Etelä-Savo -ohjelma - Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017

ETELÄ-SAVO -OHJELMA Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017

ASU - OPI - TEE - YRITÄ Innostu Etelä-Savossa!

Julkaisutiedot Julkaisija: Etelä-Savon maakuntaliitto Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli puhelin 015 321 130 email kirjaamo@esavo.fi faksi 015 321 1359 Kotisivu: www.esavo.fi Julkaisu: ETELÄ-SAVO -OHJELMA Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017 Julkaisusarjan nro: 126/2014 ISBN 978-952-5932-19-5 (verkkojulkaisu) ISSN 1455-2930 Mikkeli 2014

SISÄLLYSLUETTELO

STRATEGIASTA TOIMENPITEIKSI

1

MAAKUNNAN NYKYTILA JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET

Etelä-Savo 2014 - nykytila

Toimintaympäristön muutoshaasteet

Aiemman ohjelmatyön vaikutukset

2 2 5 5

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -MAAKUNTASTRATEGIA

Maakunnan visio ja strategiset päämäärät

10 10

MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

11

TOIMENPITEET TOIMINTALINJOITTAIN

TL1. MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA

Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti

TL2. OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ

Koulutus- ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja tukee

erityisesti kärkiosaamisalojen menestystä

16 16

TL3.

TL4.

24

UUDISTUVA HYVINVOINTI Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta

33

HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta

41

ERITYISOHJELMIEN JA MUIDEN MAAKUNTAA KOSKEVIEN OHJELMIEN YHTEENSOVITUS 47

USEAMPAA KUIN YHTÄ MAAKUNTAA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA HANKKEET 51 - maakuntien yhteistoiminta-alueiden laaja-alaiset strategiset kehittämistavoitteet RAHOITUS

52

TOTEUTUS JA SEURANTA

53

PROSESSIN KUVAUS

54

YMPÄRISTÖSELOSTUS 56 LIITTEET Liite 1 Etelä-Savon toimintaympäristön haasteet Liite 2 Maakuntaohjelman seurantamittarit Liite 3 Maakuntaohjelman valmistelufoorumien ja sova-ryhmän kokoonpano

Strategiasta toimenpiteiksi Etelä-Savo päivitti oman maakuntastrategiansa vuonna 2012. Maakuntavaltuuston marraskuussa 2012 hyväksymän strategian aikatähtäin on vuodessa 2020. Päivittäminen tehtiin tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, korkeakoulujen ja oppilaitosten, järjestökentän sekä muiden aluekehityksen keskeisten toimijatahojen kanssa. Tarkistettuun strategiaan on kirjattu yksiin kansiin maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja tahtotila pitkän aikavälin tavoitellusta kehityksestä.

Visionsa mukaisesti Etelä-Savo on vuonna 2020 vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle sekä viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille. Etelä-Savon väestökehitys on muuttovoittoinen ja sen aluetalous vahvistuu. Maakunnan menestyksen vetureita ovat menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö, laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä hyvä toimintaympäristö.

Nyt laadittu maakuntaohjelma, ETELÄ-SAVO -ohjelma, on strategian toimeenpanon keskeinen työkalu. Siinä sovitaan maakuntastrategian linjausten toteuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja työnjaoista. Maakuntaohjelma on myös pohjana Euroopan unionin toimenpideohjelmien ja kansallisen aluepolitiikan erityisohjelmien toteuttamiselle maakunnassa. Siten keskeiset sisällöt vuosia 2014-2020 koskevaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueelliseen Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelmaan on tuotettu seitsemän maakunnan maakuntaohjelmaprosesseissa.

Maakuntaohjelmasta tehtiin viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun ns. sova-lain mukainen ympäristöarviointi ja ympäristöselostus.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon maakuntaohjelman vuosille 2014-2017 9.6.2014.

KUVA 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä

1

Maakunnan nykytila ja kehittämismahdollisuudet Etelä-Savo 2014 – nykytila Yhteydet parantuneet Etelä-Savo sijaitsee vain kahden - kolmensadan kilometrin päässä kahdesta suuresta pohjoiseurooppalaisesta metropolista; Suomen pääkaupunkiseudusta ja Pietarista. Maakunnan saavutettavuus pääkaupunkiseudun suuntaan on parantanut viime vuosina, kun käynnissä olleet päätieverkon ja raideliikenneyhteyksien uudisrakentamis- sekä perusparannushankkeet ovat valmistuneet. Rahoitusta odottamassa on kuitenkin joukko saavutettavuuttamme parantavia infrahankkeita.

Muuttoliikkeessä myönteinen suunta, väestö vähenee ja ikääntyy Etelä-Savon asukasluku oli vuoden 2014 alussa 152 518 henkeä. Väestö on viime vuosina vähentynyt noin tuhannen hengen vuosivauhdilla. 2000-luvun alkuvuosista lähtien väestöä on vähentänyt muuttotappiota enemmän ns. luonnollinen väestönmuutos eli kuolleiden enemmyys syntyneisiin nähden. Muuttotappio on muutamien viime vuosien aikana pienentynyt erityisesti ulkomailta muuton ansiosta. Suurimmat muuttotappiot maakunta on kärsinyt 20-24 -vuotiaiden ikäryhmässä, 300-400 henkeä vuosittain.

Vaikka nuoria lähtee pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös Etelä-Savoon päin ja muuttovoittoa on viime vuosina saatu heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien. Ikääntyneen väestön osuus kasvaa muuta maata nopeammin ja väestön ikärakenne on vinoutunut vanhimpiin ikäluokkiin päin. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 23,3 % vuonna 2012, kun se koko maassa oli 17,3 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan osuus nousee jo yli 30 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Etelä-Savon väestö on maan vanhinta myös väestön keski-iällä mitattuna (45,9 vuotta). Tästä johtuen työikäisten ja lasten osuus on maakunnassa keskimääräistä pienempi. Huoltosuhde maakunnassa on epäedullinen ja heikkenee edelleen.

KUVA 2. Etelä-Savon väestöennuste ikäryhmittäin

Matkailu vetää - järviluonto ja loma-asukkaat voimavarana Kokonaispinta-alasta neljännes on vettä, joissakin kunnissa lähes 40 %. Rantaviivaa on yli 30 000 km, eli lähes 200 metriä asukasta kohti. Vapaa-ajan asuntoja on yli 48 000 ja vuosittainen uudisrakentaminen liikkuu neljänsadan mökin tuntumassa. Mökeistä noin puolet on maakunnan ulkopuolella asuvan omistuksessa. Kesäkautena maakunnan ulkopuolelta saapuvat vapaa-ajan asukkaat lisäävät maakunnan väkilukua ja ostovoimaa kymmenillä tuhansilla henki2

löillä. Lukuisat vesistöt ja rantaviivan runsaus tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet järviluonnon virkistyskäytölle niin yksityisen vapaa-ajanvieton kuin yritystoiminnan harjoittamisen näkökulmasta. Uusia loma-asuntoja maakuntaan saadaan kaiken aikaa, sillä jo yksistään vahvistettuihin kaavoihin sisältyy huomattava potentiaalinen loma-asuntotonttivaranto. Maakunnan tavoitteena on kehittyä vapaa-ajanasumisen ykkösalueeksi Suomessa.

Majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkoja on maakunnassa reilut 2200. Etelä-Savolla vahva asema maaseutumatkailualueena ja viime vuosina vuokramökkien käyttöastetta on pystytty nostamaan. Yöpymisvuorokaudet ovat lisääntyneet voimakkaasti vuoden 2013 aikana, kun samaan aikaan yöpymiset ovat koko maassa vähän laskeneet. Suurin lisäys on ollut venäläismatkailijoissa.

Metsäklusterista työtä ja toimeentuloa Etelä-Savon maapinta-alasta 88 % on metsätalousmaata ja alueella syntyy lähes kymmenesosa koko maan vuotuisesta metsien kasvusta. Maakunnan kantorahatulot ovat vuosi toisensa jälkeen olleet maan suurimmat. Teollinen tuotanto nojaa vahvasti metsäklusteriin, suurimpina toimialoina mekaaninen puunjalostus ja konepajateollisuus. Sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen osuus on lähes kolmannes teollisuusyritysten liikevaihdosta ja työllistävä vaikutus reilut 2100 henkilötyövuotta. Puuvaroille on edelleenkin kysyntää, vaikka maailmanlaajuisesti sellun ja paperin tuotanto on sopeutumassa pienenevään kysyntään. Suurimmat kasvumahdollisuudet nähdään puupohjaisessa energiassa, biojalosteissa ja puurakentamisessa.

Pk-yrittäjyyttä ja palvelualoja Yritysten lukumäärällä mitattuna Etelä-Savo kuuluu Suomen yrittävimpiin alueisiin. Yritystoiminta on pk-valtaista ja yritykset toimivat paljolti perinteisillä aloilla mutta myös uutta erityisosaamiseen ja korkean teknologian hyödyntämiseen pohjautuvaa yritystoimintaa on syntynyt. Palveluelinkeinot on maakunnan suurin työllistäjä; kaksi kolmesta työllisestä toimii palvelusektorilla. Palvelualojen työpaikoista 55 % on yksityisellä sektorilla ja 45 % julkisella sektorilla. Jalostuksen toimialoilla työskentelee vajaa neljännes ja alkutuotannossa joka kymmenes.

KUVA 3. Etelä-Savon työpaikkajakauma toimialoittain (2011 yhteensä 58 765 työpaikkaa)

Älykäs erikoistuminen luo uusia mahdollisuuksia Maakunnan osaamisen kärkialat luovat osaltaan edellytyksiä huippuosaamiseen pohjautuvan yritystoiminnan kasvulle. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kärkiä ovat metsäbiomassan hyödyntäminen, ympäristöturvallisuuteen liittyvät ratkaisut sekä materiaaliteknologian mahdollisuudet.

Luomuosaaminen ja digitaalisten palvelujen kehittäminen nousevat myös maakunnan vahvoiksi osaamisaloiksi. Uusille yrityksille on kasvumahdollisuuksia myös hoiva- ja hyvinvointialalla sekä muilla palvelualoilla, vapaa-ajanasumisessa ja kulttuuripalveluissa. Maakunnan on kohdennettava vahvemmin väheneviä kehittämisresurssejaan valikoiduille kärkiosaamisaloille, jotta kehittämispanosten vaikuttavuus ja toimialojen tuottavuus lisääntyisivät kiristyvässä kilpailussa.

3

Mahdollisuuksia työlle ja yrittämiselle Työllisyysaste on viimeisten kymmenen vuoden aikana kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta jää edelleen maan keskiarvoa heikommaksi. Maakunnassa on vajaat 60 000 työpaikkaa, ja määrä on 2000-luvulla pysynyt suunnilleen ennallaan. ELY-keskuksen työllisyyskatsauksen mukainen työttömyysaste maaliskuussa 2014 oli Etelä-Savossa 13,3 % ja koko maassa 12,0 %. Vanhusvoittoinen väestö ja muuttoliike ovat johtaneet työikäisen väestön supistumiseen. Viimeisten viiden vuoden aikana työikäinen väestö on vähentynyt lähes 7000 hengellä. Työikäisten määrä alenee edelleen nopeasti, kun suuret ikäluokat siirtyvät pois työelämästä ja nuoria tulee vähemmän tilalle. Etelä-Savossa on siis mahdollisuuksia työlle ja yrittämiselle – maakunnassa tapahtuu kuluvalla vuosikymmenellä mittava työvoiman uusiutuminen ja työpaikkoja avautuu nopeammin ja suhteellisesti enemmän kuin muualla maassa.

Koulutustaso nousee nuorten myötä Etelä-Savon koulutustaso on maan alhaisimpia. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli 64,2 % vuonna 2011. Koulutustaso on kuitenkin noussut vuosi vuodelta, ja maakunnan nuorilla on mahdollisuus hankkia samantasoinen toisen asteen koulutus kuin muualla maassa. Koulutustason erot syntyvät korkea-asteen koulutusmahdollisuuksissa, vanhempien ikäluokkien koulutustasossa ja siinä, että maakunnan työpaikoissa ei usein tarvita yhtä korkeaa koulutusta kuin kasvualueilla.

Harvaan mutta kauttaaltaan asuttu maakunta tiivistyy Vesistöisen maakunnan asutushistoriasta johtuen Etelä-Savo on kehittynyt harvaan, mutta kauttaaltaan tasaisesti asuttuna maakuntana. Maapinta-alasta on ympärivuotisesti asuttua 50 %. Tässä suhteessa Etelä-Savo ja koko Itä-Suomi erottuu selvästi esim. Pohjois-Suomesta ja Pohjois-Ruotsista, joissa pääosa alueesta on tyhjää ja asutus on keskittynyt taajamiin. Etelä-Savon taajama-aste on Manner-Suomen alhaisin 70,1 % (koko maa 84,4 %). Aluerakenne on hajanainen; maakunta rakentuu kolmen kaupunkikeskuksen ja maaseututaajamien varaan.

Itä-Suomen ja koko maan keskittyvässä väestö- ja aluerakennekehityksen päävirrassa myös Etelä-Savon asutus ja palvelurakenne tiivistyvät. Palvelut ja työpaikat ovat keskittymässä yhä suurempiin keskuksiin ja asumisen ohjaamiseen tulisi kiinnittää huomiota, jotta ei tarpeettomasti heikennetä hyvän elämän ja arjen sujuvuuden mahdollisuuksia. Lähivuosikymmenien kehitys on merkittävä haaste myös eteläsavolaisten keskuksien, kaupunkien ja kirkonkylien kilpailukyvylle. Maakuntaliitot ovat yhdessä Elävät kaupunkikeskustat ry:n kanssa käynnistäneet kolmivuotisen valtakunnallisen kampanjan pienten keskusten kehittämiseksi. Sen myötä myös Etelä-Savossa panostetaan pienten keskusten elinvoimaisuuden kehittämiseen, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen.

Kansantuotteessa kirittävää Asukasta kohti laskettu kansantuote oli v. 2010 Etelä-Savossa n. 24 500 € ja koko maassa n. 33 300 €. EU27-maiden keskimääräistasosta Etelä-Savon asukasta kohti laskettu BKT oli noin 84 % vuonna 2010 ja Suomen keskimääräistasosta 73,7 %.

Astuvan Akka, Ristiinan kalliomaalausten 5000-vuotias jousinainen, seuraa maakunnan kehitystä Astuvansalmen kalliorinteestä.

4

KUVA 4. Etelä-Savon profiili (% koko maasta)

Toimintaympäristön muutoshaasteet Maailma muuttuu – suuret globaalit haasteet väestökehitys, ilmastonmuutos, globalisaatio ja energia koskettavat kaikkia maita ja alueita. Maailmanlaajuiset, eurooppalaiset ja valtakunnalliset muutostrendit vaikuttavat entistä enemmän ja nopeammin myös Etelä-Savon kehitykseen.

Omilla päätöksillämme emme useinkaan voi muuttaa jonkin kehitysilmiön suuntaa maakunnassa. Päätöksillämme voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyödymme maakunnan näkökulmasta meille myönteisistä kehityssuunnista ja miten onnistumme ennalta torjumaan tai kompensoimaan kannaltamme negatiivisten kehitysilmiöiden vaikutusta.

Keskeisiä havaintoja toimintaympäristön muutoksista on koottu liitteeseen 1, jossa on maakuntaohjelman toimintalinjoittain tarkasteltu maailmanlaajuisia ja eurooppalaisia muutostrendejä, kehitystrendejä Suomessa ja niiden vaikutuksia Etelä-Savoon.

Aiemman ohjelmatyön vaikutukset Maakuntaohjelman 2011-2014 arviointi – ohjelmalla on merkitystä Alueiden kehittämislain mukaan maakuntaohjelman tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toimeenpanoa tulee arvioida ohjelmakauden aikana. Etelä-Savon maakuntaliitto teetti maakuntaohjelman 2011-2014 ulkopuolisen arvioinnin alkuvuonna 2013. Arvioinnin toteutti tarjouskilpailun voittanut MDI Public Oy. Arviointi tuotti tietoa mm. ohjelman vaikutuksista, ja sen tarkoituksena on parantaa ohjelman laadintaan, toimeenpanoon ja seurantaan liittyvää menettelyä.

MDI:n arvioitsijat esittelivät arviointituloksia ja pohjustivat samalla tulevan maakuntaohjelman valmistelua valmistelufoorumien jäsenille pidetyssä palautetyöpajassa. Tilaisuus toimi yhteisenä lähtölaukauksena ja sparrauspajana foorumityölle ja uuden maakuntaohjelman valmistelulle.

5

Arvioinnissa haastateltiin eräitä avainhenkilöitä sekä toteutettiin laaja sähköinen kysely eri yhteistyötahoille (n=241). Arviointiraportti valmistui kesäkuussa 2013. Arvioinnin havaintojen perusteella maakuntaohjelmalla on merkitystä ja se toimii oikeasti kehittämisen ohjenuorana.

Ohjelmaprosessi on koonnut yhteen maakunnan eri toimijoita ja mahdollistanut yhteisen tahtotilan syntymisen. Kaiken kaikkiaan maakuntaohjelmatyön katsottu olleen tarkoituksenmukaista ja onnistunutta. Maakuntaohjelman valmistelussa koettiin toimenpidesisältöjen ohella tärkeäksi myös itse valmistelu- ja toteutusprosessi, jonka avulla muodostetaan yhteinen tahtotila, sitoutetaan toimijoita ja vahvistetaan maakunnallista yhteenkuuluvuutta.

Arvioinnin mukaan erityisesti osaamisen sektorilla ohjelmalla on aikaansaatu paljon myönteistä kehitystä. Uudistuneiden ja erikoistuneiden osaamisrakenteiden – eli tärkeimpiä toimialoja tukevien koulutus- ja tutkimustoimintojen luomisessa – maakuntaohjelmalla on ollut keskeinen merkitys. Siihen liittyvä hankerahoituksen kohdentaminen on onnistunut ja toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin. Erityisesti kilpailukykyisen korkeakoulutarjonnan ja tki-rakenteiden vakiinnuttamisessa on onnistuttu hyvin. Maakuntaohjelmalla on kyetty vahvistamaan myös osaamisen monikärkisyyttä. Tämä on tärkeä tulos maakunnassa, jossa elinkeinorakenteen monipuolistamisen kautta synnytetään edellytyksiä aluetalouden vahvistamiselle. Ilman maakuntaohjelmaa Etelä-Savo ei pysyisi osaamis- ja innovaatiovetoisen aluekehityksen kelkassa edes nykyisellä tasolla.

Ohjelmatyö on ollut menestyksellistä myös yritystoiminnan vahvistamisessa, matkailun ja markkinoinnin kehittämisessä (erityisesti Saimaa-brändi) sekä Venäjä-yhteistyön rakentamisessa.

Kaikkein kriittisimmin arvioitiin palvelurakenteiden kehittämiseen liittyviä tuloksia. Maakuntaohjelman kautta voidaan vaikuttaa vain rajallisesti hyvinvointipalvelujen tai yleisemmin kuntaja palvelurakenteiden kehittämiseen.

EU:n alue- ja rakennepolitiikalla on vahvistettu elinkeinoelämän edellytyksiä ja osaamista

EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa 2007-2013 EAKR ja ESR tukirahoitus yhteensä n. 220 milj. euroa

Bioenergia

Osaamiskärjet 55,6 milj €

Tutkimus- ja tuotekehityshankkeita, investointeja tutkimusympäristöihin

Hyvinvointi Kuitu- ja prosessiteknologia Materiaali- ja ympäristöteknologia Matkailu ja kulttuuri

Yritystuet 65 milj €

Sähköiset palvelut

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeet, toimitiloja yrityksiä varten

Koulutus- ja osaamisrakenteiden kehittäminen 19,5 milj € Uusien oppimismallien kehittämistä, investointeja

Yrittäjyys 27 milj €

Konsultointi- ja neuvontapalvelua, yritys ja yrittäjyyskoulutusta

Alueen saavutettavuus, olosuhteet ja tunnettuus 23 milj €

Liikenneinfran parantamishankkeita, vesihuoltohankkeita ja alueen markkinointia

Työmarkkinoiden toimivuus 30 milj € Työllisyyttä tukevia hankkeita, työpajoja

KUVA 5. EU:n rakennerahastojen tuen jakaantuminen teemoittain 2007-2013.

6

EU:n alue- ja rakennepolitiikkaohjelmien kautta on osoitettu merkittävästi rahoitusta mm. yritystukiin ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseen, osaamisen ja innovaatiotoimintojen vahvistamiseen, työllistämiseen ja työelämän kehittämishankkeisiin sekä liikenneyhteyksien parantamiseen.

EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa 2007 - 2013 tilanne 17.12.2013 EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa 2007 – 2013

tilanne 17.12.2013

Osaamiskärjet ja ja hankekokonaisuudet hankekokonaisuudet + niitä tukevat hankkeet yhteensä n. 56 milj € milj.€ Osaamiskärjet + niitä tukevat hankkeet yhteensä n. 56

Matkailu- ja kulttuurirakentaminen 3,1 milj €

Sähköiset palvelut 4,4 milj €

Bioener gia 3,2 milj €

Hyvinvointi 7,6 milj €

Matkailumarkkinointi 2,2 milj € Matkailun tuotekehitys ja verkostoituminen 3,0 milj €

Kuitu- ja prosessiteknologia Savonlinna 8,7 milj €

Matkailuosaaminen 1,5 milj € Elektroniikan 3K Savonlinna 1,2 milj € LUT vihreä kemia 6,7 milj €

MAMK muovi- ja komposiittiosaami nen 5,2 milj € LUT materiaalitekniikka 4,7 milj €

KUVA 6. EU:n rakennerahastojen tuen jakaantuminen osaamiskärjille 2007-2013

Ohjelmarahoituksella on ollut huomattava rooli mm. maakunnan keskeisten osaamis- ja innovaatiorakenteiden luomisessa ja vahvistamisessa. Tki-hankahoituksella on määrätietoisesti vahvistettu Etelä-Savon innovaatiostrategiassa määriteltyjen osaamisen kärkialojen toimintoja sekä maakuntaan sijoittuneita yliopistotoimintoja. Muun muassa Mikkelin ammattikorkeakoulun muovi-, komposiitti- ja kuituteknologiaosaamisen sekä LUT Savon ympäristö- ja materiaali- ja bioenergiaosaamisen yhteyteen on synnytetty vireitä tutkimusyhteisöjä.

Etelä-Savossa on myönnetty Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 tukirahoitusta yhteensä noin 33 miljoonaa euroa. Rahoituksesta vähän yli puolet on käytetty yritysten omiin hankkeisiin yritystukina ja vähän alle puolet yleisiin kehittämishankkeisiin. Varsinkin matkailun ja bioenergian osalta maaseutuohjelma ja rakennerahasto-ohjelmat täydentävät hyvin toisiaan toimialojen kehittymiseksi. Maaseutuohjelman rahoitusta on suunnattu lisäksi mm. maatalouden ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittämiseen sekä kylien laajakaistahankkeisiin.

7

Maaseutuohjelman rahoitus 2007-2013, yhteensä n. 33 milj. euroa Maaseutuohjelman rahoitus 2007-2013, yhteensä n. 33 milj e Kehittämistuet

Yrityshankkeet Perusmaatalous; 4,5

Puutarhatalous; 1,0 Matkailu; 8,7 Metsätalous; 1,5 Bioenergia; 1,0 Matkailu; 1,0 Muun yritystoiminnan kehittäminen; 3,0

Elintarvike; 2,6

Bioenergia; 2,5 Kylät+infra; 3,5

Muu yritystoiminta; 1,4 Hevoset; 1,0

Metalli; 0,2 Puunjalostus; 0,5

Palvelut; 0,4

KUVA 7. Maaseuturahaston rahoituksen jakaantuminen Etelä-Savossa 2007-2013.

ENPI ja ENI Rajan ylittävää yhteistyötä Euroopan unionin ulkorajoilla ja siten myös Suomen ja Venäjän välillä on toteutettu ohjelmakaudella 2007-2013 Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentista (European Neighbourhood and Partnership Instrument, ENPI). Kaakkois-Suomi - Venäjä ENPI CBC -ohjelma oli yksi kolmesta Suomen ja Venäjän rajalla toteutettavasta ohjelmasta. Ohjelma-alueeseen kuuluivat Suomen puolella Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Kymenlaakso sekä Venäjän puolella Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Rajoittuvina alueina ohjelmaan saivat osallistua myös Uusimaa, Päijät-Häme ja Pohjois-Savo sekä Karjalan tasavalta.

Ohjelmakaudella 2007-2013 ohjelmarahoitusta on ollut yhteensä 72 M€, joka sidottiin kokonaisuudessaan hankkeisiin. Tästä summasta noin puolet ohjattiin neljään LSP-hankkeeseen, eli suuriin infrahankkeisiin. Loput rahoituksesta sidottiin 47 yhteishankkeeseen, joista neljän päätoteuttaja oli Etelä-Savosta. Yhteensä 1,7 M€. Uudella ohjelmakaudella 2014-2020 toteutetaan ENIohjelmaa eli European Neighbourhood Instrumentia. Sen lopullinen rahoituskehys on vielä avoin, mutta alustavien tietojen mukaan se tulisi olemaan hieman nykyistä ENPI-ohjelmaa suurempi.

Kansalliset erityisohjelmat Osaamiskeskusohjelmalla vauhditettu kärkiosaamisaloja ja innovaatiotoimintoja Kaksi eteläsavolaista toimijaa – Miktech Oy ja Savonlinnan seudun yrityspalvelut ovat olleet mukana sisäasianministeriön, myöhemmin työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamassa osaamiskeskusohjelmassa vuosina 2003-2013. Tämä aluekehityslain mukainen määräaikainen erityisohjelma päättyi vuonna 2013.

8

Eteläsavolaiset osaamiskeskukset ovat vakiinnuttaneet asemansa niin maakunnallisina kuin valtakunnallisina toimijoina ja yhteistyökumppaneina. Mikkelissä toimi Mikkelin teknologiakeskuksen vetämä komposiitteihin ja pinnoitteisiin erikoistunut materiaalitekniikan osaamiskeskus. Se oli mukana Nanoteknologian osaamisklusterissa sekä Uusiutuva metsäteollisuus -klusterissa. Itäsuomalainen matkailuosaajien verkosto – Savonlinnan osaamiskeskus, erityisteemanaan matkailun tuotestrategia ja sähköisen liiketoiminta sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet – oli mukana Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterissa. Savonlinna-Varkaus akselin metsäteollisuusosaajien vetovastuulla olevia prosessiteollisuuden (kuidut-energia-elinkaari) kehittämistoimintoja toteutettiin Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen yhtenä erityisteemana.

Osaamiskeskusohjelmilla on saatettu vauhtiin ja vahvistettu Etelä-Savon innovaatiostrategiassa määriteltyjä osaamisen kärkitoimintoja sekä maakunnallisten tavoiteohjelmien painotuksia.

Maaseutupoliittisella kokonaisohjelmalla ja Etelä-Savolla yhteiset tavoitteet Etelä-Savon maakunnan ja Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman maaseutua koskevat kehittämislinjaukset ovat pitkälti yhtenevät; molempien keskeisenä tavoitteena on maaseudun sekä maa- ja metsätalouden elinvoiman vahvistaminen ja käynnissä olevan rakennemuutossopeutumisen tukeminen. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma korostaa Etelä-Savon maakunnan tavoin elinkeinopoliittisten toimenpiteiden ensisijaisuutta maaseudun elinvoiman säilyttäjänä.

Toimenpiteissä painotetaan elinkeinoperustan monipuolistamista maaseudun elinvoimaisuuden välttämättömänä ehtona. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma sisältää Etelä-Savon kannalta katsottuna monia kannatettavia tavoitteita ja toimenpide-esityksiä, mutta ohjelmaan ei kuitenkaan sisälly niiden toimeenpanoon tarvittavaa omaa rahoituskehystä.

Saaristo-ohjelma linjassa Etelä-Savon tavoitteiden kanssa Etelä-Savon maakunnan ja saaristo-ohjelman kehittämislinjaukset tukevat yhteneväisin toimenpitein saaristoalueiden kehittämistä. Etelä-Savo on lähtökohdiltaan vesistörikas, maaseutumainen loma-asutusmaakunta, jonka rannoille on rakennettu joka kymmenes maamme vapaa-ajan asunnoista. Maakunnan kehittämisessä ainutlaatuinen järviluonto ja vapaa-ajan asuminen nähdään, saaristo-ohjelman tavoin, elinkeinomahdollisuutena erityisesti hiljenevälle maaseudulle. Järvet, saaret ja ranta-alueet nähdään vahvuuksina, joita kestävästi hyödyntämällä voidaan vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja tukea tasapainoista aluekehitystä. Saaristoohjelma sisältää Etelä-Savon kannalta katsottuna monia kannatettavia tavoitteita ja toimenpide-esityksiä, mutta ohjelmaan ei kuitenkaan sisälly niiden toimeenpanoon tarvittavaa omaa rahoituskehystä.

Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman 2012-2015 alueellinen merkitys Työ- ja elinkeinoministeriön 26.6.2012 hyväksymä kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma sisältää kaupunkipolitiikan keskeiset tehtävät ja toimenpiteet vuosiksi 2012-2015. Ohjelma pohjautuu hallitusohjelmaan ja valtioneuvoston päätökseen alueiden kehittämisen tavoitteista 20112015. Mikkeli oli hakemassa kaupunkisopimusta uusissa kansallisissa INKA-ohjelmissa yhdessä Kajaanin ja Kokkolan kanssa yläteemalla ”Vihreämmän teollisuuden ratkaisut”. Savonlinna oli Mikkelin kanssa laadittavan kumppanuussopimuksen kautta mukana neuvotteluissa. Tavoitteena oli yhdistää kaupunkien resurssit ja kaupunkien alueilla oleva osaaminen ja yritykset laajemman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Keskeiset kehittämisen teemat olivat materiaali- ja energiatehokkuus, tuottavuuden parantaminen, ympäristöhaittojen minimointi, innovaatiotoiminta, uusi yrittäjyys ja aluekehitys. Kyseinen kaupunkikonsortio ei päässyt mukaan INKA-ohjelmaan. Nämä kaupunkien valinnat ovat maakunnan strategian ja maakuntaohjelman painotusten mukaisia, joten teemoja edistetään osana muuta aluekehittämistä maakunnassa.

