Eläkeliiton vuosikirja 2023

Eläkeliitto ry:n järjestötoiminta pähkinänkuoressa

2023

31.12.2023

113894 jäsentä

71 079 naista

42 806 miestä 9 sukupuoli ei tiedossa

385 yhdistystä 20 piiriä

11837 yhdistyksen toiminnasta vastaavaa 4022 vapaaehtoistoimintaan osallistunutta

1364 liikuntar yhmää

328 800 osallistumiskertaa yhdistysten liikuntatapahtumiin

1056 juhlaa

42 701 osallistumiskertaa juhliin

1 813 matkaa

66 903 osallistumiskertaa matkoille

Tiedot on saatu Eljas-jäsenrekisteristä ja yhdistysten palauttamista toimintatilastolomakkeista.

Raimo Ikonen teki valtakunnallista vaikuttamista paitsi Eläkeliiton puheenjohtajana myös EETUn puheenjohtajana.

Kohti ikäystävällistä Suomea

Vuosikirja 2023

Eläkeliiton, Eläkeliiton piirien ja Eläkeliiton yhdistysten toiminnasta

Sisällysluettelo

Julkaisija: Eläkeliitto ry Ulkoasu ja taitto: T:mi Kati Rosenberg Kansikuva: Eläkeliiton tanssimestaruuksista kisattiin ensi kerran Lehmirannassa syyskuussa.

Takakansi: Karaokemestaruudet ratkottiin Mikkelissä lokakuussa. Finaalissa lauloivat mm. Eija Kettunen ja Jaana Lammi.

1 Toiminnanjohtajan katsaus

Eläkeliiton 54. toimintavuosi oli jälleen tapahtumia ja toimintaa täynnä. Voidaan todeta, että liitto on lunastanut paikkansa eläkeläisten valtakunnallisena yhteisönä. Tästä kertoo myös jäsenmäärämme, joka lähti viime vuonna uuteen nousuun covidpandemian aikaisen notkahduksen jälkeen. Liiton jäsenyhdistyksissä uusia jäseniä rekrytoitiin aktiivisesti. Myös liitto panosti digitaalisen markkinointikampanjan muodossa jäsenhankintaan tuloksellisesti. Vuoden lopussa jäsenmäärämme oli 600 jäsentä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Eläkeläisten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämisessä jouduimme puolustuskannalle, kun eduskuntavaalien jälkeen työnsä aloittanut maan uusi hallitus laati oman ohjelmansa tiukassa taloustilanteessa. Sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset kuten lääkkeiden arvonlisäverokannan nosto sekä eläkkeensaajan

asumistuen indeksijäädytys iskevät eläkeläisten toimeentuloon. Hallitus aloitti myös eläkeuudistuksen valmistelun. Eläkeliiton viesti päätöksentekijöillemme oli tiukka: eläkkeitä ja niitä vuosittain tarkistavia indeksejä ei tule leikata eikä jäädyttää.

Liiton taloudellinen tulos oli tappiollinen. Kuluttajakäyttäytymisen muutos pandemian jälkeen heijastui liiton oman lomakeskuksen, Lehmirannan, toimintaan ja talouteen. Lomakeskuksen palvelut ovat osa järjestömme sääntömääräistä toimintaa, jota tarvitaan myös jatkossa. Meidän on oltava kuitenkin valmiita lomasisältöjen jatkuvaan kehittämiseen, jotta voimme taata eläkeläisille mahdollisuuden monipuoliseen ja kohtuuhintaiseen virkistykseen ja lomaan.

Taloudelliseen tulokseen vaikutti myös tietoinen päätöksemme lisätä resursseja vapaaehtoisten liikunnan vertaisohjaajien koulutukseen. Pidimme tärkeänä, että eläkeläisten fyysiseen hyvinvointiin panostetaan covid-pandemian jälkeen.

Kiitän liiton henkilöstöä, luottamushenkilöitä jäsenyhteisöjen edustajia sekä sidosryhmiämme panoksestanne Eläkeliiton päämäärien hyväksi. Eläkeliittoa ja sen työtä eläkeläisten etujen ja oikeuksien edistämisessä tarvitaan. Niin tänään kuin tulevaisuudessa.

Anssi Kemppi toiminnanjohtaja

Liittovaltuustolla oli kevätkokous toukokuussa ja syyskokous marraskuussa.

Eläkeliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Jukka Hiltunen toimi liittohallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana.

2 Hallinto ja luottamuselimet

2.1 Liittovaltuusto

Liittovaltuuston kevätkokous pidettiin 16. toukokuuta 2023 liiton omassa lomakeskuksessa Lehmirannassa. Yhteensä kevätkokoukseen osallistui 68 valtuutettua. Kevätkokouksen yhteydessä järjestettiin liittovaltuuston seminaari, jossa käsiteltiin liiton toiminnallisten tavoitteiden toteutumista edellisenä vuonna sekä juhlittiin Hyvän vanhenemisen tukisäätiön 30-vuotista taivalta miniseminaarin merkeissä. Seminaarin juhlaluennon piti geriatrian emeritusprofessori Timo Strandberg.

Syyskokous pidettiin 29. marraskuuta 2023 66 virallisen kokousedustajan voimin. Kokouksen yhteydessä järjestettiin liittovaltuuston seminaari, jossa käsiteltiin suomalaisen työeläkejärjestelmän uudistamissuunnitelmia. Aiheesta alustivat työeläkevakuuttajat TELAn yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen ja ekonomisti Mikko Mäkinen. Seminaarissa valtuutetut keskustelivat myös liittohallituksen valmistelemasta vuoden 2024 toimintasuunnitelmasta alustusten pohjalta.

2.2 Liittohallitus

Eläkeliiton ja liittohallituksen puheenjohtajana toimi HTT Raimo Ikonen. Liiton 1. varapuheenjohtajana toimi Jukka Hiltunen ja 2. varapuheenjohtajana Maire Hämäläinen.

Liittohallituksen muut jäsenet olivat Helena Hamari, Matti Keskitalo, Maija Pitkänen, Pekka Haimila, Juhani Tynjälä, Eira Seppänen, Heimo Hanhilahti ja Anna-Liisa Ruutiainen. Liittohallituksen kokouksiin osallistuivat myös liittovaltuuston puheenjohtaja Arvo Levänen ja varapuheenjohtaja Aila Parikka. Liittohallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Kokouksissa merkittiin yhteensä 117 pykälää.

3 Valtakunnallinen vaikuttaminen

Eläkeliiton strategiset tavoitteet

Edistetään ikääntyneiden monimuotoista ja itsenäisyyttä tukevia asumisen ratkaisuja ja näitä ratkaisuja tukevia palveluja. Eläkeläisille on oltava toimivat lähipalvelut yhdenvertaisesti ympäri maan. Eläkeläiset ovat merkittävä kuluttaja- ja veronmaksaryhmä. Hyödynnetään tutkittua tietoa vaikuttamistyössä. Parannetaan pienellä työ- ja/tai kansaneläkkeellä elävien taloudellista asemaa.

Toimet 2023

Eduskuntavaali- ja hallitusohjelmateemalla ”Maailman parhaiten voivat varttuneet” tavoiteltiin, että ehdolle asettuneet ja valitut kansansanedustajat sitoutuvat turvaamaan riittävän toimeentulon jokaiselle eläkeläiselle, lakkauttamaan ikäsyrjinnän ja säilyttämään perinteiset asiointikanavat digitaalisten rinnalla. Lähetettiin hallitusohjelmaneuvottelijoille tavoitteiden lisäksi Eläkeliiton aloitteesta laaditun SOSTE ry:n VAHVA-verkostossa vetoomuksen, jotta julkisen talouden säästöjä ei sälytetä ikääntyneiden kansalaisten kannettavaksi.

Eläkeliitto toimi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtajana. Järjestettiin eduskuntapuolueille vaalikeskustelu ja hyvinvointialueiden päättäjille viisi alueellista tapahtumaa. Organisoitiin ministereille jätetyn vetoomuksen ikääntyneiden oikeuksien edistämiseksi maailmanlaajuisesti.

Edistettiin ikääntyneiden asumisolosuhteita raportoimalla ikääntyneiden kotihoidon puutteita koskevan kyselyn (n = 1675) tulokset kansanedustajille. Kehitettiin Hippa-Remote-hankkeen ohjausryhmässä asumisen ikäystävällistä käyttäjäteknologiaa ja oltiin SOTU-komitean asumisen jaoston asiantuntijaryhmän jäsen.

Varauduttiin ennalta eläkejärjestelmän uudistamista koskevaan työhön järjestämällä kolmikannalle Suuri eläkekeskustelu.

Turvattiin ikääntyneiden palvelujen saavutettavuutta ja liikkumisen vapautta neuvottelemalla VR:n kanssa lipunmyynnin säilyttämiseksi perinteisissä asiointikanavissa. Pidettiin lipunmyyntisovelluksen käyttäjätestaus yhdessä VR:n kanssa. Osallistuttiin Liikenne- ja viestintäministeriön liikenteen esteettömyystyöryhmän kuulemistilaisuuteen. Tehtiin Kuluttajaliiton kanssa yhteinen ulostulo perinteisen matkalipunmyynnin säilyttämiseksi.

Selvitettiin kyselyin eläkeläisten toimeentuloa elinkustannusten hintatason noustua voimakkaasti (n = 5760) sekä sitä, miten eläkkeiden verotuksen kiristäminen vaikuttaisi eläkeläisten toimeentuloon (n = 7364). Raportoitiin vastaukset jokaiselle kansanedustajalle. Viestittiin tulokset mediatiedotteilla sekä Eläkeliiton omissa kanavissa.

Hyvinvointialueilla päätettäviin asioihin vaikutettiin tukemalla piirien vaikuttamistoimintaa. Jatkettiin piirien vaikuttajavastaavien koulutusta. Järjestettiin valtakunnallinen koulutus hyvinvointialueiden ja kuntien vanhusneuvostoille.

Mittarit, tulokset, arviointi

EETU ry

Eduskuntavaalikeskustelussa oli 61 osallistujaa. EETU ry:n Eläkeliiton järjestämässä VarsinaisSuomen hyvinvointialueen eläkeläisparlamentissa oli 39 osallistujaa.

Suuri eläkekeskustelu

Läsnä oli 85 eläkeikäistä. Striimiä seurattiin 150 koneelta. YouTube-tallenteella 404 katselukertaa 31. joulukuuta 2023 mennessä. Läsnäolijoista 87 % vastasi Likert-asteikolla, että tapahtuma oli aikani arvoinen.

Kansanedustajat

Eläkeläiskentän ääni -kirjeitä 4 kpl. Kiittävien määrä nousi edellisestä vuodesta 3 % ja johti ensimmäisen kansanedustajan tapaamiseen.

Mediatiedotteita annettiin 10 kpl. Vanhusasiamiehen julkaisuja oli 36 kpl muissa kuin Eläkeliiton omissa kanavissa. Lausuntoja annettiin 15 kappaletta. Verkostoja oli 15 kpl ja Vaikuttajavastaavien koulutuksia 5 kpl, niissä oli 90 osallistujaa. 80 % suosittelisi koulutusta muille. 90 % aikoo hyödyntää oppimaansa käytännössä. Valtakunnallista vanhusneuvostokoulutusta (verkossa) seurasi suorana 81 vanhusneuvostoa. YouTubessa 78 katselukertaa.

Arviointia

Annettujen lausuntojen lukumäärä ja vanhusasiamiehen medianäkyvyys olivat edellisvuotta suuremmat. Tärkein tulos on, että hallitus ei leikannut verorahoitteisten eläkkeiden eikä työeläkkeiden indeksikorotuksia eikä jäädyttänyt niitä eikä kiristänyt eläkkeiden verotusta, vaikka painetta tähän oli. Myöskään eläkkeensaajan asumistuen normeja ja asumismenojen enimmäismääriä ei alenneta. Eläkettä saavan hoitotuen indeksikorotuksia ei leikattu.

