Ääni 9 näytesivut

Tiedustelut

Edita Publishing Oy, Helsinki

opettajapalvelu@edita.fi

p. 020 450 010

www.edita.fi

Ääni tukee oppimista

Itsearviointi auttaa asettamaan omia tavoitteita ja seuraamaan oppimista opiskelun eri vaiheissa.

Tavoitteet ja keskeiset opiskeltavat asiat on koottu pääluvun alkuun. Käsitteet on listattu jokaisen luvun alussa ja tummennettu tekstistä.

Ylioppilastehtävien avaukset näyttävät, miten lukutaidon tehtävissä tehdään havaintoja ja päätelmiä sekä osoitetaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.

Toimitus

Piia Väisänen ja Katariina Voutilainen

Kuvatoimitus

Piia Väisänen

Graafinen suunnittelu, taitto ja kansi

Sari Väkelä

Kuvitus Mikko Sinervo

Kuvalähteet kirjan lopussa

1. painos

© Vilja Laaksonen, Kaisu Otsamo, Kristiina Ruotsalainen ja Edita Publishing Oy

Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista: www.kopiosto.fi.

Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.

ISBN 978-951-37-8396-9

Otavan Kirjapaino Oy

Keuruu 2023

Tietolaatikot ja kuviot kokoavat keskeisiä asioita, muistilistoja ja vinkkejä.

Esimerkkitekstit tarjoavat malleja ylioppilaskokeen lukutaidon vastauksista.

Ohjeet opastavat vaiheittain tekstien analysointiin ja keskeisten tekstilajien tuottamiseen.

Tehtävät on jaettu kolmeen ryhmään: Muista ja ymmärrä -tehtävissä harjoitellaan opiskeltavien tietojen ymmärtämistä ja käsitteiden käyttöä.

Sovella ja analysoi -tehtävissä hyödynnetään tietoja puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien analysointiin, tulkintaan ja tuottamiseen.

Arvioi ja luo uutta -tehtävissä yhdistetään aiempia tietoja, tehdään laajoja vuorovaikutustaitojen harjoituksia ja tuotetaan omia tekstejä.

Aineistoina on monipuolisesti eri tekstilajien tekstejä.

Digiaineistot voi lukea, katsoa ja kuunnella Ääni 9 Opiskelijan digiaineistoista. Aineistopaketti sisältää digitaaliset ja audiovisuaaliset tekstit painetun oppikirjan käyttäjälle.

Itsearviointi

ITSEARVIOINNIN TAVOITTEENA on miettiä sitä, missä olet tällä hetkellä suomen kielen ja kirjallisuuden sisältöjen opiskelussa. Mitkä asiat osaat hyvin? Missä taidoissa olet parhaimmillasi? Mitkä sisällöt ja taidot kaipaavat harjoittelua? Ole rehellinen pohdinnoissasi. Itsearvioinnin avulla osaat painottaa oikeita asioita opiskelussasi ja pyytää tarvittaessa apua.

1. Arvioi osaamistasi ja aseta tavoitteita.

OPINTOJAKSON ALUSSA

Tee itsearviointi ja laadi tavoitteita.

a. Täytä itsearviointi (s. 7).

b. Lue opintojakson tavoitteet ja hyvän osaamisen kuvaus (s. 9).

c. Ympyröi hyvän osaamisen kuvauksesta kohdat, jotka kuvaavat osaamistasi ja työskentelyäsi.

d. Aseta itsearvioinnin ja ympyröimiesi kohtien avulla omat tavoitteesi tälle opintojaksolle. Kerää tavoitteet listaksi tai ajatuskartaksi.

OPINTOJAKSON PUOLIVÄLISSÄ

Palaa opintojakson alussa asettamiisi tavoitteisiin.

a. Mitkä tavoitteista ovat jo toteutuneet?

b. Mitkä tavoitteet ovat vielä toteutumatta? Miksi?

c. Miten aiot saavuttaa toteutumattomat tavoitteesi?

OPINTOJAKSON LOPUSSA

Tee itsearviointi uudelleen ja laadi suunnitelma.

a. Täytä uudelleen itsearviointitaulukko (s. 7).

b. Rastita hyvän osaamisen kuvauksesta (s. 9) kohdat, jotka kuvaavat osaamistasi ja työskentelyäsi nyt.

c. Lue opintojakson alussa asettamasi tavoitteet. Ympyröi tavoitteet, jotka ovat toteutuneet jakson aikana.

d. Arvioi täyttämiesi taulukoiden ja tavoitteidesi pohjalta, mitä olet oppinut opintojakson aikana.

e. Pohdi, mitä vuorovaikutustaitoja hallitset. Kirjoita lista asioista, joita aiot kerrata ja harjoitella. Kirjoita myös siitä, miten valmistaudut puheviestintätaitojen päättökokeeseen, jos osallistut siihen.

Itsearviointi: ÄI9 Vuorovaikutus 3

Arvioi väittämiä asteikolla 1–5 (1 = heikosti, 2 = välttävästi, 3 = tyydyttävästi, 4 = hyvin, 5 = erittäin hyvin).

1. Osallistun keskusteluun aktiivisesti.

2. Pidän keskustelua yllä.

3. Valitsen puheenvuorojeni sisällön huolellisesti.

4. Tuon keskusteluun mukaan uusia aloitteita.

5. Käytän vuorovaikutustilanteeseen sopivaa kieltä ja nonverbaalisia keinoja.

6. Perustelen mielipiteeni uskottavasti.

7. Kuuntelen puheenvuoroja ja teen niistä havaintoja.

8. Ajoitan omat puheenvuoroni sopiviin kohtiin.

9. Teen tarkentavia kysymyksiä.

10. Osaan herättää kuulijoiden mielenkiinnon.

11. Otan huomioon esitykseni kohderyhmän.

12. Osaan rakentaa johdonmukaisesti etenevän puheenvuoron.

13. Rakennan puheenvuoroni tavoitteiden ja tilanteen mukaan.

14. Puheenvuorojeni sisällöt ovat perusteltuja ja mietittyjä.

15. Valitsen puheenvuoroni tyylin tilanteen mukaan.

16. Käytä havainnollista ja ilmaisuvoimaista kieltä.

17. Osaan käyttää vuorovaikutuksen analysointiin sopivia käsitteitä.

18. Huomioin analyysissani kontekstin.

19. Perustelen päätelmäni uskottavasti tilanteesta tekemilläni havainnoilla.

Tulkitse vuorovaikutusta

VALITSE ANALYSOITAVAKSI video tai äänite, joka kiinnostaa sinua erityisesti tällä hetkellä. Voit valita aineiston viereiseltä sivulta tai etsiä itse.

1. Ottakaa kantaa keskusteluun.

a. Kuunnelkaa tai katsokaa pienryhmässä jokin viereisen sivun podcasteista tai keskusteluohjelmista.

b. Pohdi 5 minuutin ajan, mitä mieltä olet keskustelun aiheesta ja väitteistä. Tee muistiipanoja.

c. Järjestäkää pienryhmässä keskustelu, jossa otatte kantaa keskusteluun.

2. Tehkää vaikuttavia puheita.

a. Katsokaa parin kanssa jokin viereisen sivun vaikuttavista puheista.

b. Poimikaa puheesta kielellisiä ja nonverbaalisia vaikuttamisen keinoja.

c. Kirjoittakaa oma vaikuttava puhe samasta aiheesta. Käyttäkää samoja keinoja kuin puhuja.

d. Esittäkää puheenne ryhmälle.

3. Suunnitelkaa oma podcast.

a. Valitkaa jokin viereisen sivun podcasteista tai etsikää podcast itseänne kiinnostavasta aiheesta.

b. Kuunnelkaa podcast siten, että kiinnitätte huomiota sen tunnelmaan. Tehkää muistiinpanoja.

c. Suunnitelkaa oma podcast, jonka tunnelma on esimerkiksi henkilökohtainen, humoristinen, rento tai virallinen. Voitte keksiä tunnelman myös itse.

d. Äänittäkää podcastinne.

e. Kuunnelkaa podcasteja ryhmässä. Poimikaa keinoja, joilla luodaan erilaisia tunnelmia.

4. Analysoi vuorovaikutusta.

a. Valitse viereiseltä sivulta podcast, keskusteluohjelma tai vaikuttava puhe.

b. Jos valitset podcastin, tee muistiinpanot podcastin rakenteesta.

Miten podcast etenee?

Miten keskustelua viedään eteenpäin?

Millä keinoin podcast vakuuttaa?

Mikä podcastissa kiinniittää erityisesti huomion?

c. Jos valitset keskusteluohjelman, tee muistiinpanot keskustelun etenemisestä.

Miten keskustelijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään?

Mitä väitteitä keskustelijat esittävät? Miten keskustelijat perustelevat väitteensä?

Mitä seikkoja keskusteluohjelman kontekstista on tärkeää ottaa huomioon?

Mikä keskustelussa kiinniittää erityisesti huomion?

d. Jos valitset vaikuttavan puheen, tee muistiinpanot puheen vaikuttamisen keinoista.

Miten puhuja vakuuttaa?

Mikä on puheen pääväite?

Miten puhuja perustelee väitteensä?

Miten puheen konteksti vaikuttaa tulkintaan?

Mikä puheessa erityisesti kiinnittää huomion?

e. Laadi suullinen esitys valitsemasi aineiston vuorovaikutuksesta.

Millaisia väitteitä vuorovaikutustilanteessa esitetään? Mikä on puheen pääväite?

Millaista vuorovaikutus on?

Millainen tunnelma tilanteessa on?

Mitkä ovat vuorovaikutuksen keskeiset piirteet?

f. Keskustelkaa hyvän podcastin, keskusteluohjelman ja vaikuttavan puheen piirteistä. Millainen vuorovaikutus puhuttelee teitä?

Podcasteja vuorovaikutuksesta

Podcast Psykopodiaa: Kuinka keskustella paremmin? Vieraana Ilona Rauhala. 5.10.2020.

Podcast Innocast: Työelämän vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot 3.5.2021.

Keskusteluohjelmia

Podcast Prolearn Podcast: Vuorovaikutus etäopetuksessa ja etäopiskelussa. 26.2.2021.

Podcast Vuorotellen: Dialogisen vuorovaikutuksen jäljillä. 7.12.2021.

Podcast Väkevä elämä: Sami Sallinen – Kehonkieli, luottamuksen synnyttäminen ja vuorovaikutus. 14.12.2020.

Podcast Lennonit CMI: Riidat ratkotaan futiksella. 19.5.2021

Keskusteluohjelma Helsingin yliopiston Tiedekulma: Millaiseen dataan voimme luottaa? Youtube 24.9.2021.

Keskusteluohjelma Suomalaisuuden selkäranka: Sivistys. Yle Areena 1.3.2023.

Vaikuttavia puheita

Keskusteluohjelma Jälkidigi: ”Tämän viestin tulkinta menee kuitenkin pieleen niin anna mulle edes armoa”. Yle Areena 21.9.2022.

Keskusteluohjelma Perjantai: Missä menee sananvapauden raja? Yle Areena 1.4.2022.

Keskusteluohjelma Jäbät & Tunteet: Jani Toivola. Youtube 24.11.2021.

Epäonnistuminen. TEDxYouth 9.4.

Puhe Miriam Nokia: Miksi satunnaiset keskustelut jäävät joskus mieleen vuosikymmeniksi? Tämäkin on totta. Yle Areena 11.4.2023.

Puhe Matti Ylönen: Miten viestintätoimistot muuttavat demokratiaa? Helsingin yliopiston Tiedekulma 31.1.2023.

Puhe Mikko Kuitunen:

2016.

Puhe Linda Liukas: Tarinat teknologian hahmottamisessa Aalto-yliopiston Shaking up Tech -tapahtuma. Youtube 15.10.2018.

Puhe Tanja Vasama: Huijaavat aivot Musta laatikko – Elävän journalismin ilta. Helsingin Sanomat 15.5.2022.

Ohje puheviestintätaitojen päättökokeeseen

Ryhmäviestintätaitojen päättökoe

Ryhmäkeskustelutehtävä

Tehtävänä on keskustella annetusta aiheesta 3–5 hengen pienryhmässä. Valmisteluaikaa on 20 minuuttia ja keskusteluaikaa noin 15 minuuttia. Keskustelu käydään ilman puheenjohtajaa.

Tehtävä arvioidaan ryhmätaitojen arviointikriteereillä, joita ovat osallistumisen tavoitteellisuus, puheenvuorojen sisältö ja kuunteleminen.

Tutustu tarkemmin tehtävän arviointikriteereihin sivuilla 14–15.

Esimerkkiaiheita ryhmäkeskusteluun

Nuorten hyvinvointi

Saatte mahdollisuuden kertoa opetusministerille ajatuksianne nuorten hyvinvoinnista nykylukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Pohtikaa, mitkä aiheet ja näkökulmat haluatte nostaa esiin ministerille. Laatikaa omien kokemustenne pohjalta 3–5 kohdan lista kehitysehdotuksista, joiden avulla nuorten hyvinvointia voitaisiin tukea.

Suomiko maailman onnellisin maa?

YK:n maailman onnellisuusraportti listaa maailman onnellisimmat maat vuosittain ihmisten elämänlaadun ja hyvinvoinnin perusteella. Suomi on valittu kuusi kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Valitkaa syitä, miksi teidän näkökulmastanne valinta on oikeutettu. Entä mitä vasta-argumentteja valinnalle voisi olla? Esittäkää 1–2 syytä puolesta ja vastaan. Perustelkaa valintanne.

Arjen ilmastoteot

Keskustelkaa pienistä ilmastoteoista, joita jokainen voi tehdä arjessaan. Miettikää, millaiset vinkit esimerkiksi liikkumisesta ja kuluttamisesta houkuttelisivat ihmisiä tekemään kestäviä ratkaisuja. Laatikaa keskustelunne pohjalta viiden kohdan ohje kestävän elämäntavan vaalimiseksi arjessa.

Asumisen yhteiset säännöt

Oletetaan, että ryhmänne suunnittelee muuttoa yhteiseen asuntoon, jossa on yhteinen keittiö ja olohuone sekä omat huoneet. Keskustelkaa siitä, miten voitte asua yhdessä siten, että kaikki ovat tyytyväisiä.

Pohtikaa esimerkiksi sitä, miten sovitte ruoanlaitosta, siivouksesta, vieraiden kutsumisesta, yksityisyydestä ja rauhasta. Määritelkää keskustelun pohjalta viisi sääntöä yhteisasumisellenne.

Näin valmistaudut ryhmäkeskusteluun

1. Tutustu kokeeseen etukäteen.

Tutki hyvissä ajoin ennen koetta kokeen rakennetta ja ryhmätaitojen arviointikriteereitä.

Pohdi etukäteen, millaisia vahvuuksia sinulla on ja mitä voisit tietoisesti harjoitella.

2. Ideoi ja suunnittele.

Kun saat tehtävänannon, lue se huolellisesti läpi. Keskustelun tavoitteellisuus tarkoittaa sitä, että tehtävänanto pysyy kirkkaana mielessä ja puheenvuorot kiinnittyvät tehtävänantoon ja muihin puheenvuoroihin.

