Elakeliitto_vuosikirja_2024 by Eläkeliitto

Vuosikirja 2024

Vuoden 2024 järjestötoiminta pähkinänkuoressa

112 856 jäsentä

70 222 naista

42 628 miestä

6 sukupuoli ei tiedossa

384 yhdistystä

20 piiriä

13 435 yhdistyksen toiminnasta vastaavaa

1 412 liikuntaryhmää

329 567 osallistumiskertaa yhdistysten liikuntatapahtumiin

1 810 matkaa

68 141 osallistumiskertaa matkoille

Tiedot on saatu Eljas-jäsenrekisteristä ja yhdistysten palauttamista toimintatilastolomakkeista 31.12.2024.

Eläkeliiton karaokevuosi huipentui lokakuussa Lehmirannassa.

Karaokemestareiksi lauloivat Timo Peltonen, Leila Marttila, Raija Kreutzer ja Heikki Keränen.

Sisällysluettelo

2. HALLINTO JA LUOTTAMUSELIMET

2.1. Liittokokous

2.2. Liittovaltuusto

2.3. Liittohallitus

4. VIESTINTÄ

ALUEELLISEN

5.1. Piirien ja yhdistysten hallinnon tuki

5.2. Yhdistystoimintaa tukeva koulutus

5.3. Yhdistyskehittämistoiminta

5.4. Toimekasta toimintaa -jäsenjärjestöavustus

5.5. Kulttuuritoiminta

MURTUMATTA MUKANA -TOIMINTA

liittovaltuuston kannanotot

JULKAISIJA: Eläkeliitto ry

ULKOASU JA TAITTO: Mari Välkki

KANSIKUVA: Hauskoista esityksistä nautittiin liittokokouksessa. Kuva: Vesa Toikka. ISSN 1795-8679 • ISBN 978-952-5950-90-8

1. Toiminnanjohtajan katsaus

Vuosi 2024 oli Eläkeliitolle taloudellisesti ja toiminnallisesti poikkeuksellisen vaikea. Suomen julkisen talouden haasteet heijastuivat myös liiton toimintaan, kun maan hallitus pyrki vahvistamaan julkista taloutta v. 2025 alusta toteuttamalla uusia sosiaaliturvan ja palvelujen leikkauksia ja kiristämällä eläketulon verotusta. Myöskään järjestöjen valtionavustukset eivät säästyneet leikkauksilta. Tämän myötä myös Eläkeliiton yleisavustusta pienennettiin tulevalle vuodelle 15 prosenttia. Leikkauksilla oli myös välillisiä vaikutuksia oman lomakeitaamme Lehmirannan toimintaan ja talouteen, kun Lehmirannan yhteen asiakasryhmään eli ns. tuettuihin lomiin kohdistettiin erityisen suuria leikkauksia. Liiton johto reagoi tilanteeseen kuitenkin nopeasti ja päättäväisesti. Lehmiranta käynnisti vuonna 2024 liiketoimintastrategiansa uudistamisen. Samalla lisättiin panostusta myynnin aktivoimiseen rekrytoimalla myyntineuvottelija etsimään uusia asiakasryhmiä. Eläkeläisten oikeuksien edistämisessä koimme myös pettymyksiä. Eläkeläisten toimeentulo heikkeni asiakasmaksujen korotusten ja eläkkeiden veronkorotusten johdosta. Levottomuutta herättää myös julkiseen keskusteluun talouden sopeuttamistoimien myötä ilmestynyt ikävän sävyinen ikäryhmien välinen vastakkainasettelu.

Jäsenkenttämme ja luottamusjohtomme on kuitenkin vahvuutemme myös vaikeina aikoina. Valtuustomme päätti turvata liiton toiminnot ja Sotkamon liittokokouksessa hyväksytyt strategiset linjaukset korottamalla jäsenmaksua vuodelle 2025. Päätös ei ollut helppo mutta se nähtiin välttämättömäksi, jotta liitto voisi minimoida valtionavustuksen leikkauksen vaikutukset.

On selvää, että liiton on panostettava jatkossakin raikkaaseen viestintään ja näin tavoitettava uudet eläkeläissukupolvet. Teettämämme tutkimukset kun osoittavat, että Eläkeliiton toimintaan osallistuminen lisää hyvinvointia. Eläkeliitossa ihmisen on hyvä olla ja toimia. Tämä viesti meidän on saatava välitettyä uusille potentiaalisille jäsenille.

Iloinen olen siitä, että liittokokouksemme päätti yhtenä strategisena linjauksena vaalia eläkeläisten kulttuuria ja luovuutta. Tämän tärkeän tavoitteen edistämiseksi liittoon rekrytoitiin kulttuuritoiminnan koordinoinnista vastaava järjestösuunnittelija.

Haluan lopuksi kiittää jäsenistöä, luottamushenkilöitä sekä sitoutunutta henkilöstöämme panoksestanne Eläkeliiton päämäärien hyväksi. Kiitos, että olette mukana rakentamassa Eläkeliiton tulevaisuutta – tulevaisuutta, joka vaikeuksienkin keskellä on edelleen omissa käsissämme.

Anssi Kemppi Toiminnanjohtaja

Eläkeliiton kunniajäseniksi kutsuttiin Aila Parikka, Heljä Balmer, Arvo Levänen ja Osmo Kärkkäinen. Onnitteluihin yhtyi kolmannelle puheenjohtajakaudelleen valittu Raimo Ikonen.

Liittokokouksessa puheenvuoron käytti mm. Raimo Simoska.

2. Hallinto ja luottamuselimet

2.1. Liittokokous

Eläkeliiton 21. liittokokous ja sen yhteydessä liiton kesäjuhlat pidettiin Sotkamossa Vuokatti areenalla 12.–13.6.2024. Kokouksen ja sen yhteydessä järjestettyjen kesäjuhlien järjestelyistä vastasivat menestyksekkäästi

Eläkeliiton Kainuun ja Ylä-Savon piirit yhteistyössä. Virallisia kokousedustajia paikalla oli 462 (vuonna 2021 486 edustajaa) eli 70,52 prosenttia kokousedustajien maksimimäärästä (655) (vuonna 2021: 74 %

Liittokokouksen puheenjohtajana toimi Eläkeliiton Ylä-Savon piirin puheenjohtaja Erkki Tuovinen.

prosenttia). Kokouksessa oli edustettuna 274 (279) yhdistystä ja 20 piiriä eli osallistumisprosentti oli 70,98 (vuonna 2021: 70,3 prosenttia).

Kokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi kaudelle 2024–2027 HTT Raimo Ikonen sekä liittovaltuusto vuosiksi 2024–2027. Kokous käsitteli liittokokousaloitteet sekä liiton pitkän aikavälin strategiset tavoitteet määrittävän Toiminnan ja talouden suuntaviivat 2025–2030 -asiakirjan. Kokous antoi myös kannanoton, jossa vaadittiin maan hallituksel-

Eläkeliiton vuosikirja 2024

ta malttia sen suunnitelmissa uudistaa suomalaista eläkejärjestelmää.

2.2. Liittovaltuusto

Liittovaltuuston kevätkokous pidettiin 14.5. liiton omassa lomakeskuksessa Lehmirannassa. Yhteensä kevätkokoukseen osallistui 67 valtuutettua. Kevätkokouksen yhteydessä järjestettiin liittovaltuuston seminaari, jossa käsiteltiin liiton toiminnallisten tavoitteiden toteutumista edellisenä vuonna sekä kuultiin emeritusprofessori Esko Valtaojan luento ”mistä tulemme, keitä olemme, minne menemme”.

Syyskokous pidettiin 19.–20.11. 67 virallisen kokousedustajan voimin. Kokouksen yhteydessä järjestettiin liittovaltuuston seminaari, jossa keskusteltiin liittohallituksen valmistelemasta vuoden 2024 toimintasuun-

Liittovaltuuston puheenjohtajana toimi kuusi vuotta Arvo Levänen.

nitelmasta alustusten pohjalta. Lisäksi seminaarissa esiteltiin liiton toiminnan arvioinnin kehittämistä.

2.3. Liittohallitus

Eläkeliiton ja liittohallituksen puheenjohtajana toimi HTT Raimo Ikonen. Liiton 1. varapuheenjohtajana toimi Jukka Hiltunen ja 2. varapuheenjohtajana Helena Hamari.

Liittohallituksen muut jäsenet olivat Seppo Kotilainen, Matti Keskitalo, Maija Pitkänen, Pekka Haimila, Juhani Tynjälä, Jaakko Leskinen, Heimo Hanhilahti ja Anna-Liisa Ruutiainen. Liittohallituksen kokouksiin osallistuivat myös liittovaltuuston puheenjohtaja Arvo Levänen ja varapuheenjohtaja Aila Parikka. Liittohallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Kokouksissa merkittiin yhteensä 144 pykälää.

Uusi liittovaltuusto valitsi syyskokouksessaan puheenjohtajakseen Yrjö Määtän.

Vanhusasiamies Irene

Vuorisaloa haastateltiin

60 + -barometrin julkistustilaisuuden jälkeen.

3. Valtakunnallinen vaikuttaminen

Vuosi oli 54-vuotisen vaikuttamistoimintamme vaikein. Suomen hallitus pyrki vahvistamaan julkista taloutta v. 2025 alusta toteuttamalla uusia sosiaaliturvan ja palvelujen leikkauksia ja kiristämällä eläketulon verotusta. Kolmikannassa valmisteltiin noin 1 mrd. euron säästöt tavoittelevaa eläkejärjestelmä uudistusta. Toimintaavustuksemme olivat uhattuna järjestöjen v. 2025 rahoitusleikkausten vuoksi. Yhteiskunnassa ilmeni ikäryhmien välistä vastakkainasettelua.

Kotihoidon ja hoivan turvaamiseksi laadittiin yhdessä Diabetesliitto ry:n kanssa kotihoitokyselyn.

Julkaistiin raportti ja lähettiin tiedote 370 toimittajalle/ toimitukselle. Tuloksia julkaistiin some-kanavissa ja verkkosivuilla. Tuloksia jaettiin myös kansanedustajille. Niitä käytettiin myös aluevaaliteemojen pohjana.

Laadittiin 60+-barometri. Julkaisutallenne on katsottu 220 kertaa. Tiedotteella 31 mediaosumaa ja haastattelu Yle Radio Suomessa. Tuloksia käytetty vaikuttamistyössä, mm. valmisteltassa aluevaaliteemoja: hoiva, kotihoito ja hoitoketju.

Hyvinvointialueiden vanhusneuvostoihin oli nimitettynä Eläkeliiton yhdistysten 121 jäsentä. Heidän toimintansa tueksi julkaistiin valtakunnallisen hyvinvointialueiden vanhusneuvosto-oppaan. Se julkaistiin valtakunnallisessa vanhusneuvostokoulutuksessa, jossa oli 67 osallistujaa. Julkaisulla on 150 katselukertaa. Pii-

rien vaikuttajavastaaville järjestettiin kolme koulutusta, osallistujia oli 62.

Eläkejärjestelmän uudistamiskeskusteluja käytiin työeläkevakuuttajien, palkansaaja- sekä työnantajajärjestöjen edustajien kanssa. Eläkeliitto oli kuultavana sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä EETU ry:n edustajana.

Vastustettiin sääntöpohjaisesti eläkejärjestelmän rahoitusnäkymien muutoksiin reagoivaa automaattista vakauttajaa ja puolusti eläkkeiden ostovoiman turvaamista myös osallistumalla STOP nyt! -mielenosoitukseen. Vastustettiin sosiaali- ja terveydenhuollon leikkauksia 25 lausunnolla ja kannanotolla. 17 kertaa medioiden haastatteluja. Mielipidekirjoituksia, artikkeleita sekä mediatiedotteita julkaistiin 13, yli 200 mediaosumaa.

Onnistuttiin pysäyttämään kuluttajaturvallisuuslain uudistamiseen sisältyneen yhdistysten perustoimintaa hankaloittavan lakiesityksen eteneminen. Lakkautettavaksi päätettyä sosiaali- ja terveysministeriön Vanhus- ja eläkeläisasioiden neuvottelukuntaa (VANK) ei Eläkeliiton ja muutaman VANKin jäsenen valtioneuvostolle osoittaman vetoomuksen vuoksi lakkautettu.

STEAn julkaistua esityksensä avustusleikkauksista vuodelle 2025, eläkeläisjärjestöjen leikkausprosentit olivat hieman muita sote-järjestöjä pienemmät.

4. Viestintä

Tavoitteet

Eläkeliiton viestinnän tavoitteena on tukea viestintästrategian mukaisia tavoitteita, viestiä liitosta aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttavana asiantuntijana.

Vuoden 2025 aikana toteutetaan verkkosivu-uudistus, joka koskee sekä Eläkeliittoa, piirejä ja yhdistyksiä kuin Lehmirantaakin.

Toiminta

Vuonna 2024 jatkettiin menestyksekästä Eläkeliiton jäsenhankintakampanja somekanavissa yhteistyössä Rookie Communications -yrityksen kanssa.

Menestyksekäs Facebook-kampanja tuotti vuoden 2024 osalta liki 2,7 miljoonaa mainosnäyttökertaa, tavoitti yli 320 000 henkilöä ja toi Eläkeliitolle 1263 uutta jäsentä.

Lisäksi keskityttiin vaikuttamisteemoihin sekä medianäkyvyyden parantamiseen.

Tapahtumaviestinnän kruununa oli kesäkuussa järjestetty Eläkeliiton liittokokous ja kesäjuhlat, lisäksi osallistuttiin menestyksekkäästi Farmari-messuille heinäkuussa.