4 Viestintä

Tavoitteet

Strateginen tavoite

Uusien eläkeläissukupolvien tavoittaminen

Tavoitetta tukeva keino

Sähköisiä viestintäkanavia hyödyntäen yli 60-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa toteutettava markkinointiviestintä.

Eläkeliiton viestinnän tavoitteena on tukea viestintästrategian mukaisia tavoitteita, viestiä liitosta aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttavana asiantuntijana. Lisäksi liiton viestintä kertoo monipuolisesta toiminnasta ja tukee strategisen tavoitteen, ikäystävällisen Suomen toteutumista.

Toiminta

Jatkettiin menestyksekästä Eläkeliiton jäsenhankintakampanjaa somekanavissa yhteistyössä Rookie Communications -yrityksen kanssa.

Menestyksekäs Facebook-kampanja tuotti liki 3,3 miljoonaa mainosnäyttökertaa, tavoitti yli 430000 henkilöä ja toi Eläkeliitolle liki 1500 uutta jäsentä. Lisäksi keskityttiin vaikuttamisteemoihin sekä medianäkyvyyden parantamiseen. Tapahtumaviestinnän osalta Eläkeliitto osallistui heinäkuussa Okra-maatalousmessuille. Verkkosivujen kävijämäärä jatkoi kasvuaan ja nousi lähes 26 %, mitä ainakin osittain selittää Eläkeliiton jäsenhankintakampanjan suosio. Myös sosiaalisen median seuraajamäärät erityisesti pääkanava Facebookin osalta jatkoivat kasvuaan.

Tulokset ja mittarit

Elakeliitto.fi-verkkosivut Eläkeliiton sivuston kävijämäärä nousi liki 26 % edellisvuoteen verrattuna. Ajankohtaisia julkaisuja julkaistiin vuoden aikana 83 kappaletta (vuonna 2022 97 kpl).

Sosiaalinen media

Eläkeliiton Facebook-sivun seuraajamäärä kasvoi 22 % edellisvuoteen verrattuna (5162 seuraajaa vs. 4 215 seuraajaa). Myös X- (entinen Twitter) ja Instagram-tilien seuraajamäärät kasvoivat maltillisesti.

Ulkoiset mediaosumat

Mediaosumien kokonaismäärä oli 878 osumaa, mikä oli n. 12 % edellisvuotta vähemmän.

EL-Sanomat

Mediatum Oy teki lukijatutkimuksen, joka kertoi, että EL-Sanomien merkitys lukijoille on kasvanut. Kiinnostuskeskeinen lukutapa on hieman lisääntynyt neljässä vuodessa eli edellisestä lukijatutkimuksesta. Ulkoasu sai aiempaa paremmat arviot. Lehteä pidettiin selkeänä ja asiantuntevana.

Lukijatutkimuksessa saatuja arvioita ja toiveita hyödynnettiin loppuvuoden numeroiden suunnittelussa. Myös muita toimitukseen tulleita palautteita huomioitiin. Asiantuntevaa palautetta lehdestä saatiin myös toimitusneuvostolta, joka kokoontui kolme kertaa ja käsitteli paitsi vuoden aikana ilmestyneitä numeroita myös lukijatutkimusta. EL-Sanomat meni kaikkiin Eläkeliiton jäsentalouksiin. Painosmäärä oli keskimäärin 90600.

Ekstra

Verkossa olevaa Ekstraa päivitettiin alkuvuonna ja loppukesällä. Ekstran päivitykset teki Taiqa Digital Oy, joka on Ekstran rakentanut.

Vuosikirja

Eläkeliiton, piirien ja yhdistysten vuoden 2022 toimintaa kuvaava Vuosikirja julkaistiin issuu. comissa.

Eläkeliitto oli heinäkuussa osastollaan mukana Okra-maatalousnäyttelyssä Oripäässä.

5 Alueellisen ja paikallisen toiminnan tuki

5.1 Piirien ja yhdistysten hallinnon tuki

Tavoitteet

Alueellisen ja paikallisen toiminnan tuen tavoitteena on tukea piirejä ja sitä kautta yhdistyksiä. Strategisena tavoitteena on uusien eläkeläissukupolvien tavoittaminen. Ydinprosessi on osaamisen vahvistaminen koulutusten avulla.

Toiminta

Järjestettiin viisi koulutuspäivää sekä piirien puheenettä toiminnanjohtajille. Edellisten lisäksi piirien toiminnanjohtajille järjestettiin kaksi koulutuspäivää. Koulutusten aihealueina olivat:

• piirien toimintasuunnitelman rakenteen tekeminen

• vaikuttaminen

• kehittyvä piiri

• piirin talouden seuranta: miten ja miksi

• toimintaympäristö muuttuu

• mihin Eläkeliiton ja piirien pitää keskittyä 2024–30

• Leader-hankkeet ja niiden mahdollisuudet

• yhdistyspilottitoiminnan tulosten esittely ja johtopäätökset.

Lisäksi piirien puheen- ja toiminnanjohtajat osallistuivat Eläkeliiton toimintaohjelman 2024–30 työskentelyyn.

Piirien puheenjohtajille järjestettiin vertaistuellisia Teams-kohtaamisia. Keskusteluja fasilitoi keskustoimiston työntekijä.

Keskustoimiston työntekijä osallistui piirien järjestämille järjestöpäiville joko paikan päällä tai Teamsyhteydellä. Eläkeliiton aiheet olivat: liittokokous 2024 ja siihen valmistautuminen, vaikuttaminen, yhdistysten hallitusten jäsenille tehdyn ilmapiirikyselyn tulosten esittely.

Eläkeliiton Karjalohjan yhdistyksessä, joka oli mukana Eläkeliiton Uutta virtaa yhdistystoimintaan -projektissa, tehtiin juhannuksen alla vastoja myytäväksi.

Mittarit, tulokset ja arviointi

Piirien puheen- ja toiminnanjohtajat kokivat koulutukset merkityksellisenä oman osaamisensa lisäämisenä sekä erityisesti tärkeinä kohtaamisen ja vertaistuen jakamisen paikkoina. Piirien puheenja toiminnanjohtajat osallistuivat 95 prosenttisesti koulutuksiin. Koulutukset järjestettiin hybridinä.

Piirien puheenjohtajien Teams-kohtaamisten (3) osallistumiskertoja oli yhteensä 38. Eläkeliiton piirien järjestöpäiviä oli 16, osallistujia noin 1500.

Sovitteluapua annettiin yhdelle yhdistykselle, yhdistyksessä käytiin kolme kertaa, aiheina yhdistyksen hallituksen tehtävät ja vastuut ja ilmapiirin tärkeys ja sen vaaliminen.

5.2 Yhdistystoimintaa tukeva koulutus

Tavoite

Osaamisen lisääminen koulutuksen keinoin

Toiminta

Vuonna 2023 järjestettiin koulutuksia piirien yhdistysten uusille hallitusten jäsenille sekä verkossa että paikan päällä, lisäksi koulutettiin yhdistysten jäsenreksiterinhoitajia.

Mittarit, tulokset ja arviointi

Tammikuussa järjestettiin kolme webinaaria, jotka tallennettiin. Webinaarien aiheina olivat: yhdistyksen hallituksen järjestäytymiskokous ja pelisäännöt, hallituksen jäsenen vastuut ja roolit, hallitustyöskentelyn yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Webinaareja kuunteli 257 henkilöä ja tallenteita on katsottu 283 kertaa.

Yhdistysten hallitusten jäsenille järjestettiin neljä koulutusta verkossa, osallistujia oli 355. Läsnäkoulutuksia oli seitsemän, osallistujia 274.

Yhdistysten puheenjohtajille järjestettiin neljä Teams-tapaamista aiheina puheenjohtajan ilot ja surut. Teams-keskusteluihin osallistui 55 puheenjohtajaa 43 yhdistyksestä.

Yhdistysten puheenjohtajat kokivat, että he saivat Teams-tapaamisista vahvistusta ja vertaistukea omaan toimintaansa, saivat uusia toimintaideoita ja ratkaisumalleja oman yhdistyksensä toiminnan johtamiseen.

Keskustoimiston työntekijät pitivät yhdeksän yhdistyksen (Evijärvi, Karjalohja, Kiuruvesi, Laukaa, Loimaan Eloisat, Länsi Savonlinna, Nivala, Orivesi ja Puumala) hallitukselle noin kuusi kehittämispäivää. Kehittämispäivien aikana yhdistyksen hallitus tarkisteli oman yhdistyksensä toimintaa ja valitsi yhdistyksen kehittämiskohteet. Valituista kehittämiskohteista tehtiin suunnitelma. Osallistumiskertoja oli noin 600.

Elokuussa lähetettiin yhdistysten hallitusten jäsenille ilmapiirikysely, johon vastasi 809 hallituksen jäsentä. Kyselystä ilmeni, että yhdistysten hallitusten jäsenten perehdyttäminen on riittämätöntä.

Kaikille avoimia webinaareja järjestettiin yksi: Facebookin ABC. Osallistujia oli 15.

5.3 Yhdistyskehittämistoiminta

Tavoite

Tavoitteena toimintavuodelle oli, että jokaisessa piirissä on yhdistyskehittäjiä ja kehittämistoimintaa, ja kaikilla piirien yhdistyksillä on mahdollisuus osallistua ideapäiviin.

Toiminta

Eläkeliitto koulutti yhdessä Maaseudun Sivistysliiton kanssa piirin valitsemat yhdistyskehittäjät, jotka vuosittain järjestävät ideapäiviä piirin yhdistyksille.

Mittarit, tulokset ja arviointi

Yhdistyskehittäjien seminaari toteutettiin yhdessä Maaseudun Sivistysliiton kanssa syyskuussa Lehmirannassa. Päiviin osallistui 36 yhdistyskehittäjää, joista 14 oli uusia. Vain yhdestä piiristä (Kymenlaakson piiri) puuttui yhdistyskehittäjä. Yhdistyskehittäjiä oli kaikkiaan 55. Yhdistyskehittäjät järjestivät

29 ideapäivää, joihin osallistui 661 paikallisyhdistysten vastuuhenkilöä. Ideapäiviä järjestettiin kahdeksan piirin alueella. Ideapäivien osallistujat arvioivat Ideapäivän hyödyllisyyden omalle yhdistykselle (3,9/5). Vuonna 2023 järjestettiin yhdistyskehittäjille yksi koulutus ja yksi verkkotapaaminen. Tavoitteena oli neljä tapaamista. Tästä tavoitteesta jäätiin alueellisen ja paikallisen tuen henkilökunnan resurssipulan vuoksi.

5.4 Jäsenjärjestöavustus

Tavoite

Jäsenjärjestöavustusten myöntökriteereissä painotettiin yhdistysten elinvoiman vahvistamista ja tulevaisuussuuntautuneisuutta. Yhdistyksiä kannustettiin kehittämään toimintaa pitkäjännitteisesti, joka houkuttelee uusia mukaan toimintaan.

Toiminta

Jäsenjärjestöavustushakemuksia tuli 129 kappaletta. Avusta myönnettiin 110 yhdistykselle ja yhdeksälle piirille.

Mittarit, tulokset ja arviointi

Avustusta saaneista 62 yhdistyksen jäsenmäärä nousi vuodesta 2022. Vastaavasti avustusta saaneiden piirien jäsenmäärä nousi viidessä piirissä.

