Eläkeliiton vuosikirja 2023

Vuosikirja 2023 Eläkeliiton, Eläkeliiton piirien ja Eläkeliiton yhdistysten toiminnasta

Eläkeliitto ry:n järjestötoiminta pähkinänkuoressa 2023

31.12.2023 113894 71079 42806 9

jäsentä naista miestä sukupuoli ei tiedossa

385 20

yhdistystä piiriä

11837 4022

yhdistyksen toiminnasta vastaavaa vapaaehtoistoimintaan osallistunutta

1364 liikuntaryhmää 328800 osallistumiskertaa yhdistysten liikuntatapahtumiin 1056 42701

juhlaa osallistumiskertaa juhliin

1813 66903

matkaa osallistumiskertaa matkoille

Tiedot on saatu Eljas-jäsenrekisteristä ja yhdistysten palauttamista toimintatilastolomakkeista.

Raimo Ikonen teki valtakunnallista vaikuttamista paitsi Eläkeliiton puheenjohtajana myös EETUn puheenjohtajana.

Kohti ikäystävällistä Suomea

2023

Vuosikirja 2023 Eläkeliiton, Eläkeliiton piirien ja Eläkeliiton yhdistysten toiminnasta

Eläkeliiton vuosikirja

1

Sisällysluettelo 1 Toiminnanjohtajan katsaus ..................................................................................................... 3 2 Hallinto ja luottamuselimet ..................................................................................................... 4 2.1 Liittovaltuusto .................................................................................................................. 4 2.2 Liittohallitus ..................................................................................................................... 4 3 Valtakunnallinen vaikuttaminen ............................................................................................. 5 4 Viestintä ................................................................................................................................... 6 5 Alueellisen ja paikallisen toiminnan tuki ................................................................................ 7 5.1 Piirien ja yhdistysten hallinnon tuki ............................................................................... 7 5.2 Yhdistystoimintaa tukeva koulutus................................................................................. 7 5.3 Yhdistyskehittämistoiminta ............................................................................................ 8 5.4 Jäsenjärjestöavustus . ....................................................................................................... 8 5.5 Yhdistystoiminnan kehittäminen kasvukeskuksissa ...................................................... 8 6 Liikuntatoiminta ....................................................................................................................... 9 7 Murtumatta mukana -toiminta ............................................................................................... 10 8 Miestoiminta ............................................................................................................................. 10 9 Sopeutumista tukeva toiminta ................................................................................................. 11 10 Vapaaehtoistoiminta ................................................................................................................. 12 11 TunneMusiikki-toiminta .......................................................................................................... 13 12 Kehittämishankkeet .................................................................................................................. 14 12.1 Hyvinvointia ikääntyneille .............................................................................................. 14 12.2 Yhtä köyttä vetämässä ..................................................................................................... 15 13 Verkostot ja jäsenyydet ............................................................................................................. 16 14 Lomatoiminta ........................................................................................................................... 17 14.1 Liiketaloudelliset tavoitteet ............................................................................................. 17 14.2 Strategiset tavoitteet ja kehittämiskohteet ..................................................................... 18 15 Talous ja henkilöstö .................................................................................................................. 19 15.1 Henkilöstö ........................................................................................................................ 19 15.2 Järjestötalous .................................................................................................................... 20

2023

Liitteet ............................................................................................................................................ 25 1 Liittovaltuuston kannanotot 2023 ...................................................................................... 26 2 Liittovaltuusto 2021–2024 ................................................................................................. 28 3 Toimikunnat ja työryhmät 2023 ......................................................................................... 32 4 Piirien puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat 2023 ............................................................ 33 5 Eläkeliiton piirit ja yhdistykset jäsenmäärineen 31.12.2023 ............................................. 34 6 Ranstakka Oy ...................................................................................................................... 36 7 Hyvän vanhenemisen tukisäätiö ........................................................................................ 40

Eläkeliiton vuosikirja

2

Julkaisija: Eläkeliitto ry Ulkoasu ja taitto: T:mi Kati Rosenberg Kansikuva: Eläkeliiton tanssimestaruuksista kisattiin ensi kerran Lehmirannassa syyskuussa.

Takakansi: Karaokemestaruudet ratkottiin Mikkelissä lokakuussa. Finaalissa lauloivat mm. Eija Kettunen ja Jaana Lammi.

ISSN 1795-8679 ISBN 978-952-5950-81-6

1 Toiminnanjohtajan katsaus

Eläkeläisten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämisessä jouduimme puolustuskannalle, kun eduskuntavaalien jälkeen työnsä aloittanut maan uusi hallitus laati oman ohjelmansa tiukassa taloustilanteessa.

Sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset kuten lääkkeiden arvonlisäverokannan nosto sekä eläkkeensaajan

asumistuen indeksijäädytys iskevät eläkeläisten toimeentuloon. Hallitus aloitti myös eläkeuudistuksen valmistelun. Eläkeliiton viesti päätöksentekijöillemme oli tiukka: eläkkeitä ja niitä vuosittain tarkistavia indeksejä ei tule leikata eikä jäädyttää.

Liiton taloudellinen tulos oli tappiollinen. Kuluttajakäyttäytymisen muutos pandemian jälkeen heijastui liiton oman lomakeskuksen, Lehmirannan, toimintaan ja talouteen. Lomakeskuksen palvelut ovat osa järjestömme sääntömääräistä toimintaa, jota tarvitaan myös jatkossa. Meidän on oltava kuitenkin valmiita lomasisältöjen jatkuvaan kehittämiseen, jotta voimme taata eläkeläisille mahdollisuuden monipuoliseen ja kohtuuhintaiseen virkistykseen ja lomaan.

Taloudelliseen tulokseen vaikutti myös tietoinen päätöksemme lisätä resursseja vapaaehtoisten liikunnan vertaisohjaajien koulutukseen. Pidimme tärkeänä, että eläkeläisten fyysiseen hyvinvointiin panostetaan covid-pandemian jälkeen.

Kiitän liiton henkilöstöä, luottamushenkilöitä jäsenyhteisöjen edustajia sekä sidosryhmiämme panoksestanne Eläkeliiton päämäärien hyväksi.

Eläkeliittoa ja sen työtä eläkeläisten etujen ja oikeuksien edistämisessä tarvitaan. Niin tänään kuin tulevaisuudessa.

Anssi Kemppi toiminnanjohtaja

2023

Eläkeliiton 54. toimintavuosi oli jälleen tapahtumia ja toimintaa täynnä. Voidaan todeta, että liitto on lunastanut paikkansa eläkeläisten valtakunnallisena yhteisönä. Tästä kertoo myös jäsenmäärämme, joka lähti viime vuonna uuteen nousuun covidpandemian aikaisen notkahduksen jälkeen. Liiton jäsenyhdistyksissä uusia jäseniä rekrytoitiin aktiivisesti. Myös liitto panosti digitaalisen markkinointikampanjan muodossa jäsenhankintaan tuloksellisesti. Vuoden lopussa jäsenmäärämme oli 600 jäsentä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Eläkeliiton vuosikirja

3

Liittovaltuustolla oli kevätkokous toukokuussa ja syyskokous marraskuussa.

Eläkeliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Jukka Hiltunen toimi liittohallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana.

2023

2 Hallinto ja luottamuselimet

Eläkeliiton vuosikirja

4

2.1 Liittovaltuusto

2.2 Liittohallitus

Liittovaltuuston kevätkokous pidettiin 16. toukokuuta 2023 liiton omassa lomakeskuksessa Lehmirannassa. Yhteensä kevätkokoukseen osallistui 68 valtuutettua. Kevätkokouksen yhteydessä järjestettiin liittovaltuuston seminaari, jossa käsiteltiin liiton toiminnallisten tavoitteiden toteutumista edellisenä vuonna sekä juhlittiin Hyvän vanhenemisen tukisäätiön 30-vuotista taivalta miniseminaarin merkeissä. Seminaarin juhlaluennon piti geriatrian emeritusprofessori Timo Strandberg.

Eläkeliiton ja liittohallituksen puheenjohtajana toimi HTT Raimo Ikonen. Liiton 1. varapuheenjohtajana toimi Jukka Hiltunen ja 2. varapuheenjohtajana Maire Hämäläinen.

Syyskokous pidettiin 29. marraskuuta 2023 66 virallisen kokousedustajan voimin. Kokouksen yhteydessä järjestettiin liittovaltuuston seminaari, jossa käsiteltiin suomalaisen työeläkejärjestelmän uudistamissuunnitelmia. Aiheesta alustivat työeläkevakuuttajat TELAn yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen ja ekonomisti Mikko Mäkinen. Seminaarissa valtuutetut keskustelivat myös liittohallituksen valmistelemasta vuoden 2024 toimintasuunnitelmasta alustusten pohjalta.

Liittohallituksen muut jäsenet olivat Helena Hamari, Matti Keskitalo, Maija Pitkänen, Pekka Haimila, Juhani Tynjälä, Eira Seppänen, Heimo Hanhilahti ja Anna-Liisa Ruutiainen. Liittohallituksen kokouksiin osallistuivat myös liittovaltuuston puheenjohtaja Arvo Levänen ja varapuheenjohtaja Aila Parikka.

Liittohallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Kokouksissa merkittiin yhteensä 117 pykälää.

3 Valtakunnallinen vaikuttaminen

Edistetään ikääntyneiden monimuotoista ja itsenäisyyttä tukevia asumisen ratkaisuja ja näitä ratkaisuja tukevia palveluja. Eläkeläisille on oltava toimivat lähipalvelut yhdenvertaisesti ympäri maan. Eläkeläiset ovat merkittävä kuluttaja- ja veronmaksaryhmä.

Hyödynnetään tutkittua tietoa vaikuttamistyössä.

Parannetaan pienellä työ- ja/tai kansaneläkkeellä elävien taloudellista asemaa.

Toimet 2023 Eduskuntavaali- ja hallitusohjelmateemalla ”Maailman parhaiten voivat varttuneet” tavoiteltiin, että ehdolle asettuneet ja valitut kansansanedustajat sitoutuvat turvaamaan riittävän toimeentulon jokaiselle eläkeläiselle, lakkauttamaan ikäsyrjinnän ja säilyttämään perinteiset asiointikanavat digitaalisten rinnalla. Lähetettiin hallitusohjelmaneuvottelijoille tavoitteiden lisäksi Eläkeliiton aloitteesta laaditun SOSTE ry:n VAHVA-verkostossa vetoomuksen, jotta julkisen talouden säästöjä ei sälytetä ikääntyneiden kansalaisten kannettavaksi.

Eläkeliitto toimi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtajana. Järjestettiin eduskuntapuolueille vaalikeskustelu ja hyvinvointialueiden päättäjille viisi alueellista tapahtumaa. Organisoitiin ministereille jätetyn vetoomuksen ikääntyneiden oikeuksien edistämiseksi maailmanlaajuisesti.

Edistettiin ikääntyneiden asumisolosuhteita raportoimalla ikääntyneiden kotihoidon puutteita koskevan kyselyn (n = 1675) tulokset kansanedustajille.

Kehitettiin Hippa-Remote-hankkeen ohjausryhmässä asumisen ikäystävällistä käyttäjäteknologiaa ja oltiin SOTU-komitean asumisen jaoston asiantuntijaryhmän jäsen.

Varauduttiin ennalta eläkejärjestelmän uudistamista koskevaan työhön järjestämällä kolmikannalle Suuri eläkekeskustelu.

Turvattiin ikääntyneiden palvelujen saavutettavuutta ja liikkumisen vapautta neuvottelemalla VR:n kanssa lipunmyynnin säilyttämiseksi perinteisissä asiointikanavissa. Pidettiin lipunmyyntisovelluksen käyttäjätestaus yhdessä VR:n kanssa. Osallistuttiin Liikenne- ja viestintäministeriön liikenteen esteettömyystyöryhmän kuulemistilaisuuteen. Tehtiin Kuluttajaliiton kanssa yhteinen ulostulo perinteisen matkalipunmyynnin säilyttämiseksi.