Kerää etukäteen keskustelun sisältöaineksia. Pohdi, millaisia näkökulmia haluat painottaa ja tuoda esiin keskustelussa. Valmistaudu myös kuuntelemaan, millaisia ajatuksia muilla on aiheeseen liittyen. Keskustelussa onnistutaan yhdessä.

Tee muistiinpanoja, jotka voit ottaa mukaan keskusteluun.

3. Osallistu keskusteluun.

Alussa yksi keskustelija kertoo keskustelun aiheen. Tällöin on mahdollista sopia yhdessä, miten aihetta rajataan ja miten keskustelussa edetään.

Suurin osa keskustelusta on varattu asian käsittelyyn. Keskustelussa on tärkeää kiinnittää huomiota osallistumisen tavoitteellisuuteen, puheenvuorojen sisältöön ja kuuntelemiseen. Keskustelua voi syventää esimerkiksi jatkokysymysten, vertailukohtien, eriävien näkökulmien tai ratkaisuehdotusten avulla.

Keskustelun lopussa kootaan yhteen tehtävänannon mukainen lopputulos. On hyvä varmistaa, että lopputuloksen kiteyttämiselle ja yhteiselle arviolle jää riittävästi aikaa.

Esiintymistaitojen päättökoe

Esiintymistehtävä

Tehtävänä on laatia tiivis noin 5–8 minuutin mittainen puhe valitusta aiheesta. Puhetta voi havainnollistaa diasarjan tai kuvien avulla.

Tehtävä arvioidaan esiintymistaitojen arviointikriteereillä, joita ovat kohdentaminen ja kontakti, puheenvuoron rakentaminen, puheenvuoron sisältö ja ilmaisutapa.

Tutustu tarkemmin tehtävän arviointikriteereihin sivuilla 16–17.

Näin valmistaudut esiintymistehtävään

1. Tutustu kokeeseen etukäteen.

Tutki hyvissä ajoin ennen koetta esiintymistaitojen arviointikriteereitä.

Pohdi etukäteen, millaisia vahvuuksia sinulla on ja mitä voisit tietoisesti harjoitella.

2. Ideoi ja suunnittele.

Valitse aihe, josta haluat aidosti puhua ja joka kiinnostaa sinua. Valitse ja rajaa puheen näkökulma tehtävänannon kriteerit huomioiden.

Hae tietoa puheesi aiheesta.

Rajaa sisältö 5–8 minuutin mittaiseksi ja valitse aihetta tukevat argumentit.

Mieti, miten aloitat ja lopetat puheenvuoron kiinnostavasti.

Esimerkkiaiheita esiintymistehtävään

Kannanotto ympäristön puolesta

Tekoälyn mahdollisuudet ja haitat

opiskelussa

Valeuutisten haitallisuus

Hyvinvointi digiaikana

Vastuu tulevaisuudesta

Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen

Omavalintainen mutta yleisesti kiinnostava ajankohtaisaihe

Omaan erityisalaan tai erityisosaamiseen liittyvä aihe

Laadi avainsanalista tai esitysmateriaali esityksesi tueksi.

3. Harjoittele puheen esittämistä.

Varaa puheen harjoittelulle riittävästi aikaa. Harjoittelussa kannattaa kiinnittää huomiota puheen etenemiseen, ilmaisuun ja aikarajassa pysymiseen.

Mieti, miten kohdennat esityksesi kuulijoille. Voit hyödyntää esimerkiksi kuulijoiden arkeen sopivia esimerkkejä tai kuulijoiden puhuttelua.

Käy esitys kokonaan rauhassa läpi. Harjoittele, miten asetut esiintymistilaan ja miten etenet aloituksesta loppuun. Jos käytät esityksessä esitysmateriaalia tai -tekniikkaa, varmista, että sen käyttö on sujuvaa. Tiiviiseen esitykseen ei kannata tehdä pitkää diasarjaa.

4. Rentoudu ennen esiintymistilannetta. Varmista riittävä lepo ennen esiintymistä. Voit pyrkiä rentoutumaan ennen esiintymistilannetta esimerkiksi tekemällä hengitysharjoituksia.

Tule hyvissä ajoin paikalle ja varmista, että muistiinpanot tai esitysmateriaali ovat valmiina.

Muista, että vireytyminen ja jännitys ovat luonnollinen osa esiintymistä. Hyvä valmistautuminen auttaa onnistumaan. Onnea puheeseen!

Katsokaa opiskelijan puhe esiintymistaidoista.

a. Kiteyttäkää puheen pääväite yhteen virkkeeseen.

b. Keskustelkaa pienryhmässä puheesta.

Mitä opiskelija sanoo puhujan ja yleisön suhteesta?

Mitä puheessa kerrotaan jännityksestä?

Miten vaikuttavana pidätte puhetta? Perustelkaa. Mitkä kohdat puheesta jäävät mieleen? Miksi?

c. Keskustelkaa pienryhmässä siitä, millaisia kokemuksia teillä on puhetilanteista. Millaisissa tilanteissa olette esiintyneet? Miltä tilanteet ovat tuntuneet?

d. Listaa sinua kiinnostavia asioita. Kertokaa toisillenne, miksi juuri nämä asiat kiinnostavat teitä.

e. Valitse yksi listan aiheista ja valmistele siitä nopeasti minuutin mittainen puhe.

f. Esittäkää puheet toisillenne pienryhmässä.

g. Ota paperi ja kirjoita sen yläreunaan nimesi. Kierrättäkää papereita pienryhmässä. Jokainen kirjoittaa saamaansa paperiin kaksi asiaa, jotka tekivät opiskelijan puheesta onnistuneen.

Puhe Nelly Honkimaa: Esiintymistaitoja kaikille

VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN TULEVAISUUSTAITONA

TAVOITTEET

tutkia vuorovaikutusta tulevaisuustaitona

tarkastella dialogisen vuorovaikutuksen merkitystä ja konfliktien ratkaisua tutkia digitaalisen vuorovaikutuksen erityispiirteitä

syventää ja reflektoida omaa viestijäkuvaa

harjoitella vaikuttavaa esiintymistä yksin ja ryhmässä

syventää valmiuksia toimia rakentavasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

OPINTOJAKSON AIKANA

kehitetään omaa viestijäkuvaa opitaan tuomaan oma ääni esiin erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vahvistetaan palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja perehdytään konfliktien ratkaisemiseen

harjoitellaan ryhmäkeskustelua ja puheen pitämistä yleisölle

OMAT TAVOITTEET

Lue tavoitteet. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tuttuja ja mitkä vaativat harjoittelua.

Kirjoita itsellesi konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi: Arvioin omia vuorovaikutustaitojani. Osallistun ryhmäkeskusteluun ja pidän puheen.

Taiteilija Vincent Van Goghin immersiivinen näyttely Pennsylvaniassa 2021.

KÄSITTEET

viestintärohkeus vuorovaikutusosaaminen

tulevaisuustaidot

metakognitiiviset

vuorovaikutustaidot

viestijäkuva

itsereflektio

oma ääni

Minun

ääneni viestijänä

Miksi opiskella vuorovaikutustaitoja?

Ystävien kanssa oleminen, oman mielipiteen sanominen oppitunnilla, kommentointi sosiaalisessa mediassa ja kesätyöpaikan videohaastattelu ovat esimerkkejä arkisista tilanteista, joissa tarvitaan vuorovaikutustaitoja. Näissä tilanteissa toimiminen tarjoaa myös mahdollisuuden vuorovaikutustaitojen harjoitteluun: uusien kokemusten kerryttämiseen, eri tilanteissa toimimiseen ja viestintärohkeuden vahvistamiseen.

Tulevaisuudessa tarvitaan monipuolista vuorovaikutusosaamista, joten vuorovaikutustaitoja kannattaa harjoitella. Työelämässä pitää tulla toimeen myös vieraiden ihmisten kanssa, ja kuulluksi tuleminen edellyttää omien ajatusten sanomista ääneen. Uusissa tilanteissa toimiminen vaatii ongelmanratkaisukykyä, kokeilemista ja kysymistä sekä oman toiminnan mukauttamista. Esimerkiksi vuorovaikutuksen siirtyminen etäyhteyksien päähän vaatii erilaisia taitoja kuin keskustelu kasvokkain. Tunteiden tunnistaminen voi olla vaikeaa sosiaalisen median keskustelussa, jossa tulkinta tehdään vain kirjoitetun viestinnän perusteella.

Työelämän vaatimukset muuttuvat maailman mukana. Millaista osaamista tarvitaan työelämässä kymmenen vuoden kuluttua? Minkä taidon tai alan opiskeluun kannattaisi nyt panostaa? Vaikka tulevaisuutta ei voi kukaan ennustaa, on todennäköistä, että joitain nykyisiä ammatteja ei enää tulevaisuudessa ole ja joitain uusia ammatteja on syntynyt. Vuorovaikutustaidoilla uskotaan kuitenkin olevan merkittävä rooli myös uusissa ammateissa ja tulevaisuuden työn tekemisen tavoissa.

Tulevaisuuden vuorovaikutustaitoja

Taito rakentaa ja ylläpitää dialogista vuorovaikutusta

itseään rakenta vasti muuttuvissa

Kyky ratkaista ongelmia ja hallinta konflikteja

Kun tutkijat listaavat tulevaisuustaitoja, ovat vuorovaikutustaidot aina mukana. Teknologian kehittyessä ihmisten tehtäväksi jää erityisesti se työ, jossa ollaan vuorovaikutuksessa, kohdataan toisia ja vaaditaan itseilmaisua. Tulevaisuuden taidoissa korostetaan metakognitiivisia vuorovaikutustaitoja, itseilmaisua, luovaa ongelmanratkaisua ja yhteistyötaitoja sekä digitaalisia vuorovaikutustaitoja. Metakognitiiviset vuorovaikutustaidot ovat viestintäkäyttäytymisen ennakointia, säätelyä ja arvioimista. Niiden avulla jokainen pystyy reflektoimaan vuorovaikutustaan muiden kanssa ja mukauttamaan omaa toimintaansa tilanteen mukaan. Nämä ajattelun taidot vaikuttavat siihen, millaiseksi ihminen kokee viestijäkuvansa ja miten hän tuo äänensä esiin. Luova ongelmanratkaisu ja yhteistyötaidot ovat tarpeen erityisesti ryhmässä toimittaessa ja haastavissa vuorovaikutustilanteissa. Tulevaisuuteen valmistautumisen lisäksi vuorovaikutusosaamiseen on tärkeää panostaa juuri tässä hetkessä. Jokaisella on oikeus saada myönteisiä vuorovaikutuskokemuksia omassa arkiympäristössään. Ne edellyttävät rakentavaa vuorovaikutusta, keskeneräisyyden hyväksymistä ja erilaisuuden arvostamista – oman äänen esiin tuomista sekä muiden äänen arvostamista. Vuorovaikutustaidot ovat tulevaisuustaitoja, joita voi oppia ja harjoittaa.

Taito toimia digitaalisessa ympäristössä

Vuorovaikutustaidoista on hyötyä yli ammattirajojen. Meteorologi Anniina Valtonen valittiin vuoden esiintyjäksi vuonna 2022. Valtonen on tv-meteorologin työn lisäksi vieraillut Puoli seitsemän -keskusteluohjelman juontajana.

Vuorovaikutustaidot työelämässä vuonna 2040

MITEN varautua tulevaisuuteen, jota ei voi ennustaa?

Tämä kysymys on kiinnostanut tutkijoita eri tieteenaloilla. Joissakin analyyseissa ennustetaan, että tulevaisuudessa siirrymme älylasien avulla virtuaalisesta palaverista toiseen silmiä räpäyttämällä. Toisissa taas pohditaan automaation merkitystä. Nykytilanteessa arvioidaankin, että tulevaisuudessa merkittävä osa esimerkiksi lääkärin työstä voidaan automatisoida, ja jo tänä päivänä esimerkiksi robotit auttavat kirurgeja vaativissa leikkauksissa. Vaikka teknologia muuttaa tapaamme tehdä töitä, on tulevaisuuden työelämässä edelleen tarve ihmisten väliselle kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle. Siksi tulevaisuuden vuorovaikutustaitojen keskiössä ovat esimerkiksi uteliaisuus ja muutoskyvykkyys sekä itsetuntemus ja tunnetaidot. Uteliaisuus ja muutoskyvykkyys vaikuttavat siihen, kuinka tarpeellisena oma vuorovaikutusosaaminen pysyy muuttuvassa maailmassa. Se mikä toimi eilen, ei välttämättä toimi enää huomenna. Vuorovaikutuksen historian näkökulmasta isoimmat muutokset ovat tulleet digitalisaation mukana. On oletettavaa, että digitaalinen osaaminen painottuu myös tulevaisuuden työelämässä. Vuorovaikutustaitojen näkökulmasta tämä tarkoittaa esimerkiksi itsensä ilmaisua, tunteiden välittämistä ja tulkitsemista sekä yhteenkuuluvuuden tunteen synnyttämistä digitaalisessa ympäristössä. Myös tulevaisuuden

työntekijän odotetaan osaavan käyttää erilaisia digitaalisia viestintäkanavia. Niiden hallinta edellyttää muutoskyvykkyyttä, sillä eri viestintätakanavien käyttötaidot voivat kanavien kehittyessä ja vaihtuessa vanhentua nopeasti. Tulevaisuuden ennusteissa korostetaan myös itsetuntemuksen ja tunnetaitojen merkitystä. Vuorovaikutustaitojen näkökulmasta nämä vaikuttavat erityisesti metakognitiivisiin taitoihin, itseilmaisuun, ongelmanratkaisuun sekä yhteistyötaitoihin. Joissakin arvioissa on esitetty, että esimerkiksi kirurgin työ on helpompi automatisoida kuin sairaanhoitajan. Tämä johtuu siitä, että ihmisen supervoima on inhimillisessä kohtaamisessa: oman toiminnan reflektoinnissa, toisen asemaan asettumisessa sekä kohdatuksi tulemisen tunteen luomisessa.

Vaikka työtehtävät, ammatit, teknologiat ja viestintäkanavat muuttuvat, on inhimillisen kohtaamisen taidolle aina tarvetta. Perspektiiviä muutokseen voi hakea myös esimerkiksi Aristoteleen retoriikasta. Yli 2000 vuotta sitten kirjoitetussa teoksessa esitetyt vakuuttavuuden ydinasiat ovat yhä toimivia. Esimerkiksi Aristoteleen eetos, paatos ja logos ovat edelleen hyvä lähtökohta vaikuttavan ilmaisun tarkasteluun. Tulevaisuudessa tarvittavat vuorovaikutustaidot ovat taitoja, joita voi oppia ja harjoitella jo tänään.