5.5 Yhdistystoiminnan kehittäminen kasvukeskuksissa

Tavoitteet

Tavoitteena oli lisätä kaupunkiyhdistysten keskinäistä osaamisvaihtoa, jakaa vertaistukea toisilta oppien ja vahvistaa kaupunkiyhdistysten näkyvyyttä ja toimintaedellytyksiä.

Toiminta

Helsingin, Tampereen ja Turun yhdistysten hallituksille järjestettiin kolme koulutusta: yksi Helsingissä, yksi Tampereella ja yksi Turussa. Koulutuskokonaisuuksien aiheet olivat: kivijalka kuntoon, menneisyyspuheesta tulevaisuuspuheeseen ja kohti onnistumista.

Mittarit, tulokset ja arviointi

Kaikkien yhdistysten hallitukset osallistuivat jokaiseen koulutuspäivään. Osallistumiskertoja oli 70. Kyselyn mukaan 67 % vastaajista koki kehittämispäivät omalle yhdistykselleen erittäin hyödyllisinä tai hyödyllisinä.

6 Liikuntatoiminta

Keskityttiin tukemaan piirien ja yhdistysten liikuntatoimintaa, edistämään ikääntyneiden toimintakykyä ja hyvinvointia. Tavoitteena oli tarjota monipuolisia liikuntamahdollisuuksia ikääntyneille. Järjestettiin yhteistyössä piirien kanssa alueellisia koulutus-, kilpailu- ja liikuntatapahtumia, jotka edistivät verkostoitumista, tarjosivat mahdollisuuden uusien taitojen oppimiseen ja tukivat tavoitteellista liikuntaharrastamista.

4. maaliskuuta, valtakunnallisena hiihtopäivänä, järjestettiin Olympiastadionilla yhdessä Suomen Hiihtoliiton ja Suomen Olympiakomitean kanssa senioriliikuntaseminaari, jonka tavoitteena oli nostaa esiin liikunnallisen elämäntavan merkitystä läpi koko elämän. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin Stadion Sprint -hiihtokilpailut yhteistyössä Hiihtoliiton kanssa.

Toteutettiin Vuodenaikojen liike -ohjelmaa, boccian laji- ja tuomarikurssi ja osallistuttiin Seniorit satulaan -hankkeeseen. Toimintamallien tarkoituksena oli monipuolistaa liikuntatarjontaa eri vuodenaikoina, motivoida osallistumaan ja tukea yhdistysten roolia liikunnan ja hyvinvoinnin edistäjinä sekä yhteisöllisyyden edistämisessä.

Mittarit, tulokset ja arviointi

Eläkeliiton valtakunnallisia mestaruuskilpailuita järjestettiin 14 lajissa. Yksi niistä oli metsätaitokilpailu, jonka mestaruuksista kisattiin Keuruulla syyskuussa.

Alueellisia liikuntakoulutuksia järjestettiin viidessä piirissä, ja niihin osallistui 134 henkilöä. Liikuntaverkostot kokoontuivat verkossa neljä kertaa, ja niihin osallistui 49 henkilöä 24 eri yhdistyksestä. Liikunnallinen elämäntapa seminaariin osallistui 100 henkilöä ja Stadion Sprint -hiihtokilpailuun osallistui 50 hiihtäjää. Valtakunnallisia mestaruus. kilpailuita järjestettiin 14 lajissa, ja osallistujamäärä kasvoi 1274:ään.

Kokonaisuutena toimintavuosi oli onnistunut, sillä monet asetetut tavoitteet saavutettiin tai ylitettiin. Osallistujamäärien kasvu valtakunnallisissa mestaruuskilpailuissa ja liikuntaryhmissä toivat esiin lisääntyvän tarpeen ikääntyvien liikuntamahdollisuuksille. Osallistuminen erilaisiin tapahtumiin ja hankkeisiin vahvisti Eläkeliiton asemaa liikunnan edistäjänä. Tulevina vuosina tulisi jatkossakin panostaa monipuolisiin tapahtumiin ja koulutuksiin, sekä pitää yllä positiivista kehitystä.

7 Murtumatta mukana -toiminta

Tavoitteena oli ennaltaehkäistä vapaaehtoistoiminnan avulla ikääntyvien sairastumista osteoporoosiin ja osteopeniaan, lisätä aikuisväestön tietoutta luustoterveydestä, vahvistaa sekä lisätä vertaisliikunnanohjaajien osaamista ja heidän voimavarojaan. Vuonna 2023 koulutettiin vapaaehtoisista vertaisliikunnanohjaajia ikääntyvien luuliikuntapainotteisiin ryhmiin. Tammikuussa toteutettiin Onko tasapainosi terästä? -väestöviestintäkampanja, jonka tavoitteena oli lisätä aikuisväestön tietoutta luustoterveydestä ja saada osallistujat harjoittelemaan tasapainoaan. Päivitettiin kampanjasivusto, jolle tuotettiin kohderyhmälle sopivaa viestintä- ja tukimateriaalia.

Mittarit, tulokset ja arviointi

Murtumatta mukana -toiminnassa järjestettiin kolme vertaisliikunnanohjaajan peruskurssia (47 osallistujaa), viisi teemakurssia (79 osallistujaa) ja seitsemän virikepäivää (176 osallistujaa) suomeksi ja ruotsiksi. Kursseille osallistui yhteensä 302 vapaaehtoista vertaisliikuttajaa. Toimintaa arvioitiin seuraamalla toteutuneiden tapahtumien ja osallistujien määriä sekä kursseille osallistuneilta saatua palautetta. Kurssilaisille toteutetun seurantakyselyn perusteella 83 % vastanneista kokee voimavarojensa lisääntyneen, 87 % oppi jotain uutta ja 94 % virkistyi. Kurssin suosittelemista ystävälle kuvaava NPS-luku on 85.

Murtumatta mukana -kursseille osallistui 302 vapaaehtoista vertaisliikuttajaa.

8 Miestoiminta

Liiton miestoiminnalle osoittama tuki alkoi STEA:n rahoittamalla kehittämishankkeella vuosina 2016–19. Hankkeen päätyttyä miestoimintaa on tuettu ilman erillisrahoitusta osana alueellisen ja paikallisen tuen kokonaisuutta.

Liiton jäsenyhdistyksissä toimi vuoden 2023 aikana 70 miesryhmää eli äijäryhmää. Liiton äijäryhmien vetäjille suunnattu koulutus siirrettiin pidettäväksi vuoden 2024 alussa.

Viestintäkampanjaan tuotettiin tukimateriaaleja liikkujien ja yhdistysten toiminnan tueksi. Kampanjan julkaisut tavoittivat yli 11500 henkilöä. Tasapainokampanjan määrälliset tavoitteet eivät toteutuneet. Sosiaalisessa mediassa tykkäysten, jakojen ja kommenttien määrä väheni edellisvuodesta 15 %. Kampanjan palautekyselyyn vastanneista 75 % ilmoitti lisänneensä harjoittelua ja 79 % koki tasapainonsa kehittyneen.

Mittarit, tulokset ja arviointi

Mittari: Toimintatilastolomakkeella kerättävä tieto miesryhmien määrästä.

Koordinaation puute näkyy sinä, että uusien ryhmien käynnistyminen on alkanut hiipua. Koska miestoiminta tukee vahvasti ikääntyvien miesten toimintakykyä ja hyvinvointia sekä vähentää yksinäisyyttä, koordinaation puutteella on ollut kielteisiä vaikutuksia. Tilannetta parannetaan vuonna 2024 järjestämällä miesryhmien vetäjille vähintään yksi valtakunnallinen koulutustapahtuma.

9 Sopeutumista tukeva toiminta

Tavoitteet

Tavoitteena oli järjestää viisi kurssia leskeksi jääneille, kaksi kurssia parisuhteesta eronneille ja yksi kurssi lapsenlapsistaan vieraannutetuille isovanhemmille. Sopeutumista tukevan toiminnan tavoitteena oli tarjota mahdollisuus käsitellä yksin jäämistä ammatillisesti ohjatun vertaistuen avulla ja lyhentää kriisivaihetta. Erokursseilla tuettiin identiteetin ja oman arjen rakentumista. Leskikurssien tavoitteena oli tukea sopeutumista uuteen tilanteeseen ja voimaannuttaa elämään ilman puolisoa. Isovanhemmuus erossa -kurssin tavoitteena oli auttaa osallistujia eteenpäin ja voimaan hyvin haastavassa elämäntilanteessa.

Toiminta

Yhtäkkiä yksin® -kursseja leskille järjestettiin seitsemän, Erosta eheäksi® -kursseja kolme ja Isovanhemmuus erossa -kursseja yksi.

Uusia vertaistukijoita koulutettiin 18. Alueellisia vertaistukiryhmiä toteutui viisi.

Mittarit, tulokset ja arviointi

Yhtäkkiä yksin® -kursseille hakemuksia tuli 464 kpl ja kursseille osallistui 111 henkilöä.

Erosta eheäksi® -kursseille hakemuksia tuli 47 kpl ja kursseille osallistui 29 henkilöä.

Isovanhemmuus erossa -kurssille hakemuksia tuli 17 kpl ja kurssille osallistui 10 henkilöä.

Vertaisena vierellä -kurssille hakemuksia tuli 49 kpl ja kurssille osallistui 18 henkilöä.

Osallistujien kokemuksia

Lesket: Hakemuksessa melko usein tai jatkuvasti itsensä yksinäiseksi kokevia oli 89 %, seurantakyselyssä enää 35 %.

Eronneet: Hakemuksessa melko usein tai jatkuvasti itsensä yksinäiseksi kokevia oli 65 %, seurantakyselyssä enää 20 %.

Elämäntilanteeseen sopeutuminen

Lesket: Elämäntilanteeseensa oli hakuvaiheessa sopeutunut melko tai erittäin huonosti 74 % kurssille päässeistä hakijoista. Seurantakyselyssä melko huonosti sopeutuneita oli enää 7 % ja erittäin huonosti sopeutuneita ei ollut lainkaan.

Eronneet: Elämäntilanteeseensa oli hakuvaiheessa sopeutunut melko tai erittäin huonosti 45 % kurssille päässeistä hakijoista. Seurantakyselyssä melko tai erittäin huonosti sopeutuneita ei ollut enää lainkaan.

Sopeutumista tukeva toiminta auttoi kursseille osallistuneita uuteen elämäntilanteeseen sopeutumisessa.

10 Vapaaehtoistoiminta

Tavoitteet

Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan tavoitteena oli tarjota tukea ja apua eri elämäntilanteisiin koulutettujen vapaaehtoisvastaavien ja vapaaehtoisten avulla. Edellytykset sujuvalle ja turvalliselle vapaaehtoistoiminnan tekemiselle ja avun vastaanottamiselle luodaan yhteistyössä paikallisyhdistysten ja piirien kanssa.

Toiminta

Eläkeliiton yhdistysten koordinoima vapaaehtoistoiminta kohdentui ikäihmisten auttamiseen ja tukemiseen. Toiminnan keskiössä olivat osaavat ja hyvinvoivat vapaaehtoiset. Vapaaehtoisia (vapaaehtoiset, yhdistysten vapaaehtoisvastaavat ja piirien vapaaehtoisvastaavat) tuettiin vapaaehtoistoimijuudessa koulutuksen, tuen ja neuvonnan avulla.

Mittarit, tulokset ja arviointi

Keskityttiin Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan perustehtävän toteuttamiseen eli yhdistysten uusien vapaaehtoisten perehdyttämiseen ja toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten tukemiseen koulutusten ja neuvonnan avulla. Sisällöt painottuivat lähi- ja verkkokoulutuksiin ja verkossa tapahtuvaan ohjaukseen sekä vapaaehtoisten innostamiseen ja uusien vapaaehtoisten rekrytoimiseen liittyviin teemoihin.