Selvitettiin kyselyin eläkeläisten toimeentuloa elinkustannusten hintatason noustua voimakkaasti (n = 5760) sekä sitä, miten eläkkeiden verotuksen kiristäminen vaikuttaisi eläkeläisten toimeentuloon (n = 7364). Raportoitiin vastaukset jokaiselle kansanedustajalle. Viestittiin tulokset mediatiedotteilla sekä Eläkeliiton omissa kanavissa.

Hyvinvointialueilla päätettäviin asioihin vaikutettiin tukemalla piirien vaikuttamistoimintaa. Jatkettiin piirien vaikuttajavastaavien koulutusta. Järjestettiin valtakunnallinen koulutus hyvinvointialueiden ja kuntien vanhusneuvostoille.

Mittarit, tulokset, arviointi EETU ry Eduskuntavaalikeskustelussa oli 61 osallistujaa.

EETU ry:n Eläkeliiton järjestämässä VarsinaisSuomen hyvinvointialueen eläkeläisparlamentissa oli 39 osallistujaa.

Suuri eläkekeskustelu Läsnä oli 85 eläkeikäistä. Striimiä seurattiin 150 koneelta. YouTube-tallenteella 404 katselukertaa 31. joulukuuta 2023 mennessä. Läsnäolijoista 87 % vastasi Likert-asteikolla, että tapahtuma oli aikani arvoinen.

Kansanedustajat Eläkeläiskentän ääni -kirjeitä 4 kpl. Kiittävien määrä nousi edellisestä vuodesta 3 % ja johti ensimmäisen kansanedustajan tapaamiseen.

Mediatiedotteita annettiin 10 kpl. Vanhusasiamiehen julkaisuja oli 36 kpl muissa kuin Eläkeliiton omissa kanavissa. Lausuntoja annettiin 15 kappaletta. Verkostoja oli 15 kpl ja Vaikuttajavastaavien koulutuksia 5 kpl, niissä oli 90 osallistujaa. 80 % suosittelisi koulutusta muille. 90 % aikoo hyödyntää oppimaansa käytännössä. Valtakunnallista vanhusneuvostokoulutusta (verkossa) seurasi suorana 81 vanhusneuvostoa. YouTubessa 78 katselukertaa.

Arviointia Annettujen lausuntojen lukumäärä ja vanhusasiamiehen medianäkyvyys olivat edellisvuotta suuremmat. Tärkein tulos on, että hallitus ei leikannut verorahoitteisten eläkkeiden eikä työeläkkeiden indeksikorotuksia eikä jäädyttänyt niitä eikä kiristänyt eläkkeiden verotusta, vaikka painetta tähän oli.

Myöskään eläkkeensaajan asumistuen normeja ja asumismenojen enimmäismääriä ei alenneta. Eläkettä saavan hoitotuen indeksikorotuksia ei leikattu.

2023

Eläkeliiton strategiset tavoitteet

Eläkeliiton vuosikirja

5

4 Viestintä Tavoitteet

Tulokset ja mittarit

Strateginen tavoite Uusien eläkeläissukupolvien tavoittaminen

Elakeliitto.fi-verkkosivut Eläkeliiton sivuston kävijämäärä nousi liki 26 % edellisvuoteen verrattuna. Ajankohtaisia julkaisuja julkaistiin vuoden aikana 83 kappaletta (vuonna 2022 97 kpl).

Tavoitetta tukeva keino Sähköisiä viestintäkanavia hyödyntäen yli 60-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa toteutettava markkinointiviestintä.

Eläkeliiton viestinnän tavoitteena on tukea viestintästrategian mukaisia tavoitteita, viestiä liitosta aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttavana asiantuntijana. Lisäksi liiton viestintä kertoo monipuolisesta toiminnasta ja tukee strategisen tavoitteen, ikäystävällisen Suomen toteutumista.

Toiminta Jatkettiin menestyksekästä Eläkeliiton jäsenhankintakampanjaa somekanavissa yhteistyössä Rookie Communications -yrityksen kanssa.

Menestyksekäs Facebook-kampanja tuotti liki 3,3 miljoonaa mainosnäyttökertaa, tavoitti yli 430000 henkilöä ja toi Eläkeliitolle liki 1500 uutta jäsentä. Lisäksi keskityttiin vaikuttamisteemoihin sekä medianäkyvyyden parantamiseen. Tapahtumaviestinnän osalta Eläkeliitto osallistui heinäkuussa Okra-maatalousmessuille. Verkkosivujen kävijämäärä jatkoi kasvuaan ja nousi lähes 26 %, mitä ainakin osittain selittää Eläkeliiton jäsenhankintakampanjan suosio. Myös sosiaalisen median seuraajamäärät erityisesti pääkanava Facebookin osalta jatkoivat kasvuaan.

Sosiaalinen media Eläkeliiton Facebook-sivun seuraajamäärä kasvoi 22 % edellisvuoteen verrattuna (5162 seuraajaa vs. 4 215 seuraajaa). Myös X- (entinen Twitter) ja Instagram-tilien seuraajamäärät kasvoivat maltillisesti.

Ulkoiset mediaosumat Mediaosumien kokonaismäärä oli 878 osumaa, mikä oli n. 12 % edellisvuotta vähemmän.

EL-Sanomat Mediatum Oy teki lukijatutkimuksen, joka kertoi, että EL-Sanomien merkitys lukijoille on kasvanut.

Kiinnostuskeskeinen lukutapa on hieman lisääntynyt neljässä vuodessa eli edellisestä lukijatutkimuksesta. Ulkoasu sai aiempaa paremmat arviot. Lehteä pidettiin selkeänä ja asiantuntevana.

Lukijatutkimuksessa saatuja arvioita ja toiveita hyödynnettiin loppuvuoden numeroiden suunnittelussa. Myös muita toimitukseen tulleita palautteita huomioitiin. Asiantuntevaa palautetta lehdestä saatiin myös toimitusneuvostolta, joka kokoontui kolme kertaa ja käsitteli paitsi vuoden aikana ilmestyneitä numeroita myös lukijatutkimusta. EL-Sanomat meni kaikkiin Eläkeliiton jäsentalouksiin.

Painosmäärä oli keskimäärin 90600.

Ekstra

2023

Verkossa olevaa Ekstraa päivitettiin alkuvuonna ja loppukesällä. Ekstran päivitykset teki Taiqa Digital Oy, joka on Ekstran rakentanut.

Eläkeliiton vuosikirja

6

Vuosikirja Eläkeliiton, piirien ja yhdistysten vuoden 2022 toimintaa kuvaava Vuosikirja julkaistiin issuu. comissa.

Eläkeliitto oli heinäkuussa osastollaan mukana Okra-maatalousnäyttelyssä Oripäässä.

Eläkeliiton Karjalohjan yhdistyksessä, joka oli mukana Eläkeliiton Uutta virtaa yhdistystoimintaan -projektissa, tehtiin juhannuksen alla vastoja myytäväksi.

5 Alueellisen ja paikallisen toiminnan tuki

Tavoitteet Alueellisen ja paikallisen toiminnan tuen tavoitteena on tukea piirejä ja sitä kautta yhdistyksiä. Strategisena tavoitteena on uusien eläkeläissukupolvien tavoittaminen. Ydinprosessi on osaamisen vahvistaminen koulutusten avulla.

Toiminta Järjestettiin viisi koulutuspäivää sekä piirien puheenettä toiminnanjohtajille. Edellisten lisäksi piirien toiminnanjohtajille järjestettiin kaksi koulutuspäivää. Koulutusten aihealueina olivat: • piirien toimintasuunnitelman rakenteen tekeminen • vaikuttaminen • kehittyvä piiri • piirin talouden seuranta: miten ja miksi • toimintaympäristö muuttuu • mihin Eläkeliiton ja piirien pitää keskittyä 2024–30 • Leader-hankkeet ja niiden mahdollisuudet • yhdistyspilottitoiminnan tulosten esittely ja johtopäätökset.

Lisäksi piirien puheen- ja toiminnanjohtajat osallistuivat Eläkeliiton toimintaohjelman 2024–30 työskentelyyn.

Mittarit, tulokset ja arviointi Piirien puheen- ja toiminnanjohtajat kokivat koulutukset merkityksellisenä oman osaamisensa lisäämisenä sekä erityisesti tärkeinä kohtaamisen ja vertaistuen jakamisen paikkoina. Piirien puheenja toiminnanjohtajat osallistuivat 95 prosenttisesti koulutuksiin. Koulutukset järjestettiin hybridinä.

Piirien puheenjohtajien Teams-kohtaamisten (3) osallistumiskertoja oli yhteensä 38. Eläkeliiton piirien järjestöpäiviä oli 16, osallistujia noin 1500.

Sovitteluapua annettiin yhdelle yhdistykselle, yhdistyksessä käytiin kolme kertaa, aiheina yhdistyksen hallituksen tehtävät ja vastuut ja ilmapiirin tärkeys ja sen vaaliminen.

5.2 Yhdistystoimintaa tukeva koulutus Tavoite Osaamisen lisääminen koulutuksen keinoin Toiminta Vuonna 2023 järjestettiin koulutuksia piirien yhdistysten uusille hallitusten jäsenille sekä verkossa että paikan päällä, lisäksi koulutettiin yhdistysten jäsenreksiterinhoitajia.

Mittarit, tulokset ja arviointi

Piirien puheenjohtajille järjestettiin vertaistuellisia Teams-kohtaamisia. Keskusteluja fasilitoi keskustoimiston työntekijä.

Keskustoimiston työntekijä osallistui piirien järjestämille järjestöpäiville joko paikan päällä tai Teamsyhteydellä. Eläkeliiton aiheet olivat: liittokokous 2024 ja siihen valmistautuminen, vaikuttaminen, yhdistysten hallitusten jäsenille tehdyn ilmapiirikyselyn tulosten esittely.

Tammikuussa järjestettiin kolme webinaaria, jotka tallennettiin. Webinaarien aiheina olivat: yhdistyksen hallituksen järjestäytymiskokous ja pelisäännöt, hallituksen jäsenen vastuut ja roolit, hallitustyöskentelyn yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Webinaareja kuunteli 257 henkilöä ja tallenteita on katsottu 283 kertaa.

2023

5.1 Piirien ja yhdistysten hallinnon tuki

Eläkeliiton vuosikirja

7

Yhdistysten hallitusten jäsenille järjestettiin neljä koulutusta verkossa, osallistujia oli 355. Läsnäkoulutuksia oli seitsemän, osallistujia 274.

Yhdistysten puheenjohtajille järjestettiin neljä Teams-tapaamista aiheina puheenjohtajan ilot ja surut. Teams-keskusteluihin osallistui 55 puheenjohtajaa 43 yhdistyksestä.

Yhdistysten puheenjohtajat kokivat, että he saivat Teams-tapaamisista vahvistusta ja vertaistukea omaan toimintaansa, saivat uusia toimintaideoita ja ratkaisumalleja oman yhdistyksensä toiminnan johtamiseen.

Keskustoimiston työntekijät pitivät yhdeksän yhdistyksen (Evijärvi, Karjalohja, Kiuruvesi, Laukaa, Loimaan Eloisat, Länsi Savonlinna, Nivala, Orivesi ja Puumala) hallitukselle noin kuusi kehittämispäivää.

Kehittämispäivien aikana yhdistyksen hallitus tarkisteli oman yhdistyksensä toimintaa ja valitsi yhdistyksen kehittämiskohteet. Valituista kehittämiskohteista tehtiin suunnitelma. Osallistumiskertoja oli noin 600.

Elokuussa lähetettiin yhdistysten hallitusten jäsenille ilmapiirikysely, johon vastasi 809 hallituksen jäsentä. Kyselystä ilmeni, että yhdistysten hallitusten jäsenten perehdyttäminen on riittämätöntä.

Kaikille avoimia webinaareja järjestettiin yksi: Facebookin ABC. Osallistujia oli 15.

5.3 Yhdistyskehittämistoiminta Tavoite Tavoitteena toimintavuodelle oli, että jokaisessa piirissä on yhdistyskehittäjiä ja kehittämistoimintaa, ja kaikilla piirien yhdistyksillä on mahdollisuus osallistua ideapäiviin.

