Page 1

2/2019

ELSA News SANANVAPAUS

Vihapuhe Juristin mediataidot Lehdistรถnvapaus Institutional Visit


“A just world in which there is respect for human dignity and cultural diversity”

Päätoimittaja Christel Vialén cuvial@utu.fi

SISÄLLYSLUETTELO

Toimitusavustaja Roosa Pienihäkkinen

Pääkirjoitus 3

Taitto Christel Vialén Roosa Pienihäkkinen

Puheenjohtajalta 4

Kuvitus Christel Vialén Roosa Pienihäkkinen

Juristi tarvitsee mediataitoja 8 Viha puheessa - vapaallakin sanalla on rajansa

12

Toimituskunta Rauli Elenius Nea Hyvärinen Krister Koskela Tiina Santaharju Anika Zabeen

Hyperlinks - is the copyright of authors at risk?

18

Ilmoitusmyynti Ella Keränen Katri Niiranen

Lehdistönvapauden jäljillä 6

Law Students Around the World Syyslukukausi Euroopan sydämessä Budapestissa

24

Matkaraportti: ELSAn Iso-IV 2019

30

ELSA Turku ry Yo-talo B, 2. kerros Rehtoripellonkatu 4 B 20500 Turku Painopaikka Painosalama Oy Tykistönkatu 4 A 20520 Turku

Copyright © 2019 ELSA Turku ry Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä ISSN 1458-185X


Pääkirjoitus Poliitikkoja ja vallankäyttäjiä arvostellaan julkisesti, jyrkkiä mielipiteitä esitetään internetissä anonyymisti ja väärää tietoa levitetään miettimättä muita. Onko oikein esittää loukkaavia ja jopa rasistisia kannanottoja sen vuoksi, että sananvapaus on perustuslaissa turvattu ihmisoikeus, jota tulee kunnioittaa sen äärirajoille saakka? Mitä voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä mielipiteiden ilmaisuna ja mitä kunnianloukkauksena ja yksityiselämän suojan rikkomisena?

välisellä tasolla suojattu oikeus, sen toteutumista ei tule ottaa itsestäänselvyytenä. Sensuuria, valvontaa ja mielivaltaisia sananvapauden rajoituksia esiintyy maailmalla useissa eri maissa. Vuoden 2019 uusin ELSA News käsittelee sananvapautta ajankohtaisia teemoja silmällä pitäen. Miten lehdistönvapaus on kehittynyt, ja mistä vihapuheessa on kysymys? Millaisia rajoja sananvapaudelle voidaan asettaa yhteiskunnassa, jossa sananvapauden voidaan sanoa olevan merkittävä tekijä demokratian edistämiseksi? Entä millaisia mediataitoja juristi tarvitsee maailmassa, jossa tieto ja mielipiteet leviävät salamannopeasti internetin välityksellä? Lähde mukaan ottamaan selvää!

Sananvapaus herättää monenlaisia tunteita. Tunteet ja mielipiteet saa ja pitääkin tuoda esille demokraattisessa yhteiskunnassa. Totuutta etsiessä vastakkaiset mielipiteet, niin oikeat kuin väärätkin, ovat merkityksellisiä, sillä myös väärä mielipide voi sisältää totuuden siemenen. Christel Vialén Toisaalta sananvapautta nauttiessa tulee muis- Päätoimittaja taa sen tuoma vastuullisuus ja toisten huomioonottaminen. Vääränlainen sananvapauden käyttö voi johtaa rangaistavan vihapuheen syntymiseen. Jokainen on vastuussa omista sanoistaan ja teoistaan. Yleiset käytöstavat ja maalaisjärki vievät pitkälle. Aina ei kuitenkaan ole yksinkertaista määritellä, mikä on sallittua ja mikä ei sananvapauden kehässä. Sananvapaus ei ole ehdoton oikeus, ja sen rajoja arvioidaan jatkuvasti. Suomi pärjää kansainvälisissä tutkimuksissa koskien sananvapautta erittäin hyvin ja sijoittuu myös esimerkiksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä korkealle. Ennakkosensuurin kielto on merkittävä osa sananvapautta Suomessa, ja sananvapaus onkin yksi yhteiskunnan peruspilareista Suomen kaltaisessa demokraattisessa valtiossa. Toisaalta maailmalta löytyy hyviä esimerkkejä myös siitä, että vaikka sananvapauden tulisi olla kansain-

ELSA News 2/19 | 3


Puheenjohtajalta

E

LSA Turun syksy lähti vauhdikkaasti käyntiin erittäin onnistuneilla fuksicocktaileilla sekä Lexin ja Stadgan fuksiviikoilla vietetyillä seikkailuilla. Tuntuu, että juurihan syksy vasta alkoi, mutta samalla tuntuu, että vaikka mitä on jo ehtinyt syksyn aikana tapahtua.

Onnea vielä uudelle hallitukselle! Vanha hallitus jatkaa vielä toimintaa vuoden loppuun asti, ja muutamina vinkkeinä tulevasta ovat esimerkiksi ELSA Day, jonka aiheena on Freedom of Expression Online, sekä perinteiset Pikkujoulusitsit ennen Lexin pikkujouluja.

Varsinainen toiminta pyörähti kesätauon jäl- Loistavaa loppusyksyä kaikille! keen reippaasti käyntiin. Ensimmäistä kertaa järjestettiin Merilammen kanssa yhteistyössä mielenkiintoinen oikeustapauskilpailuilta, jossa jo työelämässä olevat lakimiehet kertoivat Emilia Sakko kokemuksistaan oikeustapauskilpailuissa ja siiELSA Turun puheenjohtaja tä, miten oikeustapauskilpailut ovat heitä hyödyttäneet. Syyskuussa oli myös aika suunnata lautalla ja bussilla kohti Tukholmaa, Kööpenhaminaa, Amsterdamia, Haagia, Brysseliä ja Bremeniä. Tiedekunnan kanssa yhteistyössä järjestetty opintomatka keräsi paljon kiitosta, ja erityiskiitos tästä kuuluu vielä ahkerille matkan järjestäjille. Lokakuu lähti rauhallisesti käyntiin kiireisen syyskuun jälkeen, ja hallitus palasi takaisin kokousrytmiinsä. Lokakuun lopulla järjestetty Neighbours from Hell -tapahtuma keräsi jäsenistön Yo-talon ylä- ja alakerran toimistoihin, ja jatkoja juhlittiin uusissa Kalja vai Kepponen -bileissä. Marraskuun alku, II sääntömääräinen kokous ja hallitusvaalit loivat paljon kuhinaa ELSA Turun ympärille, ja yhdistyksen kokouksessa pääsimmekin valitsemaan uuden ja upean hallituksen ELSA Turulle kaudelle 2020. Minulla onkin hyvin luottavainen olo ensi kaudesta, sillä ELSA Turku on varmasti osaavissa käsissä. 4 | ELSA News 2/19


ELSA News 2/19 | 5


LEHDISTÖNVAPAUDEN JÄLJILLÄ Teksti: Roosa Pienihäkkinen

L

ehdistönvapaus ja moniääninen journalismi ovat demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita. Viestimien tärkeimpiä tehtäviä ovat muun muassa yhteiskunnan kriittinen, mutta objektiivinen tarkkailu sekä demokraattisen keskustelun edistäminen. Lehdistönvapaus ei kuitenkaan ole monien oikeus. Sananvapautta valvovan Freedom Housen vuonna 2017 julkaiseman raportin mukaan vain 13 prosenttia maailman väestöstä nauttii vapaasta lehdistöstä. Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan lehdistönvapauteen kohdistuva väkivalta ja rajoitukset lisääntyivät vuosien 2012-2017 aikana 14 prosenttia. Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomella menee hyvin. Keikumme sananvapaustilastojen sekä lehdistönvapausindeksien kärkisijoilla, ja muutama vuosi sitten juhlimme maailman vanhimman lehdistönvapauslain 250-vuotisjuhlaa. Tähän on kuitenkin kuljettu pitkä matka, eikä sananvapauden historia Suomessa ole yksinomaan kunniakas. Historiaamme varjostavat pitkät sensuurikaudet.

