h va ksi! K annust a minut va
Kohti turvallista lapsuutta
Lapsi tarvitsee vanhempaa silloin, kun lapsen käytös herättää vanhemmassa hankalia tunteita. Kun lapsi kiukuttelee ja haastaa, hänen käyttäytymisensä kertoo tärkeää viestiä: lapsi tarvitsee vanhempaansa. Vanhemman tehtävä on säädellä sekä omaa että lapsensa tunnetilaa, jotta lapsi voi myöhemmin oppia säätelemään tunnetilojaan itse. Lapset tarvitsevat myös rajoja. Myönteisellä tavalla asetetut rajat luovat turVanhemman ja lapsen välinen suhde on
vaa. Vanhemmuudessa tarvitaan kykyä
lapselle kaikkein tärkein ihmissuhde.
puhua, perustella ja neuvotella lapsen
Se vaikuttaa merkittävällä tavalla lapsen
kanssa. Arjen rutiinit, kuten nukku-
kasvuun ja kehitykseen. Lapsi tarvitsee
maanmenoajat ja ruokailurytmi, ovat
välittämistä, hoivaa ja kokemuksen
pysyviä rajoja, jotka jättävät energiaa
siitä, että on rakastettu ja arvostettu
muuhun.
omana itsenään. Lapsi vasta opettelee asioita ja tarvitsee vanhempaa rinnalleen – myös
ise n koke mus Ra ka st et tuna olem . on la ps elle tä rk eä
Kasvata kannustaen OSOITA, että pidät lapsesta ja iloitset hänen kanssaan olemisesta.
Aikuisen leikkisä, hyväksyvä, utelias ja empaattinen asenne lasta kohtaan luo vahvan pohjan lapsen ja aikuisen väli-
KOSKETA, HALAA JA SUUKOTA. Kerro, miten arvokas lapsesi on!
selle suhteelle. Myönteinen vuorovaikutus edistää lapsen oppimista, tunneelämän taitoja ja sosiaalista kehitystä.
OLE KIINNOSTUNUT lapsestasi.
Kun lapsi kokee olevansa turvassa, hän
Näe lapsen aloitteet ja yritä kiinnostua siitä, mistä lapsikin.
myös hyväksyy helpommin vanhem
PIDÄ YLLÄ LÄHEISTÄ VUORO
arvostus, onnistumiset ja saatu kiitos
VAIKUTUSTA. Se edistää yhteenkuuluvuutta ja tukee lapsen halua oppia.
rakentavat lapsen tervettä itsetuntoa.
pansa opastuksen, säännöt ja arvot. Rakastettuna olemisen kokemus,
KANNUSTA JA ANNA TUNNUSTUSTA – älä aliarvioi ja mitätöi! Lähde: Karsten Hundeide 2017: Kannustava Vuorovaikutus käytännössä. ICDP-ohjelman toteutus. ICDP Suomi ry.
nt o ra ke nt uu La ps en te rv e it se tu de st a. va nh em m an ra kk au
Vanhemmat voivat kasvattaa tavoilla, jotka vahingoittavat ! säätelee lapsen käyttäytymistä satuttamalla tai aiheuttamalla lapselle muuten epämukavan olon. Kuritusväkivaltaa on esimerkiksi lapsen tukistaminen tai töniminen; lapsen haukkuminen, solvaaminen tai mitätöinti tai lapselle huutaminen, hänen jättämisensä yksin tai rakkauden epääminen. Kuritusväkivaltaa perustellaan usein kasvatuksellisilla päämäärillä ja joskus sitä käytetään myös aikuiVanhemmat haluavat lastensa parasta. Kiire, uupumus ja arjessa koettu yksi-
sen oman vallan vahvistamiseen. Kasvatuksessa käytetty väkivalta saa ly-
näisyys kuitenkin kuormittavat. Lapsen
hyellä aikavälillä lapsen tottelemaan, mutta
tarpeet voivat tuntua vaatimuksilta ja
vaikuttaa pitkällä aikavälillä haitallisesti
vanhemmuudesta kadota ilo. Arjen
lapsen kehitykseen ja vaurioittaa lapsen
hankalat tilanteet houkuttelevat vanhem-
ja vanhemman välistä suhdetta. Se lisää
paa turvautumaan kasvatuskeinoihin,
lapsen aggressiivisuutta ja käytösongelmia
jotka perustuvat erilaisiin henkisiin tai
ja nakertaa lapsen itsetuntoa. Lapsi myös
ruumiillisiin rangaistuksiin. Tällöin pu-
oppii, että väkivalta on hyväksyttyä ja on
hutaan kuritusväkivallasta, joka on toi-
todennäköisemmin väkivaltainen myös
mintaa, jolla aikuinen rankaisee lasta tai
omissa myöhemmissä ihmissuhteissaan.