Toiminta

2023

Eläkeliitto koulutti yhdessä Maaseudun Sivistysliiton kanssa piirin valitsemat yhdistyskehittäjät, jotka vuosittain järjestävät ideapäiviä piirin yhdistyksille.

Eläkeliiton vuosikirja

8

Mittarit, tulokset ja arviointi Yhdistyskehittäjien seminaari toteutettiin yhdessä Maaseudun Sivistysliiton kanssa syyskuussa Lehmirannassa. Päiviin osallistui 36 yhdistyskehittäjää, joista 14 oli uusia. Vain yhdestä piiristä (Kymenlaakson piiri) puuttui yhdistyskehittäjä. Yhdistyskehittäjiä oli kaikkiaan 55. Yhdistyskehittäjät järjestivät

29 ideapäivää, joihin osallistui 661 paikallisyhdistysten vastuuhenkilöä. Ideapäiviä järjestettiin kahdeksan piirin alueella. Ideapäivien osallistujat arvioivat Ideapäivän hyödyllisyyden omalle yhdistykselle (3,9/5). Vuonna 2023 järjestettiin yhdistyskehittäjille yksi koulutus ja yksi verkkotapaaminen. Tavoitteena oli neljä tapaamista. Tästä tavoitteesta jäätiin alueellisen ja paikallisen tuen henkilökunnan resurssipulan vuoksi.

5.4 Jäsenjärjestöavustus Tavoite Jäsenjärjestöavustusten myöntökriteereissä painotettiin yhdistysten elinvoiman vahvistamista ja tulevaisuussuuntautuneisuutta. Yhdistyksiä kannustettiin kehittämään toimintaa pitkäjännitteisesti, joka houkuttelee uusia mukaan toimintaan.

Toiminta Jäsenjärjestöavustushakemuksia tuli 129 kappaletta.

Avusta myönnettiin 110 yhdistykselle ja yhdeksälle piirille.

Mittarit, tulokset ja arviointi Avustusta saaneista 62 yhdistyksen jäsenmäärä nousi vuodesta 2022. Vastaavasti avustusta saaneiden piirien jäsenmäärä nousi viidessä piirissä.

5.5 Yhdistystoiminnan kehittäminen kasvukeskuksissa Tavoitteet Tavoitteena oli lisätä kaupunkiyhdistysten keskinäistä osaamisvaihtoa, jakaa vertaistukea toisilta oppien ja vahvistaa kaupunkiyhdistysten näkyvyyttä ja toimintaedellytyksiä.

Toiminta Helsingin, Tampereen ja Turun yhdistysten hallituksille järjestettiin kolme koulutusta: yksi Helsingissä, yksi Tampereella ja yksi Turussa. Koulutuskokonaisuuksien aiheet olivat: kivijalka kuntoon, menneisyyspuheesta tulevaisuuspuheeseen ja kohti onnistumista.

Mittarit, tulokset ja arviointi Kaikkien yhdistysten hallitukset osallistuivat jokaiseen koulutuspäivään. Osallistumiskertoja oli 70.

Kyselyn mukaan 67 % vastaajista koki kehittämispäivät omalle yhdistykselleen erittäin hyödyllisinä tai hyödyllisinä.

Eläkeliiton valtakunnallisia mestaruuskilpailuita järjestettiin 14 lajissa. Yksi niistä oli metsätaitokilpailu, jonka mestaruuksista kisattiin Keuruulla syyskuussa.

6 Liikuntatoiminta

4. maaliskuuta, valtakunnallisena hiihtopäivänä, järjestettiin Olympiastadionilla yhdessä Suomen Hiihtoliiton ja Suomen Olympiakomitean kanssa senioriliikuntaseminaari, jonka tavoitteena oli nostaa esiin liikunnallisen elämäntavan merkitystä läpi koko elämän. Tapahtuman yhteydessä järjestettiin Stadion Sprint -hiihtokilpailut yhteistyössä Hiihtoliiton kanssa.

Toteutettiin Vuodenaikojen liike -ohjelmaa, boccian laji- ja tuomarikurssi ja osallistuttiin Seniorit satulaan -hankkeeseen. Toimintamallien tarkoituksena oli monipuolistaa liikuntatarjontaa eri vuodenaikoina, motivoida osallistumaan ja tukea yhdistysten roolia liikunnan ja hyvinvoinnin edistäjinä sekä yhteisöllisyyden edistämisessä.

Mittarit, tulokset ja arviointi Alueellisia liikuntakoulutuksia järjestettiin viidessä piirissä, ja niihin osallistui 134 henkilöä. Liikuntaverkostot kokoontuivat verkossa neljä kertaa, ja niihin osallistui 49 henkilöä 24 eri yhdistyksestä.

Liikunnallinen elämäntapa seminaariin osallistui 100 henkilöä ja Stadion Sprint -hiihtokilpailuun osallistui 50 hiihtäjää. Valtakunnallisia mestaruus. kilpailuita järjestettiin 14 lajissa, ja osallistujamäärä kasvoi 1274:ään.

Kokonaisuutena toimintavuosi oli onnistunut, sillä monet asetetut tavoitteet saavutettiin tai ylitettiin.

Osallistujamäärien kasvu valtakunnallisissa mestaruuskilpailuissa ja liikuntaryhmissä toivat esiin lisääntyvän tarpeen ikääntyvien liikuntamahdollisuuksille. Osallistuminen erilaisiin tapahtumiin ja hankkeisiin vahvisti Eläkeliiton asemaa liikunnan edistäjänä. Tulevina vuosina tulisi jatkossakin panostaa monipuolisiin tapahtumiin ja koulutuksiin, sekä pitää yllä positiivista kehitystä.

2023

Keskityttiin tukemaan piirien ja yhdistysten liikuntatoimintaa, edistämään ikääntyneiden toimintakykyä ja hyvinvointia. Tavoitteena oli tarjota monipuolisia liikuntamahdollisuuksia ikääntyneille.

Järjestettiin yhteistyössä piirien kanssa alueellisia koulutus-, kilpailu- ja liikuntatapahtumia, jotka edistivät verkostoitumista, tarjosivat mahdollisuuden uusien taitojen oppimiseen ja tukivat tavoitteellista liikuntaharrastamista.

Eläkeliiton vuosikirja

9

7 Murtumatta mukana -toiminta Tavoitteena oli ennaltaehkäistä vapaaehtoistoiminnan avulla ikääntyvien sairastumista osteoporoosiin ja osteopeniaan, lisätä aikuisväestön tietoutta luustoterveydestä, vahvistaa sekä lisätä vertaisliikunnanohjaajien osaamista ja heidän voimavarojaan. Vuonna 2023 koulutettiin vapaaehtoisista vertaisliikunnanohjaajia ikääntyvien luuliikuntapainotteisiin ryhmiin. Tammikuussa toteutettiin Onko tasapainosi terästä? -väestöviestintäkampanja, jonka tavoitteena oli lisätä aikuisväestön tietoutta luustoterveydestä ja saada osallistujat harjoittelemaan tasapainoaan.

Päivitettiin kampanjasivusto, jolle tuotettiin kohderyhmälle sopivaa viestintä- ja tukimateriaalia.

Viestintäkampanjaan tuotettiin tukimateriaaleja liikkujien ja yhdistysten toiminnan tueksi. Kampanjan julkaisut tavoittivat yli 11500 henkilöä. Tasapainokampanjan määrälliset tavoitteet eivät toteutuneet. Sosiaalisessa mediassa tykkäysten, jakojen ja kommenttien määrä väheni edellisvuodesta 15 %.

Kampanjan palautekyselyyn vastanneista 75 % ilmoitti lisänneensä harjoittelua ja 79 % koki tasapainonsa kehittyneen.

Mittarit, tulokset ja arviointi Murtumatta mukana -toiminnassa järjestettiin kolme vertaisliikunnanohjaajan peruskurssia (47 osallistujaa), viisi teemakurssia (79 osallistujaa) ja seitsemän virikepäivää (176 osallistujaa) suomeksi ja ruotsiksi. Kursseille osallistui yhteensä 302 vapaaehtoista vertaisliikuttajaa. Toimintaa arvioitiin seuraamalla toteutuneiden tapahtumien ja osallistujien määriä sekä kursseille osallistuneilta saatua palautetta. Kurssilaisille toteutetun seurantakyselyn perusteella 83 % vastanneista kokee voimavarojensa lisääntyneen, 87 % oppi jotain uutta ja 94 % virkistyi. Kurssin suosittelemista ystävälle kuvaava NPS-luku on 85.

Murtumatta mukana -kursseille osallistui 302 vapaaehtoista vertaisliikuttajaa.

2023

8 Miestoiminta

Eläkeliiton vuosikirja

10

Liiton miestoiminnalle osoittama tuki alkoi STEA:n rahoittamalla kehittämishankkeella vuosina 2016– 19. Hankkeen päätyttyä miestoimintaa on tuettu ilman erillisrahoitusta osana alueellisen ja paikallisen tuen kokonaisuutta.

Liiton jäsenyhdistyksissä toimi vuoden 2023 aikana 70 miesryhmää eli äijäryhmää. Liiton äijäryhmien vetäjille suunnattu koulutus siirrettiin pidettäväksi vuoden 2024 alussa.

Mittarit, tulokset ja arviointi Mittari: Toimintatilastolomakkeella kerättävä tieto miesryhmien määrästä.

Koordinaation puute näkyy sinä, että uusien ryhmien käynnistyminen on alkanut hiipua. Koska miestoiminta tukee vahvasti ikääntyvien miesten toimintakykyä ja hyvinvointia sekä vähentää yksinäisyyttä, koordinaation puutteella on ollut kielteisiä vaikutuksia. Tilannetta parannetaan vuonna 2024 järjestämällä miesryhmien vetäjille vähintään yksi valtakunnallinen koulutustapahtuma.

9 Sopeutumista tukeva toiminta Tavoitteet

Osallistujien kokemuksia

Tavoitteena oli järjestää viisi kurssia leskeksi jääneille, kaksi kurssia parisuhteesta eronneille ja yksi kurssi lapsenlapsistaan vieraannutetuille isovanhemmille. Sopeutumista tukevan toiminnan tavoitteena oli tarjota mahdollisuus käsitellä yksin jäämistä ammatillisesti ohjatun vertaistuen avulla ja lyhentää kriisivaihetta. Erokursseilla tuettiin identiteetin ja oman arjen rakentumista. Leskikurssien tavoitteena oli tukea sopeutumista uuteen tilanteeseen ja voimaannuttaa elämään ilman puolisoa. Isovanhemmuus erossa -kurssin tavoitteena oli auttaa osallistujia eteenpäin ja voimaan hyvin haastavassa elämäntilanteessa.

Lesket: Hakemuksessa melko usein tai jatkuvasti itsensä yksinäiseksi kokevia oli 89 %, seurantakyselyssä enää 35 %.

Toiminta Yhtäkkiä yksin® -kursseja leskille järjestettiin seitsemän, Erosta eheäksi® -kursseja kolme ja Isovanhemmuus erossa -kursseja yksi.

Uusia vertaistukijoita koulutettiin 18. Alueellisia vertaistukiryhmiä toteutui viisi.

Eronneet: Hakemuksessa melko usein tai jatkuvasti itsensä yksinäiseksi kokevia oli 65 %, seurantakyselyssä enää 20 %.

Elämäntilanteeseen sopeutuminen Lesket: Elämäntilanteeseensa oli hakuvaiheessa sopeutunut melko tai erittäin huonosti 74 % kurssille päässeistä hakijoista. Seurantakyselyssä melko huonosti sopeutuneita oli enää 7 % ja erittäin huonosti sopeutuneita ei ollut lainkaan.

Eronneet: Elämäntilanteeseensa oli hakuvaiheessa sopeutunut melko tai erittäin huonosti 45 % kurssille päässeistä hakijoista. Seurantakyselyssä melko tai erittäin huonosti sopeutuneita ei ollut enää lainkaan.

Mittarit, tulokset ja arviointi Yhtäkkiä yksin® -kursseille hakemuksia tuli 464 kpl ja kursseille osallistui 111 henkilöä.