Mediaosumien kokonaismäärässä kääntyi viime vuoden laskun jälkeen maltilliseen nousuun.

Verkkosivujen ja sosiaalisen median osalta vuoden 2023 trendi jatkui: verkkosivujen kävijämäärä jatkoi nousuaan ja sosiaalisen median kanavista erityisesti Facebookin seuraajamäärät kasvoivat reilusti, osittain mittavan jäsenhankintakampanjoinnin tukemana.

Tiedotus

Medioille, jäsenille ja muille toiminnasta kiinnostuneille tai muuten vastauksia kaivanneille jaettiin tietoa mm. puhelimitse, sähköpostitse ja livenä monissa tapahtumissa.

EL-Sanomat

EL-Sanomista ilmestyi viisi numeroa, jotka menivät edellisvuosien tapaan jokaiseen jäsentalouteen. Sitä

Viestintää tämäkin. Eläkeliiton

Kainuun piirin puheenjohtaja Eira Seppänen esitteli liittokokouksessa vuoden 2027 liittokokouksen t-paitaa.

jaettiin piirien, yhdistysten ja myös liiton tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Vaikuttaminen, luonto ja kulttuuri olivat keskeisiä osia lehdessä. Uutta ja kiinnostavaa toimintaa kerrottiin paitsi liitosta myös piireistä ja yhdistyksistä.

Lehti sai hyvää palautetta koko vuoden niin lukijoilta kuin toimitusneuvostoltakin, joka kokoontui kolme kertaa. Kuvajournalismia ja artikkeleiden monipuolisuutta ja ajankohtaisuutta kiitettiin. Painomäärä oli keskimäärin 91 707.

Ekstra

Verkossa olevaa Ekstraa päivitettiin alkuvuonna ja loppukesällä. Ekstran päivitykset toteutti Taiqa Digital Oy, joka on Ekstran rakentanut.

Vuosikirja

Eläkeliiton, piirien ja yhdistysten vuoden 2023 toimintaa kuvaava Vuosikirja toteutettiin ja julkaistiin issuu.com:issa.

Uuden jäsenen kirje

Uuden jäsenen kirjettä painettiin ja postitettiin aiempaa useammin, jotta toimintaan mukaan tulleisiin saatiin kontakti pian jäsenyyden alettua.

Eläkeliiton vuosikirja 2024

5. Alueellisen ja paikallisen toiminnan tuki

5.1. Piirien ja yhdistysten hallinnon tuki

Vuonna 2024 järjestettiin piirien puheen- ja toiminnanjohtajille yksi yhteinen kahden vuorokauden mittainen kehittämisseminaari Lehmirannassa. Lisäksi toiminnanjohtajille järjestettiin kaksi vuorokauden mittaista kehittämispäivää, toinen Lehmirannassa ja toinen Teamsissa. Osallistujia oli kaikissa yhteensä 65.

Piirien puheenjohtajille pidettiin vertaistuellisia Teams-tapaamisia kolme kertaa vuoden 2024 aikana. Osallistujia oli 32.

Pilotoitiin neljän eri piirin (Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa) kanssa uudenlaista Uutta virtaa piirin toimintaan kehittämiskonseptia. Pilotin tavoitteena oli selkiyttää piirin toimintakäytänteitä. Koko päivän kestäviä koulutuksia oli jokaisessa piirissä kuusi. Koulutuksiin osallistuivat piirihallitus, piirin toiminnanjohtaja ja liittovaltuutetut.

Piirien jäsenrekisteritutoreille järjestettiin 2 koulutusta ja kaikille avoimia jäsenrekisteriklinikoita järjestettiin 9. Osallistujia oli 593.

Toiminnan onnistumista arvioitiin koulutusten ja osallistujien määrällä sekä palautekyselyiden avulla. Piirien puheen- ja toiminnanjohtajien koulutusten NPS arvo on 92, joka on kiitettävä. Uutta virtaa piirin toimintaa arvioitiin palautekyselyllä, palaute oli kiitettävää.

219 yhdistystä ilmoitti, että he ovat järjestäneet vuoden 2024 aikana jotain uutta toimintaa.

Ristiriitatilanteita käytiin selvittämässä yhdessä yhdistyksessä.

5.2. Yhdistystoimintaa tukeva koulutus

Yhdistysten uusille hallitusten jäsenille tarkoitettuja koulutuksia pidettiin 12 kappaletta. Osa piireissä paikan päällä ja osa Teamsissa. Osallistujia oli yhteensä 581.

Seinäjoella nähtiin komea kruunuhääesitys, jonka toteutti Eläkeliiton Seinäjoen yhdistys yhteistyössä

Seinäjoen Uppa-sukuseuran sekä Eläkeliiton Nurmon, Peräseinäjoen, Ilmajoen ja Jalasjärven yhdistysten kanssa. Eläkeliitto antoi jäsenjärjestöavustusta tapahtuman toteuttamiseen.

Jatkettiin yhdistysten puheenjohtajille suunnattuja vertaistuellisia Teams-keskusteluja, niitä oli yhteensä 9 kappaletta. Osallistujia oli 125.

Webinaareja järjestettiin yksi kappale, jonka aiheena oli: Helposti alkuun kotisivujen rakentamisessa. Webinaaria kuunteli 173 henkilöä ja tallennetta on katsottu 55 kertaa.

Miestoiminnan ryhmän vetäjille tarjottiin koulutusta, mutta sitä ei toteutettu vähäisen ilmoittautumismäärän takia.

5.3. Yhdistyskehittämistoiminta

Piirien valitsemille yhdistyskehittäjille järjestettiin yksi yhteinen koulutuspäivä, osallistujia oli 23. Osallistujat kokivat koulutuksen erittäin hyödylliseksi itselleen, NPS arvo on 83. Osallistujista 96 % suosittelisi koulutusta muille. Yhdistyskehittäjät pitivät piireissä ideapäiviä yhteensä 20 kappaletta, ideapäiviin osallistui 81 yhdistystä ja 441 osallistujaa. Ideapäivien osallistujien antoivat päivän arvosanaksi 3,5 (keskiarvo) (asteikko 0–5), päivän hyödyllisyyden keskiarvo oli 3,6.

Yhdistyskehittäjille järjestettiin 1 vertaistuellinen Teams-tapaaminen. Osallistujia oli 15

Yhdistyskehittäjätoimintaa ei ole kaikissa Eläkeliiton piireissä.

5.4. Toimekasta toimintaa -jäsenjärjestöavustus

Jäsenjärjestöavustusta haki 158 yhdistystä ja piiriä, hakusumma oli 212 678 euroa. Jäsenjärjestöavustusta myönnettiin 130 yhdistykselle ja piirille, myönnetty summa 111 900 euroa. Avustusten myöntökriteereissä painotettiin pitkäkestoista toimintaa, yhdistysten elinvoiman vahvistamista ja tulevaisuussuuntautuneisuutta. Avustusta saaneista 73 yhdistysten ja kolmen piirin jäsenmäärä nousi vuodesta 2023.

5.5. Kulttuuritoiminta

Toiminta: Karaokemestari-kilpailun valtakunnallinen finaali järjestettiin Lehmirannassa lokakuussa 2024. Eläkeliitto haki Terveyden ja hyvinvointilaitoksen terveyden edistämisen määrärahaa, jonka avulla ikäihmisten hyvinvointia olisi edistetty kulttuurin keinoin, mukaan lukien sirkustoiminta, valtakunnallisesti yhteistyössä kahdeksan kulttuuriyhdistyksen, kuntien ja Eläkeliiton yhdistysten kanssa. Kulttuuritoiminnan viestintää toteutettiin julkaisemalla kulttuurisisältöä Eläkeliiton sosiaalisen median kanavissa: 89 Facebook- tai Instagram -julkaisua sekä neljä YouTubejulkaisua.

6. Liikuntatoiminta

Tavoitteena oli edistää ikääntyneiden hyvinvointia monipuolisen liikunnan avulla sekä tarjota liikunnallisia haasteita ja yhteisöllisiä kokemuksia eri puolilla Suomea.

Viestinnällä edistettiin liikkumista ja lisättiin tietoisuutta monipuolisista liikuntamahdollisuuksista. ”Vuodenaikojen liike” -ohjelma innosti kaikenikäisiä ja -kuntoisia liikuntaan ympäri vuoden sekä tuki aktiivista elämäntapaa. Eri kanavissa viestimällä kannustettiin laajempaa osallistujakuntaa mukaan toimintaan.

Järjestettiin koulutuksia ja verkostotapaamisia, joissa vahvistettiin vertaisohjaajien osaamista ja tarjottiin tukea liikuntatoiminnan kehittämiseen. Liikuntatoimintaa edistettiin yhteistyössä eri hankkeiden kanssa. Eläkeliitto osallistui Seniorit Satulaan -hankkeeseen (Pyöräliitto), Happihyppely-hankkeeseen (Allergia-, Iho- ja Astmaliitto) sekä Hyvinvointia ulkoilusta -hankkeeseen (Suomen Latu). Näiden hankkeiden tavoitteena oli edistää ikääntyneiden hyvinvointia liikunnan, pyöräilyn ja ulkoilun keinoin yhteistyössä

eläkeläisjärjestöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi järjestettiin mestaruuskilpailut 14 lajissa sekä alueellisia liikuntatapahtumia, joissa osallistujat saivat mahdollisuuden kokeilla uusia lajeja ja vahvistaa liikunnallista elämäntapaansa.

Toiminnan onnistumista arvioitiin osallistujamäärien ja palautekyselyn perusteella. Mestaruuskilpailuihin osallistui yhteensä 1 267 kilpailijaa, mikä on lähes sama kuin edellisvuonna. Erityisesti uusien lajien, kuten frisbeegolfin, lentopallon ja tanssin, osallistujamäärät kasvoivat, mikä osoittaa kiinnostuksen laajenevan eri liikuntamuotoihin. Osallistujat arvostivat kilpailujen yhteisöllisyyttä ja hyvin järjestettyjä tapahtumia. Kokonaisuudessaan tavoitteet saavutettiin hyvin, ja tapahtumat sekä viestinnän toimenpiteet vahvistivat Eläkeliiton asemaa ikääntyneiden liikunnan edistäjänä.

Yksi Eläkeliiton suosituimmista liikuntamuodoista oli vesiliikunta, jota harrastetaan mm. Orivedellä.

Kilpailuihin osallistuneiden määrä paikkakunnittain

Mölkky (Tammela)

Keilailu (Kurikka)

Lentopallo (Iisalmi)

Pilkki (Luumäki)

Metsästysammunta (Taavetti)

Rantaonginta (Leppävirta)

Boccia pari (Eurajoki)

Suunnistus (Kiuruvesi)

Boccia (Teuva)

Metsätaito (Rovaniemi)

Frisbeegolf (Halsua)

Hiihto (Savonlinna)

Golf (Savonlinna)

Eläkeliiton vuosikirja 2024

Kuntasaliteemakurssi pidettiin Kuortaneella.

7. Murtumatta mukana -toiminta

Murtumatta mukana -toiminnan tavoitteena oli edistää ikääntyneiden luustoterveyttä, tukea heidän liikunnallista elämäntapaansa, vahvistaa vertaisohjaajien osaamista sekä monipuolistaa liikuntatoimintaa. Vuonna 2024 toiminnassa keskityttiin käyttäjälähtöisyyden edistämiseen vertaisliikuttajien koulutuksen kehittämisessä. Vertaisohjaajille järjestettiin koulutusta sekä suomen- että ruotsinkielisinä kokonaisuuksina. Koulutusten tavoitteena oli tarjota ohjaajille valmiuksia ikääntyneiden liikunnan ohjaamiseen, vahvistaa heidän osaamistaan luustoterveyden edistämisessä sekä antaa käytännönläheisiä keinoja oman toimintakyvyn kehittämiseen. Vuoden aikana järjestettiin kolme vertaisliikunnanohjaajan peruskurssia ja viisi teemakurssia eri liikuntamuodoista. Lisäksi toteutettiin

neljä verkkokoulutusta sekä alueellisia koulutuksia eri puolilla Suomea.

Koulutuksilla oli merkittävä vaikutus osallistujien osaamiseen ja voimavaroihin. Seurantakyselyn perusteella 72 % osallistujista koki voimavarojensa lisääntyneen koulutusten ansiosta, ja 79 % tiedosti entistä paremmin luustoterveyden merkityksen. Lisäksi 69 % ilmoitti hyödyntäneensä oppimaansa käytännössä. Koulutusten jälkeen kerätyn palautteen mukaan osallistujat kokivat koulutukset innostaviksi ja käytännönläheisiksi. 93 % suosittelisi niitä tuttavilleen, ja 88 % koki saaneensa uusia tietoja ja taitoja. Näiden tulosten perusteella koulutukset ovat olleet erittäin onnistuneita sekä oppimisen että vaikutusten näkökulmasta. Osallistujat kokevat hyötyvänsä koulutuksista ja soveltavat oppimaansa aktiivisesti.

Vertaisliikuntaan ja koulutuksiin osallistuneiden määrä tapahtumissa

Virikepäivät verkossa (4 kpl)

Aluekoulutukset (3 kpl)

Vertaisliikunnanohjauksen teemakurssi (5 kpl)

Vertaisliikunnanohjauksen peruskurssit (3kpl)

Liikuntavastaavien verkostopäivät verkossa (3 kpl)

8. Miestoiminta

Vuonna 2024 yhteensä

57 Eläkeliiton yhdistyksessä oli äijäryhmän nimellä miehille suunnattua ryhmätoimintaa.

Liitto tarjosi äijäryhmien vetäjille koulutusta mutta osallistujien vähäisyyden vuoksi koulutus ei toimintavuonna toteutunut.