1766

Lehdistönvapauslaki. Ruotsin valtiopäivät hyväksyy ensimmäisenä maailmassa ennakkosensuurin poistavan painovapauslain. 6 | ELSA News 2/19

1809

Silti myös viime vuodet ovat tuoneet lehdistönvapaudelle haasteita. Sosiaalinen media on vienyt jalansijaa perinteiseltä journalismilta, ja journalistiset roolit sekä toimintatavat ovat olleet murroksessa. Toimittajiin kohdistuvaa ulkoista vaikuttamista tutkivan Ilmari Hiltusen nelivuotisen tutkimuksen (2016-2020) mukaan 61 prosenttia suomalaistoimittajista on saanut vihapalautetta ja lähes viidennes on kohdannut mustamaalaamista tai yksityistietojen levittämistä. Ongelmallista vihapalaute ja mustamaalaus eivät ole vain siksi, että toimittajien työolot ja turvallisuus heikkenevät, vaan myös koska se johtaa itsesensuuriin ja vaikuttaa julkaisupäätöksiin. Tutkimuksen mukaan 14 prosenttia suomalaistoimittajista on muokannut juttujaan pelon takia. Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho kirjoittaa Journalistissa, että Suomessa tilanne on ollut pitkään hyvä, koska yhteiskunnan eri toimijat ovat pitäneet lehdistönvapautta tärkeänä. Kansalaisten ja poliitikkojen jaettu näkemys asian tärkeydestä on kannatellut lehdistönvapautta. Nyt ilmapiiri on kuitenkin myös

Venäjä valloittaa Suomen. Autonomian aikana sensuuri tiukkenee. Lukuisia sanomalehtiä lakkautetaan.

1917-1939

Sananvapaus ahtaalla. Poliittisesta puheesta voi saada maanpetossyytteen, ja oikeusministeriö nostaa yli 350 painokannetta.


Ahon mukaan kehittymässä huolestuttavaan suuntaan. Useat poliitikot ovat vähätelleet lehdistönvapautta julkisesti, ja keskustelussa on kyseenalaistettu jopa lähdesuojan kaltaisia periaatteita. Vihapalautteen ohella kotimainen lehdistö joutuu punnitsemaan julkaisupäätöksiä myös suhteessa yksityiselämän suojaan. Tiedotusvälineille on tuomittu herkästi sakkoja yksityiselämän loukkauksista sen sijaan että ratkaisuissa olisi painotettu sananvapautta. Suomi on saanut 2000-luvulla Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) lukuisia langettavia päätöksiä sananvapausloukkauksista, ja EIT on joutunut huomauttamaan Suomea siitä, ettei rikoslain pitäisi olla ensisijainen puuttumiskeino tiedotusvälineisiin kohdistuvissa sananvapaustapauksissa, vaan tilanteita voisi selvittää

myös siviilioikeudellisin keinoin. Vaikka tänä päivänä myös alioikeuksilta vaaditaan EIT:n käytännön ja sananvapauden entistä parempaa huomioimista ratkaisunteossaan, juurtuu oppi toisinaan hitaasti, ja on mielenkiintoista nähdä, mihin tuoreena tapauksena esimerkiksi toimittaja Johanna Vehkoon ja kaupunginvaltuutetun Junes Lokan välinen kunnianloukkausjupakka johtaa. Vehkoon puolustuksen mukaan käräjäoikeuden tuomio on EIT:n oikeuskäytännön vastainen. Loppujen lopuksi on hyvä muistaa, ettei lehdistönvapauden puolustaminen tarkoita ensisijaisesti toimittajien tai mediatalojen suojelemista, vaan kansalaisten oikeuksien turvaamista. Sananvapaus vaatii aktiivista puolustamista.

61 % 14 % suomalaistoimittajista on saanut vihapalautetta työssään.

suomalaistoimittajista on muokannut juttujaan vaikuttamisen pelosta.

Lähde: llmari Hiltusen tutkimus (2016-2010) toimittajiin kohdistuvasta ulkoisesta vaikuttamisesta

1939-1945

Sota-ajan sensuuri. Tasavallan suojelulain mukainen ennakkosensuuri rajoittaa erityisesti lehdistönvapautta.

1945-1991

Suomettumisen aikakausi. Suomi harjoittaa voimakasta itsesensuuria Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden suojelemiseksi.

1995

Internet ja EU. Netti avartaa sananvapautta. EU ja ihmisoikeussopimus edellyttävät perusoikeuksien, myös sananvapauden, vahvistamista. ELSA News 2/19 | 7


Työelämäprofessori Ari Mölsä:

JURISTI TARVITSEE MEDIATAITOJA Teksti: Tiina Santaharju Kuva: Ari Mölsän kotialbumi

M

edia on ollut viime vuodet murroksessa, ja erilaiset tiedonvälityksen muodot ja sosiaalinen media ovat muuttaneet sen perusrakenteita. Tiedonvälityksen tulee olla yhä nopeampaa, ja tietoa halutaan saada paljon. Sananvapauden rajoista ja vihapuheesta keskustellaan yhä enemmän.

esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja.

ELSA News sai mahdollisuuden haastatella Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa työelämäprofessorina työskentelevää Ari Mölsää mediaan, sananvapauteen ja juristin mediataitoihin liittyen. Työelämäprofessori Mölsä on journalisti, jolla on juristin koulutus. Myös juristin on osattava mediataitoja. Juristi Hän kertoo nauttivansa juristi-toimittajan työssaattaa oikeussalin edustalla törmätä tv-haas- tään joka päivä. tattelua kärkkyvään toimittajaan. Liki jokaiselta juristilta pyydetään ammattinsa vuoksi haastat- – Kun journalisti panee päähänsä juristin siltelua tai ainakin kommenttia sanomalehteen. mälasit, ihmeteltävää riittää. Toimittajan amMoni saa eteensä myös kutsun asiantuntijaksi matissa on myös se hyvä puoli, että siinä saa ja radion, television tai verkkopalvelun ajankoh- pitää kysyä niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä. taisohjelmaan. Joka tapauksessa laintunte- Minulle maksetaan palkkaa siitä, että olen koumuksen lisäksi juristin ammattitaitoon kuuluu lutettu lapsi, Mölsä kertoo.