Erosta eheäksi® -kursseille hakemuksia tuli 47 kpl ja kursseille osallistui 29 henkilöä.

Isovanhemmuus erossa -kurssille hakemuksia tuli 17 kpl ja kurssille osallistui 10 henkilöä.

Sopeutumista tukeva toiminta auttoi kursseille osallistuneita uuteen elämäntilanteeseen sopeutumisessa.

2023

Vertaisena vierellä -kurssille hakemuksia tuli 49 kpl ja kurssille osallistui 18 henkilöä.

Eläkeliiton vuosikirja

11

Vapaaehtoistoiminnan keskiössä olivat osaavat ja hyvinvoivat vapaaehtoiset.

10 Vapaaehtoistoiminta Tavoitteet Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan tavoitteena oli tarjota tukea ja apua eri elämäntilanteisiin koulutettujen vapaaehtoisvastaavien ja vapaaehtoisten avulla.

Edellytykset sujuvalle ja turvalliselle vapaaehtoistoiminnan tekemiselle ja avun vastaanottamiselle luodaan yhteistyössä paikallisyhdistysten ja piirien kanssa.

Toiminta Eläkeliiton yhdistysten koordinoima vapaaehtoistoiminta kohdentui ikäihmisten auttamiseen ja tukemiseen. Toiminnan keskiössä olivat osaavat ja hyvinvoivat vapaaehtoiset. Vapaaehtoisia (vapaaehtoiset, yhdistysten vapaaehtoisvastaavat ja piirien vapaaehtoisvastaavat) tuettiin vapaaehtoistoimijuudessa koulutuksen, tuen ja neuvonnan avulla.

2023

Mittarit, tulokset ja arviointi

Eläkeliiton vuosikirja

12

Keskityttiin Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan perustehtävän toteuttamiseen eli yhdistysten uusien vapaaehtoisten perehdyttämiseen ja toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten tukemiseen koulutusten ja neuvonnan avulla. Sisällöt painottuivat lähi- ja verkkokoulutuksiin ja verkossa tapahtuvaan ohjaukseen sekä vapaaehtoisten innostamiseen ja uusien vapaaehtoisten rekrytoimiseen liittyviin teemoihin.

Toimintavuoden aikana järjestettiin 13 lähikoulutusta, joihin osallistui 377 vapaaehtoista. Verkkokoulutuksia toteutettiin 11, joihin osallistui 77 vapaaehtoista. Koulutusten tavoitteena oli perehdyttää Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan tekemisestä kiinnostuneita toiminnan periaatteisiin ja sisältöihin sekä kohtaamisen ja vuorovaikutuksen teemoihin.

Yhdistyksissä hyödynnettiin myös ahkerasti keskustoimiston tuottamaa Hetki yhdessä -opasta uusien vapaaehtoisten perehdyttämisessä. Vapaaehtoistoiminnan vastaavien koulutuksissa ja vertaistuellisissa etätapaamisissa syvennyttiin piiri- ja yhdistystason vapaaehtoistoiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Näitä toiminnanohjaustapaamisia järjestettiin vuoden aikana 12 ja tuki niiden kautta mahdollistui 411 vapaaehtoistoiminnan vastaavalle, joista 27 toimii piirien ja 384 yhdistyksen vapaaehtoisvastaavana. Tapaamisiin osallistui kaiken kaikkiaan 225 vapaaehtoisvastaavaa. Vapaaehtoisvastaavilta kerätyn palautteen mukaan toiminnanohjaus koettiin hyödyllisenä ja tietoa lisäävänä.

Myös muilta vapaaehtoisvastaavilta saatu vertaistuki koettiin tärkeäksi.

Keskustoimiston suuntaan tulleissa tuki- ja neuvontayhteydenotoissa korostuivat vapaaehtoistoiminnan organisointiin ja paikallistason kehittämiseen liittyvät kysymykset sekä vapaaehtoisten jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvät tilanteet.

Vapaaehtoisten mielen hyvinvointia ja jaksamista edistävää vaikuttamistyötä jatkettiin yhteistyössä Mielellään-verkoston (EL, EKL, Valli, Mieli ry, VTKL ja Ikäinstituutti) kanssa. Eläkeliiton yhdistysten jäsenten tekemässä vapaaehtoistoiminnassa oli edelleen havaittavissa lisää piristymistä verrattuna vuoteen 2022.

Mittarit • Tilaisuuksien ja osallistujien määrät: 36 koulutusta ja 679 osallistujaa • Koulutuspalautteet • Toimintatilastolomakkeista saatavat vapaaehtoistoiminnan luvut: avunsaajien määrä, auttamiskerrat, vapaaehtoistoimintaan käytetyt tunnit, vapaaehtoisten määrä

11 TunneMusiikki-toiminta Tavoitteet

Mittarit, tulokset ja arviointi

TunneMusiikki-toiminnassa kehitetään uusia musiikkitoiminnan malleja ikääntyneiden ympäristöihin. 50+-ikäisiä vapaaehtoisia koulutetaan ohjaamaan esteetöntä musiikkisisältöistä ryhmätoimintaa vertaisilleen tai toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille. Tavoitteena on ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen ja osallisuuden mahdollistaminen. Yhteistyötä tehdään mm. aistivammaliittojen kanssa. Toiminta kohdistuu oman järjestön ja yhteistyökumppaneiden jäseniin sekä ns. suureen yleisöön, kaikkiin ikääntyviin.

Koulutuspalautteet ja seurantakyselyt Koulutusten arvosanakeskiarvo oli 9,2. 93 % suosittelisi kursseja tuttavilleen. Perus- ja jatkokurssin käynneistä seurantakyselyyn vastanneista 69 % kertoo ohjaavansa musiikkisisältöistä toimintaa noin kerran kuussa vuodessa. Valtakunnallisille pitkille kursseille osallistui 153 vapaaehtoista, aluekoulutuksissa kohdattiin 650 osallistujaa.

Vuonna 2023 järjestettiin seitsemän valtakunnallista kurssia ja 16 aluekoulutusta. Lisäksi toteutettiin TunneMusiikin verkkokurssi, soitinpajan pilottiryhmä Kokkolassa, koulutettiin 130 vanhustyön opiskelijaa, järjestettiin kaksi isompaa tapahtumaa sekä suurta suosiota saavuttanut Elämäni soittolista -viikonloppukurssi oman mielimusiikin maailmaan.

Suurta yleisöä lähestyttiin suomeksi ja ruotsiksi OnniTV:lle tehtyjen ohjelmien (8 jaksoa) kautta sekä pilotoitiin yhteistyötä ikääntyneiden Lämpiödigialustan kanssa.

Koulutetuista opiskelijoista 78 % kertoi oppineensa uutta ja 67 % voivansa hyödyntää oppimaansa käytännössä. OnniTV:n ohjelmat (8 ohjelmaa) keräsivät yhteensä 800000 katsojaa ja saivat erinomaista palautetta. 191 hoivakotia käyttää HILDA-sisältöpalvelua, jossa pyörivät TunneMusiikki-tuokiot tavoittivat yli 300000 katsojaa.

TunneMusiikin tavoitteena on ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen ja osallisuuden mahdollistaminen.

2023

Toiminta

Yli 1000 toimintakyvyltään heikentynyttä ikäihmistä tavoitettiin koulutusten ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Yli 90 % vapaaehtoisohjaajista kertoo saavansa positiivista palautetta toiminnan vaikutuksista hoivakotien asukkaisiin.

Eläkeliiton vuosikirja

13

12 Kehittämishankkeet

Hyvinvointia ikääntyneille -hankkeen tavoitteena oli ajantasaisen käsityksen muodostaminen ikääntyneiden ja heidän läheistensä palveluntarpeista.

12.1. Hyvinvointia ikääntyneille Tavoitteet

Mittarit, tulokset ja arviointi

Yhdessä Kuntoutussäätiön kanssa toteutettavan hankkeen (2023–25) tarkoituksena on kehittää järjestöjen ja ikäneuvoloiden toiminnallista yhteistyötä, tavoitteena osallisuutta edistävien rakenteiden muodostuminen. Vuoden 2023 tavoite oli ajantasaisen käsityksen muodostaminen ikääntyneiden ja heidän läheistensä palveluntarpeista. Hanke alkoi maaliskuussa projektisuunnitelman tarkentamisella ja asiaan liittyvän tutkimustiedon, viranomaislähteiden ja muun yhteiskunnallisen keskustelun kontekstin selvittelyllä sekä tiedon hankkimisella ja siihen tutustumisella.

Kyselyyn yli 70 vuotta täyttäneille kotona asuville vastauksensa antoi 1744 henkilöä.

2023

Toiminta

Eläkeliiton vuosikirja

14

Hankkeesta on viestitty mm. nettisivujen ja sosiaalisen median kautta sekä esittelemällä hanketta eri tilaisuuksissa. Ikäneuvoloista ja niiden toiminnasta Suomessa tehtiin kartoitus. Tavoitteen mukaisen ajantasaisen käsityksen muodostamiseksi laadittiin kaksi strukturoitua kyselyä, toinen 70 vuotta täyttäneille kotona asuville ja toinen heidän läheisilleen.

Tulosten julkistamiseksi järjestettiin webinaari, joka tallennettiin myöhemmin katsottavaksi. Kyselyitä, webinaaria sekä sen tallennetta markkinoitiin laajasti.

Kyselyyn yli 70 vuotta täyttäneille kotona asuvien läheisille vastauksensa antoi 249 läheistä.

Webinaariin ilmoittautui 125 kiinnostunutta, osallistujia oli 72. Webinaari tallenne on katsottu yli 60 kertaa. Webinaarin antiin oltiin pääosin tyytyväisiä.

12.2 Yhtä köyttä vetämässä Tavoitteet

Tulokset ja arviointi

Yhtä köyttä vetämässä -hankkeen (2021–24) tavoitteena on luoda merkityksellisiä kohtaamisia ikääntyneen kantaväestön ja maahan muuttaneen väestön kesken yhteisöllisen ylisukupolvisen toiminnan keinoin.

Kohtaamistapahtumia järjestettiin yhteensä 153 ja niihin osallistui 1455 osallistujaa. Heistä työikäisiä maahan muuttaneita oli 593, +50-vuotiaita maahan muuttaneita 59 ja kantaväestön +60-vuotiaita 506.

Muita osallistujia (lapsia, alle +60-vuotiaita, vapaaehtoisia) 297. Hankehakemuksessa toimintavuoden tavoitteena oli 500 osallistujaa. Osallistujien palaute toiminnasta oli positiivista ja kohtaamiset koettiin merkityksellisinä ja innostavina.

Toiminta Taide tutuksi -toiminta. Tutustumista taiteeseen ja taiteen tekemiseen. Yhteistyötä Eläkeliiton Mikkelin yhdistyksen ja Monikulttuurikeskus Mimosan kanssa. Solmu-suomen kielen kielikahvilat. Vapaaehtoisten ohjaamia kielikahviloita maahan muuttaneille pääkaupunkiseudulla. Jaetut hetket -tarinatuokiot.

Careeria-oppilaitoksen maahan muuttaneiden lähihoitajaopiskelijoiden kouluttaminen ohjaajiksi.

EL-yhdistyksille etäkoulutus ja tarinatuokiokorttien jakaminen käyttöön. Lisäksi muita yksittäisiä kohtaamistapahtumia.

Hankkeen viestintä ja somenäkyvyys oli myös keskeistä toiminnassa. 94 Facebook-postausta, 73 Instagram-postausta ja 9 julkaistua blogikirjoitusta. Vuoden lopussa seuraajien määrä Facebookissa 376 ja Instagramissa 322 kpl.

Mittarit, tulokset ja arviointi:

• Hankkeen kohderyhmien kokema osallisuus.

• Vuorovaikutus osallistujien kesken lisääntyy ja •

yhteinen toiminta vakiintuu kaikille mielekkääksi.

Kohtaamisten koettu merkityksellisyys.

Yhtä köyttä vetämässä -hanke järjesti toukokuussa Asahi-puistojumppaa Sibeliuspuistossa, Helsingissä.

