Eerikkilä E.Mag 2021-2022

EEVI TEITTINEN & TEEMU PACKALÉN: Pienin askelin kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia » s.46

mag EERIKKILÄ SPORT & OUTDOOR RESORT

21/22

JARI LITMANEN Palava halu kehittyä motivoi nuorta futaajaa

32 Voittavat tavat Signeul, Kanerva, Martić, Nykky ja Kurronen

14 Huuhkaja- ja Helmaripolku sekä MAAJOUKKUETIE uudistuivat

6

Pikkupojan unelmaa

10 Rohkeita avauksia ja uudistumista

24 Jatkuvaa tiedon keräämistä

TÄSSÄ NUMEROSSA 4 6 9 10

Miksi Eerikkilä on olemassa?

Pikkupojan unelmaa Ari Lahti pyrkii Palloliiton johdossa mahdollistamaan unelmien tavoittelun mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle.

Eerikkilä ja Palloliitto syventävät yhteistyötään

32

Rohkeat avaukset ja uudistuminen tervetulleita Toistamiseen Salibandyliittoa luotsaava puheenjohtaja Risto Kauppinen on toiminut lajin parissa erilaisissa rooleissa jo yli 30 vuoden ajan. Hän näkee lajillaan olevan nyt erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa suosiotaan sekä kehittää Suomesta maailman parhaan salibandymaan.

13 14

E.Way -filosofia tukee hyvinvointia ja auttaa menestymään

24

Autamme valmentajia keskittymään oikeisiin asioihin

Samassa veneessä Salibandyliitto ja Eerikkilä aloittivat päivitetyn MAAJOUKKUETIE-toiminnan toukokuussa.

Voittavat tavat Niin salibandyssa, jalkapallossa kuin futsalissa eletään kiireistä arvokisavuotta. Kysyimme päävalmentajilta mitä voittaminen vaatii ja mikä siinä on oleellista.

16

Krikettikarhut tähtäävät MM-karsintoihin

17

E.Pod – podcast urheilusta ja urheilijaksi kasvamisesta

18

Vastuullisenkin liiketoiminnan on oltava kannattavaa

Mikko Pohjola johtaa Eerikkilän tutkimusja kehitystoimintaa.

28

Yhteistyöllä lisää kansainvälisen tason täyttäviä pelaajia Palloliiton pelaajakehitys ja valmentajakoulutus yhdistyy syksystä 2021 alkaen Huuhkaja- ja Helmaripoluksi.

Kestävän liiketoiminnan konsultointipalveluita tarjoavan Gaia Consultingin perustaja Pasi Rinne on aidosti huolissaan ilmastonmuutoksesta sekä luonnon monimuotoisuuden riittävyydestä lähitulevaisuudessa.

E. Mag

22

2

32

Palava halu kehittyä

36

Parhaat järvinäköalat aukeavat Villa Hirsihovista

Jari Litmanen tähtäsi nuoresta lähtien huipulle.

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

38

Maajoukkuetie kehittää pelaajia ja valmentajia Keväällä 2021 alkanut päivitetty MAAJOUKKUETIE huomioi nyt yhä enemmän seurakohtaiset tarpeet valmennusosaamisessa ja pelaajakehityksessä.

42

Hybriditapahtumat ovat tulevaisuutta Trainers’ Housen Marko Lehtinen taitaa inhimillisyyden myös etänä.

45

Tapahtumia sekä kasvotusten että verkossa?

46

Pienin askelin kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia

48

Aistit auki

50

Mistä on Eerikkilän asiakaskokemus tehty?

52 54

Katsaus vuoteen 2020

mag

Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson tuntee suurta onnen tunnetta päästessään metsään.

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort -asiakaslehti

21/22

Tekstituotanto: Elina Pennanen / Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

Rentoudu moderneissa huviloissa ja huoneistoissa

Taitto: Nitro Group Oy Kuvat: Lassi Puhtimäki, Jaska Poikonen, Juha Tamminen, Liisa Takala, Salibandyliitto, Palloliitto, Trainers’ House, Jasmin Ryynänen, Kalle Larsson, Eeva Mäkinen Paino: Punamusta Oy Paperi: MultiOffset 120 g

46

RAALI PAIN UT

E UOT OT

HIILIN E

Kansi: MultiOffset 190 g

ClimateCalc CC-000025/FI PunaMusta Printing

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

3

E. Mag

Pääkirjoitus

MIKSI EERIKKILÄ ON OLEMASSA? O

li perjantai 13.3.2020. Olin työskennellyt Eerikkilän palveluksessa kaksi viikkoa. Suomen hallitus oli juuri todennut poikkeusolot ja Eerikkilässä, kuten lähes kaikkialla muuallakin, oli edessä haastavat ja täysin poikkeukselliset ajat. Sain puhelun esimieheltäni, toimitusjohtaja Petri Jakoselta. Oli aika kutsua henkilökunta koolle. ”Käytännössä katsoen meiltä on hävinnyt asiakkaat. Pyrimme tekemään kaikkemme, että tilanteen aiheuttamat haavat olisivat mahdollisimman pienet Eerikkilän ja meidän jokaisen tulevaisuudelle. Olemme kaikki samassa veneessä”, Jakonen tiivisti tuolloin tilanteen henkilökunnallemme.

Seuraava vuosi oli yksi haasteellisimmista Eerikkilälle ja työyhteisöllemme.

Johto joutui tekemään vaikeita päätöksiä ja sopeuttamaan toimintaa. Samalla jouduimme palaamaan perimmäisten kysymysten äärelle. Miksi Eerikkilä on olemassa, mikä on toimintamme tarkoitus?

Ensimmäisenä vuotenani eerikkiläläisenä on ollut mahtavaa huomata, kuinka vaikeidenkin aikojen kohdatessa Eerikkilässä on määrätietoisesti valmistauduttu aikaan, jolloin maailma taas aukeaisi, tuttuna, mutta kuitenkin niin erilaisena.

Sillä matkalla olemme yhdessä kokeneet onnistumisen ja epäonnistumisen hetkiä.

Olen hyvin kiitollinen saadessani olla osa ratkaisukeskeistä, yhteistyökeskeistä ja

E. Mag

Tuotot palaavat toimintaan

Eerikkilä on olemassa, jotta voimme auttaa erityisesti jalkapalloa ja salibandya voimaan hyvin ja menestymään.

eteenpäin pyrkivää yhteisöä, jossa aidosti välitetään kollegoista ja asiakkaista.

Ja se olemassaolon tarkoituskin vahvistui meille. Eerikkilä on olemassa, jotta voimme auttaa erityisesti jalkapalloa ja salibandya voimaan hyvin ja menestymään. Teemme sen kaikella rakkaudella, sopivasti haastaen ja niin urheilijan, valmentajan, seuran kuin lajiliiton matkaa tukien.

Tarjoamme kohtaamispaikan myös kaikille näiden lajien ulkopuolisille, omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneille ihmisille. Sijaintimme kahden kansallispuiston kainalossa takaa, että meillä pääsee halutessaan myös rauhoittumaan ympärillä avautuvaan luontoon.

4

Aina, kun tulet viettämään meille lomaasi, perhejuhliasi tai työyhteisösi tapahtumaa, tuet samalla jalkapallon, salibandyn sekä muiden lajiemme kehittymistä. Tämä on mahdollista, koska yleishyödyllisenä säätiönä Eerikkilän kaikki tuotot palaavat takaisin perustoimintaamme.

Tärkein työkalumme yksilön kokonaisvaltaisen kehittymisen tukemisessa on E.Way -filosofiamme. Se koostuu kuudesta osa-alueesta (taidot, fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, ravinto ja palautuminen). E.Way määrittelee tapamme ajatella, toimia ja palvella. Se on osa kulttuuriamme.

Tiivistä yhteistyötä Päivitimme yhdessä kahden strategisen kumppanimme, Salibandyliiton ja Palloliiton kanssa, lajien pelaaja- ja valmentajapolkujen toimintaa. Uudistetut salibandyn MAAJOUKKUETIE ja jalkapallon Huuhkaja- ja Helmaripolku toteutetaan myös E.Wayn mukaisesti. Pyrimme jatkossa yhä avoimemmin kertomaan, mitä kaikkea Eerikkilässä tehdään MAAJOUKKUETIE-toimintaan ja Huuhkaja- ja Helmaripolkuun liittyen sekä miten osallistujat toiminnan kokevat.

Toivottavasti vanhemmat löytävät myös Urheilijan polku -podcastimme, jossa tarjoamme ammattitaitoamme urheilevan lapsen tai nuoren tukemisen avuksi.

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

Meillä vastuullisuus ja vaikuttavuus kulkevat käsi kädessä ja osana strategisia valintojamme.

Vastuullisesti vaikuttavaa toimintaa Meillä vastuullisuus ja vaikuttavuus kulkevat käsi kädessä ja osana strategisia valintojamme vastuullisuus on ohjannut toimintatapojamme jo pitkään.

Asiakkaidemme ja henkilökuntamme lisäksi huolehdimme ympäröivästä luonnosta ja puhumme paikallisten toimijoiden puolesta. Vastuullisen toimintatapamme todisteeksi majoitus- ja

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

matkailutoiminnallemme myönnettiin maailman johtava matkailualan ympäristömerkki Green Key sekä Visit Finlandin kehittämä Sustainable Travel Finland -merkki.

suihkuhanojen vaihtamisena vedenkulutuksen pienentämiseksi. Kannustamme myös kaikkia asiakkaitamme ympäristöystävälliseen toimintaan meillä vieraillessaan.

Vastuulliset toimintatavat näkyvät meillä konkreettisesti esimerkiksi oman aurinkopuiston käyttöönottona, lähituottajien raaka-aineiden käyttämisenä, kertakäyttöastioista luopumisena ravintolassa ja kahvilassa sekä majoitustilojen

Toivotamme jokaisen omasta hyvinvoinnistaan ­kiinnostuneen lämpimästi tervetulleeksi Eerikkilään!

5

Elina Pennanen Viestintäpäällikkö

E. Mag

E. Mag

6

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti elää

PIKKUPOJAN UNELMAA Ari Lahti on tullut Palloliiton puheenjohtajuuden lisäksi tunnetuksi mm. Kuopion Palloseuran pääomistajana sekä menestyneenä liikemiehenä. Palloliiton johdossa hän pyrkii mahdollistamaan unelmien tavoittelun mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle.

T

ammikuusta 2018 asti Palloliiton puheenjohtajana toiminut Ari Lahti sanoo tajunneensa jo hyvin nuorena, että ammattipelaajan urahaaveiden sijaan hänen kannattaisi mieluummin lukea läksyt hyvin koulussa.

Kipinä Busterista

”Samanlaisen neuvon olen antanut lapsillenikin ja suosittelen sitä ihan jokaiselle nuorelle, vaikka mahdollisuus jalkapalloammattilaiseksi olisi olemassa.

On äärimmäisen tärkeää saada hyvä kielitaito ja yleissivistys. Ne edesauttavat myös jalkapallouraa ja antavat pohjan uran jälkeiselle toiminnalle”, Lahti muistuttaa.

”Tietyllä tavalla toteutan nyt sitä pikkupojan unelmaa. Pääsen kokemaan urheilun jännitystä ja siihen liittyviä voittoja ja tappioita”, hän kuvailee.

Vaikka hänestä ei tullut ammattipelaajaa, aukesi opintojen myötä tilaisuus työskennellä myös urheilun parissa. ”90-luvun puolivälissä silloinen Veikkausliigan puheenjohtaja Olli Rehn pyysi apuani liigaseurojen talousseurannan tehostamiseksi. Kun Olli valittiin Euroopan parlamenttiin, minut valittiin hänen seuraajakseen Veikkausliigaan.

Siinä pestissä opin neljän vuoden aikana tuntemaan liigaseurat”, Lahti muistelee.

Samoihin aikoihin Lahti oli mukana organisoimassa KuPsin yhtiöittämistä ja hänestä tuli seuran suurin yksittäinen omistaja. Palloliiton johtoon hypättyään Lahti ei ole ollut mukana kuopiolaisseuran operatiivisessa toiminnassa, vaikka omistaakin yhä valtaosan seurasta.

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

Lahden jalkapallohaaveet juontavat juurensa 60–70-luvuilla ilmestyneeseen, urheilusta kertoneeseen, Buster-sarjakuvalehteen.

Kotiseudullaan Pohjois-Savossa Lahti haluaa olla mukana toiminnassa ennen kaikkea rakkaudesta kotiseutuun. ”Uskon, että Kuopio ja Pohjois-Savo tarvitsevat viihdettä urheilun muodossa.

Haluan sitä kautta rakentaa omalla tavallani kaupunkikuvaa ja brändiä sekä antaa takaisin sitä oppia, mitä itse olen aikanaan seutukunnalta saanut.”

On Ari Lahdella vielä kolmaskin takaajatus. Ja se on niistä kaikista tärkein. ”Meidän on tarjottava nuorille tytöille ja pojille esikuvia. Uskon, että roolimalleilla on hirveän iso merkitys siinä, että saamme lapset innostumaan liikkumisesta. Sitä kautta huippujalkapallolla on suora yhteys junioritoimintaan.”

Tietoa johtamisen tueksi Palloliitossa vietiin vuosien 2018 ja 2019 aikana läpi mittava uudistus, Seurojen

7

Palloliitto -kehitysohjelma. Liitto uudisti muun muassa hallinnollisia toimintojaan sekä vei päätöksentekoa lähemmäksi seuroja. Uudistuneen Palloliiton ylimmäksi päättäväksi elimeksi nimettiin seurojen kokous, jossa jokaisella suomalaisella jalkapalloseuralla on edustus. ”Se oli iso muutosprosessi, joka meni kuitenkin hyvin kipupisteistään huolimatta. Minun kokemukseni on, että uudistus on järkevöittänyt toimintaamme.”

Nyt Palloliitossa halutaan satsata tiedolla johtamiseen ja tutkimukseen, jotka auttavat lajia pitkässä juoksussa eteenpäin. Tavoitteensa tueksi liitto palkkasi viime syksynä yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa jalkapalloprofessorin, unkarilais-suomalaisen liikuntatieteiden tohtorin Mihaly Szerovayn. ”Jalkapalloprofessorin tehtävä istuu luontevasti kokonaisuuteen, jota tutkimuspäällikkö Ville-Pekka Inkilä koordinoi. Tähän liittyy myös Eerikkilän ja Palloliiton yhteistyö. Olen ymmärtänyt, että saamme tästä kokonaisuudesta luontevia rooleja ja työnjako alkaa olla selvillä.”

Lahti toivoo, että akateemiseen tutkimustyöhön saataisiin pian mukaan muitakin yliopistoja ja sitä kautta tuotettua paikallisestikin korkeatasoista jalkapallotietoa.

E. Mag

”Tämä on satsaus tulevaisuuteen ja uskon, että takaisinmaksuaika on aika nopea. Alamme pian saada yhä enemmän numeerista tietoa lajin tärkeydestä niin yksilöille kuin lajille ja yhteisölle sekä koko yhteiskunnalle.”

Katseet osaamisen kehittämiseen Palloliiton strategia 2020–2024 hyväksyttiin seurojen kokouksessa viime syksynä. Strategian keskeisiä valintoja on neljä: urheilijana kasvaminen toiminnan lähtökohtana, tavoitteellisesti johdetut verkottuneet seurat, suurin laji kentällä ja sen ulkopuolella sekä kehittyvä Seurojen Palloliitto. ”Olemme onnistuneet menestyksen myötä hienosti nostamaan lajia esille.

Tämä on näkynyt kumppanien ja harrastajamäärien kasvamisena sekä sitä kautta resurssien kasvamisena. Seuraava haasteemme on, miten saamme pidettyä harrastajamäärät korkealla ja kehitettyä edelleen valmennuksen osaamista.” ”Meidän on saatava sekä valmentajat että nuoret innostumaan. Jos tähän tavoitteeseen pääsemme, on meillä menestystä jatkossakin”, Lahti uskoo.

Hänen puheenjohtajuutensa aikana sekä miesten että naisten

E. Mag

jalkapallomaajoukkueet ja futsalin miesten maajoukkue ovat lunastaneet paikkansa EM-kisoihin. ”Olemme saaneet positiivisen kierteen vaikutuksen aikaiseksi. Voimme lähteä tosissamme taistelemaan voitosta, emme vain osallistumaan”, Lahti iloitsee.

