Kohti turvallista lapsuutta. Kannusta minut vahvaksi

h va ksi!

K annust a minut va

Kohti turvallista lapsuutta

Lapsi tarvitsee vanhempaa silloin, kun lapsen käytös herättää vanhemmassa hankalia tunteita. Kun lapsi kiukuttelee ja haastaa, hänen käyttäytymisensä kertoo tärkeää viestiä: lapsi tarvitsee vanhempaansa. Vanhemman tehtävä on säädellä sekä omaa että lapsensa tunnetilaa, jotta lapsi voi myöhemmin oppia säätelemään tunnetilojaan itse.

Lapset tarvitsevat myös rajoja. Myönteisellä tavalla asetetut rajat luovat turVanhemman ja lapsen välinen suhde on

vaa. Vanhemmuudessa tarvitaan kykyä

lapselle kaikkein tärkein ihmissuhde.

puhua, perustella ja neuvotella lapsen

Se vaikuttaa merkittävällä tavalla lapsen

kanssa. Arjen rutiinit, kuten nukku-

kasvuun ja kehitykseen. Lapsi tarvitsee

maanmenoajat ja ruokailurytmi, ovat

välittämistä, hoivaa ja kokemuksen

pysyviä rajoja, jotka jättävät energiaa

siitä, että on rakastettu ja arvostettu

muuhun.

omana itsenään.

Lapsi vasta opettelee asioita ja tarvitsee vanhempaa rinnalleen – myös

ise n koke mus Ra ka st et tuna olem . on la ps elle tä rk eä

Kasvata kannustaen OSOITA, että pidät lapsesta ja iloitset hänen kanssaan olemisesta.

Aikuisen leikkisä, hyväksyvä, utelias ja empaattinen asenne lasta kohtaan luo vahvan pohjan lapsen ja aikuisen väli-

KOSKETA, HALAA JA SUUKOTA. Kerro, miten arvokas lapsesi on!

selle suhteelle. Myönteinen vuorovaikutus edistää lapsen oppimista, tunneelämän taitoja ja sosiaalista kehitystä.

OLE KIINNOSTUNUT lapsestasi.

Kun lapsi kokee olevansa turvassa, hän

Näe lapsen aloitteet ja yritä kiinnostua siitä, mistä lapsikin.

myös hyväksyy helpommin vanhem­

PIDÄ YLLÄ LÄHEISTÄ VUORO­

arvostus, onnistumiset ja saatu kiitos

VAIKUTUSTA. Se edistää yhteenkuuluvuutta ja tukee lapsen halua oppia.

rakentavat lapsen tervettä itsetuntoa.

pansa opastuksen, säännöt ja arvot.

Rakastettuna olemisen kokemus,

KANNUSTA JA ANNA TUNNUSTUSTA – älä aliarvioi ja mitätöi!

Lähde: Karsten Hundeide 2017: Kannustava Vuorovaikutus käytännössä. ICDP-ohjelman toteutus. ICDP Suomi ry.

nt o ra ke nt uu La ps en te rv e it se tu de st a. va nh em m an ra kk au

Vanhemmat voivat kasvattaa tavoilla, jotka vahingoittavat ! säätelee lapsen käyttäytymistä satuttamalla tai aiheuttamalla lapselle muuten epämukavan olon.

Kuritusväkivaltaa on esimerkiksi lapsen tukistaminen tai töniminen; lapsen haukkuminen, solvaaminen tai mitätöinti tai lapselle huutaminen, hänen jättämisensä yksin tai rakkauden epääminen. Kuritus­väkivaltaa perustellaan usein kasvatuksellisilla päämäärillä ja joskus sitä käytetään myös aikuiVanhemmat haluavat lastensa parasta.

Kiire, uupumus ja arjessa koettu yksi-

sen oman vallan vahvistamiseen.