Viestijäkuva ja itsereflektio

Vuorovaikutuksen harjoittelu kannattaa aloittaa omien vahvuuksien ja harjoittelun kohteiden tunnistamisesta. On tärkeää muistaa, ettei ole olemassa täydellistä viestijää, vaan jokaisella on omat vahvuutensa ja kehityskohtansa. Siinä missä toisen voi olla helppo tutustua uusiin ihmisiin, voi toisen vahvuus olla luovassa ongelmanratkaisukyvyssä. Vuorovaikutustaidot ovat opittavissa olevia taitoja, eivät synnynnäisiä ominaisuuksia. Siksi vuorovaikutusosaamisen kehittymistä kannattaa verrata ensisijaisesti omaan eikä muiden osaamiseen. Taitavaa esiintymistä seuratessa voi tuntua siltä, että puhuja on yksinkertaisesti luonnostaan lahjakas. Todennäköisempää on, että hänellä on takanaan paljon harjoittelua, mikä näkyy luontevana ja taitavana esiintymisenä.

Viestijäkuva rakentuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Koska se muuttuu ja muovautuu omien kokemusten mukana, on sen äärelle tärkeää pysähtyä säännöllisesti. Omaa viestijäkuvaa voi reflektoida pohtimalla, millaisia käsityksiä ja kokemuksia on kerännyt itsestään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Realistinen viestijäkuva tarkoittaa, että ihminen näkee itsensä viestijänä suurin piirtein samoin kuin muut ihmiset ja tunnistaa sekä omat vahvuutensa että harjoittelun kohteensa.

Ympäristön palautteella ja kannustuksella on merkittävä rooli siinä, millaiseksi oma viestijäkuva rakentuu. Huonot kokemukset ja kielteinen palaute voivat lannistaa siinä missä kannustava palaute voi rohkaista. Toisaalta myös oma suhtautuminen vaikuttaa siihen, millaisia odotuksia asettaa itselleen ja miten toisilta saadun palautteen ottaa vastaan. Itsereflektiolla eli oman toiminnan arvioinnilla on keskeinen tehtävä vuorovaikutusosaamisen vahvistamisessa.

Viisi askelta viestijäkuvan kehittämiseen

1. Pohdi, millaisena näet itsesi viestijänä. Miten viestijäkuvasi on muuttunut vuosien aikana?

2. Mieti, millaista on mielestäsi taitava viestintä. Millaisia vuorovaikutustaitoja arvostat? Millainen viestijä haluat olla?

3. Tunnista, millaisia vahvuuksia sinulla on viestijänä. Millainen olet arjen ihmissuhteissa, ryhmän jäsenenä ja esiintyjänä?

4. Tunnista, millaisia kehityskohteita sinulla on viestijänä. Missä vuorovaikutustaidoissa haluat kehittyä seuraavaksi?

5. Harjoittele, seuraa taitojesi kehittymistä ja pyydä muilta palautetta. Miten voit arjessa vahvistaa viestintärohkeuttasi ja kerryttää myönteisiä kokemuksia vuorovaikutuksesta?

Viestijäkuvan kehittäminen on osa tulevaisuuden työelämätaitoja. Myönteinen ja realistinen viestijäkuva voi avata ovia erilaisiin mahdollisuuksiin ja auttaa saavuttamaan omia tavoitteita.

Vuorovaikutusosaamisen alueet

Tiedot siitä, miten ja missä kanavissa omia ajatuksia kannattaa tuoda esiin

Taidot esittää omia

ajatuksia vakuuttavalla tavalla

Motivaatio osallistua ja vaikuttaa vuorovaikutukseen ja tuoda oma ääni esiin

Eettisten periaatteiden noudattaminen ja toisia kunnioittava vuorovaikutus

Yksilölliset osallistumistavat

Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa osallistua vuorovaikutukseen. Toisille sosiaaliset tilanteet tuovat energiaa, kun taas toisia ne saattavat kuormittaa. Usein sosiaalisista tilanteista nauttiva ihminen hakeutuu yhä uudestaan erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Samalla hän saa mahdollisuuden vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. Näin vuorovaikutukseen osallistumisen ja taitojen kehittymisen välille syntyy positiivinen kierre. Siksi on tärkeää, että jokainen löytää itselleen luontevan tavan olla vuorovaikutuksessa.

Ryhmän jäsenillä on erilaisia tapoja osallistua. Parhaimmillaan monimuotoisuus nähdään rikkautena, joka auttaa nostamaan esiin erilaisia näkökulmia ja uusia ratkaisuja. Frans Snijdersin maalauksessa Concert of Birds (1620–1630) erilaiset linnut laulavat yhdessä kuorona.

Opintojen aikana kannattaa pohtia, mitkä ovat itselle luontevia tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Oma vahvuus voi löytyä esimerkiksi vaikuttavasta esiintymisestä, kuuntelemisesta tai kuullun jäsentämisestä. On tärkeää muistaa, että sama ihminen voi olla joissakin tilanteissa vetäytyvä ja hiljainen, toisissa seurallinen ja puhelias. Ihminen voi olla taitava esiintyjä, oli hän sitten arkitilanteissa ystäväporukan viihdyttäjä tai rauhallinen kuuntelija. Jokaisella on oikeus löytää oma äänensä eli ainutlaatuinen tapansa osallistua. Opiskeluaika tarjoaa monia mahdollisuuksia harjoitella jatko­opinnoissa ja työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja turvallisisissa tilanteissa. Jokainen ihminen on arvokas ja ainutlaatuinen viestijänä. Opinnoissa ja työelämässä puhutaan yhä enemmän monimuotoisuuden ja moniäänisyyden vahvistamisesta. Arjessa se tarkoittaa ihmisten erilaisten tarpeiden ja erityispiirteiden ymmärtämistä ja arvostamista. Opiskeluryhmän vuorovaikutuksessa monimuotoisuus voi näkyä eri tavoin, kuten erilaisten taustojen, mielipiteiden ja ajattelutapojen huomioimisena. Myös ryhmän työskentelyssä on syytä ottaa huomioon erilaiset osallistumistavat esimerkiksi kannustamalla hiljaisempia osallistumaan.

Vuorovaikutustaitojen kehittymisen positiivinen kierre

Osallistuminen vuorovaikutus

Myönteinen suhtautuminen erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin

Mahdollisuus harjoitella vuorovaikutustaitoja Vuorovaikutustaitojen kehittyminen

Viestijäkuvan ja viestintärohkeuden vahvistuminen

Erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja ­taitojen harjoittelu auttaa löytämään oman tavan viestiä. Siksi harjoittelussa lähdetään aina omasta osaamisesta ja omista tavoista osallistua. Itselle luonteva vuorovaikutustilanne voi olla kuormittava toiselle: siinä missä toinen kaipaa hiljaista tilaa oman mielipiteen muodostamiseen, voi toinen voi nostaa ilmoille ensimmäisenä mieleen tulevan ajatuksen myös meluisassa luokkaympäristössä. Kumpikaan tapa ei ole toista parempi. Kyse on erilaisista tavoista tuoda oma ääni esiin.

Oman äänen löytäminen

Oman äänen löytäminen lähtee itselle tärkeiden arvojen ja itseä kiinnostavien asioiden tunnistamisesta. Ääni tarkoittaa tässä yhteydessä omaa persoonallista tapaa tarkastella asioita ja ilmaista itseään. Se voi olla puhuttua, kirjoitettua tai visuaalista viestintää.

Kielen avulla voi ilmaista omaa identiteettiä ja tiettyyn ryhmään kuulumista tai esimerkiksi vahvistaa mielikuvaa avoimuudesta tai jyrkkyydestä.

Puhumalla meistä voi vahvistaa yhteisöllisyyttä, kun taas minä­muodolla voi korostaa esimerkiksi omakohtaisuuden kokemusta. Omaa taustaa ja ajattelua voi tehdä ymmärrettäväksi eri tavoin. Esimerkiksi tiettyyn ryhmään kuulumista voi painottaa sanomalla, että on opiskelija, lahtelainen tai vegaani. Näin oman äänen esiin tuominen on myös oman persoonan, taustan ja arvomaailman esiin tuomista kielen keinoin.

Oman äänen löytäminen on keskeinen osa vuorovaikutusta, ja se on tiiviisti yhteydessä ihmisen viestijäkuvaan. Millaisena näen itseni ihmisenä ja viestijänä? Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä ja arvokkaita? Millainen on minulle ominainen tapa ilmaista itseäni? Jokaisella on oma persoonallinen tapansa olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa niin kasvokkain kuin vaikkapa sosiaalisessa mediassa. Tämä on myös ihmisten ja yhteistyön vahvuus. Jos kaikki olisivat innokkaita ideoijia, ei yhteiskunnassa välttämättä pysähdyttäisi riskien arvioinnin äärelle. Jos taas kaikki ryhmän jäsenet keskittyisivät vain asioiden hoitamiseen, kukaan ei panostaisi myönteiseen ilmapiiriin. Erilaisuus on vuorovaikutuksessa vahvuus.

VINKKI

Näin vahvistat viestintä rohkeutta

1. Anna aikaa oman äänen löytämiselle. Omien ajatusten esiin tuominen vahvistaa osallisuuden kokemusta ja halukkuutta ottaa osaa vuorovaikutukseen.

2. Vahvista viestintärohkeutta harjoittelemalla Lähde liikkeelle vuorovaikutustilanteista, joista nautit ja joissa koet onnistumisen iloa.

3. Tunnista oma tapasi reagoida vireytymiseen. Esiintymisjännitys on yksilöllinen kokemus, joka kertoo, että keho on virittäytynyt viestintätilanteeseen.

4. Harjoittele yhtä tai kahta taitoa kerrallaan. Jos tilanne on sinulle uusi, riittää harjoitteluksi vuorovaikutustilanteeseen osallistuminen. Kun tilanne on tutumpi, voit keskittyä yksityiskohtaisemmin esimerkiksi katsekontaktin tai viestinnän ilmaisuvoiman vahvistamiseen.

5. Puhu tunteistasi ja ajatuksistasi läheisillesi. Kielteisten kokemusten kanssa ei tule jäädä yksin. Viestintärohkeudesta voi puhua esimerkiksi perheen, ystävien tai opettajan kanssa.

OHJE

Näin tuot oman äänesi esiin

1. Ole rohkeasti oma itsesi

Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä elämässä ja vuorovaikutuksessa?

Miten haluat tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi vuorovaikutuksessa?

Millainen on sinulle luonteva tapa osallistua vuorovaikutukseen?

2. Harjoittele mielipiteesi sanoittamista ja ilmaisua

Miten tuot oman ajatuksesi ja ydinviestisi esiin selkeästi ja vaikuttavasti?

Miten perustelet mielipiteesi? Miten hyödynnät nonverbaalisen viestinnän muotoja ja kielellistä ilmaisua?

3. Osallistu erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin

Millaiset vuorovaikutussuhteet ja ­tilanteet voisivat rohkaista sinua osallistumaan ja vaikuttamaan?

Millaisissa tilanteissa ja kanavissa sinun olisi luontevaa tuoda omaa ääntäsi esiin?

Millainen palaute voisi auttaa sinua kehittämään persoonallista tapaasi ilmaista itseäsi?

Vuorovaikutustilanne vaikuttaa siihen, miten tuomme omia ajatuksiamme esiin. Joskus vapaamuotoiset keskustelut syntyvät luonnostaan ja läheinen ihminen voi ymmärtää toista jo puolesta sanasta. Uudessa ryhmässä tai vieraan ihmisen seurassa puhuminen voi tuntua vaikeammalta. Opiskelussa on myös tilanteita, joissa noudatetaan tiettyjä sääntöjä tai ohjeita. Esimerkiksi ryhmätyön tekeminen on vaikeaa, jos kaikki eivät osallistu.

Rapyhtye JVG:n Jare ja VilleGalle ovat haastatteluissa sanoneet, että he ovat sopivan erilaisia. He ovat löytäneet itselleen toimivan tavan tuoda oman äänensä esiin.

Oman äänen esiin tuominen vaatii monipuolista vuorovaikutusosaamista eli tietoa, taitoa, motivaatiota ja viestinnän eettisten periaatteiden noudattamista. Toisia kunnioittava vuorovaikutus ja läpinäkyvyys tiedon lähteistä ovat esimerkkejä viestinnän eettisistä periaatteista. Parhaimmillaan oman äänen löytäminen on palkitsevaa ja tarjoaa kokemuksen siitä, että on tullut nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on. Myös virheet ovat sallittuja, eikä vuorovaikutus ole aina toista kunnioittavaa. Siksi on tärkeä oppia sanomaan myös ei. Oman äänen löytäminen auttaa tuomaan esiin itselle tärkeitä asioita ja arvoja: se on keino vaikuttaa maailmaan.

1. Kertaa ydinasiat.

a. Lue opetusteksti Minun ääneni viestijänä (s. 20–26).

b. Vastaa kysymyksiin. Miksi vuorovaikutustaitoja voidaan pitää tulevaisuustaitoina?

Mitkä ovat vahvuuksiasi vuorovaikutustilanteissa? Listaa ainakin kolme vahvuutta. Missä tilanteissa vuorovaikutustaitoja voi harjoitella? Keksi kolme esimerkkiä.

c. Koostakaa vastauksistanne pienryhmissä viisi konkreettista ideaa vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. Esitelkää ideat muulle ryhmälle.

2. Keskustelkaa vuorovaikutuksesta.

a. Keskustelkaa pienryhmissä vuorovaikutuksen ja viestinnän aiheista 1–4. Jakakaa aiheet ryhmille.

b. Esitelkää keskustelun kolme pääkohtaa muulle ryhmälle.

Vuorovaikutuksen ja viestinnän aiheita

1. Vuorovaikutus eri tilanteissa

Miten viestintätapanne eroavat, kun keskustelette kavereiden kanssa välitunnilla tai sosiaalisessa mediassa viestitellen?

Millaista viestintänne on koulun ryhmäkeskustelutilanteissa? Entä opettajan kanssa?

Miten tutustutte uusiin ihmisiin eri tilanteissa?

2. Uudet viestintätavat

Miltä ensimmäiset puheenne ja työhaastattelunne tuntuivat?

Miltä tuntui keskustella ensimmäistä kertaa vieraalla kielellä?

Millaiset asiakaspalvelutilanteet ovat jääneet mieleenne? Miksi?

3. Onnistunut viestintätilanne

Millaiset viestintätilanteet ovat jääneet mieleenne erityisen miellyttävinä?

Missä vuorovaikutustilanteissa yhteenkuuluvuuden tunne on ollut mieleenpainuva?

Mitkä esiintymistilanteet ovat sujuneet erityisen hyvin? Miksi?

4. Viestintärohkeus ja vireytyminen

Miksi toiset viestintätilanteet jännittävät toisia enemmän? Miltä jännittäminen tuntuu?

Miten jännittävissä tilanteissa kannattaa toimia ja ajatella?

Millaisia vinkkejä antaisitte toisillenne jännityksen kanssa toimimiseen?

3. Pohdi omaa viestijäkuvaasi.

a. Valitse janalta, miten hyvin väittämä kuvaa sinua.

b. Poimi 2–3 väittämää, jotka tukevat vuorovaikutustaitojen harjoittelua opintojakson aikana.

c. Valitse väittämistä kaksi, joiden harjoitteluun haluat erityisesti juuri nyt keskittyä.