Jalkapallo liikuttaa jo nyt puolta miljoonaa ihmistä viikoittain ja lajin vuosittaiset hyödyt yhteiskunnalle nousevat UEFA SROI -tutkimuksen mukaan 770 miljoonaan euroon. Lähitulevaisuus näyttää, tulevatko luvut vielä arvokisahuumassa nousemaan.

Kulttuurin ystävä Myös kulttuuri on lähellä Ari Lahden sydäntä. Mies toimi aiemmin mm.

Guggenheim-säätiön hallituksen puheenjohtajana ja osallistui Tuntematon sotilas -elokuvan tuotannon varmistamiseen. Lahti oli mukana myös Mikkeliin kesällä avautuneen tiedekeskuksen, Sodan ja rauhan keskuksen Muistin, taustajoukoissa. ”Olen kiinnostunut visuaalisesta taiteesta ja luen aika paljon, sellaiset 20–30 fiktiivistä kirjaa vuosittain”, Lahti laskeskelee.

Vieläkö paljon saavuttaneelta ja monessa

8

mukana olleelta Lahdelta löytyy haaveita, jotka ovat toteuttamatta? ”Palloliiton puheenjohtajana haaveeni on olla kesäkuussa paikan päällä laulamassa Maamme-laulua, kun Suomi pelaa historiansa ensimmäisen EM-kisaottelunsa Kööpenhaminassa.” Tämäkin haave on nyt toteutunut.

Vaikka Lahti kuvailee itseään aktiiviseksi ihmiseksi, osaa hän arvostaa myös tavallista arkea ja vapaa-aikaa vaimonsa sekä neljän lapsensa kanssa. ”Korona-aikaan olen tehnyt kävelylenkkejä 4–5 kertaa viikossa ja viimeiset pari vuotta olen pelannut aktiivisesti tennistä.”

Eerikkilä on tullut myös vapaa-ajanviettopaikkana tutuksi futisvanhemman elämää viettävälle Lahdelle. ”Olimme syyslomalla Eerikkilässä tuttavapariskunnan kanssa samalla kun lapset olivat futisleirillä. Iso kiitos Eerikkilän palveluasenteelle, joka on todellinen Can Do.” ”Eerikkilän fasiliteetit ovat nyt jo hyvät ja kun harrastamisen kirjoa saadaan vielä tulevaisuudessa laajennettua, käyttöastekin paranee entisestään. Silloin myös jalkapallon ja salibandyn palvelut kehittyvät”, Lahti näkee.

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

EERIKKILÄ JA PALLOLIITTO SYVENTÄVÄT YHTEISTYÖTÄÄN Suomen Palloliitto ja Eerikkilä ovat sopineet strategisen kumppanuuden jatkamisesta vuoteen 2029 asti. Yhteistyön tavoitteena on suomalaisen jalkapallon pitkäjänteinen kehittäminen.

P

alloliiton visio 2030 on ”Menestyvä jalkapallomaa ja hyvinvoinnin kasvattaja”. Palloliitto ja Eerikkilä ovat strategisten valintojen ja laadukkaan perustoiminnan kautta sitoutuneet etenemään kohti visiota 2030. Roolien ja tehtävien tarkentaminen mahdollistaa entistä syvemmän, laadukkaamman ja pitkäjänteisemmän yhteistyön. Strategisen kumppanuuden painopisteet ovat erityisesti pelaajakehityksessä, osaamisen kehittämisessä ja maajoukkuetoiminnassa.

Palloliitto johtaa suomalaisen jalkapallon tutkimus- ja kehitystyötä ja Eerikkilän ensisijainen tehtävä liikunnan valtakunnallisena koulutus- ja valmennuskeskuksena sekä Palloliiton valtakunnallisena valmennuskeskuksena on tukea jalkapallon strategisten tavoitteiden toteutumista sekä varmistaa lajin eri sidosryhmien osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämisen palvelut.

Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti iloitsee osapuolien välisestä avoimesta ilmapiiristä, joka on edellytyksenä pitkäaikaiselle yhteistyölle. ”Olemme tarkentaneet Eerikkilän kanssa nyt yhteisen suunnan, roolit ja tehtävät, joiden turvin syvennämme edelleen pitkäjänteistä kehittämistyötä jalkapallon hyväksi.”

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

Uuden strategisen kumppanuuden kautta Eerikkilän rooli konkretisoituu erityisesti Huuhkaja- ja Helmaripolun palveluiden tuottamisessa. ”Tulemme jatkossakin investoimaan jalkapallon ja futsalin palvelujen sekä olosuhteiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen”, Eerikkilän Palloilu Säätiön puheenjohtaja Raimo Sarajärvi sanoo.

Palloliitto kertoi aiemmin toukokuussa, että sen pelaajakehitys ja osaamisen kehittäminen yhdistyvät Huuhkaja- ja Helmaripoluksi. Myös Eerikkilän Sami Hyypiä Akatemian toiminta sulautuu Huuhkaja- ja Helmaripolun alle. Eerikkilän vastuulla on Huuhkaja- ja Helmaripolun kahden ylimmän tason, kansainvälisen ja kansallisen tason, palvelujen tuottaminen. ”Meille on itsestään selvää, että

9

Eerikkilä pysyy jalkapallon ja futsalin maajoukkueiden kotina. Pääsemme nyt yhdessä toteuttamaan rakentamaamme polkua, joka yhdistää niin kehittymisen seurannan, osaamisen kehittämisen kuin kilpailutoiminnan”, Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande taustoittaa.

Eerikkilän toimitusjohtaja Petri Jakonen muistuttaa Eerikkilän olemassaolon tarkoituksesta. Sen tavoitteena on auttaa pelaajia, valmentajia, erotuomareita sekä muita lajin sidosryhmiä voimaan hyvin, kehittymään ja menestymään. ”Ensisijainen tehtävämme liikunnan valtakunnallisena koulutus- ja valmennuskeskuksena sekä jalkapallon valtakunnallisena valmennuskeskuksena on tukea jalkapallon strategisten tavoitteiden toteutumista ja varmistaa lajin eri sidosryhmien osaamisen kehittämisen palvelut.

E. Mag

Salibandyliiton puheenjohtaja Risto Kauppinen

ROHKEAT AVAUKSET JA UUDISTUMINEN TERVETULLEITA E. Mag

10

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

Toistamiseen Salibandyliittoa luotsaava puheenjohtaja Risto Kauppinen on toiminut lajin parissa erilaisissa rooleissa jo yli 30 vuoden ajan. Hän näkee lajillaan olevan nyt erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa suosiotaan sekä kehittää Suomesta maailman parhaan salibandymaan.

Salibandy on antanut minulle todella paljon, olen saanut mielettömiä kokemuksia ja lukuisia ystävyyssuhteita.

K

un Risto Kauppinen viime vuonna lähti uudelleen Salibandyliiton puheenjohtajakisaan, luotti hän vahvasti vanhoihin meriitteihinsä. Toki näytöt olivat vahvat, olihan hallitsevalla puheenjohtajalla vyöllään myös mm. reilut 18 vuotta kansainvälisen lajiliiton hallituksessa, Salibandy Oy:n toimitusjohtajuus sekä menestyksekäs valmentajaura.

Vaalitaistosta muodostui kuitenkin tiukka. Kauppisen puheenjohtajuus varmistui vain kuuden äänen erolla. ”Olisi varmaan kannattanut tehdä itsekin paremmin vaalityötä. Voi sanoa, että tulin yllätetyksi”, Kauppinen tunnustaa ja lisää kokemuksen tehneen hänelle hyvää. ”Se antoi uutta draivia ja ryhdisti myös omaa toimintaani.”

Salibandy on ollut iso osa Risto Kauppisen elämää jo pitkään. Opiskelijasarjoja kolunnut nuori kauppatieteilijä innostui vuonna 1989 perustamaan lukiotovereidensa kanssa oman joukkueen, Idän Traktorin. Kauppinen toimi seuran ensimmäisenä puheenjohtajana. Valmennustehtäviin hän päätyi käytyään innokkaasti seuraamassa tutun naisporukan otteluita. ”Olin sen verran äänekäs kannustaja, että naiset pyysivät minut valmentajakseen”, Kauppinen hymyilee.

Ja se kannatti. Risto Kauppinen valmensi myöhemmin naisten SM-sarjassa viisi vuotta luotsaten joukkueensa neljästi Suomen mestaruuteen ja kerran hopealle. Myös miesten SM-sarjan valmennustehtävät ehtivät tulla tutuiksi.

Kun naisten maajoukkue perustettiin vuonna 1991, oli Kauppisella jälleen sormensa pelissä ja hän saikin kunnian toimia joukkueen ensimmäisenä päävalmentajana. Kunnes vuonna 1993 hänet

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

11

valittiin ensimmäisen kerran Salibandyliiton puheenjohtajaksi. ”Salibandy on antanut minulle todella paljon, olen saanut mielettömiä kokemuksia ja lukuisia ystävyyssuhteita. Yksi urheilun hienouksia on, että sen parissa voi työskennellä loppuun saakka eri rooleissa. Tunnen paljosta kiitollisuutta.”

Kiitollisuus lajia kohtaan antoikin alkusysäyksen lähteä uudestaan puheenjohtajaehdokkaaksi vuoden 2017 vaaleihin.

Sitä ennen hän oli jo ehtinyt luopua muun muassa kansainvälisen lajiliiton hallituspaikastaan. ”Silloin ei oikein ollut muita ehdokkaita tarjolla ja tulinkin sitten ainoana ehdokkaana valituksi.”

Vanhaa ajattelua saa haastaa Itseään Risto Kauppinen kuvailee diplomaattiseksi ja harkitsevaksi johtajaksi, jolla on aina myös eurot mukana päätöksenteossa. ”Haluan olennaiset tiedot kasaan ja kuulla osapuolia ennen päätöksentekoa.

Tasapuolisuus on minulle hirveän tärkeää ja olen vahva sääntöjen mukaan eläjä.

Joskus sääntöjen mukaiset päätökset voivat tuntua myös kohtuuttomilta.”

Nykyisellä puheenjohtajakaudellaan Kauppinen kannattaa myös rohkeita avauksia ja uusiutumista. ”Tykkään siitä, että haastetaan vanhaa ajattelua ja lähdetään kokeilemaan uusin tavoin eteenpäin. Meillä on salibandyssa se etu, että olemme voineet benchmarkata asioita perinteisemmiltä lajeilta ja tehdä niiden perusteella omia ratkaisuja.”

Hän sanoo myös toivovansa, että huumori ja toisten kunnioittaminen pysyisi lajissa mukana niin pelikentillä kuin niiden ulkopuolella.

E. Mag

”Tästä asiasta varmasti keskustellaan kauden päätteeksi. Mihin suuntaan haluamme tätä lajia kehittää?” Kauppinen kysyy.

Uudistumista Kauppinen hakee myös ansiotöiden saralla. Akavan järjestö- ja talousjohtajana lähes 15 vuoden ajan työskennellyt mies sanoo olevansa avoin kaikille uusille haasteille työurallaan.

Haluamme parhaan kansallisen liigan ja parhaat seurat.

Myöhemmin tämän haastattelun jälkeen Risto Kauppinen nimettiin Suomen Jääkiekkoilijat ry:n Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtajaksi.

resursseja muokkaamalla toimenkuvia ja järjestelemällä tehtäviä.”

”Koen, että uudet ja haasteelliset tehtävät aika ajoin tuovat toivottua vaihtelua ja lisädraivia työuralle.”

Käytännössä tämä näkyy muun muassa alueellisten seurakehittäjien toimenkuvien perustamisessa.

Menestystä ilolla ja ylpeydellä

”Pienillä paikkakunnilla ei synny välttämättä edes joukkueellista lapsia vuodessa, joten meidän on pystyttävä tarjoamaan erilaisia pelimuotoja 5 vastaan 5 -pelin rinnalle. Lisäksi tarvitaan lisää yhteistyötä päiväkotien ja esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa”, Kauppinen suunnittelee.

Salibandyliiton visio 2026 tavoittelee menestystä ilolla ja ylpeydellä. Strategisiksi painopistealueikseen liitto on linjannut seurojen elinvoimaisuuden, lajin suosion kasvun sekä tavoitteen olla maailman paras salibandymaa. Puheenjohtajana Kauppisen tärkein tehtävä on huolehtia taloudesta sekä varmistaa, että palkattu henkilöstö toteuttaa valittua strategiaa. Hän toivoo, että se tehdään ilolla ja ylpeydellä. ”Strategiassa tärkeiksi katsottuihin asioihin panostetaan rahaa ja henkilöresursseja. Lisäämme esimerkiksi seuratoiminnan kehittämiseen huomattavasti

Hän muistuttaa, että seurojen elinvoimaisuudessa on kyse talouden tasapainon, olosuhteiden ja johtamisen lisäksi myös jäsenmääristä. ”Tekevien käsien resurssit ovat seuratyössä haaste, vaikka salibandyseurat nykyään työllistävät lähes 200 henkilöä.

Jäsenmäärien kasvamisen myötä myös

kuntapäättäjät ja kuntalaiset lähtevät herkemmin tukemaan toimintaa”, Kauppinen näkee. ”Salibandy alkaa jo lajina olla yhdenvertaisessa asemassa muiden lajien kanssa, kun esimerkiksi jaetaan harjoitusvuoroja.

Silti meillä on vielä tekemistä.”

Suomeen rakennetaan vuosittain 20–30 salibandylle soveltuvaa kenttää ja liikuntahalleja salibandyn tarpeisiin nousee 10–20. Se ei kuitenkaan riitä vastaamaan kysyntää. Lisäksi erityisesti Helsingin seudulla haasteena on, että monin paikoin hallit ovat yksityisomistuksessa ja vuorojen hinnat nousevat herkästi korkeiksi. ”Meidän on oltava jatkuvasti hereillä, jotta esimerkiksi koulujen yhteyteen rakennettavista kentistä ei tehtäisi liian pieniä. Kun pääsemme vaikuttamistyöhön ajoissa mukaan, voimme saada yhdellä kertaa täysimittaisen kentän kolmelle lajille, sillä salibandyssa, futsalissa ja käsipallossa kentät ovat täysin samankokoisia.”

Salibandyliitto haluaa menestyä tulevaisuudessa kansainvälisesti myös muiden kuin maajoukkueiden osalta. ”Haluamme parhaan kansallisen liigan ja parhaat seurat. Tätä varten tarvitaan muun muassa lisää koulutusta.”

Vuosi huipentuu kotikisoihin Joulukuussa pelattaviin salibandyn MM-kotikisoihin Risto Kauppinen suhtautuu toiveikkaasti. Mikäli yleisö saadaan katsomoihin, uskoo Kauppinen edessä olevan salibandyn ja urheilun juhlan. ”Aiempien kisojen kokemuksella laji nousee silloin huippunäkyvyyteen ja suosioon. Pelit ovat silloin kaikkien huulilla.”

Vaikka MM-kisojen ajankohtaa jouduttiin koronan takia siirtämään vuodella eteenpäin, riittää Kauppisella uskoa myös kisojen taloudellisen tavoitteen toteutumiseen. ”Positiiviseen tulokseen pääseminen vaatisi, että finaaliviikonloppu myytäisiin loppuun ja alkusarjakin myisi hyvin.

Toivosta emme ole tämän tavoitteen suhteen luopuneet.”

E. Mag

12

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

SAMASSA VENEESSÄ Salibandyliitto ja Eerikkilä aloittivat päivitetyn MAAJOUKKUETIE-toiminnan toukokuussa.

MAAJOUKKUETIE on suunnattu 13–18-vuotiaiden tavoitteelliseen kilpaurheiluun ja sen tavoitteena on kehittää ja tukea suomalaisten seurojen pelaajakehitystä sekä valmentajien osaamisen kehittymistä.

K

yseessä on ainutlaatuinen malli salibandyssa verrattuna muihinkin maihin, olemme tässä paljon edellä jopa Ruotsia. Tiedolla johtaminen ja kehityksen seuranta alkaa olla todella korkealla tasolla”, Risto ­Kauppinen innostuu.

Hän pitää tärkeänä, että myös MAAJOUKKUETIE-toiminnan ulkopuolella olevilla seuroilla ja yksittäisillä pelaajilla on mahdollisuus päästä mukaan United-toiminnan kautta. ”Se väylä on pidettävä jatkossakin avoimena. On tärkeää, että kasvattajaseura voi pitää pelaajansa pidempään.