Kasvatuksessa käytetty väkivalta saa ly-

näisyys kuitenkin kuormittavat. Lapsen

hyellä aikavälillä lapsen tottelemaan, mutta

tarpeet voivat tuntua vaatimuksilta ja

vaikuttaa pitkällä aikavälillä haitallisesti

vanhemmuudesta kadota ilo. Arjen

lapsen kehitykseen ja vaurioittaa lapsen

hankalat tilanteet houkuttelevat vanhem-

ja vanhemman välistä suhdetta. Se lisää

paa turvautumaan kasvatuskeinoihin,

lapsen aggressiivisuutta ja käytös­ongelmia

jotka perustuvat erilaisiin henkisiin tai

ja nakertaa lapsen itsetuntoa. Lapsi myös

ruumiillisiin rangaistuksiin. Tällöin pu-

oppii, että väkivalta on hyväksyttyä ja on

hutaan kuritusväkivallasta, joka on toi-

todennäköisemmin väkivaltainen myös

mintaa, jolla aikuinen rankaisee lasta tai

omissa myöhemmissä ihmissuhteissaan.

au tua sinuun, La ps esi ei voi turv jo s olet pelo tt ava.

Kaltoinkohtelua tapahtuu monin eri tavoin Lapset ovat yhteiskuntamme haavoittuvimpia jäseniä. Noin joka kymmenes suomalainen lapsi kokee jonkinasteista tai -muotoista kaltoinkohtelua. Kaltoinkohtelu on usein näkymätöntä ja sitä voi olla vaikea havaita, sillä se jää usein kodin ja perhesuhteiden yksityisyyteen:

puhtaudesta ja unesta. Laiminlyöntiä

vanhemmat eivät kerro siitä, lasten oi-

on myös, jos lapsi ei saa riittävästi vi-

reet vaihtelevat ja joskus lapsi ei oireile

rikkeitä ja ohjausta, häntä ei pueta sään

näkyvästi. Myös ulkoisesti hyvin pärjää-

mukaiseen vaatetukseen eikä hänen

vissä perheissä lapsia voidaan kohdella

terveydenhoidostaan huolehdita.

huonosti.

Jos lapsi ei saa osakseen riittävästi myönteistä vuorovaikutusta ja rakkautta

LAIMINLYÖNTI on yleisin kaltoinkoh-

tai vanhempi ei ole lapsensa käytettä-

telun muoto. Se etenee usein hiipivästi

vissä tunnetasolla, puhutaan henkisestä

ja on monesti tahatonta; vanhempi ei

laiminlyönnistä. Silloin vanhemman

osaamattomuuttaan tai kyvyttömyyttään

asenne lasta kohtaan voi olla kielteinen,

pysty vastaamaan lapsen tarpeisiin.

vanhempi ei tunnista lapsensa yksilöl-

Fyysisten tarpeiden laiminlyöntiä on, kun

lisiä tarpeita tai ei kunnioita lapsensa

vanhempi ei huolehdi lapsen ravinnosta,

psyykkisiä rajoja.

HENKINEN VÄKIVALTA on alistamista, pakottamista, nöyryyttämistä, nimittelyä, eristämistä, uhkailua. Myös vanhemman pelottava ja aggressiivinen käyttäytyminen, esimerkiksi huutami-

Kaltoinkohtelulla on kauaskantoisia seurauksia

nen tai tavaroiden paiskominen, on lapsen näkökulmasta henkistä väkivaltaa.

Pienen lapsen kaltoinkohtelu vaikuttaa hänen kehittyvien aivojensa rakenteeseen

FYYSINEN VÄKIVALTA vahingoittaa

ja toimintaan ja siten kokonaisvaltaisesti

terveyttä ja aiheuttaa kipua. Se voi olla

lapsen kehitykseen ja myöhempään elä-

lievää tai vakavaa ja pahimmillaan joh-

mään.

taa kuolemaan. Fyysistä väkivaltaa on

Kaltoinkohdeltu lapsi oireilee monin

muun muassa lapsen lyöminen, tukis-

eri tavoin. Lapsi voi olla levoton, aggres-

taminen, töniminen, pakkosyöttäminen

siivinen, vetäytyvä tai ahdistunut. Hänellä

tai ravistelu.

voi olla uneen ja syömiseen liittyviä vaikeuksia, pää- ja vatsakipua tai kastelua.