Toimintavuoden aikana järjestettiin 13 lähikoulutusta, joihin osallistui 377 vapaaehtoista. Verkkokoulutuksia toteutettiin 11, joihin osallistui 77 vapaaehtoista. Koulutusten tavoitteena oli perehdyttää Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan tekemisestä kiinnostuneita toiminnan periaatteisiin ja sisältöihin sekä kohtaamisen ja vuorovaikutuksen teemoihin.

Vapaaehtoistoiminnan keskiössä olivat osaavat ja hyvinvoivat vapaaehtoiset.

Yhdistyksissä hyödynnettiin myös ahkerasti keskustoimiston tuottamaa Hetki yhdessä -opasta uusien vapaaehtoisten perehdyttämisessä. Vapaaehtoistoiminnan vastaavien koulutuksissa ja vertaistuellisissa etätapaamisissa syvennyttiin piiri- ja yhdistystason vapaaehtoistoiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Näitä toiminnanohjaustapaamisia järjestettiin vuoden aikana 12 ja tuki niiden kautta mahdollistui 411 vapaaehtoistoiminnan vastaavalle, joista 27 toimii piirien ja 384 yhdistyksen vapaaehtoisvastaavana. Tapaamisiin osallistui kaiken kaikkiaan 225 vapaaehtoisvastaavaa. Vapaaehtoisvastaavilta kerätyn palautteen mukaan toiminnanohjaus koettiin hyödyllisenä ja tietoa lisäävänä. Myös muilta vapaaehtoisvastaavilta saatu vertaistuki koettiin tärkeäksi.

Keskustoimiston suuntaan tulleissa tuki- ja neuvontayhteydenotoissa korostuivat vapaaehtoistoiminnan organisointiin ja paikallistason kehittämiseen liittyvät kysymykset sekä vapaaehtoisten jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvät tilanteet.

Vapaaehtoisten mielen hyvinvointia ja jaksamista edistävää vaikuttamistyötä jatkettiin yhteistyössä Mielellään-verkoston (EL, EKL, Valli, Mieli ry, VTKL ja Ikäinstituutti) kanssa. Eläkeliiton yhdistysten jäsenten tekemässä vapaaehtoistoiminnassa oli edelleen havaittavissa lisää piristymistä verrattuna vuoteen 2022.

Mittarit

• Tilaisuuksien ja osallistujien määrät: 36 koulutusta ja 679 osallistujaa

• Koulutuspalautteet

• Toimintatilastolomakkeista saatavat vapaaehtoistoiminnan luvut: avunsaajien määrä, auttamiskerrat, vapaaehtoistoimintaan käytetyt tunnit, vapaaehtoisten määrä

11 TunneMusiikki-toiminta

Tavoitteet

TunneMusiikki-toiminnassa kehitetään uusia musiikkitoiminnan malleja ikääntyneiden ympäristöihin. 50+-ikäisiä vapaaehtoisia koulutetaan ohjaamaan esteetöntä musiikkisisältöistä ryhmätoimintaa vertaisilleen tai toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille. Tavoitteena on ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen ja osallisuuden mahdollistaminen. Yhteistyötä tehdään mm. aistivammaliittojen kanssa. Toiminta kohdistuu oman järjestön ja yhteistyökumppaneiden jäseniin sekä ns. suureen yleisöön, kaikkiin ikääntyviin.

Toiminta

Vuonna 2023 järjestettiin seitsemän valtakunnallista kurssia ja 16 aluekoulutusta. Lisäksi toteutettiin TunneMusiikin verkkokurssi, soitinpajan pilottiryhmä Kokkolassa, koulutettiin 130 vanhustyön opiskelijaa, järjestettiin kaksi isompaa tapahtumaa sekä suurta suosiota saavuttanut Elämäni soittolista -viikonloppukurssi oman mielimusiikin maailmaan. Suurta yleisöä lähestyttiin suomeksi ja ruotsiksi

OnniTV:lle tehtyjen ohjelmien (8 jaksoa) kautta sekä pilotoitiin yhteistyötä ikääntyneiden Lämpiödigialustan kanssa.

Mittarit, tulokset ja arviointi

Koulutuspalautteet ja seurantakyselyt Koulutusten arvosanakeskiarvo oli 9,2. 93 % suosittelisi kursseja tuttavilleen. Perus- ja jatkokurssin käynneistä seurantakyselyyn vastanneista 69 % kertoo ohjaavansa musiikkisisältöistä toimintaa noin kerran kuussa vuodessa. Valtakunnallisille pitkille kursseille osallistui 153 vapaaehtoista, aluekoulutuksissa kohdattiin 650 osallistujaa.

Yli 1000 toimintakyvyltään heikentynyttä ikäihmistä tavoitettiin koulutusten ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Yli 90 % vapaaehtoisohjaajista kertoo saavansa positiivista palautetta toiminnan vaikutuksista hoivakotien asukkaisiin.

Koulutetuista opiskelijoista 78 % kertoi oppineensa uutta ja 67 % voivansa hyödyntää oppimaansa käytännössä. OnniTV:n ohjelmat (8 ohjelmaa) keräsivät yhteensä 800000 katsojaa ja saivat erinomaista palautetta. 191 hoivakotia käyttää HILDA-sisältöpalvelua, jossa pyörivät TunneMusiikki-tuokiot tavoittivat yli 300000 katsojaa.

TunneMusiikin tavoitteena on ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen ja osallisuuden mahdollistaminen.

Hyvinvointia ikääntyneille -hankkeen tavoitteena oli ajantasaisen käsityksen muodostaminen ikääntyneiden ja heidän läheistensä palveluntarpeista.

12 Kehittämishankkeet

12.1. Hyvinvointia ikääntyneille

Tavoitteet

Yhdessä Kuntoutussäätiön kanssa toteutettavan hankkeen (2023–25) tarkoituksena on kehittää järjestöjen ja ikäneuvoloiden toiminnallista yhteistyötä, tavoitteena osallisuutta edistävien rakenteiden muodostuminen. Vuoden 2023 tavoite oli ajantasaisen käsityksen muodostaminen ikääntyneiden ja heidän läheistensä palveluntarpeista. Hanke alkoi maaliskuussa projektisuunnitelman tarkentamisella ja asiaan liittyvän tutkimustiedon, viranomaislähteiden ja muun yhteiskunnallisen keskustelun kontekstin selvittelyllä sekä tiedon hankkimisella ja siihen tutustumisella.

Toiminta

Hankkeesta on viestitty mm. nettisivujen ja sosiaalisen median kautta sekä esittelemällä hanketta eri tilaisuuksissa. Ikäneuvoloista ja niiden toiminnasta Suomessa tehtiin kartoitus. Tavoitteen mukaisen ajantasaisen käsityksen muodostamiseksi laadittiin kaksi strukturoitua kyselyä, toinen 70 vuotta täyttäneille kotona asuville ja toinen heidän läheisilleen. Tulosten julkistamiseksi järjestettiin webinaari, joka tallennettiin myöhemmin katsottavaksi. Kyselyitä, webinaaria sekä sen tallennetta markkinoitiin laajasti.

Mittarit, tulokset ja arviointi

Kyselyyn yli 70 vuotta täyttäneille kotona asuville vastauksensa antoi 1744 henkilöä.

Kyselyyn yli 70 vuotta täyttäneille kotona asuvien läheisille vastauksensa antoi 249 läheistä.

Webinaariin ilmoittautui 125 kiinnostunutta, osallistujia oli 72. Webinaari tallenne on katsottu yli 60 kertaa. Webinaarin antiin oltiin pääosin tyytyväisiä.

12.2 Yhtä köyttä vetämässä

Tavoitteet

Yhtä köyttä vetämässä -hankkeen (2021–24) tavoitteena on luoda merkityksellisiä kohtaamisia ikääntyneen kantaväestön ja maahan muuttaneen väestön kesken yhteisöllisen ylisukupolvisen toiminnan keinoin.

Toimintavuonna hanke keskittyi luomaan erilaisia kohtaamistapahtumia liittyen mm. taiteeseen, liikuntaan ja suomen kielen oppimiseen. Hankkeen toiminnassa keskeistä oli vahva somenäkyvyys ja viestintä hankkeen teemoista.

Toiminta

Taide tutuksi -toiminta. Tutustumista taiteeseen ja taiteen tekemiseen. Yhteistyötä Eläkeliiton Mikkelin yhdistyksen ja Monikulttuurikeskus Mimosan kanssa. Solmu-suomen kielen kielikahvilat. Vapaaehtoisten ohjaamia kielikahviloita maahan muuttaneille pääkaupunkiseudulla. Jaetut hetket -tarinatuokiot. Careeria-oppilaitoksen maahan muuttaneiden lähihoitajaopiskelijoiden kouluttaminen ohjaajiksi. EL-yhdistyksille etäkoulutus ja tarinatuokiokorttien jakaminen käyttöön. Lisäksi muita yksittäisiä kohtaamistapahtumia.

Tulokset ja arviointi

Kohtaamistapahtumia järjestettiin yhteensä 153 ja niihin osallistui 1455 osallistujaa. Heistä työikäisiä maahan muuttaneita oli 593, +50-vuotiaita maahan muuttaneita 59 ja kantaväestön +60-vuotiaita 506. Muita osallistujia (lapsia, alle +60-vuotiaita, vapaaehtoisia) 297. Hankehakemuksessa toimintavuoden tavoitteena oli 500 osallistujaa. Osallistujien palaute toiminnasta oli positiivista ja kohtaamiset koettiin merkityksellisinä ja innostavina.

Hankkeen viestintä ja somenäkyvyys oli myös keskeistä toiminnassa. 94 Facebook-postausta, 73 Instagram-postausta ja 9 julkaistua blogikirjoitusta. Vuoden lopussa seuraajien määrä Facebookissa 376 ja Instagramissa 322 kpl.

Mittarit, tulokset ja arviointi:

• Hankkeen kohderyhmien kokema osallisuus.

• Vuorovaikutus osallistujien kesken lisääntyy ja yhteinen toiminta vakiintuu kaikille mielekkääksi.

• Kohtaamisten koettu merkityksellisyys.

Yhtä köyttä vetämässä -hanke järjesti toukokuussa Asahi-puistojumppaa Sibeliuspuistossa, Helsingissä.

13 Verkostot ja jäsenyydet

Eläkeliiton toiminnan tarkoituksena (säännöt 2§) on eläkeläisten ja muiden eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä sosiaalisen turvallisuutensa ja hyvinvoinnin edistäminen. Tarkoituksen toteuttaminen edellyttää ennakkoluulotonta ja avointa yhteistyötä eri järjestökumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Liiton yhteistyöverkoston perustan muodostavat jäsenyydet erilaisissa yhteisöissä ja niiden hallintoelimissä. Tätä täydentävät erilaiset asiantuntija-, luottamushenkilö- ja muut verkostot niin järjestökentässä kuin julkisella sektorilla.

Toimintavuonna Eläkeliitto oli mukana useissa kymmenissä erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Erityisen tiivistä yhteistyö oli Maaseudun Sivistysliitto MSL:n kanssa. Sen osaamista hyödynnettiin laajasti Eläkeliiton koulutustoiminnan kehittämisessä.

Vuonna 2021 alkanut Yhtä köyttä vetämässä -hanke tekee tiivistä yhteistyötä yhdeksän eli monikulttuurisuustoimijan kanssa. Yhdessä Kuntoutussäätiön kanssa liitto toteutti STEA-rahoitteista Hyvinvointia ikääntyneille -hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä hyvinvointialueiden ikäneuvoloiden ja kolmannen sektorin välistä tiiviimpää kumppanuutta. Liiton muita kehittämiskumppaneita ovat Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto sekä Tuki- ja liikuntaelinliitto TULE ry. Liiton viestinnällisenä erityisyhteistyökumppanina oli Allergia-, iho- ja astmaliitto ry.

