Uhusiano-tiedote 1-2/1999

Page 1

UHUSIANO -TIEDOTE 1-2/1999


Uhusiano-tiedote 1-2/2000 Sisältö: 1 2

Uuden tuhannen alkaessa Georg Pimenoff:

Katoavaa kansanperinnettä?

Morongoron muuttuva katukuva 4

Tiina Kontinen: Suomalais-tansanialainen kansalaisjärjestö­ kehitysyhteistyö tutkimuskohteena

7

Sieltä täältä

9

Heli Niskanen: Misitu ni uhai - metsä on elämä eli heinähiilet lumwezalaisittain

11

Berit Valtonen: Muutoksia muistikuviin

12

Kaksi kansalaisjärjestöä Morongorossa

14

Elina Puhto: Suahilin peruskurssi, osa 6

17

Ruahan peruskoulun oppilaat kirjoittavat

20

UHUSIANO r.y:n toimintasuunnitelma vuodelle 2000


Uuden tuhannen alkaessa Tämän tiedotteen suuri on juttu on Georg Pimenoffin ar­ tikkeli ja valokuvat kauppojen ja liikkeiden mainosmaala­ uksista. Kiinostava juttu on myös Heli Niskasen resepti heinähiilistä. Ruahan kylän oppilaat kertovat arkipäiväs­ tään ja tulevaisuudensuunnitelmistaan yksinkertaisesti ja toiveikkaasti. Kesällä pidetään Morogorossa Uhusianon 10-vuotisjuhla­ seminaari. Tansaniassa perustetaan uusia kansalaisjärjes­ töjä ja jo toiminassa olevien järjestöjen joukko on suuri, joten yhteistyökumppaneita on. Kansalaisjärjestöjen toi­ minta- ja menetettytavat ovat vakiintumassa. Morogoro­ seminaaria ja Morogoron seudun kansalaisjärjestöjä esi­ tellään seuraavassa tiedotteessa. Toinen suuri projekti on suahili-suomi-suahili -sanakirja. Seuraavassa numerossa on professori Arvi Hurskaisen ja sanakirjan toimittajien haastattelut, joista selviää millainen on toimitustyön pohjana oleva suahilikorpus ja miten uu­ denaikainen sanakirja toimitetaan. Kevättä toivottaa Uhusianon hallitus

1


Katoavaa kansanperinnettä?

Morogoron muuttuva katukuva Teksti ja kuvat: Georg Pimenoff

Lihakaupan mainos on tansanialaisittain tällainen.

Morogoron kaupungin katukuva on tullut tutuksi monelle suoma­ laiselle kansalaisjärjestön kehi­ tysyhteistyöntekijälle. Katuku­ van erilaisuuden yksi osa on rakennusten julkisivu. Ei valomainoksia, ei graffiteja tai valokuvasuurennoksia. Sitä vastoin omaperäisiä seinä- ja kylttimaalauksia.

2

Maalaukset on tehty suoraan rakennusten seinään tai erilliselle alustalle, yleensä va­ nerille. Mainos tai liikkeen toimintaan liit­ tyvä maalaus voi käsittää koko rakennuk­ sen ja siihen on yleensä vapaalla kädellä tehty tekstiosuus. Hulvaton teksti kuvastaa vapaasti yhdis­ tettyjä vaikutteita kuten "Crosscountry Amsterdam air port shopping centre", "You never know restaurant", "Survival music control", "Alaska recording centre" tai "Destiny hair cut". Morogoron postin ulkoseinää koristavat ylisuuret kirjekuoret ja postimerkit. Ravin­ toloiden seinät saattavat olla kauttaaltaan


Tässä mainostetaan parturikampaamoa...

... ja tässä ompeluliikettä

ruokalistakuvastoa. Musiikkipaikkoja ko­ ristavat M. Jackson, B.B. King, M. Marley, rap-artisti tai muu vastaava ikoni. Liha­ kauppojen tai -kioskien seinissä kuvataan ammuvia kyttyräselkäisiä nautoja tai ruho­ jen paloittelua. Urheilijoista ovat suosituimpia jalka­ palloilijat ja nyrkkeilijät. Ompelijoiden liik­ keitä taas kaunistavat tylliunelmiin pukeu-

tuneet rippilapset ja morsiamet. Oman alaryhmänsä muodosta­ vat partureiden ja kampaamojen mainokset, joissa kuvataan eri kampaustyylejä: Concord, Boeng 707, Gentle, Afro, Ford Zip, Ladies Cut, Simpel, Sakola, Sporting way, Down cut, Poule, Barracuda, City Boy, Step, Play­ boy, Ecomoc tai Kid'n play. Oikeinkirjoituksen ei ole niin väliä kunhan tyyli säilyy. Toisinaan on taustalla Yhdysval­ tojen lippu, eli tyylitietoisten unelmavaltio, missä tyyli-ihmi­ sillä on veistokselliset kampauk­ set. Lisätehosteina on merkinnät expensive tai expert. Haastattelemieni mainosmaala­ reiden mukaan alalle ajaudu­ taan. Tehdään jonkun pyynnös­ tä muutama työ, jonka jälkeen työtarjoukset jatkuvat. Aikansa töitä tehtyään itseoppineet taitei­ lijat kokevat julkiset työnsä henkilökohtaisina ja signee­ raavat työnsä etunimellään. Varhaisimmat Morogorosta löytämäni signeeraukset ovat vuodelta 1994. Työmäärien li­ sääntyessä on syntynyt mestari­ oppipoika -työpareja, maalaus­ tyylisuuntia, pieniä trendikoulu­ kuntia ja jopa yksi signwriterkioski (kilpimaalaamo).

Onko kuitenkin aika ja teknologia ajamas­ sa mainostaiteilijoiden ohi? Oireellista on, että syksyllä 1998 saatoin todeta Coca- ja Pepsi -Colan kookkaiden tienvarsimainos­ ten muuttuneen teollisesti valmistetuiksi, ja osa kioskien kylkiin kiinnitetyistä mainoksista oli A4-värikopioita.

3


Tiina Kontinen

Suomalais-tansanialainen kansalaisjärjestö-kehitysyhteistyö tutkimuskohteena

Tammikuussa 1999 käynnistyi Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke: "Kohden jaettua asiantuntijuutta. Suoma­ lais-tansanialainen kansalaisjärjestö­ kehitysyhteistyö toimintana." Tutkimus on Helsingin yliopiston Kehi­ tysmaatutkimuksen laitoksen sekä kasva­ tustieteen laitoksen alaisen Toiminnan teo­ rian ja kehittävän työntutkimuksen yksi­ kön yhteisprojekti. Tutkimuksessa sovelle­ taan toiminnan teorian ja kehittävän työn­ tutkimuksen lähestymistapaa, jota on menestyksellisesti aikaisemmin käytetty työelämän tutkimukseen nk. kehittyneis­ sä maissa, uudelle alueelle, jossa merkit­ täviä ominaispiirteitä ovat toiminnan va­ paaehtoisluonne sekä monikulttuurinen toimintaympäristö. Tutkimuksessa työs­ kentelevät tutkija Tiina Kontinen Helsin­ gin yliopistosta sekä tutkija Eustella Bha­ lalusesa Dar es Salaamin yliopiston Aikuis­ koulutuksen ja neuvontapalvelujen laitok­ selta.

Kansalaisjärjestöt kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen rooli kehitysyhteis­ työssä on tullut yhä tärkeämmäksi vii­ meisten kahden vuosikymmenen aikana.

4

Eräät tutkijat, kuten esimerkiksi norja­ lainen Terje Tvedt, ovatkin nimenneet 1980-luvun kehityksen "kansalaisjärjes­ töjen vuosikymmeneksi". Suomessakin ul­ koministeriön kehitysyhteistyöosaston myöntävät varat kansalaisjärjestöjen kehi­ tysyhteistyöhön ovat jatkuvasti nousseet. Kansalaisjärjestöjen toiminnan nähdään tukevan kehitysmaiden kansalaisyhteis­ kunnan toimintaa ja demokratian edistä­ mistä. Tämän lisäksi kansalaisjärjestötoi­ minta antaa suomalaisille aktivisteille mahdollisuuden ruohonjuuritason kontak­ teihin kehitysmaissa ja lisää siten suoma­ laisten tietoisuutta kehitysmaista. Vuoden 1996 valtioneuvoston kehitys­ yhteistyön periaatepäätöksessä yhdeksi suomalaisen kansalaisjärjestötyön tuke­ misen perusteeksi nouseekin globaalin so­ lidaarisuuden edesauttaminen.