9

Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategia Maakunnan visio ja strategiset päämäärät Etelä-Savo päivitti oman maakuntastrategiansa vuonna 2012. Työ tehtiin tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, korkeakoulujen ja oppilaitosten, järjestökentän sekä muiden aluekehityksen keskeisten toimijatahojen kanssa. Tarkistettuun strategiaan on kirjattu yksiin kansiin maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja tahtotila pitkän aikavälin tavoitellusta kehityksestä. Maakuntavaltuusto hyväksyi tarkistetun strategian marraskuussa 2012. Maakuntaohjelma on strategian toimeenpanon keskeinen työkalu. Siinä sovitaan maakuntastrategian toteuttamiseksi tarvittavista tarkemmista tavoitteista ja toimenpiteistä. Maakuntaohjelma 2014-2017 laaditaan tarkistetun strategian linjausten pohjalta.

Strategian tavoitteena on löytää ne menestystekijät, joiden avulla maakunnan väestö- ja talouskehityksessä saadaan käänne parempaan, ja Etelä-Savo saadaan näkymään vahvemmin maakunnan ulkopuolella. Päätavoitteena on muuttovoittoinen ja taloudelliselta asemaltaan vahvistunut maakunta. Sisältöjen lisäksi päivittämisprosessissa kiinnitettiin huomiota myös strategian toimeenpanoon ja vastuunjakoon eri toimijoiden kesken.

Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -strategiassa uskotaan, että maakunnan menestyksen vahvimpana veturina toimii yritystoiminta. Yritystoiminnan menestys ja työpaikkatarjonta nähdään avaintekijöinä maakunnan menestykselle ja asukkaiden hyvinvoinnille. Kannattavat ja kilpailukykyiset yritykset luovat toimeentuloa sekä verotulojen kautta ylläpitävät julkista palvelutuotantoa.

Tavoitteena on, että Etelä-Savon avaintoimialat – kärkinään metsä, metalli ja matkailu – toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti.

Menestyvä yritystoiminta muodostaa yhdessä kolmen muun strategisen avainveturin – osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö, laadukkaat hyvinvointipalvelut, hyvä toimintaympäristö ­– toisiaan täydentävän synergisen veturiston, joka yhdessä vie maakuntaa kohti tavoitteitaan.

Uusiutuva Etelä-Savo 2020 –maakuntastrategia

VISIO 2020

Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020

• • • • • • •

yritystoiminta menestyy ja palvelut ovat laadukkaita huolehditaan erityisesti lapsiperheiden ja nuorten työmahdollisuuksista ja viihtymisestä toimitaan esimerkillisen ympäristövastuullisesti maailmanluokan kulttuuri- ja muut tapahtumat rikastavat elämisen laatua arki on sujuvaa ja turvallista sekä paikallisuus elävää puhdas luonto ja rikas kulttuuriympäristö luovat ainutlaatuiset edellytykset myös matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle Helsingin ja Pietarin läheisyys vauhdittaa elinkeinoelämää ja kulttuuria

MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA

OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ

LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT

HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti

Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä

Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta

Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta

Kansainvälistyminen

LÄPIKÄYVÄT NÄKÖKULMAT

KUVA 8. Uusiutuva Etelä-Savo 2020 - maakuntastrategia

10

Nuoret

Ympäristö

Maakuntaohjelman tavoitteet ja toimenpiteet Maakuntaohjelman tavoitteet 2014-2017 Päätavoitteet: muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous Ohjelman toimintalinjojen tavoitteet: ▪ ▪ ▪ ▪

Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin mallimaakunta Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta

Maakuntaohjelman toimintalinjat ja kehittämisen painopisteet 2014-2017

MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA

OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ

UUDISTUVA HYVINVOINTI

HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen

Palvelujen laatu ja vaikuttavuus

Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen

Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittämien

Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen

Avainalojen kehittäminen Teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen

Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta

Metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen

Tonttipalvelun tehostaminen Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen

L Ä P I K Ä Y V Ä T Vetovoima

N Ä K Ö K U L M A T Nuoret

Kansainvälistyminen

Ympäristö

KUVA 9. Maakuntaohjelman tavoitteet ja kehittämisen painopisteet toimintalinjoittain

Päätavoitteina muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous Etelä-Savon kehittämisen päätavoitteet maakuntaohjelmassa ovat väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi ja aluetalouden vahvistaminen.

MUUTTOLIIKE Nettomuutto ALUETALOUS BKT / asukas, € * BKT / asukas (indeksi, Suomi=100)

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Tavoite 2017

Tavoite 2020

-862

-790

-656

-366

-314

-239

-373

-957

-500

-233

-99

-246

-175

-79

120

400

74,5

75,0

16 930 17 913 18 611 19 583 20 753 21 581 22 381 25 001 24 817 23 434 24 470 25 815 66,3 66,7 67,4 70,1 71,3 71,9 71 73,5 71 72,6 73,4 73,7

11

Viime vuosien aikana muuttoliikkeessä on tapahtunut hienoista kohentumista. Suuret muuttotappioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy joinakin viime vuosina muuttovoiton puolelle. Vaikka nuoria lähtee paljon pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös Etelä-Savoon päin ja muuttotappio kääntyy plussalle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien.

2000-luvulla maakunnan muuttotase on ollut merkittävästi miinuksella nuorten 15-29 -vuotiaiden ikäryhmässä, joka hakeutuu opiskelemaan ja työelämään. Lasten (alle 14-vuotiaat) ja työssäkäyvien 30 vuotta täyttäneiden ikäluokat ovat 2000-luvulla olleet muuttovoittoisia, selvimmin eläkeikää lähestyvien ikäryhmässä.

KUVA 10. Kokonaisnettomuutto Etelä-Savossa 2004-2013, henkilöä keskimäärin vuodessa.

Koko väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi edellyttää, että maakunnassa on tarjolla opiskelu- ja työpaikkoja sekä virikkeellinen ympäristö eteläsavolaisille ja muualta tänne muuttaville nuorille. Lapsiperheille ja työmarkkinoilla oleville muuttajille on voitava tarjota työpaikan lisäksi erityistä ”bonusta”, jolla maakunta profiloituu edukseen. Etelä-Savossa se tarkoittaa sujuvaa arkea ja yhdistettynä ainutlaatuiseen luontoon ja erinomaiseen sijaintiin.

Etelä-Savon aluetalous on bkt-mittareilla tarkasteltuna jäljessä maan keskiarvosta, mutta maakunta on pystynyt hienoisesti parantamaan suhteellista asemaansa viime vuosina. Elinkeinoelämän ja talouden kehittymistä ovat viime vuosina leimanneet maailmantalouden heilahtelut ja kriisit. Etelä-Savon yrityskanta on pk-valtaista ja selvinnyt kohtuullisesti epävakaista viime vuosista.

Aluetalouden vahvistaminen edellyttää maakunnan omien vahvuuksien määrätietoista hyödyntämistä sekä yritystoiminnan edellytysten ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamista.

12

Läpikäyvinä teemoina vetovoima, kansainvälistyminen, nuoret ja ympäristö Etelä-Savo keskittää kehittämispanoksensa neljälle toimintalinjalle. Kunkin toimintalinjan toimenpiteissä otetaan huomioon maakuntaohjelman neljä läpikäyvää näkökulmaa – vetovoima kansainvälistyminen - nuoret - ympäristö.

Vetovoimainen Saimaan maakunta Etelä-Savon vahvat vetovoimatekijät – Saimaa, puhdas ympäristö, sujuva arki sekä hyvä sijainti ja saavutettavuus ja Venäjän läheisyys – tekevät Etelä-Savosta ainutlaatuisen maakunnan. Oikein hyödynnettyinä nämä vahvuudet antavat merkittävän kilpailuedun, jonka pohjalta voidaan houkutella lisää asukkaita, yrityksiä ja investointeja.

Maakunnan vahvuuksia ja tarjontaa on tehty tunnetuksi neljällä kärkiteemalla – Asu, Tee, Opi, Koe. Tavoitteena on ollut kohentaa Etelä-Savon yleistä imagoa, synnyttää myönteisiä mielikuvia alueesta sekä tuoda esille alueen monipuolista tarjontaa. Teemat ovat tukeneet hyvin maakuntastrategian toteutusta.

Asu. Saimaan maakunnasta löytyy hyvä arki ja ylelliset vapaa-ajan mahdollisuudet puhtaassa, turvallisessa ja edullisessa ympäristössä sekä neljä aidosti erilaista vuodenaikaa.

Etelä-Savon kaupungeista ja kunnista on helppo löytää osoite omalle kodille. Täällä voit oikeasti asua omakotitalossa järven rannalla, keskellä kaupunkia.

Tee. Saimaan maakunta on täynnä mahdollisuuksia yrittäjälle ja työntekijälle. Sopivaa tilaa kohtuullisin hinnoin, osaavia työntekijöitä sekä hyvät liikenneyhteydet muualle Suomeen ja vaikka miljoonakaupunki Pietariin. Nämä valtit ja hyvin toimivat palvelut ovat yritykselle terveen kasvun alustoja.

Opi. Etelä-Savo uskoo tutkimuksen ja koulutuksen voimaan. Turvallinen kouluympäristö ja osaavat opettajat luovat otollisen maaperän menestyksekkäälle opiskelulle ja taitojen kartuttamiselle. Laadukkaan perusopetuksen lisäksi maakunta tarjoaa monipuolisen valikoiman ammattiin johtavia opintoja kaikilla koulutuksen asteilla.

Koe. Etelä-Savossa on tuhansia tapahtumia ja kiinnostavia käyntikohteita kesät talvet. Saimaa, Puula, Kyyvesi ja tuhannet muut järvet sekä monipuolinen kulttuuritarjonta luovat puitteet elämyksille, joista syntyy hyvää mieltä ja muistoja.

Etelä-Savoa markkinoidaan jatkossakin erinomaisena paikkana elää ja asua, yrittää ja opiskella, viettää vapaa-aikaa sekä harrastaa liikuntaa ja kulttuuria. Maakunnan kärkitapahtumia, asumista, vapaa-ajanviettoa ja opiskelupaikkoja tehdään tunnetuksi valtakunnallisesti ja venäläisille kohderyhmille.

Kansainvälistyminen Etelä-Savossa ei eletä pullossa, vaan maakunnan toimijat – yritykset etunenässä – toimivat globaalissa kilpailu- ja markkinaympäristössä, josta ne hakevat yhteistyökumppaninsa ja asiakkaansa. Maakunnan kilpailukyky ja menestys on yhä enemmän riippuvainen kyvystämme kansainvälistyä ja hakea sitä kautta vahvempia asemia muuttuvassa toimintakentässä. Kansainvälistymisen näkökulma sisältää erityisesti markkinoihin ja yritystoimintaan vaikuttavan globalisaatiokehityksen, eri toimijoiden kansainvälisen vuorovaikutuksen maailmanlaajuisesti, Euroopassa, lähialueilla sekä valmiudet sijoittaa toimintoja ja rekrytoida työvoimaa ulkomailta.

Kansainvälisyys tulee saattaa osaksi eteläsavolaista arkea niin, että maakunnan toimijat, elinkeinoelämä sekä osaaminen suunnannäyttäjinä, integroituvat kansainväliseen kilpailu- ja markkinaympäristöön sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Oppilaitosten kannalta keskeistä on syventää kansainvälisiä verkostoja ja hyödyntää niitä kansainvälisten rahoituslähteiden hankinnassa. Kansainvälisyys tarjoaa alueen oppilaitoksille myös mahdollisuuden toimintakentän laajentamiseen, mm. koulutustuotteiden vientiin sisältyy kasvavaa potentiaalia.

Kansainvälisyys on nähtävä myös kansainvälisyysvalmiuksien luomisen näkökulmasta niin, että kansainvälisyys kuuluu luonnollisena osana eteläsavolaiseen arkeen. Venäjän ja Keski-Euroopan lisäksi yhteistyösuuntana on tulevaisuudessa enenevässä määrin Aasia.

13

Nuoret Tämän päivän nuoret ovat huomisen tekijöitä myös Etelä-Savossa, joten nuorten työllistyminen ja maakuntaan jääminen ovat maakunnan elinvoiman avaintekijöitä. Maakuntaohjelman valmistelun yhteydessä kartoitettiin kyselyllä ja haastattelemalla 15-29 -vuotiaiden nuorten mielipiteitä siitä, millaisena eteläsavolainen arki näyttäytyy maakunnassa asuville nuorille. Nuoret mieltävät Etelä-Savon ikääntyväksi, mutta lapsiperheiden suosimaksi alueeksi, jossa luontoarvoja kunnioitetaan. Nuorten halukkuus asua ja tehdä töitä Etelä-Savossa on korkea – jos vain työpaikka löytyy niin neljä viidestä nuoresta haluaisi elää alueella. Edulliset ja helposti saavutettavat harrastusmahdollisuudet, hyvät terveyspalvelut ja alueen luonnonarvot arvostettiin myös korkealle. Nuorten odotukset tulevaisuudelta ovat maltillisia – haaveena on työpaikka ja oma talo viihtyisässä elinympäristössä.

Nuoret kokevat Etelä-Savon lukioiden, ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulutarjonnan varsin monipuoliseksi. Sensijaan yliopistokoulutustarjontaa pidettiin suppeana, mikä nähtiin osasyyksi maakunnasta poismuuttoon. Opintojen jälkeen on kuitenkin halukkuutta palata takaisin kotiseudulle, jos työmahdollisuuksia vain järjestyy.

Mitä paremmin nuori viihtyy alueella opiskelujen aikana, sitä varmemmin hän jää sinne myös opintojen jälkeenkin. Tämän vuoksi nuoret toivovat kuntien, järjestöjen ja asukkaiden kiinnittävän huomiota siihen, miten opiskelijat noteerataan paikkakunnalla ja kuinka heidät otetaan vastaan.

Vetovoimainen koulutus ja laadukkaat sekä monipuoliset työmahdollisuudet ovat alueellisen kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä. Pienenevien ikäluokkien, vähenevän työikäisten määrän ja edelleenkin alhaisen koulutustason kanssa kamppailevalle Etelä-Savolle on erityisen tärkeää huolehtia osaamisrakenteistaan tavoilla, jotka tukevat niin työelämän tarpeita kuin nuorten odotuksia ammattiin kouluttautumisesta. o

Jos työpaikka löytyy, niin suurin osa nuorista (80%) haluaa elää ja tehdä työtä Etelä-Savossa.

o

Työuransa alussa olevia nuoria on rohkeasti työllistettävä ja autettava kiinnittymään alueelle. Työpajat, oppisopimukset ja harjoittelupaikat ovat myös tärkeitä polkuja nuorten työllistymisessä.

o

Työpaikan lisäksi nuoret arvostavat harrastusmahdollisuuksia, hyviä terveyspalveluja ja viihtyisää ympäristöä luontoarvoineen.

o

Etelä-Savon oppilaitoksilla on vetovoimaa, mutta opiskelijoiden vastaanottamiseen ja alueelle ”kotouttamiseen” tulee kiinnittää lisähuomiota .

Ympäristö Etelä-Savossa ympäristö - luonnonvarat ja luontoarvot, ekokilpailukyky ja rakennettu ympäristö on vahvuus ja mahdollisuus, jota kestävästi hyödyntämällä vahvistetaan maakunnan elinvoimaa. Ympäristö on kilpailukykytekijä, jossa on Etelä-Savon osalta vielä paljon ammennettavaa. Ympäristötietoisuuden kasvaessa ympäristöarvojen vaaliminen ja kestävän kehityksen arvojen mukaiset toimintatavat nousevat yhä tärkeämmiksi imagotekijöiksi. Kuluttajien ympäristöarvojen korostuminen ohjaa tuotekehitystä ja tuotantoprosesseja. Ympäristön pilaantuminen ja luonnonvarojen rajallisuus tiukentavat ympäristösäädöksiä ja luonnonvarojen käytön sääntelyä. Etelä-Savossa ympäristön arvo on huomattu jo varhain ja maakunnassa on toimittu aktiivisesti hyvän ympäristön ja kestävän kehityksen puolesta. Ekotehokkuus on keskeisenä tavoitteena yritystoiminnan kehittämisessä, mutta myös asumisessa, vapaa-ajan toiminnoissa ja liikkumisessa. Maakuntaohjelman toimintalinjoilla tavoitellaan kautta linjan ympäristöllisesti kestävää kehitystä. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ympäristö ja kestävä kehitys sekä luontoarvojen ja taloudellisen toiminnan yhteensovittaminen. Etelä-Savo on ainoana maakuntana allekirjoittanut TEM:n kanssa Cleantech-lupauksen.

Ympäristöteknologia on yksi Etelä-Savon valituista kärkialoista, jota tuetaan alan koulutuksella ja tki-toiminnalla. Senkin kohdalla menestyminen rakentuu jatkossa yhä enemmän kykyyn synnyttää, siirtää ja kaupallistaa uutta, innovatiivista osaamista. Maakuntaan synnytetyt ympäristöalan osaamiskeskittymät kuten Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vihreän kemian laboratorio muodostavat kasvualustan osaamisintensiivisten tki-toimintojen vahvistamiselle.

14

Ilmastonmuutokseen varaudutaan maakuntaohjelmassa uusiutuvan energiankäytön ja tutkimuksen lisäämisellä, vaikuttamalla yhdyskuntarakenteeseen sekä liikkumistarpeisiin ja -muotoihin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on otettu huomioon myös maa- ja metsätalouden kehittämisessä sekä vesivarojen käytössä. Savojen ilmasto-ohjelman 2025 toimenpide-esitykset ovat suurelta osin mukana maakuntaohjelmassa.

Eurooppa 2020 -strategian keskeisiä tavoitteita on kestävä kasvu, joka edellyttää puolestaan vähähiilistä yhteiskuntaa. Itä- ja Pohjois-Suomessa vuosina 2014-2020 toteutettavan EU:n Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman yhtenä temaattisena tavoitteena on vähähiilinen talous. Ohjelman EAKR-rahoituksesta tulee kohdentaa vähintään 25 % vähähiilistä taloutta edistävään toimintaan, mikä huomioidaan hankevalintoja tehtäessä.

15

Toimenpiteet toimintalinjoittain TL 1. MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Tavoite: Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti

MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti

T o i m e n p i d e k o k o n a i s u u d e t

Kehittämisen painopisteet 2014-2017

1. Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen

2. Avainalojen kehittäminen

2.2 Metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen

2.3 Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen

2.1.1 Teknologiateollisuuden muutokset ja uudistuminen

2.2.1 Puuraaka-aineen markkinoille tulo

2.3.1 Saimaa-teeman vahvistaminen

1.2 Sukupolven- ja omistajavaihdosten edistäminen

2.1.2 Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen

2.2.2 Monipuoliset ja kestävät metsien käsittelymenetelmät

2.3.2 Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet

1.3 Uuden yritystoiminnan synnyttäminen

2.1.3 Ympäristö- ja ekotehokkuus kilpailuetuna

2.2.3 Kilpailukykyiset maaseutuyritykset

2.3.3 Palvelutuotannon monipuolistaminen

1.4 Uusien kaupallisten mahdollisuuksien etsiminen

2.1.4 Uusiutuvan energiatuotannon vahvistaminen

2.2.4 Elintarvikkeiden arvo- ja toimitusketjujen kehittäminen

2.3.4 Liiketoiminnan kansainvälistyminen

2.1 Teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen

1.1 Tuottavuuden nostaminen

Kehittämisen painopisteet 2014 - 2017: Avaintoimenpiteet  

Kasvatetaan maakunnan yritysten tuottavuutta ja vientiä Optimoidaan metsäraaka-aineen arvoketju

KILPAILUKYKY Kasvuyritysten määrä

2009

2010

2011

15

12

14

Vienti (milj. €)

451

Viennin osuus kokonaistuotannosta (viennin arvo/BKT), %

11,3

16

2012

2013

Tavoite 2017

Tavoite 2020

18

20

11,8

12

431

Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen Yleisperustelut Maakunnan keskeisimmät vientiä harjoittavat toimialat ovat pitkän aikaa olleet puutuoteteollisuus ja teknologiateollisuus, jotka kytkeytyvät vahvasti metsäteollisuuteen. Usean vuoden ajan ovat globaalin kilpailun ja taloudellisen taantuman vaikutukset näkyneet myös Etelä-Savossa.

Yritysten liiketoimintamahdollisuudet ovat kysynnän vähentymisen vuoksi heikentyneet. Uutena kasvualana on kuitenkin tullut matkailu, joka suhdanteista ja monien muiden toimialojen heikkenemisestä huolimatta on kasvanut viime vuosina huomattavasti.

Kaiken kaikkiaan yritysten kannattavuus on edellisen taantuman jäljiltä heikko, vaikka liikevaihdon kasvu on ollut koko maan keskimääräistä tasoa. Eteläsavolaisten yritysten omavaraisuusaste on onneksi varsin korkea (45 %, vuonna 2012), mikä on auttanut taantuman yli. Aluebarometri 2014 mukaan talouden epävarmuus on näkynyt mittauksissa keväästä 2008 lähtien.

Yleiset kehitysnäkymät ovat heikentyneet kaikilla aloilla ja ekonomistien arviot ovat varovaisia talouden kasvusta. Kaupanala ei enää riitä pitämään edellisten vuosien tapaan taloutta kasvuuralla, mutta viennin odotetaan kääntyvän hitaaseen kasvuun 2014. Saha- ja puutuoteteollisuudessa onkin elpymisen merkkejä.

Merkittävä osa suurimmista työllistäjistä Etelä-Savossa on suuryritysten tuotannollisia yksiköitä, joiden suhteen päätökset tehdään muualla kuin maakunnassa. Varsinainen voimavara tulevaisuudessa ovat nykyiset keskisuuret, pääosin eteläsavolaisten omistamat yritykset, joilla on halu menestyä ja kasvaa. Pk-yritysten rooli työllistäjänä ja kasvun tekijöinä kasvaa sitä mukaa kuin suurteollisuuden painoarvo hupenee. Menestyminen nopeasti muuttuvassa, globalisoituneessa ja kovenevan kilpailun toimintaympäristössä edellyttää yrityksiltä kilpailukyvyn jatkuvaa vahvistamista, joissa osaaminen, erikoistuminen, yhteistyö ja verkostoituminen sekä kansainvälistyminen ovat avaintekijöitä. Yritysten menestyminen rakentuu yhä vahvemmin kykyyn hyödyntää, soveltaa ja kaupallistaa uutta, innovatiivista tietoa ja osaamista.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017 Tpk 1: Tuottavuuden nostaminen Tuottavuuden nostaminen edellyttää uusiutumista ja uuden teknologian hyödyntämistä. Lisäksi yritysten on panostettava johtamis- ja tuotantoprosesseihin sekä henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin, jotta yritysten kilpailukyky vahvistuisi.

Toimenpiteet:  Turvataan yritysten investointikyky ja -mahdollisuudet  Terävöitetään yritysten johtamista  Nostetaan henkilöstön osaamistasoa Tpk 2: Sukupolven- ja omistajavaihdosten edistäminen Sukupolven- ja omistajavaihdosten hallittu toteuttaminen edellyttää toimenpiteitä jotta yrityskanta uusiutuisi. Näiden prosessien edistäminen tulee toteuttaa laajassa yhteistyössä, jolloin yritysten neuvontapalveluiden paras osaaminen ja hyvät käytänteet tulisivat tarpeeksi ajoissa vaihdosta suunnittelevien tietoon ja tehokkaasti hyödynnettyä.

Toimenpiteet:  Kehitetään yritysneuvontatyötä (erikoistuminen)  Toteutetaan toimijoiden yhteiskampanjoita (yhteinen viesti)

17

Tpk 3: Uuden yritystoiminnan synnyttäminen Sukupolven- ja omistajavaihdoksista huolimatta maakunnassa lopettaa satoja yrityksiä. Yrityskannan kasvattamiseksi on maakuntaan saatava uutta yritystoimintaa. Se edellyttää sekä yritysten houkuttelemista alueelle hyödyntäen mm. Invest in Finland Itä-Suomen palveluita että yhteistyön vahvistamista ja konkreettisia toimintamalleja alueen oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on, että yrittäjyysosaaminen kasvaisi ja kynnys uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi alenisi. Julkisten toimijoiden, ja erityisesti yritysneuvontapalveluiden, yhteistyö on uuden yritystoiminnan synnyttämisessä ensiarvoisen tärkeää.

Toimenpiteet:  Synnytetään ja ylläpidetään kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille  Panostetaan yrittäjyysvalmiuksiin ja yrittäjyyskasvatukseen  Tuetaan uusien, monimuotoisten yrittäjyyskonseptien syntymistä  Turvataan hyvät julkiset neuvontapalvelut Tpk 4: Uusien kaupallisten mahdollisuuksien etsiminen Kilpailu globaaleilla markkinoilla ja kasvu edellyttävät uusiutumista, uusien tuotteiden kehittämistä ja kaupallistamista sekä yrityksille uusien markkinoiden etsimistä. Eteläsavolaiselle pkyritysjoukolle markkinoiden kasvattaminen vaatii enenevässä määrin laajempaa yhteistyötä ja käytännön myyntiosaamista sekä uudenlaisia toimintatapoja, sillä teknologian kehittymisen myötä kaupan toimintatavat ovat muuttuneet.

Toimenpiteet:  Kasvatetaan myynti- ja markkinointiosaamista  Edistetään verkostoitumista ja yhteistyötä  Edistetään vientiä ja kansainvälistymistä  Kehitetään uusia ja kilpailukykyisiä tuotteita  Hyödynnetään sähköisiä kauppapaikkoja

Etelä-Savon avainalojen kehittäminen Teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen

Yleisperustelut Energiakysymykset ovat tulevina vuosina keskeisellä sijalla niin Etelä-Savon kuin koko maailmantalouden kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energian tuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen vuoksi keskeinen tavoite.

Ympäristökilpailukyky on kiinteässä yhteydessä yrityksen kustannus- ja laatukilpailukykyyn, sillä tuotteiden ja tuotannon pelkkä ympäristöystävällisyys ja tuotannon ympäristövastuullisuus eivät yksin riitä tekemään yrityksestä menestyvää, mikäli yritys ei samalla ole kustannustehokas. Tuottavuutta voidaan lisätä parantamalla materiaali- ja energiatehokkuutta (ekotehokkuutta). Samalla, kun tehostetaan luonnonresurssien käyttöä ja ehkäistään ympäristöön kohdistuvaa haitallista kuormitusta, lisätään myös yritysten liiketaloudellista kannattavuutta. Maakunnassa panostetaan Cleantech -liiketoiminnan kasvattamiseen kaikilla aloilla, mutta erityisesti teknologia- ja puutuoteteollisuudessa, ja hyödynnetään niissä Cleantechin tuomia mahdollisuuksia.

18

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017 Tpk 1: Teknologiateollisuuden muutokset ja uudistuminen Uusiutuva energia on ala, jolla eteläsavolaiset yritykset voivat kehittää ja kaupallistaa uusia vientituotteita. Erityisen paljon odotuksia on metsäbioenergian sekä nestemäisten ja kiinteiden biopolttoaineiden tuotannon investointien käynnistymisestä alueella. Energiatehokkuus tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia myös kapeiden erikoisalojen korkean teknologian yrityksille, joita toivottavasti maakuntaan syntyy lisää.

Toimenpiteet:  Edistetään energiateknologian uusien innovaatioiden syntyä  Kehitetään yhteistyöverkostoja  Edistetään teknologiateollisuuden tuotekehitystä ja laitevalmistusta  Turvataan kuitu- ja prosessiteollisuuden kilpailukyky  Panostetaan teolliseen internetiin 1) 1)

Teollisella internetillä tarkoitetaan älykkäiden laitteiden ja analytiikan sekä ihmisten työn tehokasta yhdistämistä teollisissa- ja palveluprosesseissa. Esim. etäluettavat sähkömittarit tai teollisten konevalmistajien tarjoamat monitorointi- ja optimointipalvelut.

Tpk 2: Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Puurakentaminen on erityisesti ympäristön sekä aluetalouden ja työllisyyden kannalta kestävä ratkaisu. Samalla voidaan lisätä puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia. Etelä-Savossa on erinomaisia mahdollisuuksia lisätä puun ja puubiomassan käyttöä ja kehittää niistä aivan uusia tuotteita ja palveluja.

Puurakentaminen ja puutuotteet ovat keskeinen osa kehittyvää biotaloutta. Jotta toimiala kehittyisi, tarvitaan myös teollisen rakentamisen hankinta- ja hankeprosessien kehittämistä ja yhteistyökumppaneiden aitoa sitoutumista puurakenteisten kohteiden toteuttamiseen. Lisäksi tarvitaan eri puolilla Suomea toteutettavien puurakentamiskohteiden ratkaisujen ja kokemusten systemaattista kokoamista uusien puurakentamishankkeiden tueksi.

Toimenpiteet:  Turvataan investointi- ja toimintaedellytykset  Edistetään puuraaka-aineen tuottamista ja markkinoille saamista  Edistetään puukerrostalorakentamista  Kehitetään uusia tuotesovellutuksia Tpk 3: Ympäristö- ja ekotehokkuus kilpailuetuna Cleantech -liiketoiminta kasvaa Suomessa yli 15 % vuodessa liikevaihdon ollessa vuonna 2012 yli 26 miljardia euroa. Cleantech-sektorin vahvuuksia ovat energiatehokkuus sekä uusiutuvan energian tuotanto-, siirto- ja jakelu. Tärkeitä aloja ovat jätteenkäsittely ja -kierrätys, puhtaat prosessit ja materiaalit sekä vesienkäsittely. Puhtaan teknologian ratkaisuille ja tuotteille voidaan ennustaa kasvavaa kysyntää tulevaisuudessa.

Toimenpiteet:  Tehostetaan metsäbiomassan käyttöä  Kehitetään hajautettua energiatuotantoa (CHP-laitokset ja biopolttoaineet)  Luodaan ympäristöturvallisuudesta kilpailuetu

19

Tpk 4: Uusiutuvan energiatuotannon vahvistaminen Energiantuotanto on tulevina vuosina keskeinen tekijä niin Etelä-Savon kuin koko maailman kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energiantuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen ansiosta alueen keskeinen tavoite.

Toimenpiteet:  Kehitetään raaka-aineen hankinnan arvoketjua  Varaudutaan metsäenergian tuotantoon kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa  Vahvistetaan energiayrittäjyyttä  Kehitetään uutta, uudistuvaa energiatuotantoa (aurinko, tuuli, vety)

Etelä-Savon avainalojen kehittäminen Metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen

Yleisperustelut Etelä-Savo on maan alkutuotantovaltaisimpia maakuntia, jonka taloudessa ja työllisyydessä maa- ja metsätaloudella on edelleen merkittävä asema tulevinakin vuosina. Muun maan tavoin Etelä-Savon maatalous on rakennemuutoksessa, jonka hallinnassa tarvitaan monipuolisia sopeutustoimia. Haasteena on vahvistaa maatilojen rakennetta ja kannattavuutta sekä aktiivitilojen määrän vähentyessä edistää ja monipuolistaa maaseudun pienyritystoimintaa. Runsaat metsävarat sekä puhtaan maa- ja puutarhatuotannon laadukkaat raaka-aineet antavat mahdollisuuksia jatkojalostukseen. Kuluttajien kasvava tietoisuus lisää turvalliseksi mielletyn luomu- ja lähiruoan kysyntää. Puhdas luonto, järvet ja rannat sekä kulttuuriympäristöt luovat pohjaa matkailuelinkeinolle.