EETU vieraili lokakuussa eduskunnassa ja luovutti kannanottonsa eduskuntapuolueille. Paikalla olivat mm. Eläkeliiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi, Eläkeliiton ja EETUn vuoden 2023 puheenjohtaja Raimo Ikonen, EETUn vuoden 2024 puheenjohtaja Kari Kantalainen sekä ryhmäavustaja Jukka Salmi (kd.).

Uusien kumppaneidensa Hiihtoliiton, Suomen Ladun ja TUL:n kanssa Eläkeliitto organisoi kansallista hiihtopäivää 4. maaliskuuta. Yhdessä Hiihtoliiton kanssa Eläkeliitto järjesti maaliskuisen Helsinki Ski Weeks -tapahtuman yhteyteen myös erityisen senioripäivän, joka huipentui Perintönä liikunnallinen elämäntapa -seminaariin sekä seniorisprinthiihtoihin Olympiastadionilla.

Eläkeliitto on myös lomajärjestö Maaseudun terveys- ja lomahuolto MTLH ry:n jäsen. Liitto toimi MTLH:n kanssa kahdessa eri roolissa: lomakeskus Lehmiranta oli merkittävä sosiaalisten lomien palveluntuottaja, toisaalta Eläkeliitto edusti yhtä sosiaalisten lomien kohderyhmää, ikääntyneitä suomalaisia.

Liitto oli jäsenenä seuraavissa yhteisöissä:

• Aikakauslehtien liitto ry

• Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

• Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry –Pensionärsförbundens Intresseorganisation PIO rf

• Maaseudun Sivistysliitto ry

• Maaseudun terveys- ja lomahuolto MTLH ry

• Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry (kannattaja jäsen)

• Suomen Kylätoiminta ry

• Suomen Hostellijärjestöt ry

• Suomen sosiaali- ja terveys – SOSTE ry

• Vanhustyön keskusliitto ry ja

• Veronmaksajien Keskusliitto.

Eläkeliitto on jäsen myös vanhusjärjestöjen eurooppalaisen kattojärjestön AGE Platform Europessa.

14 Lomatoiminta

Eläkeliiton omistama Lehmirannan lomakeskus toimii itsenäisenä liiketaloudellisena yksikkönä sekä liiton perusjärjestötoimintaan liittyvien palveluiden tuottajana. Lehmirannan erityisosaamista on ikääntyneiden asiakkaiden palvelu- ja virkistystoiminnan tuottaminen.

Lomakeskuksen tarkoitus on tuottaa laadukkaita palveluja kilpailukykyiseen hintaan liiketaloudellisesti kannattavasti ja toimintoja uudistamalla.

14.1 Liiketaloudelliset tavoitteet

Kannattava vuositulos, 2,7 miljoonan euron liikevaihto, 30000 majoitusvuorokautta eli 47 % vuodekäyttöastetta toimintakaudella sekä henkilöstökulujen osuus alle 50 % liikevaihdosta. Laadullisena tavoitteena asiakaspalautearvosanan kiitettävä keskiarvo.

Toiminta

Toimintavuonna toteutettiin D-siiven LVIS-saneeraus. Ravintola ja kylpylä saatiin käyttöön helmikuuksi ja D-siiven majoitushuoneet maaliskuun lopulla. Lämmönvaihtimet asennettiin heinäkuussa. Lomakeskus oli suljettuna 16.–22. joulukuuta ja 28.–31. joulukuuta. Ohjelmallinen lomatoiminta oli tauolla 1. tammikuuta – 6. helmikuuta ja 3.–20. heinäkuuta, jolloin tarjottiin vain majoitus- ja kahvilapalveluita.

Toimintavuonna lomakeskus toteutti 37 loma-viikkoa, 34 tuettua lomaa, 16 harrastekurssia ja 49 päivätapahtumaa.

Lehmirannan käyttö 2023 2022

Majoittuneet 7 863 8720

Päiväkävijät 7 338 7190

Henkilöt yhteensä 15 201 15 910

Majoitusvuorokaudet 23 484 27877

Toimintamuoto

Lehmirannan D-siivessä tehtiin LVIS-saneeraus.

Majoitusvuorokaudet

Hyvän mielen lomat (5 tai 6 vrk) 5 702 (24 %)

Yöpyvät retkiryhmät 2 922 (12 %)

Yksittäiset puolihoitoasiakkaat ja yöpyjät 7 743 (33 %)

Harrastekurssit 1 097 (5 %)

Eläkeliiton kurssit ja kokoukset 1 598 (7 %)

Tuetut lomat 4 422 (19 %)

Yhteensä 23 484 (100 %)

Eläkeliiton

Eläkeliiton ryhmät tekivät Lehmirantaan 11 matkaa jäsenlomaviikolle, neljä matkaa tuetulle lomalle ja 29 matkaa pikkulomalle sekä 67 päiväretkeä tai -kokousta. Lomalaisia vieraili Eläkeliiton jokaisesta piiristä.

Lehmirannan matkapaketteja käytti kolme ryhmää (119 hlöä) sekä 125 yksittäistä kuluttajaa, yhteensä 244 henkilöä / 650 vrk. Matkatoimistopalveluihin kytkeytyvä osuus oli 3 % liikevaihdosta.

Tulokset

Lomakeskuksen vuositulos ei yltänyt tavoitteeseen. Poistojen jälkeen tulos jäi 101700 euroa tappiolliseksi. Majoitusvuorokausimäärä sekä liikevaihto jäivät tavoitteesta noin viidenneksen. Toimintavuoden vuodekäyttöasteeksi jäi 36 %; huonekäyttöaste oli 46 %. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta pysyi tavoitearvossaan ollen 48 %. Asiakastyytyväisyys koettiin hyväksi (8,24 / asteikko 4–10), mutta arvo jäi alle tavoitteen (kiitettävä).

Lehmirannan talous 2023 2022

Tulot 2 194000 2319000

Kulut

Poistot

2 123000 2273800

172 500 168100

Tulos -101 700 -122000

14.2 Strategiset tavoitteet

ja kehittämiskohteet

Lomaohjaaja-konseptin kehittäminen, vähintään kaksi uutta lomatyyppiä; ikäystävällisyyden, esteettömyyden sekä innovatiivisuuden asiakaskokemuksen keskiarvo: vähintään 4.

Toiminta

Lomaviikolla on perinteisesti vieraileva lomaohjaaja–säestäjä-työpari, joka vastaa viikon musiikki- ja visailuohjelmista, iltaohjelmista ja yövalvonnasta. Lomakeskuksen liikunnan ja vapaa-ajan ohjaajat vastaavat liikunnanohjauksista sekä tarvittaessa muusta lomaohjelmasta.

Edellä kuvatusti toteutettujen lomaviikkojen lisäksi toimintavuonna kokeiltiin lomaviikon ohjausta omalla henkilökunnalla ilman vierailevia ohjaajia, vain lomaohjaajan tai säestäjän vetämänä sekä oman henkilöstön ja säestäjän tai lomaohjaajan kombinaatioilla.

Loman hintaan sisältyvät ohjatut ohjelmat aamusta iltaan ovat osa Lehmirannan brändiä. Kokeilu osoitti, että niitä odotetaan. Ohjauksen toteuttamistapa ei vaikuttanut merkittävästi asiakaspalautteeseen, vaikka perinteistä lomaohjaaja-säestäjä paria pidettiinkin monipuolisimpana.

Uusina lomamuotoina toteutettiin Virtuaaliloma

MTLH:n kanssa sekä sopeutumisvalmennuskurssisarja Keliakialiiton kanssa. Uudentyyppinen oli myös kevään Viihteellinen pikkuloma, jonka ohjelmat toteutettiin ilman vierailevaa lomaohjaajaa tai säestäjää.

Lehmirannan verkkokauppa Eläkeliiton jäsenille avattiin 21. elokuuta. Lisäksi aloitettiin Laatutonnivalmennus Liiketalousopisto Perhon johdolla.

Tulokset

Lomatoiminnan strategiset tavoitteet saavutettiin hyvin.

Lomaohjaus -konseptin kehittämiskokeilu: Kyllä. Uudet lomatyypit: 3.

Asiakaskokemuksen keskiarvo ikäystävällisyydestä 4,20, esteettömyydestä 4,21 ja innovatiivisuudesta 4,07 (asteikko 1–5).

Arviointia

Lomatoiminnan strategiset tavoitteet saavutettiin hyvin, mutta liiketaloudellisesti vuosi ei vastannut odotuksia. Maailmanpoliittista tilannetta seurannut kustannusten nousu on vähentänyt eläkeikäisten matkustushalukkuutta, mikä näkyi erityisesti pidempien lomatuotteiden kysynnässä. Kohonneiden tilausliikenteen hintojen lisäksi pandemia-ajan pelot näkyivät ryhmämatkojen myynnissä, vaikka retkiryhmiä kävi edellisvuotta enemmän. Heikentynyt sija MTLH:n tarjouskilpailussa pudotti tuettujen lomien määrää, vaikka Solaris-lomien ja Hyvinvointilomien tilausmäärät kasvoivat lomapaikkojen vähennyttyä markkinoilla. Kapeammin segmentoitujen palveluiden, kuten hemmottelupakettien ja harrastekurssien, kysyntä kasvoi edellisvuodesta.

Kanta-asiakkaat edellyttävät monipuolista ohjattua ohjelmatarjontaa, mikä on huomioitava omatoimisia lomatuotteita suunniteltaessa. Uusien lomaohjaajien löytäminen on tärkeää, jotta ympärivuorokautisia palveluita voidaan jatkossakin tuottaa kannattavasti.

15 Talous ja henkilöstö

15.1 Henkilöstö

Eläkeliiton henkilöstön määrä keskustoimistolla oli 19 henkilöä. Lehmirannan lomakeskus hankki henkilöstöpalvelut liiton omistamalta Ranstakka Oy:ltä. Sen palveluksessa oli vuoden lopussa 24 henkilöä ja lyhytaikaisissa työsuhteissa vuoden aikana 16 henkilöä.

Liiton henkilöstökulut olivat yhteensä 1343785 €.

Järjestötoiminnan henkilöstön kehittämiskohteena oli työyhteisön hyveiden määrittely. Hyveitä työstettiin ulkopuolisen konsultin ohjauksessa työpajassa ja työyhteisön hyveet (huumorintajuisuus, joukkuehenkisyys, ystävällisyys, avuliaisuus, joustavuus ja luotettavuus) valittiin sähköisellä äänestyksellä. Kesäkuun kehittämispäivillä valitut hyveet käytiin läpi ja niiden vaalimisen periaatteita työstettiin yhdessä.

Kehittämispäivillä henkilöstö osallistettiin myös liiton tulevan strategian ja strategisten tavoitteiden suunniteluun.

Kesäkuun ja joulukuun kehittämispäivillä henkilöstö määritteli keskeisiä työprosesseja. Tämän työn tavoitteena oli tunnistaa työntekijöiden työtehtävien yhtymäkohtia sekä parantaa perehdytystä ja tiedonkulkua.

Eläkeliiton Kalevankadun ja Lehmirannan työntekijöillä oli tammikuussa yhteinen työhyvinvointi-iltapäivä Salmisaaren liikuntakeskuksessa.

Järjestötoiminnan henkilöstön ja Lehmirannan lomakeskuksen henkilöstön sisäistä yhteistyötä kehitettiin yhteisessä henkilöstöpäivässä tammikuussa.

Työsuojeluvaltuutettuna toimi Outi Kokko-Ropponen ja varavaltuutettuna Anu Kytömäki sekä osan vuotta Heidi Oilimo. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana ja työsuojelupäällikkönä toimi liiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa.