Kansalaisjärjestöt Tansaniassa

Kansalaisjärjestöjen roolin korostaminen kehitysyhteistyössä ja lisääntyneet määrä­ rahat kansalaisjärjestöjen toiminnalle ovat johtaneet myös kansalaisjärjestöjen määrän räjähdysmäiseen nousuun nk. kolmannen maailman maissa. Kansalaisjärjestöt tarjo­ avat palveluja, joita yhteiskunta ei pysty


tuottamaan; ne toimivat eräänlaisina "de­ mokratiakouluina" kansalaisille sekä jois­ sakin tapauksissa jonkinlaisena vastavoi­ mana valtion organisaatioille. Myös Tansaniassa yhteiskunnan demokra­ tisoitumisen ja avunantajien kansalaisjär­ jestöjä suosivien linjausten myötä kansa­ laisjärjestöjen määrä on kasvanut roimasti muutaman viime vuoden aikana. Esimer­ kiksi maaseuduilla kansalaisjärjestöt ovat osittain korvanneet perinteisen, valtion organisoiman maatalousneuvonnan. Tällä alueella kansalaisjärjestöjen vahvuutena on kokonaisvaltaisen maaseutukehityksen tukeminen verrattuna valtion neuvojien pyrkimyksiin kehittää pelkästään maata­ louden työtapoja. Kansalaisjärjestökulttuuri on Tansaniassa verrattain uutta, ja monet kansalaisjärjestöt kamppailevatkin ristiriitaisten roolien kanssa. Toisaalta kansalaisjärjestöt ajavat köyhimpien asiaa ja haluavat aidosti pa­ rantaa elinolosuhteita, mutta toisaalta mo­ net kansalaisjärjestöt toimivat rahan­ keruukanavina, joiden yksi tärkeä tehtävä on työllistää jäsenistöään.

Suomalais-tansanialainen kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö

Tansania on yksi varhaisempia niin Suo­ men virallisen kuin kansalaisjärjestö­ kehitysyhteistyönkin kohteita. Lähetysjär­ jestöt aloittivat työnsä Tansaniassa 1940luvulla, ensimmäiset kehitysjoukkolaiset lähtivät Tansaniaan vuonna 1968. Edelleen vuonna 1998 Tansania oli tärkein suoma­ laisten kansalaisjärjestöjen toimintamaa. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyö­ osaston hankeluettelon mukaan Tansa­ niassa oli viime vuonna meneillään 42 eri­ laista projektia, joita hoiti 26 eri suomalaista kansalaisjärjestöä. Tansanian sisällä suu-

rin suomalaisten projektien keskittymä oli Morogoron seudulla. Vuonna 1998 Moro­ gorossa oli meneillään 22 suomalaisprojek­ tia, joille myönnetty avustus yhteensä ylit­ ti kolme miljoonaa markkaa.

UHUSIANO tutkimuskohteena

Morogoron seudun kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tekee mielenkiintoiseksi niiden erityislaatuinen historia - monet edelleen käynnissä olevista projekteista ovat saaneet alkunsa 1980-luvun loppu­ puolella järjestetyn suomalais-tansanialai­ sen työpajan seurauksena. Projektit ovat paljolti perustuneet henkilökohtaisiin suh­ teisiin, ja luoneet näin arvokasta molemminpuolista ymmärrystä ja kulttuu­ rivaihtoa suomalaisten ja tansanialaisten välillä. Vuosien kuluessa toiminta on laajentunut ja on joitakin uusia kehityslin­ joja järjestöjen toiminnassa on ollut havait­ tavissa. Ensimmäinen askel toiminnan muutoksessa oli yhteistyöjärjestön, UHUSIANO:n perustaminen koordi­ noimaan yhteistyötä ja yhteistyötä koske­ vaa koulutusta. Pienten kansalaisjärjestöjen voimana on nykyaikana muutenkin niin suosittu verkostoituminen, jonka avulla pieniä resursseja voidaan joustavasti yh­ dessä käyttää. Suomalaiset kansalaisjärjes­ töt ovat myös pyrkineet etsimään yhteis­ työjärjestöjä Morogoron seudulta, apuna tässä on ollut UHUSIANO:n sisarjärjestö, UNGO. Verkostoitumisen lisäksi on jois­ sakin projekteissa alettu käyttää uusia vä­ lineitä projektisuunnitteluun, esimerkkinä Logical Framework -lähestymistapa. Suunnitteluvälineiden käyttö lienee keskei­ sessä roolissa jatkossakin, edellyttäähän uusi, vuoden 2000 hakukierroksella koe­ käytössä oleva KYO:n hanketuen käsikirja entistä suurempaa panostusta suunnittelu5


vaiheeseen myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöprojekteissa.

Tutkimuskohteina Viittakiven Tuki ja Vanhustyön keskusliitto Toiminnan teoreettisen tutkimuksen lähtö­ kohta on käytäntö, eli se mitä kansalaisjär­ jestöjen kehitysyhteistyössä ruohonjuurita­ solla tapahtuu. Mistä projekti-ideat tulevat ja miten projekteja luodaan ja rakennetaan yhteistyössä eri osapuolten välillä? Miltä kehitysyhteistyöprojekti eri osallistujien sil­ millä katsottuna näyttää? Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten nykyiseen tilanteeseen on tultu, mikä on nykyisen toi­ minnan historiallinen kehityskaari sekä se, millaista toiminta on tällä hetkellä ja mil­ laisia ituja tulevasta kehityksestä tämänhet­ kinen toiminta sisältää. Kiinnostavaa on seurata sitä, miten verkostoituminen ja uusien välineiden käyttö näkyy käytännön toiminnassa. Tätä tilannetta tutkitaan muu­ tamien tapaustutkimusten valossa. Vuon­ na 1999 esitutkimusvaiheessa seurataan Viittakiven Tuki ry:n työleirien suunnitte­ lua ja toteutusta sekä Vanhustyön keskus­ liiton uuden projektin suunnitteluvaihet­ ta.

Tutkimustulokset Tutkimustulokset antavat kuvan siitä mil­ laista kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö käytännön tasolla on. Tutkimuksen tulok­ set kertovat siitä, millaista on toimia hy­ vän asian puolesta hyvinkin rajallisin talo­ udellisin ja henkilöstöresurssein, millaisia ongelmia käytännön työssä esiintyy ja mi­ ten niitä ratkaistaan. Tutkimusten tulosten on tarkoitus tarjota yhä kasvavalle kansa­ laisjärjestökentälle välineitä oman toimin­ tansa tarkasteluun ja kehittämiseen sekä

6

etenkin pienille kansalaisjärjestöille sopi­ via kehitysyhteistyöprojektien seuranta- ja arviointimenetelmiä. Tutkimusprosessi on itsessään osallistava, tutkimusprosessin eri vaiheissa aineiston analyysista keskus­ tellaan yhdessä tutkimukseen osallistuvien järjestöjen - niin suomalaisten kuin tansa­ nialaistenkin - kanssa.

Taustatietoa tarvitaan - kerro kokemuksistasi Tapaustutkimusten tueksi tutkimus­ projektissa kerätään laajemminkin tietoa siitä, millaisia kokemuksia suomalaisilla kansalaisjärjestötoimintaan osallistuneilla ihmisillä on tästä toiminnasta. Olemme kiinnostuneita Teidän, kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä mukana olleiden mie­ lipiteistä ja näkemyksistä siitä, millaista tämä toiminta on ja miten sitä voisi mieles­ tänne kehittää. Kirjoita omista kokemuksistasil Kerro sii­ tä, milloin ja millaisessa toiminnassa olet ollut mukana ja miten itse olet kokenut osallistumisen tähän toimintaan, mitä osal­ listuminen on sinulle antanut? Lisäksi olemme kiinnostuneita siitä, mistä koke­ muksesi mukaan erilaiset projekti-ideat ovat syntyneet ja keitä projektien suunnit­ teluun on osallistunut? Millaisia tulevai­ suuden haasteita omalla ja edustamasi jär­ jestön toiminnalla mielestäsi on? Mielipiteet ovat luottamuksellista tutki­ musmateriaalia ja ne käsitellään nimettö­ minä. Mielipiteet voit lähettää postitse tai sähköpostitse osoitteeseen: Tiina Kontinen, Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, PL 47, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO. Sähköposti: tiina.kontinen@helsinki.fi.