Viestijäkuvani

1. Osallistun mielelläni erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin.

2. Esiinnyn mielelläni erilaisten yleisöjen edessä.

3. Toimin mielelläni osana ryhmää.

4. Pystyn rakentamaan ja ylläpitämään läheisiä vuorovaikutussuhteita.

5. Pystyn ilmaisemaan itseäni kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa.

6. Pystyn ilmaisemaan itseäni kirjallisesti viestimällä.

7. Pystyn tunnistamaan omia ja muiden tunteita vuorovaikutuksessa.

8. Kuuntelen ja annan muille tilaa vuorovaikutuksessa.

9. Pystyn havainnoimaan ja analysoimaan vuorovaikutusta.

10. Harjoittelen mielelläni vuorovaikutustaitoja.

11. Luotan omaan osaamiseeni ja vaikutusmahdollisuuksiini erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

12. Suhtaudun omaan osaamiseeni myönteisesti ja arvostavasti.

13. Pystyn ottamaan vastaan palautetta vuorovaikutustaidoistani.

14. Olen saanut kannustusta vuorovaikutustaitojen harjoitteluun.

15. Minulla on myönteisiä kokemuksia erilaisista vuorovaikutustilanteista.

0 = väittämä ei kuvaa minua lainkaan

1 = väittämä kuvaa minua hiukan

2 = väittämä kuvaa minua jonkin verran

3 = väittämä kuvaa minua melko hyvin

4 = väittämä kuvaa minua hyvin

4. Oma ääneni viestijänä

a. Valitse laatikosta kolme itsellesi tärkeää arvoa ja vahvuutta viestijänä. Kirjoita muistiin, miten ne näkyvät toiminnassasi.

b. Muodostakaa viiden hengen ryhmiä. Valitkaa ryhmän jäsenille laatikosta roolit.

c. Suunnitelkaa ja toteuttakaa päätöksentekokeskustelut aiheesta Hyvän kuvan antaminen vuorovaikutustaidoista työhaastattelussa.

Toteuttakaa keskustelut valitsemissanne rooleissa.

Keskustelkaa 15 minuuttia siitä, miten työhaastattelussa voi antaa hyvän kuvan vuorovaikutustaidoistaan.

Laatikaa keskustelun aikana työnhakijalle kolmen kohdan vinkkilista.

d. Vaihtakaa vinkkilistoja pienryhmien kesken. Keskustelkaa omana itsenänne 5 minuuttia siitä, mikä listan vinkeistä on tärkein ja miksi.

e. Kertokaa valintanne ja perustelunne muulle ryhmälle.

Arvoja ja vahvuuksia

spontaanius luotettavuus esteettisyys ystävällisyys rehellisyys turvallisuus luonnollisuus tasapuolisuus todenmukaisuus nautinnollisuus iloisuus

Rooleja

toiveikkuus hyväntahtoisuus yhteisöllisyys oikeudenmukaisuus varmuus yllätyksellisyys selkeys aitous läsnäolo suoruus viisaus

5. Miten suhtautua jännittämiseen?

a. Katsokaa opiskelijoiden keskustelu Kokemuksia esiintymisjännityksestä (aineisto 1).

b. Vastatkaa pienryhmässä kysymyksiin videon pohjalta.

Millaisia jännityksen aiheuttamia fyysisiä oireita keskustelijat mainitsevat?

Mitä he tarkoittavat hyvällä jännityksellä?

Mitkä seikat vaikuttavat keskustelijoiden esiintymisjännitykseen?

Millaisia vinkkejä he antavat esiintymisjännityksen hallintaan?

Onko teillä samanlaisia kokemuksia jännittämisestä kuin keskustelijoilla? Mitä?

c. Keskustelkaa esiintymisjännityksestä koko ryhmän kesken.

6. Murtakaa viestinnän myyttejä.

a. Lue artikkeli viestintämyyteistä (aineisto 2).

b. Valitse myyteistä kiinnostavin.

c. Valmistele kolmen minuutin mittainen puheenvuoro, jossa esittelet myytin ja perustelut sen murtamiselle. Kerro puheenvuorossa myös, miksi tämä myytti on mielestäsi kiinnostavin.

d. Esittäkää puheet pienryhmissä.

e. Keskustelkaa pienryhmässä artikkelin ja puheenvuorojen herättämistä ajatuksista.

f. Kirjoita viiden minuutin ajan puheenvuorostasi. Mikä puheenvuorossasi onnistui parhaiten?

Miltä puheenvuoron pitäminen tuntui?

kyselijä kyseenalaistaja osallistaja keskustelun edistäjä ajatusten kokoaja Ryhmäkeskustelu Kokemuksia esiintymisjännityksestä 1

Kuinka paljon sinua jännitti eri kohdissa puheenvuoroa? Miltä jännitys tuntui kehossa?

Kuinka hyvin olit valmistautunut?

Millaista tukea sait yleisöltäsi? Miltä se tuntui?

Mihin asiaan voisit erityisesti keskittyä seuraavassa puheenvuoroharjoituksessasi?

Myytti 1: Hiljainen ei voi olla hyvä viestijä.

Monen mielestä hyvä viestijä on erinomainen, vangitseva puhuja. Hän on sosiaalinen jokapaikan pöhisijä, joka taitaa small talkin salat ja argumentoi stubbilaiseen kolmen pointin tyyliin. Työyhteisössä saatamme kuitenkin tehdä mieluiten yhteistyötä työporukan hiljaisen ja harkitsevan kanssa. Hän voi esimerkiksi olla hyvä kuuntelija ja antaa teräviä, keskustelua kokoavia kommentteja. Hyvä puhuja ei ehkä olekaan synonyymi hyvälle viestijälle.

Ei ole olemassa universaalia hyvän viestijän muottia. Hyvän viestinnän sijasta voidaankin puhua vuorovaikutusosaamisesta. Omat viestintätaidot, kuten kyky asettaa viestinnälle tavoitteita tai kyky ilmaista itseään tehokkaasti, ovat vain yksi osa vuorovaikutusosaamista. Näiden lisäksi iso osa vuorovaikutusosaamista on kyky ja halu ottaa muut ihmiset huomioon ja kuunnella aktiivisesti. Taitava viestijä on motivoitunut yhteisen ymmärryksen edistämiseen.

Supliikki esiintyjä voi olla myös hyvä viestijä, mutta näin ei aina ole. Älä siis anna sukkelakielisyyden huijata, monessa tilanteessa kuunteleminen on puhumista taitavampaa viestintää.

Myytti 2: Hyvällä viestijällä on tavoite, ja sen saavuttaakseen hän puhuu vaikka mustan valkoiseksi.

Tämä myytti on osittain totta. Viestintä voidaan nähdä strategisena toimintana, jossa asetetaan toivottu loppu tulos ja pyritään siihen vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tavoite voi olla niinkin yksinkertainen, kuin tiedon jakaminen tai samanmielisyyden osoittaminen.

Taitavalla viestijällä on kuitenkin omien tavoitteidensa ajamisen lisäksi herkkyyttä havainnoida ja kunnioittaa muiden tavoitteita.

Hyvä viestijä on eettinen viestijä. Yhteisen maaperän löytämisessä vaaditaan tilannetajua, kuuntelemisen taitoja ja kykyä ilmaista itseään mahdollisimman selkeästi, epämääräisyyttä vältellen. Hyvä viestijä pyrkii yhteisten merkitysten löytämiseen ja luomiseen. Omiin tavoitteisiin ei pyritä keinolla millä hyvänsä.

Hyvään viestintään ei kuulu harhaanjohtaminen ketunhäntä kainalossa. Omaa etua ajavalla tehokkuusajattelulla on helppo sabotoida tulevat mahdollisuudet vuoropuheluun. ”Saan näkemykseni palaverissa läpi keinolla millä hyvänsä” voi olla tehokasta viestintää, mutta se ei ole hyvää viestintää.

Myytti 3: Työkaverini on keltainen, introvertti ja IHKItyyppiä, minä taas punainen ekstrovertti EJKL-viestijätyyppi. Emme koskaan tule ymmärtämään toisiamme.

Ihmisen viestintätyylille ei voi antaa väriä tai koodia. Tai voi, mutta tieteellinen perusta tälle analyysille on samaa tasoa horoskoopin kanssa. Myöskin suosittua introvertti–ekstrovertti­jakoa, tai uudempaa kategoriaa, ambiverttiä, on syytä kritisoida viestintätyylin määrittäjänä. Nämä käsitteet selittävät lähinnä aivojemme erilaista ärsykeherkkyyttä.

Itsearvioitavat persoonallisuustyyppitestit tarjoavat houkuttelevia ahaa­elämyksiä. On helpompi selittää konfliktia työkaverin kanssa viestintäkumppanin oletetulla ”punaisuudella”, kuin vaikkapa huonosti nukutuilla yöunilla.

Jos työkaverin puuskahtelun tulkitaan johtuvan hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan ja omat virheet selitetään tilannetekijöillä, syyllistytään meille ihmisille tyypilliseen attribuutiovirheeseen. Taitava viestijä osaa välttää stereotyyppejä ja ylitulkintaa, kun hän pyrkii ymmärtämään omaa ja muiden vuorovaikutusta.

Horoskoopitkin voi auttaa ihmisiä oivaltamaan jotakin oleellista omasta itsestään. Niitä ei silti käytetä apuna rekrytoinnissa, kuten esimerkiksi työnhakijoita eri väreihin määrittävää DISC­testiä on käytetty. Tarvitsemme arkikäsityksiin ja yleistyksiin perustuvien selitysmallien rinnalle viestinnän tutkimustietoa sekä vuorovaikutuksen asiantuntijoita, jotka ymmärtävät vuorovaikutuksen lain alaisuuksia stereotyyppien ulkopuolella.

Myytti 4: Hyvä viestijyys on synnynnäinen luonteenpiirre.

Kukaan ei synny hyväksi viestijäksi, koska persoonallisuus ei määritä vuorovaikutusosaamista. Vuorovaikutusosaamiseen liittyviä taitoja voi treenata, tietoja hankkia ja asennetta muuttaa. Osaamista kehittävät esimerkiksi muiden vuorovaikutuksen havainnoiminen, kokemusten pohdiskelu yksin ja yhdessä sekä palaute, kouluttautuminen ja harjoitteleminen. Hyväksi viestijäksi opitaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

”On vapauttavaa tajuta, että vuorovaikutusosaaminen, kuten esiintyminen tai kuunteleminen ei ole persoonallisuudesta kiinni. Yhdenkään asiantuntijan ei siis tarvitse muuttaa itseään, vaan riittää, että opettelee perustiedot ja ­taidot ja suhtautuu vuorovaikutustilanteisiin optimistisesti. Olen iloinen, että ihanne supersosiaalisesta superviestijästä murtuu pikkuhiljaa ja opimme arvostamaan erilaisia vuorovaikutustyylejä, jotka lisäävät ihmisten välistä ymmärrystä”, Kaskas Median vuorovaikutukseen erikoistunut viestintäasiantuntija Outi Huovinen sanoo.

Sonja Kärkkäinen. Kaskas.fi 11.3.2019.

“Hiljainen ei voi olla hyvä viestijä” ja muita viestintämyyttejä

KÄSITTEET

dialoginen ja rakentava vuorovaikutus aktiivinen kuunteleminen rakentava palaute kuvaileva, tulkitseva ja arvioiva palaute sisäinen palaute dialoginen palaute

Dialoginen vuorovaikutus 2

Vuorovaikutuksen juurella

Dialoginen ja rakentava vuorovaikutus perustuu vastavuoroiseen, tasa­arvoiseen ja avoimeen keskusteluun. Sen tavoitteena on vahvistaa yhteistä ymmärrystä tasa­arvoisessa vuorovaikutuksessa. Dialogisen vuorovaikutuksen vastakohtana voidaan pitää sitä, että kaikki eivät saa puheenvuoroa eivätkä tule kuulluksi. Ääritilanteessa tämä voi tarkoittaa kansan hiljentämistä, autoritäärisyyttä tai propagandaa. Dialoginen vuorovaikutus eroaa myös esimerkiksi väittelystä, jonka tavoitteena on ensisijaisesti vakuuttaa muut omien perustelujen avulla. Toisaalta hyvä väittely on parhaimmillaan dialoginen vuorovaikutustilanne, jossa on tilaa erilaisille mielipiteille ja myös omien ajatusten kyseenalaistamiselle.

Dialogisessa vuorovaikutuksessa jokaisen keskustelijan mielipide on yhtä arvokas.

Vuorovaikutus tarkoittaa vastavuoroista viestintää kahden tai useamman ihmisen välillä. Miksi siis tarvitaan erikseen dialogisen vuorovaikutuksen käsitettä? Käsitteenä dialoginen vuorovaikutus on arvottava: se muistuttaa vuorovaikutukseen osallistuvia ja sitä havainnoivia esimerkiksi tasa­arvoisuuden ja vastavuoroisuuden periaatteesta. Aina vuorovaikutus ei ole tasa­arvoista tai sujuvasti etenevää. Esimerkiksi poliittisessa väittelyssä puhuja ei välttämättä anna tilaa toisen ajatuksille, koska hän pyrkii edistämään omaa asiaansa. Viestintä on tärkeä vallankäytön väline, ja sen voima voi joko tuoda ihmisiä yhteen tai erottaa heitä toisistaan.

Dialogisessa vuorovaikutuksessa jokaisen keskustelijan mielipide on yhtä arvokas. Tasavertaisuus voi tuoda omanlaisensa haasteen esimerkiksi dialogin rakentamiseen opiskelutilanteessa. Usein oletuksena on, että valta on opiskelutilanteessa opettajalla. Dialogista vuorovaikutusta voi opiskelutilanteessa harjoitella esimerkiksi kuuntelemalla kaikkien puheenvuoroja ja osoittamalla omat pohdinnat koko ryhmälle opettajan sijaan. Jos keskusteluun osallistuminen tuntuu vaikealta, on hyvä pohtia yhdessä, mistä se johtuu ja mitä asialle voi tehdä.

Kuunteleminen on osa dialogisuutta

Kuuntelemisella on tärkeä rooli dialogisessa vuorovaikutuksessa. Kuuntelemisella tarkoitetaan tässä yhteydessä aktiivista kuuntelemista, jossa tavoitteena on toisen aito ymmärtäminen. Kuuntelemisen arvostaminen näkyy opiskelutilanteissa esimerkiksi siinä, että kaikkia kuunnellaan tasapuolisesti. Etäopetuksessa kuuntelemista voi osoittaa pitämällä videoyhteyden auki ja osallistumalla keskusteluun kommentoimalla, kysymällä, täydentämällä ja kannustamalla.

Joskus ennakkoluulot vaikeuttavat toisten ajatusten kuuntelemista. Myös ennakkoluulottomuutta ja erimielisyyden sietämistä voi harjoitella. Ristiriita tai oma ennakkoluulo kannattaa kohdata rohkeasti ja sanoa myös toisille rakentavasti. Jos eriävä mielipide ilmaistaan kärkevästi tai loukkaavasti, ristiriita voi ajautua umpisolmuun. Oma kanta on tärkeää ilmaista selkeästi toisia syyttämättä. Samalla on oltava valmis kuuntelemaan toisten ajatuksia.