Metsien taloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maakunnista suurin, alueella on vuosi vuoden jälkeen ollut maan suurimmat kantorahatulot. Puun käytön lisäämisessä ja monipuolistamisessa sekä jalostusasteen nostamisessa Etelä-Savolla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017 Tpk 1: Puuraaka-aineen markkinoilletulo Metsien pirstaleinen omistusrakenne voi tulevaisuudessa vaikuttaa raaka-aineen saantiin. Toimijayhteistyönä on syytä aktivoida metsän myyntiä, mikäli metsän hyödyntäminen on vähäistä. Puuraaka-aineen saatavuuden turvaamisessa voidaan hyödyntää metsävaratietoja, sähköisiä palveluita ja markkinapaikkoja. Toinen tulevaisuuden haaste on työvoiman saatavuus, sillä alalla on huono imago, tunnettuus ja ympärivuotinen työllistyminen. Tässä koulutuksen ja työelämän yhteistyö on avainasemassa.

Toimenpiteet:  Vaikutetaan metsänomistusrakenteeseen  Edistetään yrittäjämäistä metsänomistusta ja taloudellista ajattelua kestävällä tavallluonnonarvot huomioiden  Turvataan työvoiman saanti ja koulutus alueella Tpk 2: Monipuoliset ja kestävät metsien käsittelymenetelmät Metsävaltaisessa Etelä-Savossa metsäpalveluyrittäjien määrää, osaamista ja verkostoitumista tulee lisätä. Metsälakimuutosten ja uusien käsittelyvaihtoehtojen myötä osaaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tällaisia ovat metsätalouden vesiensuojelu (uudet työvälineet ja työtavat), luonnonhoitotyö, Metso-ohjelman ja ympäristötukien hyö20

dyntäminen ja maisemanhoito. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulee huomioida metsien hoitomenetelmissä, puulajeissa, puun korjuussa, terminaaleissa ja muussa logistiikassa. Lisäksi tulee varautua ääri-ilmiöihin ja muihin tuhoihin.

Toimenpiteet:  Kehitetään toimitusketjuja  Kehitetään osaamista ja palvelujen tarjontaa  Huomioidaan mahdollisuudet metsien monikäytössä ja monimuotoisuudessa  Varaudutaan ilmastonmuutokseen Tpk 3: Kilpailukykyiset maaseutuyritykset Eteläsavolainen maaseutu elää muutoksessa, johon sopeutuminen edellyttää monipuolisia ja ennakkoluulottomia toimenpiteitä niin yritystoiminnan kuin palvelujen järjestämisen saralla.

Yritysten kannattavuus ja yritystoiminnan monipuolistaminen on avainasemassa maaseudun elinvoiman ylläpitämisessä. Sopeutumista helpottaa se, että joka kolmannella eteläsavolaisella tilalla on jo nykyisellään maatalouden ohessa muuta yritystoimintaa. Runsaat metsävarat sekä puhtaan elintarviketuotannon raaka-aineet antavat mahdollisuuksia jatkojalostukselle. Kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus vahvistaa luomun ja lähiruoan mahdollisuuksia. Puhdas luonto, järvet ja rannat sekä kulttuuriympäristöt luovat pohjaa matkailuelinkeinolle.

Toimenpiteet:  Parannetaan maatilojen kannattavuutta  Monialaistetaan maaseudun yritystoimintaa  Edistetään maaseutumatkailua (ruoka- ja mökkimatkailu) Tpk 4: Elintarvikkeiden arvo- ja toimitusketjujen kehittäminen Elintason nousun myötä kasvaa myös ympäristötietoisuus ja sitä myöten myös kiinnostus puhtaaseen ruokaan. Tämä luo mahdollisuuksia maakunnan tuotteiden ja -osaamisen viennille. Markkinoiden tuntemisessa, markkinoinnin kohdejoukon tavoittamisessa sekä markkinoille pääsyssä on kuitenkin paljon kehitettävää. Opittavaa on mm. markkinoinnissa tärkeiden sähköisten markkinointikanavien tuntemisessa.

Toimenpiteet:  Kehitetään lähi- ja luomuruoan jalostusta ja logistiikka  Hyödynnetään järvikalaa ja kehitetään sen jalostusta ja logistiikkaa  Hyödynnetään sähköisiä kauppapaikkoja  Luodaan yhteisiä brändejä lähielintarvikkeille

Etelä-Savon avainalojen kehittäminen Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen

Yleisperustelut Matkailutoimiala on merkittävä osa maakunnan elinkeinoelämää. Matkailun aluetaloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maan keskiarvoa suurempi. Maakunnan matkailun kokonaiskuva ei rakennu matkailukeskusten varaan, vaan muodostuu lukuisista ympäri maakuntaa toimivista ja toisiinsa verkottuneista suhteellisen pienistä matkailuyrityksistä. Etelä-Savon matkailuelinkeinolle luonto, turvallisuus ja helppo saavutettavuus Pietarin alueelta ovat vahvuustekijöitä.

Maakunta tunnetaan vahvana kesämatkailualueena, mutta tulevaisuudessa kasvua on haettava niin matkailusesongin kuin vapaa-ajan asumisenkin laajentamisesta ja mm. talvikaudelle sijoittuvista uusista sesongeista, etenkin joulun ja uudenvuoden ajasta.

21

Matkailu- ja palveluelinkeinojen kehittymisen kannalta on oleellista edelleen kehittää ja vahvistaa verkostomaisia tuotteita ja palveluita. Tarvitaan entistä laajempia yhteistyöverkostoja, jotka ylittävät toimiala- ja maantieteelliset rajat ennakkoluulottomalla tavalla. Tuotteistamisen lisäksi kaivataan investointeja uusiin kohteisiin sekä korjausinvestointeja vanhoihin rakenteisiin, jotka eivät kaikilta osin vastaa tämän päivän asiakaskunnan tarpeisiin.

Matkailun lähivuosien tavoitteita ja toimenpiteitä on käsitelty tarkemmin Etelä-Savon matkailustrategiassa.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017 Tpk 1: Saimaa-teeman vahvistaminen Saimaan alueen yhteinen tahto tulla kansainväliseksi matkailukohteeksi, edellyttää Saimaateeman arvojen ja sisällön tarkistamista sekä hallintaa ja kehittämistä niin maakunnan kuin koko Saimaan alueen toimijoiden pitkäjänteisellä, yhteisellä työllä.

Toimenpiteet:  Saimaa-brändin ja sen hallinnan kehittäminen sekä brändin arvojen ja sisällön määrittäminen  Sitoutuminen Saimaan matkailun kehittämiseen ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle  Saimaa-viestin vahvistaminen niin tuotekehityksessä kuin yhteismarkkinoinnissa  Ns. Saimaa-klusterin synnyttäminen yhteistyöllä, johon sitoutuvat mm. matkailu-, design- ja luomutuotannon alalta kärkiyritykset, jotka näkevät Saimaa-kontekstin tuoman lisäarvon Tpk 2: Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet Sisällöntuotanto ja palvelumuotoilu antavat avaimia matkailuyritysten liikevaihdon ja tuottavuuden kasvuun, matkailualan kasvuun. Maakunnan matkailun hajanainen aluerakenne asettaa omat haasteensa alan kehittymiselle. Aluerakenne myös luo perustan ja edellytykset verkostoitumisen ja yhteistyön tekemiselle.

Toimenpiteet:  Yhteisten linjausten mukaisten Saimaa-sisältöjen tuottaminen palvelumuotoilun keinoin  Pienten, laadukkaiden palveluyksiköiden verkostomaisen toiminnan kehittäminen  Profiloituminen mökkimatkailun kautta: nostetaan mökki ja rantasauna kärkituotteiksi  Teemallisten palvelukokonaisuuksien luominen (kulttuuri, ruoka, kalastus, reitistöt, hyvinvointi) ja tarjonnan kehittäminen Tpk 3: Palvelutuotannon monipuolistaminen Vapaa-ajan asukkaat ja venäläiset asiakasvirrat tuovat mahdollisuuksia mm. terveys- ja hyvinvointipalveluiden tarjoamiselle sekä kaupan palvelujen vilkastumiseen.

Toimenpiteet:  Hyödynnetään vapaa-ajan asukkaat palvelutuotannon kohderyhmänä  Parannetaan palvelujen saatavuutta (ml. mobiilit jakelukanavat)  Edistetään hoiva- ja terveys- ja liikuntapalvelujen tarjontaa  Panostetaan maakunnan ulkopuolelle tarjottavien sekä erityisesti business to business -palvelujen kehittämiseen.

22

Tpk 4: Liiketoiminnan kansainvälistyminen Matkailualan kasvu syntyy liiketoiminnan kansainvälistymisen ja monipuolistumisen kautta.

Keskeistä on kasvuhaluisten yritysten kansainvälistymisen tukeminen.

Toimenpiteet:  Alueellisten ja temaattisten yritysverkostojen tukeminen tuotteistamisessa ja markkinoinnissa: edistetään ja edesautetaan yritysten kykyä tehdä kansainvälistä matkailuliiketoimintaa  Elinkeinon uudistumiskyvyn turvaaminen  Kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin kehittäminen  Kansainvälisten investointien ja operaattorien houkutteleminen Saimaalle  Kasvun edellytysten vahvistaminen ja esteiden poistaminen kasvuhaluisissa yrityksissä

Maakuntaohjelman toimeenpanon vastuutus toimijoittain =osallistuu = tukee ■ = vastaa Maakuntaohjelman toimenpiteet

MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA

Yritykset Kunnat ja Maakuntak-yhtymät

liitto

ELY

Kork.koul.

AVI

ja tutk.lait. laitokset

Oppi-

Järjestöt

Metsäk.

Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen Tuottavuuden nostaminen Sukupolven ja omistajavaihdosten edistäminen Uuden yritystoiminnan synnyttäminen Uusien kaupallisten mahdollisuuksien etsiminen Teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen Teknologiateollisuuden muutokset ja uudistuminen Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Ympäristö- ja ekotehokkuus kilpailuetuna Uusiutuvan energiatuotannon vahvistaminen Metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen Puuraaka-aineen markkinoilletulo Monipuoliset ja kestävät metsien käsittelymenetelmät Kilpailukykyiset maaseutuyritykset Elintarvikkeiden arvo- ja toimitusketjujen kehittäminen Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen Saimaa-teeman vahvistaminen Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet Palvelutuotannon monipuolistaminen Liiketoiminnan kansainvälistyminen

23

TL 2. OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Tavoite: Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelmää ja kärkiosaamisajojen menestystä

OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä

Kehittämisen painopisteet 2014-2017

1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen

2. Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen

3. Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta

T o i m e n p i d e k o k o n a i s u u d e t

Innovaatiokärjet 2.1 Aluelähtöisen tutkimus- ja koulutustarjonnan profilointi

1.1 Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminen

3.1 Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit

1.2 Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen

2.2 Laadukkaat ja ajantasaiset opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt

3.2 Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus

1.3 Ohjauspalveluiden uudistaminen

2.3 Taloudellisesti Kestävien yhteistyömallien syventäminen kouluasteiden välillä ja niiden sisällä

3.3 Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit

1.4 Vetovoimaiset työmarkkinat

2.4 Venäjän kieli-, yhteiskunta- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen

Kehittyvät kärjet 3.4 Digitaalinen tiedonhallinta

3.5. Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiot

Kehittämisen painopisteet 2014 - 2017: Avaintoimenpiteet Tuetaan nuorten kouluttautumista, työelämään siirtymistä ja maakuntaan kiinnittymistä  Turvataan osaavan työvoiman saatavuus, vahvistetaan koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin työelämälähtöisyyttä  Kaupallistetaan ja kansainvälistetään soveltavaa TKI-toimintaa 

24

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TYÖLLISYYS Työllisyysaste 15-64vuotiaat

60,6

60,1

61,1

63

63,1

63

Nuorten (15-24-v.) työttömien osuus ko. ikäisestä työvoimasta, % Alle 25-v työttömät (poikkileikkaustieto ko. vuoden tammikuulta) OSAAMINEN 1 221 Peruskoulun jälk tutkintoa vailla olevat 2529-v, henkilöä - prosenttia ikäryhmästä 17

21,6

20,4

20,8

20,9

19,5

* edellyttää

64,3

64,8

62,3

63,8

65,2

15,7

12,6

15,5

20,1

17,3

15,7

1 079

908

804

1 061

1 226

1 075

1 060

62,7

65,2

1 157

1 009

1 008

1 001

961

1 000

1 004

1 033

1 039

1 092

1 106

1 101

16,3

14,3

14

13,9

13,5

14,3

14,7

15,1

14,7

15,1

15,2

15,4

65,8

1 144

Tavoite Tavoite 2017 2020 68,9*

70,7*

13,0

12,0

800

700

12,5

10,0

58 000 työpaikkaa ja tavoiteväestöä vuonna 2017 57 000 työpaikkaa ja tavoiteväestöä vuonna 2020

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Yleisperustelut Työvoiman saatavuuden ja osaamistason turvaamiseksi on edelleen kehitettävä eri koulutuksen tasot kattavia, opiskelijoiden näkökulmasta joustavasti toimivia ja alueen elinkeino- ja työelämää palvelevia koulutusväyliä. Etelä-Savossa keskeisiä 2020-luvun kysymyksiä tulee olemaan se, mistä osaavaa työvoimaa saadaan elinkeinoelämän tarpeisiin. Maakunnan väestön keski-ikä on maan korkeampia ja mikäli työpaikkojen määrä tulee säilymään nykyisellä tasollaan, on ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tehtävä tällä maakuntaohjelmakaudella 2014 – 2017.

Vastauksena tähän haasteeseen on luotava malleja, joissa keskiössä ovat yritysten ja oppilaitosten entistä tiiviimpi yhteistyö. Työelämälähtöisyyden turvaamisessa keskeistä on tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi pitkällä aikavälillä. Nyt tehtävät koulutukselliset ratkaisut heijastuvat vuosien päähän. Tämä edellyttää tuekseen tulevaisuuden muutostrendien sekä määrällistä että laadullista ennakointia. Tavoitteena on mahdollistaa joustava reagointi toimintaympäristön muutoksiin sekä osaamisen kehittämistarpeiden huomioiminen pitemmällä aikavälillä.

Työelämän ja koulutuksen nivelvaiheet ovat kriittisiä paikkoja, joiden sujuvoittamiseen on keskitettävä toimenpiteitä. Ensimmäinen kriittinen vaihe on siirtyminen peruskoulusta toiselle asteelle. Vastavalmistuneiden siirtyminen koulutuksesta työelämään on niin ikään taitekohta, jota pitää uusin tavoin pystyä tukemaan. Siirtymävaiheiden sujuvoittamista voidaan edesauttaa koulutuksen työelämälähtöisyyttä vahvistamalla. Työelämälähtöisyyden vahvistamisessa ja työelämän ja opiskelun integroinnissa tulee kehittää moniammatillisia ohjausmenetelmiä, jotka mahdollistavat koulutuksen ja työelämän mahdollisimman tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen integroitumisen.

Alueen vetovoimaisuus rakentuu keskeisesti työstä ja koulutuksesta. Maakunnassa toimivat oppilaitokset ovat tunnustetun laadukkaita ja niiden vetovoimaisuutta tulee tuoda entistä voimakkaammin esille. Maakunnan profiilin nosto osaamisintensiivisenä alueena on keskeinen tavoite. Nuorisoikäluokan pienentyessä tulee aikuiskoulutuksen rooli olemaan entistäkin tärkeämpää. Monipuolinen ja laadukas aikuiskoulutus tulee olemaan tärkeä alueellinen kilpailutekijä. Kaikilla koulutusasteilla jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä uudelleenkoulutuksen tarjontaan panostetaan entistä enemmän. Etelä-Savossa on hyvä edellytykset profiloitua alueeksi, jossa osaamista on mahdollista kehittää jatkumona. Maakunnassa on myös erittäin hyvät edellytykset toimia erilaisten pilot-mallien kokeilualueena.

25

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017

Tpk 1: Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminen Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistämisessä tulee luoda konkreettisia yritysten tarpeesta lähteviä toimintamalleja sekä palveluita. Keskeisenä tavoitteena on se, että oppilaitokset pystyvät tarjoamaan opiskelijoille mahdollisimman hyvät valmiudet työelämää varten. Yksi teemoista on yrittäjämäisen työskentelyn vahvistaminen osana työelämävalmiuksien kehittämistä.

Toimenpiteet:  Kehitetään opiskelijoiden ja opettajien työelämäyhteyksiä  Konseptoidaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyömalleja  Vahvistetaan työelämävalmiuksia ja yrittäjyysosaamista Tpk 2: Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen Ennakointi on kytkettävä tiiviisti osaksi eri organisaatioiden suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja. Nykyisin eri organisaatiot tekevät paljon ennakointityötä, osin päällekkäinkin. Tästä johtuen on syytä tiivistää yhteistyötä eri ennakointitoimijoiden ja niiden vetämien prosessien kesken. Yhteistyön tehokkaampi organisointi nostaa laadukkuutta ja käytettävyyttä. Koulutusja osaamistarpeiden ennakointi mahdollistaa elinkeinoelämän tarpeiden huomioimisen koulutuksen suuntaamisessa. Nykyisin ennakoinnissa fokus on lähinnä määrällisessä ennakoinnissa.

Määrällisellä ennakoinnilla on oma paikkansa, mutta sen rinnalla tulisi kehittää laadullisia ennakoinnin muotoja. Huomioitava seikka on myös se, että työ itsessään muuttuu. Tulevaisuuden työelämä rakentuu mm. teknisille ratkaisuille, joita ei ole vielä edes olemassa. Näin ollen ennakointimenetelmillä pitää pystyä visioimaan tulevaa päätöksenteon pohjaksi. Ennakoinnissa pitää pystyä myös ennakoimaan työelämän muutoksia – visioimaan sitä, millainen on tulevaisuuden työelämä. Ennakointityössä tulee hyödyntää entistä enemmän tutkimuksellista tietoa.

Toimenpiteet:  Luodaan maakunnallinen ennakointimalli, joka ottaa huomioon yritysten kasvu- ja kehittymisedellytykset  Jalkautetaan ennakointitietoa oikea-aikaisen päätöksenteon tueksi  Vahvistetaan laadullista ja joustavaa ennakointia  Haetaan uusia malleja maailmalta (visionäärinen ennakointi)  Luodaan mittaristo laadullisen ennakoinnin tueksi Tpk 3: Ohjauspalveluiden uudistaminen Ohjauspalveluiden keskiössä ovat koulutusta ja työelämää tukevat ratkaisut paikalliset erityisolot huomioiden linkittyneenä valtakunnallisiin linjauksiin. Ohjauspalveluiden uudistamisessa sitoudutaan elinikäisen oppimisen ja ohjauksen sekä nuorisotakuun maakunnallisiin tavoitteisiin, joissa korostetaan verkostojen yhteistyötä sekä moniammatillisia, -alaisia ja -hallinnollisia yhteistyön malleja sekä ” yhden oven ” -periaatetta palveluiden järjestämisessä. Ohjauspalveluiden uudistamisessa fokuksessa on entistä voimakkaammin asiakaslähtöisten toimintamallien kehittäminen. Tavoitteena on mahdollistaa pitkät ja eheät työurat, joissa siirtymävaiheet koulutuksesta työhön ja työstä koulutukseen tukevat jatkuvuutta. Ohjauspalveluiden kokonaisuudessa tulee huomioida monikulttuurisuus ja monikulttuurisen ohjauksen osaaminen. Ohjaus hahmotetaan elämänkaarimallina ja sillä on liittymäpintoja hyvinvointipalveluiden kokonaisuuteen, joita on osaltaan täsmennetty Uudistuva hyvinvointi-luvussa.

Toimenpiteet:  Sitoudutaan verkostomaisesti toimiviin ratkaisuihin  Vahvistetaan moniammatillisia toimintamalleja  Luodaan eteläsavolaisia ohjaamokonsepteja  Vahvistetaan elämänkaariajattelua ohjauksessa  Tuetaan nuorten koulutukseen ja työhön hakeutumista  Huolehditaan vastavalmistuneiden työllistymisestä  Tuetaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä 26

Tpk 4: Vetovoimaiset työmarkkinat Etelä-Savon väestörakenne on sen kaltainen, että lähitulevaisuudessa osaavasta työvoimasta tulee olemaa kova kilpailu. Maakunnan oma ikäluokka ei riitä täyttämään avautuvia työpaikkoja. Suotuisan työpaikkakehityksen turvaamiseksi Etelä-Savon tulee systemaattisesti kehittää ratkaisuja, jotka mahdollistavat joustavien työmarkkinoiden luomisen maakuntaan. Näin ollen on tärkeää, että Etelä-Savo profiloituu entistä voimakkaammin osaamisintensiivisenä alueena, jossa on mm. mahdollisuus täydentää osaamista joustavasti. Aikuiskoulutuksen merkitys korostuu ikäluokkakehityksen ja työelämän yhä nopeutuvien muutosten johdosta. Tässä Etelä-Savolla on hyvät mahdollisuudet hakea omaa vahvaa profiilia.

Osaavan työvoiman saatavuuteen liittyy tiiviisti myös ulkomaalaisen työvoiman rekrytointikysymykset. Maakunnassa ei tällä hetkellä ole akuuttia tarvetta ulkomaalaisen työvoiman laajamittaiseen rekrytointiin, mutta työvoimatarvetta on seurattava tiiviisti, jotta aktiivitoimenpiteitä voidaan käynnistää tilanteen niin vaatiessa.

Toimenpiteet:  Nostetaan maakunnan profiilia osaamisintensiivisenä alueena  Monipuolistetaan muunto- ja pätevöittämiskoulutustarjontaa  Mahdollistetaan moniosaajuus – Kohti moduuleista muodostuvaa koulutusrakennetta  Turvataan osaavan työvoiman saatavuus maakunnan ulkopuolelta rekrytoitavalla työvoimalla  Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä

Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen

Yleisperustelut Etelä-Savon vahvuuksia ovat monipuoliset ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet. Maakunnan oppilaitokset toimivat monipuolisesti niin kansallisissa kuin kansainvälisissä verkostoissa. Positiivisen kehityksen turvaamiseksi Etelä-Savossa panostetaan koulutusjärjestelmän toimivuuteen ja kattavuuteen. Näin varmistetaan koko ikäluokalle mahdollisuus perusasteen jälkeiseen koulutukseen ja tarjotaan myös aikuisille edellytykset kasvattaa osaamistaan ja vahvistaa ammattitaitoaan. Kaikki kouluasteet ovat isojen rakenteellisten muutosten alla. Tästä huolimatta on ensiarvoisen tärkeä panostaa koulutuksen laadun kehittämiseen. Koulutuksen laatu on keskeinen kilpailutekijä niin vetovoimassa kun läpäisynkin parantamisessa.

Toisen asteen koulutuksen näkökulmasta oleellista on toisen asteen muodostama kokonaisuus – lukio ja ammatillinen toinen aste. Tulevaisuuden kysymyksiä on se, millaisella rakenteella toimiva toinen aste on opiskelijan näkökulmasta paras. Esille nousee myös erikoistuminen koulutuksessa ja uudenlaisten koulutusmallien kehittäminen toiselle asteelle. Toisen asteen koulutuksen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen, yhteistyömallia tullaan edelleen kehittämään ja tiivistämään niin, että turvataan riittävän tasokas ja mahdollisimman hyvin opiskelijoiden saavutettavissa oleva toisen asteen koulutusverkosto. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta esille nousevat myös mittakaava-asiat eli koulutuksenjärjestäjien kokoaminen laajempiin kokonaisuuksiin. Yhteistyösuuntina ovat myös ammattikorkeakoulut ja yliopistotoimijat, joiden kanssa olisi mahdollista kehittää TKI-toimintaa sekä yhteisiä opintokokonaisuuksia/ opintojen osia.

Maakunnan ammattikorkeakouluilla on laaja koulutustarjonta ja ne tarjoavat monia mahdollisuuksia niin maakunnan omille nuorille kuin laajemminkin kansallisesti ja kansainvälisesti. Ammattikorkeakoulujen useaa maakuntaa koskeva tiivis yhteistyö vahvistaa ammattikorkeakoulujen asemaa koulutuskentässä tehostamalla niiden toimintaa ja antamalla paremmat edellytykset erikoistumiseen ja keskinäiseen työnjakoon. Tämä luo ammattikorkeakouluille edellytyk27

siä TKI-toimintojen vahvistamiseen ja suuntaamiseen tukemaan ympäröivän alueen elinkeinoelämän tarpeita. Ammattikorkeakoulut erikoistuvat nykyistä enemmän omille strategisille painopistealueilleen. Näillä alueilla ne ovat uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen eturintamassa. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminta on työelämälähtöistä ja työelämää sekä opetusta palvelevaa. Ammattikorkeakouluja ohjaava lainsäädäntö sekä rahoitus muuttuvat 2014 vuoden alussa, jolloin TKI-toiminnan volyymi määrittää myös perusrahoitusta. Ammattikorkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen on myös tulevan ohjelmakauden kehittämisen kärkiä.

Maakunnassa on laadukasta, kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyistä yliopistokoulusta ja -tutkimusta. Tarjonta on kuitenkin fokusoitunutta, mikä merkitsee sitä, että merkittävä osa yliopistoihin hakeutuvista nuorista opiskelee maakunnan ulkopuolella. Maakunnan kannalta suuri merkitys on TKI-toiminnan suuntaamisella ja sillä miten yliopistot kytkeytyvät maakunnan elinkeinoelämän kehittämiseen. Yliopistosektorin osalta on keskeisenä profiloituminen ja erikoistuminen luontaisille osaamisalueille, joissa vahvistetaan valtakunnallisesti kilpailukykyistä koulutustarjontaa. Yliopistokeskuksen potentiaali tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään mm. kokeilemalla tutkinnonosien suorittamista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tämä tuo yliopistotasoista koulutustarjontaa saataville Etelä-Savoon entistä laajemmin.

Etelä-Savon maakuntaohjelmassa kaikkien kouluasteiden keskeiset kehittämistoimenpiteet esitetään yhdessä. Tällä osaltaan haetaan eri koulutusasteiden välisiä synergiaetuja ja maakunnallisen koulutustarjonnan yhteistyöstä nousevaa nopeaa reagointivalmiutta osaamistarpeiden muutoksiin.

Maakuntaohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä tullaan täsmentämään laatimalla vuonna 2014 Etelä-Savon koulutuksen ja tutkimuksen toimenpideohjelma. Toimenpideohjelmasta on tarkoitus luoda rullaava prosessi ja se tulee olemaan osa joka toinen vuosi laadittavaa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelua osaamis- ja koulutustarpeiden osalta.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017 Tpk 1: Aluelähtöisen tutkimus- ja koulutustarjonnan profilointi Koulutusrakenteen pitää pystyä vastaamaan niiden alojen tarpeisiin, joissa työvoimatarpeen on ennakoitu kasvavan tulevaisuudessa kaikilla kouluasteilla. Toisaalta maakunnan vahvuutena on profiloituminen tiettyjen erityisalojen valtakunnallisena kouluttajana. Tätä asemaa on pystyttävä entisestään vahvistamaan osaamista kehittämällä. Koulutuksen kytkeytyminen tutkimusja innovaatiotoimintaan on keskeinen osa koulutusjärjestelmän kehittämistä. Maakunnassa pitää olla valmiudet vastata uusiin koulutuksellisiin tarpeisiin, jotka nousevat elinkeino- ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kautta.

Toimenpiteet:  Turvataan koulutustarjonta työvoimavaltaisilla aloilla (sote, palvelut, teollisuus)  Turvataan koulutustarjonta vahvoilla erityisosaamisen aloilla – ml. valtakunnallinen koulutusrooli  Mahdollistetaan alueen elinkeino- ja innovaatiorakennetta tukevat uudet koulutusavaukset  Vahvistetaan alueen elinkeino- ja innovaatiorakennetta tukevaa soveltavaa tutkimusta Tpk 2: Laadukkaat ja kehittyvät opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämisessä on lähdettävä uudenlaisesta ajattelumallista, jossa luokkamuotoisen opetuksen rinnalla kehitetään erilaisia tapoja oppia. Oppimisympäristöjen luomisessa on huomioitava eri alojen yhteisten oppimisympäristöjen luominen ja sekä yrittäjyyttä tukevat oppimisympäristöt. Ympäristökasvatus integroidaan opetussisältöihin. Ympäristökasvatuksessa korostuu alueen omat lähtökohdat ja se tulee integroida tiiviisti TKI-toimintaan.

28

Toimenpiteet:  Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti opetuksessa  Tehostetaan etäopiskelumahdollisuuksien käyttöä  Luodaan erilaisia yhdistelmiä oppilaitosmuotoisen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen toteuttamiseksi esim. oppisopimusmallien tehokas käyttöönotto ja integraatio oppilaitosmuotoiseen koulutukseen  Vahvistetaan TKI-rakenteiden hyödyntämistä oppimisympäristöinä Tpk 3: Taloudellisesti kestävien yhteistyömallien syventäminen kouluasteiden välillä ja niiden sisällä Resurssien niukentuessa on haettava maakuntaan soveltuvia yhteistyömalleja, joissa mm. koulutusvastuita on pystyttävä jakamaan organisaatioiden kesken. Erityisosaaminen ja erikoistuminen turvaavat mahdollisimman laaja-alaisen koulutustarjonnan maakunnassa. Tämän lisäksi on pyrittävä luomaan koulutuksellisia jatkumoita koulutusasteelta toiselle. TKI-toiminta kytkeytyy aidosti kaikkiin kouluasteisiin ja linkittyy vahvasti oppimisympäristöihin.

Tulevalla maakuntaohjelmakaudella oppilaitosten kannalta keskeistä on syventää kansainvälisiä verkostoja ja hyödyntää niitä konkreettisesti kansainvälisten rahoituslähteiden hankinnassa.

Kansainvälisyys tarjoaa alueen oppilaitoksille myös toimintakentän laajentamista - mm. koulutustuotteiden viennissä on tulevaisuudessa kasvava potentiaali. Kansainvälistyminen on nähtävä myös kansainvälistymisvalmiuksien luomisen näkökulmasta – kansainvälisyys on osa arkea.