Haluamme tarjota myös pienemmille seuroille mahdollisuuksia kehittyä ja

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

kasvaa halutessaan suuremmiksi.”

Salibandyliiton ja Eerikkilän yhteistyölle Kauppinen antaa kiitosta yhdessä tekemisen meiningistä. ”Eerikkilä on sopeuttanut omia salibandypalvelujaan meidän strategian ja käytyjen keskustelujen mukaisiksi. Siellä on kehitetty viime vuosina salibandyn olosuhteita sellaisiksi, ettei kokonaisuus varmaan voisi olla paljon parempi.”

Kauppinen muistuttaa, että tällaisten investointien mahdollistamiseksi on myös palveluiden käyttäjämäärät oltava turvattu. ”Siksikin on hienoa, että meitä on tässä

13

kolme mukana (Salibandyliitto, Palloliitto ja Eerikkilä). Koemme olevamme samassa veneessä, palvelutarpeet ovat näillä kahdella lajilla hyvin pitkälle samanlaiset.”

Tulevaisuudelta Risto Kauppinen toivoo, että Eerikkilän palveluita pääsisi käyttämään yhä useampi seura. ”Myös kansainvälisiä seuroja ja maajoukkueita olisi hienoa saada leireilemään samoihin olosuhteisiin, joissa maailmanmestarit treenaavat. Se olisi varmasti meidän kaikkien etu. Näkisin mielelläni enemmän myös urheilumatkailua Suomeen. Sitä kautta saisimme uusia kontakteja niin maajoukkueille kuin seuroille.”

E. Mag

4 1

3

5

2

VOITTAVAT TAVAT Niin salibandyssa, jalkapallossa kuin futsalissa eletään kiireistä arvokisaaikaa. Oman joukkueensa arvokisoihin veivät muun muassa Helmareiden päävalmentaja Anna Signeul1, Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva2, futsal-maajoukkueen päävalmentaja Mićo Martić3, salibandyn miesten päävalmentaja Petteri Nykky4 sekä naisten päävalmentaja Lasse Kurronen5.

Kysyimme heiltä, mitä voittaminen vaatii ja mikä siinä on oleellista.

E. Mag

14

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

Mitä voittaminen vaatii? ”Oleellista on, että työn tekeminen on maistunut riittävän pitkään ja harjoittelu on ollut riittävän laadukasta. Joukkueelta voittaminen vaatii sitoutuneisuutta ja työteliäisyyttä”, Lasse Kurronen tiivistää. ”On oltava valmis viemään itsensä äärirajoille. Voittaminen vaatii myös kykyä olla läsnä hetkessä, kykyä rakastaa paineen alla esiintymistä ja uskallusta erottua”, Anna Signeul sanoo.

Petteri Nykky tietää, että voittaminen vaatii valtavasti työtä ja suunnittelua sekä hyvää arkea. Hän lisää, että on oltava myös ymmärrystä siitä, missä vastustajan peli menee suhteessa omaan.

Markku Kanerva toteaa jalkapallo-ottelun voittamisen vaativan lähtökohtaisesti hyvää pelaamista. ”Myös valmentaja voi katsoa peiliin aina, jos voittoa ei tule. Voittaminen vaatii myös hyvää yhteistyötä ja itsensä likoon laittamista joukkueen eteen.” ”Sopivanlainen hulluus kuuluu voittamiseen, silloin haastavatkin asiat muuttuvat usein mahdollisiksi”, Mićo Martić kiteyttää.

Mitkä ovat voittavan joukkuehengen ja voittavan pelin kulmakivet?

Anna Signeulin lista voittavan joukkuehengen kulmakivistä on pitkä. ”Optimismi, yhteenkuuluvuus, luottamus, itsetunto, johtajuus ja kulttuuri, perusarvot, jaettu visio, roolimallit, rohkeus, selkeä viestintä, uteliaisuus.”

Nykky sanoo, että voittava peli ilmenee kentällä muun muassa pelaamisen helppoutena ja kärsivällisyytenä. Voittavassa joukkueessa pelaajat pelaavat ensisijaisesti joukkueelleen, mutta samalla yksittäisen urheilijan pitää uskaltaa myös toteuttaa harjoittelemiaan asioita. ”Joukkueelle tärkeitä asioita ovat yhteiset arvot ja samoin ajattelevat pelaajat, jotka näkevät tavoitteen kristallinkirkkaana riippumatta siitä mikä rooli joukkueessa on.”

Mićo Martić sanoo olevansa hyvin kiitollinen, että on saanut työskennellä

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

maajoukkueessa alusta alkaen pelaajien kanssa, joista paistaa intohimo lajiaan kohtaan.

“Voittamiseen tarvitaan oikeanlaiset ihmiset, esimerkkinä joukkueemme kapteeni Panu Autio. Kun pelaajat kykenevät tekemään fiksuja ratkaisuja kentällä ja uskovat itseensä, olemme vahvoilla.”

Kurrosen mukaan arvomaailma ja sen sisäistäminen on olennaista voittavan joukkueen syntymisessä.

Anna Signeul peräänkuuluttaa valmentajilta pelaajien tuntemista heidän potentiaalinsa maksimoimiseksi. “Pelaajien valmisteleminen painetilanteisiin on pitkä prosessi ja kaikki pelaajat ovat erilaisia.

Rakenna pelaajien itseluottamusta ja anna heille positiivista palautetta.”

“Oleellista on päivittäinen työ, jota tehdään seura-arjessa. Suomessa on erinomaisia futsal-valmentajia ja paljon nuoria, fyysisiä ja rohkeita pelaajia, jotka ovat hyviä kilpailemaan”, Martić näkee.

”Tämä vaikuttaa oleellisesti siihen, miten pelaajat luottavat toisiinsa ja toimivat yhdessä. Avoimuus, rehellisyys ja rohkeus ovat itselleni tärkeimpiä arvoja, jotka pätevät niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Voittamisen edellytyksenä on myös hyvin laadittu ja sisäistetty pelisuunnitelma, jossa jokaisella on nöyryyttä toteuttaa omaa rooliaan.”

”Jokaisessa harjoitustilanteessa vaatimustaso on oltava niin kova, että syntyy painetta, muttei kuitenkaan tarvitse pelätä virheitä. Luottamus syntyy hyvistä rutiineista”, Nykky tietää.

”Arvoista johdetut toimintaperiaatteet näkyvät joukkueen käytännön toiminnassa. Joukkueen rakentamisessa on hirveän oleellista luoda positiivinen, kehitystä edistävä ilmapiiri, jossa jokainen pystyy olemaan oma itsensä ja hyväksymään erilaiset yksilöt”, Kanerva tiivistää.

“Tärkeintä on, että he nauttivat pelaamisesta. Virheet tekevät pelaajista parempia”, Martić summaa.

Voiko voittamista ja kilpailemista harjoitella? ”Erilaisiin harjoitteisiin saadaan helposti rakennettua kilpailutilanteita. Esimerkiksi pienpeliharjoituksissa lasketaan maalit tai pallonhallintapelissä lasketaan onnistuneet syötöt. Voittamisesta puhuttaessa on tärkeää myös pohtia, miten voittaa itsensä. Silloin sä aina voitat itsesi, kun kehittymistä tapahtuu”, Kanerva muistuttaa.

Lasse Kurrosen mielestä paras tapa harjoitella voittamista ovat todelliset kilpailutilanteet. ”Simulaatioihin en usko, mutta esimerkiksi harjoitusotteluissa voimme joskus aiheuttaa tarkoituksella jonkinlaista turbulenssia. Viime MM-kisoissa epäonnistuimme tiukassa paikassa ja sen jälkeen saimme valmennustiimiimme psyykkisen valmentajan Henna Hukkasen, joka on tehnyt yksilöiden kanssa töitä asian parissa. Mielestäni oman identiteetin hyväksyminen ja tunteiden käsittely ovat tässä oleellisia asioita.”

15

Miten voittamista ja kilpailemista voisi käsitellä junioreiden kanssa?

Kurronen sanoo, että kilpailua pitää olla jo lapsena, jotta opitaan kilpailemaan. ”Valmentajan vastuulla on, ettei sitä tehdä esimerkiksi taidon kustannuksella tai anneta yksittäisen pelin tuloksen ohjata liikaa.” ”Vaali intohimoa, pala ja päivä kerrallaan.

Ymmärrä, että kehittyminen tapahtuu hitaasti mutta varmasti, jos työtä tekee määrätietoisesti”, Nykky kannustaa.

Kanervan mukaan monelta lapselta löytyy luontaisesti kilpailuvietti. Kurrosen tapaan hän kehottaa valmentajaa käyttämään pelisilmää, miten käsitellä voittamista ja ennen kaikkea häviämistä. ”On tärkeää, ettei palautetta peilata ottelun lopputulokseen vaan lapsen kehitykseen. Pieniä voittamisen askelia voi ottaa kehittymisen kautta.”

Signeul muistuttaa, että pelaajia voi opettaa kilpailemaan, vaikka joukkue ei menestyisikään.

“Kannusta pelaajia ajattelemaan, ratkaisemaan ongelmia ja tekemään päätöksiä itse. Ottamaan itse vastuun omasta tulevaisuudestaan.”

E. Mag

KRIKETTIKARHUT TÄHTÄÄVÄT MM-KARSINTOIHIN

K

esälle 2021 Suomessa pelattavaksi suunniteltu kriketin MM-karsintaturnaus olisi tuonut television välityksellä jopa 100 miljoonaa silmäparia Vantaan ja Keravan krikettikentille.

Korona perui turnauksen, mutta Suomen Krikettiliiton puheenjohtajan ja maajoukkuemanagerin Andrew Armitagen toivo elää vielä. ”Meillä on vahvat mahdollisuudet isännöidä vuoden 2024 MM-kisojen karsintaturnaus kesällä 2022.”

Suomen miesten maajoukkue Finnish Bears eli Krikettikarhut osallistuu myös tänä syksynä Espanjassa järjestettävään 10-syöttösarjan Euroopan mestaruusturnaukseen.

Krikettikarhut on harjoitellut tavoitteellisesti viimeiset 3–4 vuotta. Harjoitusmäärien kasvaessa on Armitagen mukaan nähty myös hurja kehityskäyrä.

E. Mag

”Tänä keväänä Eerikkilässä tehtyjen testien tulokset olivat jopa kansainvälistä tasoa. Tämä on hatunnoston arvoinen suoritus ottaen huomioon, että kaikki treenaavat oman työnsä ohella.”

Maajoukkuetta edustaa monista erilaisista kulttuureista ja kansallisuuksista lähtöisin olevia pelaajia, jotka asuvat ja työskentelevät nykyisin Suomessa. ”Maajoukkueen edustuskelpoisuuden voi saada myös kaksoiskansalaisuudella tai vähintään kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Moni pelaaja on tuonut meille lajiosaamistaan ja kokemustaan kotimaastaan”, Armitage avaa.

Yksilösuoritus joukkuelajissa viehättää Englannista kotoisin oleva Andrew Armitage on pelannut krikettiä koko ikänsä.

Kun Suomi osallistui ensimmäisen kerran kansainväliseen turnaukseen vuonna

16

2000, Armitage toimi Krikettikarhujen kapteenina. Hän sanoo yksilösuorituksen korostumisen viehättävän lajissa erityisesti. ”Kriketti on joukkuelaji, jossa jopa 145–150 kilometriä tunnissa heittävän vauhtisyöttäjän tai kovan lyöjän merkitys voi olla hyvin suuri. Kyseessä on hyvin monipuolinen laji, jossa palloa saa lyödä 360 astetta ympäri kenttää.”

Krikettiottelu saattaa kestää pisimmillään päiväkausia, mutta jokamieskrikettiä pääsee pelaamaan hyvin matalalla kynnyksellä. ”Aloittelijat ja erilaiset ryhmät pääsevät kokeilemaan lajia kevyellä mailalla ja tennispallolla. Pelaaminen onnistuu esimerkiksi salibandyhallissa tai tekonurmella ja vaikka kuuden hengen porukalla.

Jokamieskriketti on hauskaa yhdessä tekemistä”, Armitage kannustaa.

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

Eerikkilä ylpeänä esittää:

PODCAST URHEILUSTA JA URHEILIJAKSI KASVAMISESTA

A

utamme yhdessä vieraidemme kanssa urheilevien lasten ja nuorten vanhempia ymmärtämään ja tukemaan lapsia urheilijaksi kasvamisen eri vaiheissa.

Aiheitamme E.Podissa: • Lapsen ja nuoren kasvun asenne • Miten tuen tavoitteellisesti urheilevaa lasta?

• Miten taito kehittyy?

• Kuormituksen ja palautumisen merkitys lapsilla ja nuorilla • Urheilijan elämäntaidot • Lajikulttuurit ja niissä toimiminen Lue lisää aiheesta:

www.eerikkila.fi/epod

E.Podin jaksot voit kuunnella myös sekä Spotifyssä että Youtubessa.

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

17

E. Mag

Kestävän liiketoiminnan lähettiläs Pasi Rinne:

VASTUULLISENKIN LIIKETOIMINNAN ON OLTAVA KANNATTAVAA Kestävän liiketoiminnan konsultointipalveluita tarjoavan Gaia Consultingin perustaja Pasi Rinne on aidosti huolissaan ilmastonmuutoksesta sekä luonnon monimuotoisuuden riittävyydestä lähitulevaisuudessa. ”Viimeistään 20 vuoden päästä meidän on elettävä hiilineutraalissa maailmassa ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen kiihtyminen pitää saada nopeasti pysäytettyä”, Rinne sanoo.

E. Mag

18

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

P

asi Rinne kiinnostui ilmastoasioista jo opiskeluaikoina. Hiljattain Swecolle koko osakekantansa myyneen Gaian hän perusti vuonna 1993 yhdessä Juha Vanhasen kanssa.

Matkan varrella Rinne on johtanut kahdeksan vuotta YK:n ympäristötyötä sota- ja katastrofialueilla sekä toiminut ympäristöministeriössä ministeri Pekka Haaviston neuvonantajana.

YK:n vuosien aikana hän kohtasi lukuisia sotien ja katastrofien runtelemia ihmisiä, joiden toivo elämästä oli pitkälti muiden tarjoaman avun varassa. Rinne sanoo oppineensa, miten paljon enemmän ihmisiä voitaisiin auttaa ennaltaehkäisevällä työllä katastrofiavun sijaan. ”Jälleenrakennuksessa valtava inhimillinen kärsimys kohtaa sen toisen maailman, joka haluaa kovasti auttaa.

Mutta auttaminen voi olla vaikeaa, kun avustusoperaatiot ovat huonosti johdettuja ja koordinoituja”, Pasi Rinne toteaa. ”Apu olisi sunnattoman paljon vaikuttavampaa, jos isompi osa avusta käytettäisiin näiden alueiden ennaltaehkäisevään työhön, kuten koulutukseen tai infran rakentamiseen. Näin esimerkiksi maanjäristysten vaikuttavuus alueille olisi paljon pienempi.”

Monipuolisen ja pitkän uran tuomalla näkemyksellään Pasi Rinne näkee suomalaisyritysten osaavan jo melko hyvin kantaa oman osansa vastuullisuustalkoissa. Samalla hän muistuttaa, että vastuullisenkin liiketoiminnan täytyy olla kannattavaa ja tuottaa hyötyjä yritykselle. ”Meidän on löydettävä ratkaisuja, jotka kääntävät ilmastonmuutoksen ja luontokadon tuomat vaikeudet mahdollisuuksiksi. Meidän työmme Gaiassa on löytää kullekin asiakkaallemme sopiva tapa sopeutua tähän käsillä olevaan kestävyyshaasteeseen ja vääjäämättömään muutokseen.”

Erinomaisena esimerkkinä kannattavasta vastuullisesta liiketoiminnasta Rinne mainitsee Nesteen. ”Nesteen liikevaihdosta noin 30 prosenttia tulee biopolttoaineiden myynnistä, mutta se tuottaa jo 75 prosenttia yrityksen voitosta.”

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

19

Meidän työmme Gaiassa on löytää kullekin asiakkaallemme sopiva tapa sopeutua käsillä olevaan kestävyyshaasteeseen.