8 | ELSA News 2/19


ELSA News 2/19 | 9


Valeuutiset ja vihapuhe huolettavat

ilmaista mielipiteitä. Kuitenkin Mölsä muistuttaa, että sanavapaus ei ole pelkkää sanomisen Nykypäivänä media on erilainen kohdattava vapautta, vaan se on myös oikeutta tietoon. kuin ennen. Mölsän mukaan mediakenttä on – Demokraattisessa yhteiskunnassa jokaisella pirstaloitunut kymmenessä vuodessa, ja verk- on oikeus saada tietoa siitä, mitä tässä yhkomedia hakee nyt paikkaansa ja rajojaan teiskunnassa tapahtuu ja minkälaisilla peviestinnän kentässä. Mölsä kertoo, että hä- lisäännöillä. Sananvapaus on kansainvälisten nen huolenaan ovat erilaisten valeuutisten le- ihmisoikeussopimusten ja perustuslain turviäminen. vaama perusoikeus. Sitä voidaan rajoittaa vain - Verkossa liikkuvan on jatkuvasti pysyttävä poikkeuksellisen painavasta syystä. hereillä ja kysyttävä itseltään: mihin tuo juttu perustuu, mikä on sen lähde ja mitkä voimat Mediataidot osana juristin ammattitaitoa tuon jutun taustalla jylläävät? Mölsän mukaan jokaisen juristin eli lakiasiantuntijan ammattitaitoon kuuluu medianlukutaito ja mediaesiintymisen perusasioiden hallitseminen. Juristin tulisi varautua siihen, että juristilta pyydetään haastattelua, jopa tvhaastattelua, yllättävissäkin tilanteissa. – Silloin olisi hyvä tietää kuka vie ja kuka vikisee, Mölsä toteaa.

‘‘Suomi tarvitsee

nyt enemmän kuin koskaan juridiikan popularisointia, karvalakkijuridiikkaa.

Mölsä tuo esille, että viimeaikaiset oikeudenkäynnit ovat tehneet selväksi sen, että vihapuhe ei nauti sananvapauden suojaa. Ihmisarvo on suurempi oikeushyvä kuin oikeus loukkaavaan suunsoittoon. Mölsä nimeää journalistien ja juristien suureksi yhteiseksi uhaksi aggressiivisen somekulttuurin – vihapuheen, trollauksen ja valeuutiset. – Sekä journalisteja että juristeja pelotellaan hiljaiseksi. Se on arkea jo nyt. Pelottelun salakavalin ja vaarallisin seuraus on itsesensuuri, Mölsä huomauttaa.

Mölsä muistuttaa, että juristi on kielityöläinen. Nyky-yhteiskunnassa juristi ei pärjää enää puhumalla pelkkää juridiikkaa. Jos juristi haluaa tulla ymmärretyksi, on hänen löydettävä kulloisenkin keskustelukumppaninsa henkinen taajuus, kielioppi ja sanavarasto. – Maailma mutkistuu, ja Suomi tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan juridiikan popularisointia, karvalakkijuridiikkaa, Mölsä kertoo.

Mölsä kehottaa juristeja jalkautumaan kansan pariin. – Tee pyhästä profaania, kiteytä lakikielen metafysiikka arkisiksi sanoiksi ja tarinoiksi. Se on yhteiskunnallinen velvollisuutemme. Selkosuomi on sitä paitsi vaikeaa. Ja koska se on Sananvapaus tiedonsaannin turvaajana vaikeaa, se on ammatillinen haaste. Ainakin juristin on viisasta ottaa vastaan kaikki haasteet, Monesti sananvapaus mielletään vapaudeksi Mölsä jatkaa.

10 | ELSA News 2/19


Toiveet juristihaastateltaville

Kalenterit esiin! Juristin mediataidot -kurssi keväällä 2020

Mölsä toivoo juristihaastateltavilta rehellisyyttä. – Rehellisyyttä kannattaa kokeilla heti haastattelun alussa, eikä vasta sitten, kun on jo kärähtänyt palturin puhumisesta, Mölsä toteaa.

Ari Mölsä pitää työlämäprofessuurinsa viimeisen Juristin mediataidot -kurssin (3+2 op) keväällä 2020.

Lisäksi hän toivoo juristeilta selkosuomea. – Yhä liian harva juristi uskaltaa heittäytyä selkosuomea puhuvaksi kansanvalistajaksi, juridiikan popularisoijaksi. Moni pelkää, että siitä saa otsaansa helppoheikin leiman. Pelko on turha. Oikeudellisista kysymyksistä on puhuttava useissa kerronnan eri sarjoissa, eri genreissä, Mölsä jatkaa.

‘‘Rehellisyyttä

kannattaa kokeilla heti haastattelun alussa, eikä vasta sitten, kun on jo kärähtänyt palturin puhumisesta. Erityisenä mediavinkkinä Mölsä kehottaa juristeja lopettamaan pönöttämisen. Hänen mukaansa roolipelilläkin on rajansa – ihmisiä tässä vain ollaan. – Ymmärrän toki sen, että juristin on syytä olla tahdikas, tilanteessa kuin tilanteessa. Mutta näsäviisas ja koppava American Lawyer Style synnyttää tervejärkisessä lähimmäisessä lähinnä myötähäpeää, Mölsä sanoo.

Media juristin silmin; juristi median silmin. Luvassa on myös suuren suosion saanut juristimaailman Tähtivieraiden vauhdikas haastattelusarja, The Lawyers Studio. A) Peruskurssi (3 op) pidetään 16.19.3. ja 23.4., yht. 20 h B) Haastatteluharjoituskurssi (2 op) pidetään 20.-21.4. ja 24.4., yht. 8-12 h Ilmoittautumisaika peruskurssille on 17.2.-8.3.2020 – merkitse se kalenteriisi jo nyt! Paikkoja on rajallinen määrä (50). Haastattelukurssille ilmoittaudutaan peruskurssin aikana.

Ari Mölsä • Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori (Professor of Practice). • PoP-tehtävä osa-aikainen (20 %) ja määräaikainen (2 v.) sivutoimi, Mölsä on toiminut tehtävässä nyt runsaan vuoden. • Koulutukseltaan sosiaalipsykologi (YTM, Tampere) ja varatuomari (OTK, Helsinki). • Ammatiltaan Yle Uutisten ja A-studion oikeustoimittaja. Tekee juttuja niin televisioon, radioon kuin verkkoonkin.

ELSA News 2/19 | 11


VIHA PUHEESSA

– vapaallakin sanalla on rajansa Teksti: Nea Hyvärinen

Mielipiteen esittäminen julkisesti on sallittua, mutta toisen julkinen nöyryyttäminen, solvaus ja uhkailu ovat asioita erikseen. Vihamielisestä kommentoinnista on kehkeytynyt yksi etenkin internetissä julkista keskustelua rassaava ilmiö, jota pyritään jo hillitsemään eri keinoin. Mistä tässä kaikessa lopulta on kyse? 12 | ELSA News 2/19


V

ihapuhe on tämän päivän mediasta valitettavan tuttu termi. Tänä syksynä julkaistun ’’Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon’’ -tutkimuksen mukaan lähes puolet kansanedustajista kertoi joutuneensa vihapuheen kohteeksi hoitaessaan virka- tai luottamustehtäviään. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa päättäjistä arvioi vihapuheen lisääntyneen viime vuosina julkisessa keskustelussa. Tämän Suomen ensimmäisen vihapuheen yhteiskunnallisia vaikutuksia kartoittaneen tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Open Knowledge Finland, Jyväskylän yliopisto ja Punos Research. Tutkimukseen kuuluneeseen eduskuntaan ja kuntiin lähetettyyn kyselyyn saatiin vastauksia reilut 1300. Lisäksi aineistoa koottiin 14 teemahaastattelusta sekä Twitter-keskusteluiden koneellisesta analyysista.