Toimenpiteet:  Tarkastellaan ammatillisen toista astetta ja lukiokoulutusta kokonaisuutena opiskelijalähtöisesti  Rakennetaan yhteistyömalleja täydennyskoulutukseen  Luodaan joustavia opintopolkuja eri koulutusasteiden välille  Yhteistyömallien vakiinnuttaminen TKI-toiminnassa kaikkien kouluasteiden kesken  Tiivistetään kansainvälistä yhteistyötä  Toimintamallien ja osaamisen vienti – palvelukonseptit  Koulutusviennin konseptointi, tuotteistaminen ja markkinointi (sisältäen vaihtoohjelmat) Tpk 4: Venäjän kieli- ja yhteiskunta- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen Venäjän kieli- ja kulttuuriosaamista tulee edelleen vahvistaa, jotta pystytään palvelemaan elinkeinoelämän tarpeita.

Toimenpiteet:  Mahdollistetaan venäjänkielen opiskelu kaikilla kouluasteilla – mahdollisuudet kehittää kielitaitoa jatkumona  Vahvistetaan venäläisen kulttuurin tuntemusta

Älykkäästi erikoistunut tutkimus ja innovaatiotoiminta Yleisperustelut Maakunnan menestyksen ja kestävän kasvun merkittävä osatekijä on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. TKI-toiminnan tavoitteena on vahvistaa maakunnan osaamispohjaisia toimialoja sekä aktivoida ja kehittää uusia ja kasvavia erikoistumisaloja. Lähtökohtana on alueen elinkeino- ja työelämän tarpeista nouseva soveltava tutkimus, jota toteutetaan tiiviissä yhteistyössä elinkeino- ja työelämän sekä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Tämä edellyttää valintoja, jotka pohjautuvat maakunnan pitkäjänteiseen osaamisen keittämiseen ja älykkääseen erikoistumiseen.

29

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja osaamisen kehittymistä edistävät tarkoituksenmukaiset ja toimivat TKI-ympäristöt. Etelä-Savossa on panostettu TKI-toiminnan kehittämiseen ja toimialakohtaisten innovaatioympäristöjen luomiseen mm. merkittävien toimintaa tukevien infrastruktuuri-investointien muodossa sekä toimijoiden välistä yhteistyötä tiivistämällä ja yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita toteuttamalla.

Jatkossa TKI-toimintojen kehittämisen tavoitteena on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä sisältäen seuraavia osaamisalueita:  Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit  Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus  Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit  Digitaalinen tiedonhallinta  Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiot Myös palvelualojen innovaatioympäristöä kehitetään tavoitteena luoda käyttäjälähtöisiä, toimijoiden yhteisiä palveluprosesseja yritys- ja innovaatiopalveluiden tuottamiseen.

Alueellisten TKI-organisaatioiden yhteyksiä kansallisiin ja erityisesti kansainvälisiin tutkimusverkostoihin ja –konsortioihin vahvistetaan. Maakunnan toimijoiden tiivis yhteistyö mahdollistaa myös yrityksille suunnattujen palveluiden kehittämisen. Etelä-Savo on TKI-toimintojen kehittämisessä sitoutunut eri yhteistyösuuntiin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistyvän yhteistyön ja strategisten liittoutumisten myötä koulutuksen vetovoima kasvaa ja maakunnan kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017 Innovaatiokärjet: Innovaatiokärjet pohjautuvat Etelä-Savossa tehtyyn pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Näillä kärjillä on tunnistettavissa nopeasti kaupallistettavia sovellutuksia.

Tpk 1: Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit Metsävarojen innovatiivinen hyödyntäminen biotalouden näkökulmasta on Etelä-Savolle merkittävä mahdollisuus. Metsäbiomassan hyödyntämisessä on maakunnalla pitkä perinne. Tähän kytkettynä materiaalitekniikan osaaminen ja sen soveltaminen uusiin biopohjaisiin raaka-aineisiin, vahva kattila- ja logistiikkaosaaminen, sekä kuitu- ja prosessiosaamisen teollinen yhteistyö antavat vahvan pohjan eteläsavolaiselle erikoistumiselle.

Toimenpiteet:  Kehitetään puiden jalostusta ja tuotantoa  Jalostetaan ainespuuta  Kehitetään korkean jalostusasteen tuotteita ja tuotantoprosesseja Tpk 2: Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus Painopisteen keskeinen sisältö on veden puhdistukseen ja veden laadun hallintaan liittyvät uudet ratkaisut sekä materiaalikierrätyksen, sivuainevirtojen ja jätteen hyötykäytön kehittäminen. Tällaisia ratkaisuja ovat esim. älykäs veden laadun monitorointi, vedenpuhdistusratkaisut ja lietteiden käsittelytekniikat sekä materiaalitehokkuus ja biohajoavien orgaanisten materiaalien hyötykäyttö.

Toimenpiteet:  Kehitetään teollisuuden ja yhdyskuntien kestävää vesitaloutta  Luodaan älykkäät kokonaisratkaisut puhtaan ympäristön turvaamiseen

30

Tpk 3: Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit Materiaaliteknologia – erityisesti ohutkalvopinnoitteet ja lujitemuovit – on ollut pitkään Etelä-Savossa kehittämispanostuksien kohteena. Haasteena on toiminnan kapeus ja TKI-painotteisuus sellaisella alueella, jossa markkinat, käyttökohteet ja kilpailu ovat vahvasti kansainvälistä. Jatkossa painopisteenä ovat uudet lujite- ja metallimateriaalit ja -rakenteet kone- ja laitevalmistuksen sekä kuljetusvälinetekniikan käyttöön, älykkäiden pinnoitteiden ja painetun älykkyyden kehittäminen sekä pinnoituksella saatavien uusien sähköisten ja kemiallisten ominaisuuksien tutkimus. Sovelluskohteina ovat esim. painettava elektroniikka, anturit, aurinkoenergia. älypakkaukset, indikaattorielementit.

Toimenpiteet:  Vähähiilisyyttä ja materiaalitehokkuutta edistävät kevyet, kestävät materiaalit ja prosessit  Kehitetään pintamateriaaleja ja pinnoitteita sekä niille uusia sovelluskohteita  Kehitetään ja kaupallistetaan uusia materiaaliyhdistelmiä

Kehittyvät kärjet: Kehittyvien innovaatioalojen sovellutukset ovat vielä TKI-vaiheessa ja niiden kaupallistamisessa on vielä kartoittamattomia mahdollisuuksia.

Tpk 4: Digitaalinen tiedonhallinta Digitaalisuudessa on kyse tuotanto- ja palveluprosessien tehostamisesta, jossa korostetaan ennen kaikkea digitaalisessa muodossa olevien tietojen hallintaa. Digitaaliset prosessit tuottavat aikaisempaa helpommin hallittavissa olevaa tietoa, joka mahdollistaa tiedon päälle rakennettavia uudenlaisia palveluita ja prosesseja. Digitaalinen tietojenhallinta edellyttää kuitenkin tiedonhallinnan prosessien (tiedon synty, varastointi, levittäminen) systematisointia. Teollinen internet voidaan nähdä uutena teollisena vallankumouksena, joka uudistaa erityisesti teollisuuden palveluliiketoimintaa ja tarkoittaa internetin mahdollisuuksien omaksumista teolliseen käyttöön.

Toimenpiteet:  Kehitetään teollisen internetin uusia sovelluksia palveluliiketoiminnassa  Jalostetaan sähköistä tietoa hyötykäyttöön  Kehitetään arjen digitaalisia ratkaisuja Tpk 5: Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiot Maakunnan profiili luomutuotannossa on kiistaton. Innovatiivisten yhteistyömallien luominen koko lähiluomuketjuissa on tärkeää monesta syystä. Tähän kytkeytyvät toimenpide-ehdotuksina innovatiiviset logistiikka- ja jakeluratkaisut sekä innovatiiviset, verkostomaiset liiketoimintamallit, joilla lyhyiden lähiluomuketjujen ja pidempien luomuelintarvikkeiden ketjujen kannattavuutta ja tehokkuutta lisätään. Älykkäät elintarviketurvallisuuden ratkaisut kattavat uudenlaiset ruokaturvallisuutta ja elintarvikkeiden jäljitettävyyttä sekä raaka-aineiden alkuperän tunnistamista edistävät ratkaisut, olivat ne sitten ohjelmistoja, sovelluksia, palveluita, toimintamalleja, pakkauksia tai viestinnällisiä ratkaisuja. Painopisteessä tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ruokaturvallisuuden innovaatioilla.

Toimenpiteet:  Synnytetään luomun tuote- ja tuotantoinnovaatioita  Luodaan älykkäitä elintarviketurvallisuuden ratkaisuja

31

Maakuntaohjelman toimeenpanon vastuutus toimijoittain =osallistuu = tukee ■ = vastaa Maakuntaohjelman toimenpiteet

OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminen Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen Ohjauspalveluiden uudistaminen Vetovoimaiset työmarkkinat Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Aluelähtöisen koulutus ja koulutustarjonnan profilointi Laadukkaat ja ajantasaiset opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Taloudellisesti kestävien yht.työmallien syventäminen koul.asteiden välillä ja niiden sisällä Venäjän kieli-, yhteiskunta- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit Digitaalinen tiedonhallinta Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiot

32

Yritykset Kunnat ja Maakuntak-yhtymät

liitto

ELY

Kork.koul.

AVI

ja tutk.lait. laitokset

Metsäk.

Oppi-

Järjestöt

TL 3. UUDISTUVA HYVINVOINTI Tavoite: Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta

UUDISTUVA HYVINVOINTI

Kehittämisen painopisteet 2014-2017

1. Palvelujen laatu ja vaikuttavuus

T o i m e n p i d e k o k o n a i s u u d e t

Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta 2. Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

1.1 Työvoiman ja palvelujen alueellisen saatavuuden turvaaminen

2.1 Hyvinvointia edistävien kehittämisrakenteiden vahvistaminen

1.2 Palveluinnovaatioiden ja teknologian hyödyntäminen

2.2 Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen

1.3 Hyvinvointiyrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistaminen

2.3 Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittäminen

1.4 Nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen

2.4 Kansalaistoiminnan ja osallisuuden vahvistaminen

2.5 Terveellisten elämäntapojen vahvistaminen

Kehittämisen painopisteet 2014 - 2017: Avaintoimenpiteet Tuetaan voimavaroja kokoavaa paikallista hyvinvointipolitiikkaa, sekä uusia palvelu- malleja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön pohjalta  Vahvistetaan ennaltaehkäiseviä palveluja sekä kansalaisten omaa toimintaa hyvinoinnin edistämiseksi  Tuetaan uusia toimintamalleja työhyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen vahvistamiseksi 

33

Palvelujen laatu ja vaikuttavuus

Yleisperustelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on suurten uudistusten edessä. Lainsäädännöllä toteutettavien rakenteellisten uudistusten rinnalla tarvitaan myös paikallisella tasolla toteutettavaa, tehokasta ja vaikuttavaa hyvinvointialan kehittämistoimintaa. Hyvinvointipalvelujen laatu ja vaikuttavuus nousevat korostetusti esille palvelujen kehittämisessä, kun palvelutuotantoon kohdennettavia resursseja ei voida enää entiseen tapaan kasvattaa.

Etelä-Savossa väestön ikääntymiskehitys vaikuttaa keskeisellä tavalla maakunnan tulevaisuuden näkymiin. Vanhusväestön määrän kasvu näkyy hoito- ja hoivapalvelujen tarpeen lisääntymisenä. Epäedullinen huoltosuhde aiheuttaa kuntien taloudelle suuria paineita, kun palvelutarpeet kasvavat samalla, kun työikäisen väestön suhteellinen osuus pienenee. Positiivisena mahdollisuutena nähdään palvelutarpeiden kasvun kanavoituminen osin myös yksityisen palvelukysynnän ja yritystoiminnan piiriin.

Hyvinvointipalvelujärjestelmä muodostuu julkisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin palveluista. Kunnilla on päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Voimavaroja kokoavalla paikallisella hyvinvointipolitiikalla kyetään lisäämään merkittävästi palvelujärjestelmän laatua ja vaikuttavuutta. Palvelujärjestelmän hajanaisuus aiheuttaa tehottomuutta ja turhia kustannuksia. Asiakkaiden osallistumista ja asiakasnäkökulmaa on tarpeen vahvistaa palvelujen kehittämisessä. Myös teknologian parempi hyödyntäminen lisää palvelujärjestelmän tehokkuutta.

Hyvinvointialan yritystoiminnan vahvistamista pidetään tärkeänä sekä palvelujärjestelmän toimivuuden, että aluetalouden näkökulmasta. Myös järjestöjen tuottamalla vertaistuella ja vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys hyvinvointirakenteiden kokonaisuudessa. Maakuntaohjelmassa tuetaan palvelutuotannon kehittämistä kumppanuus- ja monituottajamallien pohjalta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö myös ikääntyy ja eläköityminen alalla on lähivuosina runsasta. Työvoiman saatavuus on jatkossa yksi kriittinen tekijä hyvinvointipalvelujen turvaamisessa. Maakuntaohjelmassa varaudutaan kilpailun kiristymiseen työvoimasta ja sen laajenemiseen uusille ammattialoille.

Hyvinvointialan Kumppanuuspöytä on maakunnassa luotu innovaatio- ja kehittämisrakenne, jolla pyritään vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin ja ohjaamaan tältä osin myös maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista. Kumppanuuspöytä vakinaistetaan pysyväksi hyvinvointialan innovaatio- ja kehittämisrakenteeksi, jolla vahvistetaan hallinto- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja hyvinvointialan strategista ja pitkäjänteistä kehittämistoimintaa.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017 Tpk 1: Työvoiman ja palvelujen alueellisen saatavuuden turvaaminen Etelä-Savossa noin viidennes työvoimasta saa elantonsa terveys- ja sosiaalipalvelualan tehtävistä. Työvoiman ikärakenteesta johtuen eläköityminen kiihtyy lähivuosina ja alalle aukeaa runsaasti työpaikkoja. Jatkossa alan työpaikkojen täyttyminen edellyttää entistä useammin työvoiman rekrytointia myös oman alueen ulkopuolelta. Työvoiman saatavuus on muodostunut ongelmaksi jo nyt joissakin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Etelä-Savossa joudutaan varautumaan siihen, että rekrytointivaikeudet uhkaavat laajentua myös hoiva-alan tehtäviin. Tämä tulee aiheuttamaan kriittisen tekijän myös laajenevien vanhuspalvelujen toteutumiselle.

Toimenpiteet työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on määritelty maakuntaohjelman Toimintalinja 2:ssa. Hyvinvointialan vastuulla on kehittää alueiden ja työpaikkojen vetovoimaa niin, että ne kykenevät vastamaan lisääntyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta. Mielekkäitä työn 34

sisältöjä, hyvää johtamista, sekä työyhteisöjen toimivuutta tulee jatkossa tarkastella hyvinvointialalla myös työvoiman saatavuuden näkökulmasta.

Etelä-Savossa asutus painottuu muuta maata enemmän harvaan asutuille maaseutualueille ja pieniin taajamiin. Palvelujen saatavuuden turvaaminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttävät panostusta uusien toimintamallien kehittämiseen. Palvelujen järjestämisessä on luotava innovatiivisia toimintamalleja, joissa hyödynnetään joustavasti erilaisia paikallisia resursseja sekä tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia.

Toimenpiteet:  Tuetaan hyvinvointialan työpaikkojen vetovoimaa ja kykyä kilpailla osaavasta työvoimasta  Tuetaan uusien palvelumallien kehittämistä palvelujen alueellisen saatavuuden turvaamiseksi  Tuetaan kumppanuus- ja monituottajamalleja julkisen ja yksityisen ja kolmannen sektorin palveluyhteistyön kehittämisessä Tpk 2: Palveluinnovaatioiden ja teknologian hyödyntäminen Etelä-Savossa nähdään hyvät edellytykset kysyntä- ja tarvelähtöiselle hyvinvointialan innovaatiotoiminnalle. Innovaatiotoiminta edellyttää verkostorakenteita, joissa kyetään yhdistämään erilaisten toimijoiden kokemusta ja osaamista systemaattiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Alueella on vahvaa hyvinvointialan osaamista sekä alueen ammattikorkeakouluissa, että myös alueella ja yhteistyössä toimivissa yliopistoyksiköissä. Etelä-Savossa on myös luotu yhteistyö- ja kehittämisrakenne – hyvinvointialan Kumppanuuspöytä, joka tarjoaa hyvän pohjan hyvinvointialan innovaatiorakenteen luomiselle.

Teknologiset ratkaisut liittyvät vahvasti tämän päivän palveluinnovaatioihin. Teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja kehittämistyön tuloksia ei ole kyetty täysimääräisesti hyödyntämään.

Etelä-Savon vahvuuksina voidaan pitää vahvaa tieto- ja viestintätekniikkaan (ICT) osaamista, sekä myös sähköisten palvelujen kehittämiskokemusta, mitä on kertynyt mm. sairaanhoitopiirien toteuttaman kehittämistyön yhteydessä.

Toimenpiteet:  Tuetaan alueen ongelmista ja haasteista lähtevää innovaatio- ja kehittämistoimintaa, jossa huomioidaan käyttäjälähtöisyyden ohella pyrkimys sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen.  Luodaan hyvinvointialan innovaatiorakenne, joka pohjautuu systemaattiseen tutkimusja kehittämistoimintaan ja yhteistyöhön palvelun käyttäjien, kuntien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.  Tuetaan tieto- ja viestintäteknologian (ICT) hyödyntämistä hyvinvointipalvelujen järjestämisessä, saavutettavuudessa ja palvelujen kehittämisessä.

Tpk 3: Hyvinvointiyrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistaminen Väestön ikääntyminen ja palvelutarpeiden kasvu avaavat myös mahdollisuuksia yritystoiminnan kasvulle Etelä-Savossa. Omaehtoisen palvelukysynnän arvioidaan lisääntyvän sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muissa hyvinvointipalveluissa. Myös asiakkaiden valinnanvapauden, sekä julkisen ja yksityisen välisen palveluyhteistyön odotetaan lisääntyvän ja kasvattavan yritystoiminnan edellytyksiä. Matkailuun kytkeytyvät ja luontolähtöiset hyvinvointipalvelut tarjoavat maakunnalle myös erinomaisia mahdollisuuksia vahvistaa yritystoimintaa ja sitä kautta myös aluetaloutta ja työllisyyttä.

Terveys- ja sosiaalipalvelualalla oli Etelä-Savossa vuonna 2011 runsaat viisisataa yritystoimipaikkaa, jotka työllistivät 1 900 henkeä. Yritystoimintaa on syntynyt sekä kuntien palveluhankintojen, mutta lisääntyvästi myös kuluttajien markkinaehtoisen kysynnän pohjalta. Erityisesti kotiin tuotettavien hoito- ja hoivapalvelujen kysynnän odotetaan kasvavan väestön ikääntyessä ja uusien sukupolvien tullessa vanhuusikään.

35

Alan yritystoiminta on pienyritysvaltaista, mutta keskittymistä on tapahtunut erityisesti hoivaja terveyspalvelualalla. Markkinoiden toimivuus edellyttää vahvaa paikallista yritystoimintaa, jonka toimintaedellytysten vahvistamista pidetään maakuntaohjelmassa tärkeänä. Myös kuntien palvelustrategioissa ja hankintamenettelyissä tulee huomioida elinkeinopoliittiset ja kilpailulliset näkökohdat.

Maakunnassa on valmisteltu kumppanuusyhteistyön pohjalta toimenpideohjelma hyvinvointialan yritystoiminnan vahvistamiseksi. Maakuntaohjelmassa tuetaan toimenpideohjelman tavoitteiden toteuttamista, sekä siihen liittyvää kumppanuusyhteistyötä.

Toimenpiteet:  Tuetaan kuntien palvelustrategioiden ja hankintamenettelyjen kehittämistä, jotta hyvinvointialan yrittäjyydelle voidaan luoda pitkäjänteinen ja ennustettava toiminta ympäristö.  Tuetaan hoiva- ja kotipalveluyritysten verkostoitumista ja kasvua.  Kehitetään yrityspalveluja ja toimijoiden yhteistyötä niin, että hyvinvointialan yritystoiminnan toimintaedellytykset vahvistuvat ja sen erityispiirteet tulevat palveluissa huomioiduiksi.  Kehitetään hyvinvointiin ja luontolähtöisyyteen liittyvää matkailu- ja palveluliike toimintaa  Tuetaan palvelusetelimallin käytön laajentamista sosiaali- ja terveyspalveluissa, sekä riittävän laajojen palvelusetelialueiden syntymistä.

Tpk 4: Nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen Etelä-Savon maakunnassa nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia pidetään tärkeänä strategisena tavoitteena. Väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi edellyttää, että maakunnassa on tarjolla opiskelu- ja työpaikkoja, sekä virikkeellinen ympäristö eteläsavolaisille sekä muualta muuttaville nuorille.

Tehdyn selvityksen mukaan suurin osa nuorista haluaisi elää ja tehdä töitä Etelä-Savossa, jos vain työmahdollisuuksia löytyisi1. Kotiseutu, perhe, luonto ja asuinympäristö houkuttavat nuoria elämään Etelä-Savossa tai palaaman tänne, jos työmahdollisuuksia vain löytyy. Nuoret arvostavat myös hyviä terveyspalveluja ja liikkumismahdollisuuksia. Vaikka kotiseutu ja perhe ovat nuorille tärkeitä asioita, he korostavat, että Etelä-Savon on pysyttävä ”maailman menossa” mukana.

Työ- ja koulutusmahdollisuuksien ohella nuorten hyvinvoinnin edistäminen edellyttää syrjäytymisen ehkäisyä. Tämä voi toteutua vahvistamalla yhteisöllisyyttä, jota syntyy esimerkiksi, harrastusten, palvelujen toimivuuden, kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen kautta.

Alueella on viime vuosina kehitelty uudenlaisia lapsiperheiden ja nuorten palveluja ja työmuotoja, joissa keskeistä on voimavarojen kokoaminen hallinto- ja sektorirajat ylittävän yhteistyön avulla. Kehittämistyötä jatketaan ja uudella ohjelmakaudella syntyneiden hyvien käytäntöjen pohjalta.

Toimenpiteet:  Luodaan toimintamalleja, joiden avulla voidaan lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia palvelujen kehittämisessä, yhdyskuntasuunnittelussa ja päätöksenteossa.  Tuetaan nuorten omaehtoisuuteen pohjautuvia toimintamalleja, joilla vahvistetaan alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa erityisesti nuorten näkökulmasta.  Tuetaan viranomaisyhteistyöhön perustuvia työllistämis- ja palvelumalleja, jotka tukevat nuorten sijoittumista omalle kotiseudulleen valmistumisensa jälkeen.  Ehkäistään nuorten syrjäytymistä vahvistamalla varhaista tukea sekä kehittämällä palvelukokonaisuuksia, joissa sovitetaan yhteen sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen sekä kulttuuri - ja nuorisotyön palveluja.

1)

Nuorten maakunta. Eteläsavolaisten nuorten mielipiteitä kotimaakunnasta. Etelä-Savon maakuntaliitto 2014.

36

Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Yleisperustelut: Etelä-Savo pyrkii strategiansa mukaisesti olemaan vuoteen 2020 mennessä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta. Maakuntaohjelmassa määritellään toimenpiteitä, joiden avulla voidaan edetä kohti kunnianhimoisen tavoitteen toteutumista.

Ihmisten hyvinvointi syntyy vuorovaikutuksessa läheisten ihmisten, lähiympäristön sekä yhteiskunnan ja sen palvelujärjestelmän kanssa. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Myös taiteella ja kulttuurilla on hyvinvointia vahvistava vaikutus lisätessään ihmisten mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja sosiaaliseen osallistumiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa mahdollisuuksien luomista terveyttä tukeville valinnoille, sekä riskitekijöiden tunnistamista ja haittojen ehkäisyä. Toiminta perustuu luottamukseen ihmisten omiin ja yhteisöllisiin voimavaroihin. Terveys- ja hyvinvointierojen tasaaminen on tärkeä yhteiskuntapoliittinen tavoite, ja sen toteuttamisessa osallisuutta ja tasa-arvoa vahvistavalla toiminnalla on keskeinen merkitys. Yhteiskunnallisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa sekä riskitekijöihin, että olosuhteisiin, joissa ihmiset tekevät päätöksiä ja valintoja.

Terveydenhuoltolain mukaan paikallisella tasolla päävastuu väestön hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan organisoinnista on kunnilla. Kuntien on terveydenhuoltolain mukaisesti seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia, sekä määriteltävä strategisessa suunnittelussaan tavoitteet, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole määritelty minkään yksittäisen hallintokunnan vastuulle, vaan se organisoidaan kunnissa poikkihallinnollisesti.

Maakuntaohjelmassa tuetaan toiminnan vakiinnuttamista osana kuntien johtamisjärjestelmää.

Samalla myös korostetaan toiminnan läpäisevyyttä ja tuetaan kehittämisrakenteiden ulottamista kattamaan kaikki kansalaisyhteiskunnan toimintasektorit. Maakunnallista toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tullaan vahvistamaan osana hyvinvointialan Kumppanuuspöytä-rakennetta.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä on keskeinen merkitys Etelä-Savon maakuntastrategiassa. Palvelujärjestelmässä painopistettä tulisi suunnata enemmän korjaavasta työstä ennakoiviin ja terveyttä ja hyvinvointia lisääviin toimiin. Helposti tavoitettavat, nk. matalan kynnyksen hyvinvointipalvelut kuuluvat ohjelman kehittämistavoitteisiin. Uusien palvelumallien suunnittelussa korostetaan kansalaisten omaa osallisuutta ja kansalaisjärjestöjen merkitystä.

Etelä-Savo on ikärakenteeltaan maan vanhin maakunta. Ikääntyminen ja vanhusväestön määrän kasvu lisäävät myös sairastavuutta ja hoito- ja hoivapalvelujen kysyntää. Tärkeää on tehostaa toimenpiteitä, joilla tuetaan ikääntyvien toimintakyvyn säilymistä siten, että entistä useampi kykenee asumaan itsenäisesti omassa kodissaan entistä pidempään.

Alueella sairastavuus on muuta maata suurempaa, vaikka ikärakenteen vaikutus otettaisiin huomioon. Monet sosiaaliset ja terveysongelmat painottuvat miehiin ja tämä selittää suurelta osin alueen terveys- ja hyvinvointierot muuhun maahan nähden. Maakuntaohjelmassa painotetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan miesten terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa.

37

Tpk 1: Hyvinvointia edistävien kehittämisrakenteiden vahvistaminen Väestön hyvinvoinnin edistäminen edellyttää hallintorajat ylittäviä kehittämisrakenteita. Tavoitteena on että maakunnan kaikissa kunnissa on käytössä poikkihallinnollinen johtamis- ja kehittämisrakenne, joka vastaa omalla alueellaan hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan organisoinnista, sekä myös yhteistyöstä alueen muiden kuntien ja organisaatioiden kanssa.

Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on luoda hallinto- ja sektorirajat ylittävät ohjaus- ja kehittämisrakenteet, jotka toimivat alueellisesti osana uudistuneita sote-rakenteita.

Maakunnallista yhteistyötä vahvistetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassa. Tavoitteena on, että hyvinvointi vakiintuu aluekehitysjärjestelmässä läpäiseväksi tarkastelukulmaksi ja sen seurantaan ja ohjaukseen luodaan riittävä tietopohja ja ohjausrakenteet.

Toimenpiteet:  Vahvistetaan hallinto- ja sektorirajat ylittävien yhteistyö- ja kehittämisrakenteiden syntymistä hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassa.  Vahvistetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan suunnitelmallisuutta ja strategisuutta, sekä kytkeytymistä tutkimukseen, koulutukseen ja riittävään tietopohjaan.  Luodaan maakunnallinen hyvinvointia ja terveyttä edistävä ohjausrakenne.  Tuetaan terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointimallien käyttöönottoa kuntien päätöksenteossa.

Tpk 2: Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen Matalan kynnyksen hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan helposti saavutettavaa ja monialaista palvelua, joka keskittyy ohjaukseen, neuvontaan ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Terveyskioski-tyyppiset palvelupisteet toimivat kauppakeskuksen yhteydessä. Toiminta voi olla myös liikkuvaa palvelua, jolla tavoitetaan haja-asutusalueilla olevia kuntalaisia. Suomessa ryhdytty kehittelemään erilaisia matalan kynnyksen palvelumalleja ja niille on tyypillistä painotus laajaalaisiin ehkäiseviin palveluihin. Ohjauksen ja neuvonnan avulla tuetaan omaehtoista hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Toimintamalleissa on haettu myös uudenlaisia yhteistyömalleja muun muassa oppilaitosten, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Toiminnalla kyetään parantamaan palvelujen saatavuutta siirtämään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaisempaan hoidon alkamiseen. Toiminta on myös kustannustehokasta, sillä se korvaa merkittävässä määrin kalliimpia terveyskeskuskäyntejä.

Toimenpiteet:  Tuetaan Etelä-Savoon soveltuvan matalan kynnyksen palvelumallin kehittelyä siten, että toiminta rakentuu sosiaali- ja terveydenhuollon, oppilaitosten ja yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuden pohjalle.  Tuetaan sähköisten ja mobiiliteknologiaa hyödyntävien palvelujen kehittämistä.

Tuetaan liikkuvien palvelujen kehittämistä, niin että palveluja kyetään viemään lähemmäksi ihmisten fyysisistä tai sosiaalista elinpiiriä.  Kehitetään palvelujärjestelmän toimintaa ja ammattihenkilöstön osaamista niin, että moniammatillinen ja voimavaralähtöinen työote vahvistuu terveyttä ja toimintakykyä edistävässä toiminnassa.

Tpk 3: Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittäminen Työelämä on murroksessa, mikä on lisännyt työntekijöiden epävarmuutta ja luottamusta tulevaisuuteen. Työhyvinvoinnin vahvistaminen nähdään maakuntaohjelmassa tärkeänä kehittämisalueena. Työelämän laatu ja johtamiskäytännöt vaikuttavat ihmisten hyvinvointikokemuksiin ja terveydentilaan. Välittömien terveys- ja hyvinvointivaikutusten ohella työhyvinvoinnin lisääntymisellä voidaan saavuttaa merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia.