Johnson Jackob Mluge Johnson Mluge hymyilee usein vaikeuksis­ sakin, mutta nyt Johnson hymyilee erityi­ sestä syystä. Heinäkuussa 1999 hän meni naimisiin Marjun kanssa. Hääkuvan ke­ hykseen nuoripari on kirjoittanut: On iha­ na kahden jatkaa elämänsä matkaa. Johnson tuli Suomeen 4 -5 vuotta sitten. Ensimmäisen vuoden hän opiskeli Viitta­ kivessä. Hänen varsinainen opinahjonsa on Lahden taideinsituutti, josta hän valmistuu piakkoin. Opiskelun ohessa Johnson joh­ taa ja harjoittaa tanssi-ja akrobatiaryhmää, joka kiertää esiintymässä eri puolilla Suo­ mea. Akrobatia on varmaan veren perintö: Johnsonin perheellä Morogorossa on katu­ lapsista koostuva tanssi- ja akrobatiaryh­ mä. Kirkas virkattu rastamyssy on Johnsonin tavarmerkki. Morogorossa hänen äitinsä virkkaa niitä myytäväksi. Uhusianolaiset tuntevat Johnsonin tiedo­ tuslehden kuvittajana. Monen lehden kan­ si on ollut Johnsonin suunnittelema, sa­ moin ornamentit ja tansanialaista arkipäi­ vää kuvaavat piirrokset. Onnentoivotuk­ semme tulevat sydämen pohjasta.

"Ihana on kahden jatkaa elämänsä matkaa", kiittäen Marju ja Johnson

EP

Suahilin sanakirja tekeillä Uhusianon kesäkokouksesta vuonna 1997 alkoi suomi-suahili-suomi-sanakirjan elä­ mä. Sanakirjan tarpeesta ei kenelläkään ole epäilystä. Tarvitsijakunta on laaja ja mo­ nille kulttuurin aloille ulottuva: Itä-Afrikan kehitysyhteistyössä mukana olevat ihmi­ set, yliopiston opiskelijat, kielten harrasta­ jat Suomessa, yhteistyökumppanit Tansa­ niassa. Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kiel-

ten ja kulttuurien laitos antoi hankkeelle tukensa. Sanakirjan toimittajat saivat käyt­ töönsä laitoksen suahilikorpuksen eli tie­ tokannan. 15 vuoden aikana kerätyn ja jatkuvasti kar­ tutettavan korpuksen kehittäjä on profes­ sori Arvi Hurskainen. Sanakirjan toimitustapa on moderni. Tie­ tokannasta on poimittu noin 10 000 ylei­ sintä sanaa. Tätä luetteloa täydennetään

7


niiden alojen sanastoilla, jotka ovat tärkei­ tä mutta eivät mahdu yleisimpien jouk­ koon. Toimitustyön aloittivat filosofian maisterit Marjukka Pesari (nykyisin Pajunen) ja Riikka Halme. Myöhemmin ryhmään liit­ tyi Anu Luukkonen. Sanakirjan toimitustyön alkamisvuonna 1998 rahoitus saatiin KYO:lta tiedotustu­ kimäärärahoista, samoin vuonna 1999. Myös vuodeksi 2000 on anottu tiedotustu­ kirahoja.

KYO:n rahoitus ei kuitenkaan ole riittänyt katkeamattomaan työskentelyyn. Vuonna 1999 toimittaminen keskeytyi useaksi kuu­ kaudeksi, mutta tällä hetkellä näyttää sil­ tä, että vuoden 2000 aikana toimitustyö saadaan loppuun. Kustannusyhtiö Gaudeamuksen kanssa on jo hankkeen alkuvaiheessa tehty esikustannussopimus. Sanakirjan ilmestymisajankohdaksi kaa­ vaillaan vuotta 2001.

Uhusianolla uusi jäsenjärjestö

Myös vanhukset Suomi-Tansania -yhteistyön piiriin

8

Vanhustyön Keskusliitto on Uhusianon uusin jäsenjärjestö. Siihen kuuluu 320 yh­ distystä, joilla jokaisella on alueellista van­ husten hoitoon ja virkistykseen liittyvää toimintaa. Viime vuonna alkoi myös kolmivuotinen yhteistyöhanke morogorolaisten vanhus­ ten aseman parantamiseksi. Kesäkuussa 1999 hankkeen kolmen osa­ puolen vähllä käytiin ensimmäiset neuvot­ telut. Vanhustyön keskusliiton kumppa­ neina ovat Morogoro Organization for Re­ tired Professionals and Elderly People, ORP sekä sisarjärjestömme Union of Non­ Governmental Organizations in Morogo­ ro, UNGO. Osapuolia edustava työryhmä kokoontui kesällä neljän viikon ajan Morogorossa suunnittelemaan kuuden viikon pilotti­ kurssia, joka on tarkoitus pitää kesällä 2000 ammattinsa jättäneille morogorolaisille eläkeläisille. Kurssin tarkoituksena on auttaa näitä elä­ keläisiä parantamaan kestämättömän huo-

noa taloudellista tilannettaan. Suunnittelutyöryhmä valitsi kurssin si­ sällön sekä kaksi kurssikeskusta, joiden tehtävänä on toteuttaa kurssi­ suunnitelma. Työryhmän jäsenet olivat myös yhtey­ dessä koulutuksesta ja yhdyskunta­ kehityksestä vastaanien viranomaisten kanssa niin paikallisella kuin valtiollisel­ lakin tasolla. Viranomaiset kutsuttiin seu­ raamaan hanketta ja sen tuloksia. Neuvottelujen tuloksina solmittiin han­ kesopimus, jossa määritellään kunkin osapuolen velvollisuudet ja vastuualueet. Työskentelykauden päätteeksi järjestet­ tiin tilaisuus, jossa hankesuunnitelma esi­ teltiin julkisesti. Työryhmän jäseniä olivat Brad Absetz ja Jaakko Tuomi Vanhustyön Keskusliitos­ ta, Sylvery Ishuza, Elisa Mushendwa ja Robert Simba ORP:sta sekä Felistas Kalomo UNGO:sta.


Teksti ja pii"okset: Heli Niskanen Stonni, Vammala

Misitu ni uhai - metsä on elämä eli heinähiilet lumwezalaisittain Ties monettako kertaa kapuan polkua ylös Hombozaan. /oka kerta vuorille nousu on käynyt voimille, mutta tällä kertaa erityisesti, sillä polun varrella ei ole enää ainuttakaan puuta tarjoamassa varjoaan levähdys­ paikaksi väsyneille kulkijoille. Ylhäällä kylissä rakennetaan ahkerasti. Lukuisia tiilenpolttouuneja on noussut eri puolille. Polttopuita kuluu, puita kaatuu. Naisten polttopuun keruumatkat ovat en­ tisestään pidentyneet. Tulikäärmeet kiemurtelevat yhä öisillä rin­ teillä. Vuorilla palaa yhtä usein kuin en­ nenkin, milloin mistäkin syystä. Kun kyselen miksi, saan erilaisia vastauksia riippuen siitä keneltä kysyn: 11 pitkä kuiva heinä poltetaan pois", "raivataan peltoa vil­ jeltäväksi", 11 pyydetään Mulungulta sadet­ ta", "varomatonta tulen käsittelyä", 11 ihmi­ set eivät välitä"... Naisten metsitysprojektin, Morogoro Wo­ men-Focused Afforestation Project, met­ sänhoito-ohjelma ulottui 1990-luvun alus­ sa myös Hombozaan, ja juuri MWAPin työntekijöiden kannustamina kyliin syntyi useita metsänhoitoryhmiä. Monet niistä

ovat ehtineet hajota. Kyläläisten työtaakka on muutenkin raskas, heitä on ollut vaikea motivoida jatkamaan työtä: josta tuotto on odotettavissa vasta vuosien päästä. Myös tuli on saattanut tuhota yhdessä yössä koko siihenastisen työn: nuoren taimikon.