au tua sinuun, La ps esi ei voi turv jo s olet pelo tt ava.
Kaltoinkohtelua tapahtuu monin eri tavoin Lapset ovat yhteiskuntamme haavoittuvimpia jäseniä. Noin joka kymmenes suomalainen lapsi kokee jonkinasteista tai -muotoista kaltoinkohtelua. Kaltoinkohtelu on usein näkymätöntä ja sitä voi olla vaikea havaita, sillä se jää usein kodin ja perhesuhteiden yksityisyyteen:
puhtaudesta ja unesta. Laiminlyöntiä
vanhemmat eivät kerro siitä, lasten oi-
on myös, jos lapsi ei saa riittävästi vi-
reet vaihtelevat ja joskus lapsi ei oireile
rikkeitä ja ohjausta, häntä ei pueta sään
näkyvästi. Myös ulkoisesti hyvin pärjää-
mukaiseen vaatetukseen eikä hänen
vissä perheissä lapsia voidaan kohdella
terveydenhoidostaan huolehdita.
huonosti.
Jos lapsi ei saa osakseen riittävästi myönteistä vuorovaikutusta ja rakkautta
LAIMINLYÖNTI on yleisin kaltoinkoh-
tai vanhempi ei ole lapsensa käytettä-
telun muoto. Se etenee usein hiipivästi
vissä tunnetasolla, puhutaan henkisestä
ja on monesti tahatonta; vanhempi ei
laiminlyönnistä. Silloin vanhemman
osaamattomuuttaan tai kyvyttömyyttään
asenne lasta kohtaan voi olla kielteinen,
pysty vastaamaan lapsen tarpeisiin.
vanhempi ei tunnista lapsensa yksilöl-
Fyysisten tarpeiden laiminlyöntiä on, kun
lisiä tarpeita tai ei kunnioita lapsensa
vanhempi ei huolehdi lapsen ravinnosta,
psyykkisiä rajoja.
HENKINEN VÄKIVALTA on alistamista, pakottamista, nöyryyttämistä, nimittelyä, eristämistä, uhkailua. Myös vanhemman pelottava ja aggressiivinen käyttäytyminen, esimerkiksi huutami-
Kaltoinkohtelulla on kauaskantoisia seurauksia
nen tai tavaroiden paiskominen, on lapsen näkökulmasta henkistä väkivaltaa.
Pienen lapsen kaltoinkohtelu vaikuttaa hänen kehittyvien aivojensa rakenteeseen
FYYSINEN VÄKIVALTA vahingoittaa
ja toimintaan ja siten kokonaisvaltaisesti
terveyttä ja aiheuttaa kipua. Se voi olla
lapsen kehitykseen ja myöhempään elä-
lievää tai vakavaa ja pahimmillaan joh-
mään.
taa kuolemaan. Fyysistä väkivaltaa on
Kaltoinkohdeltu lapsi oireilee monin
muun muassa lapsen lyöminen, tukis-
eri tavoin. Lapsi voi olla levoton, aggres-
taminen, töniminen, pakkosyöttäminen
siivinen, vetäytyvä tai ahdistunut. Hänellä
tai ravistelu.
voi olla uneen ja syömiseen liittyviä vaikeuksia, pää- ja vatsakipua tai kastelua.