2023

Toimintavuonna hanke keskittyi luomaan erilaisia kohtaamistapahtumia liittyen mm. taiteeseen, liikuntaan ja suomen kielen oppimiseen. Hankkeen toiminnassa keskeistä oli vahva somenäkyvyys ja viestintä hankkeen teemoista.

Eläkeliiton vuosikirja

15

EETU vieraili lokakuussa eduskunnassa ja luovutti kannanottonsa eduskuntapuolueille. Paikalla olivat mm. Eläkeliiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi, Eläkeliiton ja EETUn vuoden 2023 puheenjohtaja Raimo Ikonen, EETUn vuoden 2024 puheenjohtaja Kari Kantalainen sekä ryhmäavustaja Jukka Salmi (kd.).

13 Verkostot ja jäsenyydet Eläkeliiton toiminnan tarkoituksena (säännöt 2§) on eläkeläisten ja muiden eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä sosiaalisen turvallisuutensa ja hyvinvoinnin edistäminen. Tarkoituksen toteuttaminen edellyttää ennakkoluulotonta ja avointa yhteistyötä eri järjestökumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Liiton yhteistyöverkoston perustan muodostavat jäsenyydet erilaisissa yhteisöissä ja niiden hallintoelimissä. Tätä täydentävät erilaiset asiantuntija-, luottamushenkilö- ja muut verkostot niin järjestökentässä kuin julkisella sektorilla.

2023

Toimintavuonna Eläkeliitto oli mukana useissa kymmenissä erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Erityisen tiivistä yhteistyö oli Maaseudun Sivistysliitto MSL:n kanssa. Sen osaamista hyödynnettiin laajasti Eläkeliiton koulutustoiminnan kehittämisessä.

Eläkeliiton vuosikirja

16

Vuonna 2021 alkanut Yhtä köyttä vetämässä -hanke tekee tiivistä yhteistyötä yhdeksän eli monikulttuurisuustoimijan kanssa. Yhdessä Kuntoutussäätiön kanssa liitto toteutti STEA-rahoitteista Hyvinvointia ikääntyneille -hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä hyvinvointialueiden ikäneuvoloiden ja kolmannen sektorin välistä tiiviimpää kumppanuutta. Liiton muita kehittämiskumppaneita ovat Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto sekä Tuki- ja liikuntaelinliitto TULE ry. Liiton viestinnällisenä erityisyhteistyökumppanina oli Allergia-, iho- ja astmaliitto ry.

Uusien kumppaneidensa Hiihtoliiton, Suomen Ladun ja TUL:n kanssa Eläkeliitto organisoi kansallista hiihtopäivää 4. maaliskuuta. Yhdessä Hiihtoliiton kanssa Eläkeliitto järjesti maaliskuisen Helsinki Ski Weeks -tapahtuman yhteyteen myös erityisen senioripäivän, joka huipentui Perintönä liikunnallinen elämäntapa -seminaariin sekä seniorisprinthiihtoihin Olympiastadionilla.

Eläkeliitto on myös lomajärjestö Maaseudun terveys- ja lomahuolto MTLH ry:n jäsen. Liitto toimi MTLH:n kanssa kahdessa eri roolissa: lomakeskus Lehmiranta oli merkittävä sosiaalisten lomien palveluntuottaja, toisaalta Eläkeliitto edusti yhtä sosiaalisten lomien kohderyhmää, ikääntyneitä suomalaisia.

Liitto oli jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: • Aikakauslehtien liitto ry • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry – Pensionärsförbundens Intresseorganisation PIO rf • Maaseudun Sivistysliitto ry • Maaseudun terveys- ja lomahuolto MTLH ry • Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry (kannattaja jäsen) • Suomen Kylätoiminta ry • Suomen Hostellijärjestöt ry • Suomen sosiaali- ja terveys – SOSTE ry • Vanhustyön keskusliitto ry ja • Veronmaksajien Keskusliitto.

Eläkeliitto on jäsen myös vanhusjärjestöjen eurooppalaisen kattojärjestön AGE Platform Europessa.

14 Lomatoiminta Eläkeliiton omistama Lehmirannan lomakeskus toimii itsenäisenä liiketaloudellisena yksikkönä sekä liiton perusjärjestötoimintaan liittyvien palveluiden tuottajana. Lehmirannan erityisosaamista on ikääntyneiden asiakkaiden palvelu- ja virkistystoiminnan tuottaminen.

Lomakeskuksen tarkoitus on tuottaa laadukkaita palveluja kilpailukykyiseen hintaan liiketaloudellisesti kannattavasti ja toimintoja uudistamalla.

14.1 Liiketaloudelliset tavoitteet Kannattava vuositulos, 2,7 miljoonan euron liikevaihto, 30000 majoitusvuorokautta eli 47 % vuodekäyttöastetta toimintakaudella sekä henkilöstökulujen osuus alle 50 % liikevaihdosta. Laadullisena tavoitteena asiakaspalautearvosanan kiitettävä keskiarvo.

Lehmirannan käyttö

2023

2022

Majoittuneet Päiväkävijät Henkilöt yhteensä Majoitusvuorokaudet

7863 7338 15201 23484

8720 7190 15910 27877

Toimintamuoto Majoitusvuorokaudet Hyvän mielen lomat (5 tai 6 vrk) Yöpyvät retkiryhmät Yksittäiset puolihoitoasiakkaat ja yöpyjät Harrastekurssit Eläkeliiton kurssit ja kokoukset Tuetut lomat Yhteensä

5702 (24 %) 2922 (12 %) 7743 (33 %) 1097 (5 %) 1598 (7 %) 4422 (19 %) 23484 (100 %)

Toiminta Toimintavuonna toteutettiin D-siiven LVIS-saneeraus. Ravintola ja kylpylä saatiin käyttöön helmikuuksi ja D-siiven majoitushuoneet maaliskuun lopulla. Lämmönvaihtimet asennettiin heinäkuussa.

Lomakeskus oli suljettuna 16.–22. joulukuuta ja 28.–31. joulukuuta. Ohjelmallinen lomatoiminta oli tauolla 1. tammikuuta – 6. helmikuuta ja 3.–20. heinäkuuta, jolloin tarjottiin vain majoitus- ja kahvilapalveluita.

Lehmirannan D-siivessä tehtiin LVIS-saneeraus.

2023

Toimintavuonna lomakeskus toteutti 37 loma-viikkoa, 34 tuettua lomaa, 16 harrastekurssia ja 49 päivätapahtumaa.

Eläkeliiton vuosikirja

17

Eläkeliiton ryhmät tekivät Lehmirantaan 11 matkaa jäsenlomaviikolle, neljä matkaa tuetulle lomalle ja 29 matkaa pikkulomalle sekä 67 päiväretkeä tai -kokousta. Lomalaisia vieraili Eläkeliiton jokaisesta piiristä.

Lehmirannan matkapaketteja käytti kolme ryhmää (119 hlöä) sekä 125 yksittäistä kuluttajaa, yhteensä 244 henkilöä / 650 vrk. Matkatoimistopalveluihin kytkeytyvä osuus oli 3 % liikevaihdosta.

Tulokset Lomakeskuksen vuositulos ei yltänyt tavoitteeseen.

Poistojen jälkeen tulos jäi 101700 euroa tappiolliseksi. Majoitusvuorokausimäärä sekä liikevaihto jäivät tavoitteesta noin viidenneksen. Toimintavuoden vuodekäyttöasteeksi jäi 36 %; huonekäyttöaste oli 46 %. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta pysyi tavoitearvossaan ollen 48 %. Asiakastyytyväisyys koettiin hyväksi (8,24 / asteikko 4–10), mutta arvo jäi alle tavoitteen (kiitettävä).

Loman hintaan sisältyvät ohjatut ohjelmat aamusta iltaan ovat osa Lehmirannan brändiä. Kokeilu osoitti, että niitä odotetaan. Ohjauksen toteuttamistapa ei vaikuttanut merkittävästi asiakaspalautteeseen, vaikka perinteistä lomaohjaaja-säestäjä paria pidettiinkin monipuolisimpana.

Uusina lomamuotoina toteutettiin Virtuaaliloma MTLH:n kanssa sekä sopeutumisvalmennuskurssisarja Keliakialiiton kanssa. Uudentyyppinen oli myös kevään Viihteellinen pikkuloma, jonka ohjelmat toteutettiin ilman vierailevaa lomaohjaajaa tai säestäjää.

Lehmirannan verkkokauppa Eläkeliiton jäsenille avattiin 21. elokuuta. Lisäksi aloitettiin Laatutonnivalmennus Liiketalousopisto Perhon johdolla.

Tulokset Lomatoiminnan strategiset tavoitteet saavutettiin hyvin.

Lomaohjaus -konseptin kehittämiskokeilu: Kyllä.

Lehmirannan talous

2023

2022

Uudet lomatyypit: 3.

Tulot Kulut Poistot Tulos

2194000 2123000 172500 -101700

2319000 2273800 168100 -122000

Asiakaskokemuksen keskiarvo ikäystävällisyydestä 4,20, esteettömyydestä 4,21 ja innovatiivisuudesta 4,07 (asteikko 1–5).

Arviointia

14.2 Strategiset tavoitteet ja kehittämiskohteet Lomaohjaaja-konseptin kehittäminen, vähintään kaksi uutta lomatyyppiä; ikäystävällisyyden, esteettömyyden sekä innovatiivisuuden asiakaskokemuksen keskiarvo: vähintään 4.

2023

Toiminta

Eläkeliiton vuosikirja

18

Lomaviikolla on perinteisesti vieraileva lomaohjaaja–säestäjä-työpari, joka vastaa viikon musiikki- ja visailuohjelmista, iltaohjelmista ja yövalvonnasta.

Lomakeskuksen liikunnan ja vapaa-ajan ohjaajat vastaavat liikunnanohjauksista sekä tarvittaessa muusta lomaohjelmasta.

Edellä kuvatusti toteutettujen lomaviikkojen lisäksi toimintavuonna kokeiltiin lomaviikon ohjausta omalla henkilökunnalla ilman vierailevia ohjaajia, vain lomaohjaajan tai säestäjän vetämänä sekä oman henkilöstön ja säestäjän tai lomaohjaajan kombinaatioilla.

Lomatoiminnan strategiset tavoitteet saavutettiin hyvin, mutta liiketaloudellisesti vuosi ei vastannut odotuksia. Maailmanpoliittista tilannetta seurannut kustannusten nousu on vähentänyt eläkeikäisten matkustushalukkuutta, mikä näkyi erityisesti pidempien lomatuotteiden kysynnässä. Kohonneiden tilausliikenteen hintojen lisäksi pandemia-ajan pelot näkyivät ryhmämatkojen myynnissä, vaikka retkiryhmiä kävi edellisvuotta enemmän. Heikentynyt sija MTLH:n tarjouskilpailussa pudotti tuettujen lomien määrää, vaikka Solaris-lomien ja Hyvinvointilomien tilausmäärät kasvoivat lomapaikkojen vähennyttyä markkinoilla. Kapeammin segmentoitujen palveluiden, kuten hemmottelupakettien ja harrastekurssien, kysyntä kasvoi edellisvuodesta.

Kanta-asiakkaat edellyttävät monipuolista ohjattua ohjelmatarjontaa, mikä on huomioitava omatoimisia lomatuotteita suunniteltaessa. Uusien lomaohjaajien löytäminen on tärkeää, jotta ympärivuorokautisia palveluita voidaan jatkossakin tuottaa kannattavasti.

Eläkeliiton Kalevankadun ja Lehmirannan työntekijöillä oli tammikuussa yhteinen työhyvinvointi-iltapäivä Salmisaaren liikuntakeskuksessa.

15 Talous ja henkilöstö

Eläkeliiton henkilöstön määrä keskustoimistolla oli 19 henkilöä. Lehmirannan lomakeskus hankki henkilöstöpalvelut liiton omistamalta Ranstakka Oy:ltä. Sen palveluksessa oli vuoden lopussa 24 henkilöä ja lyhytaikaisissa työsuhteissa vuoden aikana 16 henkilöä.