Kyseinen eurooppalainen määritelmä tuodaan esiin myös sisäministeriön, oikeusministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vuosi sitten asettaman rangaistavan vihapuheen kitkemistä ajavan työryhmän viime keväänä julkaistussa esityksessä (Sanat ovat tekoja. Vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostaminen, Sisäministeriön julkaisuja 2019:23):

”Rikoslaissa ei vihapuhepykälää”

’’Rasistinen motiivi on

Mutta mistä tarkalleen ottaen puhumme tilastoidessamme ”vihapuheen” esiintymistä? Suomen lainsäädännöstä ei löydy virallista määritelmää ilmiölle, eikä vihapuhe käsitteenä ole siten kriminalisoitu rikoslaissakaan. Tarvittaisiinko yksilöityä ”vihapuhenormia” taltuttamaan nettipalstojen negatiivissävytteistä kommentointia? Toimitus tavoitti Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden yliopistonlehtori Tatu Hyttisen tutkimusvierailultaan Bolognan yliopistosta Italiasta kommentoimaan teemaa. – Vaikka rikoslaissa ei olekaan vihapuhe-termillä otsikoitua pykälää, on rangaistava vihapuhe sisällytetty lainkohtaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan (RL 11:10). Sen mukaan suvaitsematon ja syrjivä solvaus tiettyä ihmisryhmää vastaan on rangaistavaa. Jo 1990-luvulla Euroopan neuvoston ministerikomitea määritteli rangaistavan vihapuheen syrjintään ja suvaitsemattomuuteen perustuvaksi. Tämän vuoksi en pidä itsenäisen vihapuhenormin laatimista tarpeellisena.

”Euroopan neuvoston vihapuhetta koskevan suosituksen mukaan vihapuhe on sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen mukaan lukien suvaitsemattomuus, jota ilmaistaan vihamielisenä kansallismielisyytenä ja etnosentrisyytenä, syrjintänä ja vihamielisyytenä vähemmistöjä, maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia vastaan.”

rangaistuksen koventamisperuste. Tatu Hyttinen muistuttaa lisäksi rangaistavuuteen vaikuttavasta vihapuheen rasistisuudesta eli kohdistamisesta vähemmistöryhmää vastaan. – Rasistinen motiivi on rangaistuksen koventamisperuste, jonka avulla on pyritty antamaan suojaa nimenomaan vähemmistöihin kuuluville. Muu vihainen puhe varsinaista vihapuhetta yleisempää Hyttinen painottaakin juuri vihapuheen taustalla olevaa motiivia ja tarkoitusta erottavana tekijänä puhuttaessa rikoslailla rangaistavasta vihapuheesta ja vihapuheesta laajemmin. ELSA News 2/19 | 13


nanvapauteen sisältyväksi oikeuden ”ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä” (PL 12.1 §). Millainen toisiin kohdistuva arvostelu on sallittavissa sananvapauteen nojaten ja milloin on menty niin sanotusti liian pitkälle?

– Rikoslailla rangaistava varsinainen vihapuhe sekoitetaan helposti muuhun vihaiseen puheeseen, jota esiintyy sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla varsin paljon. Muunlainen vihainen puhe voi silti olla rangaistavaa muilla perusteilla, esimerkiksi sen täyttäessä kunnianloukkauksen tai laittoman uhkauksen tunnusmerkistön. Vihapuheesta ei sen varsinaisessa merkityksessä kuitenkaan tulisi puhua, jos taustalla oleva motiivi ei ole syrjivä. Sisäministeriön työryhmän esityksessä muunlaiseksi vihaiseksi puheeksi luokitellaan niin ikään esimerkiksi yhdenvertaisuuslaissa kielletty ihmisarvoa loukkaava häirintä sekä tasa-arvolaissa kielletty seksuaalinen häirintä ja sukupuoleen perustuva häirintä. Työryhmä määrittelee vihapuheeksi laajemmin myös kaikenlaisen sanankäytön, ”jonka tarkoituksena on sulkea jokin ryhmä ulkopuolelle ja luoda kuva ryhmään kuuluvista ihmisistä epäilyttävinä, epäluotettavina, alempiarvoisina tai likaisina”.

Aiemmin viitatun tutkimuksen mukaan yli neljäkymmentä prosenttia kuntapäättäjistä kertoi halunsa osallistua julkiseen keskusteluun vähentyneen vihapuheen kokemisen jälkeen. Ihmiset ovat nykyään tiedon vaivattoman jakamisen ja vastaanottamisen ansiosta aiempaa paremmin perillä heille kuuluvista oikeuksista, esimerkiksi juuri oikeudesta vapaaseen mielipiteenilmaisuun. Toisaalta vähemmälle huomiolle jää oikeuden rinnalla kulkeva velvollisuus antaa myös muille mahdollisuus ilmaista itseään. Kehitys on varsin huolestuttava, jos vihamielinen puhe – olipa sitten kyseessä vihapuhe sen varsinaisessa tai laajemmassa merkityksessä – ajaa ihmisiä pois poliittisen vaikuttamisen kentältä. Rikosoikeuden yliopistonlehtori Hyttinen on asiassa samoilla linjoilla. – Vihaista puhettakaan ei pidä väheksyä, koska kyse on vakavasta ongelmasta, jos kansan sylkykuppina oleminen aiheuttaa esimerkiksi sen, että poliitikot jättäytyvät julkisesta keskustelusta pois. Hyttisen mukaan tuomioistuimissa vihapuheen ja sananvapauden erottaminen toisistaan ei tuota kuitenkaan yleensä ongelmaa, vaikka maallikolle kyseinen ilmiö ja perusoikeus saattavatkin näyttäytyä toisiaan rajoittavina. – Tuomioistuimet tunnistavat perusteet ja tuntevat säädökset.

Vapaallakin sanalla on rajansa

Maalittaminen yleisen syytteen alaiseksi?

Vihapuheen ja sananvapauden välinen suhde on herättänyt myös keskustelua. Suomen perustuslaki määrittelee jokaiselle kuuluvaan sa-

Vihapuheen kohteeksi joutuu poliittisten vaikuttajien lisäksi muihinkin ammattiryhmiin kuuluvia, kuten poliiseja ja valtion viranomai-

14 | ELSA News 2/19


sia. Lakimiesuutisissa (05/2019) julkaistussa artikkelissa ”Maalittamisen kriminalisointia kiirehdittiin Lakimiespäivässä” kerrotaan juristikuntaan kuuluviin kohdistuneen jopa tappouhkauksia ja perättömiä rikosilmoituksia sekä Lakimiesliiton toiveesta maalittamisen kriminalisoivasta lisäyksestä rikoslain 16 lukuun. Lakimiesliiton nettisivuilla 1.7.2019 julkaistussa uutisessa otsikolla ”Maalittaminen tulee kriminalisoida” määritellään maalittaminen yksittäiseen virkamieheen kohdistetuksi koko demokraattista yhteiskuntaa horjuttavaksi toiminnaksi. Lakimiespäivästä kertovassa artikkelissa Lakimiesliiton puheenjohtaja Antero Rytkölä painottaa tarvetta puuttua maalittamiseen yhteiskunnan suojaamiseksi. Hyttinen pitää ilmiötä niin ikään vakavana. – Jos maalittamiseen soveltuvat rikosnimikkeet, kuten laiton uhkaus (RL 25:7), tuotaisiin yleisen syytteen alaisiksi rikoksiksi, muutkin tahot voisivat helpommin puuttua niihin. Nykyisin useat tällaiset tapaukset ovat asianomistajarikoksia. Syytteen ajaminen riippuu siis asianomistajan halusta ja jaksamisesta syyttämispyynnön tekemiseen syyttäjälle, mihin esimerkiksi pelko syytteen ajamisen synnyttävästä lisämaalittamisesta saattaa vaikuttaa. Vaikuttaakin siltä, että asianomistajarikoksena ongelmaan ei kyetä puuttumaan riittävällä tavalla. ”Poliisin tehtävä ennaltaehkäistä rikoksia”