Dialogisen vuorovaikutuksen rakentaminen arjessa vaatii osaamista kaikilta osapuolilta: tietoa dialogisuuden periaatteista sekä taitoa ja motivaatiota hyödyntää näitä periaatteita. Vaikka keskustelijoilla olisi aito halu rakentaa dialogista vuorovaikutusta, voi omien taustaoletusten kyseenalaistaminen ja toisen näkökulmien hyväksyminen olla hankalaa. Joissain tilanteissa voidaan myös tarvita erillistä puheenjohtajaa, joka auttaa jakamaan ja tarvittaessa rajoittamaan puheenvuoroja. Tulevaisuuden haasteena ja mahdollisuutena on pohtia, miten dialogista vuorovaikutusta vahvistetaan nopeatempoisessa keskustelukulttuurissa, kuten sosiaalisessa mediassa.

OHJE

Näin analysoit vuorovaikutuksen dialogisuutta

1. Tasa ­ arvoisuus

Ovatko keskustelijat tasa­arvoisia?

Tasa­arvoisessa keskustelussa kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Koska jokaisen mielipide on yhtä arvokas, ei dialogisessa vuorovaikutuksessa keskustelijoiden asemalla tulisi olla merkitystä. Tasa­arvoisuus voi näkyä myös siinä, kenelle puhe kohdennetaan esimerkiksi katsekontaktilla ja eleillä.

Onko keskustelu aidosti vastavuoroista?

Vastavuoroisessa keskustelussa annetaan ja otetaan puheenvuoroja vuorotellen.

Vaikka vastavuoroisuutta ei voi suoraan mitata esimerkiksi puheenvuorojen määrällä tai kestolla, tulisi jokaisen keskustelijan osallistua omalla tavallaan vuorovaikutukseen.

3. Kuunteleminen

Onko keskustelussa kuuntelemisen ilmapiiri?

Aktiivinen kuunteleminen näkyy tilan antamisena, tarkentavina kysymyksinä sekä toisen näkökulman arvostamisena. Kuuntelemisen tavoitteena on ymmärryksen lisääminen ja myös omien näkökulmien haastaminen.

4. Erilaiset näkökulmat

Onko keskustelussa aito pyrkimys ymmärtää erilaisia näkökulmia?

Ihminen peilaa maailmaa omien kokemuksiensa kautta. Omien näkökulmien tarkistaminen aika ajoin on kuitenkin jokaiselle tarpeen.

Dialoginen vuorovaikutus ei edellytä sitä, että keskustelijat ovat samaa mieltä tai päätyvät yhteisymmärrykseen.

Dialogisen vuorovaikutuksen piirteitä

tasa­arvoisuus ja vastavuoroisuus

erilaisten näkökulmien kuunteleminen ja arvostaminen

omien ajatusten esittäminen rakentavasti

kannustava ja vapaa mutta myös kriittinen ajatusten ilmaiseminen pyrkimys yhteisen ymmärryksen rakentamiseen toisten ihmisten eettinen kohtaaminen

5. Ilmapiiri

Onko keskustelussa turvallinen ilmapiiri?

Omien ajatusten kertominen edellyttää sitä, että on valmis luottamaan muihin keskustelijoihin.

Dialogisen vuorovaikutuksen rakentaminen lähtee luottamuksen vahvistamisesta.

2. Vastavuoroisuus

KÄSITTEET

tunnetaidot tunteiden säätely ongelmanratkaisu konfliktit konfliktinhallinta

Ongelmia ratkomassa 3

Tunnetaidot vuorovaikutuksessa

Tunteilla on tärkeä rooli elämässä. Ne auttavat ymmärtämään, mikä on tärkeää ja miltä pitäisi suojautua. Erilaisten tunteiden tunnistaminen on taito, joka auttaa toimimaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Useimmiten tunteista puhuttaessa keskitytään kuuteen perustunteeseen, joita ovat ilo, suru, viha, yllättyneisyys, pelko ja inho. Tuoreissa tutkimuksissa on kuitenkin tunnistettu jopa 27 toisistaan erottuvaa tunnetta, jotka täydentävät tätä listaa. Näitä ovat esimerkiksi ihailu, rauhallisuus, innostus, kateus ja myötätunto.

Erilaiset tunteet ovat osa vuorovaikutusta ja kasvua ihmisenä. Jos ystävä on myöhässä tapaamisesta ja myöhästytte siksi elokuvanäytöksen alusta, on luonnollista tuntea esimerkiksi pettymystä. Toisaalta pettymyksen tunne saattaa mennä nopeasti ohi, jos myöhästynyt pyytää anteeksi. Hauskan elokuvaillan jälkeen päällimmäisenä tunteena saattaa olla jo ilo.

Myös kielteiset tunteet kuuluvat vuorovaikutukseen, eikä niitä pidä sulkea pois.

Ihmisen kyky säädellä toimintaansa ja tunteitaan muodostaa pohjan toimivalle vuorovaikutukselle. Näitä taitoja kutsutaan tunnetaidoiksi. Omien tunteiden tunnistaminen, ilmaiseminen ja sääteleminen sekä toisten tunteiden havaitseminen ovat esimerkkejä tunnetaidoista. Tunnetaidot vaikuttavat siihen, millaisena ihminen näkee itsensä ja muut.

Tunnetaidot ovat tiiviisti yhteydessä vuorovaikutustaitoihin. Voidaan ajatella, että kyky havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteitaan rakentaa pohjan vuorovaikutukselle. Usein tunteet tuntuvat fyysisesti kehossa. Jännitys voi nostaa punan poskille, suuttumus voi puristaa kädet nyrkkiin ja ilo voi tuoda kokonaisvaltaisen hyvänolontunteen kehoon. Tunne ei tarkoita, että sen mukaan pitäisi toimia. Vanhan sanonnan mukaan suuttuneen tulisi laskea kymmeneen ennen toimintaa. Hetken rauhoittuminen voikin auttaa ottamaan etäisyyttä tunteeseen ja vapauttaa ajatuksia rakentavaan toimintaan.

Tunteiden säätely vuorovaikutustaitona

Joskus toisen ihmisen sanat tai käytös voivat herättää voimakkaan tunnekuohun. Tunnekuohu voi olla myönteinen, vaikeasti hallittava tai monipuolisuudessaan hankala tulkittava. Omia tunteita voi tarkastella reflektoimalla tai esimerkiksi pitämällä tunnepäiväkirjaa. Olennaista on tunnistaa, millaisissa vuorovaikutustilanteissa tunnekuohuja syntyy sekä miksi ja miten itse toimii niiden aikana.

Myös kielteiset tunteet kuuluvat vuorovaikutukseen, eikä niitä pidä sulkea pois. Joskus tunnekuohussa voi tehdä sellaista, mitä ei muuten tekisi. Tiukka pelitilanne voi saada huutamaan solvauksia toisen joukkueen pelaajille. Sosiaalisessa mediassa voidaan kirjoittaa ruma kommentti kuvan alle anonyymisti. Oma suuttumus ei kuitenkaan oikeuta toisen loukkaamista, ja suuttuneena saattaa sanoa asioita, joita katuu myöhemmin. Tunteista keskusteleminen vanhemman, luotetun ystävän tai opettajan kanssa voi auttaa ymmärtämään omia tunteita. Joskus esimerkiksi vihan tai suuttumuksen taustalla voi olla epävarmuuden tai pettymyksen tunteita.

Omien tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen auttaa huomioimaan paremmin muiden tunteita ja toimimaan rakentavasti myös haastavissa vuorovaikutustilanteissa. Toisille tunteiden säätely on helpompaa kuin toisille. Tunnetaidot, kuten vuorovaikutustaidotkin, ovat kuitenkin opittavissa olevia taitoja. Niitä voi kehittää läpi elämän, eikä niiden kanssa ole koskaan täysin valmis.

Rauhallisena ihminen pystyy ajattelemaan selkeästi ja käsittelemään tunteitaan ilman, että ne ottavat vallan. Tunteiden tunnistaminen ja sanottaminen ovat osa tunnetaitoja.

Näin kesytät kielteisen tunnekuohun

1. Tunnista, millaisissa tilanteissa suutut. Mikä sinua suututtaa? Miltä kehossasi tuntuu, kun olet vihainen? Miten toimit, kun suutut?

2. Anna tunteen tulla ja mennä.

Tunne ei tarkoita sitä, että sen mukaan pitäisi toimia. Tunteen taustalla olevia ajatuksia on kuitenkin tärkeää pyrkiä ymmärtämään.

3. Rauhoitu ja ota etäisyyttä tunteeseen. Tunne tuntuu kehossa, joten siihen voi myös vaikuttaa tietoisesti kehon avulla esimerkiksi hengitysharjoituksilla.

4. Tunnista ja hyväksy myös kielteiset tunteet. Tunteiden kieltäminen voi johtaa siihen, että ne lamaannuttavat, ahdistavat tai purkautuvat tahtomatta.

5. Ota vastuu tunteistasi. Voimakaskaan tunne ei ole syy satuttaa tai loukata itseä tai muita ihmisiä. Pyydä tarvittaessa apua vaikean tunteen kanssa toimimiseen.

Esiintymistaitoja kaikille

Hyvät lukiolaiset

1 Jokainen meistä on varmasti joskus kuullut lauseen ”kukaan ei ole seppä syntyessään”. Vaikka se teennäiseltä kuulostaakin, on se monessa asiassa täysin totta.

2 Montako kertaa olet aloittanut jonkin asian ja ollut siinä heti hyvä? Voin veikata, että et kovin montaa. Miksi tämä sanonta ei kuitenkaan päde puheiden pitämiseen? Siitä aion kertoa teille nyt.

3 Pidin ensimmäisen puheeni ollessani kuudennella luokalla. Kävelin lavalle puristaen samalla papereita, joista minun oli tarkoitus puheeni lukea. Yleisö kykeni tuntemaan jännitykseni, kun astuin puhujan paikalle ja aloin puhumaan hartaasti työstettyä puhettani ääni hieman täristen. Puheeni aikana en katsonut yleisöön kertaakaan. Luin suoraan paperista sen, mitä minun pitkin. Kun puheeni loppui, kiitin ääni täristen yleisöä ja pikakävelin takaisin omalle paikalleni. En edes huomannut sitä, miten ympärilläni olevat ihmiset taputtivat.

4 Puheen pitäminen ei ole rakettitiedettä. Se on kirjaimellisesti sanojen puhumista pitkänä pötkönä niin, että joku saa siitä jotain irti. Mikä tahansa aihe voi olla kiinnostava. Puheen kiinnostavuus on puhujan ja kuuntelijan välisen suhteen summa. Jos kuulija ei ole kiinnostunut aiheesta, josta puhut, et voi tehdä asialle mitään. Sen sijaan voit yrittää puhua mahdollisimman inspiroivasti niille, joita puheesi ja aiheesi kiinnostaa.

5 Kaiken takana on siis itsevarmuus. Minua jännitti ensimmäisessä puheessani mutta niin jännitti myös toisessa ja kolmannessakin. Yhä tänäkin päivänä, kymmeniä puheita pitäneenä, lavalle kavutessani minua jännittää. Jännitys on vain ehkä muuttanut muotoaan terveempään ja parempaan jännityksen muotoon. 6 Nykyään jännitys on sitä, joka kutittelee vatsan pohjassa ja motivoi tekemään kaikkensa puheen pitämisen eteen.

7 Itsevarmuus ja kiinnostava aihe – muuta ei hyvän puheen pitämiseen tarvita. On todella tärkeää, että jokainen harjoittelee vuorovaikutustaitoja ja puhumista. Puheiden pitäminen on siihen oiva mahdollisuus. 8 Kuka tahansa voi pitää hyvän puheen aiheesta, joka on itselle kiinnostava. Puhujalla ei tarvitse olla kokemusta useista puheista, vaan ainoastaan palo siitä aiheesta, josta haluaa päästä muille kertomaan.

9 Jos minulta kysyttäisiin, onko olemassa hyviä ja huonoja puhujia, vastaus olisi ei. On puhujia, joita jännittää ja heitä, joita ei jännitä. Jännitys ei ole hyvän puhujan mittari. Hyvän puhujan merkki on se, että hän onnistuu tavoitteessaan antaa kuulijalle jotain mielenkiintoista kuultavaa – ehkä jopa jotain sellaista, jota voi myöhemmin pohtia. 10 Voisi sanoa, että aina löytyy joku, jota puhe kiinnostaa. Näin ollen jokainen puhe ja jokainen puhuja on omalla tavallaan hyvä.

OPISKELIJAN TEKSTI

1 Puheen alun me­muoto tuo puhujan lähelle kuulijoita. Aloituksessa on intertekstuaalinen viittaus tuttuun sanontaan.

2 Retorinen kysymys herättää pohtimaan omia kokemuksia taitojen harjoittelusta. Sen jälkeen luodaan vastakkainasettelu, että sanonta ei pädekään puheen pitämisen taitoon.

3 Omakohtainen tarina auttaa luomaan yhteyden yleisöön ja havainnollistaa keskeisiä käsitteitä puhe, esiintymisjännitys ja yleisö.

4 Puhuja kumoaa vastaargumentteja osoittamalla, että puheen kiinnostavuus rakentuu suhteessa yleisöön.

5 Omalla kokemuksella perustellaan sitä, että vireytyminen on luonnollinen tapa reagoida itselle tärkeässä esiintymistilanteessa.

6 Esiintymisjännityksen merkityksen avaaminen viestii puhujan asiantuntemuksesta.

7 Puhuja kiteyttää puheen pääväitteen selvästi.

8 Puheen pääväite on, että jokainen voi pitää kiinnostavan puheen.

9 Vasta­argumentteja kumotaan osoittamalla niiden epäjohdonmukaisuus.

10 Lopetus tiivistää puheen pääväitteen ja vahvistaa rohkeutta tuoda oma ääni esiin.

Vaikuttava puhe Nelly Honkimaa: Esiintymistaitoja kaikille

Nelly Honkimaa

Yleisö on osa vuorovaikutusta

Vuorovaikutuksella on aina vähintään kaksi osapuolta. Yksi osallistuja ei voi tehdä poliittisesta väittelystä onnistunutta, eikä opiskelija voi yksin taata hyvää ilmapiiriä ryhmäkeskustelussa. Siksi vuorovaikutuksen onnistuminen on kaikkien osallistujien yhteistyötä. Esimerkiksi opetustilanteessa muilta saatu kannustava vertaispalaute voi tuoda esiityjälle varmuutta ja onnistumisen tunteita.

Myös esiintymistilanne on vuorovaikutustilanne. Jos seuraajat kommentoivat sosiaalisen median vaikuttajan livelähetystä, voi vaikuttaja muuttaa lähetyksen sisältöä ja tarttua seuraajien ehdottamaan aiheeseen. Siksi myös vaikuttavaa esiintymistä on tärkeää tarkastella esiintyjän ja yleisön vuorovaikutuksen näkökulmasta eikä vain yksilön suorituksena. Digitalisoitunut maailma on osin hämärtänyt esiintymisen rajaa. Onko esimerkiksi sosiaalisen median tilille kuvattu video esiintymistä? Vaikuttaako rajanvetoon se, onko tili avoin vai suljettu pienelle piirille? Samaa voi pohtia myös ryhmäviestinnän ja esiintymisen näkökulmasta. Onko puheenvuoron pitäminen ryhmäkeskustelussa esiintymistä? Vaikuttaako rajanvetoon se, jos keskustelu kuvataan myöhempää opetuskäyttöä varten?