Vastuullisuus osana yrityksen tarinaa Pasi Rinne sanoo lukuisten tutkimusten ympäri maailmaa osoittavan, että kuluttajat haluavat hankkia kestävämpiä vaihtoehtoja. Vastuullisten tuotteiden ja palveluiden myynnissä on kuitenkin haasteensa. ”Ihmiset olettavat, että kestävämpi vaihtoehto löytyy siitä samasta kaupasta aiemmin käytetyn vaihtoehdon kanssa.

He kuitenkin kokevat, että on vaikea tietää, mikä tarjolla olevista vaihtoehdoista oikeasti on kestävää.”

Jos vastuullisuudesta ei osata kertoa asiakkaalle helposti ja nopeasti, vastuullisuus ei tuota liiketoimintahyötyä eikä yhteiskunnallista arvoa. Hän muistuttaa, että vastuullisuutta vaalivan yrityksen voima piilee ihmisten eteenpäin kertomissa tarinoissa. ”Kun Eerikkilään tulee jalkapallojoukkue, tulisi kymmenessä sekunnissa pystyä kertomaan, että tämä on maailman paras paikka liikkumiselle ja oppimiselle.

Samaan hetkeen kannattaisi lisätä, että tiesitkö, että meillä on myös aurinkovoimala ja käytämme ravintolassamme mahdollisimman paljon lähituottajien raaka-aineita”, Rinne ohjeistaa.

Vastuullisilla teoilla voidaan kilpailla myös työvoimasta. Rinne mainitsee Kotipizzan, jonka tahtotilana oli tehdä maailmasta parempi pitsa kerrallaan. Yritys huomasi vastuullisuustyön vaikuttavan positiivisesti franchising-yrittäjien ja työntekijöiden sitoutuneisuuteen.

E. Mag

”Ne, jotka kokivat Kotipizzan vastuullisuuden omakseen, sitoutuivat hyvin yrityksen muihinkin toimintamalleihin.”

Rinne kannustaa suomalaisyrityksiä hyödyntämään rohkeasti osaamistaan ja ottamaan siitä hyödyn irti. ”Suomessa otetaan usein turpaan siinä, että vastuullisuustoimia ei osata hyödyntää. Mutta kilpailun koventuessa on mietittävä, mikä on se meidän tarina, jonka haluamme kertoa. Kun se on kristallisoitu hyvin, sitä on kiva toistaa eteenpäin.”

konkretisoi aina asiaa hyvällä tavalla ihmisille.”

Lasten hyvinvointi huolena Lasten liikkumattomuus ja hyvinvointi on yksi Pasi Rinteen suurista huolenaiheista.

Samalla hän muistuttaa, ettei se ole kenenkään syy. Hän kuitenkin peräänkuuluttaa niin vanhempien kuin lapsia liikuttavien tahojen vastuullisuutta.

Gaia hyödyntää omassa tarinnassaan ilmastopositiivisuuttaan.

”Jotta perheisiin tulee hyviä käytäntöjä, niitä pitää tulla myös isojen liikuttajien joukkoon, seuroihin. Ja jotta seurat osaavat tehdä työnsä entistä paremmin, niille on tarjottava koulutusta”, Rinne sanoo ja jatkaa:

”Olemme laskeneet toimintamme ilmastovaikutukset, pienentäneet niitä systemaattisesti ja kompensoineet omat ilmastopäästömme kaksinkertaisesti.

Tämä on pieni yksityiskohta, mutta se

”Tarvitaan ymmärrystä kokonaisvaltaisuudesta. Jalkapallovalmentajan on hyvä tietää, miten pelataan jalkapalloa, mutta seurassa täytyy olla osaamista myös muista hyvinvointiin vaikuttavista

E. Mag

20

osatekijöistä, kuten ravinnosta ja levosta.”

Tässä kohdassa Eerikkilän tekemä työ konkretisoituu. ”Eerikkilää tarvitaan mahdollistamaan seurojen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osaamisen kehittyminen. Jotta sen voi tehdä kannattavasti, tarvitaan myös yritysasiakkaita. Lähtökohtaisesti jokaista yritystä tulisi kiinnostaa, miten sen työntekijät voivat. Koska kun työntekijät voivat hyvin, yritys menestyy paremmin.”

Omasta hyvinvoinnistaan Pasi Rinne pitää huolta nauttimalla puhtaasta ilmasta ja liikkumalla luonnossa. Niin golf, hiihto kuin lenkkeily ovat hänelle mieluista ajanvietettä. ”Olen siinä mielessä helppo ihminen, että tiedän olevani mukavampi ja ajattelevani vähän terävämmin, jos saan tarpeeksi liikuntaa ja unta.”

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

LUOMME ELINVOIMAA LÄHIALUEELLE Hankimme viidestä lähikunnastamme tuotteita ja palveluita vuonna 2018

2,3 €

PUOLITAMME HIILIJALANJÄLKEMME VUOTEEN 2030 MENNESSÄ

milj.

Oman toimintamme tuottama hiilijalanjälki oli vuonna 2018

841

t CO2e

Kehitämme vuosittain yli

Hankimme lähialueen 27 kunnasta tuotteita ja palveluita vuonna 2018

4,2€

milj.

25 000

Lähialueelle kohdistuvien hankintojemme työllistämisvaikutus on

27

lapsen ja nuoren hyvinvointia seuratoiminnan kautta.

40 000

Autamme vuosittain yli

henkilötyövuotta

henkilöä voimaan ja jaksamaan paremmin.

HYVINVOINTIA KELLON YMPÄRI Toimintamme terveysvaikutukset ovat

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

3,6 €

milj.

21

E. Mag

E.WAY -FILOSOFIA TUKEE HYVINVOINTIA JA AUTTAA MENESTYMÄÄN Eerikkilän E.Way -filosofia on luotu tukemaan kaikkien Eerikkilän asiakkaiden yksilöllistä ja kokonaisvaltaista kehittymistä. Myös Salibandyliiton MAAJOUKKUETIE ja Palloliiton Huuhkaja- ja Helmaripolku toteutetaan Eerikkilän E.Wayn mukaisesti.

M

e Eerikkilässä uskomme, että hyvinvoinnin ja menestymisen taustalla on kokonaisvaltaisen kehittymisen eri osa-alueiden optimaalinen taso. Se saavutetaan pitkäjänteisellä ja systemaattisella työllä. Siksi olemme luoneet kokonaisvaltaisen kehittymisen prosessin E.Wayn, joka perustuu vuosien aikana keräämäämme dataan ihmisen kokonaisvaltaisesta kehittymisestä.

E.Way koostuu kuudesta osa-alueesta, jotka ovat taidot, fyysinen, psyykkinen,

E. Mag

sosiaalinen, palautuminen ja ravinto.

Taidot kuvastavat niitä työn tai urheilun keskeisiä taitoja, jotka mahdollistavat menestyksen tai kehityksen omassa tehtävässään tai lajissaan.

liikkuvuus sekä liikehallinta ja -taidot.

Hyvä fyysinen kunto on myös perusta jaksamiselle. Väsymyksen alla päätökset voivat olla heikompia niin pelissä kuin töissä.

Fyysinen kapasiteetti ja sen kehittäminen on keskeinen osa-alue niin hyvinvoinnissa kuin urheilussa menestymisessä. Fyysisen kunnon ja kapasiteetin eri ominaisuuksien kehittäminen laajentaa pelaajan potentiaalia vaikuttaa pelin lopputulokseen. Näitä ominaisuuksia ovat mm. voima, nopeus, kestävyys,

Psyykkinen osa-alue kuvastaa muun muassa itsetuntemusta, itseluottamusta ja motivaatiota suorituksen taustalla.

22

Sosiaalisella osa-alueella tarkoitetaan vuorovaikutustaitoja, kykyä toimia ryhmässä sekä kykyä johtaa muita ja itseään.

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

Palautumiseen liittyy oleellisena osana uni sekä muita itselle mielekkäitä asioita, jotka lisäävät palautumista. Myös fyysisesti palauttavat harjoitukset voidaan nähdä osana palautumista.

E.Wayn kuudes osa-alue ravinto tarkoittaa terveellistä ja monipuolista ravintoa, joka tukee kehittymistä viidellä muulla osa-alueella.

Osa-alueiden tasapaino menestyksen edellytys E.Wayn osa-alueista taidot, psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen ovat kokonaisvaltaisen kehittymisen osa-alueita, joiden oikea taso ja tasapaino ovat edellytyksiä menestymiselle. Ne vaikuttavat myös kiinteästi toistensa kehittymiseen ja hyödyntämiseen. Esimerkiksi itseluottamuksen taustalla on usein onnistumisia, jotka ovat seurausta menestyksekkäästä taitojen toteuttamisesta ja toisaalta taitojen toteuttaminen vaatii usein oikeantasoisia fyysisiä valmiuksia.

Palautuminen ja ravinto ovat tukitoimia, jotka mahdollistavat kokonaisvaltaisen kehittymisen ja hyvinvoinnin. Esimerkiksi

kognitiivisten taitojen kehittyminen vaatii riittävästi unta ja fyysisten valmiuksien kehittyminen oikeanlaista ravintoa.

omalla subjektiivisella arviolla siitä, mikä oma vireystila on vaikka aamuisin, voidaan päästä kiinni palautumisen tasoon.

Fyysistä osa-aluetta voidaan mitata muun muassa eri ominaisuuksien kuten kestävyyden, voiman ja nopeuden kautta.

Ruokapäiväkirja on yksi perinteinen tapa seurata ravintoasioita. Ravinnon mittaamisen ansiosta päästään kiinni siihen, miten ravinto palvelee kehittymistä kokonaisuudessa.

Taidon mittaamisessa lajin tai työn vaatimukset määrittävät, mikä kunkin lajin tai alan huipputaito on. Esimerkiksi joukkuepalloilussa peli on se varsinainen suoritus, jossa taitoja mitataan. Sitä voidaan pilkkoa edelleen pienempiin lajitaitoihin. Esimerkiksi miten nopeasti pelaaja pystyy toimimaan pelivälineen kanssa pelitilanteissa.

Psyykkistä ja sosiaalista osa-aluetta voidaan tarkkailla itse suorituksesta.

Esimerkiksi miten ihminen toimii pelitilanteessa tai työelämässä. Niiden mittaamisessa voidaan myös käyttää erilaisia itsearviointeja ja vertaisarviointeja ja sitä kautta päästä kiinni siihen, miten ihminen itse tai lähimmät kollegat kokevat asioita.

Palautumisen mittaamiseen on olemassa paljon erilaisia laitteita, joilla unen määrää ja laatua pystytään arvioimaan. Myös

Kokonaisuus ratkaisee E.Wayssa oleellista on systemaattinen prosessi ja sen hyödyntäminen. Prosessiin sisältyy viisi vaihetta, jotka ovat tilanneanalyysi, tavoitteiden asettaminen, suunnitelma, toteutus ja kehittymisen seuranta.

Kokonaisuus on sen yksittäisiä osia tärkeämpi ja pysyvien muutosten sekä kehittymisen aikaansaaminen lyhytkestoisia tuloksia arvokkaampaa. E.Wayssa olennaista on arvioida sinun vahvuutesi ja kehityskohteesi kokonaisuuden näkökulmasta sekä löytää juuri sinulle merkityksellisten tavoitteiden kannalta oikeat osa-alueet, joihin pitkäjänteisesti ja sinnikkäästi panostamalla tuemme matkaasi kohti entistä parempaa hyvinvointia ja menestymistä.

E.Way – Ihmisen kokonaisvaltaisen kehittymisen filosofia

E.Way -filosofiassa on oleellista systemaattinen prosessi ja sen hyödyntäminen. Prosessiin sisältyy viisi vaihetta, jotka ovat tilanneanalyysi, tavoitteiden asettaminen, suunnitelma, toteutus ja kehittymisen seuranta.

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

23

E. Mag

Mikko Pohjola johtaa Eerikkilän tutkimus- ja kehitystoimintaa

AUTAMME VALMENTAJIA KESKITTYMÄÄN OIKEISIIN ASIOIHIN Vuoden 2021 alusta lähtien Eerikkilän tutkimus- ja kehitysjohtajana toiminut Mikko Pohjola alleviivaa Eerikkilän tutkimustoiminnan perustuvan ennen kaikkea siihen, että kerättyä tietoa osataan hyödyntää ja näin perustaa tekeminen faktoihin. Tällä hetkellä Eerikkilässä panostetaan erityisesti siihen, että myös seuravalmentajat saisivat kerätyn tiedon mahdollisimman hyvin käyttöönsä.

E. Mag

24

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

O

n ihan perusteltua kysyä, mitä hyötyä on käydä testeissä, jos tietoa ei saada käyttöön”, Mikko Pohjola aloittaa ja lisää samalla puhuvansa testaamisen sijaan mieluummin jatkuvan tiedon keräämisestä. ”Seuraamme pelisuoritusta, harjoitettavuutta ja elämänhallintaa sekä arjessa päivittäin että jaksottaisesti joko seuraympäristössä tai Eerikkilässä.

Tarkastelun kohteena ovat fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, kognitiiviset ja taito-ominaisuudet sekä pelisuorituksesta analysoitavat tekijät.”

Mikko Pohjola uskoo, että yhdessä MAAJOUKKUETIE-toiminnan tai Huuhkaja- ja Helmaripolun toiminnan ja kehittyvän MyE.Way-palvelun avulla pystyttäisiin yhä paremmin ohjaamaan valmentajaa keskittymään oikeisiin asioihin. ”Tavoitteemme on, että pystyisimme mahdollistamaan tehokkaan tiedolla johtamisen valmennuksessa. Kun palvelu ohjaa toimintaa ja tarjoaa valmiiksi tietoa ymmärrettävässä muodossa, valmentajat voivat keskittyä siihen, mitä he sillä käytettävissä olevalla tiedolla tekevät.”

Tällainen tietopalvelu auttaa yhdenmukaistamaan esimerkiksi seuravalmentajan ja maajoukkuevalmentajan näkemyksiä pelaajasta, kun kaikki näkevät

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

25

ikään kuin saman pelaajan profiilin.

Eerikkilässä on aloitettu kehitysyhteistyö Turun ammattikorkeakoulun sekä muiden Health Campus Turku -toimijoiden kanssa. Tavoitteena on päästä kehittämään Eerikkilän keräämän tiedon hyödyntämistä ja saamaan näin myös valmentajien käyttöön tietoa entistä monipuolisemmin.

Health Campus Turku on lääketieteen, sosiaali- ja terveysalan ja teknologian moniammatillinen osaamiskeskittymä, joka tarjoaa mahdollisuuksia tutkimustoiminnalle, innovaatioille ja yritysyhteistyölle.

Health Campus Turku -toimijoihin kuuluvat Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Yrkeshögskolan Novia ja Turku Science Park Oy.

Tietopankista toiminnanohjausjärjestelmäksi Myös MyE.Way -palvelun kehitystyö on aloitettu tavoitteena saada olemassa oleva tieto tarjolle asiakkaiden tarpeita vastaavassa muodossa. Aikaisempia käyttäjäkokemuksia kartoitettiin yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa toteutetussa kyselyssä ja nyt kehitystoimia toteutetaan yksi kerrallaan.

E. Mag

”Jatkossa Turun ammattikorkeakoulu toimii MyE.Way -palvelun ylläpito- ja kehityskumppanina. Tämän ansiosta saamme aikaan jatkuvaa kehitystyötä.

Emme halua MyE.Waysta pelkästään tietopankkia, vaan valmennuksen toiminnanohjausjärjestelmän, josta saadun tiedon perusteella tehdään päätöksiä omasta toiminnasta.”

Käytännössä tämä tarkoittaisi, että valmentaja saisi tulevaisuudessa MyE. Waysta esimerkiksi kattavammat pelaajaprofiilit ja ajantasaisen kehitystilakuvan jokaisesta pelaajasta. ”Sieltä näkisi suoraan jokaisen pelaajan ja koko joukkueen pelisuorituksen tilan, elämänhallinnan tilan tai sen hetkiset vahvuudet ja kehityskohteet sekä niiden kehittymisen. Palvelu tarjoaisi tietoa myös pelaajan kuormitustilasta, jolloin valmentaja pystyy tarvittaessa muokkaamaan harjoitusta yksittäiselle pelaajalle hänen tarpeitaan vastaaviksi.”

E. Mag

Tavoitteemme on, että pystyisimme mahdollistamaan tehokkaan tiedolla johtamisen valmennuksessa.