ja tutkintaan kaivattavasta henkilöstöstä. Tatu Hyttisen mukaan mielipiteitä ”oikeista” ja vähemmän merkityksellisistä rikoksista voi olla erilaisia, mutta rangaistava vihapuhe on ongelma, jota ei pidä väheksyä. - Poliisilain mukaan poliisin tehtävä on ennaltaehkäistä rikoksia, joten resurssien kohdentaminen tämän laajenevan ilmiön tutkimiseen on rationaalista. Lisäksi poliisin asettama työryhmä vihapuheen tutkimiseen on niin pieni, ettei resurssien liiallisesta kanavoimisesta voida ainakaan puhua. ”Vihapuhe” myös populistisena aseena Jossain vaiheessa vihapuhe on saatava katkeamaan, ja Hyttinen nostaakin ääriesimerkiksi skenaarion, jossa vihapuhe tai vihainen puhe jatkuessaan saattaa johtaa jopa radikalisoitumiseen tai terroristisiin tekoihin. Vihaisen puheen aikaansaamat seuraukset riippuvat luonnollisesti myös puheen kohteeksi joutuneen henkilökohtaisesta tulkinnasta.

’’Poliisilain mukaan

poliisin tehtävä on ennaltaehkäistä rikoksia, joten resurssien kohdentaminen tämän laajenevan ilmiön tutkimiseen on rationaalista.

Poliisin rooli vihapuheeseen puuttumisessa ja sen tunnistamisessa on kuluneen vuoden mittaan ollut myös mediassa esillä. Rangaistavan vihapuheen tutkinta on keskitetty Suomessa Helsingin poliisilaitokselle, ja muualla maassa tapaukset tutkitaan poliisissa oman työn ohella. Resurssien kohdentaminen on saanut myös kritiikkiä, esimerkkinä perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon puolueensa kesäkokouksessa heinäkuussa esittämä kommentti ”kyttäävien vihapuhepoliisien” tarpeettomuu- – Termiä ”vihapuhe” käytetään nykyisin poliitdesta verrattuna ”oikeiden rikosten” ehkäisyyn tisessa keskustelussa lyömäaseena, esimerkiksi ELSA News 2/19 | 15


puolueen väittäessä toisen puolueen kohdistavan siihen vihapuhetta. Aiemmin kireä poliittinen debatti nimetään nyttemmin herkästi vihapuheeksi, mikä tehoaa mediassa kansan mielenkiinnon herättämiseen, Hyttinen kommentoi.

asiaa eteenpäin, Lakimiesliitto on ollut äänessä asian suhteen ja vihapuheen vastaisten kampanjoiden avulla ilmiötä on pyritty ja pyritään hillitsemään. Anonymiteetin tarpeellisuudesta nettikeskusteluissa ja sen vihamielistä kritisointia edistävästä vaikutuksesta on myös käyty aiheellista keskustelua. Edellytys oman nimen Joskus julkisessa keskustelussa vihainen puhe alla kommentoimisesta tuskin olisi huono konäyttäytyy enemmänkin kirjoittajan omasta keilukohde sekään. Miksei oman mielipiteen turhautumisesta tai tyytymättömyydestä pontta takana muka voisi seistä? saaneena kommentointina. Aggressio on purettava johonkin, ja lähinnä tyytymättömyyden Suunta on oikea – jotta julkisen negatiivisuuaihetta oleva taho tai foorumi voi tuntua luon- den aiheuttama lieveilmiö saataisiin kitkettyä, tevalta kohteelta kritiikille. on muutoksen puolesta toimittava aktiivisesti. Vihamielinen kissa ei ainakaan nouse pöydälle – Esimerkiksi tutkijoiden kohdalla tikunnok- itse. kaan joutuminen keskustelupalstoilla on tietenkin ikävää, mutta tutkimukseen liittyvä vihamielinen kritiikki perustetaan usein pelkästään tutkimusaiheeseen ilman, että varsinaisia tutkimustuloksia edes luetaan. Esimerkiksi ulkomaalaisiin kohdistuvat tutkimukset kirvoittavat keskustelua jo pelkän aihepiirinsä vuoksi.

’’Aiemmin kireä poliit-

tinen debatti nimetään nyttemmin herkästi vihapuheeksi, mikä tehoaa mediassa kansan mielenkiinnon herättämiseen. Tuumasta toimeen Varsinaisen rangaistavan vihapuheen kriteeristön täyttämätöntä halventavaa, loukkaavaa, uhkaavaa tai solvaavaa puhetta ei tule kuitenkaan aliarvioida tai sivuuttaa. Poliitikkoja on kehotettu vihapuheen osuessa kohdalleen viemään 16 | ELSA News 2/19

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden yliopistonlehtori Tatu Hyttinen


Hyperlinks – is the copyright of authors at risk? Text: Anika Zabeen

Hyperlinks are simple links representing a fundamental instrument for programmers to build websites and for users to navigate the web. Internet, as we know it today, is a complex and interrelated net of contents at the disposal of surfers. However, hyperlinks and the practice of linking have raised controversies over the copyright of authors and the freedom of expression.

18 | ELSA News 2/19


H

yperlink embodies the wires through which such net is intertwined. Links allow websites to interrelate with one another making it possible for users to gather, with a simple click, information scattered around several locations in the web. Moreover, linking has become today a common practise for the provision of old as well as new services on the web. Think about search engines of all kinds whose functioning is based on the release of links leading users towards the webpages containing information matching the keywords inserted in the search engine. Linking has become an ordinary communication practice in social platforms where users post all kinds of digital content they wish to share with friends through the technique of so-called inline links. While the central role of linking within the structure and functioning of the overall internet is without a doubt useful, linking practices have raised controversies in their fundamental capability of infringing third parties’ intellectual property rights. As far as copyright is concerned, linking may present liability issues in several situations. First, liability could be originated when the link itself Picture: Unsplash

is infringing, for example, when the link (i.e. the pointer) contains a set of words which together can be protected by copyright (for example, headline news) or when the pointer is represented by a clickable thumbnail image protected by copyright. Secondly, liability issues may arise when the link is used as an instrument to point users to a certain digital content, but the latter has not been released on the web with the author’s consent or has not been released by the author at all.

’’

Linking has become an ordinary communication practice in social platforms. Interactive transmissions in the digital environment entail several acts of reproduction of a protected work. The starting of the transmission requires a first act of reproduction: ELSA News 2/19 | 19


i.e. the uploading of a digital copy of the work on a server from where it will be transmitted. The execution of the work requires several transient copies to be made for the work to reach users’ browser. And eventually, another copy will be made when the user experiences the work. Such a copy is either temporary or permanent according to whether the user will be allowed to download it or not.

Linking ’’practices have raised controversies in their fundamental capability of infringing third parties’ intellectual property rights.

