__MAIN_TEXT__

Page 1

Väkivalta jättää jäljet ta rj ol la ! Hae ap ua , si tä on


Kohteleeko joku sinua väkivaltaisesti? Perheväkivalta herättää usein ensim-

Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puhu-

mäisenä mielikuvan fyysisestä väkival-

taan, kun joku on väkivaltainen nykyistä

lasta. Jos nyrkit eivät meillä heilu, voi

tai entistä kumppaniaan, lastaan tai

olla helpompaa ajatella, ettei väkivalta

muuta läheistään kohtaan. Väkivalta

koske minua tai läheisiäni.

omissa ja ympäristön perhesuhteissa on helpompi tunnistaa, kun tiedät, mikä

Lyöminen, potkiminen ja kuristaminen

on väkivaltaa.

ovat väkivaltaa, samoin töniminen, tukistaminen, läpsiminen ja vaatteista

Hae apua. Väkivallasta selviäminen on

repiminen. Väkivalta ei aina jätä fyysisiä

paljon helpompaa, kun et ole yksin.

jälkiä. Vallan väärinkäyttö ja toisen alistaminen, pelottelu ja kontrollointi ovat

Auta toisia saamaan apua. Puuttumalla

henkistä väkivaltaa. Väkivaltaa on myös

väkivaltaan sinä voit ottaa ensimmäisen

toisen vapaa-ajan tai talouden hallinta,

askeleen sen lopettamiseksi.

seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rikkominen tai uskonnon tai mielipiteen ilmaisun rajoittaminen.

”Pahinta kaikessa oli se henkinen ote, jonka hän sai. Lyönneistä jäi jäljet ja vammat paranivat, mutta se henkinen painolasti, jonka suhde aiheutti. Tuntui, että miten itsensä voikin hukata niin pahasti. --- Miten antaa toisen viedä niin, että tiedät tekeväsi väärin mutta teet silti. Se oli kamalinta.” (Tarinakengät*)


KARIN SMEDS / G O R I L L A

ku n ha et ap ua . n on he lp om pa a, ne mi iä lv se ta as Vä ki va ll


Tiesitkö? Väkivaltaa on myös

– sanallinen alistaminen ja nöyryyttäminen, joko kahden kesken tai muiden läsnä ollessa – pakottaminen ja pelottelu – silloinkin, kun se tapahtuu huutamalla, paiskomalla tavaroita tai uhkaamalla vahingoittaa läheisiä tai lemmikkiä – liikkumisen, aikataulujen ja rahankäytön kontrollointi ja ystävien ja sukulaisten tapaamisen estäminen – painostaminen oman tahdon vastaisiin

GETTY IMAGES

seksuaalisiin tekoihin – toisen tarpeiden jatkuva ja tarkoituksellinen huomiotta jättäminen.


Väkivalta alkaa usein vähitellen ja varkain Väkivalta näkyy suhteessa harvoin yhtäkkiä ja selvästi. Päinvastoin – yhdessäolossa voi olla paljon hyvää. Mustasukkaisuus erillään vietetystä ajasta ja muiden seurasta saattaa tuntua rakkauden osoitukselta. Määräileminen ja kiivaus voivat herättää huomiota, mutta ne tuntuvat pieniltä asioilta hyvien rinnalla – kukaan ei ole täydellinen! Hyvä suhde ei silti koskaan aiheuta pelkoa tai uhan tunnetta.

”Aluksi se oli sellaista rajoittamista, en saanut pitää yhteyttä ystäviini tai käydä juuri missään. Sitten se oli haukkumista

si it ä Jo s pe lk ää t, pu hu ja ha e ap ua .

ja alistamista. Mun piti pukeutua tietyllä tavalla, leikata hiukset tietyllä tavalla ja tehdä tietynlaista ruokaa. Itse asiassa hän halusi päättää ihan kaikesta. Me oltiin seurusteltu ehkä vuosi, kun mies kävi ensimmäisen kerran mun kimppuun.”