Martti Nummi ja Mika Virtanen veivät saaristolaisleipiä uuniin

Eläkeliiton Särkisalon Äijät leipoo -ryhmässä.

Uuteen tilanteeseen sopeutumista helpottivat eniten kokemusten jakaminen ja muiden tarinat.

9. Sopeutumista tukeva ryhmätoiminta

Tavoitteena oli järjestää 5 kurssia leskeksi jääneille, 2 kurssia parisuhteesta eronneille ja yksi kurssi lapsenlapsistaan vieraannutetuille isovanhemmille. Sopeutumista tukevan ryhmätoiminnan tavoitteena oli tarjota mahdollisuus käsitellä yksin jäämistä ammatillisesti ohjatun vertaistuen avulla ja lyhentää kriisivaihetta. Erokursseilla tuettiin identiteetinja oman arjen rakentumista. Leskikurssien tavoitteena oli tukea sopeutumista uuteen tilanteeseen ja voimaannuttaa elämään ilman puolisoa. Isovanhemmuus erossa -kurssin tavoitteena oli auttaa osallistujia eteenpäin ja voimaan hyvin haastavassa elämäntilanteessa.

Yhtäkkiä yksin® -kursseja leskille järjestettiin viisi ja Erosta eheäksi® -kursseja kaksi. Tukihenkilöitä koulutettiin kahden kurssin verran. Alueellisia vertaistukiryhmiä toteutui viisi.

Tulokset ja mittarit

Hakijoiden ja osallistuneiden määrät:

Yhtäkkiä yksin® -kursseille hakemuksia tuli 395 kpl ja kursseille osallistui 77 henkilöä.

Erosta eheäksi® -kursseille hakemuksia tuli 48 kpl ja kursseille osallistui 29 henkilöä.

Isovanhemmuus erossa -ryhmään osallistui 8 henkilöä.

Vertaisena vierellä -tukihenkilökursseille hakemuksia tuli 87 kpl ja kursseille osallistui 32 henkilöä.

Vertaistuellisiin alueellisiin ryhmiin osallistui 54 henkilöä.

Osallistujien kokemia vaikutuksia kursseista

Toiminta mahdollisti vertaistuen. Palautekyselyiden mukaan kursseille osallistujista 99 % koki vertaistuen toteutuneen kohdallaan erittäin tai melko hyvin.

Toiminnassa kolme eniten sopeutumista helpottavaa tekijää olivat palautekyselyiden mukaan seuraavat:

a. 75 % kokemusten jakaminen

b. 60 % muiden tarinat

c. 58 % ryhmässä käytetyt menetelmät

10. Vapaaehtoistoiminta

Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan tavoitteena oli tarjota tukea ja apua eri elämäntilanteisiin koulutettujen vapaaehtoisvastaavien ja vapaaehtoisten avulla. Edellytykset sujuvalle ja turvalliselle vapaaehtoistoiminnan tekemiselle ja avun vastaanottamiselle luodaan yhteistyössä paikallisyhdistysten ja piirien kanssa. Toiminnan keskiössä ovat osaavat ja hyvinvoivat vapaaehtoiset. Eläkeliiton yhdistysten koordinoima vapaaehtoistoiminta kohdentui pääsääntöisesti ikäihmisten auttamiseen ja tukemiseen. Toimintavuoden aikana järjestettiin 21 lähikoulutusta ja -kurssia, joihin osallistui 455 vapaaehtoista ja vapaaehtoisvastaavaa. Verkkokoulutuksia toteutettiin 15, joihin osallistui 164 vapaaehtoista tai vapaaehtoistoiminnan tekemisestä kiinnostunutta. Koulutusten tavoitteena oli perehdyttää Eläkeliiton vapaaehtoistoiminnan tekemisestä kiinnostuneita toiminnan periaatteisiin ja sisältöihin sekä kohtaamisen ja vuorovaikutuksen teemoihin. Lisäksi vapaaehtoisille ja vapaaehtoisvastaaville tarjottiin kaksi kertaa etänä työnohjausta sekä kokeiltiin ensimmäistä kertaa uutta etäkoulutusmallia vapaaehtoisvastaavien perehdyttämisessä. Muistiliiton kanssa tehdyn yhteistyön avulla vapaaehtoisille tarjottiin koulutusta muistisairautta sairastavan ihmisen kohtaamisesta vapaaehtoistoiminnassa. Toiminnanohjausta järjestettiin edellisvuotta enemmän etäyhteydellä ja näissä vapaaeh-

toistoiminnan vastaavien vertaistuellisissa etätapaamisissa syvennyttiin piiri- ja yhdistystason vapaaehtoistoiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Toiminnanohjauksellisia ja vertaistuellisia etätapaamisia järjestettiin vuoden aikana 16 ja tuki niiden kautta mahdollistui 272 vapaaehtoistoiminnan vastaavalle, joista 26 toimii piirien ja 246 yhdistyksen vapaaehtoisvastaavana. Myös vapaaehtoisille järjestettiin lähikoulutuksen lisäksi etätukea ja näihin kaikille vapaaehtoisille avoimiin vertaistuellisiin etätapaamisiin osallistui 73 vapaaehtoista. Toiminnan vaikutuksista kerätyn arviointi- ja seurantatiedon mukaan yhdistysten vapaaehtoisvastaavien vertaistuellisiin etätapaamisiin osallistuneista 87,6 % (N 122) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että sai tilaisuudessa hyödyllistä tietoa vapaaehtoistoiminnasta. 74 % (N 310) aluekoulutuksiin ja pitkille kursseille osallistuneista on valmis suosittelemaan Eläkeliiton vastaavaa koulutusta muille vapaaehtoisille. Jäsenrekisteriin merkityistä vapaaehtoisista 98,7 % (N 316) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että vapaaehtoisten on turvallista toimia vapaaehtoisina Eläkeliitossa. 90,8 % (N 316) vapaaehtoisista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että sai tarvittaessa tukea toimintaansa, esimerkiksi ohjausta ja neuvontaa. Luku parantui vuoteen 2023 verrattuna 2,4 %. Vapaaehtoisvastaavista 93,2 % (N 132) oli tätä mieltä. Tämäkin luku parantui 5,8 % vuoteen 2023 verrattuna.

Koulutus Osallistujamäärä

Vapaaehtoistoiminnan alueelliset virkistys- ja koulutuspäivät 392

Verkkokoulutukset

Vertaistuelliset etätapaamiset vapaaehtoisvastaaville ja vapaaehtoisille

Vapaaehtoisvastaavien kurssit

Eläkeliiton vuosikirja 2024

TunneMusiikki-toiminta tarjosi virkistävää toimintaa ikääntyneille ja erityisesti näkö- ja kuulovammaisille.

11. TunneMusiikki-toiminta

Eläkeliiton musiikkilähtöisen vapaaehtoistoiminnan tavoitteena oli lisätä aisti- ja toimintakyvyltään heikentyneiden sekä muistisairaiden ikäihmisten hyvinvointia musiikkisisältöisen vapaaehtoistoiminnan kautta, yhteistyössä Kuuloliitto ry:n ja Näkövammaisten Liitto ry:n kanssa.

Toimenpiteinä ajantasainen materiaali ja koulutus, tutkimus- ja opinnäyteyhteistyö, seminaarit, sekä kokemuksellinen työskentely musiikkiterapian käyttömahdollisuuksien parissa.

TunneMusiikki-toiminnan tavoitteena oli lisätä kohderyhmien ja suuren yleisön tietoa ja kokemuksia aistiesteettömyydestä, vapaaehtoistoiminnasta ja musii-

kin hyvinvointivaikutusten hyödyntämisestä. Toiminta on avointa kaikille 50 vuotta täyttäneille.

Vuonna 2024 järjestetään 10 valtakunnallista musiikkisisältöistä kurssia, joissa kohdattiin 150 vapaaehtoista. Eläkeliiton yhdistyksissä on 20 aktiivista vapaaehtoista, jotka ohjaavat musiikkitoimintaa säännöllisesti palveluyksiköissä. Alueilla järjestettiin 9 koulutusta ja kolme isompaa tapahtumaa ikääntyneille ja aistivammaisten kohderyhmille osittain myös hybridi -konserttina verkossa.

Musiikkisisältöisiä ohjelmia esitettiin OnniTV:n kanavapaikalla suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi tuotettiin ja kuvattiin 11 uutta haastatteluja vinkkivideota vuodelle 2025.

Kurssilaiset ovat tyytyväisiä ja aktiivisia vapaaehtoistoimijoita

Mittari 2. NPS-ind. 1. 93 % (N87) suosittelisi kurssia muille. 2. 88 % (N87) koko kurssin hyödyllisenä 3. 84 % (N87) koki, että oppi jotakin uutta koulutuksessa 4.

78 % (N87) osaa hyödyntää oppimaansa vapaaehtoistyössä 5. 85 % (N87) koki, että virkistyi. Koulutettujen vapaaehtoisten osaamisen myötä lisätään aisti- tai toimintakyvyltään heikentyneiden ikääntyvien aktiivista ja säännöllistä osallisuutta musiikkisisältöisessä toiminnassa. Tavoitteet saavutettiin vuoden 2024 aikana.

Koulutukset, tapahtumat ja TV-ohjelmat Osallistujamäärä

TunneMusiikki- ja teemakursseille osallistuneet 150

Aluekoulutukset 212

Ikääntyneet ryhmiin osallistuneet (sis. aistivammaiset) 4515

Saavutettavat tapahtumat 1441

Suurta yleisöä osallistavat TV-ohjelmat, videotuokiot, Youtube-ohjelmien katselukerrat 228 053

Musiikkiryhmän ohjaajien vertaistapaamiset verkossa 40

Yhteensä 234 411

Hyvinvointia ikääntyneille -hanke oli mukana mm. Jalasjärvellä lokakuussa 75-vuotiaille suunnatussa Hyvinvointipäivässä, jonka järjesti EteläPohjanmaan hyvinvointialue.

12. Kehittämishankkeet

12.1. Hyvinvointia ikääntyneille

Vuoden 2024 tavoitteena oli vahvistaa ikääntyneiden osallisuutta eläkeläisjärjestöjen ja ikäneuvoloiden yhteistyön kehittämisessä, tavoite pilottialueiden osalta oli 2–4 aluetta. Tavoitteet saavutettiin, pilottialueita on ollut yhteensä kolme. Alueet ovat sijainneet Etelä-Pohjanmaalla (Ilmajoki ja kurikka ml. Jalasjärvi ja Jurva) Keski-Suomessa (Uurainen) ja Pohjois-Pohjanmaalla (Kanta-Oulun alue). Hyvinvointialueilla

Osallisuuden kokemus Etelä-Pohjanmaan pilottiin osallistuneilla

Olen saanut tehdä asioita, jotka ovat minulle tärkeitä.

voinut luottaa muihin tässä porukassa ja minuun on luotettu.

Olen pystynyt vaikuttamaan johonkin minulle

nykyisin toimivista ikäneuvoloista on samoin mukana ollut kolme eli Ikäpiste ja asiakasneuvonta Etelä-Pohjanmaalta, Seniorin hyvinvointineuvolan pohjoinen alue Keski-Suomesta sekä Ikäneuvola Kanta-Oulun alueelta. Näistä päätökseen saatiin ainoastaan EteläPohjanmaan pilotti, muut kaksi jatkavat suunnitelman mukaisesti vielä keväällä 2025.

Pilottiin osallistuneiden ikääntyneiden osallisuuden kokemusta mitattiin palautekyselyn yhteydessä.

12.2.

Hyvän

ikääntymisen etsijät

Hyvän ikääntymisen etsijät (2024–2026) on Miina Sillanpään Säätiön ja Eläkeliiton yhteishanke, joka alkoi 1.8. Kohderyhmänä on haavoittuvissa elämäntilanteissa olevat yli 60-vuotiaat yksin asuvat helsinkiläiset. Tavoitteena on vahvistaa arjen hyvinvointia ja osallisuuden kokemuksia sekä lievittää yksinäisyyttä.

Hankkeen aikana kehitetään yhdessä osallistujien tarpeisiin vastaava, tavoitteellinen ja voimavaralähtöinen

Hyvän ikääntymisen etsijät -ryhmätoimintamalli. Lisäksi hanke tuottaa tilannekuvaa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden elämäntilanteista, tarpeista ja toiveista. Toinen kohderyhmä on vapaaehtoiset, erityisesti Eläkeliiton paikallisyhdistyksistä. Tavoitteena on

vahvistaa vapaaehtoisten tietoja ja taitoja haavoittuvassa tilanteessa olevien ikääntyneiden hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisessa. Vapaaehtoisten valmennusryhmät alkavat 2025, ja niiden pohjalta kehitetään yhdessä Hyvän ikääntymisen lähettiläs -toimintamalli.

Ensimmäisenä toimintavuotena käynnistettiin toimintaa ja verkostoyhteistyötä mm. Helsingin kaupungin, Omakotisäätiön, Munkkivuoren seurakunnan, Mereo ry:n, Helsingin diakonissalaitoksen ja Mieli ry:n kanssa. Yhteistyössä suunniteltiin ja edistettiin vuoden 2025 ryhmätoimintaa eri alueilla Helsingissä.