Mittarit, tulokset ja arviointi

Työyhteisön hyveiden määrittelyprosessi koettiin henkilöstön keskuudessa myönteisesti. Hyveiden vaaliminen otettiin välittömästi yhdeksi johtamisen työvälineeksi, jotta varmistetaan että yhteisesti valittuja hyveitä muistetaan vaalia työyhteisössä jatkuvasti. Teema nostetaan esiin mm. rekrytoinnissa, perehdytyksessä sekä sisäisissä palavereissa.

Henkilöstöjohtamisen mittarina käytetty sairauspoissaolojen määrän tilastointi ei onnistunut suunnitellusti. Tämä johtui työterveyshuollon palveluntarjoajan vaihdosta kesken vuoden: sairauspoissaolojen tilastointi katkesi eivätkä tiedot siirtyneet uudelle sopimuskumppanille.

15.2 Järjestötalous

Liiton kokonaistuotot olivat yhteensä 5173840 €. Ne muodostuivat STEA:n avustuksista, EL-Sanomien ja Lomakeskus Lehmirannan tuotoista sekä muusta omasta varainhankinnasta.

STEA-avustusten osuus liiton taloudessa on edelleen merkittävä. STEA-avustuksia käytettiin vuonna 2023 yhteensä 1869895 €; Toiminta-avustus (Ay 1) 868350 €, Sopeutumisvalmennus (Ak 3) 259767 €, Murtumatta mukana -toiminta (Ak 7) 99657 €, Tunnemusiikki-toiminta (Ak 1621) 226575 €, Vapaaehtoistoiminta (Ak 8) 64202 € sekä Jäsenjärjestöavustukset (Ak 1029) 84134 €. Projektiavustuksia (C) käytettiin toimintavuonna yhteensä 270211 €. Lomakeskus Lehmirannan liikevaihto oli 2193980 €. Liiton muiden tuottojen osuus oli 1109965 €. Liiton tilinpäätökseen sisältyy poistoja 178682 €

Liiton tilinpäätös osoittaa 134077 € alijäämää. Taseen loppusumma on 5666635 €.

Eläkeliiton talouden keskeiset kivijalat ovat jäsenmaksutuotot, Lehmirannan lomakeskuksen tuotot sekä STM:n myöntämät valtionavustukset. Maan hallitus on ilmoittanut leikkaavansa STM:n järjestöille suunnattuja valtionavustuksia yhteensä 100 miljoonaa € vuonna 2027. Pahimmillaan tämä voi tarkoittaa Eläkeliiton kohdalla jopa 25 % leikkausta vuoden 2023 avustustasoon verrattuna. Liiton tuleekin toimintansa ja taloutensa suunnittelussa varautua valtionavustusten tason laskuun.

Samalla tarvitaan linjaus siitä, kompensoidaanko mahdollinen avustustason lasku jäsenmaksun tarkistamisella ja muilla varainhankinnan keinoilla vai supistetaanko liiton toimintaa.

Varainhankinnan osuus oli kaikkiaan 954160 €, josta jäsenmaksujen osuus oli 789901 €

Liittohallituksen asettama talous- ja varainhankintatoimikunta seurasi ja valmisteli liittohallitukselle talouteen, rahoitukseen, avustuksiin ja varainhankintaa liittyviä asioita. Taloustoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa.

Eläkeliiton talouden kivijalkoja saatetaan koetella, jos STM:n järjestöille myöntämiä valtionavustuksia leikataan.

Tuloslaskelma

Eläkeliiton

Tilintarkastuskertomus

Eläkeliiton

Liiteosa

Liite 1 Liittovaltuuston kannanotot 2023

Liite 2 Liittovaltuusto 2021–2024

Liite 3 Toimikunnat ja työryhmät 2023

Liite 4 Piirien puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat 2023

Liite 5 Eläkeliiton yhdistykset jäsenmäärineen 31.12.2023

Liite 6 R anstakka Oy

Liite 7 Hyvän vanhenemisen Tukisäätiö

Liittovaltuuston kannanotot 2023

14. toukokuuta 2023

Pienituloisten eläkeläisten toimeentulovaikeuksia on helpotettava

Eläkeliiton liittovaltuusto vaatii kannanotossaan poliittisilta päättäjiltämme pikaisia toimia pienituloisten eläkeläisten toimeentulovaikeuksien helpottamiseksi.

Ukrainan sodan myötä dramaattisesti kiihtynyt inflaatio on ajanut monet eläkeläiset vakaviin toimeentulovaikeuksiin. Eläkeliiton tekemän kyselytutkimuksen mukaan hintojen nousu on aiheuttanut toimeentulo-ongelmia jopa 40 prosentille 5760 vastaajasta. Lähes kolmannes vastaajista kertoi joutuneensa tinkimään jopa lääkärikäynneistään ja muista terveydenhuollon palveluiden käytöistään.

Liittovaltuusto muistuttaa, että toimeentulo on erityisen niukkaa yksin asuvilla pienituloisilla eläkeläisillä. Keskeinen huoli arjessa selviämisessä on oma yllättävä sairastuminen, jonka monet pelkäävät kaatavan henkilökohtaisen talouden lopullisesti. Yleisimmin tingitään ruoasta (60 %). Kaupan hyllyille jätetään usein mm. hedelmät, vihannekset, liha, kala, leipä ja leikkeleet. Osa eläkeläisistä kertoo joutuvansa jopa ruoka-avun varaan.

Suomalaisten mediaanieläke on vain 1650 €/kk/br. Mediaanieläkkeen alle jäävistä eläkkeistä jää verojen jälkeen käteen alle 1350 €/kk. Tämä summa (1350 €) on puolestaan Eurostatin määrittelemä pienituloisuuden raja yksin asuville. Tällaisten tulojen varassa eläminen on erittäin niukkaa.

Perusturvan taso Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna vaatimaton. Liittovaltuusto onkin huolestuneena seurannut eduskuntavaalien jälkeistä julkista keskustelua, jossa on väläytelty jopa indeksiin sidottujen sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia. Pienituloisten eläkeläisten haavoittuvaan asemaan on kiinnittänyt aiemmin huomiota myös YK:n ikäihmisten oikeuksien itsenäinen asiantuntija Claudia Mahler.

Liittovaltuusto katsoo, ettei pienituloisia ihmisiä tule ryhmitellä sen perusteella, mikä heidän pääasiallinen tulonlähteensä on. Päätöksenteko on arvovalinta. Suomessa on 2020-luvullakin oltava varaa siihen, että pienituloisista eläkeläisistä pidetään huolta.

20. marraskuuta 2023

Eläkeläisten ääntä kuultava eläkejärjestelmän uudistamisessa

Eläkeliiton liittovaltuusto esittää kannanotossaan huolensa siitä, että eläkeläisten ja lähitulevaisuudessa eläkkeelle jäävien ääntä ei kuulla hallituksen suunnitellessa eläkejärjestelmän uudistamista.

Liittovaltuusto huomauttaa, että yksikään puolue ei etukäteen ilmoittanut vaaliohjelmassaan aikovansa uudistaa eläkejärjestelmän. Hallitusohjelmaan kuitenkin kirjattiin 1,6 miljoonan suomalaisen pääasiallisen toimeentulon lähteen perusteiden uudistaminen. Äänestäjillä ei ole ollut mahdollisuutta muodostaa kantaa asiaan ennen vaaleissa äänestämistä. Eläkejärjestelmän uudistuksella ei siten ole kansalaisilta tullutta valtuutusta ja hyväksyntää.

Maan hallitus on kertonut suunnittelevansa eläkejärjestelmään uutta sääntöpohjaista vakauttajaa, joka suhdanteiden mukaan voisi jopa leikata maksussa olevien eläkkeiden indeksikorotuksia. Tämä heikentäisi toteutuessaan eläkeläisten toimeentulon ennakointia nykyisestään. Liittovaltuusto ei hyväksy maksussa olevien ja tulevien eläkkeiden leikkausta. Suomalaisten eläkeläisten leipä ei ole tänä päivänäkään leveä. Mediaanieläkkeen ollessa 1614 €/br/kk suomalaisten eläkkeet eivät ole suuria. Kolmasosan bruttoeläke on alle 1250 €/kk. Liittovaltuusto muistuttaa, että Suomessa on jo tällä hetkellä käytössä kaksi hyvin toimivaa vakauttajaa: työuran pidentäminen ja elinaikakerroin.

Työssä käyvä ihminen voi neuvotella palkkakehityksestään oman esimiehensä kanssa ja työntekijäosapuolet neuvottelevat työehtosopimuksiin palkankorotuksia. Sen sijaan eläkeläisten riittävän toimeentulon kehitys riippuu täysin poliittisten päättäjien tahdosta. Eläkejärjestelmän uudistamissuunnitelmissa tämä tahto punnitaan. Liittovaltuusto pitää välttämättömänä, että eläkeläisten ääntä kuullaan ja se otetaan huomioon uudistuksen valmistelussa ja päätöksenteossa.