Tuottava taimikko

Kikundi cha ustawishaji misitu Hombo­ za, joka tunnetaan paremmin 11 Ronjeni Ki­ piran ryhmänä", jatkaa edelleen toimin­ taansa Lumwezassa. Ryhmässä naiset ja miehet ovat yhdessä järjestäytyneet osuuskunnaksi, jossa työt myös suunnitellaan yhdessä. Ryhmän pu­ heenjohtaja esitteli tyytyväisenä istutta­ maansa nuorta taimikkoa, joka tuottaa jo hiukan polttopuuta. Uusi, vuoden ikäinen taimikko on varttumassa. Lumwezalaiset ovat kasvattaneet mm. eucalyptucsen, mkanden, mtikin, hedelmäpuiden ja ana­ naksen taimia. Pelloille on istutettu typpeä tuottavaa mzindaliwaa (Sesbania sesba­ nia). Taimenkasvatus- ja metsänistutustyönsä lisäksi ryhmäläiset ovat lähteneet ennak­ koluulottomasti kokeilemeen erilaisia polt­ topuun säästökeinoja. Muutama ryhmän naisista lähti Morongoroon opiskelemaan puuta säästävien liesien valmistamista ja

9


käyttöä. Savi on kylän naisille tuttu mate­ riaali, ja niinpä heillä on nyt uudessa yh­ teiskeittiössään savesta omin käsin taidok­ kaasti valmistettu "Kilakala-liesi", joka ku­ luttaa vain puolet siitä polttopuun määräs­ tä, mikä tarvittaisiin keitettäessä perintei­ sellä kolmen kiven liedellä. Kaupunkilaisten käyttämät puuhiilet ovat

sammuta pirskottamalla vettä nuotion päälle etteivät roskat ehdi palaa tuhkaksi. 2. Kiehuta vesi ja mbamian lehdet. Saat li­ maisen kiisselin, joka toimii sideaineena.

kyläläisille liian kalliita, mutta jo pari vuot­ ta on Lumwezassa käytetty hieman vaivan­ näköä vaativia, lämpöarvoltaan oivallisia "heinähiiliä". Kun lumwezalainen opasti stormilaista niiden valmistuksen saloihin oli resepti seuraavanlainen:

Heinähiilet lumwezalaisittain näitä tarvitaan: vettä mbamian (okran) lehtiä kuivaa savea roskakasa (heiniä, pavunkuoria ym. keittiötähteitä) 11. Sytytä roskakasa, anna palaa hetken

10

3. Nosta astia nuotioita ja lisää roskakasan hiiltyneet tähteet sekä kuiva savi. Valmiin puuron tulee olla niin sakeaa, että sitä voi pyöritellä käsissään. 4. Muotoile massasta pienen kananmunan kokoisia palleroita - ne sopivat hyvin sili­ tysraudan sisälle. "Morongoroliettä" var­ ten kannattaa valmistaa kookkaampia möykkyjä. 5. Asettele valmiit pallerot esimerkiksi säk­ kikankaan päälle vatjoisaan ilmavaan paik­ kaan kuivumaan 3-4 vuorokaudeksi, jon­ ka jälkeen ne ovat valmiita käytettäväksi. Kotona Stormissa ajattelin mbamian sijaan käyttää raparperinlehtiä - ovat joutuisam­ pia kerätäkin ...


Muutoksia muistikuviin

- enemmän sinistä, vähemmän vihreää

Viidessä vuodessa Tansaniassa on tapah­ tunut huomattavia muutoksia. Yhteiskun­ nallisesti on maailmanpankin ja Kansain­ välisen valuuttarahaston vaatimuksesta siirrytty monipuoluejärjestelmään, joka vielä hakee oikeita uomiaan. Ikiaikainen klaanijärjestelmä toimi siirtomaavallan ai­ kana, se toimi vielä itsenäisyyden alkaessa 1961. Maassa oli tosin vain yksi puolue, mutta se oli koko kansan puolue ja vaikuttaja, ai­ van toisin kuin länsimaissa. Kun siis valuuttalainojen turvaamiseksi Tansanias­ sakin siirryttiin monipuoluejärjestelmään, ei ihmisillä ollut ilmeisestikään selvää kä­ sitystä mitä heiltä odotettiin. Puolueita kyl­ lä perustettiin, mutta niiden ohjelmista oli vaikea löytää eroja. Mutta muutoksia on tapahtunut pie­ nemmissä asioissa, sellaisissa joihin vierai­ lija törmää. Enää ei ole pakko levitellä pak­ sua setelinippua: nyt on entisten 200, 500 ja 1000 shillingin lisäksi olemassa myös 5000 ja 10.000 shillingin seteleitä. Kolikkoja on nykyisin 10, 20, 50 ja 100 shil­ lingin arvosta, mutta jos mikään niistä ei käy puhelinautomaatteihin niin puhelin­ kortti käy. AGG sekä sikäläinen Sonera, TICL, myyvät eri hintaisia kortteja, joita voi käyttää myös Suomeen soitettaessa. Katukuvaan on tullut uusia kylttejä: Pep­ sin ja Coca-Colan valtataistelu näyttää ko­ valta. Lähes kaikki pienet kaupat, kioskit ja kuppilat ovat saaneet painetun kyltin vanhojen, meidän mielestämme hienojen käsinmaalattujen taideteosten tilalle. Pep­ si vasta keinon on keksinyt. Kyltissä on tie­ tysti oikein isolla juoman logo, mutta sen alla komeilee valkoisin kirjaimin paikan tai omistajan nimi.

Sihteeripalvelut - valokopiot, faksi, sähkö­ posti, nidonta - on uusi ilmiö. Tällaisia palveluja tarjoavia yrityksiä toimii usein hotellien yhteydessä, mutta myös omina kauppoina. Kopioita voi myös saada esimerkiksi kirjakaupoista. Kielteisiä asioita on niin sanotun kehityk­ sen seurauksena muovin lisääntyminen. Toreilla ja myyntikojuillakin pakataan os­ tokset nykyään sinisiin muovipusseihin. Ne jäävät tienvarsille, jotka näyttävät huo­ mattavasti roskaisemmilta nyt kuin mitä viiden vuoden takainen muistikuvani näyt­ tää. Eikö jokin yhdistys tai yhteisö voisi aloit­ taa tienvarsien jätteiden poistoprojektia? Suuri pettymys oli nähdä Uluguru-vuoret. Ne olivat siintäneet muistikuvissani niin kauniina - minunhan ei tarvinnut siellä liikkua päivittäin niin kuin paikalliset. Heille vuoret ovat vain hankalat kulkea ja viljellä, eivät he ehdi pysähtyä ihailemaan niiden kauneutta. Nyt siis vuoret olivat ruskeat, paljaat. Joku yritti lohduttaa että se johtui vain vuoden­ ajasta, kaikki on kuivaa ja ruoho kuollutta. Mutta eräänä päivänä näin vuoret vähän eri kulmasta kuin aikaisemmin, ja silloin sydämessäni läikähti: juuri tuolta ne olivat näyttäneet silloin viimeksi! Näin ilmeisesti sellaisen osan vuoria, joihin ei helposti päässyt. Siellä oli vielä puita. Viikon aikana näkyi ainakin neljänä iltana metsäpaloja vuorenrinteillä. Joskus liekit näyttivät palavilta poluilta, ja saattoi todel­ la uskoa että siinä paloi vain kuivaa ruo­ hoa. Mutta toisinaan palo yltyi niin, että siinä kyllä meni metsää mukana.

BV 11


Kaksi kansalaisjärjestöä Morogorosta Esther Chissunga ja Rose Maeda olivat keväällä 1999 Suomessa Iisalmen kehypajan vieraina. He olivat mukana myös Uh usianon kevätkokouksessa 25.4.1999 kertomassa järjestöistänsä. Seuraavassa ovat referaatit heidän puheenvuoroistaan.

Morogoron ympäristönsuojelujärjestö:

Avainsana on kouluttaminen Esther Chissunga, MOECO:n puheenjoh­

taja (Morogoro Environmental Conserva­ tion Organisation, Morogoron ympäristön­ suojelujärjestö) . MOECO on epäpoliittinen ja uskonnollises­ ti riippumaton kansalaisjärjestö. Se toimii Morogoron alueella, mutta haluaisi laajen­ taa toiminta-aluettaan kouluttamalla. Mo­ net ihmiset eivät tiedä, miten säästää luon­ toa ja suojella sitä, monet ihmiset tuhoavat luontoa tahallaan tai välinpitämättömyyt­ tään. Sen vuoksi tarvitaan ympäristöasioi­ den kasvatuskeskus, jossa on saatavilla asennekoulutusta sekä tietoa siitä, miten käytännössä toimitaan. Kasvatuskeskusta suunnitellaan ihmisille, joilla ei ole korke­ aa koulutusta. MOECO:n toiminta on vapaaehtoistyötä, jäseneksi liittyvä maksaa 5 000 shillingin liittymismaksun ja lisäksi jäsenet maksa­ vat 1 000 shillinkiä jokaisen suunnitteilla olevan hankeen toteuttamiseksi. Tukea ei saada muilta tahoilta paitsi kuljetusapua piirik unnan toimistosta. Jäseniä MOECO:ssa on 30, niistä aktiivisia 18. Maksut ovat monille jäsenyyttä suunnitteleville liian suuria. Aluksi jäsenet kokoontuivat joka lauantai, nykyisin kah­ desti kuukaudessa. MOECO järjestää kylissä asukkaille käy­ tännöllistä ja konkreettista koulutusta. Puunhakkuun ja metsäpalojen takia metsä on hävinnyt suurilta aloilta. MOECXO pro-