Yleisöllä on oma tärkeä roolinsa ja vastuunsa siinä, millaiseksi esiintymistilanteen vuorovaikutus rakentuu. Viestinnän määrän kasvaessa viestinnän vastaanottajalla on yhä haastavampi tehtävä löytää olennainen viestipaljouden joukosta sekä tunnistaa aitous ja totuudenmukaisuus informaatiovaikuttamisen massasta. Tulevaisuuden yleisötaidot edellyttävät yhä enemmän kriittistä ajattelua ja sen ilmaisemista rakentavana palautteena.

Innostunut yleisö tuo esiintyjälle energiaa. Omia yleisötaitoja voi vahvistaa harjoittelemalla kuuntelemisen ja havainnoinnin, osallistumisen sekä rakentavan palautteen taitoja. Sekä esiintyjä että yleisö hyötyvät dialogisen vuorovaikutuksen osaamisesta, jossa kuuntelun tavoitteena on aidosti ymmärtää toisia. Myös yleisöllä on vastuu esiintymisen onnistumisesta.

Esiintymistilanne rakentuu vuorovaikutuksessa esiintyjän ja yleisön välillä. Yleisö kuuntele kirjailija Jorge Luis Borgesin teosten luentaa Miamin kansainvälisillä kirjamessuilla.

Innostunut yleisö tuo esiintyjälle energiaa.

Kun sosiaalisen median käyttö hallitsee sinua

SOSIAALINEN MEDIA on koukuttava ympäristö vuorovaikutuksen ja sosiaalisten suhteiden näkökulmasta. Puhelimeen kilahtavat ilmoitukset ja tykkäykset tuottavat nopeita mielihyvän kokemuksia, joihin voi jäädä koukkuun. Sosiaalinen media tarjoaa jatkuvasti uutta ja mielenkiintoista sisältöä: viihdettä, uutisia, harrastuksiin liittyvää sisältöä ja kavereiden kuulumisia. Käytön helppous ja saatavuus lisäävät sosiaalisen median koukuttavuutta. Someriippuvuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen ei pysty enää irrottautumaan sosiaalisesta mediasta. Vakavimmillaan someriippuvuus on haitallista ihmiselle itselleen ja hänen ympäristölleen. Siihen liittyy myös niin sanottu FOMO­ilmiö, joka viittaa poisjäämisen pelkoon (fear of missing out). Perheen lomamatka Lapissa voi muuttua painajaiseksi, kun nettiyhteyden puute uhkaa katkaista kuukausien streakin eli päivittäisen viestiketjun kaverin kanssa.

Vaikka sosiaalinen media voi vahvistaa ystävyyssuhteita ja yhteenkuuluvuutta, voi se aiheuttaa myös torjunnan tunteita ja yksinäisyyden kokemuksia. Sosiaalisen median on todettu olevan yhteydessä mielentervey­

den ongelmiin sekä muistin, keskittymyskyvyn ja unenlaadun heikkenemiseen. Somessa saa usein pintapuolisen kuvan muiden arjesta, mikä voi saada oman elämän näyttämään muita huonommalta. Koska sosiaalisessa mediassa jaetaan yleensä vain myönteisiä asioita omasta elämästä, voi muiden arki näyttää täydelliseltä, vaikka todellisuus olisi toinen.

Sosiaalisen median käyttöä ja vuorovaikutusta on hyvä tarkkailla. Jos oma tai läheisen vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa heikentää muun elämän laatua tai on itselle tai ympäristölle haitallista, kannattaa tilanteeseen puuttua ajoissa.

Omaa sosiaalisen median vuorovaikutusta ja sen koukuttavuutta kannattaa reflektoida. Miten käytän somea? Millainen on viestintäverkostoni sosiaalisessa mediassa? Millaisesta vuorovaikutuksesta sosiaalisessa mediassa minulle tulee hyvä tai huono olo? Reflektiota voi tukea esimerkiksi pitämällä samaan aikaan jonkin aikaa taukoa somekanavista. Somepaasto voi auttaa huomaamaan, millaista oma sosiaalisen median vuorovaikutus on ja mitkä vuorovaikutustavat ovat toimivia ja mitkä omaa arkea kuormittavia.

Onnistu etätapaamisissa

Erilaiset etäosallistumisen muodot ovat tulleet jäädäkseen. Etätapaaminen mahdollistaa paikasta riippumattoman kohtaamisen, joka on myös osa tulevaisuuden työelämätaitoja. Vaikka etätapaamisessa ei kohdata fyysisesti, on siinä tärkeää olla henkisesti ja sosiaalisesti läsnä samaan tapaan kuin kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Läsnäolon osoittaminen ja vahvistaminen etätapaamisissa on vuorovaikutustaito, jota voi oppia ja harjoitella. Vuorovaikutuksella on merkittävä rooli siinä, kuinka onnistuneena esimerkiksi oppituntia tai tapaamista pidetään. Yksi keskeinen tekijä on luottamuksen rakentuminen. Luottamuksen pääraaka­aine on aito, avoin ja turvallinen vuorovaikutus, jossa jokainen voi olla oma itsensä. Etätapaamisessa luottamuksen rakentumista voi vahvistaa kuuntelemalla ja kunnioittamalla muita sekä osoittamalla läsnäoloa esimerkiksi kommenttien, kysymysten ja puheenvuorojen avulla. Myös videokuvan pitäminen päällä viestii muille, että on läsnä ja kiinnostunut yhteisestä asiasta. Samaan tapaan kuin kasvokkaisissa tapaamisissa, tulee myös etätapaamisissa muistaa pyytää lupa, jos esimerkiksi tallentaa keskustelua tai ottaa kuvia keskustelijoista.

Etätapaamisen vetovastuu voi olla esimerkiksi valitulla puheenjohtajalla, jaetusti projektiryhmällä tai erikseen nimetyllä tilaisuuden ohjaajalla eli fasilitoijalla. Fasilitoinnin eli ohjaamisen tavoitteena on ohjata ryhmän keskustelua niin, että kaikki osallistujat pääsevät ääneen ja tapaaminen pysyy tavoitteessa ja aikataulussa. Fasilitoija ei kuitenkaan toimi ryhmän johtajana tai tee päätöksiä muiden puolesta. Hän on keskustelun mahdollistaja, joka kuuntelee, kysyy, ohjaa ja auttaa koko ryhmää onnistumaan.

OHJE

Näin ohjaat etätapaamista

1. Suunnittele kulku ja toteutus

Varaa etätapaamiseen aikaa orientaatiolle, keskusteluille ja yhteenvedolle. Esimerkiksi tunnin tapaamisen voi jakaa seuraavasti:

1. aloituskierros ja orientaatio 10 min

2. alustus aiheeseen 10 min

3. pienryhmäkeskustelut 10–15 min

4. pienryhmäkeskustelujen johtopäätökset 10–15 min

5. yhteenveto ja eteneminen 10 min

Varmista, että saavut etätapaamiseen vähintään 5–10 minuuttia ennen aloitusta.

Tee tarvittavat valmistelut:

– Testaa oma yhteytesi.

– Lataa esitysmateriaali.

– Tee pienryhmäjako.

Läsnäolo on tärkeää myös etätapaamisissa.

Kirjoita kutsuun selkeästi ainakin seuraavat asiat:

tapaamisen linkki

– aikataulu, sisältö ja tavoitteet

– muut osallistujat

– valmistautuminen

– toiveet osallistumisesta (esim. kameran ja mikin käyttö).

Avaa tapaaminen selkeästi ja kertaa tapaamisen tavoitteet ja aikataulu.

Johdata osallistujat aiheeseen esimerkiksi tiiviin aloituskierroksen avulla.

Kerro alustuksessa tapaamisen aiheen kannalta keskeiset asiat.

5. Ohjaa keskustelua ja suunnittele lopetus

Ohjaa osallistujia keskustelemaan aiheesta yhdessä tai pienryhmissä.

Auta muita kokoamaan keskustelun pääkohdat yhteen.

Tee tapaamisesta yhteenveto ja kerro jatkotoimenpiteet. Kiitä osallistujia.

Lähetä yhteenveto tapaamisesta sähköpostitse.

2. Lähetä kutsu ennakkoon

4. Aloita selkeästi

3. Ole ajoissa

Näyttelijän näkemykset esiintymisestä

a. Katsokaa Eero Ahon haastattelu näyttelijän esiintymistaidoista.

b. Keskustelkaa ryhmässä kysymysten pohjalta. Millainen on Eero Ahon mielestä mielenkiintoinen ja moniulotteinen roolihenkilö?

Miten näyttelijä voi hänen mukaansa luoda roolihahmosta moniulotteisen?

Miten Aho valmistautuu näyttelemään erilaisia rooleja?

Mistä hän poimii aineksia roolihenkilöihin?

Millaisia analyysin taitoja näyttelijä tarvitsee roolin rakentamiseen?

Mitä Aho sanoo näyttelijän ja yleisön välisestä vuorovaikutuksesta?

c. Kootkaa pienryhmissä listat näkemistänne vaikuttavista roolihahmoista. Analysoikaa hahmojen piirteitä: mikä tekee niistä vaikuttavia? Perustelkaa.

d. Esitelkää roolihahmoja muille ja kertokaa, miksi ne ovat mielestänne vaikuttavia.

Video Näyttelijä Eero Ahon haastattelu

VUOROVAIKUTUKSEN ANALYSOIMINEN

TAVOITTEET

oppia analysoimaan vuorovaikutusta ja tulkitsemaan erilaisia vuorovaikutustilanteita

kerrata argumentoinnin tapoja ja retorisia keinoja

harjaantua analysoimaan puheita ja keskustelutilanteita

harjoitella havaitsemaan vuorovaikutuksen piirteitä erilaisissa tilanteissa ja aineistoissa

OPINTOJAKSON AIKANA

harjoitellaan vuorovaikutustilanteiden analyysiin tarvittavia käsitteitä analysoidaan erilaisia vuorovaikutustilanteita

kirjoitetaan lukutaidon vastauksia, joiden aineistona on puheita, keskusteluja ja muita vuorovaikutustilanteita

OMAT TAVOITTEET

Lue tavoitteet. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tuttuja ja mitkä vaativat harjoittelua.

Kirjoita itsellesi konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi: Kiinnitän erityistä huomiota vuorovaikutukseen erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Kirjoitan ainakin yhden lukutaidon vastauksen, jossa analysoin vuorovaikutusta.

Lucian Freud: The Painter’s Room. 1944.

6 KÄSITTEET

vuorovaikutuksen analysointi havainto päätelmä konteksti vaikuttavuus eettisyys luotettavuus

Vuorovaikutuksen analysointitaidot

Vuorovaikutuksen analysoinnin merkitys

Vuorovaikutuksen analysointitaito on ollut monella tavalla ratkaisevassa roolissa ihmiskunnan historiassa. Toisten toimintaa ja viestintää havainnoimalla on voinut päätellä, miten esimerkiksi uusissa tilanteissa tulisi toimia tai miten muihin tulisi suhtautua. Jos muut ovat jättäneet tietyt marjat poimimatta, on se voinut olla merkki marjojen myrkyllisyydestä. Jos taas muut ihmiset ovat suhtautuneet varauksella tiettyyn henkilöön, on se voinut olla merkki henkilön epäluotettavuudesta. Myös tänä päivänä taito analysoida vuorovaikutusta tarjoaa valmiuksia ymmärtää muita, tulkita vuorovaikutusta ja toimia muuttuvassa maailmassa. Vuorovaikutuksen analysointi on tulevaisuustaito, jota tarvitaan niin ihmissuhteiden rakentamisessa kuin jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Lukutaidon kokeessa voi tulla eteen tehtävänanto, joka ohjaa analysoimaan aineiston vuorovaikutusta. Vuorovaikutustilanteita on sekä kirjoitetuissa, tekstiä ja kuvaa yhdistävissä että audiovisuaalisissa aineistoissa. Kokeessa voidaan esimerkiksi pyytää analysoimaan television keskusteluohjelman henkilöiden osallistumistapoja tai henkilöiden välistä vuorovaikutussuhdetta.

Vuorovaikutuksen analysoinnin tavoitteena on selittää ja ymmärtää ihmisten vuorovaikutusta tietyssä tilanteessa. Vuorovaikutusta on mahdollista havainnoida aidon tilanteen, tallenteen tai esimerkiksi tekstin perusteella. Analysointi on kuin etsivän työtä, jossa pyritään johtolankojen avulla löytämään ratkaisu avoimeen kysymykseen. Havaintojen perusteella tehdyt päätelmät pitää aina perustella, jotta ne ovat uskottavia. Eleistä ja ilmeistä voi päätellä jotain, mutta toisen tunteita tai ajatuksia voi tulkita vain sen perusteella, mitä hän sanoo.

Vuoden 2022 Oscar-gaalassa näyttelijä Will Smith käveli yleisön joukosta lavalle ja löi kaikkien yllätykseksi juontaja Chris Rockia. Lyöntiä edelsi Rockin esittämä raju vitsi, joka liittyi Smithin vaimon sairauteen. Yleisö ei tiennyt, miten reagoida: osa nauroi, osa hämmästyi ja osa säikähti. Oliko kyse näytellystä vai aidosta tilanteesta? Nopea tulkinta tilanteesta voi olla pinnallinen, ja analyysissa on pitäydyttävä havaintoihin pohjautuvissa päätelmissä. Analysoivassa tekstissä ei siis esitetä omia mielipiteitä.

Vuorovaikutuksen analysoinnissa lähtökohta on aina havainto. Mitä tilanteessa tapahtuu, tai miten kirjoitetussa tekstissä kuvataan henkilöiden välistä vuorovaikutusta? Kun havaintoja vuorovaikutuksesta on riittävästi, tehdään niistä päätelmiä ja tulkinta. Tulkinta vaatii merkitysten pohdintaa ja tekstin sijoittamista konteksteihin, jolloin tulkinnassa näkyy kulttuurinen lukutaito.

Voimmeko pian keskustella valaiden kanssa? Biologi Tom Mustillin kirja Kuinka puhua valasta (2022) kertoo eläinten kommunikaation tutkimuksen uusista tekniikoista. Kirjassa pohditaan, voisiko valaiden kieltä kääntää tulevaisuudessa Google Translaten avulla. Kuvassa sukeltaja kuvaa ja havainnoi ryhävalasta Meksikossa.

Vuorovaikutuksen analysointikohteita konteksti

vuorovaikutustilanne ja sen tavoite eteneminen ja kokonaisrakenne

osallistujat ja roolit ilmapiiri ja tunnelma dynamiikka ja ryhmäilmiöt

osallistumisen tavoitteellisuus

kuunteleminen

kohdentaminen ja kontakti

puheenvuoron sisältö ilmaisu ja puheenvuoron rakenne

LUKUTAIDON VASTAUS

TEHTÄVÄ | Tutustu kahden kansanedustajan puheenvuoroihin, jotka on pidetty kansalaisaloitetta käsittelevässä eduskunnan lähetekeskustelussa. Vertaile keinoja, joilla puhujat vetoavat kuulijoihinsa. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä. (30 p.)