Ensimmäinen Hyvän ikääntymisen etsijät -ryhmä toteutettiin Puotilassa yhteistyössä Omakotisäätiön kanssa. Tulokset olivat lupaavia: osallistujien yksinäisyyden kokemukset lievittyivät ja osallisuuden kokemukset lisääntyivät. Osallistujat kokivat toiminnan vaikuttaneen joko paljon tai jonkin verran heidän arkielämäänsä ja mielialaansa. Moni löysi ryhmästä uusia tuttavia ja ystäviä. Palautteen mukaan uusiin ihmisiin tutustuminen ja muiden tarinoiden kuuleminen opetti ja antoi perspektiiviä omaan elämäntilanteeseen. Kaikki osallistujat edistivät henkilökohtaista hyvinvointitavoitettaan.

13. Verkostot ja jäsenyydet

Eläkeliiton toiminnan tarkoituksena (säännöt 2§) on eläkeläisten ja muiden eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä sosiaalisen turvallisuutensa ja hyvinvoinnin edistäminen. Tarkoituksen toteuttaminen edellyttää ennakkoluulotonta ja avointa yhteistyötä eri järjestökumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Liiton yhteistyöverkoston perustan muodostavat jäsenyydet erilaisissa yhteisöissä ja niiden hallintoelimissä. Tätä täydentävät erilaiset asiantuntija-, luottamushenkilö- ja muut verkostot niin järjestökentässä kuin julkisella sektorilla.

Vuonna 2024 Eläkeliitto oli mukana useissa kymmenissä erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Erityisen tiivistä yhteistyö oli Maaseudun Sivistysliitto MSL:n kanssa. MSL:n osaamista hyödynnettiin laajasti Eläkeliiton koulutustoiminnan kehittämisessä.

Yhdessä Kuntoutussäätiön kanssa liitto toteutti STEA-rahoitteista Hyvinvointia ikääntyneille-hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä hyvinvointialueiden

Hyvän ikääntymisen etsijöiden ryhmissä on tutustuttu omiin luonteen vahvuuksiin myös valokuvin.

vanhusneuvoloiden ja kolmannen sektorin välistä tiiviimpää kumppanuutta. Liiton muita kehittämiskumppaneita ovat Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto sekä tuki- ja liikuntaelinliitto TULE ry. Liiton viestinnällisenä erityisyhteistyökumppanina vuonna 2023 oli Diabetesliitto ry.

Yhdessä Hiihtoliiton, Suomen ladun ja TUL:n kanssa Eläkeliitto organisoi kansallista hiihtopäivää 4.3.2024.

Eläkeliitto on myös lomajärjestö Maaseudun terveys- ja lomahuolto MTLH ry:n jäsen. Toimimme MTLH:n kanssa kahdessa eri roolissa: lomakeskus Lehmiranta on merkittävä sosiaalisten lomien palveluntuottaja, toisaalta Eläkeliitto edustaa yhtä sosiaalisten lomien kohderyhmää, ikääntyneitä suomalaisia.

Liitto oli jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: – Aikakauslehtien liitto ry – Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry – Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry – Pensionärs-

Eläkeliitto teki yhteistyötä monien järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n jäsenenä Eläkeliitto oli toteuttamassa

Eläkeläisparlamenttia Jyväskylässä syksyllä.

förbundens Intresseorganisation PIO rf

– Maaseudun Sivistysliitto ry – Maaseudun terveys- ja lomahuolto MTLH ry

– Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry (kannattajajäsen)

– Suomen Kylätoiminta ry

– Suomen Hostellijärjestöt ry

– Suomen sosiaali- ja terveys – SOSTE ry – Vanhustyön keskusliitto ry ja – Veronmaksajien Keskusliitto.

Eläkeliitto on jäsen myös vanhusjärjestöjen eurooppalaisen kattojärjestön AGE Platform Europessa.

14. Lomatoiminta

14.1. Liiketaloudelliset tavoitteet

Tavoitteet

Kannattava vuositulos, 2,68 miljoonan euron liikevaihto, 28 750 majoitusvuorokautta: Laadullisena tavoitteena asiakaspalautearvosanan keskiarvo vähintään 4 (asteikolla 1–5).

Toiminta

Lehmiranta toteutti toimintavuonna 40 lomaviikkoa, 39 tuettua lomaa, 17 harrastekurssia ja 53 päivätapah-

tumaa. Eläkeliiton ryhmät tekivät 12 matkaa jäsenlomaviikolle, 5 matkaa tuetulle lomalle, 23 matkaa pikkulomalle sekä 64 päiväretkeä tai -kokousta. Asiakkaita vieraili jokaisen piirin alueelta. Eläkeliiton ulkopuolisia ryhmiä yöpyi 13 ja 71 ryhmää kokousti / vieraili päivätapahtumissa.

Lehmirannan matkapaketteja käytti 96 kuluttajaa, yhteensä 278 vrk. Matkatoimistopalveluihin kytkeytyvä osuus oli 1,5 % liikevaihdosta.

Lomakeskus oli suljettuna 1.–22.1., 29.3.–1.4.,12.–18.8., 16.–22.12. ja 28.–31.12.2024. Ohjelmallinen lomatoiminta oli tauolla 30.6.–21.7., jolloin tarjottiin vain majoitus- ja kahvilapalveluita.

Sustera Oy toteutti Lehmirannan rakennusmassan kuntoarvion. Rakennusten arvioitiin olevan pääosin hyvässä kunnossa.

Tulokset

Lomakeskuksen vuositulos ei yltänyt tavoitteeseen. Poistojen jälkeen tulos jäi 90 100 euroa tappiolliseksi. Liikevaihto jäi viidenneksen tavoitteesta, mutta ylsi lähes v. 2023 tasolle. Majoitusvuorokausimäärä putosi hieman edellisvuodesta ja jäi neljänneksen tavoitteesta. Toimintamuodoista vain Eläkeliiton oma toiminta ylitti tavoitteen; myös tuettuja lomia toteutettiin lähes suunnitellusti.

Asiakastyytyväisyys koettiin hyväksi 4,2 (asteikolla 1–5) ja tavoitearvo ylitettiin selvästi (>3,99).

14.2. Strategiset tavoitteet ja kehittämiskohteet

Tavoitteet ja mittarit

Strateginen tavoitealue: Innovatiivinen ja ikäystävällinen lomatoiminta.

Toimenpide: Käyttöasteen kasvattaminen kehittämällä markkinointia ja laatutyötä.

Tavoite 1: Lehmirannan lomakeskuksen markkinointia lisätään ja tehostetaan sekä Eläkeliiton jäsenien että muiden kohderyhmään kuuluvien parissa.

Tavoite 2: Laatukäsikirja valmistuu ja Laatutonnisertifikaatti saadaan käyttöön.

Vuodekäyttöaste edellisvuotta korkeampi, Lähetettyjen uutiskirjeiden ja vastaanottajien määrä edellisvuotta korkeampi, Uudet markkinointikanavat, Uusien lomatyyppien määrä ja asiakaskokemus lomien ikäystävällisyydestä, esteettömyydestä ja uudistumisesta, keskiarvo vähintään 4 (asteikolla 1–5).

Toiminta

Markkinointia ja myyntiä kehitettiin lisäämällä viestintää, markkinointikanavia, yhdistysvierailuja sekä henkilökuntaa. Tiimissä aloitti 4.3.2024 työnsä markkinoinnin assistentti. Vuoden aikana tehtiin 30 yhdistysvierailua. Lehmirannan omien uutiskirjeiden määrä kasvoi 30 % ja uusia tilaajia saatiin hankituksi 20 % edellisvuotta

enemmän. Korkeimmat viestien avausprosentit olivat uusille jäsenille lähetetyissä viesteissä (73,8 %). Elokuussa käynnistettiin Eläkeliiton keskustoimiston kanssa myynninedistämisprojekti, johon palkattiin myyntineuvottelija myymään Lehmirannan palveluita Eläkeliiton ulkopuolisille ryhmille. Hän sai hankituksi toimintavuoden lopulla Lehmirantaan 1 yöpyvän ja 9 päiväretkiryhmää (307 asiakasta). Hiljaista ryhmämyyntiä vauhditettiin poistamalla Eläkeliiton ryhmiltä ennakkomaksut sekä joustavoittamalla hinnoittelua.

Laatukäsikirja ei valmistunut vielä 2024 eikä laatusertifikaattia saatu käyttöön.

Eläkeliiton vuosikirja 2024

Lehmiranta sai asiakastyytyväisyyskyselyissä hyvää palautetta muun muassa ruuasta.

Tulokset

Lomatoiminnan strategiset tavoitteet saavutettiin osittain. Markkinoinnin kehittämisestä saatiin hyviä tuloksia, jotka alkoivat näkyä tilauksina erityisesti toimintavuoden lopulla. Vuoden käyttöaste jäi silti hivenen edellisvuotisesta. Laatukäsikirjan ja –sertifioinnin tavoittelu siirtyi vuodelle 2025.

Vuodekäyttöasteen kasvattaminen: ei onnistunut (oli 34 %; p.o. > 36 %)

Laatukäsikirja ja Laatutonni käyttöön: ei onnistunut

Lähetettyjen uutiskirjeiden määrä kasvanut edellisvuodesta: 30 % (206 942 → 269 048 kpl)

Uutiskirjeiden uusien vastaanottajien määrä kasvanut edellisvuodesta: 22 % (342 → 416)

Uudet markkinointikanavat: kyllä (Tanssiin.fi, Instagram)

Uudet lomatyypit: 4 (p.o. > 1) (Kurpitsaviikkojen ylisukupolvinen loma, Virtuaalimatkailuloma, Pikkujoululoma, JHL-yhteistyökumppanuusloma)

Asiakaskokemuksen keskiarvo ikäystävällisyydestä 4,1 esteettömyydestä 4,0 ja innovatiivisuudesta 3,7 (asteikko 1–5). (p.o. > 3,99).

15. Talous ja henkilöstö

Liiton kokonaistuotot olivat yhteensä 5 311 338 euroa. Ne muodostuivat STEA:n avustuksista, EL-Sanomien ja Lomakeskus Lehmirannan tuotoista sekä muusta omasta varainhankinnasta.

STEA-avustusten osuus liiton taloudessa on edelleen merkittävä. STEA-avustuksia käytettiin vuonna 2024 yhteensä 1 827 302 euroa: – Toiminta-avustus (Ay 1) 868 350 €

– Sopeutumisvalmennus (Ak 3) 246 018 € – Murtumatta mukana -toiminta (Ak 7) 112 775 € – TunneMusiikki- ja vapaaehtoistoiminta (Ak 1621) 291 429 € – Jäsenjärjestöavustukset (Ak 1029) 96 062 €.

Projektiavustuksia (C) käytettiin toimintavuonna yhteensä 212 668 €. Lomakeskus Lehmirannan liikevaihto oli 2 121 023 €. Liiton muiden tuottojen osuus oli

1 337 060 euroa. Liiton tilinpäätökseen sisältyy poistoja 146 874 €. Liiton tilinpäätös osoittaa 176 316 € alijäämää. Taseen loppusumma on 5 573 346 €.

Eläkeliiton talouden keskeiset kivijalat ovat jäsenmaksutuotot, Lehmirannan lomakeskuksen tuotot sekä STM:n myöntämät valtionavustukset. Maan hallitus ilmoitti elokuussa 2024 leikkaavansa järjestöille suunnattuja valtionavustuksia. Tämä merkitsi Eläkeliiton yleisavustuksen leikkausta vuodelle 2025 peräti 15 prosentilla eli 130 000 vuodessa. Liittovaltuusto päätti syyskokouksessaan äänestyksen jälkeen kompensoida tämän leikkauksen korottamalla liiton jäsenmaksua vuodelle 2025 1,5 eurolla/jäsen.

Varainhankinnan tuottojen osuus oli kaikkiaan 1 107 546 €, josta jäsenmaksujen osuus oli 909 144 €.

Liittohallituksen asettama talous- ja varainhankintatoimikunta seurasi ja valmisteli liittohallitukselle talouteen, rahoitukseen, avustuksiin ja varainhankintaa liittyviä asioita. Taloustoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa.

Eläkeliiton henkilöstön määrä keskustoimistolla oli 19 henkilöä. Lehmirannan lomakeskus hankki henkilöstöpalvelut liiton omistamalta Ranstakka Oy:ltä. Sen palveluksessa oli vuoden lopussa 24 henkilöä ja lyhytaikaisissa työsuhteissa vuoden aikana 16 henkilöä.

Liiton henkilöstökulut olivat yhteensä 1 312 395 €.

Järjestötoiminnan henkilöstön kehittämiskohteena vuonna 2024 fyysisen työympäristön parantaminen. Tavoitteena oli lisätä työviihtyvyyttä ja työergonomiaa. Kalevankadun toimitilat uudistettiin syksyn aikana. Henkilöstö näkemyksiä toimitilojen uudistamistarpeista kartoitettiin henkilöstön kehittämispäivillä toukokuussa. Joulukuun kehittämispäivillä henkilöstö pohti ulkoisen fasilitaattorin johdolla uudistettujen työtilojen edellyttämää uutta työkulttuuria. Lisäksi kehittämispäivillä pohdittiin Sotkamon liittokokouksen hyväksymän uuden strategian jalkauttamista operatiivisiin suunnitelmiin.

Järjestötoiminnan henkilöstön ja Lehmirannan lomakeskuksen henkilöstön sisäistä yhteistyötä kehitettiin yhteisessä henkilöstöpäivässä tammikuussa. Kehittämispäivien tavoitteena oli kahden yksikön henkilöstön tutustuttaminen toisiinsa ja näin helpottaa sisäistä yhteistyötä. Lisäksi henkilöstö sai koulutusta kehonkielen merkityksestä viestinnässä ja vuorovaikutuksessa.