Liittovaltuusto 2021–2024

Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys

Etelä-Häme Matti Koppanen Forssa

Erkki Eskelinen Forssa

Sinikka Suonpää Ypäjä

Inkeri Koskela Jokioinen Marjatta Vuori Hämeenlinna

Antti Leinikka Renko

Marja-Leena Mahlamäki Janakkala

Pertti Taala Urjala

Eino Toivanen Riihimäki

Etelä-Pohjanmaa Eeva Huhtala Alavus Lasse Anttila Alavus

Hilkka Anttila Alavus

Hilkka Kankaanpää Laihia Lasse Kalliomaa Laihia

Kaija Ylitalo Laihia

Tarja Katila Peräseinäjoki Martti Mylläri Peräseinäjoki

Aino-Maija Kuivinen Peräseinäjoki

Matti Kuusisaari Evijärvi Jukka Kuusela Evijärvi

Heino Kangastupa Evijärvi

Kalevi Kytövaara Kurikka Pirjo Latvala Kurikka

Ahti Leskinen Ähtäri

Ahti Latvala Kurikka

Kalle Katvala Ähtäri

Birgit Laukkonen Ähtäri

Pekka Mannila Jalasjärvi Tuulikki Männistö Jalasjärvi

Liisa Rantanen Jalasjärvi

Pirjo Puronvarsi Alahärmä Elsa Hakola Alahärmä

Aulis Ranta-Muotio Teuva

Terttu Ekola Alahärmä

Antti Kohtala Teuva

Pentti Tuomisto Teuva

Anna-Liisa Ruutiainen Maalahti Kaija Rajala Maalahti

Veikko Ruutiainen Maalahti

Etelä-Savo Arvo Levänen Jäppilä

Eeva-Liisa Luukkonen Puumala

Kaija Montin

Kalevi Kaasinen Pieksämäki

Heikki Karvinen Juva

Aija Himanen Mikkeli

Helena Kauppinen Ristiina

Pertunmaa Matti Kurki Kangasniemi

Risto Rantalainen Hirvensalmi

Helsinki Heljä Balmer Helsinki Matti Passinen Espoo

Ullamaija Tervalammi Itä-Helsinki

Itä-Savo Aune Kupiainen Punkaharju

Liisa Kämäräinen Rantasalmi

Leena Suhonen Rantasalmi

Kauko Rauhansalo Kerimäki Pertti Paunonen Sulkava

Pekka Kosonen Punkaharju

Kainuu Marjatta Immonen Kajaani

Terttu Karjalainen Paltamo

Teijo Moilanen Ruhtinansalmi

Aune Sallila Vaala

Aulikki Moisio Suomussalmi

Eila Kyllönen Kuhmo

Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys

Karjala Pekka Haimila Savitaipale Toivo Ruohonen Ruokolahti

Jussi Turkia Taipalsaari

Tuula Partanen Joutseno Juha Härkönen Parikkala

Arja Salakka Ruokolahti

Keski-Pohjanmaa Heikki Koivisto Kannus Oiva Kankaanpää Sievi

Ritva Lappi Lestijärvi

Terho Paavola Kaustinen Sisko Hautamäki Ullava

Helena Tiala Perho

Marjatta Tjäru Kokkola Harri Jylhä Kälviä

Kaarina Niemi Lohtaja

Keski-Suomi Tapani Kalenius Jyväskylä Matti Syrjälä Jyväskylä

Eila Salmela Muurame

Sirkka Kauppinen Kivijärvi Pertti Rautiainen Saarijärvi

Shaukat Anjam Pihtipudas

Simo Koskinen Uurainen Anna-Liisa Viitanen Keuruu

Esko Palonen Uurainen

Yrjö Määttä Jämsä Markku Kauppinen Toivakka

Esko Tanskanen Äänekoski

Kymenlaakso Kaija Halonen Miehikkälä Kaisu Venäläinen Vehkalahti

Marja Koskivirta Kotka

Ritva Koskivirta Kotka

Arja Hinkkanen Elimäki

Tarja Paavola Pyhtää

Rauno Tenhamo Anjalankoski Matti Laurén Valkeala

Aimo Rautiainen Kuusankoski

Lappi Raija Kivilahti Rovaniemi Pirkko Mäkelä Posio

Timo Wärme Ranua

Erkki Rytilahti Kemijärvi Hellevi Kangas Savukoski

Antero Miettinen Salla

Reeta Willing Keminmaa Kalervo Tiilikainen Pello

Auvo Rahtu Ylitornio

Pirkanmaa Anja Haajaranta Ylöjärvi Leila Koskinen Hämeenkyrö

Marja Saloniemi Pirkkala-Nokia

Sirkka Kinnari Vesilahti Maikki HämäläinenYlikahri Lempäälä

Jyrki Niittymaa Längelmäki

Raimo Pyhältö Sydänhäme Erkki Kolu Sydänhäme

Ritva Viitaniemi Ikaalinen

Pohjois-Karjala

Erkki Kinnunen Kitee

Marketta Karhu Tohmajärvi

Leena Valtonen Kesälahti

Pirkko Mutanen Viinijärvi Sinikka Lavikainen Lieksa

Erkki Buska Outokumpu

Irma Nuutinen Kiihtelysvaara Pirjo Hämäläinen Joensuu

Reijo Suihko Pyhäselkä

Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys

Pohjois-Pohjanmaa Paula Halonen Oulu

Kalevi Lämsä Oulu

Hannu Tarvas Oulu

Tapani Hautala Alavieska Heleena Kivioja Nivala

Taisto Löytynoja Ylivieska

Markku Ilola Reisjärvi Aira Korkatti Kärsämäki

Kaija Tuompo Pyhäjärvi

Markku Kestilä Pyhäjoki Veikko Kallio Oulainen

Kaija Sepponen Oulainen

Liisa Riekki Kuusamo Raili Loukkojärvi Ylikiiminki

Pekka Käsmä Taivalkoski

Paavo Tikkala Oulunsalo Raili Männikkö Muhos

Heikki Mattila Kempele

Pasi Törmä Temmes Tapio Junttila Liminka

Jukka Ingerttilä Pattijoki

Pohjois-Savo Leena Rytkönen Siilinjärvi Tuula Kauppinen Suonenjoki

Keijo Weman Siilinjärvi

Urpo Savolainen Leppävirta Juha Kilpeläinen Varkaus

Mirja Syrjänen Kuopio

Päijät-Häme

Tuulikki Tiihanoff Rautalampi

Henna Huhturi Kuopio

Jouko Räsänen Kaavi

Marja-Leena Koskimaa Heinola Kaija Koljonen Lahti

Olli Saarela Hartola

Sirkka Ruponen Sysmä

Keijo Alander Kärkölä

Jorma Ruotsalainen Nastola

Satakunta Markku Anttila Kiukainen Tuomo Reinikka Kokemäki

Pirkko Seppälä Kokemäki

Hilppa Harjunmaa Huittinen Raimo Välilä Vampula

Hilkka Välläri Punkalaidun

Leena Mäkelä Pomarkku Paavo Tornikoski Siikainen

Päivi Mäkinen Merikarvia

Matti Salmi Säkylä Pirjo Eloranta Köyliö

Kauko Rekola Eura

Tapio Sirkkilä Rauma Harri Mäkinen Eurajoki

Hanna Selkämö Rauma

Uusimaa Erkki Henriksson Nurmijärvi Pirkko Kvarnström Lohja

Lea Laurell Nummela

Matti Keskitalo Nummela Taisto Muhonen Pukkila

Irja Mäittälä Askola

Aila Parikka Vihti Kari Uittamo Sammatti

Keijo Vilander Orimattila

Maija-Liisa Pyykönen Järvenpää Pentti Kangas Jär venpää

Marja-Leena Väyrynen Tuusula

Piiri

Varsinais-Suomi Matti Antola Somero Pirjo Tuominen Marttila

Reima Eskola Vahto-Rusko

Leena Järvi Paimio

Pirjo Niittonen Perniö

Risto Sipilä Tarvasjoki

Allan Niemi Kaarina

Onerva Mannerjärvi Sauvo-Karuna

Helinä Aaltonen Raisio

Ahti Keinonen Särkisalo Riitta Koivisto Kiikala

Hilkka Lindgren Pöytyä

Antti Hakanen Kemiönsaari

Kauko Tervonen Loimaan Eloisat

Jaakko Mäkelä Karinainen

Taisto Lähteenmäki Nousiainen Alpo Wallin Laitila

Jarmo Mäntynen Raisio

Leena Oksanen Pertteli

Riitta-Liisa Valpola Pyhäranta

Ylä-Savo Pirjo Niskanen Kiuruvesi

Arja Lassila Mietoinen

Päivi Korvensyrjä Piikkiö

Sirpa Lehtola Masku

Jaakko Mäki Salo

Sirkka-Liisa Pirhonen Kisko

Terttu Kummila Mynämäki

Turkka Ristimäki Lemu-AskainenVelkua

Raili Heiskanen Vieremä

Maija Vainikainen Sonkajärvi

Olavi Putkonen Lapinlahti Erkki Heikkinen Varpaisjärvi

Ensio Kainulainen Iisalmi

Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys

Toimikunnat ja työryhmät 2023

EL-Sanomien toimitusneuvosto

Anssi Kemppi, puheenjohtaja

Maire Hämäläinen

Raimo Ikonen

Kyösti Jurvelin, pääkirjoitustoimittaja, Kauppalehti

Heikki Manninen

Pentti Manninen

Maritta Raudaskoski

Paula Takala

Vesa Toikka, esittelijä/sihteeri

Ikäpoliittinen asiantuntijaneuvosto

Timo Kietäväinen, puheenjohtaja

Raimo Ikonen

Sari Jokinen

Marja Jylhä

Seppo Kuparinen

Eero Lankia

Kristiina Siikala

Riitta Simoila

Anssi Kemppi

Irene Vuorisalo, asiantuntijasihteeri

Järjestötoimikunta

Pirjo-Palosaari-Penttilä, puheenjohtaja

Erkki Henriksson

Eija-Liisa Keskinen

Pia Mustonen, MSL-koulutussuunnittelija

Eija Paasovaara

Juhani Sihvonen

Alpo Wallin

Sointu Kallio, sihteeri

Kirsti Mustakallio, esittelijä

Annika Toivoniemi-Matsinen, esittelijä

Jäsenjärjestöavustusten ohjausryhmä

Kirsti Mustakallio, puheenjohtaja

Riitta Koivisto

Hannu Korhonen

Pekka Mäkinen

Sointu Kallio, esittelijä/sihteeri

Kilpailutyöryhmä

Ari Holopainen, metsästysammunta

Pentti Jolanki, mölkky

Osmo Kärkkäinen, hiihto

Kauko Rauhansalo, metsätaito

Matti Ravantti, pilkki ja rantaonginta

Annukka Ryhänen, keilailu, lentopallo ja tonkkumi

Asko Saksa, boccia

Ilmo Weide, suunnistus

Anelma Ylinen, golf

Kirsti Mustakallio

Outi Kokko-Ropponen, esittelijä/sihteeri

Liikuntatoimikunta

Pertti Tamminen, puheenjohtaja

Jorma Hyytiä

Marja Kinnunen, toiminnanjohtaja, TULE – Tuki- ja liikuntaelinliitto ry

Eeva-Liisa Luukkonen

Pauli Nokelainen

Kirsti Mustakallio

Outi Kokko-Ropponen, esittelijä/sihteeri

Taloustoimikunta

Marja Irjala, puheenjohtaja

Markku Haapasalmi

Jukka Hiltunen

Raimo Ikonen

Pekka Mikkola

Anssi Kemppi

Rita Hagström, sihteeri-esittelijä

Tanja Bergroth, sihteeri-esittelijä

Vaalitoimikunta

Raimo Ikonen, puheenjohtaja

alue 2: Tuula Partanen (varajäsen Rauno Tenhamo) alue 3: Urpo Savolainen (varajäsen Mirja Syrjänen) alue 7: Erkki Rytilahti (varajäsen Reeta Willig)

alue 8: Aune Kupiainen (varajäsen Kauko Rauhansalo) alue 10: Taisto Lähteenmäki (varajäsen Leena Oksanen)

Anssi Kemppi, sihteeri

Piirien puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat 2023

Etelä-Häme puheenjohtaja Seppo Kuparinen toiminnanjohtaja Saara Kiuru

Etelä-Pohjanmaa puheenjohtaja Eija-Liisa Keskinen toiminnanjohtaja Sirpa Jussila

Etelä-Savo puheenjohtaja Hannu Korhonen toiminnanjohtaja Juhani Sihvonen

Helsinki puheenjohtaja Ullamaija Tervalammi toiminnanjohtaja Cristina Köntti

Itä-Savo puheenjohtaja Pertti Paunonen toiminnanjohtaja Kirsti Eronen

Kainuu puheenjohtaja Eira Seppänen toiminnanjohtaja Terho Pelli

Karjala puheenjohtaja Pekka Haimila toiminnanjohtaja Juhani Sihvonen

Keski-Pohjanmaa puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä toiminnanjohtaja Taina Alanko

Keski-Suomi puheenjohtaja Jukka Hiltunen toiminnanjohtaja Sinikka Tyynelä (lopetti 4.2.2023)

Kymenlaakso puheenjohtaja Veijo Rantanen toiminnanjohtaja Päivi Suikkanen

Lappi puheenjohtaja Mirja Stålnacke toiminnanjohtaja Kirsi Lantto

Pirkanmaa puheenjohtaja Lilja Pohja toiminnanjohtaja Elina Paukkunen

Pohjois-Karjala puheenjohtaja Antti Lempinen toiminnanjohtaja Marja-Leena Räsänen

Pohjois-Pohjanmaa puheenjohtaja Sirkka-Liisa Mikkonen toiminnanjohtaja Henna Leskinen