12

pagoi tiettyjen, nopeasti kasvavien puula­ jien istutusta. Morogoron viljavilla alueil­ la on puulajeja, jotka kasvavat hakkuukel­ poisiksi 1 - 2 vuodessa. Nopeakasvuisten puiden istuttaminen vähentää naisten työ­ taakkaa, kun polttopuita ei tarvitse hakea kaukaa, jäljellä olevat metsät säästyvät ja istutetut puut hidastavat eroosiota. Taimi­ tarhoista sai aikaisemmin puuntaimia il­ maiseksi, mutta nyt niistä peritään maksu. Kuluvan vuoden aikana MOECO on aloit­ tanut Tununguon kylän suojeluohjelman (Tununguo community based conservati­ on program). Tununguo on lähellä Moro­ goroa sijaitseva luonnonsuojelualue, josta hallitus ei ole pitänyt huolta. Alueella on metsästetty luvalla ja ilman lupaa ja puita on hakattu. Kyläläiset eivät ole hyötyneet mitään, koska muilta alueilta tulevat met­ sästäjät ja puunkaatajat eivät ole maksaneet kyläläisille , vaikka se on ollut tarkoitus. Asian selvittämiseksi on kerätty perustie­ toja alueen tilanteesta. Tietojen hankinnan jälkeen MOECO keskustelee kaikkien ky­ läläisten kanssa ongelmista. Keskustelujen perusteella uskotaan ja toivotaan löytyvän tie ratkaisuun tai ratkaisuihin, joiden avulla kylän elinmahdollisuudet saadaan tolal­ leen. Uhusianon kokouksessa läsnä ollut Kepan kehitys- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen kysyi, mitä tarkoittaa se, että eteläafrikka­ laisia liikemiehiä on ostanut eläintensuo-


e Morogoron naisten tukirahasto:

Ruokaryhmä, ompelijaryhmä, kodin rahatalousryhmä Rose Maeda, MWTF:n puheenjohtaja (Mo­ rogoro Women Trust Fund, Morogoron naisten tukirahasto). Rose Maeda on kou­ lutukseltaan ravintokemisti: MWTF alkoi toimia vuonna 1995 Morogo­ ron alueella ja se rekisteröitiin samana vuonna .. Toimintaa oli aloittamassa viisi naista ja yhdistyksen perustajajäseniä oli 15. Tällä hetkellä jäseniä on 40, niistä aktii­ visia 20. Työtä tehdään vapaaehtoisesti ja jokainen jäsen maksaa yhdistykselle 10 000 shillinkiä vuodessa, jotta toiminta voisi jat­ kua. MWTF:n pääteema on naisten aseman pa­ rantamien. Kotityöt kuormittavat naisten elämää ja koulutus on vähäistä. Naisten tarkoitus oli pysyä hoitamassa kotia. Vain harvat miehet osallistuvat lasten kasvatuk­ seen tai muihin kotitöihin. Naisten ei myös­ kään sallittu osallistua kodin rahatalouden hoitoon. Toiminnan alkuaikoina joukko naisia järjestäytyi ryhmiksi, jotka suunnit­ telivat naisten työtaakan helpottamista ke­ hittämällä työtapoja, mm. kehittämällä uuneja joissa ei tarvita polttopuita. Ryhmä­ läiset kouluttivat naisia myös kodin raha­ talouden hoitoon selkeillä ja yksinkertai­ silla menetelmillä. Nyt toiminta on järjestäytyneempää. Ryh­ miä on kolme. jelualueita. Mama Chissunga vastasi, että tällainen toiminta on mahdollista, jos yri­ tys pitää huolen, että asukkaiden elinolo­ suhteet eivät vaarannut. Jo ennen kuin alu­ eita oli myyty, eläimet olivat kadonneet alueelta, koska maa oli otettu viljelykseen.

Yksi ry hmä keskittyy ruokatuotteiden pro­ sessointiin. Ruokary hmä tuottaa kymmen­ kuntaa eri tuotetta, mm. viiniä, mangopik­ kelsiä ja jauhosekoitusta, jossa on jauhet­ tua riisiä, maissia, soijapapuja, hirssiä ja maapähkinöitä. Jauho on ravitsevaa ja eri­ tyisen sopivaa lapsille ja vanhuksille. Ruo­ kary hmässä on 17 naista. Toinen naisryhmistä on ompelijary hmä. Sen jäsenet ompelevat vaatteita, painavat batiikkia ja ompelevat ja kirjovat koriste­ tekstiilejä. Ryhmällä on käytössä yksi om­ pelukone. Kolmas ryhmä on liikenaisten ryhmä, jon­ ka jäsenet opettavat naisille kodin liiketa­ loutta, kirjanpitoa ja markkinointia yksin­ kertaisella, ymmärrettävällä kielellä. Tämä ryhmän jäsenet maksavat yhdistykselle kuukausittain 2 000 shillinkiä. MWTF:n tulevaisuuden tavoite on saada yhteinen tila ryhmille. Ruoan jatkojalosta­ jat tekevät työtä kotonaan. Se ei ole hygi­ eenistä. Valtion virallista hyväksyntää TBC-sertifikaattia ei saa, jos ei ole erityistä tuotantotilaa. Ilman sertifikaattia tuotetta ei voi myydä ulkomaille. Sertifikaatin saa­ minen on myös monen muun yhdistyksen kuin vain MWTF:n ongelma. Toinen tulevaisuuden tavoite on aurinko­ kuivuri, jotta kuivattujen hedelmien tuo­ tanto voitaisiin aloittaa. Sadekauden kos­ teudessa hedelmät eivät kuivu toivotulla tavalla. MWTF:n suunnitelmissa on aktiviteetti joka viikonlopulle. Yhtenä esimerkkinä mama Maeda mainitsi juhlat, joita Moro­ gorossa pidetään riittämiin. Esimerkiksi häissä MWTF:n naisry hmät voisivat vuo­ rotellen hoitaa koristelun.

13


Elina Puhto:

Suahilin peruskurssi Osa 6 Infinitiivi Suahilissa verbin perusmuodon tunnus on ku-. Suomessa infinitiivi on -a tai -ä-lop­ puinen (tehdä, lukea, saada, ymmärtää), ruotsissa infinitiivin tunnus on att (att göra, att få, att läsa, att förstå), englannissa to (to do, to get, to read, to understand), saksassa zu (zu tun, zu bekommen, zu lesen, zu verstehen). Suahiliksi nämä esimerkit ovat kufanya, kupata, kusoma, kufahamu. Kun verbiä käytetään lauseessa, infinitiivin tun­ nus jää yleensä pois. Myöskään sanakirjoissa ku-tunnusta ei kirjoiteta, vaan sen tilal­ la on tavuviiva tai lyhennys v. sanasta verbi: - fanya tai fanya (v.). Suurin osa suahilin verbeistä on monitavuisia, mutta muutamia yksitavuisia verbejä on myös. Niissä infinitiivin ku-tunnus säilyy taivutettaessa myönteisissä lauseissa ja myös osassa kielteisiä muotoja. Yksitavuisissa on muutamia hyvin tavallisia verbejä, esim. kula (syödä), kunywa Guoda), kuja (tulla), kwenda (mennä), kuwa (olla). Useissa kielissä olla-verbin preesensmuoto 'on' on poikkeuksellinen. Ruotsissa 'olla on' sanotta att vara - är; englannissa to be - am, are, is; saksassa zu zein - bin, bist, ist jne. Venäjässä olla-verbiä ei yleensä käytetä ollenkaan preesensissä. Suahilissa 'on' ilmai­ semiseen käytetään sanaa ni. Ni on taipumaton. Koska se on taipumaton, pitää subjektin (se joka 'on') laittaa esille, että lauseen ymmärtää. Esimerkkiluettelossa subjekteina on persoonapronominit. Mimi ni. Wewe ni. Yeye ni.

Minä olen. Sinä olet. Hän on.

Sisi ni. Ninyi ni. Wao ni.

Me olemme. Te olette. He ovat.

Mimi si. Wewe si. Yeye si.

Minä en ole. Sinä et ole. Hän ei ole.

Sisi si. Ninyi si. Wao si.

Me emme ole. Te ette ole. He eivät ole.

Ni-sanan kielteinen muoto on si. Myös se on taipumaton Seuraavassa samat esimerkit kielteisinä

14

Muita esimerkkejä: Yeye ni daktari mkuu. Wewe ni fundi. Wao ni mama.

Hän on ylilääkäri. Sinä olet ammattimies. He ovat äitejä.


• Im peratiivi (käskymuoto) Käsky-(tai kehotus)muoto 'lue', 'istu', 'kirjoita' on suahilissa sama kuin infinitiivi, verbin perusmuoto, ilman ku-tunnusta. Monikossa ('lukekaa', 'istukaa', 'kirjoittakaa') verbin loppu-a muuttuu muotoon -eni. Yllä olevat suomen käskymuodot ja muutamat muut esimerkit ovat suahiliksi Soma. Kaa. Andika. Funga. Fungua. Pika.

