö Haverinen Marja, suunnittelija Pekkanen Eveliina, suunnittelija Etelä-Savon ELY-keskus Alasuvanto Timo, teknologia-asiantuntija Pulliainen Juha, johtaja Aro Marja, yksikön päällikkö Pekonen Esa, hankekoordinaattori Laitinen Soile, EU-koordinaattori Rautio Jarkko, yritystutkija Salmela Matti, EU-koordinaatt. -30.6. Pirskanen, Pia, EU-koordinaatt. 30.6.Pohjois-Savon ELY-keskus Finnvera Oyj Etelä-Savon metsäkeskus

Järvinen Timo, kehittämispäällikkö Jordan Jukka-Pekka, aluejohtaja Heikkilä Antti, johtaja

Etelä-Savon kunnallisasiain työryhmä 2013-2016 puheenjohtaja Laukkanen Heikki, kunnanjohtaja, Juva varapuheenjohtaja Turunen Tapio, kaupunginjohtaja, Pieksämäki esittelijä Simoska Mervi, hallinto- ja kehittämisjohtaja, Etelä-Savon maakuntaliitto sihteeri Leinonen Teppo, yhteyspäällikkö, Etelä-Savon maakuntaliitto jäsen varajäsen Etelä-Savon kuntien edustajat Puumala Joroinen Rantasalmi Enonkoski Savonlinna Juva Sulkava Mikkeli Hirvensalmi Mäntyharju Heinävesi Kangasniemi Pertunmaa Pieksämäki

Maakuntahallituksen edustajat

Hilden Matias, kunnanjohtaja Hotarinen Tenho, kunnanjohtaja Järvenpää Kristiina, kunnanjohtaja Kuuramaa Kari, kunnanjohtaja Laine Janne, kaupunginjohtaja Laukkanen Heikki, kunnanjohtaja Matikainen Tanja, kunnanjohtaja Mikander Kimmo, kaupunginjohtaja Ruhanen Seppo, kunnanjohtaja Teittinen Jussi, kunnanjohtaja Tilus Riitta, kunnanjohtaja Toivonen Pekka, kunnanjohtaja Torniainen Juha, kunnanjohtaja Turunen Tapio, kaupunginjohtaja

Julin Anne, palvelujohtaja Savolainen Marjatta, hallintojohtaja Pirhonen Marja-Leena, hallintopäällikkö Kemppinen Keijo, kunnaninsinööri Rannanpiha Kari, talous- ja strateiajohtaja Marjakangas Pasi, hallintojohtaja Stoor, Jussi, hallintojohtaja Siira Heikki, talousjohtaja Rummukainen Heli, vs. hallintojohtaja Penttinen Tuomo, hallintojohtaja Lappalainen Sinikka, kunnansihteeri Manninen Hannu, hallintojohtaja Ratilainen Matti, tekninen johtaja Nykänen Ulla, sos.- ja terv.toimen johtaja

Wuorinen Jarkko, mh:n pj. Hirvonen Teemu, mh:n I vpj. Oksa Pertti, mh:n II vpj.

Olkkonen Kirsi, mh:n jäsen Taavitsainen Satu, mh:n jäsen Otranen-Silvennoinen Anne, mh:n jäsen

läsnäolo- ja puheoikeus: Viialainen Matti, maakuntajohtaja, Etelä-Savon maakuntaliitto

Etelä-Savo - elinvoimainen Saimaan maakunta -hankkeen ohjausryhmä 1.1.2012 - 28.2.2014

puheenjohtaja sihteeri

Ruhanen Seppo, kunnanjohtaja, Mikkelin seutu Huttunen Sanna, hankkeen markkinointipääll., Etelä-Savon maakuntaliitto

jäsenet Auvinen Hannu, maanviljelijä, Etelä-Savon maakuntahallitus Leskinen Jaana, yrittäjä, fysioterapeutti, Etelä-Savon maakuntahallitus Selenius Pekka, toiminnanjohtaja, Etelä-Savon maakuntahallitus Halonen Tarja, talousjohtaja, Savonlinnan Oopperajuhlat Tanttu Marko, hankkeen valvoja, Etelä-Savon maakuntaliitto Viialainen Matti, maakuntajohtaja, Etelä-Savon maakuntaliitto Hämäläinen Heikki, toimitusjohtaja, Osuuskauppa Suur-Savo Saastamoinen Heikki, toimitusjohtaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu Mähönen Tapani, tekninen johtaja, Pieksämäen seutu

Savon ilmasto-ohjelman neuvottelukunta 2011-2013

puheenjohtaja sihteeri

Huttunen Jussi, maakuntajohtaja, Pohjois-Savon liitto Poutamo Sanna, ympäristöpäällikkö, Etelä-Savon maakuntaliitto

jäsenet

Etelä-Savon edustajat

Heikkilä Antti, johtaja, Etelä-Savon metsäkeskus Kontinen Sanna, ympäristöpäällikkö, UPM-Kymmene Wood Oy Lindh Kaj, toimitusjohtaja, Andritz Oy Ranta Tapio, professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Rinta Perttu, toimitusjohtaja, Suur-Savon Sähkö Oy Rasola Nina, toimitusjohtaja, Etelä-Savon kauppakamari/RL Huolinta Oy Suutarinen Timo, toimitusjohtaja, Rakennusala Varjo Markku, vapaa toimittaja, Etelä-Savon maakuntahallitus