Liiton henkilöstökulut olivat yhteensä 1343785 €.

Järjestötoiminnan henkilöstön ja Lehmirannan lomakeskuksen henkilöstön sisäistä yhteistyötä kehitettiin yhteisessä henkilöstöpäivässä tammikuussa.

Työsuojeluvaltuutettuna toimi Outi Kokko-Ropponen ja varavaltuutettuna Anu Kytömäki sekä osan vuotta Heidi Oilimo. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana ja työsuojelupäällikkönä toimi liiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa.

Järjestötoiminnan henkilöstön kehittämiskohteena oli työyhteisön hyveiden määrittely. Hyveitä työstettiin ulkopuolisen konsultin ohjauksessa työpajassa ja työyhteisön hyveet (huumorintajuisuus, joukkuehenkisyys, ystävällisyys, avuliaisuus, joustavuus ja luotettavuus) valittiin sähköisellä äänestyksellä.

Kesäkuun kehittämispäivillä valitut hyveet käytiin läpi ja niiden vaalimisen periaatteita työstettiin yhdessä.

Mittarit, tulokset ja arviointi

Kehittämispäivillä henkilöstö osallistettiin myös liiton tulevan strategian ja strategisten tavoitteiden suunniteluun.

Henkilöstöjohtamisen mittarina käytetty sairauspoissaolojen määrän tilastointi ei onnistunut suunnitellusti. Tämä johtui työterveyshuollon palveluntarjoajan vaihdosta kesken vuoden: sairauspoissaolojen tilastointi katkesi eivätkä tiedot siirtyneet uudelle sopimuskumppanille.

Kesäkuun ja joulukuun kehittämispäivillä henkilöstö määritteli keskeisiä työprosesseja. Tämän työn tavoitteena oli tunnistaa työntekijöiden työtehtävien yhtymäkohtia sekä parantaa perehdytystä ja tiedonkulkua.

Työyhteisön hyveiden määrittelyprosessi koettiin henkilöstön keskuudessa myönteisesti. Hyveiden vaaliminen otettiin välittömästi yhdeksi johtamisen työvälineeksi, jotta varmistetaan että yhteisesti valittuja hyveitä muistetaan vaalia työyhteisössä jatkuvasti. Teema nostetaan esiin mm. rekrytoinnissa, perehdytyksessä sekä sisäisissä palavereissa.

2023

15.1 Henkilöstö

Eläkeliiton vuosikirja

19

15.2 Järjestötalous Liiton kokonaistuotot olivat yhteensä 5173840 €.

Ne muodostuivat STEA:n avustuksista, EL-Sanomien ja Lomakeskus Lehmirannan tuotoista sekä muusta omasta varainhankinnasta.

STEA-avustusten osuus liiton taloudessa on edelleen merkittävä. STEA-avustuksia käytettiin vuonna 2023 yhteensä 1869895 €; Toiminta-avustus (Ay 1) 868350 €, Sopeutumisvalmennus (Ak 3) 259767 €, Murtumatta mukana -toiminta (Ak 7) 99657 €, Tunnemusiikki-toiminta (Ak 1621) 226575 €, Vapaaehtoistoiminta (Ak 8) 64202 € sekä Jäsenjärjestöavustukset (Ak 1029) 84134 €. Projektiavustuksia (C) käytettiin toimintavuonna yhteensä 270211 €. Lomakeskus Lehmirannan liikevaihto oli 2193980 €. Liiton muiden tuottojen osuus oli 1109965 €. Liiton tilinpäätökseen sisältyy poistoja 178682 €.

Liiton tilinpäätös osoittaa 134077 € alijäämää.

Taseen loppusumma on 5666635 €.

Eläkeliiton talouden keskeiset kivijalat ovat jäsenmaksutuotot, Lehmirannan lomakeskuksen tuotot sekä STM:n myöntämät valtionavustukset. Maan hallitus on ilmoittanut leikkaavansa STM:n järjestöille suunnattuja valtionavustuksia yhteensä 100 miljoonaa € vuonna 2027. Pahimmillaan tämä voi tarkoittaa Eläkeliiton kohdalla jopa 25 % leikkausta vuoden 2023 avustustasoon verrattuna.

Liiton tuleekin toimintansa ja taloutensa suunnittelussa varautua valtionavustusten tason laskuun.

Samalla tarvitaan linjaus siitä, kompensoidaanko mahdollinen avustustason lasku jäsenmaksun tarkistamisella ja muilla varainhankinnan keinoilla vai supistetaanko liiton toimintaa.

Varainhankinnan osuus oli kaikkiaan 954160 €, josta jäsenmaksujen osuus oli 789901 €.

Liittohallituksen asettama talous- ja varainhankintatoimikunta seurasi ja valmisteli liittohallitukselle talouteen, rahoitukseen, avustuksiin ja varainhankintaa liittyviä asioita. Taloustoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa.

2023

Eläkeliiton talouden kivijalkoja saatetaan koetella, jos STM:n järjestöille myöntämiä valtionavustuksia leikataan.

Eläkeliiton vuosikirja

20

2023

Tuloslaskelma

Eläkeliiton vuosikirja

21

2023

Tase

Eläkeliiton vuosikirja

22

2023

Tilintarkastuskertomus

Eläkeliiton vuosikirja

23

2023 Eläkeliiton vuosikirja

24

Liiteosa Liite 1

Liittovaltuuston kannanotot 2023

Liite 2

Liittovaltuusto 2021–2024

Liite 3

Toimikunnat ja työryhmät 2023

Liite 4

Piirien puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat 2023

Liite 5

Eläkeliiton yhdistykset jäsenmäärineen 31.12.2023

Liite 6

Ranstakka Oy

Liite 7

Hyvän vanhenemisen Tukisäätiö

25

Liite 1 1(2)

Liittovaltuuston kannanotot 2023 14. toukokuuta 2023

Pienituloisten eläkeläisten toimeentulovaikeuksia on helpotettava Eläkeliiton liittovaltuusto vaatii kannanotossaan poliittisilta päättäjiltämme pikaisia toimia pienituloisten eläkeläisten toimeentulovaikeuksien helpottamiseksi.

Ukrainan sodan myötä dramaattisesti kiihtynyt inflaatio on ajanut monet eläkeläiset vakaviin toimeentulovaikeuksiin. Eläkeliiton tekemän kyselytutkimuksen mukaan hintojen nousu on aiheuttanut toimeentulo-ongelmia jopa 40 prosentille 5760 vastaajasta. Lähes kolmannes vastaajista kertoi joutuneensa tinkimään jopa lääkärikäynneistään ja muista terveydenhuollon palveluiden käytöistään.

Liittovaltuusto muistuttaa, että toimeentulo on erityisen niukkaa yksin asuvilla pienituloisilla eläkeläisillä. Keskeinen huoli arjessa selviämisessä on oma yllättävä sairastuminen, jonka monet pelkäävät kaatavan henkilökohtaisen talouden lopullisesti. Yleisimmin tingitään ruoasta (60 %). Kaupan hyllyille jätetään usein mm. hedelmät, vihannekset, liha, kala, leipä ja leikkeleet. Osa eläkeläisistä kertoo joutuvansa jopa ruoka-avun varaan.

Suomalaisten mediaanieläke on vain 1650 €/kk/br. Mediaanieläkkeen alle jäävistä eläkkeistä jää verojen jälkeen käteen alle 1350 €/kk. Tämä summa (1350 €) on puolestaan Eurostatin määrittelemä pienituloisuuden raja yksin asuville. Tällaisten tulojen varassa eläminen on erittäin niukkaa.

Perusturvan taso Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna vaatimaton. Liittovaltuusto onkin huolestuneena seurannut eduskuntavaalien jälkeistä julkista keskustelua, jossa on väläytelty jopa indeksiin sidottujen sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia. Pienituloisten eläkeläisten haavoittuvaan asemaan on kiinnittänyt aiemmin huomiota myös YK:n ikäihmisten oikeuksien itsenäinen asiantuntija Claudia Mahler.

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Liittovaltuusto katsoo, ettei pienituloisia ihmisiä tule ryhmitellä sen perusteella, mikä heidän pääasiallinen tulonlähteensä on. Päätöksenteko on arvovalinta. Suomessa on 2020-luvullakin oltava varaa siihen, että pienituloisista eläkeläisistä pidetään huolta.

26

Liite 1 2(2)

20. marraskuuta 2023

Eläkeläisten ääntä kuultava eläkejärjestelmän uudistamisessa Eläkeliiton liittovaltuusto esittää kannanotossaan huolensa siitä, että eläkeläisten ja lähitulevaisuudessa eläkkeelle jäävien ääntä ei kuulla hallituksen suunnitellessa eläkejärjestelmän uudistamista.

Liittovaltuusto huomauttaa, että yksikään puolue ei etukäteen ilmoittanut vaaliohjelmassaan aikovansa uudistaa eläkejärjestelmän. Hallitusohjelmaan kuitenkin kirjattiin 1,6 miljoonan suomalaisen pääasiallisen toimeentulon lähteen perusteiden uudistaminen. Äänestäjillä ei ole ollut mahdollisuutta muodostaa kantaa asiaan ennen vaaleissa äänestämistä. Eläkejärjestelmän uudistuksella ei siten ole kansalaisilta tullutta valtuutusta ja hyväksyntää.

Maan hallitus on kertonut suunnittelevansa eläkejärjestelmään uutta sääntöpohjaista vakauttajaa, joka suhdanteiden mukaan voisi jopa leikata maksussa olevien eläkkeiden indeksikorotuksia. Tämä heikentäisi toteutuessaan eläkeläisten toimeentulon ennakointia nykyisestään. Liittovaltuusto ei hyväksy maksussa olevien ja tulevien eläkkeiden leikkausta. Suomalaisten eläkeläisten leipä ei ole tänä päivänäkään leveä. Mediaanieläkkeen ollessa 1614 €/br/kk suomalaisten eläkkeet eivät ole suuria. Kolmasosan bruttoeläke on alle 1250 €/kk. Liittovaltuusto muistuttaa, että Suomessa on jo tällä hetkellä käytössä kaksi hyvin toimivaa vakauttajaa: työuran pidentäminen ja elinaikakerroin.

27

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Työssä käyvä ihminen voi neuvotella palkkakehityksestään oman esimiehensä kanssa ja työntekijäosapuolet neuvottelevat työehtosopimuksiin palkankorotuksia. Sen sijaan eläkeläisten riittävän toimeentulon kehitys riippuu täysin poliittisten päättäjien tahdosta. Eläkejärjestelmän uudistamissuunnitelmissa tämä tahto punnitaan. Liittovaltuusto pitää välttämättömänä, että eläkeläisten ääntä kuullaan ja se otetaan huomioon uudistuksen valmistelussa ja päätöksenteossa.