Myös MyE.Wayn mobiilisovellus on parhaillaan suunnitteilla. Se parantaisi kehitystiloja koskevan tiedon välitystä pelaajille sekä mm. vireys- ja kuormitustilaa koskevan seurannan toteutusta. ”MyE.Wayn kehitystyötä tehdään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Jonkinlainen lanseeraus tullaan varmasti tekemään lähitulevaisuudessa, mutta tarkkaa ajankohtaa en vielä uskalla sanoa. Joka

26

tapauksessa näkyviä muutoksia tulee tapahtumaan jo syksyn 2021 aikana, Pohjola lupailee.

Johtava kansainvälinen kehityskeskus?

Palloliitto ja Jyväskylän yliopisto palkkasivat hiljattain jalkapalloprofessorin kehittääkseen lajin tiedolla johtamista ja tutkimusta.

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

”Tämä mahdollistaa sen, että voimme yhdessä koordinoida lajiin liittyvää tutkimustoimintaa Suomessa.”

Pohjola pitää myös yhteistyötä niin kansallisten lajiliittojen, Olympiakomitean kuin muun suomalaisen urheiluverkoston kanssa Eerikkilälle tärkeänä. ”Haluamme vahvistaa Eerikkilän asemaa niin, että olemme tärkeä toimija myös kansainvälisesti. Etenkin salibandyssa meillä on mahdollisuudet maailman johtavaksi kansainväliseksi kehityskeskukseksi.”

Kaiken Eerikkilässä tehtävän tutkimustoiminnan kehittämisen tavoitteena on auttaa mahdollisimman paljon salibandy- ja jalkapallovalmentajia kehittämään lajiaan. ”Tutkimuksen kautta voimme kehittää esimerkiksi suorituskyvyn arviointimenetelmiä ja sitä kautta valmennuksen menetelmiä. Haluamme myös tuoda tutkimus- ja kehitystoiminnan uusimmat tiedot saman tien asiakkaidemme käyttöön.”

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

Jatkuvaa tiedon keräämistä Mikko Pohjola alleviivaa jatkuvan tiedon keräämisen merkitystä. ”Jotta valmentaja ymmärtäisi pelaajan tilaa ja voisi auttaa häntä, on tehtävä jatkuvaa seurantaa jokapäiväisestä elämästä. Miten peli sujui ja mikä oli siinä hyvää, miten paljon on treenannut tai nukkunut, onko harjoitusten ulkopuolinen elämä kunnossa”, Pohjola luettelee.

Jatkuvan seurannan rinnalla tehtävien jaksottaisten seurantojen perusteella arvioidaan esimerkiksi kestävyysominaisuuksia tai nopeutta. ”Nämä testit auttavat pääsemään syvällisemmin kiinni esimerkiksi siihen, miksi ottelun alkupuolella pelaajalla tapahtuu hyviä asioita ja ottelun loppupuolella ei.

Kestävyysominaisuudet voivat olla siinä määrin puutteelliset, että pelaaja väsyy eikä pystykään hyödyntämään muita hyviä ominaisuuksiaan.”

Pohjola muistuttaa, että pelaajan kehitystilasta on tärkeää muodostaa kokonaiskuva,

27

josta näkyy vahvuudet ja kehityskohteet. ”Hyvä kysymys on, mitkä kaikki tiedot ovat tarpeellisia ja onko jollain yksittäisellä testillä merkitystä. Tai millä tasolla valmentajan täytyy siitä tietää. Jossain tapauksessa yksittäisen testin merkitys ei ole kovin suuri, mutta jossain toisessa tapauksessa se voi toimia selittävänä tekijänä johonkin asiaan.”

Seurantajatkumon keräämiseksi on tärkeää kerätä toisinaan tietoa, jolla ei sen keräyshetkellä tehdä mitään. Tällainen voisi olla esimerkiksi 10-vuotiaan pelaajan 30 metrin nopeustestin tulos. ”Tulos voi olla hyödyllinen myöhemmässä vaiheessa, kun katsotaan pelaajan kehityshistoriaa. Tämä mahdollistaa myös laajemman vertailun tekemisen esimerkiksi ikäluokasta toiseen tai maasta toiseen.”

Mikko Pohjola tarkentaa, että tiedon keruulla pitää aina olla merkitystä myös lyhyellä aikavälillä käytännön toimintaan.

Silloin se auttaa valmentajaa toimimaan tai pelaajaa ymmärtämään ja itseohjautumaan tietyntyyppiseen harjoitteluun.

E. Mag

Pelaajien todennäköisyys saavuttaa maajoukkuetaso nousi, jos seurat osallistuivat toimintaan.

E. Mag

28

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

Huuhkaja- ja Helmaripolku uudistuu

YHTEISTYÖLLÄ LISÄÄ KANSAINVÄLISEN VAATIMUSTASON TÄYTTÄVIÄ PELAAJIA Palloliiton pelaajakehitys ja valmentajakoulutus yhdistyy syksystä 2021 alkaen Huuhkaja- ja Helmaripoluksi. Tämä tarkoittaa, että aiemmin erilliset valmennuskeskukset, Sami Hyypiä Akatemia ja alueelliset valmennuskeskukset yhdistyvät uuden Huuhkaja- ja Helmaripolun kokonaisuuden alle.

M

erkittävä muutos aikaisempaan on, että Palloliitto ja Eerikkilä toimivat entistä tiiviimmässä yhteistyössä keskenään ja suhteessa seuroihin. Tavoitteena on saada enemmän kansainvälisen vaatimustason täyttäviä pelaajia ja valmentajia. ”Lähtökohta koko työlle on ollut se, että konsepti palvelee seuroja mahdollisimman hyvin. Rakennamme yhteisen polun, missä yhdistyvät kehittymisen seuranta, valmennuskoulutus, kilpailutoiminta ja vanhemmissa ikäluokissa alue- ja maajoukkuevalmentajien pelaajatarkkailu. Peli on kaiken tekemisen ytimessä”, Palloliiton urheilutoimenjohtaja Hannu Tihinen kertoo.

Huuhkaja- ja Helmaripolkua ohjaa tiedolla johtaminen. Muutos pohjautuu Palloliiton tutkimus- ja kehityspäällikön Ville-Pekka Inkilän ja Eerikkilän urheilun ja koulutuksen johtajan Hannele Forsmanin toteuttamaan analyysiin

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

kehittymisen seurannasta. Sen tavoitteena oli arvioida määrällisesti ja laadullisesti Palloliiton ja Eerikkilän tuottamien kehittymisen seuranta -konseptien vaikuttavuutta suomalaisen huippujalkapallon tilaan vuosina 2011–2019. Vaikuttavuusanalyysissä tarkasteltiin kehittymisen seuranta -konseptin vaikutuksia erityisesti nuorten maajoukkueiden menestykseen ja pelaajien fyysisten ja teknisten suoritusten kehitykseen ikäluokittain sekä seurojen kokemuksiin kehittymisen seurannan vaikutuksista seuratoiminnan eri osa-alueissa. ”Seurat kokivat toiminnan ja siellä jaetun tiedon hyödyllisenä heidän pelaajakehityksensä kannalta. Toisaalta sillä oli myös selviä todennettavia vaikutuksia pelaajakehityksen tuottavuuteen. Pelaajien todennäköisyys saavuttaa maajoukkuetaso nousi, jos seurat osallistuivat toimintaan”, Palloliiton tutkimus- ja kehityspäällikkö Ville-Pekka Inkilä tiivistää analyysin tuloksia.

29

”Tiedon parempi hyödyntäminen pelaajakehityksen seura-arjessa on keskeinen kehitystavoite Huuhkaja- ja Helmaripolulla. Haluamme myös tavoittaa nykyistä laajemman joukon seuroja.”

E. Mag

Erilaiset toimintatasot erilaisten seurojen tarpeisiin Huuhkaja- ja Helmaripolun toiminnassa seuroille on tarjolla viisi eri tasoa. Seuran taso Palloliiton laatujärjestelmässä ei automaattisesti tarkoita sille samaa tasoa Huuhkaja- ja Helmaripolulla. ”Kaikille Palloliiton laatujärjestelmässä mukana oleville seuroille löytyy oma taso Huuhkaja- ja Helmaripolulta. Huuhkaja- ja Helmaripolun sisällöt vastaavat erilaisten seurojen erilaisiin tarpeisiin.

Polulla seurataan pelaajan pelisuorituksen, harjoittelun ja elämänhallinnan kehitystä – eri tasoille soveltuvilla seurantamenetelmillä”, Inkilä kertoo.

Seurannasta saadun tiedon perusteella seurat saavat seurakohtaista valmennustoiminnan ohjausta, joka perustuu Eerikkilän kokonaisvaltaista kehittymistä tukevaan E.Way -filosofiaan.

Kaikissa Huuhkaja- ja Helmaripolun tasoissa on pohjalla Palloliiton laatujärjestelmän kriteerit ja sen mukainen taso sekä maajoukkuevalmentajien ja Eerikkilän asiantuntijoiden subjektiivinen arvio seuran urheilullisesta tasosta.

Näiden tuloksena seurat on asetettu Huuhkaja- ja Helmaripolun tasoille.

Tasoilla 1–3 toiminta on pääasiassa alueellista toimintaa, jossa keskiössä ovat pelaajatarkkailu, täydennyskoulutus

ja valmennustoiminnan ohjaus. Tasoille 1–3 halukkaat seurat voivat hakea mukaan. Kahdelle ylimmälle eli neljännelle ja viidennelle tasolle seurat on kutsuttu mukaan Palloliiton laatujärjestelmän kriteereiden mukaisesti.

Taso neljä on kansallinen ja taso viisi on kansainvälinen taso ja Eerikkilä vastaa niiden toteuttamisesta yhdessä Palloliiton kanssa. Tasoilla 4–5 on mukana yhteensä 19 seuraa.

Tasoilla neljä ja viisi toimintaa on läpi vuoden niin Eerikkilässä kuin seuraympäristössä. Tason neljä joukkueet kokoontuvat Eerikkilään kaksi kertaa vuodessa ja tason viisi joukkueet kolme kertaa vuodessa. Eerikkilässä pidettävät tapahtumat sisältävät pelien lisäksi testaamisen, valmentajien koulutuksen ja testaamisesta syntyvän tiedon analyysien opettamisen valmennuspäälliköille ja valmentajille. Ylimmällä kansainvälisellä tasolla (T5) on kerran vuodessa kolmelle ikäluokalle myös kansainvälinen pelitapahtuma. ”Sitä kautta päästään peilaamaan näiden ikäluokkien tekemistä pelien kautta suhteessa kansainvälisiin huippujengeihin. Kansainvälisissä tapahtumissa on pojissa neljä ulkomaista seuraa ja tytöissä kaksi seuraa. Mukana olevat kansainväliset seurat ovat Zenit Venäjältä, Midtjylland Tanskasta, Shamrock Rovers Irlannista ja Vitesse Hollannista”, Eerikkilän jalkapallopalveluista vastaava päällikkö Erkki Valla kertoo.

Palloliiton laatujärjestelmän ulkopuolisten seurojen pelaajat ja valmentajat voivat osallistua yhdistelmäjoukkueiden tai seurayhteisöjen kautta alueellisiin Huuhkaja- ja Helmaripolun tapahtumiin.

E. Mag

30

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

HUUHKAJA- JA HELMARIPOLKU

Huuhkaja- ja Helmaripolun tasoille T4–T5 mukaan kutsutut seurat

LYHYESTI • Huuhkaja- ja Helmaripolun toiminta on suunnattu 10–15-vuotiaille junioreille ja heidän valmentajilleen.

• Toiminta on jaettu viiteen tasoon, joihin seurat valitaan Palloliiton laatujärjestelmän mukaan.

• Kahden ylimmän, 4.–5.-tasojen seurat kutsutaan mukaan toimintaan.

Tasoille 1–3 voivat hakea mukaan kaikki Palloliiton laatujärjestelmässä mukana olevat seurat. Ylimmällä tasolla on mukana myös neljä ulkomaista seuraa.

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

Taso 5, pojat • Tasojen 1–3 toiminta järjestetään pääosin alueellisena toimintana.

• Eerikkilä vastaa yhdessä Palloliiton kanssa tasojen 4–5 toiminnasta, johon kuuluu ympärivuotista toimintaa niin Eerikkilässä kuin seura-arjessa.

• Huuhkaja- ja Helmaripolun yksi toimintakausi kestää kaksi vuotta.

• Toiminnan tavoitteena on auttaa suomalaisen pelaajakehityksen nousua kohti kansainvälistä huippua sekä kasvattaa osaavien ja koulutettujen valmentajien määrää.

31

• • • •

HJK, Helsinki Honka, Espoo Ilves, Tampere KäPa, Helsinki

• KuPS, Kuopio • RoPS, Rovaniemi • TPS, Turku

Tasot 4–5, tytöt • • • • •

EPS, Espoo HJK, Helsinki Honka, Espoo Ilves, Tampere JYPK, Jyväskylä

• • • • •

KuPS, Kuopio ONS, Oulu SJK, Seinäjoki TPS, Turku VJS, Vantaa

• • • • •

Pallo-Iirot, Rauma SJK, Seinäjoki Tervarit, Oulu VJS, Vantaa VPS, Vaasa

Taso 4, pojat • • • • •

EPS, Espoo Jazz, Pori JIPPO, Joensuu JJK, Jyväskylä OLS, Oulu

E. Mag

Jari Litmanen tähtäsi nuoresta lähtien huipulle

PALAVA HALU KEHITTYÄ Suomen miesten jalkapallomaajoukkue leireili 20. helmikuuta 1971 Eerikkilässä, kun Hirsihovin puhelin pirisi kesken Olavi Laaksosen maajoukkueelle pitämää palaveria. Puhelimeen pyydettiin keskikenttäpelaaja Olavi ”Mane” Litmanen, joka sai kuulla langan päässä olleelta veljeltään ilouutisen. Hänestä oli tullut isä. Poika sai myöhemmin nimekseen Jari Olavi Litmanen.

E. Mag

32

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

V

oi sanoa, että minä en valinnut jalkapalloa, jalkapallo valitsi minut”, Suomen kaikkien aikojen menestynein jalkapalloilija Jari Litmanen toteaa reilut 50 vuotta myöhemmin.

”Jos olisin saanut tuolloin päättää itse, niin olisin lopettanut koulun. Oppivelvollisuutta oli tosin pari vuotta jäljellä, eikä koulun lopettaminen olisi kyllä tullut kotona kysymykseenkään.”

Litmasten koko perhe oli vahvasti jalkapallossa mukana. Isä Olavi pelasi Lahden Reippaassa SM-sarjaa. Äiti Liisa innostui lajista kesällä 1971 ja pelasi muun muassa ensimmäisessä virallisessa Suomessa järjestetyssä naisten jalkapallo-ottelussa. Futiskenttä ympäristöineen toimi pienelle Jarille hyvänä päiväkotina ensimmäiset 3–4 vuotta, jolloin hän sai kunnian toimia naisten joukkueen maskottina.

Vaikka 14-vuotiaana jääkiekon lopettaminen otti koville, ymmärsi nuori Jari Litmanen realiteetit. Tähän asti kahden lajin yhdistäminen oli onnistunut ja lajit olivat osittain jopa tukeneet toisiaan, mutta nyt aika ei riittänyt enää molempiin.

Urheilukaupunkina tunnetusta Lahdesta löytyi 70-luvulla paljon tarjontaa intohimoisesti urheiluun suhtautuneelle pikku-Litmaselle. Myös isän esimerkki kannusti, pelasihan hän myös jääkiekkoa ja hyppäsi mäkeä. ”Naapurin kavereiden kanssa käytiin kaikki mahdolliset lajit läpi pihapiirissä.

Kesällä tennistä, juoksua ja keihäänheittoa puukepillä. Talvella hiihtoa, mäkihyppyä ja jääkiekkoa kadulla tai lähikentän jäällä”, Litmanen luettelee.

Elettiin aikaa, jolloin televisiot ja varsinkaan tietokoneet eivät olleet häiriöksi.

”Jopa vielä 80-luvun alussa oli monia pelaajia, jotka olivat ihan hyviä molemmissa lajeissa. Mutta minä halusin huipulle ja tiesin, että valinta oli tehtävä”, hän taustoittaa.