Työhyvinvoinnin vahvistuminen lisää henkilöstön motivaatiota ja sitoutumista työhön. Tutkimusten mukaan tämä lisää työn tuottavuutta, kun samalla myös sairauspoissaolot vähenevät ja tehokas työaika lisääntyy. Työhyvinvoinnin lisääntyminen tukee osaltaan myös työurien pi38

dentymistä. Yritystoiminnassa työhyvinvointi vahvistaa edellytyksiä innovaatioille ja toiminnan uudistumiselle, mikä puolestaan on edellytys yrityksen kannattavuuden ja kilpailukyvyn säilymiselle ja kehittymiselle. Työhyvinvointi ja työelämän laatu ovat nousemassa myös tärkeiksi tekijöiksi kilpailtaessa osaavasta työvoimasta.

Työhyvinvointi ja työelämän laatu rakentuvat paljolti johtamiskäytännöistä ja työyhteisön toimintatavoista. Työhyvinvoinnin kehittäminen nivoutuu muuhun työn ja työyhteisön kehittämiseen. Toiminta työpaikoilla edellyttää johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyötä. Myös työterveyshuolto ja työsuojeluhenkilöstö ovat tärkeässä roolissa.

Etelä-Savossa on pitkä perinne ja hyvät kokemukset laajapohjaiseen yhteistyöhön perustuvasta työelämän kehittämistoiminnasta. Kehittämisverkoston yhteistyöhön perustuvaa kehittämistoimintaa on tärkeää jatkaa siten, että Etelä-Savon työpaikkarakenne ja erityispiirteet tulevat huomioiduksi.

Toimenpiteet:  Vahvistetaan hyvinvointinäkökulmat huomioivaa johtamista ja esimiestyötä, sekä siihen liittyvää osaamista.  Tuetaan maakunnallista työelämän kehittämistoimintaa alueen oppimis- ja kehittämisverkostotoiminnan kokemusten pohjalta.  Kehitetään työpaikan toimintamalleja, joilla tuetaan liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja  Kehitetään työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyömalleja, jotka tukevat työhyvinvointia ja sairauksien ja sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyä.

Tpk 4: Kansalaistoiminnan ja osallisuuden vahvistaminen Ihmisten omaehtoinen kansalaistoiminta sekä järjestöissä tapahtuva toiminta ovat keskeinen osa kansalaisyhteiskuntaa, mutta samalla myös tärkeä osa yhteiskunnan hyvinvoinnin rakenteita. Kansalaistoiminnan kautta ihmiset liittyvät yhteen ja toteuttavat heille tärkeitä tavoitteita.

Yhteinen kiinnostuksen kohde motivoi ihmisiä toimimaan.

Liittyminen, yhteisöllisyys ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämänpiiriinsä kuuluviin asioihin ovat keskeisimpiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Myös kulttuuri- ja harrastustoiminta, sekä vapaaehtoistoiminta lisäävät merkittävästi ihmisten hyvinvointia. Tämän vuoksi maakuntaohjelmaan on sisällytetty myös kansalaistoimintaa ja osallisuutta koskeva toimenpidekokonaisuus.

Sosiaali- ja terveysjärjestöissä tehtävällä vapaaehtoistyöllä, vertaistuella, sekä ohjaus- ja neuvontapalveluilla on myös kytkennät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Järjestöissä tehtävä työ edistää terveyttä ja hyvinvointia, sekä tukee ja täydentää julkisen palvelujärjestelmän toimintaa. Kansalaisjärjestöillä on suuri kosketuspinta kansalaisiin, joiden ääni kanavoituu järjestöjen kautta. Järjestöillä on myös tärkeä rooli palvelujen kehittäjänä.

Maakuntaohjelmassa pyritään siihen, että järjestötoiminnan merkitys ja hyvinvointivaikutukset saadaan nykyistä paremmin näkyviin. Tavoitteena on, että kunnat tunnistavat nykyistä paremmin järjestöjen merkityksen ja näkevät sen tekemän työn osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteita. Yhteistyöstä ja järjestötoiminnan toimintaedellytysten turvaamisesta tulee kunnissa sopia kumppanuuspohjalta.

Järjestöillä on myös merkittävä rooli palvelutuotannossa, joka kytkeytyy hankintasopimusten kautta julkiseen palvelujärjestelmään. Tältä osin järjestöjen toiminta on muuttunut yritystoiminnan luonteiseksi.

Toimenpiteet:  Tuetaan järjestöjen hyvinvointivaikutusten näkyväksi tekemistä ja niiden roolin vahvistamista erityisesti sosiaalisten ongelmien ehkäisyssä väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävässä toiminnassa.  Tuetaan järjestöjen ja kuntien kumppanuussopimuksia, joissa määritellään järjestöjen rooli ja tehtävät paikallisessa hyvinvointipalvelujärjestelmässä ja samalla vahvistetaan järjestöjen toimintaedellytyksiä.

39

Tuetaan uusia paikallisia yhteistyömuotoja, joilla järjestöissä olevaa kokemusta ja asiantuntemusta kyetään hyödyntämään päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä.  Tuetaan järjestötoiminnan keskinäistä yhteistyötä ja toimintamuotojen uudistumista.  Kehitetään sosiaalisia kohtaamispaikkoja ja omaehtoisia kansalaistoiminnan muotoja, joissa pyritään hyvinvoinnin edistämiseen. 

Tpk 5: Terveellisten elämäntapojen vahvistaminen Elämäntavoilla ja terveyskäyttäytymisellä on suuri vaikutus sairauksien syntyyn. Suomalaisten hyvinvointi ja terveys ovat jatkuvasti parantuneet, mutta sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat edelleen suuret. Huono-osaisuus, työttömyys, pienituloisuus, yksinäisyys ja heikko terveys nivoutuvat usein yhteen.

Elintavoilla on sairauksien synnyssä sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kasvualustansa. Ravinto- ja liikuntatottumukset, tupakointi sekä päihteiden käyttö ovat tärkeimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat väestön terveydentilaan. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista pidetään tärkeänä yhteiskuntapoliittisena tavoitteena.

Väestön terveydessä on myös suuria alueellisia eroja. Etelä-Savossa sairastavuus on Kelan sairastavuusindeksillä mitattuna 35,8 % suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Osa erosta selittyy alueen ikääntyneemmällä väestöllä, mutta ikävakioitunakin sairastavuus 11,7 % suurempaa kuin maassa keskimäärin (2012). Myös maakunnan sisällä on merkittäviä eroja ihmisten sairastavuudessa.

Maakuntaohjelmassa pidetään tärkeänä, että ihmisten edellytyksiä tehdä terveellisiä valintoja vahvistetaan erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa terveydelle haitalliset elintavat ovat yleisiä.

Ennenaikaisia kuolemia osoittava PYLL-indeksi osoittaa, että maakunnan muuta maata suurempi sairastavuus johtuu suurelta osin miesten hyvinvointi- ja terveysongelmista. Maakuntaohjelmassa nostetaan yhdeksi strategiseksi kehittämiskohteeksi toimenpiteiden suunnittelu miesten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Toimenpiteet:  Luodaan toimintamalli terveysliikunnan kytkemiseksi osaksi ihmisten arkea elämänkaaren eri vaiheissa.  Luodaan työmenetelmiä miesten hyvinvoinnin edistämiseksi, sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi.  Vahvistetaan terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia ja ravitsemuspalveluja.

Maakuntaohjelman toimeenpanon vastuutus toimijoittain =osallistuu = tukee ■ = vastaa Maakuntaohjelman toimenpiteet

UUDISTUVA HYVINVOINTI Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Työvoiman ja palvelujen alueellisen saatavuuden turvaaminen Palveluinnovaatioiden ja teknologian hyödyntäminen Hyvinvointiyrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistaminen Nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen Ennakoiva terevyden ja hyvinvoinnin kehittäminen Hyvinvointia edistävien kehittämisrakenteiden vahvistaminen Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittäminen Kansalaistoiminnan ja osallisuuden vahvistaminen Terveellisten elämäntapojen vahvistaminen

40

Yritykset Kunnat ja Maakuntak-yhtymät

liitto

ELY

Kork.koul.

AVI

ja tutk.lait. laitokset

Metsäk.

Oppi-

Järjestöt

TL 4. HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tavoite: Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta

HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta

Toimenpidekok onaisuudet

Kehittämisen painopisteet 2014-2017

1. Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen

2. Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen

3. Tonttipalvelun tehostaminen

4. Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

1.1 Maakunnan imagon vahvistaminen

2.1 Maakunnan pääväylien ja ulkoisten yhteyksien kehittäminen

3.1 Monipuolinen ja kysyntää vastaava tonttitarjonta koko maakunnassa

4.1 Vetovoimaiset lomaasumisen ja matkailun ympäristöt

1.2 Toimintaympäristön vetovoiman vahvistaminen

2.2 Liikennejärjestelmän kehittäminen ja yhteensovittaminen maankäytön suunnittelun kanssa

3.2 Rakennetun ympäristön laadun parantaminen

4.2 Taajamien vedenhankinnan turvaamiseen tähtäävät toimenpiteet

2.3 Tietoliikenneyhteydet ja -palvelut

4.3 Pintavesien laadun turvaaminen

4.4 Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

Kehittämisen painopisteet 2014 - 2017: Avaintoimenpiteet Lisätään investointeja maakuntaan  Parannetaan entisestään maakunnan vesistöjen tilaa 

41

Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen Yleisperustelut Alueen hyvä vetovoima ja imago ovat keskeisiä tekijöitä yrityksien tehdessä sijoittumispäätöksiä Suomessa. Hyvä saavutettavuus, hyvä asuin- ja elinympäristö ja kyky palvella erilaisia maankäyttötarpeita täydentävät osaltaan alueen kilpailukykyä. Etelä-Savossa monet vetovoimatekijät ovat omasta mielestämme hyvässä kunnossa, mutta tunnetaanko vahvuutemme ja vetovoimatekijämme myös maakunnan ulkopuolella. Vetovoitekijät tulee pitää hyvässä iskussa ja niitä tulee edelleen kehittää.

Etelä-Savon näkyvyyttä ja vetovoimaa on vahvistettava. Avainasemassa on yhtenäinen Saimaan maakunta -brändi ja sen tunnetuksi tekeminen. Etelä-Savon vetovoiman ytimenä toimivat Saimaa ja ylivertainen järviluonto sekä maakunnan kaupunkiseudut upeine kulttuuriympäristöineen. Lisäksi vetovoimaisuuden yhtenä elementtinä on Etelä-Savon profiloituminen useilla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostetuilla kärkitapahtumilla. Vetovoiman vahvistamiseksi Saimaa ja kaupunkiseudut tarvitsevat tuekseen myös mahdollisimman selkeän tulevaisuuden kehityskuvan.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017 Tpk1: Maakunnan imagon vahvistaminen Maakunnan näkyvyyttä ja imagoa vahvistetaan erilaisin markkinointitoimenpitein, jotka tarkentuvat strategisen pohjatyön kautta. Aikaisempina vuosina on toteutettu näkyvästi Saimaan maakunnan markkinointia, luotu viestinnällinen pohja, synnytetty verkostoja ja kumppanuuksia markkinointiin. Maakunnan kärkitapahtumia, asumista, opiskelua ja ostosmahdollisuuksia on markkinoitu valtakunnallisesti ja venäläisille kohderyhmille. Painotus on ollut taktisissa toimenpiteissä, jotka jatkossa vaativat tuekseen ns. kattoimagon ja pääviestien määrittelyn. Kevään 2014 aikana päivitetään suuntaviivat maakunnan markkinoinnille tulevina vuosina. Täsmälliset toimenpiteet tarkentuvat kun maakunnallisen yhteismarkkinoinnin rakenteen ja strategian suunnittelu on saatu käyntiin.

Toimenpiteet:  Lisätään maakunnan tunnettavuutta  Laaditaan maakunnan markkinointisuunnitelma  Kootaan alan toimijoita yhteen  Tehdään ylimaakunnallista yhteistyötä Tpk 2: Toimintaympäristön vetovoiman vahvistaminen Vetovoiman vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet suunnataan keskustojen kehittämiseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön kestävään hyödyntämiseen ja tuotteistamiseen. Pienilläkin kehittämistoimilla on saatavissa aikaan helmiemme kirkastamista, omien vahvuuksien esillenostoa ja vetovoiman vahvistamista, ne on vain itse tunnistettava ja tartuttava yhdessä toimeen.

Toimenpiteet:  Kehitetään keskustojen ja paikallisyhteisöjen toimintaympäristöjä esim. kehittämissuunnitelmin ja keskustauudistuksin  Hoidetaan, tuotteistetaan ja kehitetään uusiokäyttöä arvokkaille kulttuuriympäristö- ja maisemakohteille  Vahvistetaan Saimaa-teemaan kytkeytyvää maankäyttöä

42

Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen Yleisperustelut Etelä-Savon sijainti Helsinkiin ja Pietariin nähden on Länsi-Suomea ja muuta Itä-Suomea parempi. Tämän sijaintiedun entistä parempi ja laaja-alaisempi hyödyntäminen kaikilla tasoilla on myös yksi vetovoimaisuuden kivijalka. Tutkimusten mukaan Etelä-Savon saavutettavuus ja koko liikennejärjestelmä tarvitsevat kehittämistä. Maakunnan oman liikennejärjestelmän kehittäminen on alueen toimijoiden käsissä. Tarvitaan koko liikennejärjestelmän kehittämistä yhdessä maankäytön suunnittelun kanssa. Nopeat tietoliikenneyhteydet ja digitaaliset palvelut helpottavat arjen sujuvuutta. Pääliikenneväylien ja muiden ulkoisten liikenneyhteyksien osalta painopiste on edunvalvonnassa ja hankkeiden suunnitteluvalmiuden nostossa.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017 Tpk 1: Maakunnan pääväylien ja ulkoisten yhteyksien kehittäminen Pääväylien ja ulkoisten yhteyksien kehittäminen painottuu edunvalvontaan ja suunnitteluvalmiuden edistämiseen. Lähiajan keskeiset edunvalvonnan kärjet on kirjattu Itä-Suomen liikennestrategiaan.

Toimenpiteet:  Edistetään VT 5 Mikkeli-Juva-yhteysvälin toteuttamista  Edistetään VT 14 Savonlinnan liikennejärjestelyjen kolmannen vaiheen, Laitaatsalmen hankekokonaisuuden, toteuttamista  Edistetään maakunnan Venäjä-yhteyksiä mm. Parikkalan rajanylityspaikan kansain välistämistä ajamalla  Edistetään päätieverkon parantamiseen tähtäävää suunnitteluvalmiutta  Edistetään raideyhteyksien nopeuttamista mm. aikataulujen kehittämiseen, tasoristeyksien poistoihin ja nopeuttamisen edellytyksenä olevaan turvalaitetyöhön panostamalla  Edistetään Savonlinnan reittilentoliikenteen jatkumista

Tpk 2: Liikennejärjestelmän kehittäminen ja yhteensovittaminen maankäytön

suunnittelun kanssa Maakunnan oman liikennejärjestelmän kehittämisessä panostetaan resurssien oikeaan suuntaamiseen ja arjen sujuvuuden sekä maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun kehittämiseen. PK-yritysten logistiikan ja kuljetusketjujen kehittäminen on nostettu esille seudullisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa.

Toimenpiteet:  Priorisoidaan alemman tieverkon kunnossapitoa elinkeinoelämän kannalta merkittävälle tiestölle  Kehitetään taajamien kevyen liikenteen yhteyksiä mm. väylien jatkuvuutta, alikulkuja ja liikenneturvallisuutta edistävin toimenpitein  Kehitetään uusia konsepteja ja toimintamalleja matkaketjujen ja logistiikan sujuvoittamiseksi mm. uusia joukkoliikennemalleja edistämällä  Kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja  Kehitetään Itä-Suomen kannalta tärkeän vesiliikenteen kilpailukykyä mm. syväväylän siirtoa Laitaatsalmeen edistämällä

43

Tpk 3: Tietoliikenneyhteydet ja -palvelut Tietoliikenneyhteyksien kehittämistä jatketaan taajamia ja maaseutua palvelevin yhteisin toimin. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat edellytys yritysten toiminnalle. Kun tietoliikenneyhteydet ovat riittävän laadukkaat, voidaan niiden varaan toteuttaa myös laadukkaita palveluita.

Toimenpiteet:  Panostetaan taajamien ja maaseutuyritysten laajakaistayhteyksien nopeuttamiseen ja käyttövarmuuden turvaamiseen

Tonttipalvelun tehostaminen

Yleisperustelut Etelä-Savo tarjoaa hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle sekä viihtyisän, turvallisen ja terveellisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Kyky palvella erilaisia investointi- ja maankäyttötarpeita niin taajamissa kuin maaseudulla on maakunnan kehityksen kriittinen menetystekijä. Ajantasaiset kaavat kaikilla kaavatasoilla, kuntien toimivat maapolitiikan käytännöt sekä hyvin kohdistettu markkinointi luovat kilpailukykyisen pohjan hyvälle tonttipalvelulle. Hyvän tonttipalvelun lisäksi myös rakennetun ympäristön ylläpitoon ja laatuun täytyy panostaa. Niin asumisen, vapaa-ajanasumisen, matkailun, kaupan kuin monipuolisen elinkeinoelämän sijoittuminen alueelle ei saa kangistua kaavoihin.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017 Tpk1: Monipuolinen ja kysyntää vastaava tonttitarjonta koko maakunnassa Maankäytön suunnittelussa panostetaan ennakoivaan, investointeja edistäviin toimenpiteisiin.

Suunnittelua ja toteutusta suunnataan energiatehokkuutta parantavaan suuntaan.

Toimenpiteet:  Parannetaan taajamien maankäytön ja liikenteen strategisen suunnittelun yhteensovittamista suunnittelussa  Kehitetään uusien työpaikkojen luomiseen tähtäävää potentiaalisten teollisuus-, työpaikka- ja palvelualueiden maankäytön suunnittelua ja toteuttamista  Toteutetaan asumisen uusia ekologisia konsepteja, kuten innovatiivisia lämmitys järjestelmiä, lähienergian käyttöä, puurakentamista ja eri asumismuotojen lomittumista  Tuetaan matkailuelinkeinon kehittämistä maankäytössä mm. integroimalla matkailua osaksi taajamien suunnittelua

Tpk 2: Rakennetun ympäristön laadun parantaminen Olemassa olevan rakennetun ympäristön laatuun ja toimivuuteen on suunnattava voimavaroja. Olemassa olevan rakenteen ylläpidon kustannukset kasvavat liiaksi, ellei niiden ylläpitoon ja saneeraamiseen suunnata toimenpiteitä ajoissa.

Toimenpiteet:  Parannetaan rakennetun ympäristön laatua mm. homekorjauksin, viherympäristöjä kehittämällä, arvokkaiden rakennusten hoitotoimin, rakennetun ympäristön uusio käyttöä kehittämällä  Saneerataan infraverkostoja (korjausvelka)

44

Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

Yleisperustelut Etelä-Savossa on vedenlaadultaan erinomaiset vesistöt ja alue on nyt ja tulevaisuudessa johtava vapaa-ajanasutuksen maakunta. Lisäksi maakunnassa on runsaasti luonnonvaroja, kuten metsää, kiviaineksia ja turvetta. Alueen vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja hyvän tilan turvaaminen luo pohjaa alueen vetovoimaisuudelle sekä raaka-aineita hyödyttävän elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja omavaraiselle energiantuotannolle. Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen toteutetaan hyvällä suunnittelulla, jolla sovitetaan yhteen mm. suojelu ja matkailu sekä loma-asutus ja turvetuotanto.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017

Tpk1: Vetovoimaiset loma-asumisen ja matkailun ympäristöt Vapaa-ajanasutuksen johtavan maakunnan tulee panostaa laatuun ja ympäristön kestävään käyttöön. Tämä edellyttää rohkeaa panostamista loma-asumisen modernisointiin ja vapaaajanvieton ja asumisen ympäristöjen viihtyisyyden lisäämiseen. Loma-asumisen ja matkailun kehittäminen ainutlaatuisessa järviluonnossa, saimaannorpan asuinsijoilla, edellyttää panostamista suunnittelun ja toteutuksen laatuun.

Toimenpiteet:  Konseptoidaan ekologista loma-asumista ja matkailua  Edistetään saimaannorpan kannan turvaamisen ja matkailun kehittämisen yhteen sovittamista  Kehitetään vetovoimaista asuin- ja matkailuympäristöä tukevia liikunta- ja virkistysreittejä ja -alueita Tpk2: Taajamien vedenhankinnan turvaamiseen tähtäävät toimenpiteet Vähäisten pohjavesivarojen maakunnassa vedenhankinnan turvaaminen vaatii panostuksia.

Asukkaiden hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi tulee varmistaa puhtaan veden katkeamaton saanti.

Toimenpiteet:  Varmistetaan puhtaan veden saanti mm. vedenhankinnan varajärjestelmiä kehittämällä ja vesihuoltoinfran toimivuutta ja laatua parantamalla  Toteutetaan pohjavesialueiden suojelu- ja suojaamistoimenpiteitä Tpk3: Pintavesien laadun turvaaminen Suomen parhaista vesistöistä on pidettävä hyvää huolta. Lähivuosien keskeiset vesienhoitotoimenpiteet on kirjattu alueellisiin vesienhoitosuunnitelmiin.

Toimenpiteet:  Toteutetaan vesienhoito-ohjelmien toimenpiteitä  Parannetaan vesihuoltoa ja jäteveden käsittelytapoja  Kehitetään maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteitä

45

Tpk 4: Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Uusiutuvan energian käytön lisäämiseen on panostettava ja raaka-aineen saatavuus on turvattava. Luonnonvarojen käytössä on panostettava ympäristöhäiriöiden minimointiin. Luonnonvarojen käyttö on toteuttava siten, ettei sillä heikennetä ainutlaatuista järviluontoamme.

Toimenpiteet:  Panostetaan metsäenergian ja muun uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja saatavuuteen tähtääviin maankäytön ja liikenteen kehittämistoimenpiteisiin  Kehitetään ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa ottotoimintaa kohti kestävää käyttöä

Maakuntaohjelman toimeenpanon vastuutus toimijoittain =osallistuu = tukee ■ = vastaa Maakuntaohjelman toimenpiteet

Yritykset Kunnat ja Maakuntak-yhtymät

liitto

ELY

Kork.koul.

AVI

ja tutk.lait. laitokset

Metsäk.

HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen Maakunnan imagon vahvistaminen Toimintaympäristön vetovoiman vahvistaminen Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen Maakunnan pääväylien ja ulkoisten yhteyksien kehittäminen Liikennejärjestelmän kehittäminen ja yhteensovitt. maankäytön suunnittelun kanssa Tietoliikenneyhteydet ja palvelut Tonttipalvelun tehostaminen Monipuolinen ja kysyntää vastaava tonttitarjonta koko maakunnassa Rakennetun ympäristön laadun parantaminen Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Vetovoimaiset loma-asumisen ja matkailun ympäristöt Taajamien vedenhankinnan turvaamiseen tähtäävät toimenpiteet Pintavesien laadun turvaaminen Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

46

LIVI

Oppi-

Järjestöt

Erityisohjelmien ja muiden maakuntaa koskevien ohjelmien yhteensovitus Maakuntaohjelmaa laadittaessa on otettu huomioon kuntien strategiat ja näkemykset maakunnan kehittämisen painopisteiksi. Ohjelmatyön lähtökohtia ja valmisteluprosessia käytiin kevään 2013 aikana esittelemässä kunnissa, missä yhteydessä kirjattiin myös ylös kuntien evästystä ohjelman sisällöiksi. Kunnille lähetettiin lokakuussa 2013 sähköinen kysely, jossa niitä pyydettiin arvioimaan valmistelufoorumien senhetkisiä esityksiä ohjelman sisältökärjiksi sekä kertomaan oma näkemyksensä maakuntaohjelman painopisteiksi.

Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelma Euroopan unionin rahoituskaudella 2014–2020 Etelä-Savossa toteutetaan yhtä rakennerahasto-ohjelmaa, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. EAKR- ja ESR-toimenpiteitä toteutetaan rinnakkain, yhteisen strategian ja yhteisten tavoitteiden pohjalta, jolloin ohjelmat täydentävät sisällöllisesti toisiaan.

Maakunnan kilpailukyvyn lisäämiseksi EAKR-toimenpiteitä kohdistetaan ensisijaisesti yritystoimintaan, yritysten toimintaympäristöön, osaamisen rakenteisiin ja vähähiiliseen talouteen, kun taas ESR-toimenpiteet kohdistuvat ensisijassa työllisyyteen, osaamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Rakennerahasto-ohjelman maakunnallista toteutusta linjaa ja yhteen sovittaa maakunnan yhteistyöryhmä.

Valtakunnallisessa Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

Toimintalinjat ovat: 1.

2.

3.

4.

5.

Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuus (ESR) Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR)

EAKR:n rahoituksesta 25 prosenttia tulee kohdistua vähähiilisen talouden tukemiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa toimia, jotka kohdistuvat uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä uusien energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen.

Rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö, rahoittajina toimivat pääosin ELY-keskukset ja maakunnan liitot. Ohjelman sisällölliset painopisteet liittyvät Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti pk-yritysten kilpailukykyyn, osaamisen hyödyntämiseen, vähähiiliseen talouteen, saavutettavuuteen, työllisyyteen, työvoiman liikkuvuuteen, koulutukseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen ja köyhyyden torjuntaan.

Valtakunnallista rakennerahasto-ohjelmaa täydentää Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma. Alueellisessa suunnitelmassa nostetaan esiin Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisia erityispiirteitä ja ohjelmatoteutuksen painotuksia. Alueellisessa suunnitelmassa mainittu tuettava toiminta on yhdenmukainen valtakunnallisen ohjelma-asiakirjan kanssa.

47

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-ohjelmakauteen 2014-2020 valmistautumiseen liittyen Suomessa laadittiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä sen osioina alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat vuosille 2014-2020. Ohjelmia rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta. Rakennerahastovarojen vähentyessä Etelä-Savossa viidenneksellä (-25M€) tulee entisellä tasollaan pysyvä maaseutuohjelmarahoitus olemaan merkittävä työväline myös uudella ohjelmakaudella. Maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjat toimenpiteineen käsittelevät maaseudun kehittämisen kannalta oleellisia aihepiirejä ja ovat pitkälti linjassa Etelä-Savon maakuntaohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden kanssa. Maakunnan kannalta on myönteistä myös se, että maaseudun kehittämistoimenpiteiden valinnassa ja varojen kohdentamisessa otetaan huomioon alueiden ja toimijoiden erilaisuus koko maan alueellisesti tasapainoisen kehityksen edistämiseksi.

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Etelä-Savon ELY-keskus on laatinut Etelä-Savon maaseudun kehittämisstrategian linjausten pohjalta Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman vuosille 2014-2020. Maakunnallinen suunnitelma on osa kansallista maaseutuohjelmaprosessia - Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alueosio. Maakuntaliitto on mukana maaseudun kehittämissuunnitelman 2007-2013 seurantaryhmässä, joten vuonna 2012 tarkistetun maakuntastrategian kehittämislinjaukset ja muut kommentit välittyivät sitä kautta valmistelijoiden käyttöön.

Ohjelma toimii Etelä-Savon maaseudun keskeisimpänä kehittämisvälineenä vuosina 2014-2020.

Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on koottu neljälle toimintalinjalle, jotka ovat linjassa Etelä-Savon maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa. Molemmissa ohjelmissa painotetaan tarvetta ja toimenpiteitä maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen - maaseutuohjelmassa aihepiiri muodostaa yhden neljästä toimintalinjasta. Ohjelmissa huomioidaan myös tarve maaseudun elinolojen ja elämänlaadun kehittämiseen muun muassa maaseudun peruspalvelujen ja infrastruktuurin ylläpidon osalta.

Maaseudun paikalliset toimintaryhmät Etelä-Savossa toimi vuosina 2007-2013 kolme Manner-Suomen maaseutuohjelmasta rahoitettua paikallista Leader-toimintaryhmää: Rajupusu-leader -ryhmä, Veej’jakaja-toimintaryhmä maakunnan länsiosissa sekä Piällysmies-toimintaryhmä Itä-Savossa. Leader-toimintatavalla toteutettiin erityisesti paikallisten asukkaiden omaehtoisia ruohonjuuritason toimenpiteitä. Etelä-Savon toimintaryhmien ohjelmat olivat linjassa maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa ja ryhmien työ täydensi maakuntaohjelman toimenpiteitä mm. asumisviihtyvyyteen, pienyritystoimintaan ja maaseudun palveluihin liittyvissä kehittämistoimissa.

Kaikki kolme toimintaryhmää osallistuivat syksyllä 2013 järjestettyyn alustavaan toimintaryhmähakuun ohjelmakaudelle 2014-2020. Varsinainen haku järjestetään maaliskuussa 2014 ja päätös uuden ohjelmakauden Leader-ohjelmaan valittavista toimintaryhmistä tehdään syksyllä 2014.

Kansalliset erityisohjelmat Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014-2020 Uusin kansallinen maaseutupoliittinen kokonaisohjelma on laadittu vuosille 2014-2020. Se sisältää yhteensä 63 konkreettista maaseudun kehittämiseen liittyvä ehdotusta. Etelä-Savon maakuntaohjelman ja Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman maaseudun kehittämisen lähtökohdat ovat samanlaiset; molempien keskeisenä tavoitteena on maaseudun sekä maa- ja metsätalouden elinvoiman vahvistaminen ja käynnissä olevan rakennemuutossopeutumisen tukeminen. Ohjelmaan sisältyviä toimenpide-esityksiä voidaan pitää Etelä-Savon kannalta oikeaan osuneina. Maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan ei kuitenkaan sisälly toimenpiteiden rahoittamiseen tarkoitettua rahoituskehystä.

48

Valtakunnallinen saaristopoliittinen kokonaisohjelma 2012-2015 Etelä-Savon maakuntaohjelma ja valtakunnallinen saaristo-ohjelma ovat linjassa keskenään.

Niihin on kirjattu samansuuntaisia tavoitteita ja toimenpiteitä saaristoalueiden kehittämiseksi.

Tämä onkin ymmärrettävää, sillä Etelä-Savo on lähtökohdiltaan vesistörikas, maaseutumainen loma-asutusmaakunta, jonka olemuksessa vesistöisyys on metsien ohella hallitseva elementti.

Etelä-Savon rannoille on rakennettu 48 000 vapaa-ajanasuntoa – joka kymmenes Suomen lomamökeistä. Vuosittain rannoille rakennetaan nelisensataa uutta mökkiä. Maakunnan kehittämisessä ainutlaatuinen järviluonto, vesistömatkailu ja vapaa-ajanasuminen nähdään, saaristoohjelman tavoin, elinkeino- ja työllistymismahdollisuutena erityisesti hiljenevälle maaseudulle.