For express will of the European Union as well as the international legislator these technical actions (except for the transient copies exempted by Art. 5 of the Information Society Directive) fall, on the one side, under the reproduction right, intended as the

20 | ELSA News 2/19

right to authorize or prohibit the making of copies. On the other side, they fall under the making available right, intended as the right to authorize or prohibit the dissemination of works in digital networks. The making available right has been dealt with as a specific form of communication to the public. Hence, as a mere act of transmission of the work, the making available right rather consists of the act of the content provider’s storing of a digital copy of the work on its server where it stays at disposal of the internet users. In other words, it would seem that from a technological point of view the making available right would correspond to an act of reproduction of the work in a specific digital location. Its distinctiveness lies on the circumstance that from such location the actual transmission of the work (which will also take the form of a series of acts of brief reproduction) will take place only in the precise moment users request it. The act of linking is, by definition, not an ‘uploading’ of content but the provision of a set of technical information about how such content has been shared online. The issues considering liability and the freedom of expression in linking always depend on whether the contents were shared with public or not. Moreover, it depends on whether the sharer had the right-holders consent to share it online or not. If the material was private, sharing it online will infringe the copyright of the author and therefore be problematic.


Picture: Unsplash

ELSA News 2/19 | 21


OIKEUDELLISEN ALAN TYÖHARJOITTELUITA ELSAn Student Trainee Exchange Programme (STEP) tarjoaa opiskelijoille ja vastavalmistuneille mahdollisuuden saada oikeudellisen alan työkokemusta ulkomailla. ELSAN JÄSENILLE STEP-harjoitteluun voi hakea opiskelijat ja vastavalmistuneet juristit, jotka ovat ELSAn jäseniä. KAHDESTA VIIKOSTA KAHTEEN VUOTEEN STEP-harjoittelu voi kestää kahdesta viikosta kahteen vuoteen, joten voit sovittaa harjoittelujakson opiskelu- ja urasuunnitelmiisi. ERI KIELI-, OPINTO- JA PALKKATASOJA STEP-harjoittelut tarjoavat mahdollisuuden työskennellä eri kielillä ja harjoittelupaikkoja löytyy kaikissa vaiheissa oleville opiskelijoille. Harjoittelut ovat pääsääntöisesti palkallisia. APUA JA TUKEA Saat apua hakuprosessiin ja käytännön asioihin harjoitteluun lähtemisestä ELSAlta.

KIINNOSTUITKO? LUE LISÄÄ: https://fi.elsa.org/fi/step/

23 Pict Pi ctog ogrraaam ms © fon ms onta tawe weso som mee.ccom, oom mELSA , liliice cens ce nsNews ed un ed unde d2/19 er CC CC|-B BYY-44..0


SYYSLUKUKAUSI EUROOPAN SYDÄMESSÄ

BUDAPESTISSA Teksti ja kuvat: Krister Koskela


M

oikka! Tai szia, kuten täälläpäin tervehditään. Olen Krister Koskela, 23-vuotias neljännen vuoden oikkari, ja vietän tällä hetkellä syyslukukauttani Eötvös Loránd -yliopistossa (eli ELTE:ssä) Budapestissa, Unkarissa. Kyseinen yliopisto on Unkarin suurin, ja sen oikeustieteellinen tiedekunta on perustettu jo vuonna 1667. Minulle tämä lukukausi osoittautui hyväksi tilaisuudeksi lähteä vaihtoon, sillä sain viime kevään aikana sopivasti valmiiksi notaarityöni. En kuitenkaan ole vielä oikeusnotaari, sillä tarvitsen 12 opintopistettä muita opintoja, jotka aion suorittaa täällä vaihtoni aikana.

siaikatauluja ei ollut vielä keväällä julkaistu. Täytin myös kohdeyliopistoni rekisteröitymislomakkeen. Oikeastaan mitään muuta ELTE ei edellyttänyt tekemään ennen vaihdon alkua. Tämän jälkeen alkoikin sitten asunnon etsiminen, ja onnekseni eräs tuttuni oli ollut töissä juuri Budapestissa. Hyvä asunto löytyikin hänen paikalliselta kaveriltaan.

Myös opinnoista tiedottaminen ELTE:n osalta sujui erinomaisesti koko kesän ajan. Esimerkiksi kurssiaikataulut ja orientaatioviikon ohjelma tulivat jo hyvissä ajoin elokuun alussa sähköpostiini, joten oli helppo lähteä luottavaisin Miksi valitsin juuri Budapestin? Minulle oli sel- mielin kohti uutta opiskeluympäristöä. vää jo kauan ennen viime kevään vaihtohakua, että haluan lähteä vaihtoon ja nimenomaan Eurooppaan. Lisäksi halusin lähteä maahan ja kaupunkiin, jossa en ikinä ennen ollut käynyt. Valitsin vaihtohaussani yhteensä viisi eri kohdetta, joista Budapest oli ensimmäinen. Syitä tälle oli lukuisia. Olin ensinnäkin kuullut kaupungista paljon hyvää. Kaupunki näytti kauniilta ja vaikutti opiskelijaystävälliseltä vaihtoehdolta. Myös kurssit olivat minulle mieluisia; valittavana oli kymmenittäin erilaisia kursseja aina rikosoikeudesta ilmailuoikeuteen saakka. Lisäksi hintataso verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin Euroopassa oli kuulemani mukaan maltillinen.

’’Valittavana oli

Vaihtotulosten odottaminen tietenkin jännitti, ja fiilis oli erittäin hyvä, kun sähköpostiviesti vaihtokohteeseen hyväksymisestä pamahti puhelimeni näytölle. Tämän jälkeen alkoi itse vaihdon suunnittelu. Ensimmäiseksi täytyi täyttää niin sanottu learning agreement, johon merkitsin kaikki kurssit, jotka haluaisin vaihtoni aikana suorittaa. Learning agreement ei ole sitova, sillä kaikkia valittavana olevia kursseja ei välttämättä edes järjestetä. Itsekin täytin sen kevään kurssilistan pohjalta, sillä syksyn kurs-

kymmenittäin erilaisia kursseja aina rikosoikeudesta ilmailuoikeuteen saakka.

Saavuttuani Budapestiin suoritin ensimmäisenä rekisteröitymisen tiedekuntaan. Ensimmäisellä viikolla oli myös kurssi-ilmoittautuminen. Valitsin hieman eri kursseja, joita minulla oli learning agreementissani, sillä niiden aikataulut sopivat minulle paremmin. Kursseille ilmoittautuminen on täällä hyvin joustavaa ja kursseja onkin mahdollista vaihtaa vielä ensimmäisen luennonkin jälkeen. ELSA News 2/19 | 25


Orientaatioviikolla meillä oli myös ESN ELTE:n, paikallisen Erasmus Student Networkin jaoston, järjestämiä tapahtumia, kuten speed datingia ja aarteenmetsästystä. Ensimmäisellä viikolla tapasin kymmenittäin uusia ihmisiä, ja vielä yli kuukaudenkin jälkeen tapaan jonkun uuden henkilön lähes joka päivä, joko kursseilla tai opiskelijatapahtumissa. Tämä ei toisaalta ole ihmeellistä, sillä pelkästään oikeustieteellisessä tiedekunnassamme vaihto-opiskelijoita on lähes 200. Kurssit, joita vaihto-opiskelijat voivat valita, ovat lähes kaikki viiden opintopisteen arvoisia. Olen valinnut muun muassa rikosoikeuden, EU:n sisämarkkinaoikeuden ja kansainvälisen yhtiöoikeuden kurssit. Lisäksi otin yhden un-

karin kielen kurssin, koska jopa vähäinen kielen osaaminen voi helpottaa elämää esimerkiksi ruokakaupassa, pakkausselosteet kun eivät lähes koskaan ole englanniksi.