Samaa peliä kesät talvet Litmanen sanoo olevansa kiitollinen niin isälleen kuin muille juniorivalmentajilleen, jotka olivat siihen asti mahdollistaneet kahden lajin harrastamisen. ”He eivät olleet kateellisia toisille lajeille, vaan tukivat jokaisen pelaajan tekemistä ja usean lajin harrastamista niin pitkään, kuin se oli mahdollista.

Se oli mielestäni upea sanoma meille lapsille”, sanoo nykyisin kahden jalkapalloilevan lapsen isä.

”TV:stä tuli smurffeja ja joskus tultiin perjantaisin koulusta kovalla kiireellä katsomaan Lassieta. Lauantaisin katsottiin Englannin liigan ottelua. Ja tietysti Pikku Kakkonen oli jossain vaiheessa kova juttu”, hän muistelee lapsuutensa tv-tarjontaa.

Luistelemaan Litmanen oppi kolmevuotiaana ja hän oli isänsä kanssa tuttu näky myös Kiekkoreippaan jääkiekko-otteluissa. ”Lätkä ja futis olivat päälajini, ne menivät käsi kädessä.”

13-vuotiaana nuoren urheilijan koulunkäynti alkoi hiukan kärsiä, joten hän joutui valinnan eteen.

Jari Litmanen debytoi 16-vuotiaana Lahden Reippaan SM-sarjaa pelanneessa edustusjoukkueessa.

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

33

E. Mag

Litmanen uskoo monipuolisen harjoittelun ja pelaamisen tukeneen myös pitkään jatkunutta urheilu-uraa. ”Meidän jääkiekkojoukkueessa oli useita yhtä aikaa jalkapalloa ja jääkiekkoa pelanneita poikia, jotka pelasivat pääsarjatasolla jommassa kummassa lajissa lähes nelikymppisiksi asti. Uskon, että meidän tapauksessamme pitkällä uralla ja lapsuuden monipuolisuudella on jonkinlainen yhteys. Koen, että kun lasten annetaan harrastaa ja päättää lajinsa vapaasti, siitä hyötyvät kaikki.”

Peliälystään tunnetuksi tullut Jari Litmanen sanoo hyödyntäneensä lajeista löytyviä yhtäläisyyksiä sekä yksityiskohtia omassa pelaamisessaan. ”Karrikoidusti pelasin samaa peliä kesällä ja talvella. Mietin, miten ratkaisen tilanteita, miten pallo tai kiekko liikkuu, mitä asioita on hyvä ottaa huomioon pelissä”, hän luettelee ja muistuttaa , että jokaisella urheilijalla on kuitenkin aina oma polkunsa. ”Ei Messi tai Maradonakaan tehnyt lapsena mitään muuta kuin pelannut jalkapalloa, mutta silti molemmista tuli ihan hyviä pelaajia”, hän heittää.

Pallon kesytystä Jalkapallo oli siis Litmasen perheen ykköslaji, mutta mikä tulevaa futisammattilaista pallossa erityisesti viehätti? ”Lapsen ensimmäinen ajatushan on ottaa vierivä pallo kiinni käsillään”, hän aloittaa. ”Varmasti minua jotenkin jäi harmittamaan, että käsillä sen pallon tuntui saavan hallintaan, mutta jaloilla pallo ei oikein koskaan ollut hallussa. Päätin, että kyllä minä sen pallon joku päivä vielä kesytän jaloillakin.”

Nuorta Jari Litmasta motivoi erityisesti kilpaileminen ja 3–4 vuotta vanhempien poikien kanssa pelaaminen. ”Vanhempien poikien kanssa pelaamisen etu oli, että he olivat minua parempia. He saivat pallon korkeammalle ja pidemmälle ja laukaukset olivat kovempia.

Tietysti ihailin sitä ja he olivat esikuviani.

Mutta kyllä se ärsyttikin, ja halusin tulla paremmaksi.”

E. Mag

Vaikka voittaminen oli hänelle aina tavoite, oppi nuori Litmanen myös häviämään. Häviäminen puolestaan motivoi harjoittelemaan lisää. ”Vihaamalla häviämistä tekee aina kaikkensa sen eteen, ettei häviäisi. Se on eri asia kuin pyrkiä voittamaan. Jos hävisimme, yritin olla rehellinen tilanteelle ja pohtia, miksi hävisimme. Olimmeko parempia vai huonompia.”

Jari Litmanen on paitsi voittanut paljon, myös hävinnyt paljon ja valtavien yleisömassojen silmien alla. ”Matka sinne voittoon oli aina kaikista tärkein. Barcassa ja Ajaxissa pelkkä voittaminen ei riittänyt, piti osata voittaa tyylikkäästi. Myös voittamiselle on oltava rajat ja etiikka”, muun muassa Mestarien liigan, Uefa-cupin, kaksi Uefan Supercupia, viisi Hollannin liigamestaruutta ja yhden Suomen mestaruuden voittanut Litmanen sanoo.

Paljon omatoimista treeniä

Itsensä haastaminen, kilpaileminen ja halu kehittyä olivat nuoresta pitäen Litmaselle tärkeitä ja motivoivat harjoittelemaan.

Kuningas Litmasella on yhä suomalaisista pelaajista eniten maajoukkueotteluita (137) ja maaleja (32) tilillään.

Menestys ja pitkä ura eivät kuitenkaan tulleet vain lajitreeneillä, vaan jo nuorena Litmanen ymmärsi kokonaisvaltaisen tekemisen merkityksen.

”Fiilis, jonka saa kehittymisestä ja sitä kautta voitosta, on vaan niin upea.”

”Tarvitsin aina paljon unta. Pyrin nukkumaan vähintään yhdeksän tuntia.

34

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

Hirsihovi on Jari ja Olavi Litmaselle tuttu paikka, sillä molemmat ovat leireilleet siellä maajoukkueen kanssa.

Jos joskus menin myöhään nukkumaan, tunsin sen seuraavana päivänä. Jos en levännyt tarpeeksi, en pystynyt harjoittelemaankaan täysipainoisesti.”

Tärkeä osa kokonaisuutta olivat myös hyvä kotiruoka sekä omatoiminen harjoittelu. ”14–17-vuotiaana olin kesälomilla kentällä 1–3 kertaa ja yhteensä 3–6 tuntia päivässä. Talvella lähdin myös useasti suoraan koulusta Lahden suurhalliin harjoittelemaan.”

Toisinaan isä joutui jopa toppuuttelemaan poikansa harjoitteluintoa. ”Kerran meillä oli A-junioreiden paikalliskamppailu illalla. Innostuin koulun jälkeen treenaamaan takapihalla pallon kanssa vähän pidempään ja isä kauhisteli sitä töistä tullessaan. Mutta innostus ja fiilis olivat kovat ja illalla peli kulki ja tunsin oloni hyväksi koko ajan.”

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

”Ei tulevaisuutta ilman historiaa” Pikkupoikana Jari Litmanen sai kuulla isältään tarinoita Eerikkilästä, jossa aurattiin futiskenttä talvisinkin pelikuntoon. Hän joutui kuitenkin odottamaan ensimmäistä vierailuaan 14-vuotiaaksi asti. ”Muistan, kuinka majoituimme kuuden pojan kanssa samassa huoneessa Hirsihovissa. Pelaajat oli valittu leirille C-nuorten Pohjola Cup -turnauksesta.

Se oli ensimmäinen katsastusleiri minun ikäryhmälläni ja siitä voi sanoa alkaneen oma maajoukkuepolkuni.”

Maajoukkue ja Litmanen tulivat tutuksi näyksi Eerikkilässä 90-luvulla, kun tanskalainen Richard Møller Nielsen aloitti Suomen joukkueen päävalmentajana.

Lukuisten leirien ja vuosien aikana myös Eerikkilän alkuperäisestä opistorakennuksesta Hirsihovista tuli Litmaselle tuttu paikka.

35

”Hirsihovi on monumentti menneiltä vuosikymmeniltä. Se on pidettävä kunnossa myös tuleville sukupolville”, Litmanen alleviivaa ja jatkaa: ”Eerikkilä on suomalaisen maajoukkuejalkapallon henkinen koti. Sillä on ollut tärkeä rooli 50-luvulta lähtien koko suomalaisessa jalkapallokehityksessä joukkueleirien ja valmentajakoulutusten sekä nykyään myös nuorempien ikäryhmien maaotteluiden myötä. Tänä päivänä Eerikkilää voi verrata ihan kansainvälisen tason harjoituskeskuksiin, mistä löytyy kaikki tarvittava.”

Hän uskoo myös kaikkien EM-kisoissa esiintyneiden Huuhkajien leireilleen siellä jossain vaiheessa uraansa. ”Kovin moni laji ei pysty sanomaan, että sillä on vastaava paikka näin upealla historialla. Eerikkilä on ainutlaatuinen paikka suomalaisessa jalkapallo- sekä urheiluhistoriassa.”

E. Mag

E. Mag

36

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

PARHAAT JÄRVINÄKÖALAT AUKEAVAT VILLA HIRSIHOVISTA Eerikkilän alkuperäinen opistorakennus, historiallinen Villa Hirsihovi, on täysin peruskorjattu ja palautettu vanhaan loistoonsa.

J

ärjestä kokous, majoitu laadukkaasti leirillä, kokoonnu yhteen isommalla seurueella tai juhli merkkipäiviä Villa Hirsihovissa: • Luentotila modernilla kokoustekniikallalla 32 hengelle • 14 majoitushuonetta (1–3hh), joissa yhteensä 30 vuodepaikkaa • Hirsihovissa myös mm. oma tarjoilukeittiö, olohuone ja pienempi ryhmätyötila • Alueen parhaimmat järvinäköalat lähes jokaisesta rakennuksen ikkunasta • Varaukseen voi helposti yhdistää viereisen pienen rantasaunan tai ravintolan palvelut sekä erilaisia aktiviteetteja

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

37

E. Mag

E. Mag

38

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

MAAJOUKKUETIE KEHITTÄÄ PELAAJIA JA VALMENTAJIA Keväällä 2021 alkanut päivitetty MAAJOUKKUETIE (ent. MAAJOUKKUETIE FBA) huomioi nyt yhä enemmän seurakohtaiset tarpeet valmennusosaamisessa ja pelaajakehityksessä.

Valmentajakoulutuksia toteutetaan enemmän verkossa ja Eerikkilässä pidettävissä tapahtumissa keskitytään pelin kehittämiseen sekä seurakohtaisiin valmennusprosesseihin.

S

uomen Salibandyliiton pelaajapolku, MAAJOUKKUETIE, toteutetaan Eerikkilän kokonaisvaltaista kehittymistä tukevan E.Way -filosofian mukaisesti. E.Way koostuu kuudesta osa-alueesta (psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen, taito, ravinto ja palautuminen), joiden optimaalinen taso on hyvinvoinnin ja menestymisen taustalla.

MAAJOUKKUETIE-toiminnan tavoitteena on kehittää ja tukea suomalaisten seurojen pelaajakehitystä sekä valmentajien osaamisen kehittymistä. Keväällä käynnistyneellä kaksivuotiskaudella painopisteenä on seurakohtaisten valmennusprosessien tukeminen seuran nykytilanne ja lähiajan tavoitteet huomioiden. Toiminnan tulokset näkyvät seuran pelaajien, valmentajien ja koko seuran valmennuslinjan kehittymisenä ja menestymisenä. ”MAAJOUKKUETIE on nyt kokonaisuus, joka palvelee entistä kokonaisvaltaisemmin ja yksilöllisemmin niin pelaajien, joukkueiden kuin seuravalmennuksen kehittymistä”, tiivistää Salibandyliiton huippu-urheilujohtaja Jarkko Rantala.

MAAJOUKKUETIE-toiminta on suunnattu 13–18-vuotiaiden tavoitteelliseen kilpaurheiluun. Ikäluokissa T14 ja T16 sekä P13, P14 ja P15 on mukana yhteensä

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

11 yhteistyöseuraa sekä alueellisten tapahtumien perusteella valittavat United-joukkueet. Yhteistyöseurajoukkueita ovat EräViikingit, Esport Oilers, Nokian KrP, PSS, SB Vaasa, SB Vantaa, SC Classic, SPV, Steelers / SC Urbans, Tikkurilan Tiikerit ja Westend Indians. Näistä neljä on Elite-yhteistyöseuroja, joilta Salibandyliitto ja Eerikkilä ostavat valmennuspäällikön työpanosta. Toimintamallilla kehitetään valmennuksen sisältöjä seuran omassa toimintaympäristössä sekä suomalaista salibandya yhdessä sovituilla tavoitteilla ja sisällöillä. Isossa kuvassa yhteistyöseuratoiminnalla tavoitellaan kestävää ja linjakasta pelaajapolkua lapsista huippusalibandyyn.

Myös P16-, P18- ja T18-ikäluokissa on United-joukkueet, mutta ei

39

yhteistyöseuroja. Näiden ikäluokkien toiminta toteutetaan Salibandyliiton johdolla.

United-joukkueet koostuvat ikäluokkansa niistä parhaista pelaajista, joiden seurajoukkueet eivät ole mukana toiminnassa. Näin varmistetaan, että MAAJOUKKUETIE-toimintaan saadaan mukaan sekä maan parhaat seurat, että yksilöt. Pojissa ikäluokissa P13– P15 United-joukkueet muodostetaan alueittain pelaajamäärät huomioiden.

Tytöillä United-toimintaa toteutetaan valtakunnallisesti eli valittavista pelaajista muodostetaan tasavahvat joukkueet. Ikäluokista T14 ja T16 valitaan viisi joukkuetta ja ikäluokasta T18 neljä joukkuetta Eerikkilässä pidettäviin MAAJOUKKUETIE-tapahtumiin.

E. Mag

Pojissa P16-ikäluokassa valitaan 12 tasavahvaa joukkuetta ja P18-ikäluokassa 8 joukkuetta. ”P16-, P18- ja T18-ikäluokissa maajoukkuevalmentajat valitsevat joukkueet.

Näissä tapahtumissa on paikalla ikäluokkien terävin kärki ja tapahtumat ovat ikään kuin huipennus kohti nuorisomaajoukkuevaihetta”, Salibandyliiton ja Eerikkilän kehityspäällikkö Miikka Lamu tarkentaa vanhimpien ikäluokkien toimintaa.

Valmentajakoulutukset osittain verkkoon MAAJOUKKUETIE-toiminnan kaksivuotiskausi on suunniteltu kokonaisuudeksi, jossa tapahtumat ja koulutukset tukevat luontevasti toisiaan sekä etenevät aiempaa tiheämmin ja pienemmissä kokonaisuuksissa. Valtaosa koulutuksista toteutetaan verkossa. Näin Eerikkilässä pidettävissä tapahtumissa voidaan keskittyä yhä enemmän peliin ja pelin kehittämiseen huippusalibandyn lähtökohdat ja seurakohtaiset tarpeet huomioiden. Koulutukseen liittyvä toinen merkittävä uudistus on seuran päivittäisvalmennuksen toiminnanohjaus ja sen kehittäminen Eerikkilän ja Salibandyliiton asiantuntijoiden avulla. ”On tärkeää, että täydennyskoulutuksista saatava teoriatieto saadaan siirrettyä arjen valmennukseen. Tavoitteena

on, että yhä useamman valmentajan toiminta pohjautuu tutkittuun tietoon ja teorioihin omaan toimintaan ja tasoon soveltuen”, Miikka Lamu sanoo.

Yhteistyöseurat kokoontuvat Eerikkilään kolmesti vuodessa. Kahdessa tapahtumassa keskitytään niin kehittymisen seurannan kuin pelien kautta annettavaan palautteeseen. Näissä järjestetään myös peliin ja pelin kehittämiseen liittyviä täydennyskoulutuksia. Kolmas tapahtuma

on pelitapahtuma, jonka keskiössä ovat laadukkaat ja kovatasoiset pelit. ”Kahden ensimmäisen tapahtuman viimeiset päivät pyhitetään pelaaja-, valmentaja- ja seurakohtaisille palautteille ja sparraamiselle. Pyrimme näin tukemaan jokaisen henkilökohtaista kehittymistä ja tarjoamaan kullekin sopivia toimintatapoja arkeen vietäväksi.”

Myös alueellisen United-toiminnan yhteydessä tarjotaan valmennuskoulutusta. Vuoden mittainen koulutusprosessi vastaa sisällöltään Salibandyliiton SBV2-tasoa ja se toteutetaan alueleirien yhteydessä sekä verkkokoulutuksina.