Työsuojeluvaltuutettuna toimi Outi KokkonenRopponen ja varavaltuutettuna Anu Kytömäki sekä

osan vuotta Kirsi Mustonen. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana ja työsuojelupäällikkönä toimi liiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa.

Sairauspoissaoloja liiton henkilöstölle kertyi vuonna 2024 15 pv/työntekijä.

Eläkeliiton keskustoimiston remontoitiin syksyllä. Työtekijät pääsivät suunnitteluvaiheessa kertomaan ajatuksiaan. Emilia Souru, Janne Kettunen ja Anne Jääskeläinen suunnitelmien parissa.

Eläkeliitto ry

VARSINAINEN TOIMINTA

YLEINEN JÄRJESTÖTOIMINTA

Tuotot

Kulut

KOKEILU- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Tuotot

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA

Eläkeliitto ry

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat

Aineelliset hyödykkeet

Sijoitukset

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta

Lyhytaikainen vieras pääoma

KPMG Oy Ab Töölönlahdenkatu 3 A PL 1037 00101 HELSINKI

Tilintarkastuskertomus

Eläkeliitto ry:n jäsenille

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Puhelin 020 760 3000 www.kpmg.fi

Olemme tilintarkastaneet Eläkeliitto ry:n (y-tunnus 0201099-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia yhdistyksestä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilinpäätöstä koskevat hallituksen velvollisuudet Hallitus vastaa tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus vastaa myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka se katsoo tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus on tilinpäätöstä laatiessaan velvollinen arvioimaan yhdistyksen kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos yhdistys aiotaan purkaa tai sen toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Y-tunnus 1805485-9 Kotipaikka Helsinki

Eläkeliitto ry Tilintarkastuskertomus tilikaudelta 1.1.–31.12.2024

Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä yhdistyksen kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei yhdistys pysty jatkamaan toimintaansa.

Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Muut raportointivelvoitteet

Muu informaatio

Hallitus vastaa muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 17. huhtikuuta 2025

KPMG OY AB

Kirsi Aromäki KHT

LIITEOSA

LIITE 1.

LIITE 2.

LIITE 3.

LIITE 4.

LIITE 5.

LIITE 6.

LIITE 7.

LIITE 8.

Liittokokouksen ja liittovaltuuston kannanotot

Liittovaltuusto 2021–2024

Liittovaltuusto 2024–2027

Toimikunnat ja työryhmät

Piirien puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat

Eläkeliiton piirit ja yhdistykset jäsenmäärineen

Ranstakka Oy

Hyvän vanhenemisen tukisäätiö

Liittokokouksen ja liittovaltuuston kannanotot 2024

Liittovaltuusto 14. huhtikuuta 2024

Kuluttajaturvallisuuslain uudistaminen uhkaa kansalaisjärjestötoiminnan tulevaisuutta

Eläkeliiton liittovaltuusto esittää kevätkokouksessaan huolensa Työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmista uudistaa kuluttajaturvallisuuslakia koskemaan myös vapaiden kansalaisjärjestöjen elinkeinotoiminnan ulkopuolista sääntömääräistä perustoimintaa.

Yleishyödyllisten yhdistysten toiminta on lähtökohdiltaan aivan erilaista kuin elinkeinotoiminta, jonka asiakkaiden tärkeäksi oikeussuojakeinoksi kuluttajaturvallisuuslaki on alun perin laadittu.

Yhdistyksen jäsenet järjestävät toimintaa valtaosin vapaaehtoisvoimin. Onkin selvää, ettei yhdistystoiminta voi olla kuluttajaturvallisuuslainsäädännön mukaista kuluttajapalvelua. Suomalaiseen järjestötoimintaan osallistuvat kansalaiset eivät ole ”kuluttaja-asiakkaita”, jotka nauttivat oman yhdistyksensä elinkeinotoimintapalveluista. Toteutuessaan kuluttajaturvallisuuslain uudistus asettaisi suomalaisille yhdistyksille uusia, monimutkaisia hallinnollisia ja turvallisuuteen liittyviä velvoitteita, jotka on perustellusti tähän asti asetettu voittoa tavoitteleville yrityksille niiden kuluttajille suunnattua elinkeinotoimintaa varten.

Liittovaltuusto huomauttaa, että kansalaisjärjestöjen toimintaa säätelee Suomessa ensisijaisesti yhdistyslaki, Yhdistyslain keskeisenä tavoitteena on varmistaa yhdistysten toiminnan avoimuus, demokraattisuus ja lainmukaisuus, tukien näin kansalaisyhteiskunnan vahvistumista ja yhdistysten jäsenten oikeuksien suojelua. Toteutuessaan nyt laadittu lakiehdotus heikentäisi kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä asettamalla epärealistisia vaatimuksia yhdistyksille, jotka perinteisesti luottavat jäsentensä vapaaehtoiseen työpanokseen ja yhteisöllisyyteen. On suuri vaara, että yhdistysten vastuutehtäviin ei näiden kohtuuttomien vaatimusten johdosta enää löydetä luottamushenkilöitä.

Liittovaltuusto yhtyy niihin lakiuudistuksen kriitikoihin, jotka ovat perustellusti huomauttaneet, että nyt valmisteltu kuluttajaturvallisuuslain uudistus on jyrkässä ristiriidassa pääministeri Orpon järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan hallinnollista taakkaa keventävien suunnitelmien kanssa.

Esitys kohdentuu mitä suurimmassa määrin iäkkäisiin järjestötoimijoihin. Valtaosa suurimpien kansanterveys- ja potilasjärjestöjen jäsenistä on yli 70-vuotiaita. Vapaaehtoistyön tekijöistä kaikkein aktiivisin ryhmä ovat eläkeläiset. Ilman sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoisia monia suomalaisten hyvinvointia tukevia palveluja ei olisi, eikä julkinen sektori pysty paikkaamaan järjestöjen ja vapaaehtoisten tekemää työtä.

Vuonna 1919 Suomen tasavallan ensimmäisten lakien joukossa tuli voimaan yhdistyslaki. Liittovaltuusto muistuttaa, että vapaus yhdistyä ja toimia yhteisen asian puolesta on kansalaisten perusoikeus. Työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmat ulottaa yleishyödyllinen yhdistystoiminta kuluttajaturvallisuuslain soveltamisalan piiriin on jyrkässä ristiriidassa tämän perusoikeuden toteutumisen kanssa. Perustuslailliset oikeudet kuulukoot yhdistyksille myös jatkossa.

Eläkeliiton vuosikirja 2024

Liittokokous 12. kesäkuuta 2024

Eläkejärjestelmän uudistamisen aika ei ole nyt

Eläkeliiton Sotkamoon kokoontunut liittokokous vaatii maan hallitukselta malttia suunnitelmissaan uudistaa suomalaista eläkejärjestelmää.

Liittokokous on erityisen huolissaan hallituksen suunnitelmista sisällyttää eläkejärjestelmään uusi sääntöperustainen vakautusmekanismi, joka toteutuessaan heikentää luottamusta eläkkeiden ostovoimaan. Sääntöpohjainen vakauttaja rajoittaisi toteutuessaan ansioeläkkeiden kohdalla myös eduskunnan päätösvaltaa, kun taas verorahoitteisten eläkkeiden kohdalla se säilyisi. Tämä johtaa eläkeläisten erilaiseen kohteluun.

Julkista taloutta ei tule tasapainottaa eläkejärjestelmää heikentämällä

Eläkejärjestelmän tehtävänä on turvata kansalaisten toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden aikana työuran päätyttyä. Työeläkkeiden leikkaaminen pienentää julkisia tulovirtoja, lisää perusturvamenoja sekä ahdingossa olevien ikäihmisten lukumäärää. Liittokokous muistuttaa, että suomalaisten eläkkeet eivät ole suuria. Huomattava osa suomalaisista eläkeläisistä sinnittelee pienituloisuuden rajalla jo tälläkin hetkellä. Yli neljännes naisista ja enemmän kuin joka viides miehistä sai eläkettä alle 1250 euroa br/kk vuonna 2023.

Eläkeläisten toimeentuloa on hallituksen päätöksillä leikattu eri tavoin kuluneen vuoden aikana. Kehysriihessä päätettiin eläkkeiden verotuksen uudesta kiristyksestä. Vähälle huomiolle jäi se, että eläkkeitä verotetaan jo tällä hetkellä enemmän kuin vastaavansuuruisia palkkatuloja. Eläkeläisten toimeentuloon iskevät myös päätökset arvonlisäverokantojen nostosta sekä terveys- ja sosiaalihuollon asiakasmaksujen korotukset.

Ansioeläkejärjestelmä on hyvässä kunnossa

Liittokokous korostaa, että suomalainen ansioeläkejärjestelmä on kansainvälisesti vertaillen hyvässä kunnossa. Kun tarkastellaan kokonaisuudessaan julkisten ja yksityisalojen eläkkeitä, ei työeläkejärjestelmän rahoituksessa ole vajetta. Eläkejärjestelmää on kehitetty vastuullisesti ja pitkäjänteisesti koko järjestelmän olemassaolon ajan – ja aina sen omista kehittämistarpeista lähtien. Eläkejärjestelmän tulevaisuudelle suurimman haasteen asettaa alentunut syntyvyys, jonka negatiivisia vaikutuksia lisääntynyt työperäinen maahanmuutto lieventää. Tarkoituksenmukainen keino turvata eläkejärjestelmän kestävyys on mahdollistaa suurempi riskinotto eläkerahastojen sijoitustoiminnassa. Myöskään maltillisia eläkemaksujen korotuksia ei tule pelätä.

Valtiontalouden kestävyysvaje on vakava haaste. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta on kuitenkin kestämätöntä, että tiukkaan valtiontalouteen vedoten heikennetään toimeentulon edellytyksiä niiltä kansalaisilta, joilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia parantaa taloudellista tilannettaan.

Eläkejärjestelmää on kehitettävä mutta ratkaisut on tehtävä eläkejärjestelmän omista tarpeista käsin, sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta unohtamatta. Työeläkkeen tulee säilyä ansioiden mukaisena, etuusperusteisena, ennakoitavana, elinikäisenä sekä inflaatiolta suojattuna. Nyt tarvitaan malttia eläkejärjestelmän uudistamiseen.

Eläkeliiton vuosikirja 2024

Liittovaltuusto 19. marraskuuta 2024

Ikääntyneiden luottamus yhteiskuntaan on palautettava

Syyskokoukseensa kokoontunut Eläkeliiton liittovaltuusto esittää kannanotossaan huolensa ikääntyneiden heikentyneestä luottamuksesta yhteiskuntaan.

Liittovaltuusto huomauttaa, että Ikääntyneiden kokemus osallisuudesta päätöksentekoon on heikentynyt viime vuosina. Yli 60-vuotiaat eivät koe olevansa yhtä hyvin edustettuna poliittisessa päätöksenteossa kuin nuoremmat väestöryhmät, tiedetään Eläkeliiton vuoden 2024 60+ -barometrin perusteella. Barometrin tulosten mukaan vain 33 % yli 60-vuotiaista kokee, että ikääntyneet ovat hyvin edustettuna kunnallispolitiikassa. Valtakunnallisen politiikan kohdalla näin kokee vieläkin harvempi, 26 %. Kaikkein huonoiten edustettuina kokevat olevansa yli 80-vuotiaat naiset.

Samaan aikaan yli 60-vuotiaiden kokema ikäsyrjintä yhteiskunnan eri aloilla on kaksinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana. Noin 80 % yli 60-vuotiaista kokee, että yhteiskunnassa on ikään perustuvaa syrjintää.

Ikääntyneiden osattomuuden kokemusta on osaltaan heikentänyt myös sosiaali- ja terveyspalveluiden rapautuminen, joka on erityisesti kohdistunut ikääntyneisiin kansalaisiin. Ympärivuorokautista hoivaa on leikattu samaan aikaan kun sitä tarvitsevien määrä on kasvanut. Vanhusten hoidossa ja hoivassa on resursoinnin puute. Ikääntyneet eivät saa tarvitsemiansa palveluja eikä hoitoa.

Liittovaltuusto vaatiikin kannanotossaan pikaisia toimia ikääntyneiden oikeuksien ja osallisuuden vahvistamiseksi, jotta heidän luottamuksensa yhteiskuntaan voidaan palauttaa. Päätösten ja lakiesitysten valmistelussa on huomioitava ikävaikutusten arviointi. Suomeen on myös pikaisesti laadittava valtakunnallinen ohjelma ikääntyneiden hoidon ja hoivan parantamiseksi.

Liittovaltuusto muistuttaa, että osallisuus on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin: matalan osallisuuden kokemuksen on todettu liittyvän muun muassa psyykkiseen toimintakykyyn ja yksinäisyyteen. Ikääntyvässä Suomessa eläkkeellä olevien oma ääni on saatava nykyistä paremmin mukaan päätöksentekoon. Alueellisten ja kunnallisten vanhusneuvostojen asemaa tulee vahvistaa antamalla näille puhe- ja läsnäolo-oikeus hyvinvointialueen ja kunnan toimielimiin. Mahdollisuus vaikuttaa riippuu myös ikääntyneiden omasta aktiivisuudesta liittovaltuusto kannustaa eläkkeellä olevia sekä asettumaan itse ehdolle että äänestämään vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa.