Lue. Istu. Kirjoita. Sulje. Avaa. Keitä.

Someni. Kaeni. Andikeni. Fungeni. Fungueni. Pikeni.

Nunua. Usa.

Osta. Myy.

Nunueni. Uzeni.

Lukekaa (infinitiivi kusoma, lukea) Istukaa (infinitiivi kukaa, istua) Kirjoittakaa (infinitiivi kuandika, kirjoittaa) Sulkekaa. (infinitiivi kufunga, sulkea) Avatkaa (infinitiivi kufungua, avata) Keittäkää. (infinitiivi kupika, keittää ruokaa) Ostakaa. (infinitiivi kununua, ostaa) Myykää. (infinitiivi kuuza, myydä)

Imperatiivissa on muutamia poikkeuksia. Ykstitavuisten verbien infinitiivin tunnus säilyy. Sen lisäksi muutamasta verbistä on poikkeusmuoto; Kula. Syö. Kuleni. Syökää. (infinitiivi kula) Kunywa. Juo. Kunyweni. Juokaa. (infinitiivi kunywa) Nenda. Mene. Nendeni. Menkää. (infinitiivi kwenda) Njoo. Tule. Njooni. Tulkaa. (infinitiivi kuja) Lete. Tuo. Leteni. Tuokaa. (infinitiivi kuleta).

Verbin aikamuotoharjoituksena

on seuraava kappale, joka on peräisin Tansanian peruskoulun ala-asteen lukemistosta.

Juma na Rozi wanakaa nyumbani leo. Juma anachota maji. Anaweka ndoo jikoni. Halafu analeta kuni. Anaweka kuni karibu na jiko. Rozi anafagia chumba. Anatupa takataka. Halafu anasafisha madirisha. Anafuta vumbi. Mama anafurahi. Anasema, "Baba anakuja".

Anarudi kazini. Nawa mikono. "Karibuni chakula." Wote wanasema, "Asante, mama." Rozi anakula chakula polepole. Juma anakula upesi. Mama anasema, "Juma na Rozi ni watoto wema. Wamefanya kazi nyumbani leo." Baba anasema, "Kweli ni watoto wema sana."

15


Kuva: Georg Pimenoff

Sanasto -kaa leo -chota maji ndoo -leta kuni -weka karibu na jiko -fagia chumba vyumba -tupa takataka halafu -safisha dirisha madirisha -futa

16

istua, asua, oleskella tänään hakea vettä vesi ämpäri hakea, ottaa mukaansa polttopuut asettaa lähelle, lähellä keittiö, keitin lakaista huone huoneet heittää roskat, jätteet sitten puhdistaa ikkuna ikkunat pyyhkiä pois, pölyttää

vumbi -furahi -sema kuja -rudi kazi kazini -nawa mkono mikono chakula wote polepole upesi mtoto watoto wema -fanya nyumba nyumbani kweli

pöly iloita sanoa tulla palata työ töissä, töistä pestä kädet, pestä kasvot käsi kädet ruoka kaikki, kaikki he (tässä 'molemmat') hitaasti nopeasti lapsi lapset hyviä (vartalo <ema) tehdä koti kotona todella, tosiaan


Ruahan peruskoulun oppilaat kirjoittavat Ruahan kylä sijaitsee Suuri Ruaha joen varrella Morogoron läänissä Kilosan piirikunnassa, mutta nimi Kilombero määrittelee R u ahan sijainnin paremmin kuin Kilosa. Tämä johtuu siitä, että Ruahassa on Kilomberon sokeritehtaat K 1 ja K 2. Ruaha on suuri kylä, lähes kaupunki, asukkaita on yli 10 000. Ruah assa on myös Tansanian sähköyhtiön Tanescon vesivoimala, mm. Dar es Salaam ja Morogoro saavat sähkönsä Ruahasta. Ruahan koulu on yksi kylän kouluista. Seu­ raavat aineet on valikoima noin 60 aineen joukosta. Ne on kirjoitettu syksyllä 1 998. Muutamia huomautuksia aineissa esiinty­ viin ilmaisuihin:

- välituntimerkki annetaan lyömällä kepil­ lä autonpyörän vanteeseen - mchicha on pinaatinsukuinen vihannes, jota oppilaat viljelevät koulun tulonlähteeksi - 'hakea kouluvihkot ja tehdä läksyt' op­ pilailla ei ole oppikirjoja kotona, läksyt luetaan vihkoihin tehdyistä muis­ tiinpanoista - netball on koripalloa muistuttava suosit­ tu tyttöjen peli - sekondari peruskoulun jälkeinen koulu joka vastaa suunnilleen meidän peruskoulumme 8. -9. luokkaa ja osaa lukiosta

Elämän tilanteeni (viidesluokkalaisen aine)

Kotona meillä on tiilitalo, meillä on puu­ tarha, jossa on erilaisia vihanneksia. Isäni on maanviljelijä ja äitini on mattojen pu­ noja. Minulla on pikkusisaruksia, joista yksi on koulussa ensimmäisellä luokalla, yksi neljännellä, yksi ei ole vielä koulussa ja yksi olen minä. Minä pidän pikkuisteni opettamisesta ja he pitävät oppimisesta. Meidän koulussa on 625 oppilasta, meidän luokassa on 70 oppilasta. Me kaikki olem­ me iloisia, että olemme yhdessä. Kun lähden kotoa, menen kouluun, kun tulen kouluun meillä on nimenhuuto ja sit­ ten järjestäjä pyytää meitä tervehtimään opettajia ja sitten järjestäjät pyytävät mei­ tä: -Siivotkaa piha. Minä takaisen alueeni ja kun olen tehnyt sen, kelloa lyödään ja menemme luokkiin. Meillä on kolme op­ pituntia. Tasan kello kymmenen menem­ me välitunnille. Sitten kun taas kelloa lyö­ dään, menemme luokkiin. Meillä on väli­ tunti kello 20 yli 12 ja luokkiin menemme 20 vaille yksi. Tasan kello kaksi meillä on lyhyt välitunti ja sitten puoli kolme menem­ �e kotiin. Kun olen tullut kotiin, minä ja pikkuiset syömme ja kun olen lopettanut syömisen, sanon isälle, että vihkoni on lo­ pussa, kun kirjoitan tänään, niin huomen­ na se on täynnä. Siksi isä sanoo minulle, että kirjoita tänään ja huomenna sitten sinä saat vihkon. Olen hyvin iloinen ja kiitän isää, kun hän sanoo, että osta vihko. Menen äidin luo ja sanon, että menen kou­ lulle. Kun olen tullut sinne, kastelen mchicha-tarhaani. Kello vii-::leltä tulen ta­ kaisin kotiin. Kun tulen kotiin, ruoka on valmista ja menen sisälle äidin kanssa. Äiti sanoo minulle, että mene syömään iltaruo­ kaa. Minä kutsun pikkuiset ja me menem­ me syömään illallista. Minä haen kouluvih­ koni ja luen läksyni ja sen jälkeen menen nukkumaan. Kun herään harjaan hampaa­ ni, lakaisen pihan ja kun olen tehnyt sen, pesen astiat ja sen jälkeen laitan teetä ja kun olen lopettanut menen . . .

17


Elämäntilanteeni (viidesluokkalaisen aine) Meillä kotona on savitalo, talossa on pelti­ katto. Isäni on hallituksen palveluksessa. Äiti käy kauppaa. Meillä kotona on kuusi lasta, kolme minua nuorempaa, ja meitä sisaria kaksi. Meidän elämä on hyvää. Van­ hin sisareni on myyjänä baarissa, toinen sisareni on myymässä hotellissa. Minä käyn vielä koulua. Meillä kotona asuu myös isän sisar. Hän on oikein hauska ih­ minen, hän tykkää kovasti iltaruoan jälkeen kertoa meille menneistä tapahtumista, ker­ toa satuja ja arvoituksia. Meidän koulussa opetus on hyvää, raken­ nukset ovat keskitasoa. Meidän koulussa on oppilaista seuraavasti: poikia 300 ja tyt­ töjä 325, yhtensä meitä oppilaita on 625. Meidän koulussa harrastetaan kovasti net­ ballia, jalkapalloa ja kuoroa ja näyttelemistä ja mchicha-tarhan viljelemistä. Meidän koululla on paljon puita ja meidän koulun alue on oikein pieni. Ja meidän pulpetit ovat pieniä. Koulussa on yhdeksän luok­ kahuonetta ja kaksi opettajainhuonetta, johtajaopettajan huone ja muiden opettaji­ en huone. Meillä on opettajia, viisi miestä ja kymmenen naista, yhteensä viisitoista. Meidän viidennessä luokassa on 70 oppi­ lasta. Me kaikki tykkäämme koulunkäyn­ nistä. Meillä on matematiikkaa, suahilia, englantia, biologiaa, maataloutta, maantie­ dettä, historiaa, kans,alaistaitoa ja taideai­ neita. Jokapäiväiset työni: Aamulla kun herään, tervehdin kunnioit­ tavasti vanhempiani, toiseksi lakaisen pi­ han, kolmanneksi harjaan hampaani ja pe­ sen kasvoni. Kun olen lopettanut peseyty­ misen, laitan vettä kiehumaan ja kun se kiehuu, laitan teetä joukkoon. Kun olen lait­ tanut sitä, juon teetä ja kun olen lopettanut