’’Suorittamisesta saa-

dut opintopisteet voi hyväksilukea Suomessa muihin opintoihin. Kurssieni toteutustavat ja opetusmetodit ovat mielestäni aika samanlaisia kuin Suomessa. Vaihtareilla tosin on läsnäolopakko kaikilla kursseilla. Koulua minulla on maanantaista


torstaihin kahdesta neljään tuntiin päivässä. Kurssit kestävät täällä syksyisin noin kolme kuukautta, syyskuusta joulukuun alkuun. Tämän luentojakson jälkeen seuraa vaihto-opiskelijoille suunnattu intensiivinen koeviikko, jossa järjestetään joko suullisia tai kirjallisia kokeita. Jotkut kurssit voi suorittaa myös esseen tai esitelmän muodossa. Suorittamisesta saadut opintopisteet voi hyväksilukea Suomessa muihin opintoihin.

Budapestissa on käytössä useita metrolinjoja, raitiovaunuja ja busseja, joten vierailu toiselle puolelle kaupunkia esimerkiksi metrolla hoituu helposti. Suosittelen lämpimästi julkisen liikenteen käyttöä, sillä se ei ole pelkästään kätevää, vaan myös erittäin halpaa; julkisen liikenteen kortti maksaa noin 10 euroa opiskelijoille kuukaudessa! Budapest on lisäksi hyvin kaunis kaupunki, jolla on tarjota paljon erilaisia nähtävyyksiä ja aktiviteetteja. Kaupunki jakaantuu kahteen osaan, Budan ja Pestin puoleen, Budapest on osoittautunut odotusteni mukai- ja nämä erottaa toisistaan Tonava, Euroopan seksi, mahtavaksi kohteeksi vaihto-opinnoil- toiseksi pisin joki. le. Esimerkiksi hintataso on moninkertaisesti matalampi kuin Suomessa ja hyvän aterian Molemmin puolin jokea on paljon vierailemisen saa ravintolasta jo muutamalla eurolla. Toisek- arvoisia kohteita, niin Budan linnasta Pestin seen julkinen liikenne toimii moitteettomasti. puolen parlamenttitaloon. Kaupungissa on


niin ikään runsaasti ihastuttavia puisto- ja virkistysalueita. Lisäksi Tonavan jokiranta on uskomattoman upea, erityisesti yöaikaan. Budapestissa riittääkin nähtävää ja koettavaa helposti koko lukukaudeksi. Kaupungin yksi parhaista puolista on myös se, että sieltä matkustaminen muualle Eurooppaan on äärimmäisen helppoa ja halpaa. Bussi- ja junayhteydet ovat uskomattoman toimivat. Olen vieraillut jo Wienissä ja Bratislavassa, ja suunnitelmissani on käydä ainakin vielä Zagrebissa, Ljubljanassa ja mahdollisesti myös Belgradissa. Bussi- ja junamatkustelusta pitävälle henkilölle suosittelenkin Budapestia lämpimästi mahdolliseksi vaihtokohteeksi.

Mikäli olet mahdollisesti pohtinut vaihtoon lähtemistä, mutta olet vielä hieman epävarma aikeistasi, niin kannustan ehdottomasti lähtemään! Itse ajattelin vielä fuksisyksynä vaihdon tuntuvan kaukaiselta ja jopa hieman pelottavaltakin ajatukselta. Lopulta kuitenkin päätin hakea, enkä ole katunut hetkeäkään. Vaihdossa kun on niin paljon hyviä puolia; saa tutustua lukemattomiin uusiin ihmisiin niin Euroopasta kuin muualtakin maailmasta, oppii tuntemaan erilaisia kulttuureja, kielitaito kehittyy ja pääsee vierailemaan upeissa paikoissa. Koska opiskelusta ulkomailla on varmasti tulevaisuudessa paljon hyötyä, vaihto on kortti, joka kannattaa todellakin katsoa!


Kantavat siivet lakiasioillesi www.blackbirdlaw.fi


MA

TKA

RAP

OR

TTI

I SO I V 2 0 1 9 Teksti: Rauli Elenius Kuvat: Heta Salmi

K

ahden vuoden välein järjestettävä opintomatka, tulevia juristeja kiinnostaviin organisaatioihin kohdistuva Iso Institutional Visit, toteutettiin tänä syksynä teemalla “Ihmisoikeudet ja kansainvälinen turvallisuus”. Joukko ELSA Turun jäseniä kävi tutustumassa yhdeksän eurooppalaisen instituution toimintaan ja samalla kurkistamaan, miten

30 | ELSA News 2/19

juristit työskentelevät ja toimivat instituutioissa. Kirjoittamalla vierailuihin ja kirjallisuuteen perustuvan raportin kolmen hengen ryhmissä matka muuntui valinnaiseksi kurssiksi Kansainväliset instituutiot in Action. Kurssi taitaa olla yksi parhaista mahdollisuuksista yhdistää näin selvästi hyöty ja huvi oikeustieteellisessä tiedekunnassa. 


Bussissa on tunnelmaa — vähän hostellihuoneessakin Matka oli järjestetty vanhaan kunnon road trip -tyyliin: kolmekymmentä oikeustieteen ylioppilasta (kukaan ei matkan aikana tunnustautunut notaariksi) ja kuljettaja ahtautuivat linja-autoon bussiverkkareissaan, mukanaan lähes kahden viikon matkatavarat ja arvovaltaisiin instituutioihin sopivat vaatteet. Pitkiä matkapäiviä varten oli varustauduttu kilpaa sekä viihde- että evässarjoissa. Yhden osallistujan näin tekevän ahkerasti hommia koneella käytännössä aina, kun vilkaisin käytävää menosuuntaan. Ensimmäinen instituutio, johon tutustuimme, oli ruotsinlaiva ja sen buffetillallinen. Varsinkin varsinaissuomalaiset pääsivät muistelemaan isoäidin kanssa tehtyjä piknikristeilybingoreissuja, pallomerta ja toisen jäätelölitran syömistä seuraavaa pahoinvointia, mutta fuksisyksykokemuksistaan viisastunut matkaseurue jätti juhlimisen väliin seuraavan aamun aikaisen herätyksen vuoksi.  Siinä, että viettää melkein kaksi viikkoa käytännössä ilman yksityisyyttä istuen reilusti yli 3000 kilometriä bussissa ja majoittumalla vähintään kolmen ja parhaimmillaan neljäntoista muun ihmisen kanssa samaan huoneeseen, on tietty riski että kaverin naama alkaa ärsyttää. Laskin eräässä hostellissa, että kymmenen neliömetrin huoneeseen majoitettiin kahdeksan ihmistä kolmikerroksisiin sänkyihin. Kaikki olivat kuitenkin hyvällä asenteella liikkeellä, joten reissaaminen oli todella hauskaa. Matka oli myös hyvä tapa tutustua oikkareihin eri vuosikursseilta. Monipuolisia vierailukohteita   Varsinaisista kohteista ensimmäinen sijaitsi Tukholmassa. Ikävä kyllä ruotsalaiseen insinööritaidonnäytteeseen eli Slussenin jättiläisremonttiin tutustumiseen ei ollut aikaa, sillä YK:n pakolaisjärjestön Pohjois-Euroopan toimistoon suunnattiin heti aamukahvien jälkeen. Muissa kaupungeissa