Eläkeliiton vuosikirja 2024

Liittovaltuusto 2021–2024

Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys

Etelä-Häme Matti Koppanen Forssa Erkki Eskelinen Forssa

Inkeri Koskela Jokioinen

EteläPohjanmaa

Sinikka Suonpää Ypäjä

Marjatta Vuori Hämeenlinna

Marja-Leena Mahlamäki Janakkala

Antti Leinikka Renko Pertti Taala Urjala

Eino Toivanen Riihimäki

Eeva Huhtala Alavus Lasse Anttila Alavus

Hilkka Anttila Alavus

Hilkka Kankaanpää Laihia Lasse Kalliomaa Laihia

Kaija Ylitalo Laihia

Tarja Katila Peräseinäjoki Martti Mylläri Peräseinäjoki

Aino-Maija Kuivinen Peräseinäjoki

Matti Kuusisaari Evijärvi Jukka Kuusela Evijärvi

Heino Kangastupa Evijärvi

Kalevi Kytövaara Kurikka Pirjo Latvala Kurikka

Ahti Latvala Kurikka

Ahti Leskinen Ähtäri Kalle Katvala Ähtäri

Pekka Mannila Jalasjärvi

Birgit Laukkonen Ähtäri

Tuulikki Männistö Jalasjärvi

Liisa Rantanen Jalasjärvi

Pirjo Puronvarsi Alahärmä Elsa Hakola Alahärmä

Terttu Ekola Alahärmä

Aulis Ranta-Muotio Teuva Antti Kohtala Teuva

Pentti Tuomisto Teuva

Anna-Liisa Ruutiainen Maalahti Kaija Rajala Maalahti

Veikko Ruutiainen Maalahti

Etelä-Savo Arvo Levänen Jäppilä Kalevi Kaasinen Pieksämäki

Heikki Karvinen Juva

Eeva-Liisa Luukkonen Puumala Aija Himanen Mikkeli

Helena Kauppinen Ristiina

Kaija Montin Pertunmaa Matti Kurki Kangasniemi

Helsinki Heljä Balmer

Risto Rantalainen Hirvensalmi

Helsinki Matti Passinen Espoo

Ullamaija Tervalammi Itä-Helsinki

Itä-Savo Aune Kupiainen Punkaharju Liisa Kämäräinen Rantasalmi

Leena Suhonen Rantasalmi

Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys

Kauko Rauhansalo Kerimäki Pertti Paunonen Sulkava

Pekka Kosonen Punkaharju

Kainuu Marjatta Immonen Kajaani Teijo Moilanen Ruhtinansalmi

Aune Sallila Vaala

Terttu Karjalainen Paltamo Aulikki Moisio Suomussalmi

Karjala Pekka Haimila Savitaipale

Tuula Partanen Joutseno

KeskiPohjanmaa

Eila Kyllönen Kuhmo

Toivo Ruohonen Ruokolahti

Jussi Turkia Taipalsaari

Juha Härkönen Parikkala

Arja Salakka Ruokolahti

Heikki Koivisto Kannus Oiva Kankaanpää Sievi

Terho Paavola Kaustinen

Ritva Lappi Lestijärvi

Sisko Hautamäki Ullava

Helena Tiala Perho

Marjatta Tjäru Kokkola Harri Jylhä Kälviä

Keski-Suomi Tapani Kalenius Jyväskylä

Kaarina Niemi Lohtaja

Matti Syrjälä Jyväskylä

Eila Salmela Muurame

Sirkka Kauppinen Kivijärvi Pertti Rautiainen Saarijärvi

Simo Koskinen Uurainen

Shaukat Anjam Pihtipudas

Anna-Liisa Viitanen Keuruu

Esko Palonen Uurainen

Yrjö Määttä Jämsä Markku Kauppinen Toivakka

Esko Tanskanen Äänekoski

Kymenlaakso Kaija Halonen Miehikkälä Kaisu Venäläinen Vehkalahti

Ritva Koskivirta Kotka

Marja Koskivirta Kotka Arja Hinkkanen Elimäki

Tarja Paavola Pyhtää

Rauno Tenhamo Anjalankoski Matti Laurén Valkeala

Aimo Rautiainen Kuusankoski

Lappi Raija Kivilahti Rovaniemi Pirkko Mäkelä Posio

Timo Wärme Ranua

Erkki Rytilahti Kemijärvi Hellevi Kangas Savukoski

Antero Miettinen Salla

Reeta Willig Keminmaa Kalervo Tiilikainen Pello

Auvo Rahtu Ylitornio

Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys

Pirkanmaa Anja Haajaranta Ylöjärvi Leila Koskinen Hämeenkyrö

Sirkka Kinnari Vesilahti

PohjoisKarjala

PohjoisPohjanmaa

Marja Saloniemi Pirkkala-Nokia

Maikki Hämäläinen-Ylikahri Lempäälä

Jyrki Niittymaa Längelmäki

Raimo Pyhältö Sydänhäme Erkki Kolu Sydänhäme

Erkki Kinnunen Kitee

Ritva Viitaniemi Ikaalinen

Marketta Karhu Tohmajärvi

Leena Valtonen Kesälahti

Pirkko Mutanen Viinijärvi Sinikka Lavikainen Lieksa

Erkki Buska Outokumpu

Irma Nuutinen Kiihtelysvaara Pirjo Hämäläinen Joensuu

Paula Halonen Oulu

Reijo Suihko Pyhäselkä

Kalevi Lämsä Oulu

Hannu Tarvas Oulu

Tapani Hautala Alavieska Heleena Kivioja Nivala

Taisto Löytynoja Ylivieska

Markku Ilola Reisjärvi Aira Korkatti Kärsämäki

Kaija Tuompo Pyhäjärvi

Markku Kestilä Pyhäjoki Veikko Kallio Oulainen

Kaija Sepponen Oulainen

Liisa Riekki Kuusamo Raili Loukkojärvi Ylikiiminki

Pekka Käsmä Taivalkoski

Paavo Tikkala Oulunsalo Raili Männikkö Muhos

Heikki Mattila Kempele

Pasi Törmä Temmes Tapio Junttila Liminka

Jukka Ingerttilä Pattijoki

Pohjois-Savo Leena Rytkönen Siilinjärvi Tuula Kauppinen Suonenjoki

Keijo Weman Siilinjärvi

Urpo Savolainen Leppävirta Juha Kilpeläinen Varkaus

Tuulikki Tiihanoff Rautalampi

Mirja Syrjänen Kuopio Henna Huhturi Kuopio

Jouko Räsänen Kaavi

Päijät-Häme Marja-Leena Koskimaa Heinola Kaija Koljonen Lahti

Sirkka Ruponen Sysmä

Olli Saarela Hartola Keijo Alander Kärkölä

Satakunta Markku Anttila Kiukainen

Jorma Ruotsalainen Nastola

Tuomo Reinikka Kokemäki

Pirkko Seppälä Kokemäki

Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys

Hilppa Harjunmaa Huittinen

Leena Mäkelä Pomarkku

Raimo Välilä Vampula

Hilkka Välläri Punkalaidun

Paavo Tornikoski Siikainen

Päivi Mäkinen Merikarvia

Matti Salmi Säkylä Pirjo Eloranta Köyliö

Kauko Rekola Eura

Tapio Sirkkilä Rauma Harri Mäkinen Eurajoki

Hanna Selkämö Rauma

Uusimaa Erkki Henriksson Nurmijärvi Pirkko Kvarnström Lohja

Matti Keskitalo Nummela

Aila Parikka Vihti

VarsinaisSuomi

Lea Laurell Nummela

Taisto Muhonen Pukkila

Irja Mäittälä Askola

Kari Uittamo Sammatti

Keijo Vilander Orimattila

Maija-Liisa Pyykönen Järvenpää Pentti Kangas Järvenpää

Marja-Leena Väyrynen Tuusula

Matti Antola Somero Pirjo Tuominen Marttila

Reima Eskola Vahto-Rusko

Pirjo Niittonen Perniö

Risto Sipilä Tarvasjoki

Allan Niemi Kaarina

Leena Järvi Paimio Onerva Mannerjärvi Sauvo-Karuna

Helinä Aaltonen Raisio

Ahti Keinonen Särkisalo Riitta Koivisto Kiikala

Antti Hakanen Kemiönsaari

Hilkka Lindgren Pöytyä Kauko Tervonen Loimaan Eloisat

Jaakko Mäkelä Karinainen

Taisto Lähteenmäki Nousiainen Alpo Wallin Laitila

Arja Lassila Mietoinen

Jarmo Mäntynen Raisio Päivi Korvensyrjä Piikkiö

Sirpa Lehtola Masku

Leena Oksanen Pertteli Jaakko Mäki Salo

Sirkka-Liisa Pirhonen Kisko

Riitta-Liisa Valpola Pyhäranta Terttu Kummila Mynämäki

Turkka Ristimäki Lemu-Askainen-Velkua

Ylä-Savo Pirjo Niskanen Kiuruvesi Raili Heiskanen Vieremä

Maija Vainikainen Sonkajärvi

Olavi Putkonen Lapinlahti Erkki Heikkinen Varpaisjärvi

Ensio Kainulainen Iisalmi

Liittovaltuusto 2024–2027

Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys

Etelä-Häme Matti Koppanen Forssa Seppo Kaija Forssa

Hilla Huhturi Akaa

Seppo Kuparinen Loppi Tapio Mäkelä Riihimäki

Sisko Kytösaari Janakkala

Pirkko Mattila Lammi Mirja Lammi Riihimäki

Sinikka Suonpää Ypäjä

EteläPohjanmaa

Heikki Ahola Kauhajoki Riitta Tasanko Kauhajoki

Simo Korpi Kauhajoki

Sisko Halonen Lehtimäki Helena Keisanen Lehtimäki

Eija-Liisa Keskinen Lehtimäki

Raija Kalliokoski Lapua Jorma Suvanto Lapua

Eila Yliannala Lapua

Martti Koivisto Kauhava Heikki Perälä Kauhava

Anna-Liisa Niemi Kauhava

Paula Murtoniemi Lappajärvi Heimo Herrala Lappajärvi

Maarit Ahola Lappajärvi

Timo Ristimäki Vähäkyrö Kari Nurmirinta Vähäkyrö

Ulla Smeds-Raven Vähäkyrö

Anna-Liisa Saari Isojoki Teuvo Uusitalo Isojoki

Erja Heikinniemi Isojoki

Jorma Turpela Soini Pekka Päivärinta Soini

Sauli Keskinen Soini

Jukka Vihriälä Seinäjoki Hannele Koivusalo Seinäjoki

Jussi Valkama Seinäjoki

Etelä-Savo Kalevi Kaasinen Pieksämäki Heikki Karvinen Juva

Pekka Suhonen Jäppilä

Hannu Korhonen Ristiina Pirkko Rönkko Anttola

Jukka Korpela Mikkelin seutu

Liisa Louhivuori Mäntyharju Juha Kemppi Kangasniemi

Sirkku Salomäki Pertunmaa

Helsinki Tauno Jouhtimäki Espoo Eeva Lahtinen Espoo

Matti Vainio Helsinki

Itä-Savo Aune Kupiainen Punkaharju Pertti Paunonen Sulkava

Kauko Rauhansalo Kerimäki

Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys

Kainuu Teijo Moilanen Ruhtinansalmi Ritva Komulainen Kuhmo

Sinikka Huusko Vuolijoki

Soili Mulari Suomussalmi Aune Sallila Vaala

Karjala Leena Kaljunen Rautjärvi

Anneli Järvenoja Toholampi

Reijo Huovinen Sotkamo

Marjatta Laukkanen Parikkala

Mirja Henttonen Ruokolahti

Harri Näkki Savitaipale Pirjo Henttu Luumäki KeskiPohjanmaa

Mikko Nivala Sievi

Marketta Similä Lestijärvi

Marjatta Tjäru Kokkola Harri Jylhä Kälviä

Helena Tilus Himanka

Sari Torppa Veteli Tellervo Pakkala Kaustinen

Hotakainen Ritva Halsua

Keski-Suomi Tuula Härkönen Kyyjärvi Pertti Rautiainen Saarijärvi

Kaija Kärkkäinen Jyväskylä

Eero Pulkkinen Viitasaari

Eila Salmela Muurame

Matti Syrjälä Jyväskylä

Yrjö Määttä Jämsä Markku Kauppinen Toivakka

Esko Tanskanen Äänekoski

Aarre Talja Joutsa Anna-Liisa Viitanen Keuruu

Kymenlaakso Wilma Kirkkopelto Miehikkälä

Marja Koskivirta Kotka

Esko Palonen Uurainen

Aimo Rautiainen Kuusankoski

Rauno Tenhamo Anjalankoski

Raila Korjus Vehkalahti

Tarja Paavola Pyhtää

Reino Parkko Elimäki Arja Hinkkanen Elimäki

Oiva Tammi Valkeala

Lappi Airi Kalliskota Salla Sisko Perttunen Pelkosenniemi

Markku Lehtinen Sodankylä

Pirkko Mäkelä Posio Raija Kivilahti Rovaniemi

Leena Hiltula Ranua

Reeta Willig Keminmaa Rauni Räty Kemi

Auvo Rahtu Ylitornio

Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys

Pirkanmaa Sirkka Kinnari Vesilahti Maikki Hämäläinen-Ylikahri Lempäälä

Raimo Pyhältö Sydänhäme

Jyrki Niittymaa Längelmäki

Ritva Pyhältö Sydänhäme

Leena Unkila Orivesi

Marja Saloniemi Pirkkala-Nokia Tuomo Jartti Virrat

Leila Koskinen Hämeenkyrö

PohjoisKarjala Pertti Ahtiainen Joensuu Heino Tiilikainen Kitee

Teuvo Karjalainen Tohmajärvi

Pirkko Mutanen Viinijärvi Sinikka Lavikainen Lieksa

Erkki Buska Outokumpu

Eila Piippo Ilomantsi Mauri Kukkonen Juuka

Kyllikki Kärkkäinen Nurmes

PohjoisPohjanmaa

Markku Ilola Reisjärvi Kaija Tuompo Pyhäjärvi

Aira Korkatti Kärsämäki

Heleena Kivioja Nivala Raimo Lintonen Ylivieska

Terttu Manninen Kalajoki

Terttu Lithovius Tyrnävä Tapio Junttila Liminka

Marja-Liisa Pylväs Oulu

Sakari Lauronen Raahe

Paula Halonen Oulu

Paavo Tikkala Oulunsalo

Liisa Riekki Kuusamo Raili Loukkojärvi Ylikiiminki

Jari Jussila Taivalkoski

Matti Vatjus-Anttila Haapavesi Merja Pekkala Vihanti

Kaija Sepponen Oulainen

Pohjois-Savo Reino Kuopusjärvi Siilinjärvi Matti Leinonen Kuopio

Martti Törrönen Rautalampi

Tuulikki Tiihanoff Rautalampi Arja Voutilainen Riistavesi

Päijät-Häme Veikko Ikonen Iitti

Tuula Kauppinen Suonenjoki

Markku Peltonen Orimattila

Jorma Laine Iitti

Ulla Ylöstalo Kärkölä Eija Taavila Orimattila Satakunta Hannu Haapasalo Huittinen Esa Kourujärvi Köyliö