18

teen juomisen, menen kouluun ehtiäkseni nimenhuutoon. Tulen ajoissa nimenhuu­ toon, takaisen alueeni, joka on annettu mi­ nulle, kastelen jotta pöly ei nousisi. Kun olen kastellut alueeni, menen vihannestar­ haani kastelemaan, kastelen ja kitken rikkaruohot. Kello 12 lyödään välitunti­ merkki, 20 yli 12 menemme luokkiin ja jat­ kamme tunteja kunnes kello tulee tasan kaksi. Menemme kotiin, kun olen tullut kotiin, syön ja kun olen syönyt, jatkan ta­ vallisia tehtäviäni. Suunnitelmani elämässä: luotan siihen, että menen sekondariin ja että minusta tulee sairaanhoitaja ja kun saan ensimmäisen palkkani, ostan äidille vaatteita ja autan vanhempiani niin kuin he ovat pitäneet minusta huolta kun minä vielä olen opis­ kelemassa. Minä pidän heistä hyvää huol­ ta enkä kiusaa heitä. Minä rakastan heitä. Ja minä rakastan myös sukulaisiani ja to­ vereitani mahdollisuuksieni mukaan, roko­ tan heitä hyvin, en ole ylpeä. Minusta tu­ lee vanhempieni ilo, minä ostan heille kau­ vaatteita niin kuin he ostivat minulle kun olin pieni.

niita


Aine/kirjoitelma

Aine/ kirjoitelma,

Ruth Philbeth, 7 B-luokka

7 C-luokkalainen poika

Olen viisitoistavuotias tyttö, asun Ruaha B:ssä, meidän kotimme on kaunis ja mei­ dän elämämme on keskivertoista. Meillä hoidetaan vuohia, joista saamme lihaa ja rahaa kun myymme niitä. Meillä hoidetaan myös kanoja, joista saamme myös lihaa ja munia. Meillä on kaksi savitaloa, toisessa asumme itse ja toisen olemme vuokranneet. Meillä on kaksi riisipeltoa ja muutama banaanipuu. Meidän koulu on kaunis ja koulussa on hyvä järjestys tunneilla. Opettajat myös opettavat meitä erittäin hyvin ja järjestyk­ sen puolesta suunnitellulla tavalla. Meillä on välitunteja ulkona ja tunteja. Oppitun­ teja on enemmän kuin välitunteja. Kaiken kaikkiaan elämä koulussa ilahduttaa mi­ nua ja opettajat ponnistelevat kovasti mei­ dän opettamisessa. Aamulla kun herään. Lakaisen pihan ja haen vettä ja vien sitä pesuhuonees�en ja sitten juon teetä ja kun se on juotu, puen päälleni (kouluvaatteet) ja kiirehdin kou­ luun. Kun tunnit ovat loppuneet, palaan kotiin, kun olen tullut sinne vaihdan vaat­ teet ja menen peseytymään ja sen jälkeen syön päiväruokaa ja sitten menen torille ostamaan tarvikkeita illaksi, palaan ja lai­ tan ruokaa ja sen tehtyäni pesen pikkusi­ saruksen ja myöhemmin menen itse pesul­ le. Kun olemme syöneet, minä vain luen läksyjä tai joinakin päivinä me mennään ystävieni kanssa juttelemaan. Tulevaisuudensuunnitelmani on käydä koulua, jos en onnistu, ryhdyn ompelijak­ si, koska pidän paljon siitä työstä. Jos mi­ nulle ei suoda koulunkäyntiä, teen kovasti työtä maanviljelyksessä ja autan vanhem­ piani sitten myöhemmin.

Minä olen poika, jolla on ikää 17 vuotta. Tilanne minun kotonani ei ole kovin huo­ no. Ympäristö on avara ja meidän talon kunto on keskivertoinen, on neljä huonet­ ta ja perheessä on kuusi ihmistä. Me syöm­ me, juomme ja pesemme ilman minkään­ laisia vaikeuksia. Meidän koulu on hyvä, siellä on opettajia, jotka tekevät ahkerasti työtä ilman mitään vaikeuksia. He opettavat meitä hyvällä sy­ dämellä ja selittävät meille aina kun ereh­ dymme. Mutta koululla on vaikeuksia, kos­ ka oppilaiden käymälöissä ei ole ovia, itse koulussa ei ole ovia eikä ikkunoita. Vaik­ ka koululla on erilaisia hankkeita rahan hankkimiseksi, niin rahanhankinnan he­ delmät eivät ole nähtävissä. Jokapäiväiset tehtäväni eivät ole kovin monet. Aamulla herään ja pesen kasvoni, harjaan hampaani, sitten syön velliä tai juon teetä ja myöhemmin menen kouluun. Olen koulussa kello kahteentoista asti, sil­ loin tosiaan palaan kotiin syömään päivä­ ruokaa. Myöhemmin palaan takaisin kou­ luun ja olen tunneilla kello kolmeen saak­ ka ja menen takaisin kotiin lopullisesti. Kotityöni on lukea läksyt ja myös mennä aikaisin nukkumaan seuraavan koulupäi­ vän takia. Tulevaisuudensuunnitelmani: luotan sii­ hen, että kokeeni menevät minulta hyvin, kun yritän kovasti niin että pääsen sekon­ dariin ja kun olen lopettanut sekondarin, menisin opiskelemaan autonkuljettajaksi ilman muuta, koska tykkään tulla auton­ kuljettajaksi tai mekaanikoksi. Niinpä tu­ levaisuudessa toivon voivani tehdä työtä autonkuljettajana tai kaikenlaisten autojen valmistajana.

Suomennos Elina Puhto 19


Kotini on kioskini, kuva: Georg Pimenoff

UHUSIANO r.y:n T OIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2000 YLEISTÄ Uhusiano r.y. on suomalais-tansanialaista kehitysyhteistyötä lähinnä Morongoron alueella tekevein kansalaisjärjestöjen kat­ tojärjestö. Uhusianon toiminnan painopisteitä kehi­ tetään ajankohtaisten tarpeiden mukaan. Toimintaa jatketaan ja tehostetaan kehitys­ yhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa. Vuosittain laa­ ditaan toimintakelenteri, johon kirjataan

20

hallituksen kokoukset, muut tapahtumat ja toiminnot sekä niiden vastuuhenkilöt.

HALLLINTO

Uhusiano r.y.:n toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, kahdeksan varsinaista jäsentä ja kahdeksan varajäsen­ tä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuo­ si. Hallituksen kokousten lisäksi pidetään vi­ ralliset syys- ja kevätkokoukset. Kaikki


Kuva: Georg Pimenott kokoukset ovat avoimia Uhusianon jäsenil­ le. Hallitus voi nimetä työryhmiä tai valio­ kuntia tarpeen mukaan järjestön jäsenten keskuudesta.

HANKE Suomalas-tansanislaisten NGO-projektien koulutus, koordinointi ja tiedottaminen Koulutus Koulutustoimintaa jatketaan sekä Suomes­ sa että Tansaniassa. Koulutuksen tavoittee­ na on parantaa tiedon tasoa, toiminnan ja työn laatua kehittämällä hankesuunnitte­ lua, -toteutusta, -seurantaa, -arviointia sekä paikallista taloudenhoitoa. *Koulutus Suomessa Uhusianon yhdeksäs perinteinen Morogo­ ro-seminaari järjestetään elokuussa Viitta-

kiven opistossa Hauholla. Tansaniaan läh­ teville kehitysyhteistyöntekijöille järjeste­ tään valmennuskoulutusta yhteistyössä Ii­ salmen Nuorison Tuki r.y:n ja Viittakiven Tuki r.y:n kanssa.Uhusianon ja sen jäsen­ järjestöjen jäsenille järjestetään mm. han­ kesuunnitteluun liittyvää koulutusta. * Koulutus Tansaniassa Hankesuunnittelun jatkokurssi järjestetään Morongorossa yhteistyössä Kepan, Kyon ja Hedecin kanssa. Uhusianon 10-vuotisjuhlaseminaari pide­ tään Morongorossa kesällä 2000. Seminaa­ rin yhteydessä järjestetään taloudenhoi­ toon liittyvää koulutusta paikallisille ihmi­ sille sekä suunnitellaan yhdessä tansania­ laisten NGO:n kanssa uusia yhteistyömuo­ toja ja hankkeita.