Liite 2 1(4)

Liittovaltuusto 2021– 2024

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Piiri

Varsinainen jäsen

Yhdistys

Varajäsen

Yhdistys

Etelä-Häme Matti Koppanen Forssa

Inkeri Koskela Jokioinen

Antti Leinikka Renko

Erkki Eskelinen Sinikka Suonpää Marjatta Vuori Marja-Leena Mahlamäki Pertti Taala Eino Toivanen

Forssa Ypäjä Hämeenlinna Janakkala Urjala Riihimäki

Etelä-Pohjanmaa Eeva Huhtala Alavus

Hilkka Kankaanpää Laihia

Tarja Katila Peräseinäjoki

Matti Kuusisaari Evijärvi

Kalevi Kytövaara Kurikka

Ahti Leskinen

Ähtäri

Pekka Mannila Jalasjärvi

Pirjo Puronvarsi

Alahärmä

Aulis Ranta-Muotio Teuva

Anna-Liisa Ruutiainen Maalahti

Lasse Anttila Hilkka Anttila Lasse Kalliomaa Kaija Ylitalo Martti Mylläri Aino-Maija Kuivinen Jukka Kuusela Heino Kangastupa Pirjo Latvala Ahti Latvala Kalle Katvala Birgit Laukkonen Tuulikki Männistö Liisa Rantanen Elsa Hakola Terttu Ekola Antti Kohtala Pentti Tuomisto Kaija Rajala Veikko Ruutiainen

Alavus Alavus Laihia Laihia Peräseinäjoki Peräseinäjoki Evijärvi Evijärvi Kurikka Kurikka Ähtäri Ähtäri Jalasjärvi Jalasjärvi Alahärmä Alahärmä Teuva Teuva Maalahti Maalahti

Etelä-Savo Arvo Levänen Jäppilä

Eeva-Liisa Luukkonen Puumala

Kaija Montin Pertunmaa

Kalevi Kaasinen Heikki Karvinen Aija Himanen Helena Kauppinen Matti Kurki Risto Rantalainen

Pieksämäki Juva Mikkeli Ristiina Kangasniemi Hirvensalmi

Helsinki Heljä Balmer Helsinki

Matti Passinen Ullamaija Tervalammi

Espoo Itä-Helsinki

Itä-Savo Aune Kupiainen Liisa Kämäräinen Punkaharju Rantasalmi Leena Suhonen

Rantasalmi

Kauko Rauhansalo Pertti Paunonen Kerimäki Sulkava Pekka Kosonen

Punkaharju Kainuu

Marjatta Immonen Kajaani

Terttu Karjalainen Paltamo

28

Teijo Moilanen Aune Sallila Aulikki Moisio Eila Kyllönen

Ruhtinansalmi Vaala Suomussalmi Kuhmo

Varajäsen

Yhdistys

Pekka Haimila Karjala Savitaipale

Tuula Partanen Joutseno

Toivo Ruohonen Jussi Turkia Juha Härkönen Arja Salakka

Ruokolahti Taipalsaari Parikkala Ruokolahti

Keski-Pohjanmaa Heikki Koivisto Kannus

Terho Paavola Kaustinen

Marjatta Tjäru Kokkola

Oiva Kankaanpää Ritva Lappi Sisko Hautamäki Helena Tiala Harri Jylhä Kaarina Niemi

Sievi Lestijärvi Ullava Perho Kälviä Lohtaja

Keski-Suomi Tapani Kalenius Jyväskylä

Sirkka Kauppinen Kivijärvi

Simo Koskinen Uurainen

Yrjö Määttä Jämsä

Matti Syrjälä Eila Salmela Pertti Rautiainen Shaukat Anjam Anna-Liisa Viitanen Esko Palonen Markku Kauppinen Esko Tanskanen

Jyväskylä Muurame Saarijärvi Pihtipudas Keuruu Uurainen Toivakka Äänekoski

Kymenlaakso Kaija Halonen Miehikkälä

Marja Koskivirta Kotka

Rauno Tenhamo

Anjalankoski

Kaisu Venäläinen Ritva Koskivirta Arja Hinkkanen Tarja Paavola Matti Laurén Aimo Rautiainen

Vehkalahti Kotka Elimäki Pyhtää Valkeala Kuusankoski

Lappi

Raija Kivilahti Rovaniemi

Erkki Rytilahti Kemijärvi

Reeta Willing Keminmaa

Pirkko Mäkelä Timo Wärme Hellevi Kangas Antero Miettinen Kalervo Tiilikainen Auvo Rahtu

Posio Ranua Savukoski Salla Pello Ylitornio

Pirkanmaa Anja Haajaranta Ylöjärvi

Sirkka Kinnari Vesilahti

Raimo Pyhältö

Sydänhäme

Leila Koskinen Marja Saloniemi Maikki HämäläinenYlikahri Jyrki Niittymaa Erkki Kolu Ritva Viitaniemi

Hämeenkyrö Pirkkala-Nokia

Pohjois-Karjala Erkki Kinnunen Kitee

Pirkko Mutanen Viinijärvi

Irma Nuutinen Kiihtelysvaara

Marketta Karhu Leena Valtonen Sinikka Lavikainen Erkki Buska Pirjo Hämäläinen Reijo Suihko

Tohmajärvi Kesälahti Lieksa Outokumpu Joensuu Pyhäselkä

Piiri

Varsinainen jäsen

Yhdistys

Lempäälä Längelmäki Sydänhäme Ikaalinen

29

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Liite 2 2(4)

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Liite 2 3(4)

30

Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys

Varajäsen

Yhdistys

Pohjois-Pohjanmaa Paula Halonen Oulu

Tapani Hautala Alavieska

Markku Ilola Reisjärvi

Markku Kestilä Pyhäjoki

Liisa Riekki Kuusamo

Paavo Tikkala Oulunsalo

Pasi Törmä Temmes

Kalevi Lämsä Hannu Tarvas Heleena Kivioja Taisto Löytynoja Aira Korkatti Kaija Tuompo Veikko Kallio Kaija Sepponen Raili Loukkojärvi Pekka Käsmä Raili Männikkö Heikki Mattila Tapio Junttila Jukka Ingerttilä

Oulu Oulu Nivala Ylivieska Kärsämäki Pyhäjärvi Oulainen Oulainen Ylikiiminki Taivalkoski Muhos Kempele Liminka Pattijoki

Pohjois-Savo Leena Rytkönen Siilinjärvi

Urpo Savolainen Leppävirta

Mirja Syrjänen Kuopio

Tuula Kauppinen Keijo Weman Juha Kilpeläinen Tuulikki Tiihanoff Henna Huhturi Jouko Räsänen

Suonenjoki Siilinjärvi Varkaus Rautalampi Kuopio Kaavi

Päijät-Häme Marja-Leena Koskimaa Heinola

Olli Saarela Hartola

Kaija Koljonen Sirkka Ruponen Keijo Alander Jorma Ruotsalainen

Lahti Sysmä Kärkölä Nastola

Satakunta Markku Anttila Kiukainen

Hilppa Harjunmaa Huittinen

Leena Mäkelä Pomarkku

Matti Salmi Säkylä

Tapio Sirkkilä Rauma

Tuomo Reinikka Pirkko Seppälä Raimo Välilä Hilkka Välläri Paavo Tornikoski Päivi Mäkinen Pirjo Eloranta Kauko Rekola Harri Mäkinen Hanna Selkämö

Kokemäki Kokemäki Vampula Punkalaidun Siikainen Merikarvia Köyliö Eura Eurajoki Rauma

Uusimaa Erkki Henriksson Nurmijärvi

Matti Keskitalo Nummela

Aila Parikka Vihti

Maija-Liisa Pyykönen Järvenpää

Pirkko Kvarnström Lea Laurell Taisto Muhonen Irja Mäittälä Kari Uittamo Keijo Vilander Pentti Kangas Marja-Leena Väyrynen

Lohja Nummela Pukkila Askola Sammatti Orimattila Järvenpää Tuusula

Liite 2 4(4)

Varsinainen jäsen

Yhdistys

Varajäsen

Yhdistys

Somero Varsinais-Suomi Matti Antola Pirjo Tuominen

Pirjo Niittonen Vahto-Rusko

Reima Eskola Risto Sipilä

Allan Niemi Paimio

Leena Järvi Onerva Mannerjärvi

Helinä Aaltonen Särkisalo

Ahti Keinonen Riitta Koivisto

Antti Hakanen Pöytyä

Hilkka Lindgren Kauko Tervonen

Jaakko Mäkelä Nousiainen

Taisto Lähteenmäki Alpo Wallin

Arja Lassila Raisio

Jarmo Mäntynen Päivi Korvensyrjä

Sirpa Lehtola Pertteli

Leena Oksanen Jaakko Mäki

Sirkka-Liisa Pirhonen Pyhäranta

Riitta-Liisa Valpola Terttu Kummila

Turkka Ristimäki

Marttila Perniö Tarvasjoki Kaarina Sauvo-Karuna Raisio Kiikala Kemiönsaari Loimaan Eloisat Karinainen Laitila Mietoinen Piikkiö Masku Salo Kisko Mynämäki Lemu-AskainenVelkua

Kiuruvesi Ylä-Savo Pirjo Niskanen

Lapinlahti

Olavi Putkonen

Vieremä Sonkajärvi Varpaisjärvi Iisalmi

Raili Heiskanen Maija Vainikainen Erkki Heikkinen Ensio Kainulainen

31

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Piiri

Liite 3

Toimikunnat ja työryhmät 2023 EL-Sanomien toimitusneuvosto Anssi Kemppi, puheenjohtaja Maire Hämäläinen Raimo Ikonen Kyösti Jurvelin, pääkirjoitustoimittaja, Kauppalehti Heikki Manninen Pentti Manninen Maritta Raudaskoski Paula Takala Vesa Toikka, esittelijä/sihteeri Ikäpoliittinen asiantuntijaneuvosto Timo Kietäväinen, puheenjohtaja Raimo Ikonen Sari Jokinen Marja Jylhä Seppo Kuparinen Eero Lankia Kristiina Siikala Riitta Simoila Anssi Kemppi Irene Vuorisalo, asiantuntijasihteeri Järjestötoimikunta Pirjo-Palosaari-Penttilä, puheenjohtaja Erkki Henriksson Eija-Liisa Keskinen Pia Mustonen, MSL-koulutussuunnittelija Eija Paasovaara Juhani Sihvonen Alpo Wallin Sointu Kallio, sihteeri Kirsti Mustakallio, esittelijä Annika Toivoniemi-Matsinen, esittelijä

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Jäsenjärjestöavustusten ohjausryhmä Kirsti Mustakallio, puheenjohtaja Riitta Koivisto Hannu Korhonen Pekka Mäkinen Sointu Kallio, esittelijä/sihteeri Kilpailutyöryhmä Ari Holopainen, metsästysammunta Pentti Jolanki, mölkky Osmo Kärkkäinen, hiihto Kauko Rauhansalo, metsätaito Matti Ravantti, pilkki ja rantaonginta Annukka Ryhänen, keilailu, lentopallo ja tonkkumi Asko Saksa, boccia Ilmo Weide, suunnistus Anelma Ylinen, golf Kirsti Mustakallio Outi Kokko-Ropponen, esittelijä/sihteeri

32

Liikuntatoimikunta Pertti Tamminen, puheenjohtaja Jorma Hyytiä Marja Kinnunen, toiminnanjohtaja, TULE – Tuki- ja liikuntaelinliitto ry Eeva-Liisa Luukkonen Pauli Nokelainen Kirsti Mustakallio Outi Kokko-Ropponen, esittelijä/sihteeri Taloustoimikunta Marja Irjala, puheenjohtaja Markku Haapasalmi Jukka Hiltunen Raimo Ikonen Pekka Mikkola Anssi Kemppi Rita Hagström, sihteeri-esittelijä Tanja Bergroth, sihteeri-esittelijä Vaalitoimikunta Raimo Ikonen, puheenjohtaja alue 2: Tuula Partanen (varajäsen Rauno Tenhamo) alue 3: Urpo Savolainen (varajäsen Mirja Syrjänen) alue 7: Erkki Rytilahti (varajäsen Reeta Willig) alue 8: Aune Kupiainen (varajäsen Kauko Rauhansalo) alue 10: Taisto Lähteenmäki (varajäsen Leena Oksanen) Anssi Kemppi, sihteeri

Liite 4

Etelä-Häme puheenjohtaja Seppo Kuparinen toiminnanjohtaja Saara Kiuru

Lappi puheenjohtaja Mirja Stålnacke toiminnanjohtaja Kirsi Lantto

Etelä-Pohjanmaa puheenjohtaja Eija-Liisa Keskinen toiminnanjohtaja Sirpa Jussila

Pirkanmaa puheenjohtaja Lilja Pohja toiminnanjohtaja Elina Paukkunen

Etelä-Savo puheenjohtaja Hannu Korhonen toiminnanjohtaja Juhani Sihvonen

Pohjois-Karjala puheenjohtaja Antti Lempinen toiminnanjohtaja Marja-Leena Räsänen

Helsinki puheenjohtaja Ullamaija Tervalammi toiminnanjohtaja Cristina Köntti

Pohjois-Pohjanmaa puheenjohtaja Sirkka-Liisa Mikkonen toiminnanjohtaja Henna Leskinen