”Se alkoi mykkäkouluista. En ensin edes

(Tarinakengät)

tajunnut, että hän mökötti minulle. Mykkäkouluja seurasi kerran kuussa ja

Mun kaverit alko väittää, et se kohtelee

niiden aikana hän käyttäytyi kuin en olisi

mua huonosti ja mun pitäis pistää sen

olemassa.”

kans poikki. Mut ne ei ymmärrä, et

(Tarinakengät)

oikeesti se on ihana, vaik se suuttuessaan haukkuuki mua huoraks tai tönii.” (Jenna, 15 v.)


Väkivalta usein toistuu ja raaistuu ajan myötä Henkinen ja fyysinen väkivalta murentavat uhrin luottamusta itseensä, omaan arvoonsa ja omiin tunteisiinsa. Väkivalta alkaa tuntua tavalliselta osalta elämää. Raja raaempaan väkivaltaan on petollisen helppo ylittää. Väkivalta loppuu harvoin itsestään, siksi siihen on jonkun puututtava.

”Koko ajan sai olla varpaillaan. Jos joku asia ei mennyt hänen mielensä mukaan, sain pelätä, osuuko lentävä astia seuraavaksi päähän, kauanko mykkäkoulu tulee kestämään tai puristaako hän kaulaani seuraavaksi liian lujaa.” (Tarinakengät)

”Sitten tulin raskaaksi. Meistä oli tulossa ihan oikea perhe. Ensimmäisen täysin arvaamattoman pahoinpitelyn jälkeen jotain muuttui pysyvästi. Toivoin asioiden kääntyvän vielä hyväksi, mutta jokin alitajunnassani sanoi, että se oli alkua jollekin vielä

GETTY IMAGES

pahemmalle.” (Tarinakengät)

lo pp uu , pe lk o jä ä. Va ik ka ly öm in en


Tahallinen ja toistuva hoitamatta jättäminen on väkivaltaa Paitsi tekeminen, myös tekemättä jättäminen voi olla väkivaltaa silloin, kun se vaarantaa läheisen ihmisen hyvinvoinnin tai turvallisuuden. Usein väkivalta on hoidon tai avun laiminlyöntiä tai alentavaa kohtelua. Erityisen haavoittuvia ovat lapset, vanhukset ja vammaiset, jotka ovat muiden tuen varassa.

Illalla kotona mua välillä pelottaa, kun

”Vaimo tarvii nykyään apua melkein

äiti ja isi on poissa, enkä mä tiedä,

kaikessa. Se ei enää kykene huolehtimaan

missä ne on. Sillon olis kiva mennä

edes itsestään. Sen muistikin reistailee.

naapuriin.” (Emmi, 5 v.)

Joskus mua ottaa päähän ja lähden vaan koko päiväksi pois, vaikka tiedänkin, ettei se muista edes lääkkeitään.”

äs i Jä äk ö jo ku lä he ll

a? il ma n hu ol en pi to pu ut u as ia an .

(Matti, 70 v.)


Lapsen turvallisuus on aikuisen vastuulla Lasta ei saa pahoinpidellä eikä kasvat-

mikä on hänelle äärimmäisen stressaa-

taa väkivaltaa käyttäen. Lapsen hoidon

vaa. Lapsi voi myös hävetä perheensä

laiminlyöminen tai lapsen pelottelu tai

väkivaltaa tai ajatella olevansa siihen

alistaminen on väkivaltaa. Myös aikuis-

syyllinen.

ten välinen väkivalta on lapselle haitallista, vaikka se ei kohdistu suoraan

Väkivallan keskellä eläminen vahingoit-

häneen. Turvattoman lapsen voi olla

taa lasta ja vaikuttaa perheen aikuisten

vaikea nukkua ja syödä. Oppiminen voi

mahdollisuuksiin toimia turvallisina

vaikeutua ja kehitys hidastua. Paha olo

vanhempina. Lasta täytyy kuulla, sillä

saattaa näkyä sulkeutumisena tai väki-

hän ei voi itse muuttaa olosuhteitaan.

valtana itseä tai muita kohtaan.