21


Koordinointi Tansaniassa tapahtuvassa koordinoinnis­ sa käytetään edelleen Kepan yhteystoimit­ sijoiden palveluita. Suomessa tapahtuvaa koordinointia tehos­ tetaan. Tiedottaminen Tiedotuslehden toimittamista jatketaan. Tavoitteena oc kaksi lehteä vuodessa. Tehdään ajankohtaistettu kolmikielinen esite Uhusianosta. TIEDOTUSHANKKEET Sanakirja Suomi-suahili-suomi -sanakirjan toimitta­ mista jatketaan. Vuoden 1999 aikana toi­ mitettiin suomenkilisiä vastineita sanoille k-kirjaimeen asti. Vuoden 2000 aikana on tarkoitus saada suahili-suomi ja suomi-su­ ahili -osat toimitetuiksi valmiiksi. Varoja on anottu kehitysyhteistyöosaston tiedotusmäärärahoista ja mm. Suomen kulttuurirahastolta. Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kiel­ ten ja kulttuurien laitos on antanut käyt­ töön suahilin tietokannan ja avustanut toi­ mittajien rekrytoinnissa. Morogoro-kirja Valmistelua jatketaan ottamalla yhteyksiä tasnsanialaisiin kirjoittajiin. JÄSENASIAT Jäsenhankintaa jatketaan, tavoitteena on saada uusia järjestöjä ja kouluja mukaan Uhusianon toimintaan. Virallisten kokousten yhteyteen ja tarvit­ taessa muulloinkin järjestetään jäsenille ke­ hitysyhteistyö- ja kulttuurihenkisiä tapah­ tumia.

22

TIEDOTUSTOIMINTA Tehostetaan sisäistä tiedottamista lisäämäl­ lä jäsenkirjaiden ja järjestötiedotteiden määrää. Lisätään ulospäin suuntautuvaa tiedottamista Uhusianon ja sen jäsenjärjes­ töjen toiminnasta lähettämällä esim. kirjoi­ tuksia tiedotusvälineille. Tehdään WWW-kotisivut. Laaditaan Uhusianon 10-vuotiskertomus. TALOUS Vuodelle 2000 Uhusiano on anonut Ulko­ ministeriön kehitysyhteistyömäärärahoja projektin (koulutus, koordinointi ja tiedot­ taminen) lisäksi auton hankintaan sekä tie­ dotusmäärärahoja sanakirjatyön jatkami­ seen ja Morongorokirjan julkaisemiseen. Omarahoitusosuus projektin kokonaiskus­ tannuksista on 20 %, josta vähintään 10 % pitää olla rahallista omavastuuta ja loput ns. talkootyötä. Tiedotushankkeissa ei ole määritelty oma­ rahoitusosuutta. Uhusianon muu toiminta perustuu jäsen­ maksutuloihin. Toimintansa tukemiseksi järjestö voi anoa avustuksia ja ottaa vastaan lahjoituksia.

Hanke-ehdotus vapaasti järjestöjen käyttöön: Kontti täyteen malarialääkkeitä ja kondomeja ja lähetys Tansaniaan, jossa jakelu koko maahan...


Uluguru-vuorilla kerrotaan että on ihmisiä jotka uskovat että savu auttaa pilviä tuomaan sateen Ei satoa ilman sadetta ei sadetta ilman pilviä ei pilviä ilman savua ei savua ilman tulta ja me kauhistelemme - tupakka hampaissa ­ kun vuorilla palaa

Haraka haraka haina baraka. Kiireellä ei ole siunausta. Akili ni mali. Järki on rikkautta. Dalili ya mvua ni mawingu. Pilvet ovat sateen enne. Kupata ndege wawili kwaj iwe moja. Saada kaksi lintua yhdellä kivellä. Damu ninzito kuliko maji. Veri on vettä painavampaa. Kidole kimoja hakivunj i chawa. Ei yksi sormi täitä litistä.

bv

Kuva: Georg Pimenoff

23


USUHIANO R.Y.:N HALLITUS 2000 Heli Pimenoff (pub.jobt.)

Stakes, PL 220 0053 1 Helsinki

050-339 5788 t. 09-3967 2040, s-posti' heli.pimenoff@stakes.fi

Heikki Pietiläinen (varapj)

Majavankatu 5 74130 Iisalmi

017-825 003 050-30 l 4663, s-posfr petilainenh@mailexcite.com

Paula Kuusipalo (siht.)

Mannerheimint. 94 8 44 00250 Helsinki

k. 09-458 3835 050-5819 623, paula.kuusipalo@kolumbus.fi

Sinikka Malkamäki

Kontinkustaantie 38300 Kiikka

k.

03-5 13 5263

Elina Pohto

OrapiWajatie 14 8 35 00320 Helsinki

k.

09-587 9454

Antti Rajakorpi

Peuratie 5 38200 Vammala,

040-5 16 7574 s-posti · antti.rajakomi@oph.fi

Leena Salminen

Vaasan kaupungin­ kirjasto, maakuntakirjasto 65 101 Vaasa

040-524 9998 k.

Kivirannantie 32 74 130 Iisalmi

t. 017-8 14 243,

Raatimiehenkatu 8 53 100 Lappeenranta

040-530 1934, fax 05-45 13 612 s-posti: Jaakko Tuomi@saunalahti.fi

�etsän kehitysmaaseura r.y.

Iisalmen Nuorison Tuki r.y.

Viittakiven Tuki r.y.

TSL:n Vammalan osasto r.y. Viittakiven Tuki r.y.

Äetsän s. kehitysmaaseura ry Vaasan kehitysmaaseura r.y.

Hannele Tams

Iisalmen Nuorison Tuki r.y. Jaakko Tuomi

Vanhustyön keskusliitto r.y.

24

t. 09-4774 1823,

s-posti' puhto@Soft Home.net

06-3 12 5593, s-posti: leena.salminen@vaasa fi

040-537 2240

s-posti: ideco@nettilinja.fi


VARAJ Ä S E N E T Sirpa Evwaraye

Karhuntie 6 A 13 65350 VAASA ·

k. 06-3 169 728, t. 06-325 1718 t. 06-325 17 18, fax 06-325 1 702 s-posti: sima.evwaraye@vaasa.fi

Ulla Repola

Selininkatu l 8 5 33240 Tampere

050-222 1898

Ilpo Korkalo

Kunnallissair.t. 48bC 27 208 10 Turku,

k. 02-244 85 18 s-posti: ilpo.korkalo@pp.inet.fi

Heli Niskanen

Pöökintanhua l 38220 Stormi

k.

Jari Marttila

Kivirannantie 32 74 130 Iisalmi

Satu Reunanen

Torstinmllentie 43 38100 Karkku

k.

Outi-Leena Uotila

Tyrväänkyläntie 627 38200 Vammala

k.

Nora Witans

Kilonrinne l O E 108 026 10 Espoo

040-7000 362

Hahmajärventie 166 38490 Haukijärvi

050-3540 635 t. 03-345 7 1 5 1 , fax 03-37 13 123 s-posti: marjaliisa.mannisto@lpkky.fi

Vaasan kehitysmaaseura r.y.

Tampereen Kotitalousoppilait.

lisalmen Nuorison Tuki r.y.

Karkun Isku r.y.

Äetsän s. kehitysmaaseura r.y. Viittakiven Tuki r.y.

TALOUDENHOITAJA

Marja-Liisa Männistö

Karkun Isku r.y.

TIEDOTTAJA EDUSTAJA KEPAN HALLITUKSESSA Huvilakatu 9 Kaarlo Koskimies Vaasan kehitysmaaseura r.y. 65200 Vaasa

03-5 15 5452 050-55 1 4053 s-posti: heli niskanen@artic.net t. 0 1 7-814 243 s-posti: kehypaja@nettilinja.fi 040-5 15 6104 03-5 13 4 1 62 03-5 14 3536

k. 06-3 17 2 1 64 s-posti: k.koskimies@pp.inet fi


UHUSIANO RY toimitus Elina Puhto Orapihlajatie 14 B 35 00320 Helsinki

D

2

.,...--..........____ "'-._ �----_./ /

__

-----........'·-----/ .,....------�______,,,

---------.......___ ___,,. ,,.,..-----....,_______.,.,..

,,/

HAUKIJÄRVI

Marja-Liisa Männistö Hahmajärventie 1 66 38490


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.