Lukutaidon koe, kevät 2021

EDUSKUNNAN lähtekeskustelussa (14.11.2019) kansalaisaloitteesta, jonka tavoitteena on siirtyä avohakkuista jatkuvaan metsänkasvatukseen valtion omistamissa metsissä, vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä ja sosiaalidemokraattien kansanedustaja Piritta Rantanen käyttävät erilaisia keinoja vedotakseen kuulijoihin. Kivelä, kuten hänen puolueensa, on kansalaisaloitteen puolella ja perustelee sen kannattamista vetoamalla tunteisiin, erityisesti yhteisten arvojen pohjalta. Rantanen taas kokee Suomen metsälain toimivaksi ja pyrkii vakuuttamaan kuulijat erityisesti faktapohjaisilla argumenteilla.

Keskustelu on käyty eduskunnassa ja tämän takia edustajien argumentointi sekä retoriikka on hyvin muodollista, eikä kumpikaan käytä tilanteessa kohosteista kieltä. Kummankin edustama puolue on hallituksessa, eivätkä puolueet ole äärettömän kaukana toisistaan poliittisesti. Keskustelussa käy selväksi, että he ovat lähtökohtaisesti samaa mieltä metsien tärkeydestä, mutta mielipiteet eroavat oikeasta metsänhoidosta ja sen prioriteeteistä. On myös huvittavaa, että molemmat käyttävät hallituksen toimia argumentteina vastakkaisille teesilleen. Vastakkainasettelu syntyy paljolti siitä, että Kivelä pitää metsää itseisarvona, kun taas Rantanen painottaa myös metsän välinearvoa taloudelle. Rantasen edustama SDP on perinteisesti ollut duunareiden puolue ja tämän takia metsäteollisuuden puolustaminen on hänelle poliittisesti tärkeää. Vasemmistoliitto on etenkin nykyään nuori ja kaupunkilainen puolue, jolle ilmastoasiat ovat hyvin tärkeitä, joten metsien ja luonnon monimuotoisuuden puolustaminen myös talouden kustannuksella on loogista. Molemmat edustajista vetoavat tunteisiin. Kivelä aloittaa heti vetoamalla yhteisiin arvoihin, kuinka tärkeitä metsät ovat suomalaisille ja metsissä asuville lajeille. Kivelä rakentaa vastakkainasettelun tyhjän ja kolkon avohakkuumetsän sekä luonnollisesti kasvatetun jatkuvan kasvatuksen metsän välillä, sekä maalaa avohakkuut ”puupeltoina teollisuuden raaka-aineeksi”. Tämänlaisen retoriikan uskoisi purevan vasemmistoliiton suuriyritysvastaisiin kannattajiin. Kaikkein vahvin kohta Kivelän puheenvuorossa on, kun hän vetoaa omaan kokemukseensa avohakkuiden karuudesta. Hän kertoo, kuinka hänen lapsuutensa mökkimaiseman tuttu metsä oli vedetty paljaaksi. Mökit ovat

monelle suomalaiselle hyvin rakas ja läheinen asia, joten jos Kivelän tarinan myötä kuulijalle syntyy näky oman mökin maisemasta avohakkuuna, on se erittäin voimakas keino synnyttää kannatusta kansalaisaloitteelle.

Myös Rantanen vetoaa tunteisiin ja käsittelee aihetta arvopohjalta. Hän ottaa heti alussa puheeksi metsäkadon uhat ja luonnon monimuotoisuuden tärkeyden, mutta huomauttaa, että asia ei ole varsinaisesti ratkaistavissa Suomessa: ”Metsäkatoa lisääviä seikkoja ovat myös tiedonpuute, heikko hallinto, laiton toiminta ja maatalouteen käytettävien alueiden laajeneminen ja metsäpalot maailmalla.” Väitteen taustalla on selvästi usko siihen, että Suomessa edellämainitut seikat, eivät ole ongelmia, ja siksi Kivelän puolustama kansalaisaloite on turha. Tunteeseen vetoavaksi argumentiksi voitaisiin lukea väite avohakkuiden lopettamisen aiheuttamasta alueellisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Vetoamalla Pohjois- ja Itä-Suomen metsäteollisuuden kokemaan vääryyteen, hän nimenomaan puolustaa mahdollisen äänestäjäkuntansa etua.

Faktapohjainen argumentaatio on Rantasen vahvuus. Puheenvuoron loppupuolella hän huomauttaa päätehakkuiden muodostavan vain yhden prosentin koko maan pintaalasta ja näin asettaa kansalaisaloitteen kohteen hyvin marginaaliseksi ongelmaksi. Numeroihin perustuvin argumentein hän vakuuttaa, että Suomessa metsänhoito ja metsätalous on hyvällä tolalla. Hän myös vetoaa omaan kokemukseen siitä, kuinka metsäteollisuus sekä metsähallitus ottavat ilmastonmuutoksen, hiilinielut ja luonnon monimuotoisuuden hyvin vakavasti, koska hän on näiden tahojen kanssa tehnyt yhdessä työtä. Ongelma Rantasen tietoon vetoavassa argumentoinissa on, ettei hän esitä lähteitä väitteilleen, joten niiden varteenotettavuutta on vaikea arvioida. Kivelä taas viittaa Luonnonvarakeskuksen tutkimukseen puheenvuoronsa lopussa, mikä taas vahvistaa kuvaa sitä, että vedotessaan tietoon, se on myös perusteltua.

Kansanedustajat tukevat argumentointiaan perinteisillä retorisilla keinoilla. Luetusta tekstistä tosin on vaikea hahmottaa puhujan eetosta sekä äänenpainoja ja nonverbaalisia keinoja. Kumpikin lähentää itseään kuulijoihin käyttämällä monikon ensimmäistä muotoa paljon, mikä on tavallista politiikassa. Kivelän ehkä silmiinpistävin keino on tunnelatautuneet sanavalinnat. Hän kuvailee metsää

esimerkiksi ”elinehtona”, ”henkireikänä”, ”ylpeyden aiheena” sekä ”kansallisaarteena”. Rantanen pyrkii esiintymään järjen äänenä ja tekee eron Suomen ja muiden maiden metsäpolitiikan välille: ”Tehdään täällä Suomessa sellaista politiikkaa, joka on ennakoitavaa ja pitkäjänteistä.” Samoin esimerkiksi käyttämällä toistoa huomauttaessaan, että avohakkuut ovat vain prosentti maan metsäalasta, hän painottaa

kansalaisaloitteen pientä vaikutusta. Aivan lopussa hän leimaa kansalaisaloitteen mahdollisesti vahingoittavaksi rajoitteeksi ja kertoo, kuinka hallitus tekee jo nyt hyvää monimuotoisuuden puolesta positiivisen kautta, esimerkiksi asettamalla tavoitteita.

5 282 merkkiä

YLIOPPILASTEHTÄVÄN AVAUS

Kansanedustajien puheenvuorojen analysointi

TEHTÄVÄ | Tutustu kahden kansanedustajan puheenvuoroihin, jotka on pidetty kansalaisaloitetta käsittelevässä eduskunnan lähetekeskustelussa. Vertaile keinoja, joilla puhujat vetoavat kuulijoihinsa. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä. (30 p.)

Lukutaidon koe, kevät 2021

HAVAINNOT | Tehtävässä pyydetään vertailemaan kansanedustajien puheenvuoroja avohakkuiden kieltoa käsittelevässä kansalaisaloitteesta. Vastauksessa on tehtävä havaintoja keinoista, joilla lähetekeskustelun puhujat vetoavat kohderyhmiinsä. Keinoja ovat perustelut ja muut vetoamiskeinot, joilla puhujat vetoavat järkeen ja tunteisiin. Keinoja ovat esimerkiksi me-puhe, argumentaation tukeminen vetoamalla yleiseen mielipiteeseen, tutkimustuloksiin, auktoriteettiin, syy-seuraussuhteisiin ja faktoihin. Analyysin lähtökohtana on kohderyhmien mukaisesti, että Kivelä painottaa luontoarvoja ja Rantanen taloudellisia arvoja. Myös puheenvuorojen rakenteesta on hyvä tehdä havaintoja.

PÄÄTELMÄT | Havaintojen pohjalta voi tehdä päätelmän, että puhujien näkökulmat eroavat. Kivelä käsittelee aihetta yksittäisen ihmisen näkökulmasta ja Rantanen yhteiskunnan ja kansainvälisen toiminnan kautta. Päätelmissä on hyvä nostaa esiin myös se, miten puheenvuorot liittyvät tärkeisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnonsuojeluun.

KRIITTINEN LUKUTAITO | Kriittistä lukutaitoa osoittaa keinojen tarkasteleminen suhteessa kohderyhmien oletettuihin arvoihin. Kivelän kohderyhmille Suomen luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu on tärkeää. Rantasen kohderyhmille taloudelliset arvot, metsäteollisuus ja Suomen kilpailukyky ovat tärkeitä. Kivelä vetoaa enemmän tunteisiin ja vasemmistoliittolaiselle puoluetaustalleen sopivasti korostaa valtion metsien merkitystä kaikkien hyvinvoinnille. Molemmat ottavat huomioon myös laajemman kohderyhmän ja tekevät myönnytyksiä. Kriittistä lukutaitoa osoittaa myös se, että analysoi puheenvuoroja sopivin käsittein.

KULTTUURINEN LUKUTAITO | Kulttuurinen lukutaito tulee ilmi siinä, että sijoittaa puheenvuorot konteksteihinsa. Ne ovat eduskunnassa käytävää keskustelua, jonka kohderyhmät voivat olla oman puolueen kannattajia, mutta myös muita kansanedustajia, kansalaisaloitteen tekijöitä ja median edustajia. Puolueilla on omia tavoitteitaan, jotka kuuluvat puheenvuoroissa. On myös hyvä huomata lähetekeskustelun olevan osa lainsäädäntöprosessia. Osa kansalaisaloitteista etenee lainsäädäntöprosessissa ja osa ei.

1. Kertaa ydinasiat.

a. Lukekaa pienryhmissä opetusteksti Vuorovaikutuksen analysointitaidot s. 64–69. Tehkää muistiinpanoja.

b. Keskustelkaa muistiinpanojenne pohjalta.

Miten vuorovaikutusta voi analysoida esimerkiksi lukutaidon tehtävässä?

Miten annatte palautetta puheviestintätilanteesta, kuten ryhmätyöstä tai puheesta?

c. Kertokaa keskustelunne pääkohdat ryhmälle.

2. Tutkikaa lukutaidon vastausta.

a. Lukekaa pienryhmissä lukutaidon vastaus ja ylioppilastehtävän avaus s. 70–71.

b. Tehkää muistiinpanot kysymysten pohjalta.

Miten kirjoittaja nimeää aineistot?

Miten hän sijoittaa puheenvuorot kontekstiin?

Miten hän huomioi tekstilajin ja tilanteen?

Miten kirjoittaja vertailee kahta puheenvuoroa? Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä hän löytää?

Mitä päätelmiä kirjoittaja tekee puheenvuorojen keinoista vedota yleisöön?

c. Poimikaa kirjoittajan tekemät havainnot argumenteista, retorisista keinoista ja tyylistä.

d. Arvioikaa vastaus lukutaidon kokeen arviointikriteereiden perusteella (aineisto 1). Pisteyttäkää vastaus asteikolla 0–30 pistettä.

e. Antakaa kirjoittajalle palautetta.

Tekstilaji ja tilanne

puolueiden vaalipaneeli opiskelijakunnan suunnittelukokous neuvottelu kesäsuunnitelmista ystävien kesken työpalaveri harrastuskerhon järjestyssäännöistä tv­keskustelu tasa­arvon toteutumisesta Suomessa musiikkiaiheisen Youtube­videon suunnittelukokous asiantuntijahaastattelu

Keskustelun analysointi

1. Konteksti Miten tilannekonteksti näkyy keskustelussa? Millaista vuorovaikutusta keskustelijoiden välillä on? Miten erilaiset roolit vaikuttavat vuorovaikutukseen? Millainen sävy keskustelussa on? Millä keinoilla tunnelmaa luodaan?

2. Sisältö

Tuleeko keskustelun tavoite selkeästi esiin? Mitkä ovat keskustelijoiden pääväitteet? Muodostuuko keskustelussa yhteinen ydinajatus?

Mitä väitteitä ja mielipiteitä keskustelijat esittävät? Tehdäänkö myönnytyksiä?

Miten keskustelijat argumentoivat eli perustelevat väitteitään?

3. Analysoikaa keskusteluja.

a. Jakaantukaa 4 hengen pienryhmiin.

b. Improvisoikaa noin 3 minuutin mittainen keskustelu. Valitkaa laatikosta keskustelulle tekstilaji ja tilanne.

c. Valitkaa ryhmänne pariksi toinen pienryhmä. Toinen ryhmä keskustelee ja toinen analysoi keskustelua laatikon kysymysten avulla. Jakakaa jokaiselle analysoitavaksi yksi laatikon kohdista 1–4.

d. Esittäkää keskustelut toisillenne.

e. Käykää ryhmien kesken palautekeskustelut. Poimikaa analyysinne pohjalta toisen ryhmän keskustelusta yksi asia, joka onnistui erityisen hyvin.

3. Rakenne

Millaisia rooleja osallistujilla on?

Miten keskustelu jäsentyy? Kuka vie keskustelua kohti sen tavoitetta? Onko keskustelu hallittu vai kaoottinen?

Miten verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä vie keskustelua eteenpäin?

4. Ilmaisukeinot

Miten keskustelupuheenvuorojen sisältö on jäsennetty? Pysyvätkö puheenvuorot tavoitteessa vai rönsyileekö puhe?

Miten konflikteja ratkotaan?

Millaisia tyylikeinoja keskustelijat käyttävät?

Verkkosivu Lukutaidon kokeen arviointikriteerit. YTL.

4. Analysoikaa haastattelua.

a. Katsokaa pienryhmissä haastattelu Rauhanvälittäjä (aineisto 2).

b. Tehkää muistiinpanoja vuorovaikutustilanteesta laatikon kysymysten avulla.

c. Keskustelkaa havainnoistanne ja päätelmistänne. Millaisen kuvan ulkoministeriöstä ja Suomen kansainvälisestä roolista haastattelu antaa?

6.

sävyä.

a. Katso katkelma Rare Median videosta Trans Power! (aineisto 4, 14.50–17.45).

b. Tee pika­analyysi keskustelusta.

Mikä on keskustelun konteksti, tekstilaji ja tavoite? Miten ne vaikuttavat keskusteluun?

Mitä keskustelijat sanovat muunsukupuolisuudesta? Miten he osoittavat samanmielisyyttä? Miten he perustelevat mielipiteitään?

Millainen sävy keskustelussa on?

c. Keskustelkaa havainnoistanne ryhmässä.

1. Mihin yhteiskunnalliseen kontekstiin haastattelu liittyy? Miten julkaisukanava vaikuttaa haastatteluun?

2. Miten keskustelu etenee? Mikä sen tavoite ja kohderyhmä on? Millaisia rooleja keskustelijoilla on?

3. Millaista on keskustelijoiden nonverbaalinen viestintä?

4. Mitä keskustelijat väittävät? Miten he perustelevat väitteensä? Millaisia retorisia keinoja he käyttävät? Millainen on haastattelun tyyli ja sävy?