Asko Hosike Vampula

Leena Ojala Kihniö Tapani Rakennus Parkano

Helena Sävilammi Kankaanpää

Piiri Varsinainen jäsen Yhdistys Varajäsen Yhdistys

Kalevi Osara Mouhijärvi Tarja Arve Vammala

Aulikki Lehtinen Kiikoinen

Airi Rantamäki Kullaa Leena Kallionsivu Noormarkku

Pentti Ala-Luopa Merikarvia

Hannu Tiisanoja Kiukainen Timo Laine Rauma

Uusimaa Harry Andersson Porvoo Irja Mäittälä Askola

Matti Keskitalo Nummela

Laila Vuori Pukkila

Jorma Saukkonen Kerava

Eija Savela Vantaa

Pirkko Kvarnström Lohja Kari Uittamo Sammatti

Maija-Liisa Pyykkönen Järvenpää

VarsinaisSuomi

Pertti Haapanen Nummi

Marja-Leena Väyrynen Tuusula

Ritva Polón Hyvinkää

Leena Järvi Paimio Marja Itälä Sauvo-Karuna

Helinä Aaltonen Raisio

Ensi Kulta Tarvasjoki Allan Niemi Kaarina

Markku Leivo Naantali

Ahti Keinonen Särkisalo Riitta Koivisto Kiikala

Heli Marttila Mynämäki

Jarmo Mäntynen Raisio

Ismo Sainio Halikko

Inkeri Kauppila-Nummila Taivassalo

Turkka Ristimäki Lemu-Askainen-Velkua

Päivi Korvensyrjä Piikkiö

Sirpa Lehtola Masku

Sinikka Ojala Somero Pirjo Tuominen Marttila

Maija Saarinen Salo

Pirjo Niittonen Perniö

Jaakko Mäki Salo

Riitta Mikkola Kuusjoki

Kauko Tervonen Loimaan Eloisat Heikki Vainio Loimaan Eloisat

Jaakko Mäkelä Karinainen

Alpo Wallin Laitila Arja Lassila Mietoinen

Kalervo Nieminen Kalanti

Ylä-Savo Pirkko Laitinen Vieremä Eero Kukkonen Rautavaara

Jukka Kääriäinen Iisalmi

Erkki Tuovinen Sonkajärvi Arja Alanen Sukeva

Aino Ahonen Varpaisjärvi

Toimikunnat ja työryhmät 2024

EL-Sanomien toimitusneuvosto

Anssi Kemppi, puheenjohtaja

Maire Hämäläinen

Raimo Ikonen

Kyösti Jurvelin, pääkirjoitustoimittaja, Kauppalehti

Heikki Manninen

Pentti Manninen

Maritta Raudaskoski

Paula Takala

Janne Kettunen

Vesa Toikka, esittelijä/sihteeri

Ikäpoliittinen asiantuntijaneuvosto

Timo Kietäväinen, puheenjohtaja

Raimo Ikonen

Sari Jokinen

Marja Jylhä

Seppo Kuparinen

Eero Lankia

Kristiina Siikala

Riitta Simoila

Anssi Kemppi

Irene Vuorisalo, asiantuntijasihteeri

Järjestötoimikunta

Terttu Karjalainen, puheenjohtaja

Saara Kiuru

Seppo Kotilainen

Timo Leppäkoski

Pia Mustonen

Tuija Niemi

Maija Pitkänen

Katja Harinen, sihteeri

Tiina Putkinen, sihteeri

Kirsti Mustakallio, esittelijä

Annika Toivoniemi-Matsinen, esittelijä

Jäsenjärjestöavustusten ohjausryhmä

Kirsti Mustakallio, puheenjohtaja

Riitta Koivisto

Hannu Korhonen

Pekka Mäkinen

Sointu Kallio, esittelijä/sihteeri

Kilpailutyöryhmä

Ari Holopainen, metsästysammunta

Pentti Jolanki, mölkky

Osmo Kärkkäinen, hiihto

Kauko Rauhansalo, metsätaito

Matti Ravantti, pilkki ja rantaonginta

Annukka Ryhänen, keilailu, lentopallo ja tonkkumi

Asko Saksa, boccia

Ilmo Weide, suunnistus

Anelma Ylinen, golf

Kirsti Mustakallio

Outi Kokko-Ropponen, esittelijä/sihteeri

Liikuntatoimikunta

Pertti Tamminen, puheenjohtaja

Jorma Hyytiä

Marja Kinnunen, toiminnanjohtaja, TULE – Tuki- ja liikuntaelinliitto ry

Eeva-Liisa Luukkonen

Pauli Nokelainen

Kirsti Mustakallio

Outi Kokko-Ropponen, esittelijä/sihteeri

Taloustoimikunta

Marja Irjala, puheenjohtaja

Markku Haapasalmi

Jukka Hiltunen

Raimo Ikonen

Pekka Mikkola

Anssi Kemppi

Rita Hagström, sihteeri-esittelijä

Tanja Bergroth, sihteeri-esittelijä

Piirien puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat 2024

Etelä-Häme puheenjohtaja Seppo Kuparinen toiminnanjohtaja Saara Kiuru-Sell

Etelä-Pohjanmaa puheenjohtaja Anna-Liisa Ruutiainen toiminnanjohtaja Sirpa Jussila

Etelä-Savo puheenjohtaja Hannu Korhonen toiminnanjohtaja Juhani Sihvonen

Helsinki puheenjohtaja Tauno Jouhtimäki toiminnanjohtaja Christina Köntti (lopetti 30.6.)

Itä-Savo puheenjohtaja Pertti Paunonen toiminnanjohtaja Kirsti Eronen

Kainuu puheenjohtaja Eira Seppänen toiminnanjohtaja Terho Pelli (lopetti 31.7.)

Karjala puheenjohtaja Pekka Haimila toiminnanjohtaja Juhani Sivonen

Keski-Pohjanmaa puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä toiminnanjohtaja Taina Alanko

Keski-Suomi puheenjohtaja Jukka Hiltunen toimistonhoitaja Merja Kemppainen (aloitti 4.3.)

Kymenlaakso puheenjohtaja Veijo Rantanen toiminnanjohtaja Päivi Suikkanen

Lappi puheenjohtaja Helena Hamari

toiminnanjohtaja Kirsi Lantto

Pirkanmaa puheenjohtaja Lilja Pohja toiminnanjohtaja Elina Paukkunen

Pohjois-Karjala puheenjohtaja Seppo Kotilainen toiminnanjohtaja Marja-Leena Räsänen

Pohjois-Pohjanmaa puheenjohtaja Sirkka-Liisa Mikkonen toiminnanjohtaja Henna Leskinen

Pohjois-Savo puheenjohtaja Mirja Syrjänen toiminnanjohtaja Kari Loponen

Päijät-Häme puheenjohtaja Veikko Ikonen toiminnanjohtaja Kristiina Ketomäki

Satakunta puheenjohtaja Anja Tunturi toiminnanjohtaja Ulla Pelto-Piri

Uusimaa puheenjohtaja Matti Keskitalo toiminnanjohtaja Mirja Mesimäki (lopetti 31.7.) toiminnanjohtaja Merja Keronen (aloitti 1.8.)