Maaseudun ja saaristoalueiden elinvoiman vahvistaminen on niin Etelä-Savon maakuntaohjelman kuin saaristo-ohjelman tavoitteita. Saaristo-ohjelmaan ei sisälly kuitenkaan toimenpiteiden rahoittamiseen tarkoitettua omaa rahoituskehystä.

Maakunnassa laaditut strategiat ja ohjelmat Etelä-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus 2012-2015 Etelä-Savon ELY-keskus kehittää aluetta tiiviissä yhteistyössä Etelä-Savon maakuntaliiton ja muiden tahojen kanssa. ELY-keskuksen aluekehittämisen keskeiset tavoitteet on kirjattu strategiseen tulossopimukseen, joka perustuu ohjaavien hallinnonalojen yhdessä hallituskausittain laatimaan strategia-asiakirjaan.

Etelä-Savon ELY-keskus laati keväällä 2011 strategisen tulossuunnittelun tueksi oman toimintastrategian vuoteen 2015. Uusiutuva Etelä-Savo -strategia, maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma sekä toimintaympäristöstä nousevat haasteet olivat perustana alueellisen strategisen tulossopimuksen laatimiselle.

Etelä-Savon ELY-keskuksen keskeiset strategiset painotukset vuosina 2012-2015 ovat 1) Toimivat kaupunkiseudut ja monimuotoinen järviluonto, 2)Yritysten innovaatiotoiminta ja kansainvälistyminen, 3) Nuorten työllistäminen ja työelämän laatu sekä 4) Monikanavaiset asiakaspalvelut. Lisäksi Etelä-Savon ELY-keskuksen kärkikohteiksi nostamat neljä tärkeintä kehittämishaastetta – yritysten kilpailukyvyn kehittäminen, puun ja metsän hyödyntäminen, nuorten työja koulutusmahdollisuuksien parantaminen, kansainvälisesti vetovoimainen toimintaympäristö – ovat myös maakuntaohjelman ydinsisältöä.

Etelä-Savon metsäohjelma 2012-2015 Etelä-Savon metsäohjelmassa on määritelty tavoitteet maakunnalle elintärkeän metsätalouden keskeisille toimenpiteille. Tavoitetaso on aiempien metsäohjelmien tavoin korkea, mikä asettaa suuria haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä toimivalle tuotannonalalle. Toteutuessaan metsäohjelma ylläpitää merkittävällä tavalla maakunnan aluetaloutta ja sitä kautta tukee maakuntaohjelman toteutusta. Vuonna 2013 valmistuneessa Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelmassa on huomioitu metsäohjelman linjaukset ja sen toimenpiteet tukevat maakunnallisen metsäohjelman toteuttamista. Metsäohjelmaa toteutetaan julkisen rahoituksen osalta pääosin kansallisin varoin. Kehittämishankkeiden osarahoitukseen käytetään EU:n maaseuturahaston ja EU-rakennerahastojen varoja.

Savon ilmasto-ohjelma 2025 Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliitot ja ELY-keskukset ovat laatineet Savon ilmastoohjelman 2025. Kahden maakunnan yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitä Savon kasvihuonekaasupäästöjä, tehostaa ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä tunnistaa ilmastoja energia-asioihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillä pyritään täyttämään kansalliset tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämisessä, energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä.

49

Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 – ISBEO 2020 on viiden itäisen maakunnan eli Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen ohjelma, jolla konkretisoidaan kansallisia ja alueellisia ilmasto- ja energiatavoitteita käytännön toimenpiteiksi. Tavoitteena on profiloitua ja uusiutua entistä vahvemmin uusiutuvan energian edelläkävijäalueena, bioenergian raaka-ainepankkina sekä alan maailmanluokan osaajana ja laitevalmistajana. uusiutuvan energian osuus nostetaan alueen lämmön- ja sähköntuotannossa 55 %:sta 83 %:iin (ml. turve). Bioenergia-alasta luodaan työtä ja hyvinvointia, joka heijastuu myös alueen ulkopuolelle erilaisena osaamisena, palveluina ja tuotteina.

Itä-Suomen liikennestrategia 2010-luvulle Itä-Suomen liikennestrategia on Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien liittojen ja Liikenneviraston yhdessä laatima ja hyväksymä. Strategiassa määritellään Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen yleiset periaatteet ja keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset sekä Itä-Suomen liikenneväylien kärkihankkeet. Strategian mukaan liikennejärjestelmää kehitetään asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta Itä-Suomen erityispiirteet huomioon ottaen osana toimivaa arkea ja parasta mahdollista kestävää toimintaympäristöä. Palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus, sujuva liikenne sekä toimivat matkaketjut ovat kehittämisen lähtökohtana. Saavutettavuuden parantaminen ja toimijoiden välinen yhteistyö luovat perustan logististen kustannusten alentamiselle ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiselle. Itä-Suomen liikenneväylien kärkihankkeiksi on nostettu; Vt5 Mikkeli - Juva, Vt23 Varkaus - Viinijärvi, Vt 5 Leppävirta – Kuopio, Karjalan radan perusparantaminen välillä Luumäki – Joensuu sekä Savon radan perusparantaminen välillä Kouvola – Kajaani. Lisäksi suunnitteluvalmiutta nostetaan seuraavien hankkeiden osalta; Vt 5 Kuopio – Iisalmi, Vt 9 Jyväskylä – Kuopio, Vt 9 Kuopio – Joensuu, Vt 9 Onkamo – Niirala, Vt 13 Mikkeli – Lappeenranta.

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Vuoteen 2017 ulottuva viisivuotinen strategia on laadittu Pohjois-Savon ELY-keskuksen johdolla ja kattaa Pohjois-Savon lisäksi Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Itä-Suomen maahanmuuttostrategian toimet tähtäävät kansainvälistymisen kautta alueen hyvinvoinnin lisäämiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen.

Nuorisotakuu Etelä-Savossa Vuoden 2013 alusta täysimääräisesti voimaan tulleen valtakunnallisen nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutustyöpaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuu parantaa nuorten mahdollisuuksia selviytyä koulutus- ja työmarkkinoilla sekä sijoittua työelämään. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä yli 90 %:lla 20-24 -vuotiaista on perusasteen jälkeinen tutkinto. Nuorisotakuun tuloksellinen toteuttaminen edellyttää myös aluetasolla laaja-alaista eri toimijoiden yhteistyötä (yritykset, viranomaiset, oppilaitokset, järjestöt). Etelä-Savon maakuntaohjelman yhdeksi läpikäyväksi teemaksi on nostettu nuoret. Maakuntaohjelman nuorisonäkökulma yhdessä Etelä-Savon elinikäisen oppimisen 2014-2020 tavoitteiden – toimiva verkostoyhteistyö, helpot palvelut sekä oppimisen ja ohjauksen yhteisjärjestelyt – kanssa tukevat nuorisotakuun toimeenpanoa maakunnassa.

50

Useampaa kuin yhtä maakuntaa koskevat suunnitelmat ja hankkeet - maakuntien yhteistoiminta-alueiden laaja-alaiset strategiset kehittämistavoitteet Maakuntien yhteistyö on jo vuonna 2012 uuden rakennerahastokauden valmistelun osalta laajentunut kattamaan Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa. Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistä pohtineen työryhmän linjauksista nousee Etelä-Savon osalta esille ennen muuta Luonnonvarojen hyödyntäminen ja niihin liittyvän osaamisen, innovaatio- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen lisääminen  Puuraaka-aineen uudet käyttömahdollisuudet ja niihin liittyvä tutkimus, bioenergia  Ympäristön ja kestävän kehityksen huomioonottaminen kaikessa taloudellisessa toiminnassa sekä luontoarvojen ja muun taloudellisen toiminnan yhteensovittaminen  Hajautettujen ratkaisujen kehittäminen erityisesti energia- ja palvelutuotannossa  Matkailun kehittäminen (kestävä matkailu)  Venäjä-potentiaalin hyödyntäminen 

Maakuntien välinen yhteistyö on entistä merkittävämpää alueiden kehittämisessä. Itäsuomalaiset isot kysymykset, kuten pääliikenneyhteyksien kehittäminen, korkeakoulutuksen ja tki-toimintojen kehittäminen, metsäteollisuuden rakennemuutos, ilmasto- ja energiastrategia, Saimaan alueen kestävä hyödyntäminen ja Venäjä-yhteistyö koskettavat laajasti koko Itä-Suomea.

Maakuntien yhteisistä hankkeista ja niihin liittyvästä työnjaosta sovitaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmissa.

51

Rahoitus Maakuntaohjelma on aluekehitystä yhteen sovittava ja kokoava toimenpideohjelma. Sen toimeenpanossa voidaan hyödyntää käytettävissä olevaa EU- ja kansallista rahoituspalettia sen koko laajuudessa. Merkittävin julkinen rahoitus tulee valtion ja kuntien budjeteista. Keskeisimmät rahoitusohjelmat ovat Kestävää kasvua ja työtä 2014-2017 - Suomen rakennerahastoohjelma, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2017, ENI-ohjelma (European Neighbourhood Instrument) sekä eräät erillisohjelmat. Vuosittain laaditaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma, jossa esitetään aina seuraavan ja sitä seuraavan vuoden hankkeet ja niiden rahoitustarpeet maakuntaohjelman toteuttamiseksi. Etelä-Savossa on toimijoita (yritykset, korkeakouluyksiköt, oppilaitokset), joiden osaamis- ja verkostoitumisvalmiudet mahdollistavat myös vapaasti kilpaillun kansainvälisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen hankkimisen.

MAAKUNTAOHJELMAN 2014-2017 RAHOITUSSUUNNITELMA Rahoitussuunnitelma on suuntaa-antava ja tarkentuu vuosittain (sisältää tässä vaiheessa vain alueille jyvitetyn ohjelmarahoituksen) milj. euroa Kansallinen rahoitus 10,500 EU:n rahoitus (sis. valtion vastinrahoituksen) 123,200 EAKR 69,000 ESR 32,200 maaseutuohjelma 22,000 Kuntien rahoitus (arvio) 15,156 Julkinen rahoitus yhteensä 148,856 Yksityinen rahoitus (arvio) 115,000 Suunnitelmassa ei ole mukana Finnveran lainoitusta.

Kansallisiin lukuihin lasketaan kehittämis- ja investointityyppiset varat, ei perus- ja toimintarahoitusta

52

Toteutus ja seuranta Maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta on tärkeää, että ohjelman strategian toteutumista, toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia seurataan. Seurannan tulee olla jatkuvaa ja säännönmukaista.

Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategian toteutumisen seurantaa varten on määritelty 55 mittaria. Mittareilla seurataan strategian vaikuttavuutta väestökehitykseen, aluetalouteen, yritysten kilpailukykyyn, asukkaiden toimeentuloon ja hyvinvointiin sekä maakunnan vetovoimaan. Maakuntaohjelma on laadittu tarkistetun maakuntastrategian tavoitteiden pohjalta, joten sen mittareilla seurataan samalla myös maakuntaohjelman toteutumista.

Työ- ja elinkeinoministeriö on määritellyt maakuntaohjelman seurantaa varten mittarit, joita ohjelmien seurannassa kaikissa maakunnissa tulisi vertailukelpoisen seurantatiedon tuottamiseksi käyttää. Indikaattorit kuvaavat muuttoliikettä ja väestöä, alueen kilpailukykyä, kunnallistalouden tasapainoa, työmarkkinatilannetta, alueen sisäisiä eroja, osaamista sekä elinympäristön laatua ja aluerakennetta. TEM:n määrittelemät mittarit sisältyvät liitteessä 2 esitettyyn maakuntaohjelman seurantamittaristoon.

ELY-keskuksen toimesta seurataan ympäristön tilaa. Seurantatietoja on koottu ympäristön tila -raportteihin, joista uusin on ilmestynyt 2013. Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliittojen sekä ELY-keskusten yhdessä laatiman Savon ilmasto-ohjelman 2025 seurantaraportti laaditaan kolmen vuoden välein siten, että seuranta kytketään maakuntaohjelman ja ELY-keskusten strategian valmisteluun. Itä-Suomen bioenergiaohjelman toteuttamista seuraa Itä-Suomen liittojen perustama seurantaryhmä. Itäsuomalaista energiatilastointia toteuttaa Kainuu, jossa käytännön toimenpiteistä vastaa Kainuun bioenergianeuvottelukunnan ohjauksessa toimiva Kainuun bioenergian teemahanke. Itäsuomalaiset energiatilastot ovat käytettävissä vuosilta 2004, 2008, 2010 ja 2012.

Maakuntaohjelman vaikutuksia arvioidaan ohjelmakauden aikana tai sen päätyttyä aluekehityslakiin perustuvassa ulkopuolisessa arvioinnissa. Jotta arvioinnin tuloksia voitaisiin käyttää hyväksi seuraavan maakuntaohjelman valmistelussa, arviointi tehdään alkuvuonna 2017. Maakuntaohjelman toteutumisesta saadaan ajantasaista seurantatietoa myös vuosittain kahdelle seuraavalle talousarviovuodelle laadittavan maakuntaohjelman toimenpidesuunnitelman (topsu) valmistelun yhteydessä.

Koska maakuntaohjelma kokoaa yhteen maakunnassa toteutettavia erityisohjelmia ja toimenpiteitä, voidaan seurannan resursseina käyttää myös erityisohjelmien seurannasta saatavaa aineistoa.

53

Prosessin kuvaus Maakuntahallitus hyväksyi maakuntaohjelman 2014-2017 laadinnan työohjelman tammikuussa 2013 (mkh § 5;21.1.2013) sekä maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointisuunnitelman hel­mi­kuus­sa (mkh § 27;18.2.2013). Maakuntaohjelma laadittiin Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maa­kun­ta­stra­te­gian linjausten pohjalta. Valtuusto hyväksyi tarkistetun strategian marraskuussa 2012.

Maakuntaohjelman valmistelu on aikataulutettu siten, että maakuntavaltuusto voi hyväksyä ohjelman kevätvaltuustossa 2014.

Maakuntaohjelmatyön käynnistymisestä on tiedotettu sova-lain mukaisesti maakunnan sa­no­ ma­leh­dis­sä, Virallisessa lehdessä sekä liiton viraston ilmoitustaululla ja nettisivuilla. Kansalaiset ja muut tahot voivat tutustua prosessin lähtökohtiin ja seurata valmistelun etenemistä maa­kun­ta­lii­ton www-sivuilla, missä heillä oli myös mahdollisuus antaa palautetta koko prosessin ajan. Maa­kun­ta­oh­jel­man palautelaatikon välityksellä asukkaat ja muut tahot voivat kertoa valmistelijoille mie­li­pi­tei­tään ja ideoitaan maakunnan kehittämiseen.

Maakuntaohjelman sisältöjä valmisteltiin keväästä 2013 lähtien maakuntastrategian painopisteiden mukaan nimetyillä viidellä foo­ru­mil­la. Yhteiseen ponnistukseen osallistui kaikkiaan satakunta asiantuntijaa eri ta­hoil­ta. Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten asiantuntijaryhmänä toi­mi Etelä-Savon sova-yhteistyöryhmä.

Alueiden kehittämislain mukaan maakuntaohjelman tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toi­meen­pa­noa tulee arvioida ohjelmakauden aikana. Etelä-Savon nykyisen maakuntaohjelman 2011-2014 ulkopuolisen arvioinnin toteutti tarjouskilpailun voittanut MDI Public Oy. Arviointi suo­ri­te­ttiin alkuvuonna 2013 ja loppuraportti valmistui kesäkuussa. Maa­kun­ta­oh­jel­man arvioinnin tuloksia hyödynnettiin valmisteilla olleen maakuntaohjelman 2014-2017 laa­din­nas­sa.

Arviointi tuotti tietoa mm. ohjelman vaikutuksista, ja sen tarkoituksena oli parantaa oh­jel­man laadintaan, toimeenpanoon ja seurantaan liittyvää menettelyä.

Liiton virasto järjesti 7.5.2013 valmistelufoorumien jäsenille edellisen maakuntaohjelman ar­ vioin­ti­ti­lai­suu­den, jossa MDI:n arvioitsijat esittelivät arviointituloksia ja pohjustivat samalla tulevan maa­kun­ta­oh­jel­man valmistelua. Tilaisuus toimi yhteisenä lähtölaukauksena ja sparrauspajana foo­ru­mi­työl­le ja uuden maakuntaohjelman valmistelulle.

Maakunnan eri toimijoista kootut viisi asiantuntijafoorumia kokosi näkemyksiään maakuntaohjelman sisältöpainotuksiksi. Valmistelufoorumit ja maakuntahallituksen jäsenet kokoontuivat 20.9.2013 yhteiseen työpajaan kuulemaan ja koeponnistamaan foorumityön tuloksia. Näin eri foorumien jäsenet pääsivät tutustumaan toistensa työhön ja vaikuttamaan ohjelmasisältöihin. Päivän vetäjänä ja keskustelun sparraajana toimi tulevaisuudentutkija Ilkka Halava Prime FRONTIER Oy:stä. Maakuntaohjelman sisältötyöpaja kokosi yhteen 80 eri tahojen edustajaa.

Maakuntaliiton jäsenkunnille lähetettiin lokakuussa sähköinen kysely, jossa kuntia pyydettiin arvioimaan valmistelufoorumien senhetkisiä esityksiä ohjelman sisältökärjiksi sekä kertomaan oma näkemyksensä maakuntaohjelman tärkeimmiksi painopisteiksi. Tätä ennen maakuntaohjelmatyön lähtökohtia ja valmisteluprosessia oli kevään 2013 aikana käyty esittelemässä jäsenkunnissa, missä yhteydessä kirjattiin myös ylös kuntien näkemyksiä maakuntaohjelman sisältöpainotuksiksi.

Maakuntahallitus käsitteli valmistelufoorumien esitykset maakuntaohjelman sisällöllisiksi painopisteiksi 30.9.2013 kokouksessaan ja esitti ne maakuntavaltuustolle lähetekeskustelun pohjaksi.

Maakuntavaltuusto käsitteli valmistelufoorumien esitykset maakuntaohjelman sisällöllisiksi painopisteiksi 25.11.2013 kokouksessaan ja hyväksyi ne jatkovalmistelun pohjaksi.

54

Maakuntaohjelman 1. luonnos valmisteltiin foorumityön pohjalta loppuvuonna 2013. Maakuntahallitus käsitteli ja hyväksyi maakuntaohjelman luonnoksen 17.2.2014 ja päätti pyytää siitä sidosryhmien lausunnot.

Helmikuussa ohjelmaluonnoksesta pyydettiin sidosryhmien lausunnot 58 taholta ja se laitettiin sova-sova mukaisesti maakunnan asukkaiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen nähtäville ja kommentoitavaksi maakuntaliiton virastolla ja liiton kotisivuilla. Nähtävilläolosta ja palautteenantomahdollisuudesta kuulutettiin myös maakunnan sanomalehdissä.

Ohjelmaluonnoksesta annettiin 50 lausuntoa. Maakuntahallitus käsitteli lausuntoyhteenvedon ja liiton viraston valmistelemat vastineet 28.4.2014.

Toukokuussa alussa ohjelmaa jatkovalmisteltiin lausuntokierrokselta saadun palautteen ja maakuntahallituksen evästyksen pohjalta.

Maakuntahallitus hyväksyi ohjelman 2. luonnoksen 19.5.2014 ja päätti esittää maakuntaohjelman maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi.

Maakuntavaltuusto hyväksyi uuden maakuntaohjelman kevätvaltuustossa 9.6.2014.

55

Ympäristöselostus Johdanto Maakuntaohjelmasta on säädetty alueiden kehittämislaissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Maakuntaohjelmasta tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien arvioinnista annetun ns. SOVA –lain (200/2005) mukainen ympäristöarviointi ja ympäristöselostus.

Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena oli selvittää ja arvioida Etelä-Savossa vuosina 2014 - 2017 toteutettavan maakuntaohjelman todennäköisiä merkittäviä ympäristövaikutuksia. Arvioinnin tavoitteena on mm. edistää kestävän kehityksen mukaisia valintoja ohjelman toteuttamisessa ja tulevien ohjelmien valmistelussa. Lisäksi pyritään varmistamaan kansalaisten tiedon saanti ja osallistumismahdollisuudet ohjelmaprosessiin.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioitiin vaikutuksia sekä toimintalinjoittain että toimenpidekokonaisuuksittain. Vaikutusten arvioinnin laajuus ja ympäristöselostuksen yksityiskohtaisuus suhteutettiin todennäköisten ympäristövaikutusten merkittävyyteen. Ympäristöselostuksen valmistelun asiantuntijatukena toimi Etelä-Savon SOVA-ryhmä (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointiryhmä).

Maakuntaohjelman laadintaprosessin tarkempi kuvaus, osallistumismenettelyt, kytkeytyminen muihin suunnitelmiin sekä toteutus ja seuranta on käsitelty ohjelman muissa luvuissa. Näin vaikutusten arviointi on integroitu osaksi ohjelman sisältöä, eikä siitä ole tehty erillistä itsenäistä osiota. Ympäristöselostuksessa keskitytään ympäristön nykytilan kuvaukseen sekä ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden ympäristövaikutuksiin ja negatiivisten vaikutusten lieventämiskeinoihin.

Etelä-Savon ympäristön ominaispiirteitä Etelä-Savo sijoittuu keskelle Järvi-Suomea ja on luonnonympäristöltään metsän ja vesistöjen mosaiikkia. Maisemakuva on pienipiirteinen ja kumpuileva. Pellot ovat pienialaisia ja maaperä suurimmalta osalta vaihtelevan paksuisen moreenikerroksen peittämä. Moreenimaat ovat enimmäkseen loivarinteisiä matalahkoja mäkimaita, joiden pituussuunta on luoteesta kaakkoon. Mannerjään toiminnan tuloksena syntyneet pitkät ja kapeat moreeniselänteet, drumliinit, sekä pitkittäisharjut antavat maastolle jäätikön liikkeen suuntaista juovikkuutta.

Vesistöä on maakunnan pinta-alasta 25 %. Maakunta kuuluu itäosiltaan Vuoksen ja länsiosiltaan Kymijoen vesistöalueisiin, näiden välissä on Savonselän vedenjakaja-alue. Suomen suurin järvialue Saimaa on pääosin Etelä-Savon maakunnassa. Rantaviivaa maakunnan alueella yli 30 000 km. Loma-asuntoja on vesistöjen rannoilla noin 48 000. Loma-asutusta on melko tasaisesti koko maakunnan alueella. Kansallispuistojen sekä suojeluohjelmien ansiosta etenkin suurten vesistöjen saaristoista löytyy myös laajoja rakentamattomia ranta-alueita.

Etelä-Savon maa-alaa hallitsee metsä: 88 % maakunnan maa-alasta on metsätalousmaata.

Metsistä vähän yli 40 % on mäntyvaltaisia ja reilu kolmasosa kuusivaltaisia. Loppu viidennes metsistä on lehtipuuvaltaisia. Metsien kasvu Etelä-Savossa on parhainta koko Suomessa. Suoalaa on vähän ja suot on ojitettu yli 80 %:sti.

Erilaisiin suojeluohjelmiin kuuluu Etelä-Savon maa-alasta noin kolme prosenttia. Natura verkostoon kuuluu 51 800 ha maata ja 145 400 ha vettä. Vesialueilla suojellaan Suomen ainoaa kotoperäistä nisäkästä saimaannorppaa. Saimaassa elää useita ainutlaatuisia ja säilyttämisen arvoisia kalalajeja. Järvilohi ja saimaannieriä luokitellaan äärimmäisen uhanalaisiksi, järvitaimen erittäin uhanalaiseksi ja harjus silmällä pidettäväksi lajiksi. Maakunnan lajistossa on paljon itäisiä lajeja, kuten uhanalainen idänkurho.

56

Luonnonolojen, lähinnä runsaiden vesistöjen, sekä maatalousvaltaisen elinkeinorakenteen vuoksi Etelä-Savon alue- ja yhdyskuntarakenne on rikkonainen ja hajanainen. Maakunta on harvaan, mutta kauttaaltaan asuttu. Maakunnan kolmen kaupungin, Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen yhdyskuntarakenne on kuitenkin taloudellinen: ne ovat tiiviitä ja välimatkat lyhyitä. Taajama-alueet laajentuvat, koska asumisväljyys kasvaa pientalojen rakentamisen myötä.

Etelä-Savon taajama-aste v. 2010 oli 69,8 %.

Ympäristön tila Etelä-Savon ympäristön tila on yleisesti ottaen hyvä. Suuret järvet ovat vedenlaadultaan pääosin erinomaisia, melko matalia, kovapohjaisia ja vain lievästi humuksien värjäämiä. Maakunnan vesistöt ovat yleisesti ottaen paremmassa tilassa koko Suomen luokitustuloksiin verrattuna.

KUVA 11. Etelä-Savon pintavesien ekologinen luokitus. Lähde: Etelä-Savon ELY-keskus

Yhdyskuntien, kalankasvatuksen ja teollisuuden pistekuormituksen osuus vesistöjen kokonaiskuormi­tuksesta on muuta­man prosentin luokkaa. Yhdyskuntien jätevesien kuormituksen vaikutukset kohdistuvat lähinnä purkupaikkojen lähivesiin, kuten Mikkelin seudulla. Puunjalostusteollisuuden aiheuttamia vesistövaikutuksia on havaittu erityisesti Varkauden eteläpuolisella Haukivedellä sekä lievempänä Ristiinan Yövedellä.

Maa- ja metsä­talouden, turvetuotannon sekä haja-asutuksen hajakuormitus on pistekuormitusta suurempi tekijä vesistöjen rehevöitymisessä. Maatalouden aiheuttamat vesistöongelmat keskittyvät muutamille maatalousvaltaisille alueille, kuten Joroisselän valuma-alueelle. Metsätalouden aiheuttamat vesistöongelmat keskittyvät lähinnä turvepe­räisemmille valuma-alueille, joilla järvet ovat pääosin matalia ja herkkiä kuormituk­sen vaikutuksille. Turvetuotannon kuormitus ja vesistöhai­tat keskittyvät osin samoille valuma-alu­eille kuin metsätaloudenkin. Ilmastonmuutos voimistaa vesiekosysteemien ravinnekuormitusta ja sitä kautta rehevöitymistä. Valunnan kasvaessa myös huuhtoutumat kasvavat.

57

Valtioneuvoston hyväksymissä (10.12.2009) Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmissa vuoteen 2015 on kattavasti kuvattu maakunnan vesistöjä, niiden tilaa heikentävää toimintaa, vesien tilan parantamistavoitteita sekä vesienhoitotoimenpiteitä. Vesienhoitosuunnitelmia ollaan päivittämässä vuosille 2016 - 2021. Tässä yhteydessä on vesiensuojelun keskeisiksi kysymyksiksi määritelty mm. hyvässä ja erinomaisessa tilassa olevien vesistöjen vedenlaadun turvaaminen, hajakuormituksen vähentämien, ilmastonmuutokseen varautuminen sekä pohjavesien turvaaminen.

Etelä-Savon pohjavesialueiden kokonaisala on yhteensä lähes 400 km² (noin 2 % Etelä-Savon maa-alasta) ja arvioitu muodostuvan pohjaveden määrä noin 227 000 m³/vrk. Määrä ei ole kovin suuri ja mm. Mikkelissä on tarvetta löytää nykyistä turvallisempi pohjavesialue talousvesilähteeksi. Savonlinna tutkii myös mahdollisuutta lisätä pohjaveden osuutta vedenhankinnassa.

Etelä-Savon alueella pohjaveden vakavimmat laadulliset ongelmat liittyvät pohjavesialueilla sijaitseviin pilaantuneisiin maa-alueisiin, torjunta-aineiden käyttöön sekä tiestön liukkaudentorjunnassa käytettyyn suolaan. ELY-keskuksen tekemän arvion (2013) mukaan riskialueiksi on luokiteltu 19 pohjavesialuetta, joista kahdeksan on huonossa tilassa. Riskialueita ovat esim. kaikki Mikkelin kaupungin keskustan vedenhankinta-alueet. Yleensä riskialueilla esiintyi haitta-aineiden ympäristölaatunormit ylittäviä pitoisuuksia. Noin puolet Etelä-Savon vedenkäyttäjistä saa talousvetensä ottamoista, jotka sijaitsevat riskinalaisilla pohjavesialueilla ja noin 30 %:lle vesi tulee huonoon tilaan luokitellulta pohjavesialueelta.

Yksi keskeinen ympäristöntilan haaste on luonnonvarojen hyödyntämisestä ja maankäytön muutoksista seurannut luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Viime vuosikymmeninä on suojeltu pinta-ala toisaalta kasvanut voimakkaasti ja maa- ja metsätaloudessa on luonnonarvot otettu entistä paremmin huomioon. Metso-ohjelmalla pyritään lisäämään vanhojen metsien suojelukohteita ja soidensuojelun täydennysohjelmalla etsitään vielä ojittamattomia suoluonnonsuojelukohteita Etelä-Savostakin. Uhanalaisten lajien suojelussa Etelä-Savolla on erityisvastuu saimaannorpan suojelussa ja norppakanta onkin kääntynyt kasvuun laajentuneiden verkkokalastuksen rajoitusalueiden ansiosta.

Etelä-Savon väestön väheneminen on johtamassa useiden maaseutualueiden elinmahdollisuuksien ja sitä kautta myös elinympäristön heikkenemiseen. Harva asutus ja hajanainen yhdyskuntarakenne lisäävät henkilöautoliikennettä ja heikentävät sekä joukkoliikenteen että kevyen liikenteen kehittämismahdollisuuksia. Myös jo rakennettu infrastruktuuri rapistuu käytön vähyyden vuoksi.

Taajamien toimivuudella ja viihtyisyydellä on keskeinen merkitys asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Maakunnan kaupunkien keskustoja on kehitetty erilaisin projektein. Pienten taajamien viihtyisyyttä voidaan lisätä osin samoilla keinoin, mm. huolehtimalla taajamien arvokkaista kulttuuri- ja vapaa-ajan ympäristöistä. Nämä kohteet ovat arvokkaita alueen identiteetille sekä merkittäviä vetovoima- ja matkailukohteita.

Ilmastonmuutos Savon ilmasto-ohjelmatyön (2011- 2013) yhteydessä laskettiin Etelä- ja Pohjois-Savon kasvihuonekaasutaseet vuodelle 2010 (Koponen ym. 2012). Päästölaskenta suoritettiin maakuntaja kuntakohtaisesti käyttäen kulutusperusteista laskentatapaa.