Koulutuksen tavoitteena on lisätä yhteistä ymmärrystä pelin kehittämisen tavoitteista sekä antaa palautetta kunkin alueen joukkueen ja pelaajien menestymisestä valtakunnallisessa tapahtumassa. Isossa kuvassa tavoitteena on myös jalkauttaa Salibandyliiton valmennussisällön linjauksia alueelliseen toimintaan ja saada aikaan entistä laadukkaampaa keskustelua alueiden erityispiirteistä ikäluokkakohtaiset painopisteet huomioiden.

Tulokset näkyvät arjessa Salibandyliiton huippu-urheilujohtaja Jarkko Rantala alleviivaa, että

E. Mag

40

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

MAAJOKKUETIE-toiminnan tarkoituksena on auttaa seuroja kehittämään omaa valmennustoimintaansa. ”Laatu ei ole vain sitä, että osataan pyörittää parempia drillejä, vaan valmentajat ymmärtävät paremmin ihmisen oppimiskäsitykset ja psyykkisten tekijöiden merkityksen valmennukseen. Uskon, että meidän lasten valmentajat ymmärtävät entistä paremmin, mitä hyvä valmentaminen on. Sitä kautta saadaan myös pidempiä pelaajauria ja pystymme ylläpitämään lajin monimuotoisuutta tuottamalla pelaajia niin harraste-, kilpa- kuin huippusalibandyyn.”

Miesten U19-maajoukkueen sekä Nokian KrP:n päävalmentaja Jarmo Härmä on huomannut vuosien aikana, että MAAJOUKKUETIE-toiminnan tulokset näkyvät arjessa entistä monipuolisempina ja valveutuneempina pelaajina.

Härmän mukaan maajoukkueessa päästäänkin nauttimaan siitä, että pelaajapolulla on jo monta vuotta oltu esimerkiksi pelin laatutekijöihin liittyvien asioiden perässä. Lisäksi jatkuva kehittymisen seuranta ja sparraus ovat nostaneet pelaajien urheilullista tasoa entistä korkeammalle. ”Viisi-kuusi vuotta toiminnassa mukana olleista huomaa, että heillä on hyvät valmiudet toimia pelin eri osa-alueilla.

Tämä näkyy erityisesti pallollisessa pelissä, ymmärrys tilan ja ajankäytöstä on aivan eri kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten.”

Naisten U19-maajoukkueen päävalmentaja ja OLS:n lajivastaava Jani Lipsanen näkee uusien sukupolvien olevan entistä taitavampia mailan ja pallon kanssa. ”Pelitaitavuus ja ymmärrys pelin perusperiaatteista on koko ajan nousussa.

Näkee, että osalla on pitkä polku MAAJOUKKUETIEllä jo takana. Pelaajilla on sama kieli ja termistö pelistä.

Se auttaa myös valmennusta arjessa, kun pelaajat ymmärtävät mistä puhutaan. Lisäksi meillä on tytöistä monelta vuodelta dataa esimerkiksi fysiikkapuolelta, mutta sitä emme ole tähän asti pystyneet niin hyvin hyödyntämään arjessa. Siihen meidän täytyy löytää keinot yhdessä seurojen kanssa, jotta saamme vietyä hommaa eteenpäin.”

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

MAAJOUKKUETIE 2021–2023 – Yhteistyöseurat Pojat

Tytöt

• • • • • • • • • • •

• EräViikingit, Helsinki (Elite-seura) • PSS, Porvoo • SC Classic, Tampere (Elite-seura)

EräViikingit, Helsinki (Elite-seura) Esport Oilers, Espoo (Elite-seura) Nokian KrP PSS, Porvoo SB Vaasa SB Vantaa SC Classic, Tampere (Elite-seura) SPV, Seinäjoki Steelers / SC Urbans, Hämeenlinna/Janakkala Tikkurilan Tiikerit, Vantaa Westend Indians, Espoo (Elite-seura)

41

E. Mag

Marko Lehtinen uskoo etätapahtumien tulleen jäädäkseen, mutta niiden järjestäminen vaatii tapahtuman toteuttajalta rohkeutta ja riittävää vaihtelua sisältöön.

E. Mag

42

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

Trainers’ Housen Marko Lehtinen taitaa inhimillisyyden myös etänä

HYBRIDITAPAHTUMAT OVAT TULEVAISUUTTA Asiakastapaamisten ja tilaisuuksien siirtäminen verkkoon ei ollut kohtaamisista elävälle ja hengittävälle Trainers’ Housellekaan ihan yksinkertainen juttu, mutta hetkessä luotu uusi toimintamalli lopulta pelasti yrityksen koronan iskettyä. Nyt vanhaan ei enää ole paluuta.

K

un korona iski maaliskuussa 2020, hävisivät Marko Lehtisen ja Trainers’ Housen kalenterista kaikki valmennustapahtumat yhdessä yössä. ”Kaiken piti muuttua, tarvitsimme kokonaan uuden toimintamallin. Muistan, kun olimme sunnuntaina Jarin (Sarasavuo) luona tekemässä päätöksiä ja maanantaina otimme uuden toimintamallin käyttöön”, Trainers’ Housen myyntijohtajana ja konsulttina toimiva Lehtinen kertaa.

Nyt uudella mallilla on menty jo toista vuotta, eikä paluuta vanhaan ole. ”Alussa sitä katsoi vaan seuraavaa viikkoa ja päivää, suoritti hetkeä. Jossain vaiheessa sitten tajusin, että tämä tulee olemaan aika pitkä juttu. Alkusysäys otti puoli vuotta, mutta sen jälkeen nämä erikoiset ajat ovat olleet henkilökohtaisesti ihan loistavia. Osa organisaatioista ja ihmisistä kipuilee edelleen”, Lehtinen sanoo.

Marko Lehtinen tapaa työssäänn jatkuvasti asiakkaita. Tai tapasi. Uudessa toimintamallissa tapaamiset siirtyivät lähes täysin verkkoon. Tien päällä ja asiakkaiden luona kulkemaan tottuneille myyjille muutos oli valtava. ”Muutoksen läpivieminen aiheuttaa aina jossain määrin kipuilua, niin meilläkin.

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

Tarve hybriditilaisuuksien mahdollistamiin tiloihin tulee olemaan suuri.

Yhtäkkiä ei voinutkaan kokoontua, piti opetella täysin uusi maailma.”

Nopea muutos pelasti Myös Trainers’ Housessa opeteltiin käyttämään uusia järjestelmiä. Samaan aikaan tehtiin päätös lisätä aktiivisuutta ja viettää enemmän aikaa asiakkaiden kanssa. Se loi molemminpuolista turvaa. ”Nopea muutos pelasti meidät. Saimme tosi hyvän viime vuoden.”

Marko Lehtisen mukaan Trainers’ Housessa oli jo ennen pandemiaa vallalla näkemys, jonka mukaan ihminen pystyy muuttamaan käyttäytymistään pieni pala kerrallaan.

43

”Annoskoko olisi hyvä olla välillä vähän pienempi. Aina ei ole paras tapa ottaa koko porukkaa päiväksi kasaan, vaan joskus uutta tietoa voi tarjoilla myös lyhyemmissä tapaamisissa ja tehokkaasti välineillä, joiden ansiosta jokaiseen tilaisuuteen ei tarvitse matkustaa paikalle.”

Tulevaisuudessa myös hybridimallisten tapahtumien, joissa osa on paikan päällä, osa etänä, määrä tulee Marko Lehtisen arvion mukaan kasvamaan. ”Tarve hybriditilaisuuksien mahdollistamiin tiloihin tulee olemaan suuri. Tilassa täytyy silloin olla tekniikka, joka mahdollistaa jokaisen ihmisen osallistumisen myös ryhmätöihin paikasta riippumatta.”

Etä- ja fyysiset tapahtumat tulevat Lehtisen mukaan vuorottelemaan jatkossa yhä enemmän myös Trainers’ Housen toiminnassa. ”Kokoonnumme vähän aiempaa useammin, välillä etäyhteyksin ja välillä fyysisesti yön yli -tapahtumiin.”

Ei paluuta vanhaan Marko Lehtinen uskoo, ettei vanhaan ole enää paluuta. Etätyöt ovat tulleet jäädäkseen.

E. Mag

”Vaikka ihmisten tarve kokoontumisille ja yhdessäololle on jo todella kova, ei ole mitään järkeä pakottaa porukkaa kokonaan takaisin toimistoille. Yritykset löytävät tähän varmasti itselleen toimivia hybridimalleja, joissa etäpäivät kuuluvat arkeen.”

helposti unohtuu peräperään pidettävissä Teams-palavereissa. ”Siinä voi jopa antaa itsestään enemmän ihmisinä, kun päästää toiset vierailemaan omaan kotiin ruudun välityksellä.

Moni yrittää peittää sitä puolta, mutta mielestäni se ei ole tarpeellista. Muillakin on koti sekaisin ja siellä taustalla juoksee ihmisiä. Tämä kaikki tekee meistä vain inhimillisiä”, Lehtinen kannustaa.

Korona-aika on jo näyttänyt, että etätöiden yleistyessä myös hyvä johtaminen korostuu. Toisaalta vapaus on tuonut myös työntekijöille lisää vastuuta. ”Ihmisten johtaminen lähestyy valmentamista, jossa myös inhimillisyys on tärkeää. Minulle hyvä valmentaja on oikeudenmukainen ja luo tunnelmaa olemalla oikealla tavalla lähellä. Jokainen meistä saa aikaan parempia tuloksia, jos meitä hieman pusketaan kohti haasteita.

Jos johtaja ei ole lähellä, kehittyminen helposti hidastuu ja tehdään enemmän sitä, mikä on tuttua ja turvallista.”

Vaikka etäily on tästedes arkipäivää monessa yrityksessä, on yhteisille kokoontumisille samaan aikaan entistä suurempi tarve. ”Etänä ei pääse samalla tavalla juttelemaan muita tärkeitä juttuja. Uudessa ympäristössä tulee myös uusia ajatuksia ihan eri tavalla ja usein ne jäävät myös helpommin mieleen, kun ne voi yhdistää johonkin erityiseen paikkaan.”

Lehtinen mainitsee esimerkkinä Trainers’ Housen asiakkaan Kotipizzan. ”Varovainen toiveemme on, että pääsisimme syksyllä taas tapaamaan Kotipizzan porukan kanssa. Se olisi yön yli -tapahtuma, jossa tehdään päivä yhdessä töitä isossa tilassa ja jatketaan yhteisellä illanvietolla saunomisineen ja illallisineen. Tämäntyyppisissä tapahtumissa myös kaikilla vapaamuotoisilla hetkillä on todella tärkeä rooli.”

Inhimillisyyttä ja viihdettä etätapaamisiin Myös isoja tapahtumia tullaan jatkossa kuitenkin järjestämään myös verkossa.

Kokemus on osoittanut Lehtiselle, ettei alun perin fyysiseksi tapahtumaksi tarkoitettua tilaisuutta voi sellaisenaan viedä verkkoon. ”Se olisi ihan katastrofi. Ihmiset ovat

E. Mag

Uudet elämäntavat hyvinvoinnin ehdoilla Marko Lehtinen sanoo itse jaksaneensa hyvin läpi koronavuoden, vaikka oman työn merkitys ja uudet rutiinit olikin löydettävä uudestaan.

Ihmisten johtaminen lähestyy valmentamista, jossa myös inhimillisyys on tärkeää.

tottuneet katsomaan laadukasta viihdettä erilaisilta laitteilta ja etätapahtuman järjestäjältä vaaditaan todella paljon, jotta toinen osapuoli jaksaa olla ruudun äärellä koko tapahtuman ajan.”

Siksi etätapahtumissa on pakko olla viihdettä mukana. ”Sen ei tarvitse olla huumoria, mutta ihmisillä on oltava koneillaankin mahdollisuus kokea suuria tunteita turvallisesti.

Tämä vaatii tapahtuman toteuttajalta rohkeutta ja riittävää vaihtelua sisältöön.

Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon”, Lehtinen kannustaa.

Pienempiin ja arkisempiin etäpalavereihin Lehtinen toivoo lisää inhimillisyyttä, joka

44

”Kun työ muuttuu vapaammaksi, on itseäänkin osattava johtaa entistä paremmin. Minä olen oppinut tässä kokonaan uuden elämäntavan ja rutiinit. Toki meillä on Trainers’ Housella ollut myös semmoinen etu, että olemme saaneet käydä jo aika pitkään myös toimistolla töissä. Olen kokenut yhteisöllisyyden tärkeänä, vaikka se onkin tarkoittanut kuumemittareita, maskeja ja muita varotoimia.”

Lehtinen on pyrkinyt pitämään kiinni myös vapaa-ajastaan, eivätkä työpäivät pääse etäillessäkään yleensä venähtämään liian pitkiksi. ”Kaksivuotias poikani herättää kuuden aikaan aamulla ja yleensä olen työpäivän jälkeen kotona puoli viiden aikaan. Ehdin iltaisin melko hyvin liikkua ja viettää aikaa perheen kanssa. Koen, että työtehoni on noussut ja palavereiden kesto lyhentynyt samaan aikaan.”

Lehtinen on tottunut pitämään itsestään huolta myös jalkapallon ja koripallon parissa. ”Nuorena aloitin pelaamaan futista ja kotikaupungissani Iisalmessa pelasin kolmosdivaria, ehkä joku kakkosen matsikin tuli pelattua. Helsingissä lähdin mukaan kaveriporukan perustamaan joukkueeseen, jolla nousimme vitoseen.

Viime aikoina olen pelannut enemmän koripalloa. Molemmat lajit ovat hyvää urheilua, mutta itselleni tärkeintä niissä on se jengi.”

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

TAPAHTUMA SEKÄ KASVOTUSTEN ETTÄ VERKOSSA? Meiltä löytyvät nyt sopivat tilat myös hybriditapahtumien järjestämiseen. Tarjoamme helpon mahdollisuuden yhdistää aidot kohtaamiset paikan päällä ja etänä. Voit valita esimerkiksi 72-paikkaisen E.Kinon tai viedä tapahtumasi täysin omaan rauhaan luonnon keskelle. Molemmissa tiloissa uusi tekniikka varmistaa äänen ja kuvan huippulaadun.

Kysy lisää myyntipalvelustamme, p. 0201 108 238 tai sales@eerikkila.fi

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

45

E. Mag

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävät yksinkertaiset rutiinit ja valinnat ohjaavat life coachina ja personal trainerina työskentelevän Eevi Teittisen ja hänen miehensä, vapaaottelijana tunnetun Teemu Packalénin arkea.

Eevi Teittinen ja Teemu Packalén:

PIENIN ASKELIN KOHTI KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA E. Mag

46

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

O

ikeanlainen ruokavalio, uni, urheilu, tunnepuolen asiat”, Teemu Packalén luettelee omaa hyvinvointiaan määrittäviä asioita. ”Heti kun jätän urheilun pois, tulen äkäiseksi ja alan syömään vääränlaisia ruokia. Pienikin lenkki kolme kertaa viikossa auttaa pitämään kokonaisuuden tasapainossa.”

Teittinen ja Packalén ovat molemmat urheilleet ammattilaisina. Teittisellä on hallussaan mm. bikini fitnessin Suomen mestaruus vuodelta 2015. Packalén taas on viimeisin suomalainen vapaaottelija, joka on kirjoittanut sopimuksen lajin suurimman organisaation, Ultimate Fighting Championshipin (UFC), kanssa.

Pariskunta on näin ollen tottunut huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja elämään terveellisesti. ”Moni asia tulee itsellä jo selkärangasta, mutta joidenkin asioiden eteen täytyy toki tehdä enemmän. On myös tärkeää pystyä muokkaamaan omia käytäntöjään kulloisenkin elämäntilanteensa mukaan”, Eevi Teittinen sanoo.

Hän muistuttaa, ettei tavoitteita kannata asettaa liian korkealle ja kannustaa aloittamaan oman hyvinvointinsa parantamisen pienillä valinnoilla. ”Jos et yleensä syö aamupalaa, niin mitä jos alkaisitkin nyt syödä. Tai jos alkaisit tehdä viiden minuutin meditaation ennen päivän kiireisiin hyppäämistä”, hän ehdottaa.