Muutos on aikuisten käsissä. Lapsella on oikeus elää turvallisessa, rakastavas-

Aina väkivallan vaikutukset eivät näy

sa ja kannustavassa ympäristössä.

lapsesta ulospäin. Silti väkivalta pelottaa lasta. Ilo ja leikki vaihtuvat huoleksi

Olet missä asemassa tahansa, velvolli-

läheisistä, lemmikistä ja itsestä. Väkival-

suutesi on turvata lapsen hyvinvointi.

lan vuoksi lapsen on oltava varuillaan,

Älä jätä lasta yksin.

”Teen kolon ja makaan siellä ja kuvittelen olevani hiiri, joka leikisti syö ne seinät ja pääsee silleen sieltä vankilasta pois.” (Jimi, 6 v.)


HENRIK SÖRENSEN / G O R I L L A

is uu s, Vä ki va lt a on sa la em as ta la ps i. jo ka es tä ä la st a ol


Mistä apua? Jos sinua on kohdeltu väkivaltaisesti

on asiakkaalle maksuton. Se on tar-

tai uhkailtu, älä jää odottamaan parem-

koitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi

paa huomista. Väkivalta ei ole missään

silloin, kun kotiin jääminen on väki-

muodossa hyväksyttävää. Turvallinen ja

vallan tai sen uhkan takia pelottavaa tai

väkivallaton arki on mahdollinen.

vaarallista.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdis-

Avopalvelut auttavat väkivaltaa koke-

tysten turvakodit ja avopalvelut auttavat

neita ja väkivallan tekijöitä tarvittaessa

yli 6000 ihmistä vuosittain eri puolilla

pitkäänkin. Niistä voi varata ajan kes-

Suomea. Soita turvakotiin, kun haluat

kustelulle, osallistua ohjattuun vertais-

puhua kokemastasi jonkun kanssa tai

ryhmään tai asua tuetusti.

mietit, onko kotiin turvallista jäädä.

Apua on tarjolla niin aikuisille kuin lapsille. Myös verkosta saat tietoa,

Turvakotiin voi tulla yksin tai lasten

vertaistukea ja ammattilaisen apua

kanssa ympäri vuorokauden. Turvakoti

www.nettiturvakoti.fi

Va ik ka ep är öi si t, ki va ll as ta . pu hu pe lo st a ja vä ks i. et tä tu le t ku ul lu Pu hu ni in ka ua n, at av il la . Am ma tt ia pu a on sa


Myös väkivaltaisesti käyttäytyvä voi saada apua Jos käyttäydyt väkivaltaisesti tai olet huolissasi siitä, ettet hallitse käytöstäsi, hae apua. Avun saamiseen riittää, että otat itse yhteyttä Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön avopalveluihin. Avun ensisijainen tavoite on ennakoida vaaratilanteita ja lopettaa väkivalta. Jos sinulla on lapsia, sinua autetaan katsomaan tilannetta myös heidän näkökulmastaan. Ottamalla apua vastaan, otat vastuun väkivallan loppumisesta.

GETTY IMAGES


n sa at ap ua . on he lp om pa a, ku

Tietoa turvakodeista ja avopalveluista www.nettiturvakoti.fi

Nollalinja neuvoo p. 080 005 005.

Ensi- ja turvakotien liitto | Asemamiehenkatu 4 A | 00520 Helsinki | p. 09 4542 440 www.ensijaturvakotienliitto.fi

*Tarinakengät: Lue lisää tarinoista ja osallistavasta näyttelystä www.nettiturvakoti.fi

GRAAFINEN SUUNNITTELU: ROHKEA RUUSU | KANNEN KUVA: GETTY IMAGES

tt ää jä lje t. te ke mä vä ki va lt a jä Lä he ise n ih mi se n n mu tt a se lv iy ty mi ne Si nä se lv iä t ni ist ä,

Profile for Ensi- ja turvakotien liitto

Väkivalta jättää jäljet. Hae apua, sitä on tarjolla.  

Läheisen ihmisen tekemä väkivalta jättää jäljet. Sinä selviät niistä, mutta selviytyminen on helpompaa, kun saat apua. Perheväkivalta herä...

Väkivalta jättää jäljet. Hae apua, sitä on tarjolla.  

Läheisen ihmisen tekemä väkivalta jättää jäljet. Sinä selviät niistä, mutta selviytyminen on helpompaa, kun saat apua. Perheväkivalta herä...