Pohjois-Savon edustajat

Antikainen Eero, tutkimuspäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu Lindholm Esa, toimitusjohtaja, Kuopion Energia Oy Paanala Ari, opiskelija, Pohjois-Savon maakuntahallitus Qvick Paula, suunnittelujohtaja, Pohjois-Savon liitto Ruuskanen Juhani, professori, Itä-Suomen yliopisto varajäsen: Kolehmainen Mikko, professori, Itä-Suomen yliopisto Ryhänen Arto, toimitusjohtaja, Jätekukko Oy Torssonen Esko, toimitusjohtaja, Suomen Kiitoautot Oy Virranta Kari, ylijohtaja, Pohjois-Savon ELY-keskus varajäsen: Mutanen Jari, johtaja, Pohjois-Savon ELY-keskus

Etelä-Savon maakuntaliiton yhteistoimintaelin 2013-2016 työnantajapuolen edustajat

Hirvonen Teemu, mh:n I vpj. Oksa Pertti, mh:n II vpj. Wuorinen Jarkko, mh:n pj. Matti Viialainen, maakuntajohtaja Simoska Mervi, hallinto- ja kehittämisjohtaja (esittelijä/valmistelija)

ammattijärjestöjen edustajat

Poutamo Sanna, Akava-JS Repo Raili, Jyty ry Torniainen Riitta, JHL ry

LIITE 4

Maakuntaliiton henkilökunta 1.1.-31.12.2013

VAKINAISET VIRKASUHTEISET

Viialainen Matti VTM, maakuntajohtaja

-1.12.

Koskinen Riitta FK, aluekehitysjohtaja - vt. maakuntajohtaja

Vauhkonen Jarmo DI, aluesuunnittelujohtaja

1.12.-

TYÖSOPIMUSSUHTEISET

Aholainen Markku atk-merkonomi, maakunta-asiamies Dillström Riikka FM, yhteyspäällikkö, Venäjä-asiat - työvapaa 1.1.13-31.12.14 Gynther Heli YTM, kehittämispäällikkö - osa-aikainen 80 % 13.8.13-31.5.14 Haverinen Marja MMK, suunnittelija

Kovanen Kirsi kotitalouskonsultti, virastoemäntä

Pekkanen Eveliina YTM, suunnittelija

Kuva Jyrki HTM, ohjelmapäällikkö

Piispanen Kirsi-Maaria tradenomi (ylempi AMK), maksatustarkastaja

Laitinen Marjut tradenomi, maksatustarkastaja

Huttunen Vesa tradenomi, järjestelmäpäällikkö Keinänen Arja tradenomi, maksatustarkastaja Kiiskinen Jutta yo. merkonomi, talouspäällikkö Kokkonen Jaana tradenomi, tilastosihteeri - vuorotteluvapaa 1.1.-1.4.13 27.5.13-16.2.14

Poutamo Sanna MMK, ympäristöpäällikkö

Leinonen Teppo YTM, yhteyspäällikkö Makkula Hanna YTM, FM, ohjelmapäällikkö - kehittämispäällikkö

Huoviala Tuula YTM, tiedottaja - osa-aikainen (60 %)

Repo Raili rakennuspiirtäjä, perushoitaja, arkisto- ja julkaisusihteeri 1.4.-

Markus Sari tradenomi, henkilöstösihteeri - työvapaa 1.1.13-30.6.14 Nieminen Outi HTM, ohjelmapäällikkö

1.4.-

Nulpponen Janne MI amk, kaavoituspäällikkö Ollikainen Jukka YTM, aluekehityspäällikkö - vt. aluekehitysjohtaja

Salo Aino FM, maakuntajohtajan sihteeri - perhevapaa 29.7.13-11.6.14 Tanttu Marko FM, maakuntainsinööri Torniainen Riitta rakennuspiirtäjä, paikkatietokäsittelijä Valanta Tanja yo. merkonomi, lähihoitaja, palveluneuvoja

1.12.-

Pakarinen Saini merkonomi, palveluneuvoja - osa-aikainen (60 %) MÄÄRÄAIKAISET

Ahola Nita opiskelija, kesätyöntekijä 14.6.-30.9. Huttunen Sanna tradenomi (ylempi AMK), projektisihteeri 1.3.12-28.2.14 - vt. markkinointipääll. 22.2.13-28.2.14 Jumppanen Minna FM, vt. mkj:n sihteeri

Simoska Mervi HTM, hallinto- ja kehittämisjohtaja

1.7.13-31.7.14

Järvisalo Riku tradenomi, vt. tilastosihteeri 1.1.-19.5. 27.5.13-16.2.14

Miettinen Heidi FM, markkinointipäällikkö - perhevapaa 22.2.13-7.1.14

Kangaspunta Kari VTM, projektipäällikkö 1.9.12-30.6.14

Naukkarinen Nina opiskelija, kesätyöntekijä 14.6.-30.9

Koivisto Matti tekniikan tohtori, asiantuntija - (sivutoimi) 1.1.13-31.12.14

Pozdniakova Rumiia projektityöntekijä 27.5.-31.12.

ISBN 978-952-5932-11-9 ISSN 1455-2930 2