Itä-Savo puheenjohtaja Pertti Paunonen toiminnanjohtaja Kirsti Eronen

Pohjois-Savo puheenjohtaja Jaakko Leskinen toiminnanjohtaja Kari Loponen

Kainuu puheenjohtaja Eira Seppänen toiminnanjohtaja Terho Pelli

Päijät-Häme puheenjohtaja Veikko Ikonen toiminnanjohtaja Kristiina Ketomäki

Karjala puheenjohtaja Pekka Haimila toiminnanjohtaja Juhani Sihvonen

Satakunta puheenjohtaja Heimo Hanhilahti toiminnanjohtaja Ulla Pelto-Piri

Keski-Pohjanmaa puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä toiminnanjohtaja Taina Alanko

Uusimaa puheenjohtaja Matti Keskitalo toiminnanjohtaja Mirja Mesimäki

Keski-Suomi puheenjohtaja Jukka Hiltunen toiminnanjohtaja Sinikka Tyynelä (lopetti 4.2.2023)

Varsinais-Suomi puheenjohtaja Tuula Ristimäki toiminnanjohtaja Sari Örling

Kymenlaakso puheenjohtaja Veijo Rantanen toiminnanjohtaja Päivi Suikkanen

Ylä-Savo puheenjohtaja Erkki Tuovinen toiminnanjohtaja Pekka Mäkinen

33

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Piirien puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat 2023

Liite 5 1(2)

Eläkeliiton piirit ja yhdistykset jäsenmäärineen 31.12.2023

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Etelä-Häme Akaa Forssa Hattula Hauho Hausjärvi Humppila Hämeenlinna Janakkala Jokioinen Kalvola Lammi Loppi Renko Riihimäki Tammela Urjala Valkeakoski Ypäjä Yhteensä (18)

34

152 809 169 189 237 179 318 231 261 321 93 283 202 180 375 221 129 244 4593

Etelä-Savo Anttola Haukivuori Hirvensalmi Joroinen Juva Jäppilä Kangasniemi Mikkeli Mikkelin Seutu Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Puumala Ristiina Virtasalmi Yhteensä (15)

87 301 296 285 312 208 453 476 549 327 253 372 205 404 89 4 617

Helsinki Espoo 582 Helsinki 968 Etelä-Pohjanmaa Itä-Helsinki 87 Alahärmä 571 Yhteensä (3) 1637 Alajärvi 1015 Alavus 788 Itä-Savo Evijärvi 311 Enonkoski 162 Ilmajoki 841 Kerimäki 209 Isojoki 354 Lohilahti 118 Isokyrö 645 Länsi-Savonlinna 193 Jalasjärvi 1050 Punkaharju 198 Jurva 549 Rantasalmi 441 Karijoki-Kristiina 510 Savonlinna 62 Kauhajoki 898 Savonranta 104 Kauhava 341 Sulkava 262 Kortesjärvi 339 Yhteensä (9) 1750 Kuortane 387 Kurikka 644 Kainuu Laihia 731 Hyrynsalmi 70 Lappajärvi 341 Kajaani 859 Lapua 1000 Kuhmo 391 Lehtimäki 347 Paltamo 157 Maalahti 152 Puolanka 153 Nurmo 417 Ristijärvi 109 Peräseinäjoki 340 Ruhtinansalmi 119 Seinäjoki 822 Sotkamo 427 Soini 263 Suomussalmi 393 Teuva 411 Vaala 210 Töysä 405 Vuolijoki 238 Vaasa 3 127 120 Yhteensä (11) Vimpeli 379 Vähäkyrö 419 Karjala Ylihärmä 360 Joutseno 302 Ylistaro 426 Lappeenranta 632 Ähtäri 385 Lemi 259 Yhteensä (32) 16561 Luumäki 556 Parikkala 175 Rautjärvi 160

Ruokolahti Savitaipale Simpele Taipalsaari Ylämaa Yhteensä (11)

189 556 170 80 149 3228

Keski-Pohjanmaa Halsua 197 Himanka 284 Kannus 396 Kaustinen 555 Kokkola 716 Kälviä 235 Lestijärvi 86 Lohtaja 208 Perho 283 Pietarsaari 33 Sievi 276 Toholampi 172 Ullava 118 Veteli 445 Yhteensä (14) 4004 Keski-Suomi Haapamäki Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Korpilahti Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Lievestuore Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Yhteensä (26) Kymenlaakso Anjalankoski Elimäki Jaala

399 231 374 963 202 77 258 296 58 103 118 199 170 148 244 102 86 115 143 157 134 334 247 235 218 132 5742

264 533 239

Kotka Kouvola Kuusankoski Miehikkälä Pyhtää Valkeala Vehkalahti Virolahti Yhteensä (11)

100 748 538 386 29 447 505 374 4163

Lappi Enontekiö 117 Inari 142 Kemijärvi 276 Kemi 42 Keminmaa 451 Kittilä 110 Kolari ja järvikylät 133 Pelkosenniemi 177 Pello 153 Posio 390 Ranua 276 Rovaniemi 901 Salla 216 Savukoski 105 Simo 206 Sodankylä 328 Tervola 209 Tornio 118 Ylitornio 241 Ylä-Kemijoki 87 Yhteensä (20) 4678

Pirkanmaa Hämeenkyrö 421 Ikaalinen 596 Kangasala 473 Kuoreveden 145 Lempäälä 205 Längelmäki 202 Orivesi 313 Pirkkala-Nokia 95 Ruovesi 217 542 Sydänhäme Tampere 580 Vesilahti 166 Vilppula 65 Virrat 250 Ylöjärvi 202 Yhteensä (15) 4472 Pohjois-Karjala Eno Heinävesi Ilomantsi Joensuu Juuka

114 359 165 860 211

Liite 5 2(2)

304 91 452 121 214 183 249 170 377 102 167 241 92 143 61 4 676

Pohjois-Pohjanmaa Alavieska 365 393 Haapavesi Hailuoto 106 Haukipudas 283 160 Ii Kalajoki 413 Kempele 355 Kestilä 132 Kiiminki 372 Kuivaniemi 129 Kuusamo 483 Kärsämäki 238 Liminka 212 Lumijoki 111 Merijärvi 115 Muhos 181 Nivala 659 Oulainen 571 Oulu 1201 Oulunsalo 284 Paavola 166 Pattijoki 230 Pudasjärvi 351 Pulkkila 102 Pyhäjoki 329 Pyhäjärvi 616 Pyhäntä 201 Raahe 346 Rantsila 91 Reisjärvi 164 Ruukki 186 Siikajoki 63 Taivalkoski 307 Temmes 99 Tyrnävä 100 Utajärvi 93 Vihanti 168 Yli-Ii 135

Ylikiiminki Ylivieska Yhteensä (40)

190 615 11315

Pohjois-Savo Juankoski Kaavi Karttula Keitele Kuopio Leppävirta Maaninka Mustinlahti Muuruvesi Nilsiä Pielavesi Rautalampi Riistavesi Siilinjärvi Suonenjoki Säyneinen Tervo Tuusniemi Varkaus Vehmersalmi Vesanto Yhteensä (21)

70 247 197 224 336 383 157 54 144 308 238 257 56 262 152 85 191 137 89 47 230 3879

Päijät-Häme Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Yhteensä (12)

188 264 123 97 44 422 70 377 80 414 218 242 2539

Satakunta Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kihniö Kiikoinen Kiukainen Kokemäki Kullaa

205 444 65 216 204 165 365 358 211 238 142 187 182

Köyliö Lappi TL Lavia Merikarvia Mouhijärvi Nakkila Noormarkku Parkano Pomarkku Pori Punkalaidun Rauma Siikainen Suodenniemi Säkylä Ulvila Vammala Vampula Äetsä Yhteensä (32)

Uusimaa Artjärvi Askola Hyvinkää Järvenpää Karjalohja Karkkila Kerava Kirkkonummi Lohja Mäntsälä Nummela Nummi Nurmijärvi Pornainen Porvoon seutu Pukkila Pusula Sammatti Seutula Tuusula Vantaa Vihti Yhteensä (22)

390 305 240 137 335 126 343 210 121 257 612 369 159 249 351 96 396 193 93 7 964

125 491 557 336 120 150 139 212 460 428 233 240 585 205 228 131 144 178 151 160 350 551 6 174

Varsinais-Suomi Alastaro Aura Halikko Kaarina Kalanti Karinainen Kemiönsaari Kiikala Kisko Koski TL

237 285 332 248 939 241 125 291 132 341

Kustavi 216 Kuusjoki 147 Laitila 626 Lemu-AskainenVelkua 260 Lieto 596 Loimaan Eloisat 527 Loimaan kaup.

228 Marttila 312 Masku 573 Mellilä 99 Mietoinen 101 Mynämäki 298 Naantali 450 Nousiainen 422 Oripää 133 Paimio 447 Parainen 312 Perniö 428 Pertteli 385 136 Piikkiö Pyhäranta 223 Pöytyä 616 Raisio 461 Rymättylä 359 Salo 559 Sauvo-Karuna 342 1 034 Somero Suomusjärvi 186 Särkisalo 185 Taivassalo 371 Tarvasjoki 237 Turku 865 Vahto-Rusko 361 Vehmaa 221 Yläne 265 Yhteensä (45) 16 152 Ylä-Savo Iisalmi Kiuruvesi Lapinlahti Rautavaara Sonkajärvi Sukeva Varpaisjärvi Vieremä Yhteensä (8)

905 425 344 78 283 116 260 212 2623

Kaikki yhteensä 20 piiriä 385 yhdistystä 113 894 jäsentä

35

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Kesälahti Kiihtelysvaara Kitee Kontiolahti Liperi Nurmes Outokumpu Pielisen Pirteät (Lieksa) Polvijärvi Pyhäselkä Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Viinijärvi Värtsilä Yhteensä (20)

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Liite 6 1(4)

Ranstakka Oy

36

37

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Liite 6 2(4)

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Liite 6 3(4)

38

39

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Liite 6 4(4)

Liite 7 1(5)

Hyvän vanhenemisen tukisäätiö Toimintakertomus vuodelta 2023 Hyvän vanhenemisen tukisäätiön tarkoituksena on tukea ja ylläpitää ikääntyvien ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukemalla taloudellisesti säätiön tavotteita edistävää toimintaa myöntämällä apurahoja ja palkintoja.

Toiminta Vuosi 2023 oli säätiön 31. toimintavuosi.

Toiminnassa keskityttiin koira-avusteisen toiminnan käynnistyksen avustamiseen.

Lahjoitukset Eläkeliiton Pohjois-Karjalan piiri 1000 €. Historiikin tekoon.

Hallinto Hallitukseen ovat toimintavuoden aikana kuuluneet Hannu Rämö, puheenjohtaja Terttu Hintikka, varapuheenjohtaja Elvi Hakkarainen Heikki Haapakoski Heimo Hanhilahti Anssi Kemppi Hallitus piti toimintakauden aikana kolme kokousta.

Hallituksen jäsenille ei ole maksettu kokouspalkkioita.

Säätiön 30-vuotisjuhlia vietettiin Lehmirannan lomakeskuksessa 15. toukokuuta.

Läsnä oli kaikkiaan noin 100 henkeä, jotka edustivat Eläkeliiton piirijärjestöjä maan eri puolilta.

Säätiön asiamiehenä toimi Timo Vähäkoski.

Lähipiirille maksetut korvaukset 1005, 59 € vastaavat tavanomaisia korvauksia.

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Hallitus

Hyvän vanhenemisen tukisäätiö juhli 30 vuotta toukokuussa.

Kakkua leikkaamassa tukisäätiön puheenjohtaja Hannu Rämö.

40

41

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Liite 7 2(5)

Liite 7 3(5)

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Tilintarkastuskertomus

42

43

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Liite 7 4(5)

Eläkeliiton vuosikirja 2023 liitteet

Liite 7 5(5)

44

Eläkeliiton vilkas vuosi piti sisällään mm.

Suuren eläkekeskustelun ja frisbeegolfin mestaruuskisat. Ehkä tärkeintä oli kuitenkin ihmisten kohtaaminen pienemmissä ja suuremmissa tapahtumissa.

Kohti ikäystävällistä Suomea