Varsinais-Suomi puheenjohtaja Tuula Ristimäki toiminnanjohtaja Sari Örling

Ylä-Savo puheenjohtaja Erkki Tuovinen toiminnanjohtaja Pekka Mäkinen

Etelä-Häme

Akaa 159

Forssa 799

Hattula 158

Hauho 188

Hausjärvi 236

Humppila 180

Hämeenlinna 331

Janakkala 244

Jokioinen 255

Kalvola

Lammi 93

Loppi 285

Renko 199

Riihimäki 199

Tammela 356

Urjala 213

Valkeakoski 146

Ypäjä 249

Yhteensä (18) 4611

EteläPohjanmaa

Alahärmä 571

Alajärvi 1066

Alavus 798

Ilmajoki 832

Isojoki 345

Isokyrö 627

Jalasjärvi 930

Jurva 556

Karijoki-Kirstiina 528

Kauhajoki 888

Kauhava 343

Kortesjärvi 336

Kuortane 389

Kurikka 611

Laihia 713

Lappajärvi 355

Lapua 990

Lehtimäki 345

Maalahti 154

Nurmo 410

Peräseinäjoki 356

Seinäjoki 775

Soini 257

Teuva 386

Töysä 409

Vaasa 128

Vimpeli 393

Vähäkyrö 424

Ylihärmä 323

Ylistaro 400

Ähtäri 385

Yhteensä (32) 16023

Etelä-Savo

Anttola 87

Haukivuori 282

Hirvensalmi 299

Joroinen 295

Juva 325

Jäppilä 205

Kangasniemi 438

Mikkeli 484

Mikkelin Seutu 579

Mäntyharju 348

Pertunmaa 259

Pieksämäki 349

Puumala 208

Ristiina 392

Virtasalmi 108

Yhteensä (15) 4658

Helsinki

Espoo 644

Helsinki 917

Ikiliikkujat 42

Itä-Helsinki 99

Yhteensä (4) 1702

Itä-Savo

Enonkoski 168

Kerimäki 194

Lohikoski 116

Länsi-Savonlinna 190

Punkaharju 198

Rantasalmi 432

Savonlinna 60

Savonranta 107

Sulkava 258

Yhteensä (9) 1723

Kainuu

Hyrynsalmi 74

Kajaani 914

Kuhmo 442

Paltamo 163

Puolanka 157

Ristijärvi 100

Ruhtinansalmi 114

Sotkamo 454

Suomussalmi 396

Vaala 209

Vuolijoki 235

Yhteensä (11) 3258

Karjala

Joutseno 289

Lappeenranta 673

Lemi 250

Luumäki 538

Parikkala 169

Rautjärvi 151

Ruokolahti 175

Savitaipale 548

Simpele 159

Taipalsaari 78

Ylämaa 145

Yhteensä (11) 3175

Keski-Pohjanmaa

Halsua 196

Himanka 286

Kannus 364

Kaustinen 519

Kokkola 794

Kälviä 243

Lestijärvi 92

Lohtaja 211

Perho 270

Pietarsaari 32

Sievi 269

Toholampi 164

Ullava 125

Veteli 422

Yhteensä (14) 3987

Keski-Suomi

Haapamäki 409

Hankasalmi 225

Joutsa 386

Jyväskylä 996

Jämsä 200

Kannonkoski 78

Karstula 264

Keuruu 281

Kinnula 55

Kivijärvi 102

Konnevesi 113

Korpilahti 176

Kuhmoinen 169

Kyyjärvi 147

Laukaa 238

Lievestuore 101

Luhanka 87

Multia 122

Muurame 182

Petäjävesi 153

Pihtipudas 132

Saarijärvi 352

Toivakka 243

Uurainen 237

Viitasaari 226

Äänekoski 115

Yhteensä (26) 5789

Kymenlaakso

Anjalankoski 260

Elimäki 501

Jaala 242

Kotka 102

Kouvola 724

Kuusankoski 534

Miehikkälä 360

Pyhtää 28

Valkeala 438

Vehkalahti 501

Virolahti 348

Yhteensä (11) 4038

Lappi

Enontekiö 124

Inari 141 Kemi 44

Kemijärvi 290

Keminmaa 440 Kittilä 116

Kolari ja järvikylät 137

Pelkosenniemi 176

Pello 150

Posio 396

Ranua 273

Rovaniemi 859

Salla 217

Savukoski 96

Simo 192

Sodankylä 330

Tervola 206

Tornio 110

Ylitornio 240

Yhteensä (19) 4537

Pirkanmaa

Hämeenkyrö 426

Ikaalinen 554

Kangasala 486

Kuorevesi 135

Lempäälä 200

Längelmävesi 196

Orivesi 346

Pirkkala-Nokia 105

Ruovesi 205

Sydänhäme 486

Tampere 658

Vesilahti 159

Vilppula 55

Virrat 239

Ylöjärvi 185

Yhteensä (15) 4435

Pohjois-Karjala

Eno 114

Heinävesi 371

Ilomantsi 146

Joensuu 967

Juuka 223

Kesälahti 289

Kiihtelysvaara 90

Kitee 432

Kontiolahti 117

Liperi 207

Nurmes 163

Outokumpu 237

Pielisen pirteät (Lieksa) 165

Polvijärvi 365

Pyhäselkä 99

Rääkkylä 155

Tohmajärvi 233

Valtimo 83

Viinijärvi 151

Värtsilä 56

Yhteensä (20) 4663

Pohjois-Pohjanmaa

Alavieska 357

Haapavesi 363

Hailuoto 105

Haukipudas 308

Ii 173

Kalajoki 408

Kempele 349

Kestilä 130

Kiiminki 355

Kuivaniemi 122

Kuusamo 501

Kärsämäki 236

Liminka 205

Lumijoki 111

Merijärvi 111

Muhos 189

Nivala 625

Oulainen 677

Oulu 1274

Oulunsalo 301

Paavola 158

Pattijoki 229

Pudasjärvi 367

Pulkkila 100

Pyhäjoki 326

Pyhäjärvi 619

Pyhäntä 213

Raahe 356

Rantsila 81

Reisjärvi 169

Ruukki 168

Siikajoki 60

Taivalkoski 306

Temmes 100

Tyrnävä 106

Utajärvi 82

Vihanti 165

Yli-Ii 130

Ylikiiminki 183

Ylivieska 607

Yhteensä (40) 11425

Pohjois-Savo

Juankoski 69

Kaavi 239

Karttula 208

Keitele 243

Kuopio 355

Leppävirta 365

Maaninka 149

Mustinlahti 54

Muuruvesi 149

Nilsiä 308

Pielavesi 241

Rautalampi 258

Riistavesi 56

Siilinjärvi 262

Suonenjoki 164

Säyneinen 80

Tervo 177

Tuusniemi 143

Varkaus 73

Vehmersalmi 48

Vesanto 215

Yhteensä (21) 3856

Päijät-Häme

Asikkala 191

Hartola 263

Heinola 124

Hollola 86

Hämeenkoski 47

Iitti 407

Kärkölä 67

Lahti 383

Nastola 72

Orimattila 409

Padasjoki 193

Sysmä 233

Yhteensä (12) 2475

Satakunta

Eura 229

Eurajoki 428

Harjavalta 63

Honkajoki 206

Huittinen 196

Jämijärvi 159

Kankaanpää 348

Karvia 331

Kihniö 209

Kiikoinen 217

Kiukainen 153

Kokemäki 192

Kullaa 177

Köyliö 361

Lappi 293

Lavia 221

Merikarvia 140

Mouhijärvi 306

Nakkila 119

Noormarkku 334

Parkano 219

Pomarkku 111

Pori 227

Punkalaidun 619

Rauma 363

Siikainen 141

Suodenniemi 243

Säkylä 354

Ulvila 96

Vammala 401

Vampula 197 Äetsä 78

Yhteensä (32) 7731

Uusimaa

Askola 484

Hyvinkää 605

Järvenpää 343

Karjalohja 137

Karkkila 146

Kerava 162

Kirkkonummi 208

Lohja 491

Mäntsälä 436

Nummela 257

Nummi 226

Nurmijärvi 568

Pornainen 201

Porvoo 243

Pukkila 134

Pusula 136

Sammatti 180

Seutula 152

Tuusula 162

Vantaa 418

Vihti 607

Yhteensä (21) 6296

Varsinais-Suomi

Alastaro 218 Aura 277

Halikko 279

Kaarina 270

Kalanti 934

Karinainen 256

Kemiönsaari 117

Kiikala 281

Kisko 105

Koski TL 345

Kustavi 212

Kuusjoki 138

Laitila 628

Lemu-AskainenVelkua 237

Lieto 587

Loimaan Eloisat 558

Loimaan kaup. 186

Marttila 283

Masku 583

Mellilä 95

Mietoinen 97

Mynämäki 285

Naantali 439

Nousiainen 441

Oripää 135

Paimio 449

Parainen 311

Perniö 396

Pertteli 368

Piikkiö 137

Pyhäranta 228

Pöytyä 621

Raisio 490

Rymättylä 331

Salo 577

Sauvo-Karuna 329

Somero 1030

Suomusjärvi 185

Särkisalo 176

Taivassalo 368

Tarvasjoki 238 Turku 859

Vahto-Rusko 348

Vehmaa 209

Yläne 260

Yhteensä (45) 15896

Ylä-Savo

Iisalmi 926

Kiuruvesi 420

Lapinlahti 366

Rautavaara 76

Sonkajärvi 282

Sukeva 122

Varpaisjärvi 263

Vieremä 221

Yhteensä (8) 2676

Kaikki yhteensä 20 piiriä 384 yhdistystä 112 856 jäsentä

Eläkeliiton vuosikirja 2024

Ranstakka Oy

TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023

MATERIAALIT JA PALVELUT

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Materiaalit ja palvelut yhteensä

HENKILÖSTÖKULUT

Palkat ja palkkiot

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista

Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA

Tilinpäätössiirrot yhteensä

Ranstakka Oy

VASTAAVAA

VAIHTUVAT VASTAAVAT

VASTATTAVAA OMA

KPMG Oy Ab Töölönlahdenkatu 3 A PL 1037 00101 HELSINKI

Tilintarkastuskertomus

Ranstakka Oy:n yhtiökokoukselle

Lausunto

Puhelin 020 760 3000 www.kpmg.fi

Olemme tilintarkastaneet Ranstakka Oy:n (y-tunnus 0856212-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausunnon perustelut

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos yhtiö aiotaan purkaa tai sen toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Ranstakka Oy

Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei yhtiö pysty jatkamaan toimintaansa.

Helsingissä 17. huhtikuuta 2025

KPMG OY AB

Kirsi Aromäki KHT

Tilintarkastuskertomus tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 2

Hyvän vanhenemisen tukisäätiö

Toimintakertomus vuodelta 2024

Hyvän vanhenemisen tukisäätiön tarkoituksena on tukea ja ylläpitää ikääntyvien ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukemalla taloudellisesti säätiön tavoitteita edistävää toimintaa myöntämällä apurahoja ja palkintoja.

Toiminta

Vuosi 2024 oli säätiön 32 toimintavuosi. Toimintavuosi 2024 oli säätiölle varojen hallinnoinnin kehittämisen ja tehostamisen vuosi.

Pääomat ovat hajautuneet yli 20 tilille eri pankeissa, mistä aiheutuu tarpeettomia kustannuksia.

Säätiön hallitus valtuutti asiamiehen valmistelemaan suunnitelmaa säätiön varallisuuden keskittämisestä yhteen pankkiin ja rajatumpaan määrään pankkitilejä.

Lahjoitukset

Vuonna 2024 ei haettu lainkaan avustuksia.

Hallinto

Hallitukseen ovat toimintavuoden aikana kuuluneet Hannu Rämö, puhenjohtaja

Heimo Hanhilahti, varapuheenjohtaja

Terttu Hintikka

Arvo Levänen

Maire Hämäläinen

Anssi Kemppi

Hallitus piti toimikauden aikana 4 kokousta. Hallituksen jäsenille ei ole maksettu kokouspalkkioita. Tilintarkastajalle on maksettu palkkio (744,00 €).

Säätiön asiamiehenä toimi Rita Hagström.

Hallitus

Hyvän vanhenemisen tukisäätiö

VARSINAINEN TOIMINTA

Hyvän vanhenemisen tukisäätiö

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Lyhytaikaiset saamiset

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA

Sidotut rahastot

Tiliextra Oy

tilintarkastusyhteisö

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Hyvän vanhenemisen tukisäätiö sr:n hallitukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Olemme tilintarkastaneet Hyvän vanhenemisen tukisäätiö sr:n (Y-tunnus 1573804-0) kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1 1 -31 12.2024. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.

Lausunto tilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää 1.777,15 euroa, antaa oikean ja riittävän kuvan säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti sekä täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Tilinpäätöstä koskevan lausunnon perustelut

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusnäyttöä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen velvollisuudet

Hallitus vastaa tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus vastaa myös tarpeelliseksi katsomastaan sisäisestä valvonnasta voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus on tilinpäätöstä laatiessaan velvollinen arvioimaan säätiön kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja tilinpäätöksen laatimiseen toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos säätiö aiotaan purkaa tai sen toiminta lakkauttaa taikka jos näille ei ole realistista vaihtoehtoa.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvien virheellisyyksien katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Tilinpäätöksen tilintarkastukseen liittyviä velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin tämän tilintarkastuskertomuksen liitteessä, joka on osa tilintarkastuskertomusta.

Muut raportointivelvoitteet

Toimintakertomusta koskevat raportointivelvoitteet

Hallitus vastaa muusta tilinpäätökseen liitetystä informaatiosta, joka käsittää toimintakertomuksen. Edellä oleva lausuntomme tilinpäätöksestä ei kata muuta informaatiota emmekä siten anna siitä muuta varmennusjohtopäätöstä kuin jäljempänä esittämämme tilintarkastuslain edellyttämät lausunnot.

Velvollisuutenamme on tilintarkastuksen yhteydessä lukea toimintakertomukseen sisältyvät tiedot ja arvioida, ovatko ne olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastuksen yhteydessä saamiemme tietojen kanssa tai vaikuttavatko ne muutoin olennaisesti virheellisiltä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti Jos havaitsemme edellä esitetyn perusteella olennaisia virheellisyyksiä toimintakertomuksessa, meidän on raportoitava tästä sekä ilmoitettava näiden virheellisyyksien luonteesta. Meillä ei ole tämän suhteen raportoitavaa.

Lausunto toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti ja että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia.

Hallinnon tilintarkastusta koskevat raportointivelvoitteet Hallitus vastaa säätiön hallinnosta säätiölain säännösten mukaisesti. Edellä oleva lausuntomme tilinpäätöksestä ei kata suorittamaamme hallinnon tilintarkastusta.

Tavoitteenamme on hallinnon tilintarkastuksessa hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko hallituksen jäsen syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus säätiötä kohtaan tai rikkonut säätiölakia taikka säätiön sääntöjä. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että edellä tarkoitettu teko tai laiminlyönti aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritetussa hallinnon tilintarkastuksessa.

Velvollisuutenamme on tarvittaessa esittää tilintarkastuskertomuksessa vastuuvelvollisille tilintarkastuslain mukainen huomautus.

Säätiölakiin perustuvat lausunnot

Lausuntonamme esitämme, että säätiön tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa on annettu säätiön toiminnasta tilikaudella tiedot, jotka ovat olennaisia säätiön tarkoitusta ja toimintamuotoja koskevien sääntömääräysten noudattamisen arvioimiseksi, ja että säätiön toimielinten jäsenille säätiön suorittamia palkkioita ja korvauksia on pidettävä tavanomaisina.

Helsingissä 12. toukokuuta 2025

Tiliextra Oy, tilintarkastusyhteisö sähköisesti allekirjoitettu Kristian Seemer, HT-tilintarkastaja

Tiliextra Oy, audit firm Pukinmäenaukio 4 040 8616862 kristian.seemer@tiliextra.fi 0281726-8, Helsinki 00720 Helsinki 09 7521422 www.tiliextra.fi Page 1 / 2

Tiliextra Oy tilintarkastusyhteisö

LIITE TILINTARKASTUSKERTOMUKSEEN:

Tarkempi kuvaus tilintarkastajan velvollisuuksista tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tilintarkastuslaki velvoittaa tilintarkastajaa noudattamaan hyvää tilintarkastustapaa. Hyvän tilintarkastustavan perustana toimivat muun muassa kansainväliset tilintarkastusstandardit, joita voidaan soveltaa tarkoituksenmukaisessa laajuudessa kirjanpitolaissa tarkoitetun pienyrityksen tilintarkastuksessa.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan, ja että: tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusnäyttöä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. muodostamme käsityksemme tilintarkastuksen kannalta merkityksellisestä sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon säätiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. teemme hankkimamme tilintarkastusnäytön perusteella johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä säätiön kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntoamme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusnäyttöön. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei säätiö pysty jatkamaan toimintaansa. arvioimme tilinpäätöksen yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Vuosi 2024 tarjosi hienoja tapahtumia ja mieleenpainuneita kokemuksia ympäri maata.

Elakeliitto_vuosikirja_2024

Vuosikirja 2024

Vuoden 2024 järjestötoiminta pähkinänkuoressa

Sisällysluettelo

1. Toiminnanjohtajan katsaus

2. Hallinto ja luottamuselimet

2.2. Liittovaltuusto

2.3. Liittohallitus

3. Valtakunnallinen vaikuttaminen

4. Viestintä

5. Alueellisen ja paikallisen toiminnan tuki

5.3. Yhdistyskehittämistoiminta

5.5. Kulttuuritoiminta

6. Liikuntatoiminta

Kilpailuihin osallistuneiden määrä paikkakunnittain

7. Murtumatta mukana -toiminta

8. Miestoiminta

9. Sopeutumista tukeva ryhmätoiminta

10. Vapaaehtoistoiminta

11. TunneMusiikki-toiminta

12. Kehittämishankkeet

12.1. Hyvinvointia ikääntyneille

Hyvän

13. Verkostot ja jäsenyydet

14. Lomatoiminta

15. Talous ja henkilöstö

Tilintarkastuskertomus

LIITEOSA

Liittokokouksen ja liittovaltuuston kannanotot 2024

Liittovaltuusto 2021–2024

Liittovaltuusto 2024–2027

Toimikunnat ja työryhmät 2024

Piirien puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat 2024

Ranstakka Oy

Tilintarkastuskertomus

Hyvän vanhenemisen tukisäätiö

Tiliextra Oy

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Tiliextra Oy tilintarkastusyhteisö

LIITE TILINTARKASTUSKERTOMUKSEEN:

Kohti ikäystävällistä Suomea