Etelä-Savossa eniten kasvihuonekaasupäästöjä syntyi energiantuotannosta (rakennusten lämmitys), liikenteestä ja maataloudesta. Etelä-Savossa ei syntynyt lainkaan suoria päästöjä teollisuudesta vuonna 2010. Vuonna 2010 Etelä-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt olivat 192 kt CO2 –ekv suuremmat kuin maankäyttösektorin nieluvaikutukset. Vuonna 2010 Asta- ja Veera-myrskyt kaatoivat Etelä-Savossa poikkeuksellisen paljon metsää, mikä kasvatti puuston poistumaa ja vähensi tilapäisesti nieluvaikutusta. Suomen kokonaispäästöistä EteläSavon osuus oli kaksi prosenttia.

58

KUVA 12. Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain v. 2010.

(Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois- ja Etelä-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010).

KUVA 13. Etelä- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008 – 2010 sekä maatalosumaan ja turvetuotannon päästöt vuonna 2010 (kt CO2 –ekv).

(Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus. Pohjois- ja Etelä-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010).

Ilmastonmuutos näkyy keskilämpötilojen nousuna sekä sademäärien lisääntymisenä. Talvet lyhenevät ja rankkasateet ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Vaihtelevat lumiolosuhteet heikentävät talvimatkailun mahdollisuuksia. Routaa on nykyistä vähemmän, mikä altistaa metsät myrskytuhoille ja vaikeuttaa puunkorjuuta. Vesistöjen pintaveden lämpötila kohoaa, jääpeite tulee myöhemmin ja lähtee aikaisemmin ja talviaikainen valunta kasvaa. Muutokset heijastuvat vesieliöstöön (mm. saimaannorppa). Voimistuvat sääilmiöt lisäävät myrskytuhoja metsissä ja märät pellot keväällä ja syksyllä vaikeuttavat viljan viljelyä. Myös tulvat voivat lisääntyä ja sitä kautta valumat vesistöihin. Tämä voi heikentää sekä pinta-, että pohjaveden laatua ja aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä.

Savon ilmasto-ohjelmassa 2025 (2013) esitetään kärkihankkeita ja toimenpiteitä, joilla EteläSavo pystyy täyttämään valtakunnalliset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Ilmasto-ohjelman tavoitteet ja hankkeet on otettu maakuntaohjelman valmistelussa huomioon.

59

Energia Etelä-Savossa primäärienergiankulutus v. 2012 oli noin 2 % valtakunnallisesta kulutuksesta eli 7,9 GWh. Etelä-Savon uusiutuvan energian käyttöaste oli lähes 48 prosenttia, mihin vaikuttaa alentavasti suuri tuontisähkön mukana maakuntaan tuotu fossiilinen primäärienergia. Primäärienergiankulutus laski 6 prosenttiyksikköä vuoteen 2010 verrattuna. Maakunnan energiaomavaraisuus oli noin 43 %. Etelä-Savon osalta kaikessa energiantuotannossa on jo saavutettu ja ylitetty uusiutuvan kokonaisenergiatuotannon valtakunnalliset tavoitteet (38 % vuoteen 2020 mennessä), mutta sähköntuotannon omavaraisuudessa maakunta on hyvin vaatimattomalla tasolla (Itä-Suomen energiatilasto 2012). Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa on varattu yhdeksän tuulivoimaloiden aluetta, jotka toteutuessaan nostaisivat alueen sähköomavaraisuutta.

Etelä-Savon energiatavoitteet on kirjattu yhdessä neljän muun itäisen maakunnan eli Etelä-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteiseen Itä-Suomen bioenergiaohjelmaan (ISBEO 2020). Tavoitteena on mm. säästää energiaa 10 % vuoteen 2020 mennessä, nostaa uusiutuvan energian osuutta 78 % loppukulutuksesta sekä nostaa omavaraisuusastetta 83 %:iin.

KUVA14. Primäärienergian kulutusjakauma Etelä-Savossa vuonna 2012

(Lähde: Itä-Suomen energiatilastointi 2012).

Metsäenergian ja muun biomassan, tuulivoiman ja vesivoiman hyödyntäminen voi lisätä paineita luonnonympäristöön. Mahdollisten haittojen ehkäisemiseen on kiinnitettävä huomiota.

Energiapuun korjuussa on ryhdytty soveltamaan menetelmiä, joissa metsästä kerätään hakkuutähteet, kannot ja latvukset. Uusien menetelmien vaikutuksia eliölajeihin, maaperään ja vesistöihin ei tunneta riittävästi. Tarvitaan lisää tutkimustietoa, jotta mahdolliset haitalliset vaikutukset (maaperän köyhtyminen, ravinnevalumat) voidaan minimoida.

60

Luonnonvarat Metsät ovat järvien ohella Etelä-Savon merkittävin luonnonvara. Etelä-Savo on monella mittarilla mitattuna metsätalouden kärkimaakunta. Muun muassa ainespuuvarojen käyttöaste on ollut vuosina 2007-2011 maan korkein eli 85,6 % kestävästä hakkuusuunnitteesta. Tällöin noin 11 % koko maassa ostetusta puusta oli peräisin Etelä-Savosta.

Etelä-Savon metsät ovat lähes 100 %:sti talousmetsiä eli metsätalous on intensiivistä. Vanhoja metsiä on täällä, kuten muuallakin Etelä-Suomessa, hyvin vähän. Lähinnä niitä löytyy kansallispuistoista ja pienialaisista vanhojen metsien suojeluohjelman kohteista. Metsätalouden tehostuminen on vähentänyt metsien monimuotoisuutta ja toimenpiteillä on ollut vaikutusta myös vesiin, varsinkin pienvesiin. Luonnontilaiset pienvedet eli purot, lammet ja lähteet ovat harvinaisuuksia täällä kuten muuallakin Suomessa.

Luomuviljelyssä oleva peltopinta-ala on ollut tasaisessa kasvussa koko 2000 luvun ja on nyt ennakkotietojen mukaan 12,6 % peltoalasta (270 luomuviljelytilaa).

Geologisen tutkimuskeskuksen vuosina 2004 - 2006 tekemän Etelä-Savon soravarojen arviointiselvityksen mukaan Etelä-Savon sora- ja hiekkavarat ovat lähes 1,7 mrd m³. Jos kokonaisvaroista lasketaan pois suojelu- ja virkistysalueet, arvokkaat harjut ja tärkeät pohjavesialueet, saadaan käyttökelpoisten soravarojen määräksi noin 590 milj. m³. Nykyinen toteutunut kulutus on noin 1,5 milj. m³ vuodessa, joten käyttökelpoiset arvokkaiden harjualueiden ja pohjavesialueiden ulkopuolisten muodostumien soravarat riittävät vielä pitkään. Joillakin alueilla saattaa kuitenkin tulla vaikeuksia tiettyjen aineslaatujen hankinnassa, vaikka soravarojen kokonaismäärä onkin riittävä.

Kalliokiviaineksia käytetään teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä rakentamiseen. Niiden käyttö on lisääntynyt sitä mukaa, kun hyvien soranottopaikkojen määrä on paikallisesti vähentynyt. Maakunnassa myönnetyistä ottoluvista noin kuudesosa on kalliokiviaineksen ottolupia, haettavasta ainesmäärästä osuus on yli kolmannes, sillä haetut ottomäärät kalliokiviainesalueilla ovat huomattavasti suurempia kuin soranottoalueilla.

Etelä-Savon kallioperä koostuu prekambrisista syväkivistä ja kiteisistä liuskeista. Etelä-Savossa on tällä hetkellä kolme kaivospiiriä: Kerimäen Louhen sekä Pieksämäen Ankeleen kalkkikivikaivokset sekä Mäntyharjun Lehlammen oliviinilouhos. Toimivia metallimalmikaivoksia ei ole yhtään. Pääosa maakunnan potentiaalisista metallikaivosalueista on nikkeli-kupari-kobolttiesiintymiä, Rantasalmelta on löytynyt myös kultaesiintymiä. Näitä ja muita kiisumalmeja on erityisesti noin 400 km pitkällä Laatokan-Raahen malmivyöhykkeellä, joka kulkee Etelä-Savon itäosien poikki. Maa- ja kiviainesalueita sekä turvetuotantoalueita kartoitetaan v. 2014 käynnistyvän vaihemaakuntakaavan laatimisen yhteydessä.

Etelä-Savon materiaalitase selvitettiin vuodelle 2007 ja sen mukaan väkilukuun suhteutettuna Etelä-Savon luonnonvarojen kokonaiskäyttö oli 94 tn/as, joka on hieman matalampi kuin koko Suomessa (104 tn/as). Etelä-Savon talouden bioottisten materiaalipanosten osuus on yli 50 %, kun koko maassa se on kolmannes.

61

KUVA 15. Etelä-Savon luonnonvarojen otto v. 2007 (9111 Mkg).

(Lähde: Etelä-Savon materiaalitase. Loponen & Mäenpää 2011).

Ympäristötavoitteet Etelä-Savon ympäristön nykytilan arviointi perustuu Etelä-Savon ympäristökeskuksen julkaisuihin: Etelä-Savon ympäristön tila 2013, Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuun Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet (59/2012), Etelä-Savon ELY-keskuksen julkaisuihin: Savon ilmasto-ohjelma 2025 (2013) sekä Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (2009), Itä-Suomen maakuntaliittojen laatimaan Itä-Suomen Bioenergiaohjelmaan 2020 (2011), Kajaanin yliopistokeskuksen laatimaan Itä-Suomen energiatilastointiin 2012 (luonnos 6.2.2014) sekä Etelä-Savon maakuntaliiton laatimaan Etelä-Savon maakuntakaavaan (98/2009). Lisäksi lähteenä on käytetty Etelä-Savon kiviaineshuollon yhteensovittamisprojektin (POSKI) aineistoja (2004 ja 2005) sekä v. 2013 maakuntaliitossa tehtyjä turvetuotannon ja kiviainesten esiselvityksiä (2013). Lähteenä on käytetty myös ELY-keskuksen ylläpitämiä nettisivuja: Etelä-Savo ennakoi (www.etelasavoennakoi.fi) sekä ympäristöindikaattorit sivustoa (www.ymparisto.fi).

Näissä ohjelmissa ja suunnitelmissa on asetettu runsaasti ympäristöä koskevia tavoitteita, joista maakuntaohjelman kannalta merkittävimpiä ovat tavoitteet nostaa Itä-Suomen alueella uusiutuvan energian osuutta 78 % loppukulutuksesta sekä nostaa omavaraisuusastetta 83 %:iin.

Energian säästötavoite Itä-Suomessa on 10 % vuoteen 2020 mennessä. Maakunnan ilmastotavoitteet ovat samat kuin valtakunnan tasolla eli hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Vesien hyvää laatua ei pystytä saavuttamaan kaikissa vesistöissä vuoteen 2015 mennessä, joten seuraava tavoitevuosi on 2021. Hyvälaatuinen pohjavesi ja varavesilähde pyritään turvaamaan kaikille maakunnan asukkaille. Maakunnalla on erityisvastuu saimaannorpan suojelussa ja saimaannorpan suojelusuunnitelmassa (YM 2011) on asetettu saimaannorpan talvikannan kasvattamisen nykyisestä 310 yksilöstä 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä.

Ympäristöongelmat ja haasteet Ympäristökuormitus on Etelä-Savossa melko vähäistä. Taajamat ovat enimmäkseen pieniä, teollisuutta on vähän ja suurin osa käytetystä energiasta tuotetaan muualla. Vesistöjen laadulle ongelmia tuottaa hajakuormitus ja ilman laadulle lisääntyneen liikenteen sekä puun pienpolton päästöt. Myös pilaantuneet maa-alueet ja niiden pohjavesille aiheuttamat riskit ovat paikoitellen ongelmana.

62

Maakuntaohjelman kannalta merkityksellisiä haasteita aiheuttaa lisääntyvän matkailun ja loma-asutuksen aiheuttamana liikenne ja hajakuormitus. Myös taantuvien taajamien säilyminen viihtyisinä ja palveluiltaan monipuolisina on haastava tehtävä, samoin kuin jo rakennetun infrastruktuurin ja kulttuuriympäristön ylläpito ja hyödyntäminen. Luonnonvarojen käyttö, etenkin puun, tulee lisääntymään, joten käytön kestävyydestä ja suunnitelmallisuudesta huolehtiminen on tärkeää.

Etelä-Savon tunnettavuutta vähäpäästöisenä maakuntana tulisi lisätä ja vahvistaa. Tämä edellyttää myös kunnianhimoisia tavoitteita mm. hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle bioenergian käytön lisäämisen ja metsien hyvän hoidon kautta.

Vaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tuottaa lisätietoa valmisteluprosessiin sekä arvioida tuotettuja dokumentteja ympäristönäkökulmasta. Arviointia tehtiin rinnakkain ohjelman laatimisen kanssa, siten että ohjelman valmistelijat saavat palautetta jo työn tekemisvaiheessa.

Vaikutusten arviointi tehtiin osana muuta valmistelua ennen suunnitelman hyväksymistä.

Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointitavoista käytiin keskusteluja maakunnallisen SOVA–työryhmän kanssa, jossa on jäseninä alueellisten viranomaisten edustajat (SOVA-ryhmän kokoonpano liitteenä). SOVA-ryhmä myös osallistui itse arvioinnin tekemiseen. Myös maakuntaohjelman strategisista painopisteistä vastaavat virkamiehet ja heidän vetämänsä valmistelufoorumit kytkettiin mukaan arviointiprosessiin.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa analysoidaan sanallisesti ja yhteenvetotaulukkoja hyväksi käyttäen maakuntaohjelman tavoitteiden, toimintalinjojen, toimenpidekokonaisuuksien ja toimenpiteiden todennäköisiä vaikutuksia. Arviointi laadittiin toimintalinjoittain ja koko ohjelmakokonaisuuden osalta.

Suunnitelmaprosessin aikana pohdittiin erilaisia sisällöllisiä vaihtoehtoja valmistelufoorumeissa. Foorumeissa myös pohdittiin vaihtoehtoa, jossa resurssit niukkenevat huomattavasti odotetusta, eli pitkien listojen ohella tarkasteltiin karsittuja toimenpidelistoja. Tämä tarkastelutapa auttoi priorisoimaan maakuntaohjelman toimenpiteitä.

Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arvioinnin lopputulos esitetään ympäristöselostuksessa, joka on osa maakuntaohjelmaa. Ympäristöselostuksessa esitetään SOVA-lain (2005/200) mukaisesti arvio ohjelman toteuttamisen vaikutuksista: - ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - luonnon monimuotoisuuteen, eliöstöön, kasvillisuuteen, maaperään, veteen, ilmaa ja ilmastoon - yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön - luonnonvarojen hyödyntämiseen - em. tekijöiden välisiin suhteisiin Painopiste on ympäristövaikutusten arvioinnissa. Arviointi sivuaa myös suunnitelman totuttamisen sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, mutta näiden osalta arviointi ei ole kattavaa. Arviointiin osallistuvat arvioivat vaikutuksia toimenpidekokonaisuuksittain taulukkojen avulla. Arviot kerättiin yhteen ja tiivistettiin toimintalinjoittaiseksi sanalliseksi arvioksi, joka koostettiin yhteenvetotaulukkoon. Arvioinnissa käytettiin seuraavaa luokitusta: + = ++ = 0 = - = - - =

lievä positiivinen vaikutus merkittävä positiivinen vaikutus ei vaikutusta lievä negatiivinen vaikutus merkittävä negatiivinen vaikutus 63

Vaikutukset toimintalinjoittain Toimintalinja 1. Menestyvä yritystoiminta Maakuntaohjelmalla halutaan kehittää maakunnan avainaloja, kuten teknologia- ja puutuoteteollisuutta, maaseutuelinkeinoja sekä matkailu- ja palveluelinkeinoja. Tuottavuutta parannetaan materiaali- ja energiatehokkuutta lisäämällä sekä omien luonnonvarojen jalostamisen edistämisellä.

Oman alueen uusiutuviin energiavaroihin perustuvalla energian- ja polttoainetuotannolla, puurakentamisen edistämisellä, lähiruuan käytön ja luomutuotannon lisäämisellä sekä sähköisten kauppapaikkojen kehittämisellä on positiivisia vaikutuksia mm. maakunnan energiataseeseen.

Energian kulutus ja riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenee, samoin luonnonvarojen tuhlaava käyttö sekä jätteiden määrä. Näin voidaan vähentää maakunnan kasvihuonekaasupäästöjä ja tätä kautta maakuntaohjelmassa on esitetty toimenpiteitä, joita tarvitaan myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Myös uusien innovaatioiden ennakkoluuton käyttöönotto ja ympäristökilpailukyvyn korostaminen vaikuttavat päästöjä vähentävästi.

Negatiivisia vaikutuksia voi aiheutua metsäluonnon köyhtymisestä, metsämaan eroosion lisääntymisestä ja ravinteiden kulkeutumisesta vesistöihin, mikäli energiapuun korjaus toteutetaan hyvin intensiivisesti ja laaja-alaisesti. Korjuutapojen kehittäminen samoin kuin erilaisten biopolttoaineiden tutkimus on tärkeää ja se on kirjattu myös maakuntaohjelmaan.

Maa- ja metsätalouden kehittämisessä, niin kuin kaikessa elinkeinotoiminnassa on uuden tuotanto- ja teknologian käyttöönottoa helpotettava. Tällä on välillistä vaikutusta myös maa- ja metsätalouden päästöjen vähentämisessä. Maatalousmaan säilyttäminen elintarviketuotannossa on tärkeää paitsi elinkeinon säilymisen myös mm. omavaraisuuden ja ruuan kotimaisuuden turvaamisen, kulttuurimaiseman säilyttämisen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Monipuolinen puun käyttö ja jalostus omassa maakunnassa on myös ekotehokasta.

Matkailun kehittämisessä korostetaan maakunnan omien vahvuuksien esille nostamista, Saimaa teemaa vahvistetaan luomalla sille sisältöjä sekä hyödyntämisen reunaehtoja. Profiloitumien tapahtuu mökkimatkailun kautta: mökki ja rantasauna/maaseutu ja järviluonto. Tämä asettaa vaatimuksia jätevesihuollolle ja veden laadun säilymiselle. Hajanainen matkailurakenne on yksityisautoriippuvaista ja liikennettä lisäävää.

Saimaan laaja-alainen hyödyntäminen matkailussa edellyttää monien eri toimijoiden tavoitteiden yhteensovittamista. Saimaalla on ainutlaatuisia luonnonarvoja, uhanalaista lajistoa, laajoja suojelualueita, tiheää loma-asutusta, vesiliikennettä ja matkailukeskittymiä. Valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että Vuoksen vesistöalueella tulee ohjata matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät.

Toimenpidekokonaisuuden haitallisia ympäristövaikutuksia ehkäistään ohjelman mukaisesti korostamalla koulutusta, hyvää suunnittelua, uuden teknologian käyttöönottoa, tutkimusta sekä bioenergian käytön ja ekotehokkuuden lisäämistä.

Toimintalinja 2. Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittämisellä ei ole kielteisiä vaikutuksia mihinkään arvioituna olleeseen vaikutustarkastelun osa-alueeseen. Lähtökohtia kehittämisessä ovat mm. työelämälähtöisyys ja osaamistarpeiden ennakointi pitkällä aikavälillä. Toimiva ja kattava koulutusjärjestelmä myös ehkäisee nuorten syrjäytymistä ja edesauttaa siirtymävaiheita koulutuksesta työhön ja työstä koulutukseen. Myös maahanmuuttajien koulutukseen kiinnitetään huomiota ja näin ehkä pystytään turvaamaan työvoiman saantia alueelle myös tulevaisuudessa.

64

Tutkimus- ja innovaatiokärjillä tuetaan maakunnan toimialoja ja painopistealueita, kuten metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit, materiaalitehokkuus ja älykkäät materiaalit, digitaalisuus ja luomutuotanto. Ympäristöteknologian puolelta on kärjeksi nostettu puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus. Tässä suhteessa toimintalinjat 1 ja 2 tukevat toisiaan. Valituilla tutkimus- ja innovaatiotoiminnoilla voidaan vaikuttaa yritystoiminnan päästöjen vähentämiseen sekä materiaali- ja energiatehokkuuteen ja sitä kautta myös kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen.

Toimintalinja 3. Uudistuva hyvinvointi Toimintalinjan toimenpiteillä ei ole kielteisiä vaikutuksia mihinkään arvioituna olleeseen vaikutustarkastelun osa-alueeseen. Toimenpiteet kohdistuvat maakunnan asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin kaikinpuoliseen edistämiseen. Toimivat ja tehokkaat palvelurakenteet sekä uuden teknologian hyödyntäminen helpottavat palvelujen ylläpitämistä kasvavien tarpeiden ja kireän kunnallistalouden olosuhteissa. Ohjelmassa esitetyllä ennakoivilla terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimilla on myönteisiä vaikutuksia asukkaiden terveyteen ja elämänlaatuun, mikä osaltaan vähentää terveydenhuollon palveluihin kohdistuvaa kysyntäpainetta. Yksilön omaa vastuuta sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevat toimenpiteet vahvistavat ihmisten elämänhallintaa ja luovat pohjaa hyvinvoinnille. Lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia tukevat palvelut ennaltaehkäisevät syrjäytymistä, millä on merkittäviä inhimillisiä, mutta myös julkistaloudellisia vaikutuksia.

Uuden teknologian hyödyntäminen hyvinvointipalvelujen järjestämisessä vähentää palveluhenkilökunnan ja asiakkaiden tarvetta käyttää kulkuneuvoa palvelun tuottamisessa tai hankkimisessa. Sähköisillä etäpalvelusovelluksilla voidaan toteuttaa mm. valvontapalveluja, jotka ovat aiemmin vaatineet palveluhenkilöstön kotikäyntiä asiakkaan luona. Harvaan, mutta tasaisesti asutussa Etelä-Savossa palveluja haetaan pitkien etäisyyksin päästä. Uuden teknologian hyödyntäminen saattaa vähentää ajoneuvoliikennettä, millä on myönteisiä vaikutuksia ympäristöön.

Palvelutuotannon monipuolistamisella on pääosin myönteisiä vaikutuksia ihmisiin ja talouteen.

Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kumppanuuksiin voi kuitenkin sisältyä ihmisiä eriarvoistavia tekijöitä. Kumppanuuksia muodostettaessa tulisi ottaa huomioon kansalaisten mahdollisuus tasavertaiseen palvelujen saantiin.

Toimintalinja 4. Hyvä toimintaympäristö Hyvä toimintaympäristö toimintalinja korostaa hyvää elinympäristöä, sujuvia liikenneyhteyksiä sekä hyvän ympäristön markkinointia matkailussa, asumisen ja elinkeinoelämän toimintaympäristönä sekä vapaa-ajan asumisessa. Lisäksi kiinnitetään huomiota vesistöjen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Pitkistä liikenteen hankelistoista on tässä maakuntaohjelmassa luovuttu ja sen sijaan korostetaan, että maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisessä on kyse olemassa olevan verkoston ylläpidosta ja kehittämisestä. Pääväylät kunnostetaan korkeatasoisiksi ja Venäjä-yhteyksistä huolehditaan sekä edesautetaan maankäytön ja liikenteen suunnittelun parempaa yhteensovittamista. Resurssipula on tunnustettu myös liikennehankkeissa ja maakuntaohjelman tavoitteena onkin priorisoida tieverkon kunnossapito elinkeinoelämän kannalta tärkeille teille. Ympäristön kannalta merkittävää on kevyen liikenteen, matkaketjujen sekä tietoliikenneyhteyksien kehittäminen. Liikennettä pyritään kokonaisuudessaan sujuvoittamaan ja liikkumistarvetta vähentämään, todellisuudessa kehitys voi johtaa palvelujen keskittämisen ja lisääntyvän venäläissekä mökkimatkailun myötä liikkumistarpeen kasvamiseen. Älyliikennettä sekä sujuvia matkaketjuja kehittämällä voidaan yrittää hillitä tätä kasvua.

Ennakoivalla maankäytön suunnittelulla pyritään turvaamaan hyvä ja kilpailukykyinen tonttitarjonta, jotta voidaan varautua tuleviin elinkeinoelämän investointitarpeisiin. Ympäristön ja ilmastonmuutoksen asettamat haasteet on tunnistettu korostamalla asumisen uusia ekologi65

sia konsepteja, kuten innovatiivisia lämmitysjärjestelmiä, lähienergian käyttöä, puurakentamista ja eri asumismuotojen lomittumista. Rakennetun ympäristön laatua parannetaan keskustojen kehittämishankkein, huolehtimalla kulttuuriympäristöistä sekä viherympäristön kehittämisellä. Terveellistä elinympäristöä edistetään homekorjauksin sekä huolehtimalla vesihuollon toimivuudesta ja laadusta.

Saimaan laajamittainen hyödyntäminen matkailussa lisää panostusta myös Saimaan suojeluun. Maakunnan Saimaa-brändin kannalta on ensisijaista, että maakunta onnistuu säilyttämään Saimaan veden laadun erinomaisena ja saimaannorppakannan vahvana. Matkailutoimintojen ohjaaminen siten, ettei vaaranneta Saimaan ainutlaatuisia luontoarvoja ja saimaannorpan tulevaisuutta on haastava tehtävä, jonka ratkaisuksi maakuntaohjelma tarjoaa eri toimijoiden yhteistyössä tapahtuvaa ennakoivaa suunnittelua. Veden laadun säilyttämisen kannalta on oleellista pyrkiä toteuttamaan Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteet.

Muiden luonnonvarojen kuten turvevarojen sekä maa- ja kiviainesten hyödyntäminen tulisi tapahtua kestävästi. Odotettavissa on luonnonvarojen käytön lisääntyminen, joten sen ennakoiminen hyvän ja osallistavan suunnittelun, esim. kaavoituksen, avulla mahdollistaa keskustelun käytön rajoista sekä tekee hyödyntämisestä suunnitelmallisempaa.

Ympäristön tilan kehitys, jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Nollavaihtoehdossa arvioidaan ympäristön nykytilan kehitystä, jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta, eikä rahoitusta myönnetä siten kuin maakuntaohjelmassa on ajateltu. Maakuntaohjelman aikajänne on vain neljä vuotta ja toimintaympäristö tulee kehittymään maakuntaohjelmasta riippumattomista tekijöistä kuten ympäristö- , talous- ja aluepoliittisten päätösten johdosta. Ilman maakunnan omia ponnistuksia maakunnan elinvoiman säilyttämiseksi voidaan kuitenkin arvioida, että ohjelman toteutumatta jääminen heikentäisi maakunnan palvelu- ja koulutustasoa sekä tutkimustoimintaa. Myös panostukset ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen sekä asuinympäristöjen viihtyisyyteen olisivat vähäisemmät. Väestön vähenemistä ei kyettäisi hillitsemään, eikä uutta väkeä houkuttelemaan siinä määrin maakuntaan.

Ympäristön tilan kannalta ei neljässä vuodessa ehdi tapahtua suuria muutoksia. Ohjelman toteuttamatta jättäminen saattaisi vähentää resurssien ohjaamista luomutuotantoon, digitaalisuuteen, biopolttoaineisiin tai cleantechiin, joten uusia keinoja esim. hillitä hiilidioksidipäästöjä maakunnan tasolla voisi jäädä kokeilematta ja käyttöönottamatta. Luonnonvarojen käytön lisääntyminen tapahtuu maakuntaohjelmasta riippumatta. Maakuntaohjelman kautta pyritään luonnonvarojen hallittuun, suunnitelmalliseen ja kestävään käyttöön, joten sitä kautta pystytään ehkä lieventämään käytöstä aiheutuvia ympäristöhaittoja.

Pitemmällä aikavälillä on merkitystä sillä, että eri viranomaisten ohjelmat, suunnitelmat ja tavoitteet ovat yhtenäisiä ja pitkäaikaisia. Tavoitteellisen ja pitkäjänteisen ohjelmapolitiikan vaikutukset voivat olla merkittäviä, kun resursseja suunnataan vahvistamaan esim. tiettyjä toimialoja tai toimintatapoja. Etelä-Savon maakuntaohjelmassa on ympäristö otettu läpileikkaavana teemana mukaan. Ohjelman tavoitteena on säilyttää ympäristön hyvä tila ja toimia ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Yhteenveto Etelä-Savon maakuntaohjelmassa on suuri paino ihmisten elinolojen, palvelujen ja koulutusmahdollisuuksien parantamisella. Ohjelman läpileikkaavana teemana ovat myös nuoret ja heidän huomioon ottamisensa mm. palvelu- ja koulutustarpeen suunnittelussa. Ohjelmalla toteutuessaan voidaankin katsoa olevan hyvin paljon myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, kuten elinympäristön viihtyisyyden, terveellisyyden ja turvallisuuden parantuminen, työllistymismahdol66

lisuuksien lisääntyminen sekä elinkeinopohjan laajentuminen. Osaamistasoa pyritään nostamaan ja koulutusta tarjoamaan monipuolisesti. Kansalaisten hyvinvointi ja palvelujen järjestäminen on saanut ohjelmassa oman toimintalinjassa. Pyrkimyksenä on turvata sekä hyvinvointi, että palvelut niukkenevista resursseista huolimatta. Maakuntaohjelmassa on lähdetty innovatiivisesti etsimään uusia malleja tuottaa palveluja resurssitehokkaammin.

Maakuntaohjelmalla on toteutuessaan myös merkittäviä positiivisia ilmastovaikutuksia. Puuenergian käyttöä lisätään, samoin puurakentamista, liikkumista pyritään vähentämään, ruuantuotannossa suositaan luomua ja lähiruokaa. Maakuntaohjelmalla panostetaan voimakkaasti cleantechiin, digitaalisuuteen ja uusiutuvan energiantuotannon vahvistamiseen.

Luonnonvarojen käytön osalta vaikutukset voivat olla osin kaksisuuntaisia. Omien luonnonvarojen käyttö lisääntyy, niitä pyritään jalostamaan pitemmälle ja käyttämään kestävästi. Osittain voidaan korvata uusiutumattomia luonnonvaroja ja tuontia. Luonnonvarojen tehostuva käyttö saattaa kuitenkin paikallisesti vaikuttaa veden laatuun ja metsäluontoon. Haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä huolellisella suunnittelulla, vesiensuojelutoimenpitein sekä huolehtimalla luonnon monimuotoisuudesta. Näin ollen kokonaisvaikutukset luonnonvaroihin säilyvät ainakin lyhyellä tähtäyksellä myönteisinä.

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat pääosin positiivisia. Taajamia kohennetaan ja kulttuuriympäristöstä huolehditaan. Ohjelman satsaukset maaseutuelinkeinojen kehittämiseen saattavat edesauttaa maaseudun asuttuna säilymistä. Maakuntaohjelman mukaisesti keskitytään olemassa olevan rakenteen ja infrastruktuurin kunnossapitoon ja säilyttämiseen.