Myös SEKSUAALINEN HYVÄKSI-
Kaltoinkohtelusta johtuva turvattomuus
KÄYTTÖ ja lapselle sepitetty tai aiheu-
vaikeuttaa uuden oppimista ja erityisesti
tettu sairaus tai vamma ovat kaltoin-
kouluikäisenä lapsella saattaa olla oppi-
kohtelun muotoja. On muistettava, että
misvaikeuksia. Lapsena koettu kaltoinkoh-
kaikissa kaltoinkohtelun muodoissa on
telu lisää myöhempää fyysistä ja psyykkis-
aina mukana henkistä väkivaltaa.
tä sairastavuutta.
ä. . us ein nä ky mä tönt Ka lt oinkoh telu on sy yt ee n. esuh te iden yk sit yi rh pe ja n di ko ä jä Se
Älä vastaa kiukkuun kiukulla Omaa pahaa oloa ja kiukkua ei saa purkaa
Lapselle on tärkeää, että vanhempi huoleh-
lapseen. Jos lapsen toiminta aiheuttaa
tii omasta jaksamisestaan. Vanhempaakin
hankalia tunteita, on hyvä muistaa, että
auttavat riittävä uni ja lepo, terveellinen
lapsi ei halua pahaa eikä vahingoittaa.
ruokavalio, liikunta ja oma aika. Kasvatus-
Yleensä lapsen hankalalle käyttäytymi-
vastuuta on hyvä jakaa puolisolle ja lähei-
selle on järkevä selitys. Pienellä lapsella
sille. Muilta samassa elämäntilanteessa ja
ei ole vielä keinoja säädellä ja hallita tun-
-vaiheessa olevilta aikuisilta saatu tuki on
teitaan ja käyttäytymistään. Kiukutteleva
ensiarvoisen tärkeää.
lapsi on väsynyt, nälkäinen tai tarvitsee
Vanhemman omat lapsuuden koke-
syliä, läheisyyttä ja huomiota. Lapsi oppii
mukset vaikuttavat vanhemmuuteen.
ajan myötä vanhemmaltaan kyvyn säädellä
Työstämättöminä oman lapsuuden kipu-
tunteitaan ja käyttäytymistään – vanhempi
pisteet voivat heikentää kykyä toimia van-
on tässä tärkeä roolimalli.
hempana, erityisesti haastavissa tilanteis-
Vanhemman on hyvä harjoitella myös
sa. Vanhemman olisi hyvä tutkailla omia
keinoja, joilla voi rauhoittaa itseään, kun
lapsuuden kokemuksiaan: miten kanssani
omat tunteet kuumenevat. Paras keino
oltiin, millaista vuorovaikutusta ja hoivaa
rauhoittaa kiihtymystä on keskittyä hengit-
sain, miten olen voinut näyttää tunteitani
tämään syvään. Myös aikalisän ottaminen
ja miten ristiriitoja on lapsuuden perhees-
voi auttaa.
säni käsitelty.
ne st ä , jo tk a iloit se va t hä siä mi ih sa en ke ar La psi ta rv it se e olemise st a. ää hä ne n ka ns sa an ja sa avat mi elih yv
Apua on saatavilla Olet la ps esi tä rk ein ih mine n. Apua vanhemmuuteen kannattaa hakea ajoissa. Suurin osa äideistä ja isistä kokee vanhemmuudessaan joskus vaikeita tunteita ja neuvottomuutta. Ensimmäinen merkki ongelmista voi olla, että arjesta katoaa ilo eikä lapsen kanssa oleminen enää ole nautinto. Avuntarpeessa ei ole mitään häpeällistä tai salattavaa. Keskustelu puolison, ystävien, läheisten tai arjessa lähellä olevien ammattilaisten kanssa kannattaa. Myös Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ympäri Suomea tarjoavat tukea vanhemmuuteen turvallisen perhe-elämän rakentamiseksi.
Ensi- ja turvakotien liitto Asemamiehenkatu 4 A | 00520 Helsinki www.ensijaturvakotienliitto.fi Tietoa, vertaistukea ja apua myös verkossa www.nettiturvakoti.fi
GRAAFINEN SUUNNITTELU: ROHKEA RUUSU | KUVAT (LUKUUN OTTAMATTA SIVUA 8) JAANA LITMANEN
ksie n ka ns sa ! Äl ä jä ä yk sin va ik eu