Motivaattorina voittaminen Teemu Packalén myöntää oman tietoisuutensa hyvinvoinnista muuttuneen radikaalisti Eevin astuttua hänen elämäänsä. ”Käytin esimerkiksi paljon lisäravinteita sekä patukoita, joissa oli makeutusaineita.

Ja ranskanleipä jäi silloin kokonaan pois ruokavaliosta”, Packalén naurahtaa.

Hän pitää tällä hetkellä taukoa kilpailemisesta, mutta aikoo palata kehiin. Tosin laji ja ajankohta ovat vielä avoimia. ”Tavoitteenani on voittaa vielä joskus brasilialaisen ju-jutsun maailmanmestaruus”, Packalén paljastaa.

Hänen motivaattorinsa kilpakehiin

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

palaamiselle on voittaminen, mutta tarinalla on kääntöpuolensa.

nähdä haasteena, joiden yli on päästävä”, Packalén lisää.

”Suurin pelkoni on häviäminen, joka voi vapaaottelussa tarkoittaa myös vakavaa loukkaantumista ja esimerkiksi päävammoja. Lisäksi olen joutunut käsittelemään häpeän tunnetta, joka seuraa tyrmäystappiosta 20 000 silmäparin edessä.”

Vapaita viikonloppuja ei välttämättä ole kovin paljon, eikä urheilun ulkopuolella olevien kavereiden kanssa olemiseen välttämättä jää aikaa.

Teittisen ammattiura urheilijana on jo takana päin, mutta tunnettuna somepersoonana hänkin joutuu toisinaan ulkopuolelta tulevien paineiden alaiseksi.

Hän myöntää vähentäneensä tietoisesti henkilökohtaiseen elämäänsä liittyvien asioiden jakamista julkisesti. ”Ihmiset eivät ymmärrä, että somessa pätee ihan samat käyttäytymissäännöt kuin missä tahansa muualla. Siellä toisessa päässä on ihminen, jolla on myös tunteet”, Teittinen muistuttaa.

”Jollet koita, et voita” Tavoitteellisesti urheilevia nuoria pariskunta kannustaa unelmoimaan ja menemään rohkeasti kohti omia tavoitteitaan. ”Korostaisin vastuunottamisen ja itsenäistymisen merkitystä sitten, kun aika on kypsä. Mielestäni ei ole vastuullista tehdä kaikkia asioita valmiiksi nuorelle, vaikka hän keskittyisikin urheilemiseen. Asioita on opittava hoitamaan myös itsenäisesti”, Teittinen painottaa. ”Jollet koita, et myöskään voita. Vastoinkäymisiä tulee varmasti ja ne pitää osata

47

”Tavoitteellisesti urheileminen vaatii nuorelta uhrauksia ja samalla tukea ja läsnäoloa vanhemmalta”, Packalén miettii.

Tärkeintä pariskunnan mielestä on muistaa, että urheilu ei määritä kenenkään arvoa ihmisenä. ”Olemme kaikki samalla viivalla riippumatta siitä, mitä teemme.”

Hyvän olon treenileirejä Eevi Teittinen ja Teemu Packalén pistivät vuosi sitten pystyyn oman Active Camp -treenileirin. Sen tarkoituksena on kannustaa ja auttaa ihmisiä voimaan kokonaisvaltaisesti hyvin. ”Liikkumisen tulisi olla kivaa, ei pakkopullaa. Pyrimme pois suorittamisesta ja kokeilemme monipuolisesti erilaisia lajeja, jotka ovat skaalattavissa monen tasoiselle liikkujalle”, Packalén tiivistää.

Kaksikon saama palaute ensimmäiseltä leiriltä oli niin mieletön, ettei jatkoa tarvinnut miettiä kahta kertaa. ”Eerikkilä tarjoaa aivan täydellisen miljöön konseptiimme. Ja kun miettii minkälainen henkilökunta siellä on vastassa, niin kokonaisuus on aivan super priimaa!”

E. Mag

AISTIT AUKI Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson tuntee suurta onnen tunnetta päästessään metsään. Sammalmättäällä istuskelu ja kahvin nauttiminen keväisen laulukonsertin säestämänä saavat aistit auki ja stressin kaikkoamaan.

E. Mag

48

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

S

illoin tunnen poikkeuksellista onnen tunnetta”, Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson kiteyttää luonnossa viihtymisen merkityksen.

Kun Kalle Larsson oli lapsi, ei pienestä kotikylästä löytynyt juuri harrastuksia.

Mutta metsää oli ympärillä paljon. ”Aloitin lintuharrastuksen 11-vuotiaana ja sillä polulla olen edelleen.”

Matkan varrella mukaan on astunut myös luontokuvaus. ”Vaikka olisi kuinka kova stressi tai häslinki päällä, puoli tuntia kameran kanssa saa kaiken muun katoamaan”, Larsson kuvailee.

Arkistoon on kertynyt jo kymmeniä tuhansia luontokuvia. Tällä hetkellä hän toteuttaa haavettaan päästä kuvaamaan kettupoikuetta. ”Olen saanut tutustua kettujen sielunelämään jo kolmen viikon ajan. Tässä ajassa poikaset ovat kasvaneet hurjasti ja sisarusparven luonne-erot tulleet hyvin esiin.

Osa etsii jo itsenäisesti ruokaa maastosta.”

Kettujen ikuistaminen on vaatinut kuvaajalta kärsivällisyyttä, sillä perässä kulkemalla kettuja ei saa kuviin. ”Täytyy pysyä itse rauhallisena, liikkua hitaasti ja pysyä matalana. Jos nousee seisomaan, ketut valpastuvat ja kokevat ihmisen uhkaavaksi.”

Kahden kansallispuiston koti Tammelan kunta on rakentanut omaa luontobrändiään jo muutaman vuoden ajan. Kaikki sai alkunsa itse keksitystä sloganista ”Kahden kansallispuiston koti”. Ajatuksena oli erottautua positiivisesti muista kunnista ja kertoa, mitä kaikkea kahden kansallispuiston kodista löytyy. ”Meillä on ollut paljon tuuriakin matkassa ja olemme saaneet muun muassa suosittuja bloggareita mukaan työskentelemään Tammelan hyväksi. On selvää, että kassa ei kuitenkaan heti kilahda, vaikka brändi vahvistuu.”

Tulostakin on jo saatu aikaan, sillä esimerkiksi Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistojen yhteenlaskettu kävijämäärä ylitti ensimmäistä kertaa 100 000 kävijän rajapyykin vuonna 2020. ”Kävijämäärien kasvamisen myötä Metsähallitus kehitti Liesjärven ja Torronsuon puistojen infraa. Nykyisin Liesjärveltä löytyy Suomen kansallispuistojen pisin esteetön reitti”, Larsson sanoo.

Tammelan kunnanjohtajan mieltä lämmittää myös positiiviseksi kääntynyt muuttoliike. Larsson arvelee koronapandemialla olleen omat vaikutuksensa asiaan. ”Työelämä muuttui kertaheitolla ja etätöistä tuli normi. Ehkä me olimme siinä vaiheessa jo tuttuja monille, jotka tekivät päätöksen muuttaa kaupungista maalle. Tammelasta tuli yhtäkkiä monelle mahdollisuus.”

Eerikkilässä viihtyville vieraille Kalle Larsson vinkkaa myös muutaman käyntikohteen. ”Sieltä pyöräilee sujuvasti esimerkiksi Saaren kansanpuistoon ja Kaukolanharjun näkötornille. Todellakin käymisen arvoisia paikkoja ja näkötornista voi bongata vaikka kalasääsken. Uusimmassa Tuntematon sotilas -elokuvassa Koskelan kotina toiminut Kortenimen perinnetila on myös erinomainen kesäkohde erityisesti lapsiperheille.”

Tammelan kunta tekee aktiivisesti työtä erottautuakseen positiivisesti ja kertoakseen, mitä kaikkea kahden kansallispuiston kodista löytyy.

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

49

E. Mag

MISTÄ ON EERIKKILÄN ASIAKASKOKEMUS TEHTY? Toisinaan kuulee niin Eerikkilän henkilökunnan kuin asiakkaiden puhuvan Eerikkilän hengestä. Mitä se mahtaa käytännössä tarkoittaa? Mitä mieltä asiakkaamme meistä ovat?

E

erikkilä on olemassa, jotta voimme auttaa jalkapalloa ja salibandya sekä kaikkia hyvinvoinnistaan kiinnostuneita asiakkaitamme voimaan hyvin ja menestymään.

Pyrimme aina tarjoamaan parasta mahdollista osaamistamme, olipa kyse sitten valmentamisesta, asiakaspalvelusta, liikuntapaikkojen ylläpidosta, ravintolamme valmistamista ja tarjoilemista aterioista tai majoitustarjonnastamme. Haluamme olla tuloksistamme tunnettuja. Asiakkailta saamamme palautteen perusteella onnistumme tavoitteissamme pääosin erinomaisesti.

Vuonna 2020 asiakkaidemme antama suositteluaste eli NPS (Net Promoter Score) oli huikean hyvä 83.

Kuin toinen perhe Pitkään Eerikkilässä työskennelleet palvelupäällikkö Pinja Pirttilä sekä markkinointipäällikkö Laura Sirén uskovat tietävänsä, mistä asiakkaiden erinomaiset kokemukset ja positiivinen palaute kumpuavat. ”Useimmat eerikkiläläiset eivät ole vain töissä Eerikkilässä, vaan työyhteisöstä on tullut monelle elämäntapa ja kuin toinen perhe”, Pirttilä aloittaa.

Hänen mukaansa Eerikkilän henki näkyykin esimerkiksi henkilökunnan yhteisenä tahtotilana tehdä kaikkensa

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

asiakkaan hyvinvoinnin ja viihtymisen puolesta. ”Samalla se on ammattiylpeyttä ja arvostusta omaa työtään kohtaan ja sitä, että jeesaa kavereita yli tiimirajojen. Itseeni teki aikoinaan vaikutuksen, miten hyvin kaikki talossa tunsivat toisensa ja pitivät toisistaan huolta. Uutena työntekijänä tuntui siltä, kuin olisin kotiin tullut.

Moni myös tuntee Eerikkilän historian ja on todistanut ylpeänä paikan kehittymistä. Vielä kymmenen vuotta sittenhän toimintamme oli selvästi pienimuotoisempaa ja opistomaisempaa.”

Laura Sirén on Pirttilän kanssa samoilla linjoilla. ”Monella meistä on pitkä työsuhde Eerikkilään, jopa koko työelämän mittainen.

Paikkaan kiintyy ja siitä tulee kuin toinen koti ja siitä ollaan ylpeitä. Täällä ollaan luotu elämän mittaisia ystävyyssuhteita ja onhan niitä perheitäkin, joiden tarina alkaa Eerikkilästä”, hän hymyilee.

Palveluasennetta arvostetaan Molemmat naiset nostavat työympäristön sekä innostuneet ja sitoutuneet työtoverit yhdeksi tärkeimmistä motivaatiotekijöistä itselleen pysyä pitkään saman työnantajan palveluksessa. Sirénille on tärkeää myös työnantajan sitoutuminen vastuullisiin toimintatapoihin sekä niiden jatkuvaan kehittämiseen. ”Eri asiakasryhmät ja sesonkien vaihtelut pitävät työn mielekkäänä. Minulle on myös tärkeää, ettei Eerikkilässä jäädä junnaamaan paikallaan, vaan halutaan pysyä ajan hermolla mukana”, Pirttilä lisää.

Sirénillä ja Pirttilällä on usean vuoden kokemuksen myötä myös rutkasti kerättyä tietoa siitä, mitä asiakkaat Eerikkilästä ja sen palveluista ajattelevat.

51

Tiedossa on niin eniten kiitosta saavat palvelut kuin kehitystä kaipaavat toimet.

Pääsääntöisesti palaute on lähes kokonaan positiivista. ”Ihmiset arvostavat hyviä urheiluolosuhteita ja ympäröivää luontoa, laadukasta lähiruokaa sekä henkilökunnan palveluasennetta eri toiminnoissa. Pyrimme myös aidosti viemään asiakkailtamme saatuja kehitysehdotuksia eteenpäin.”

”Poikkeuksellinen helmi” Sirénin ja Pirttilän arviot osuvat melko pitkälti kohdalleen, kun perehtyy asiakkaiden antamiin avoimiin palautteisiin. ”Eerikkilä on poikkeuksellinen helmi”, alkoi ensimmäinen palaute. ”Asiantunteva, luontoa lähellä oleva ja kehittynyt liikunnallinen keskus”, kiteytti toinen asiakas.

Kolmas oli saanut makeimmat muistot illalliselta: ”Jälkiruuan kohdalla saattoi pieni kyynel vierähtää täydellisen makuelämyksen vuoksi.”

Palautteiden kirjo jatkuu samansuuntaisena asiakaskunnasta riippumatta.

Eräs yritysasiakas tiivisti kokemuksensa seuraavasti: ”Upea ”mökki”, maistuvat ruuat ja tunnelmallinen grillikatosillallinen. Hienosti toteutettu ruuan ja aamupalan tuominen mökkiin, hieno melontaretki, kaikki toimi mahtavasti. Kiitos.”

Myös juniorileirillä olleen lapsen vanhemmat olivat saaneet hienosti aikansa kulumaan leirin ajan: ”Vietämme vuosittain ainakin neljä leiriviikkoa vieraananne. Henkilökunta ja ruuat ovat täysi kymppi. Mukava itsekin viettää aktiivilomaa tytön ollessa leireillä. Itse leiriläinen ei koskaan haluaisi edes lähteä pois.”

E. Mag

KATSAUS VUOTEEN 2020 KIINTEISTÖNHOITO

Asiakkaidemme antama suositteluaste (Net Promoter Score)

Oma aurinkopuisto tuottaa kolmanneksen sähköntarpeesta

NPS

83

Kastelemme kentät järvivedellä

YRITYSASIAKKAIDEN MUUTOS

+23

% VASTUULLISTA TOIMINTAA

HENKILÖSTÖ

Majoitus- ja matkailutoiminnallemme haetaan matkailualan Green Key -ympäristömerkkiä. (Merkki myönnetty 5/2021)

Yrityksessä tehdään merkityksellistä työtä sai keskiarvon

4,6 /5

PAIKALLISUUS

AITOA MAUKASTA LÄHIRUOKAA

85 E. Mag

%

Hankimme mahdollisimman paljon raaka-aineita lähituottajilta

ravintolan tarjonnasta valmistetaan alusta loppuun omassa keittiössä

52

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

LIIKU NIIN PALJON KUIN JAKSAT! Aluepassilla hyödynnät monipuoliset liikuntamahdollisuutemme kätevästi ja edullisesti.

Aluepassin ostettuasi voit käyttää liikuntatiloja ja -välineitä omatoimiseen liikkumiseen sekä varata rantasaunaa niin paljon kuin haluat.

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

53

E. Mag

RENTOUDU MODERNEISSA HUVILOISSA JA HUONEISTOISSA METSÄJA JÄRVIMAISEMASSA

E. Mag

54

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluvat liikunnan ohella myös laadukas lepo ja iloinen yhdessäolo. Huviloissa ja huoneistoissa majoitut tasokkaasti luonnonkauniissa metsä- ja järvimaisemassa.

H

uvilat ovat tiloiltaan moderneja, avaria ja laadukkaasti sisustettuja. Keittiö- ja oleskelutila muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja luonto avautuu ympärillesi katosta lattiaan ulottuvista ikkunoista. Suurella terassilla voit nauttia maisemasta takkatulen äärellä.

Makuuhuoneiden lisäksi parvi tuo lisää tilaa avaraan kokonaisuuteen. 132-neliöisiin huviloihin majoittuu 9 henkilöä ja 190-neliöisiin huviloihin 12 henkilöä.

Tervetuloa nauttimaan ja rentoutumaan yhdessä rakkaimpiesi kanssa!

Eerikkilä Sport & Outdoor Resort

55

Valoisat, modernit ja tyylikkäästi sisustetut huoneistot ovat kooltaan 45 m2 ja 64 m2. Isommat huoneistot ovat kahdessa tasossa ja niissä on oma parveke.

Pienemmät lomahuoneistot sijaitsevat katutasossa ja sisäänkäynnin yhteydessä on oma terassi. Osa huoneistoista on varustettu etätyöpisteellä ja myös lemmikit ovat tervetulleita osaan huoneistoista.

E. Mag

www.eerikkila.fi