Pohjois-Savo puheenjohtaja Jaakko Leskinen toiminnanjohtaja Kari Loponen

Päijät-Häme puheenjohtaja Veikko Ikonen toiminnanjohtaja Kristiina Ketomäki

Satakunta puheenjohtaja Heimo Hanhilahti toiminnanjohtaja Ulla Pelto-Piri

Uusimaa puheenjohtaja Matti Keskitalo toiminnanjohtaja Mirja Mesimäki

Varsinais-Suomi puheenjohtaja Tuula Ristimäki toiminnanjohtaja Sari Örling

Ylä-Savo puheenjohtaja Erkki Tuovinen toiminnanjohtaja Pekka Mäkinen

Eläkeliiton

Etelä-Häme

piirit ja yhdistykset jäsenmäärineen 31.12.2023

Akaa 152

Forssa 809

Hattula 169

Hauho 189

Hausjärvi 237

Humppila 179

Hämeenlinna 318

Janakkala 231

Jokioinen 261

Kalvola 321

Lammi 93

Loppi 283

Renko 202

Riihimäki 180

Tammela 375

Urjala 221

Valkeakoski 129

Ypäjä 244

Yhteensä (18) 4 593

Etelä-Pohjanmaa

Alahärmä 571

Alajärvi 1015

Alavus 788

Evijärvi 311

Ilmajoki 841

Isojoki 354

Isokyrö 645

Jalasjärvi 1050

Jurva 549

Karijoki-Kristiina 510

Kauhajoki 898

Kauhava 341

Kortesjärvi 339

Kuortane 387

Kurikka 644

Laihia 731

Lappajärvi 341

Lapua 1000

Lehtimäki 347

Maalahti 152

Nurmo 417

Peräseinäjoki 340

Seinäjoki 822

Soini 263

Teuva 411

Töysä 405

Vaasa 120

Vimpeli 379

Vähäkyrö 419

Ylihärmä 360

Ylistaro 426

Ähtäri 385

Yhteensä (32) 16 561

Etelä-Savo

Anttola 87

Haukivuori 301

Hirvensalmi 296

Joroinen 285

Juva 312

Jäppilä 208

Kangasniemi 453

Mikkeli 476

Mikkelin Seutu 549

Mäntyharju 327

Pertunmaa 253

Pieksämäki 372

Puumala 205

Ristiina 404

Virtasalmi 89

Yhteensä (15) 4 617

Helsinki Espoo 582

Helsinki 968

Itä-Helsinki 87

Yhteensä (3) 1 637

Itä-Savo

Enonkoski 162

Kerimäki 209

Lohilahti 118

Länsi-Savonlinna 193

Punkaharju 198

Rantasalmi 441

Savonlinna 62

Savonranta 104

Sulkava 262

Yhteensä (9) 1 750

Kainuu

Hyrynsalmi 70

Kajaani 859

Kuhmo 391

Paltamo 157

Puolanka 153

Ristijärvi 109

Ruhtinansalmi 119

Sotkamo 427

Suomussalmi 393

Vaala 210

Vuolijoki 238

Yhteensä (11) 3 127

Karjala

Joutseno 302

Lappeenranta 632

Lemi 259

Luumäki 556

Parikkala 175

Rautjärvi 160

Ruokolahti 189

Savitaipale 556

Simpele 170

Taipalsaari 80

Ylämaa 149

Yhteensä (11) 3 228

Keski-Pohjanmaa

Halsua 197

Himanka 284

Kannus 396

Kaustinen 555

Kokkola 716

Kälviä 235

Lestijärvi 86

Lohtaja 208

Perho 283

Pietarsaari 33

Sievi 276

Toholampi 172

Ullava 118

Veteli 445

Yhteensä (14) 4 004

Keski-Suomi

Haapamäki 399

Hankasalmi 231

Joutsa 374

Jyväskylä 963

Jämsä 202

Kannonkoski 77

Karstula 258

Keuruu 296

Kinnula 58

Kivijärvi 103

Konnevesi 118

Korpilahti 199

Kuhmoinen 170

Kyyjärvi 148

Laukaa 244

Lievestuore 102

Luhanka 86

Multia 115

Muurame 143

Petäjävesi 157

Pihtipudas 134

Saarijärvi 334

Toivakka 247

Uurainen 235

Viitasaari 218

Äänekoski 132

Yhteensä (26) 5 742

Kymenlaakso

Anjalankoski 264

Elimäki 533

Jaala 239

Kotka 100

Kouvola 748

Kuusankoski 538

Miehikkälä 386

Pyhtää 29

Valkeala 447

Vehkalahti 505

Virolahti 374

Yhteensä (11) 4 163

Lappi

Enontekiö 117

Inari 142

Kemijärvi 276

Kemi 42

Keminmaa 451

Kittilä 110

Kolari ja järvikylät 133

Pelkosenniemi 177

Pello 153

Posio 390

Ranua 276

Rovaniemi 901

Salla 216

Savukoski 105

Simo 206

Sodankylä 328

Tervola 209 Tornio 118

Ylitornio 241

Ylä-Kemijoki 87

Yhteensä (20) 4 678

Pirkanmaa

Hämeenkyrö 421

Ikaalinen 596

Kangasala 473

Kuoreveden 145

Lempäälä 205

Längelmäki 202

Orivesi 313

Pirkkala-Nokia 95

Ruovesi 217

Sydänhäme 542

Tampere 580

Vesilahti 166

Vilppula 65

Virrat 250

Ylöjärvi 202

Yhteensä (15) 4 472

Pohjois-Karjala

Eno 114

Heinävesi 359

Ilomantsi 165

Joensuu 860

Juuka 211

Kesälahti 304

Kiihtelysvaara 91

Kitee 452

Kontiolahti 121

Liperi 214

Nurmes 183

Outokumpu 249

Pielisen Pirteät

(Lieksa) 170

Polvijärvi 377

Pyhäselkä 102

Rääkkylä 167

Tohmajärvi 241

Valtimo 92

Viinijärvi 143

Värtsilä 61

Yhteensä (20) 4 676

Pohjois-Pohjanmaa

Alavieska 365

Haapavesi 393

Hailuoto 106

Haukipudas 283

Ii 160

Kalajoki 413

Kempele 355

Kestilä 132

Kiiminki 372

Kuivaniemi 129

Kuusamo 483

Kärsämäki 238

Liminka 212

Lumijoki 111

Merijärvi 115

Muhos 181

Nivala 659

Oulainen 571

Oulu 1201

Oulunsalo 284

Paavola 166

Pattijoki 230

Pudasjärvi 351

Pulkkila 102

Pyhäjoki 329

Pyhäjärvi 616

Pyhäntä 201

Raahe 346

Rantsila 91

Reisjärvi 164

Ruukki 186

Siikajoki 63

Taivalkoski 307

Temmes 99

Tyrnävä 100

Utajärvi 93

Vihanti 168

Yli-Ii 135

Ylikiiminki 190

Ylivieska 615

Yhteensä (40) 11 315

Pohjois-Savo

Juankoski 70

Kaavi 247

Karttula 197

Keitele 224

Kuopio 336

Leppävirta 383

Maaninka 157

Mustinlahti 54

Muuruvesi 144

Nilsiä 308

Pielavesi 238

Rautalampi 257

Riistavesi 56

Siilinjärvi 262

Suonenjoki 152

Säyneinen 85

Tervo 191

Tuusniemi 137

Varkaus 89

Vehmersalmi 47

Vesanto 230

Yhteensä (21) 3 879

Päijät-Häme

Asikkala 188

Hartola 264

Heinola 123

Hollola 97

Hämeenkoski 44

Iitti 422

Kärkölä 70

Lahti 377

Nastola 80

Orimattila 414

Padasjoki 218

Sysmä 242

Yhteensä (12) 2 539

Satakunta

Eura 205

Eurajoki 444

Harjavalta 65

Honkajoki 216

Huittinen 204

Jämijärvi 165

Kankaanpää 365

Karvia 358

Kihniö 211

Kiikoinen 238

Kiukainen 142

Kokemäki 187

Kullaa 182

Köyliö 390

Lappi TL 305

Lavia 240

Merikarvia 137

Mouhijärvi 335

Nakkila 126

Noormarkku 343

Parkano 210

Pomarkku 121

Pori 257

Punkalaidun 612

Rauma 369

Siikainen 159

Suodenniemi 249

Säkylä 351

Ulvila 96

Vammala 396

Vampula 193

Äetsä 93

Yhteensä (32) 7 964

Uusimaa

Artjärvi 125

Askola 491

Hyvinkää 557

Järvenpää 336

Karjalohja 120

Karkkila 150

Kerava 139

Kirkkonummi 212

Lohja 460

Mäntsälä 428

Nummela 233

Nummi 240

Nurmijärvi 585

Pornainen 205

Porvoon seutu 228

Pukkila 131

Pusula 144

Sammatti 178

Seutula 151

Tuusula 160

Vantaa 350

Vihti 551

Yhteensä (22) 6 174

Varsinais-Suomi

Alastaro 237

Aura 285

Halikko 332

Kaarina 248

Kalanti 939

Karinainen 241

Kemiönsaari 125

Kiikala 291

Kisko 132

Koski TL 341

Kustavi 216

Kuusjoki 147

Laitila 626

Lemu-Askainen-

Velkua 260

Lieto 596

Loimaan Eloisat 527

Loimaan kaup. 228

Marttila 312

Masku 573

Mellilä 99

Mietoinen 101

Mynämäki 298

Naantali 450

Nousiainen 422

Oripää 133

Paimio 447

Parainen 312

Perniö 428

Pertteli 385

Piikkiö 136

Pyhäranta 223

Pöytyä 616

Raisio 461

Rymättylä 359

Salo 559

Sauvo-Karuna 342

Somero 1 034

Suomusjärvi 186

Särkisalo 185

Taivassalo 371

Tarvasjoki 237

Turku 865

Vahto-Rusko 361

Vehmaa 221

Yläne 265

Yhteensä (45) 16 152

Ylä-Savo

Iisalmi 905

Kiuruvesi 425

Lapinlahti 344

Rautavaara 78

Sonkajärvi 283

Sukeva 116

Varpaisjärvi 260

Vieremä 212

Yhteensä (8) 2 623

Kaikki yhteensä 20 piiriä

385 yhdistystä 113894 jäsentä

Hyvän vanhenemisen tukisäätiö

Toimintakertomus vuodelta 2023

Hyvän vanhenemisen tukisäätiön tarkoituksena on tukea ja ylläpitää ikääntyvien ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukemalla taloudellisesti säätiön tavotteita edistävää toimintaa myöntämällä apurahoja ja palkintoja.

Toiminta

Vuosi 2023 oli säätiön 31. toimintavuosi.

Toiminnassa keskityttiin koira-avusteisen toiminnan käynnistyksen avustamiseen.

Lahjoitukset

Eläkeliiton Pohjois-Karjalan piiri 1000 €. Historiikin tekoon.

Hallinto

Hallitukseen ovat toimintavuoden aikana kuuluneet

Hannu Rämö, puheenjohtaja

Terttu Hintikka, varapuheenjohtaja

Elvi Hakkarainen

Heikki Haapakoski

Heimo Hanhilahti

Anssi Kemppi

Hallitus piti toimintakauden aikana kolme kokousta.

Hallituksen jäsenille ei ole maksettu kokouspalkkioita.

Säätiön 30-vuotisjuhlia vietettiin Lehmirannan lomakeskuksessa 15. toukokuuta.

Läsnä oli kaikkiaan noin 100 henkeä, jotka edustivat Eläkeliiton piirijärjestöjä maan eri puolilta.

Säätiön asiamiehenä toimi Timo Vähäkoski.

Lähipiirille maksetut korvaukset 1005, 59 € vastaavat tavanomaisia korvauksia.

Hallitus

Hyvän vanhenemisen tukisäätiö juhli 30 vuotta toukokuussa. Kakkua leikkaamassa tukisäätiön puheenjohtaja Hannu Rämö.

Tilintarkastuskertomus

Eläkeliiton vilkas vuosi piti sisällään mm. Suuren eläkekeskustelun ja frisbeegolfin mestaruuskisat. Ehkä tärkeintä oli kuitenkin ihmisten kohtaaminen pienemmissä ja suuremmissa tapahtumissa.

Kohti ikäystävällistä Suomea