5. Tee analyysiesitelmä.

a. Katso opiskelijan analyysiesitelmä tehtävän 4 haastatteluaineistosta (aineisto 3).

b. Valitse analysoitavaksi tehtävä, josta teet analyysiesitelmän:

tehtävä 6 tai 7 (s. 73)

tehtävä 6, 7 tai 8 (s. 82)

tehtävä 5 tai 7 (s. 90–91).

c. Tee analyysiesitelmä.

Analysoi aineisto tehtävänannon mukaan. Ryhmittele päätelmät ja havainnot. Laadi niiden pohjalta analyysiesitelmän runko ja diasarja. Videoi analyysiesitelmäsi.

d. Katsokaa analyysiesitelmiä ryhmässä ja keskustelkaa analyysin tekemisestä.

Analyysiesitelmä Nelly Honki­

maa: Analyysi ulkoministerin haastattelusta. 2023.

7.

Keskustelu Rare Media: Trans Power! Eeli Kytömäki & Valo Vesikauris. Youtube 2022.

a. Katso tutkija Taina Meriluodon puhe (aineisto 5).

b. Tee muistiinpanot kysymysten avulla. Miten konteksti vaikuttaa puheen vakuuttavuuteen?

Mitä puhuja väittää? Miten hän perustelee väitteensä?

Millaisia retorisia ja nonverbaalisia keinoja puhuja käyttää?

c. Kirjoita lukutaidon vastaus.

1 Analysoi puheen argumentointia. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 500 merkkiä. (18 p.)

2 Analysoi ja tulkitse puheen tavoitteita ja kohderyhmää. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 000 merkkiä. (12 p.)

Tarkastele keskustelun

Haastattelu Ulkoministeriö: Rauhanvälittäjä. 2019. 2

Kirjoita lukutaidon vastaus argumentaatiosta.

Puhe Taina Meriluoto: Miten somekuvat politisoivat? Helsingin yliopiston Tiedekulma 2023.

Vuorovaikutustaidot työnhaussa

a. Keskustelkaa pienryhmässä kokemuksistanne työnhausta.

Millainen on hyvä työhakemus?

Mikä työhakemuksen kirjoittamisessa on vaikeaa? Mikä siinä on helppoa?

Mitä kokemuksia teillä on työhaastatteluista? Ovatko haastattelut olleet kasvokkaisia, etänä vai nauhoitettavia videohaastatteluita?

Mitä mieltä olette erilaisista työhaastattelumuodoista? Mikä niistä sopisi teille parhaiten?

Millainen olisi unelmienne työhaastattelu?

b. Vaihtakaa ajatuksia toisten ryhmien kanssa. Listatkaa, millaisia vuorovaikutustaitoja työnhaussa tarvitaan.

VIESTINTÄ JATKOOPINNOISSA JA TYÖELÄMÄSSÄ

TAVOITTEET

monipuolistaa erityisesti jatkoopinnoissa ja työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja tutustua tulevaisuuden viestinnän eettisiin periaatteisiin oppia toimimaan jatko­opintojen vuorovaikutustilanteissa

tutustua työhaastattelutilanteisiin

OPINTOJAKSON AIKANA

tutustutaan vuorovaikutustaitoihin kokouksissa, neuvotteluissa ja työhaastatteluissa

opiskellaan vuorovaikutuksen etiikkaa

harjoitellaan erilaisia jatko­opintojen ja työelämän vuorovaikutustilanteita

tuotetaan erilaisia vuorovaikutukseen liittyviä tekstejä

OMAT TAVOITTEET

Lue tavoitteet. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tuttuja ja mitkä vaativat harjoittelua.

Kirjoita itsellesi konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi: Osallistun aktiivisesti ainakin yhteen keskusteluun. Harjoittelen asiantuntijapuheenvuoron rakentamista.

Vuorovaikutustaidot jatko-opinnoissa

Ammatti-identiteettiä rakentamassa

On helppo tunnistaa, että vuorovaikutuksella on keskeinen rooli esimerkiksi opettajan, sairaanhoitajan tai radiojuontajan työssä. Nämä ammatit rakentuvat paitsi kuuntelemisen taitojen ja selkeän viestinnän varaan myös kyvylle rakentaa luottamuksellisia vuorovaikutussuhteita. Toisaalta esimerkiksi rahoitusalan asiantuntijan ja sähköasentajan työssäkin tarvitaan yhtä lailla vuorovaikutustaitoja. Rahoitusalan asiantuntija käy monenlaisia yhteistyöneuvotteluita ja pyrkii rakentamaan vahvoja asiakassuhteita. Taitava sähköasentaja keskittyy kuuntelemaan asiakasta ja pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman.

Vuorovaikutustaidot tukevat työelämässä ihmissuhteiden rakentamista ja ylläpitämistä sekä antavat työkaluja onnistuneisiin vuorovaikutustilanteisiin erilaisten ihmisten kanssa. Lähes kaikissa ammateissa tehdään suoraan tai epäsuorasti töitä muiden ihmisten kanssa. Siksi vuorovaikutustaitojen harjoittelu on sijoitus tulevaisuuteen.

Ihmisen viestijäkuva kietoutuu yksilön ammatti-identiteettiin. Ammattiidentiteetti tarkoittaa niitä käsityksiä ja kokemuksia, joita ihmisellä on itsestään ammattilaisena. Viestijäkuvan tavoin myös ammatti-identiteetti rakentuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten sekä yhteiskunnan arvojen kanssa. Esimerkiksi se, että suomalaiset arvostavat lääkärin ammattia, voi vaikuttaa alan valintaan sekä heijastua yksilön ammatti-identiteettiin. Omaa ammattiidentiteettiä voi peilata esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: Miten viestin ammattilaisena? Mitä osaan? Mikä on minulle työssä tärkeää ja merkityksellistä?

Ammatti-identiteetin rakentuminen alkaa jo opintojen aikana ja osin jopa niitä ennen, kun ihminen pohtii ja vertailee tulevaisuuden urapolkuja omiin toiveisiinsa. Realistista ammatti-identiteettiä voi vahvistaa jo opiskelun aikana itsereflektion ja rakentavan palautteen avulla. On myös tärkeää arvostaa omia vahvuuksiaan ja suhtautua lempeästi harjoitteluun. Kaikkea ei voi osata opiskelun aikana. Työelämässäkin eteen tulee jatkuvia muutoksia, joiden edessä kokeneetkin ammattilaiset pääsevät päivittämään omaa osaamistaan. Muutoskyvykkyys on tärkeä tulevaisuustaito, jota arvostetaan myös työelämässä.

Omaa tulevaa polkua voi hahmottaa miettimällä, millaista arvelee tulevan työn olevan ja millaista osaamista siinä tarvitaan. Kokemus omasta ammatista ja työelämästä heijastuu kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin. Ihmisen hyvinvointia ei voi tarkastella erikseen opinnoissa tai töissä ja erikseen niiden ulkopuolella. Työ on parhaimmillaan tasapainoinen osa ihmisen elämää.

Työ- ja organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa toteutti vuonna 2021 yhdessä Duunitorin kanssa #Koeaika-kampanjan, jossa hän työskenteli vuoden aikana yhdessätoista eri ammattissa. Vuoden aikana Sahimaa tutustui muun muassa it-asiantuntijan, varhaiskasvatuksen opettajan ja kattomyyjän työtehtäviin.

Muutoskyvykkyys on tärkeä tulevaisuustaito, jota arvostetaan myös työelämässä.

KÄSITTEET

työhaastattelu

videohaastattelu

video-cv

työyhteisöviestintä

työntekijäkokemus

neuvottelutaidot

kokous

Vuorovaikutustaidot työelämässä

Työhaastattelu vuorovaikutustilanteena

Työhaastattelu tarjoaa mahdollisuuden vakuuttaa työnantaja omasta osaamisestaan ja sopivuudestaan työtehtävään. Samaan aikaan se on myös työnhakijalle mahdollisuus arvioida, onko kyseinen työnantaja itselle sopiva. On tärkeää muistaa, että työhaastattelu on kaksisuuntainen vuorovaikutustilanne: työhaastattelu on myös työnantajalle tärkeä tilaisuus vakuuttaa ja rekrytoida sopivalta vaikuttava työnhakija.

Työhaastattelu on kaksisuuntainen vuorovaikutustilanne.

Työhaastattelussa työnhakijalla ja työnantajalla on mahdollisuus tutustua toisiinsa ja arvioida yhteensopivuutta. Hakija saa haastattelussa mahdollisuuden kertoa osaamisestaan ja tavoitteistaan ja työnantaja voi tarkemmin avata tehtävän vaatimuksia ja työpaikan toimintakulttuuria. Molempien on haastattelussa tärkeää tuoda omat ajatuksensa ja osaamisensa esiin paitsi innostavasti myös rehellisesti. Näin sekä työnhakija että työnantaja voivat varmistaa, että tuleva työsuhde perustuu luottamukselle.

Työhaastattelu voidaan toteuttaa kasvokkain, puhelimitse, videohaastatteluna ja yksilö- tai ryhmähaastatteluna. Työhaastattelun alussa voi vahvistaa myönteistä ensivaikutelmaa eri tavoin, kuten olemalla ajoissa paikalla sekä tervehtimällä työhaastattelijaa ystävällisesti.

On täysin luonnollista, että työhaastattelu jännittää. Jännitystä voi lieventää tieto siitä, että työhaastattelija on jo valmiiksi kiinnostunut työnhakijasta ja hänen osaamisestaan. Työhaastattelijan tehtävänä on viedä keskustelua eteenpäin, joten työnhakija voi keskittyä kuuntelemaan, kertomaan itsestään ja osaamisestaan rehellisesti ja innostavasti sekä tarvittaessa esittämään tarkentavia kysymyksiä esimerkiksi työtehtäviin liittyen. Työhaastattelun lopuksi on tärkeää kiittää haastattelijaa keskustelusta.

OHJE

Näin toteutat video-cv:n

1. Mieti, millaisen video ­ cv:n teet

Onko videon tavoitteena täydentää perinteistä cv:tä, vai teetkö esimerkiksi digitaalista cv:tä ja videota yhdistävän hakumateriaalin?

Usein video­cv:n avulla pyritään tuomaan oma osaaminen esiin persoonallisella ja havainnollisella tavalla, jolloin se tukee perinteistä cv:tä tai esimerkiksi hakujärjestelmään syötettyjä kirjallisia tietoja koulutuksesta ja työkokemuksesta.

Video­cv on videon muodossa esitetty ansioluettelo tai perinteisen ansioluettelon täydennys, jossa voit tuoda osaamistasi ja persoonaasi esiin audiovisuaalisesti.

2.

Voit kertoa esimerkiksi luonteestasi, kiinnostuksen kohteistasi tai muusta osaamisestasi. Videolla on helppo havainnollistaa myös vaikkapa kielitaitoa käytännössä tai harrastuksia kuvien avulla.

4. Tiivistä ydinasioihin

Esittäydy videon alussa ja kerro sen jälkeen taustastasi, luonteestasi ja osaamisestasi. Pyri pitämään video tiiviinä, esimerkiksi kahdessa minuutissa. Kiitä videon lopussa videon katsojaa ajasta ja huomiosta.

Tee käsikirjoitus, johon kirjaat, mitä haluat tuoda esiin ja missä järjestyksessä. Panosta ennemmin luontevaan ja rentoon esiintymiseen kuin ulkoa opeteltuun puheeseen.

Oman osaamisen tunnistaminen

OMASTA osaamisesta kertominen voi joskus tuntua vaikealta. Vaikka omasta elämästä ja harrastuksista olisi luontevaa puhua, voi olla vaikea tunnistaa, mikä omassa taustassa on kiinnostavaa kesätyöpaikan työhaastattelussa tai jatko-opintojen valintakoehaastattelussa. Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen ovat taitoja, joita voi harjoitella.

Oman osaamisen tunnistamisessa voi lähteä siitä, että tekee ajatuskartan tai listan omista taidoistaan. Osaamista ja kokemuksia voi tarkastella laajasti huomioiden vapaa-ajan kiinnostuksen kohteet, opintojen painotukset sekä mahdolliset kokemukset työelämästä tai urheilujärjestöjen toiminnasta. Osaamisen rinnalla voi pohtia sitä, mitkä asiat elämässä tuovat itselle iloa ja merkitystä. Millaisten asioiden tekeminen on sinulle helppoa? Millaisista asioista saat yleensä kiitosta muilta? Millaisista asioista nautit? Millaisia asioita pidät merkityksellisinä?

Oman osaamisen tunnistamisessa kannattaa hyödyntää myös muilta saatua palautetta. Palautteesta voi saada arvokasta tietoa siitä, mitkä asiat ovat muiden mielestä omia vahvuuksiasi. Palautetta on hyvä pyytää ihmisiltä, jotka tuntevat sinut ja joiden arvostelukykyyn luotat. Jos

palautetta pyytää 3–5 ihmiseltä, voi huomata, että myös heidän välillään on eroja siinä, millaisia asioita he nosta-

Kun kuvaat, katso kameraan. Valitse siisti ja rauhallinen ympäristö.

Jos aiot editoida videota, ei sen tarvitse tulla valmiiksi yhdellä otolla.

vat esiin. Kun olet saanut riittävästi palautteita muilta, vertaa vielä omaa listaasi muiden esiin nostamiin vahvuuksiin. Tältä pohjalta voi tunnistaa sellaisia asioita, joita itse omassa osaamisessaan haluaa tuoda esille ja jotka myös jollain tavalla nousevat esiin muiden palautteissa.

Oman osaaminen tunnistamisen lisäksi on tärkeää osata myös sanoittaa osaamistaan. Sanoittamista kannattaa harjoitella, jotta omasta taustasta ja osaamisesta kertominen alkaa tuntua itsestä luontevalta. Samaa osaamista voi sanoittaa hyvin eri tavoin. Esimerkiksi jäätelökioskilla kerättyä työkokemusta ja osaamista voi sanoittaa asiakaspalveluosaamisena, itseohjautuvuuden ja vastuunkannon kehittymisenä sekä myynti- ja talousosaamisen vahvistumisena. Kuvailun lisäksi omaa osaamistaan on hyvä havainnollistaa konkreettisilla esimerkeillä. Niiden avulla voi kertoa, millaisista asioista on kantanut vastuuta ja miten on niissä tilanteissa onnistunut.

Omaa osaamistaan tulee helposti vertailtua muihin. Yksi tärkeä osa ammattiosaamista on kuitenkin oman osaamisen arvostaminen ja sen sanoittaminen muita kunnioittaen. Kaikkea ei voi eikä tarvitse osata, ja on tärkeää myös tunnistaa itselle mieluisia kehitysaskeleita ja suhtautua avoimesti uuden oppimiseen. Tällaista asennetta arvostetaan myös jatko-opinnoissa ja työelämässä.

3. Harjoittele kertomaan itsestäsi luontevasti

Päätä, mitä haluat kertoa itsestäsi videolla

5. Kuvaa useita ottoja