Myös SEKSUAALINEN HYVÄKSI-

Kaltoinkohtelusta johtuva turvattomuus

KÄYTTÖ ja lapselle sepitetty tai aiheu-

vaikeuttaa uuden oppimista ja erityisesti

tettu sairaus tai vamma ovat kaltoin-

kouluikäisenä lapsella saattaa olla oppi-

kohtelun muotoja. On muistettava, että

misvaikeuksia. Lapsena koettu kaltoinkoh-

kaikissa kaltoinkohtelun muodoissa on

telu lisää myöhempää fyysistä ja psyykkis-

aina mukana henkistä väkivaltaa.

tä sairastavuutta.

ä. . us ein nä ky mä tönt Ka lt oinkoh telu on sy yt ee n. esuh te iden yk sit yi rh pe ja n di ko ä jä Se

Älä vastaa kiukkuun kiukulla Omaa pahaa oloa ja kiukkua ei saa purkaa

Lapselle on tärkeää, että vanhempi huoleh-

lapseen. Jos lapsen toiminta aiheuttaa

tii omasta jaksamisestaan. Vanhempaakin

hankalia tunteita, on hyvä muistaa, että

auttavat riittävä uni ja lepo, terveellinen

lapsi ei halua pahaa eikä vahingoittaa.

ruokavalio, liikunta ja oma aika. Kasvatus-

Yleensä lapsen hankalalle käyttäytymi-

vastuuta on hyvä jakaa puolisolle ja lähei-

selle on järkevä selitys. Pienellä lapsella

sille. Muilta samassa elämäntilanteessa ja

ei ole vielä keinoja säädellä ja hallita tun-

-vaiheessa olevilta aikuisilta saatu tuki on

teitaan ja käyttäytymistään. Kiukutteleva

ensiarvoisen tärkeää.

lapsi on väsynyt, nälkäinen tai tarvitsee

Vanhemman omat lapsuuden koke-

syliä, läheisyyttä ja huomiota. Lapsi oppii

mukset vaikuttavat vanhemmuuteen.

ajan myötä vanhemmaltaan kyvyn säädellä

Työstämättöminä oman lapsuuden kipu-

tunteitaan ja käyttäytymistään – vanhempi

pisteet voivat heikentää kykyä toimia van-

on tässä tärkeä roolimalli.

hempana, erityisesti haastavissa tilanteis-

Vanhemman on hyvä harjoitella myös

sa. Vanhemman olisi hyvä tutkailla omia

keinoja, joilla voi rauhoittaa itseään, kun

lapsuuden kokemuksiaan: miten kanssani

omat tunteet kuumenevat. Paras keino

oltiin, millaista vuorovaikutusta ja hoivaa

rauhoittaa kiihtymystä on keskittyä hengit-

sain, miten olen voinut näyttää tunteitani

tämään syvään. Myös aikalisän ottaminen

ja miten ristiriitoja on lapsuuden perhees-

voi auttaa.

säni käsitelty.

ne st ä , jo tk a iloit se va t hä siä mi ih sa en ke ar La psi ta rv it se e olemise st a. ää hä ne n ka ns sa an ja sa avat mi elih yv

Apua on saatavilla Olet la ps esi tä rk ein ih mine n.

Apua vanhemmuuteen kannattaa hakea ajoissa. Suurin osa äideistä ja isistä kokee vanhemmuudessaan joskus vaikeita tunteita ja neuvottomuutta.

Ensimmäinen merkki ongelmista voi olla, että arjesta katoaa ilo eikä lapsen kanssa oleminen enää ole nautinto.

Avuntarpeessa ei ole mitään häpeällistä tai salattavaa. Keskustelu puolison, ystävien, läheisten tai arjessa lähellä olevien ammattilaisten kanssa kannattaa. Myös Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ympäri Suomea tarjoavat tukea vanhemmuuteen turvallisen perhe-elämän rakentamiseksi.

Ensi- ja turvakotien liitto Asemamiehenkatu 4 A | 00520 Helsinki www.ensijaturvakotienliitto.fi Tietoa, vertaistukea ja apua myös verkossa www.nettiturvakoti.fi

GRAAFINEN SUUNNITTELU: ROHKEA RUUSU | KUVAT (LUKUUN OTTAMATTA SIVUA 8) JAANA LITMANEN

ksie n ka ns sa ! Äl ä jä ä yk sin va ik eu