Mahdollista kasvua haetaan matkailusta ja maakuntaohjelmassa korostetaan Saimaan maakuntaa markkinoinnissa. Saimaan hyödyntämisessä huomioidaan alueen ainutlaatuiset luontoarvot ml. saimaannorppa ja panostetaan veden laadun säilymiseen erinomaisena, mikä on linjassa myös vesienhoitosuunnitelmien ja saimaannorpan suojelusuunnitelman kanssa.

Maakuntaohjelmalla haetaan uusia resurssiviisaita ja ilmastoystävällisiä toimintatapoja joka sektorilla johtuen resurssien, niin raaka-aineiden, energian kuin työvoimankin vähenemisestä.

Tässä suhteessa maakuntaohjelma on hyvin linjassa uuden Kestävää kasvua ja työtä 2014-2017 Suomen rakennerahasto-ohjelman kanssa.

67

68

 Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen  Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen  Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta

Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö

 Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen  Avainalojen kehittäminen: -Teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen -Metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen -Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen

Menestyvä yritystoiminta

yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema, kaupunkikuva, kulttuuriperintö

vaikutukset rakennettuun ympäristöön

++ kasvihuonekaasupäästöt + uusien yritysten tulon kautta vähenevät ja ilmastonmuutok- voidaan saada uutta käyttöä seen varaudutaan olemassa olevalle infrastruktuu- metsien tehostunut käyttö voi rille ja rakennuskannalle vaikuttaa luonnon monimuotoi- ++ puurakentaminen sopii etesuutta heikentävästi läsavolaiseen kulttuuriympärisja vaikuttaa negatiivisesti veden töön laatuun lisääntyvien valumien + parantaa mahdollisuuksia kautta säilyttää maaseutu asuttuna + metsien monikäyttö on huomi- -/+ yksittäisten mökkien ulkoasu oitu, puun käyttöä rakentamion kirjava, mökit sijaitsevat hasessa lisätään jallaan ++ lähi- ja luomuruokaan panostaminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä myrkkyjen ja lannoitteiden käyttöä - Saimaan laajamittainen matkailuhyödyntäminen asettaa vaatimuksia jätevesihuollolle ja veden laadun säilymiselle -talvimatkailun lisääntyminen saattaa haitata saimaannorppaa - mökkimatkailu lisää rakentamista, hajauttaa matkailijat ja lisää sitä kautta lisää liikennettä. yksittäisten mökkien ekotehokkuus on heikko ++ympäristöteknologian kehittäminen vähentää päästöjä ++ liikkumistarve vähenee

kasvillisuus, maaperä, vesi, ilma, ilmastotekijät

Maakuntaohjelman kehittämiluonnon monimuotoisuus, eliöstö, sen painopisteet

vaikutukset luonnonympäristöön luonnonvarojen hyödyntäminen

vaikutukset luonnonvaroihin

++ osaaminen vahvistuu ++ energia- ja materiaalitehok+ uusia työpaikkoja syntyy kuus paranee + erityisesti maahanmuuttajien ja uusiutumattomien luonnonvatyönsaanti parantuu rojen käyttö vähenee + koulutusmahdollisuuksien -/+ hakkuusäästöjä saadaan parantuminen asuinpaikasta käyttöön, toisaalta lisääntyvä huolimatta metsien käyttö voi köyhdyttää - lisääntyvä puunpoltto lisää metsäluontoa pienhiukkasten määrää millä voi + toimenpidekokonaisuudessa olla haitallisia terveysvaikutuksia on kiinnitetty huomiota metsä- mahdolliset savuhaitat aiheut- energiatuotannon kestävyyteen tavat ympäristön viihtyisyyden ja lisääntyvän käytön aiheuttavähentymistä miin ongelmiin, + kemiallisten torjunta-aineiden ++ paperin käyttö vähenee käytön vähentäminen alentaa + omien luonnonvarojen kestätorjunta-aineiden kulkeutumisen vän käytön edistäminen riskiä pohjavesiin - lisääntyvä matkailu saattaa häiritä loma-asukkaita, toisaalta ++ matkailuympäristö on rauhallinen ja hiljainen

vaikutukset ihmisiin

väestö, ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys

Maakuntaohjelman vaikutukset, yhteenveto

69

++ kävely ja pyöräily lisääntyvät ja auton käyttö vähenee

- -lisääntyvä liikenne Venäjältä + rakennetun ympäristön viihtyisekä mökkimatkailu lisäävät syys ja turvallisuus kasvaa  näkyvyyden ja vetovoiman liikenteen päästöjä + kulttuuriympäristöt säilyvät ja vahvistaminen + raideliikenteen, kevyen liiken- niiden kunto kohenee  saavutettavuuden ja liikenne- teen ja matkaketjujen kehittämi- +/- tiivistäminen voi vähentää järjestelmän kehittäminen nen vähentää hiukkas- ja kasvi- viihtyisyyttä, mutta lisää resurs tonttipalvelun tehostaminen huonekaasupäästöjä si- ja energiatehokkuutta  vesistöjen ja luonnonvarojen + uudet logistiset ratkaisut väkestävä hyödyntäminen hentävät kuljetuksia + asumisen ekologiset konseptit vähentävät raaka-aineiden ja energiankäyttöä + matkailun integrointi osaksi taajamien suunnittelua vähentää päästöjä +/- matkailun aiheuttamia ympäristöongelmia pyritään vähentämään, lisääntyvä matkailu voi nollata saavutetut päästövähennykset + saimaannorppa huomioidaan matkailun kehittämisessä entistä paremmin + retkeily kanavoidaan kestävimmille alueille +veden laatua pyritään parantamaan

Hyvä toimintaympäristö

 Palvelujen laatu ja vaikuttavuus  Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Uudistuva hyvinvointi

luonnon monimuotoisuus, eliöstö, kasvillisuus, maaperä, vesi, ilma, ilmastotekijät

vaikutukset ihmisiin

vaikutukset luonnonvaroihin

+ ympäristön viihtyisyys ja turvallisuus paranee + liikkumismahdollisuudet paranevat + julkisten liikennevälineiden käytön lisääntyminen sekä kevyen liikenteen väylien rakentaminen vähentävät pakokaasupäästöjä + parantuneiden tietoliikenneyhteyksien myötä maaseudulla ja taajamissa asuvien palvelut paranevat + homekorjaukset parantavat rakennusten terveellisyyttä - elinympäristön viihtyisyys vähenee uuden ottotoiminnan ja luonnonvarojen lisääntyvän käytön seurauksena ++ turvataan väestölle hyvä juomavesi

++ uusien työpaikkojen syntyminen ja hyvinvoinnin lisääntyminen palvelujen parantuessa ++ ihmisten terveys paranee ++ sairauskulut vähenevät elämän laatu paranee ++ ennaltaehkäistään syrjäytymistä +/- rakentaminen lisääntyy, mutta kunnossapidon priorisointi tehostaa maa-ainesvarojen käyttöä ++ pohjavesivarantojen laatua ja määrää suojellaan + vesien laatua pyritään parantamaan -- luonnonvarojen käyttö lisääntyy + lisääntyvä luonnonvarojen käyttö pyritään toteuttamaan kestävällä tavalla

väestö, ihmisten terveys, elinolot ja luonnonvarojen hyödyntäminen ympäristö, maisema, kaupunkikuva, viihtyvyys kulttuuriperintö

vaikutukset rakennettuun Maakuntaohjelman kehittämi- vaikutukset luonnonympärisympäristöön yhdyskuntarakenne, rakennettu sen painopisteet töön

65

KANSAINVÄLINEN & EUROOPPA

SUOMI

ETELÄ-SAVO

*Alueiden välinen kilpailu kovenee *Tuotannon rakennemuutos jatkuu (metsäteollisuus, maatalous) * Koulutusjärjestelmiä vahvistetaan maakunnan osaamis- ja työvoimatarpeiden mukaisesti *Innovaatio- ja t&k-toimintoja vahvistetaan valituilla kärkialoilla yritysten tarpeet huomioiden *Palvelusektorin yritystoimintaa / työllistävyyttä vahvistetaan *Pietarin alueen ja Venäjän liiketoimintamahdollisuudet tärkeä voimavara

Työvoiman riittävyys --> ulkomaista työvoimaa maahan, työurien pidentäminen

Suomi kilpailee osaamisella ja tiedolla

Suomi yhä vahvemmin sidoksissa kvtalouteen, markkinoihin, lainsäädäntöön ja sopimuksiin

Suomi avautuu ja kansainvälistyy yhteiskuntana ja kansantaloutena: - julkiset palvelumarkkinat avautuneet - yritykset kansainvälistyvät, tuotantoa ulkomaille

*Maailmantalouden epävakaus ja ennustamattomuus, EU:n rahoituskriisi, valtiontalouksien budjettivajeet *Kansainvälisen kaupan vapautuminen jatkuu, Venäjä WTO:n jäsen *Kansainvälinen kilpailu kiristyy, sääntelemätön markkinatalous vahvistaa otettaan *Yritysten kansainvälistyminen ja verkostoituminen lisääntyy *Suunnittelu-/tuotekehitysosaamisen ja tuotannon (suorittava työ) alueellinen eriytyminen ja keskittyminen jatkuu

MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA

Korkeakouluilla, tutkimuslaitoksilla ja kärkiyrityksillä tärkeä veturirooli maakunnan kansainvälistymisessä ja kaikenpuolisen menestyksen generoinnissa

Maakunnan koulutus- ja innovaatiotoimintojen vahvistamistarve kasvaa

Etelä-Savo menestyy osaamisella, tiedolla ja taidoilla sekä valituille aloille erikoistumisella

Alueiden välinen kilpailu kovenee

Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekä II-asteen koulutus tärkeitä alueellisia menestystekijöitä

Osaaminen ja resurssit keskittyvät alueellisesti aiempaa voimakkaammin - kilpailu resursseista kovenee

Suomi menestyy osaamisella, tiedolla ja erikoistumisella - huippuosaaminen ja innovatiivisuus korostuvat

Osaamisen ja innovatiivisuuden merkitys menestystekijänä korostuu

Työvoimapulaa, työvoimakapeikkoja

Julkisen palvelutuotannon rakenteet ja toteuttamistavat muuttuvat Julkisen talouden kireys rajoittaa palvelutuotantomahdollisuuksia

Tarve palvelutuotannon kysyntätarpeiden mukaiseen kehittämiseen kasvaa

Vapaa-ajanasutus lisääntyy, osa-aikaasuminen yleistyy

Väestö vähenee, ikääntyy ja eläköityy, eliniänodote nousee

Vapaa-ajan asumisen ja osa-aikaisuuden hyödyntäminen

Ympäristöresurssien vetovoima ja aluetaloudellinen hyödyntäminen

Heikko väestöpotentiaali, maan harvaan asutuimpia alueita - rakenteellisen/suhteellisen kilpailukyvyn mahdollisuudet - vajaakäyttöisen infran ylläpito - ”piilevän” ja hajoavan infran ylläpito

Olemassa olevan infran ylläpito muuttuvassa yhteiskunnassa

Julkisen talouden kireys rajoittaa palvelutuotantomahdollisuuksia Työvoiman riittävyys  työvoimaa ulkomailta, työurien pidentäminen

Ympäristön, kestävä kehityksen ja ekotehokkuuden merkitys kasvaa

Muutoskehityksen hallinta on haaste: - kaupungistuminen - väestön keskittyminen - maaseudun autioituminen - tietoyhteiskunta

Ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen periaatteiden merkitys kasvaa

Aluerakenne ja sen muutosten hallinta on kasvava kilpailukykytekijä

Megatrendien ja nopean muutoskehityksen hallinta on haaste, (mm. suurkaupunkien kasvu / sosiaaliset ongelmat)

HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ

liite 1

Julkisen palvelutuotannon rakenteet ja tuotantotavat muuttuvat

Hyvinvointipalvelujen ja -osaamisen tarve/kysyntä muuttuu ja kasvaa

Suomi ikääntyy ja eläköityy, eliniänodote nousee

Elintasosairaudet lisääntyvät länsimaissa Hyvinvointipalvelujen tarve muuttuu ja kasvaa Julkisen talouden kireys rajoittaa palvelutuotantomahdollisuuksia

Osaaminen keskittyy alueellisesti

Alueiden välinen kilpailu kiristyy - huippuosaajista kilpaillaan

Ihmisten liikkuvuus ja kansainvälistyminen lisääntyvät, väestön ja hyvinvoinnin keskittyminen kasvualueille jatkuu Teollistuneet länsimaat, Japani ja Venäjä ikääntyvät, eliniänodote nousee

UUDISTUVA HYVINVOINTI

Kansainvälistyminen & verkostoituminen lisääntyvät (yritykset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset)

OSAAVA TYÖVOIMA ja HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ

KUVA Suomessa,Euroopassa Euroopassajajamaailmassa maailmassa KUVA16.

13.Etelä-Savon Etelä-Savon toimintaympäristö toimintaympäristö Suomessa,

66

LIITE 1

71

MUUTTOLIIKE JA VÄESTÖ Vä ki l uku Vä es tönmuutos Syntyneet Nettomuutto Nettomuutto, os uus vä es tös tä Luonnol l i nen vä es tönka s vu Luonnol l i nen vä es tönka s vu, os uus vä es tös tä Va nhus huol tos uhde (yl i 65-v / 15-64 v) Va nhus huol tos uhde (yl i 65-v / 15-64 v), ennus te KILPAILUKYKY BKT / a s uka s , € * BKT / a s uka s (i ndeks i , Suomi =100) Li i keva i hto (yri tys ten), mi l j € Li i keva i hdon ka s vu, % Al oi tta neet yri tyks et Lopetta neet yri tyks et Ka s vuyri tys ten mä ä rä * Vi enni n os uus tuota nnos ta * Vi enni n a rvo Ans i otul ot / tul ons a a ja , € Pä ä oma tul ot / tul ons a a ja , € Puutuoteteol l i s uuden l i i keva i hto, mi l j.€ - os uus koko ma a s ta , % Teknol ogi a teol l i s uuden l i i keva i hto, mi l j.€ - os uus koko ma a s ta , % Yri tys ten TKI-pa nos tus , mi l j.€ - os uus koko ma a s ta , % Ka ntora ha tul ot, mi l j.€ Ma a ta l ouden myynti tul o, mi l j.€ Ma tka i l u- ja ra vi ts emus toi mi nna n l i i keva i hto, mi l j.€ - os uus koko ma a s ta , % Ma tka i l i joi den reki s teröi dyt yöpymi s vuoroka udet * - koti ma i s et - ul koma a l a i s et TALOUDEN TASAPAINO Kunti en vuos i ka te, €/a s uka s Kunti en kertynyt yl i -/a l i jä ä mä , €/a s uka s Va l ti on menot / a s uka s TYÖLLISYYS Työttömyys a s te * Työl l i s yys a s te 15-64-vuoti a a t * Nuorten (15-24-v.) työttömi en os uus ko. i kä i s es tä työvoi ma s ta , % Al l e 25-v työttömä t (poi kki l ei kka us ti eto ko. vuoden ta mmi kuul ta ) * Pi tkä a i ka i s työttömä t (poi kki l ei kka us ti eto ko. vuoden ta mmi kuul ta ) * Työpa i kkojen mä ä rä Työvoi ma n mä ä rä

ETELÄ-SAVO -ohjelma Maakuntaohjelman 2014-2017 seurantamittarit 2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013*

17 913 66,7

18 611 67,4

19 583 70,1

20 753 71,3

734 594

21 581 71,9

22 381 71 4 780 7,7 737 565

25 001 73,5 5 071 6,1 873 594

24 817 71,0 5 305 4,6 816 686

23 434 72,6 4 479 -15,6 702 619 15

24 470 73,4 4 651 3,8 774 522 12

12,5 60,1 21,6

60 096 75 000

13,8 60,6

59 789 77 000

60 237 74 000

11,3 61,1 20,4

60 426 74 000

9,4 63,0 20,8

59 864 74 000

10,8 63,1 20,9

59 192 73 000

10,1 63,0 19,5

11,5 62,7 15,7 1 079 2 209 60 173 74 000

8,7 64,3 12,6 908 1 940 60 809 72 000

7,9 64,8 15,5 804 1 589 60 173 71 000

9,6 62,3 20,1 1 061 1 330 58 311 69 000

7,9 63,8 17,3 1 226 1 491 58 726 69 000

1 69 209 140 108 82 138 200 263 351 400 -9 46 -36 -56 -110 -18 38 84 158 172 Sa a ta vi s s a vuoteen 2008 s a a kka , ma hdol l i s ta s a a da Ti l a s tokes kuks es ta eri l l i s ti l a uks ena

Sa a ta vi s s a pa ri l ta vuodel ta tul l i n eri l l i s ka ts a uks es ta (mi l j €) 437 16 210 17 509 18 288 19 363 19 849 20 388 1 049 1 608 2 265 1 652 1 121 1 553 580 528 365 441 6,9 7,2 6,5 6,9 514 503 340 341 0,6 0,6 0,6 0,5 10,7 8,4 10,7 13,2 14,6 15,3 14,8 19,0 17,5 0,32 0,24 0,29 0,34 0,36 0,34 0,29 0,39 0,36 284 205 130 217 79 87 78 78 141 141 141 141 2,5 2,4 2,4 2,4 672 258 702 612 703 721 669 252 660 476 639 569 640 087 653 149 659 806 611 992 595 984 586 143 609 748 604 164 573 417 570 992 558 128 556 681 556 589 553 862 505 226 478 444 86 115 92 864 99 557 95 835 89 484 81 441 83 406 96 560 105 944 106 766 117 540

16 930 66,3

7,7 65,2 15,7 1 075 1 735 58 765 69 000

180 165

71 000

1 144 2 024

1 060 1 784 70 000

10,8 65,8

9,1 65,2

196 122

25 815 73,7 5 110 5 190 9,9 1,6 725 625 618 556 646 14 11,3 451 431 21 183 21 986 1 711 1 607 486 487 7,4 7,5 396 421 0,6 0,7 14,6 17,0 0,29 0,36 204 199 238 82 83 147 154 2,3 2,3 698 285 702 239 806 905 556 260 536 124 593 621 142 025 166 115 213 284

166 575 165 329 164 130 163 139 162 219 161 325 160 306 158 679 157 433 156 377 155 472 154 522 153 426 152 518 -1 383 -1 246 -1 199 -991 -920 -894 -1 019 -1 627 -1 246 -1 056 -905 -950 -1 096 -908 1 431 1 454 1 372 1 363 1 348 1 306 1 316 1 297 1 272 1 257 1 223 1 306 1 140 1 214 -862 -790 -656 -366 -314 -239 -373 -957 -500 -233 -99 -246 -175 -65 -0,52 -0,48 -0,40 -0,22 -0,19 -0,15 -0,23 -0,60 -0,32 -0,15 -0,06 -0,16 -0,11 -0,04 -543 -469 -549 -593 -588 -665 -652 -643 -749 -793 -813 -695 -920 -854 -0,33 -0,28 -0,33 -0,36 -0,36 -0,41 -0,41 -0,41 -0,48 -0,51 -0,52 -0,45 -0,60 -0,56 0,30 0,30 0,31 0,32 0,33 0,33 0,34 0,35 0,35 0,36 0,37 0,39 0,41 0,41 Ennus te 2015: 0,47 2020: 0,56 2025: 0,65 2030: 0,70

2000

8,0 68,9 13,0 800 1 500 58 000

18 11,8

7,0 70,7 12,0 700 1 300 57 000

20 12,0

75,0

400

120

74,5

148 300 -300

Tavoite 2020

149 500 -600

Tavoite 2017

liite 2

LIITE 2

73 1

2 74

Mets ä ta s e, ka s vu / poi s tuma , mi l j. m Hi i l i di oks i di pä ä s töt, CO2-ekv Teol l i s uuden ja yhdys kunti en fos fori pä ä s töt ves i s töi hi n, kg Teol l i s uuden ja yhdys kunti en typpi pä ä s töt ves i s töi hi n, kg Pi nta ves i en ti l a , ekol ogi nen ti l a eri noma i nen ta i hyvä , % l uoki tel tu Norppa ka nta

3

ALUEEN SISÄISET EROT OSAAMINEN Vä es tön koul utus ta s o, tutki nnonn s uori tta nei ta 15 vuotta tä yttä nei s tä , %- kes ki a s teen tutki nnon s uori tta nei ta 15 vuotta tä yttä nei s tä , % - korkea -a s teen tutki nnon s uori tta nei ta 15 vuotta tä yttä nei s tä , % Perus koul un jä l kei s tä tutki ntoa va i l l a ol eva t 25-29-vuoti a a t, henki l öä - pros entti a i kä ryhmä s tä * Jul ki s en s ektori n työpa i ka t Jul ki s en s ektori n os uus ka i ki s ta työpa i koi s ta , % Koul utuks en l ä pä i s ya s te, % - 2. a s teen a mma ti l l i nen koul utus - a mk - yl i opi s to TKI-toi mi nna n menot (ka i kki E-S korkea koul uyks i köt), mi l j.€ - os uus koko ma a s ta , % Tutki nnon s uori tta nei den työl l i s tymi nen (ka i kki koul utus a s teet), % LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT Kes ki mä ä rä i nen el ä köi tymi s i kä Sa i ra s ta vuus i ndeks i , va ki oi ma ton ELINYMPÄRISTÖN LAATU JA ALUERAKENNE Inves toi nni t, yhteens ä , mi l j.€ - yks i tyi s en s ektori n a s untoi nves toi nni t - yks i tyi s en s ektori n muut i nves toi nni t - jul ki s en s ektori n i nves toi nni t Ma tka -a i kojen kehi tys ja vuorota rjonta - nopei n juna yhteys Mi kkel i -Hel s i nki - nopei n juna yhteys Mi kkel i -Pi eta ri - l i nja -a utovuoroja Mi kkel i -Hel s i nki , kpl /vrk Uus i en ra kennus l upi en mä ä rä , kpl /v.

- va ki tui s et a s unnot - l oma -a s unnot Ki i ntei s töka upa t ja hi nta kehi tys - Ra kenta ma ttoma t l oma ra nta tonti t ha ja -a s utus a l ueel l a , medi a a ni , € - Oma koti ta l ot a s ema ka a va -a l ueel l a , medi a a ni , € Vä es tön mä ä rä n muutos eri tyyppi s i l l ä a l uei l l a Energi a n oma va ra i s uus a s te, % Uus i utuva n energi a n os uus pri mä ä ri energi a n kä ytös tä , % 127,6 602,7 187,6 328,6 86,5

255 440

126,8 580,5 182,9 315,4 82,2

315 440

56,6 127,0

57,0 127,2

365 520 23 000 90 000

349 490 20 183 83 500

654,9 214,4 362,3 78,3

8,4 0,87

8,4 0,91

636,2 188,5 357,4 90,3

57,2 37,8 19,4 1 008 14,0 21 508 35,6

56,4 37,4 19,0 1 009 14,3 21 526 35,7

420 530

752,4 271,3 384,8 96,3

57,6 130,0

11,6 1,11

58,9 38,9 20,1 961 13,5 20 559 34,7

385 525

737,4 289,8 347,2 100,4

355 515

734,4 309,0 343,2 82,2

57,3 131,5

59,8 49,9 63,7 13,5 1,16 65,2

55,7 50,6 67,2 10,8 1,00

57,1 131,0

60,5 39,7 20,9 1 004 14,7 20 251 33,3

59,7 39,3 20,4 1 000 14,3 20 629 34,3

280 450

712,6 289,8 300,2 122,5

57,9 132,5

46,8 73,5 8,4 0,71 67,1

61,4 40,1 21,3 1 033 15,1 19 971 33,2

236 388

711,0 239,3 323,1 148,6

58,4 133,7

64,0 48,3 72,9 6,8 0,53 62,4

62,4 40,7 21,7 1 039 14,7 20 131 34,5

329 416

775,2 288,7 338,0 148,5

58,8 134,8

59,6 48,1 78,0 10,8 0,76 62,9

63,3 41,2 22,1 1 092 15,1 20 213 34,4

315 338

934,3 331,8 458,0 144,5

58,7 135,3

62,4 50,2 72,9 19,4 1,35 68,5

64,2 41,6 22,6 1 106 15,2 20 153 34,3

264 321

2 h 24 mi n 3 h 39 mi n 18

59,5 135,8

65,9 51,8 85,0 19,7 1,34 66,3

65,2 42,1 23,0 1 101 15,4

44 44,2

260

260

260

270

290

49 43,3 0,86 0,82 241 304 210 329 6 026 4 747 368 130 335 356

311

43 47,9 1,22

23 500 28 000 28 600 34 000 34 900 35 000 35 000 42 500 40 000 95 000 103 000 112 250 123 000 123 000 125 000 130 000 138 500 132 000

380 510

636,7 244,4 318,9 73,4

57,0 128,3

11,5 1,11

58,1 38,4 19,7 1 001 13,9 20 991 35,1

3,12 318 462 372 721 355 031 331 029 305 295 281 325 360 302 396 085 332 769 235 521 8 291 8 048 6 468 6 967 7 515 7 057 7 533 6 423 6 467 5 554 371 581 357 650 371 743 362 169 440 650 497 362 435 365 344 407 361 329 382 152

55,5 36,9 18,6 1 157 16,3 21 291 35,4

54,8 36,5 18,3 1 221 17,0 21 785 36,4

93 311

12,5

10,0

LIITE 3

ETELÄ-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017

liite 3

Valmistelufoorumien kokoonpanot

Foorumi 1 MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Juha Pulliainen, puheenjohtaja Jukka-Pekka Jordan Kyösti Ylijoki Kimmo Hyykoski Marjukka Aarnio Antti Kinnunen Mirja Haavikko Antti Heikkilä Markku Kakriainen Ossi Tuuliainen Vesa Kallio Heli Gynther Marko Tanttu Jyrki Kuva Jukka Ollikainen, sihteeri

Etelä-Savon ELY-keskus Finnvera Miset Oy Pieksämäen kaupunki Savonlinnan seudun kuntayhtymä Juvan kunta Etelä-Savon yrittäjät Etelä-Savon metsäkeskus Etelä-Savon kauppakamari Etelä-Savon ELY-keskus MTK-Etelä-Savo Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto

Foorumi 2 jaettiin kahteen työryhmään helpottamaan työskentelyä.

Foorumi 2a OSAAVA TYÖVOIMA Rytkönen Sirkka, puheenjohtaja Aholainen Markku Auvinen Merja Fyhr Hannu Gustafsson- Pesonen Anne Haakana Anne / Tirri Heli Kankkunen Markku Kauppinen Kirsti Koistinen Kari Kokkola Kari Kosonen Anna-Liisa Malinen Matti Raatikainen Tea Savolainen Kalevi Siekkinen Virpi Tikka Keijo Vänttinen Tuija Makkula Hanna, sihteeri

Etelä-Savon TE-toimisto Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon kauppakamari Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, SAMI Akava Juvan kunta / Mäntyharjun kunta Savonlinnan kaupunki DIAK, Pieksämäki Pieksämäen kaupunki SAK Itä-Suomen yliopisto Mikkelin yliopistokeskus Etelä-Savon ELY-keskus STTK Mikkelin kaupunki Etelä-Savon koulutuskuntayhtymä, Esedu Mikkelin ammattikorkeakoulu Etelä-Savon maakuntaliitto

Foorumi 2b HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Kosunen Kirsi, puheenjohtaja Alasuvanto Timo Bremer-Laamanen Majlis Lappi Erkki Mustalampi Pentti Niemi Kalevi Pulliainen Juha Pulkkinen Lasse Sillanpää Mika Sorasahi Vesa Tikkanen-Kaukanen Carina Venäläinen Martti Makkula Hanna, sihteeri Ollikainen Jukka, sihteeri

Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus TEKES Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus Etelä-Savon kauppakamari Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Mikkelin ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskus Savonlinnan seudun yrityspalvelut LUT-Savo Miktech Oy HY Ruralia-instituutti Metsäntutkimuslaitos, Punkaharjun toimipaikka Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto

75 1

70 Foorumi 3 UUSIUTUVA HYVINVOINTI Mali Soininen, puheenjohtaja Maria Närhinen Saara Pesonen Satu Auvinen Ulla Nykänen Matti Nupponen Panu Peitsaro Riitta Kettunen Sirkka Rytkönen Irja Sokka Aki Kauranen Matti Kivipelto Kimmo Hyykoski Päivi Valli Riitta Smolander Aila Pärnänen Jaana Leskinen Riitta Räsänen Taru Särkkä Anu Haapala Torsti Hyyryläinen Hannu Fyhr Kirsti Kauppinen Satu Taavitsainen Jukka Jokelainen Heino Lipsanen Markku Aholainen Kari Kangaspunta, sihteeri

Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO) Mikkelin kaupunki / Seutusote Savonlinnan kaupunki Juvan kunta Pieksämäen kaupunki Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Itä-Savon shp SOSTERI Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon TE-toimisto Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelin seutu Savonlinnan seutu Pieksämäen kaupunki Suomen Ikihyvä Oy Kyyhkylä Oy Hoivakymppi Oy Kunnonkeskus Oy Kivisalmen hoitokoti/Terv.- ja sos.alan yrittäjät,Teso ry.

Etelä-Savon ammattiopisto MAMK, hyvinvoinnin painoala Ruralia-instituutti Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, SAMI DIAK, Pieksämäki Estery ry.

NuTu ry. (Savonlinna) Etelä-Savon liikunta ry.

Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto

Foorumi 4 HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vesa Rautio, puheenjohtaja Risto Aalto Jouni Riihelä Tapani Mähönen Kimmo Hagman Janne Viitamies Teppo Loikkanen Patrick Hublin Mirko Juppi Seppo Serola Matti Jolkkonen Ahti Myllys Esko Pitkänen Marko Tanttu Janne Nulpponen, sihteeri

Etelä-Savon ELY-keskus Savonlinnan kaupunki Mikkelin kaupunki Pieksämäen kaupunki Puumalan kunta Mikke ry Metsähallitus Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Liikennevirasto LIVI Linja-autoliitto Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry Etelä-Savon kauppakamari Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitto

Etelä-Savon SOVA-yhteistyöryhmä Pirjo Angervuori Pertti Asikainen Lasse Hyytinen Tarja Hämäläinen Satu Karjalainen Jyrki Kuva Anne-Kaarina Lyytinen Anni Panula-Ontto-Suuronen Ossi Tuuliainen Sanna Poutamo, sihteeri

2 76

Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus / liikennevastuualue Etelä-Savon ELY-keskus Suomen metsäkeskus, Etelä-Savon alueyksikkö Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen AVI Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon maakuntaliitto

ISBN 978-952-5932-19-5 ISSN 1455-2930