oli onneksi vierailukohteiden lomassa mahdollista kierrellä nähtävyyksiä, ruokkia sielua ja ruumista sekä viettää aikaa porukalla. Matkan teemaan oli saatu sopimaan hyvin erilaisia kohteita, ja parhaita puolia koko reissussa oli juuri se, että kohteet tarjosivat näkökulmia erilaisiin tapoihin hyödyntää lakimieskoulutusta. Rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta Euroopassa ja kansainvälisyydestä kiinnostuneet voivat päästä harjoitteluun tai tulevaisuudessa töihin muutenkin vaikkapa tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten yhteistyötä edistävään Eurojustiin, kansainväliseen rikostuomioistuimeen (ICC) tai Euroopan petostentorjuntavirastoon. ICC:ssä oli vierailun aikaan istunto käynnissä ja pääsimme seuraamaan Keski-Afrikan tasavallassa tapahtuneita rikoksia koskevaa oikeudenkäyntiä paikan päällä.

’’Kolmekymmentä oi-

keustieteen ylioppilasta ja kuljettaja ahtautuivat linja-autoon bussiverkkareissaan. Ihmisoikeusjuristi voisi hakeutua YK:n pakolaisjärjestöön tai Tanskan kidutuksen vastaiseen instituuttiin, joka nimestään huolimatta toimii noin kahdessakymmenessä eri maassa. Suomen NATO-edustustossa voisi edistää diplomaattisia suhteita ja tutustua turvallisuuspolitiikkaan, ja Euroopan parlamentissa pääsisi edistämään kestävää Euroopan integraatiota. Tämä kyseinen opintomatkakin on osa parlamentin toimintaa, sillä matka sai merkittävän taloudellisen tuen juuri parlamentilta. Saadulla tuella oli positiivisia vaikutuksia,

ELSA News 2/19 | 31


sillä se mahdollisti matkan hinnan pitämisen opiskelijoille kohtuullisena.

Matkoja järjestetään jatkossakin

Matkan aikana ainakin allekirjoittanut sai uusia oivalluksia useista juridisesti tai kansainvälispoliittisesti mielenkiintoisista kysymyksistä. Kansalaisuudettomuuden merkitys ja laajuus globaalisti, siihen johtavat mekanismit ja aiheeseen liittyvä juridinen problematiikka olivat pitkälti tuntemattomia ennen vierailua YK:n pakolaisjärjestöön. Samoin kidutusta koskevan sääntelyn kansainväliset määrittelyt tulivat itselleni uusina. Rikosoikeuskaan ei ole vain kansallista.

Iso-IV on mahtava tapa matkustaa, oppia kansainvälisistä juristitehtävistä ja tutustua uusiin ihmisiin. Lisäksi se on osoitus siitä, mitä järjestöissä ja vapaaehtoistoiminnassa on mahdollista saada aikaan. Neljä ELSA-toimijaa järjesti matkan alusta loppuun. He varasivat majoitukset, suunnittelivat reitin ja koordinoivat yhteistyön vierailukohteiden kanssa. Järjestäjät pitivät huolta siitä, että kaikkien matka olisi onnistunut, erityisruokavaliot huomioitiin, eikä ketään jätetty huoltoaseman vessaan matkan varrelle.

Eurooppaan tuotavien tuotteiden tullimaksujen välttely ja siitä johtuvat tulonmenetykset ovat yllättävän merkittäviä. Petostentorjuntavirasto — jolla on muuten suomalainen pääjohtaja — selvittää muun muassa näitä tapauksia ja tekee töitä sen eteen, että säädetyt maksut voidaan kerätä. Eurojustin toiminta puolestaan muuttuu koko ajan tärkeämmäksi, sillä rajat ylittävä rikollisuus kasvaa.

Jos kuvatun kaltainen, hiukan erilainen kurssi kiinnostaa, kannattaa siis lähteä seuraavalle reissulle mukaan. Niitä, jotka haluavat olla mukana myös järjestelyissä, tarvitaan toki myös, eikä aiempaa IV-kokemusta tarvitse. Lähdet mukaan sitten järjestäjänä tai pelkästään nauttimaan matkasta, tämä on aivan varmasti parhaita tapoja hyötyä yliopiston mahdollisuuksista ja osallistua järjestötoimintaan.

32 | ELSA News 2/19


ELSA News 2/19 | 33


34 | ELSA News 2/19


ELSA Turku on kansainvälisen opiskelijajärjestö ELSAn paikallisryhmä, joka toimii Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa tarkoituksenaan edistää ja tukea oikeustieteen opiskelijoiden oppimista, ammattitaidon kehittymistä ja kansainvälistymistä. The European Law Students´ Association on maailman suurin sitoutumaton, voittoa tavoittelematon ja akateeminen oikeustieteen opiskelijoiden yhdistys, jonka tavoitteena on edistää jäsentensä ammatillisia ja sosiaalisia valmiuksia. Toimintamuotona on seminaarien, konferenssien, erilaisten akateemisten aktiviteettien sekä kansainvälisen harjoitteluvaihdon järjestäminen. ELSAlla on yli 40 jäsenmaata ympäri Eurooppaa ja yhteensä yli 50 000 jäsentä yli 300 yliopistossa. Jäsenenä voit: Hakea avustusta ELSAn kansainvälisiin tapahtumiin. Hakea työharjoittelupaikkaa STEP-ohjelman kautta. Osallistua ELSAn paikallisryhmien tapahtumiin ympäri Suomea ja Eurooppaa. Jäseneksi liittyminen Täytä jäsentietolomake osoitteessa fi.elsa.org/fi/jaseneksi. Jäsenyys maksaa 20 € ja se kattaa koko opiskeluajan. Jäsenmaksu maksetaan verkkopankissa tai muulla maksutavalla liittymisen yhteydessä verkkokaupassamme. Mikäli haluat maksaa tilisiirrolla, ota yhteyttä ELSA Turun pääsihteeriin (secgen.turku@fi.elsa.org). Nouda jäsentarra toimistoltamme maksukuittia vastaan.

Toimistokahvit Yo-talo B:n toisessa kerroksessa sijaitseva toimistomme on auki maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12-14. Helpoiten löydät toimistollemme menemällä toiseen kerrokseen Lexin toimiston viereisellä hissillä. Lämpimästi tervetuloa juttelemaan ja kahvittelemaan!

ELSA Turku sosiaalisessa mediassa

ELSA News 2/19 | 35


ELSA News ELSA´s Philosophy Statement

Vision A just world in which there is respect for human dignity and cultural diversity. Purpose To contribute to legal education, to foster mutual understanding and to promote social responsibility of law students and young lawyers. Aims To develop professional and student relations of an international nature in the field of Law, to prepare members for professional life in an international environment, to contribute to the exchange of scholarly experience and to stimulate mutual understanding and friendship on the principle of equality of all its members. Means By providing opportunities for law students and young lawyers to learn about other cultures and legal systems in a spirit of critical dialogue and scientific co-operation. By assisting law students and young lawyers to be internationally minded and professionally skilled. By encouraging law students and young lawyers to act for the good of society.

Profile for ELSA Turku

ELSA News 2/2019  

ELSA News 2/2019  

Profile for elsanews
Advertisement